VANHUSTEN PALVELUTALOYHDISTYS RY:N VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN
|
|
- Martti Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VANHUSTEN PALVELUTALOYHDISTYS RY:N VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kirsi Sunikka Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus
2 TIIVISTELMÄ Sunikka Kirsi Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Järvenpää, kevät sivua, 2 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi-diakoni (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoimintaa. Työssä vastataan kysymyksiin, mitä vapaaehtoistoiminta on, ja mitä se on erityisesti Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:ssä, ja miten toimintaa yhdistyksessä voidaan edelleen kehittää. Tämän opinnäytetyön yhteydessä tein myös vapaaehtoistoiminnan perehdytyskansion Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:lle hankkeena työ, työyhteisöt ja johtaminen opintojaksolla. Tutkimustapa opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu tapahtui teemahaastattelun avulla. Haastattelun kohderyhmä muodostui kuudesta vapaaehtoisesta, jotka toimivat eri palvelutaloissa eri tehtävissä. Tein myös vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä osallistumalla Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilöiden kanssa toiminnan kehittämispalavereihin. Tutkimus osoitti, että vapaaehtoiset ovat tyytyväisiä Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoimintaan, mutta kehittämistäkin ja työn eteenpäin viemistäkin löytyy. Vapaaehtoistoiminnan koulutuspakettiin ja alkuperehdytykseen kaikki vapaaehtoiset olivat erityisen tyytyväisiä. Kehittämistä ja koulutusta sen sijaan toivottiin esimerkiksi omaan työhön ja tilanteiden jakamiseen. Perehdytyskansiota vapaaehtoistoimintaan toivoivat kaikki. Sen sisältöön toivottiin erityisesti perusasioita, yhteystietoja, ensiapuohjeita, tehtävän kuvauksia ja aina jotain pientä uuttaa toimintaan motivoivaa. Tutkimukseni mukaan vapaaehtoistoimintaa kannattaa kehittää aivan pieninkin harppauksin. Työn ohjeistus kannattaa olla auki kirjoitettuna perehdytyskansiossa, jotta vapaaehtoiset sekä henkilökuntakin voi tarkistaa toimintatavat vapaaehtoistoimintaan. Se osoittaa vapaaehtoisille, että heidän toimintaa ja työpanostaan arvostetaan, ja sitä ollaan valmiit kehittämään. Täten motivoidaan vapaaehtoisia ja heille näytetään, miten merkittävää työtä he tällä hetkellä tekevät apua tarvitseville, palvelun tilaajille ja koko yhteiskunnalle. Vanhusten Palvelutalo ry:ssä tehdään mahdollisesti jatkotutkimus koskien vapaaehtoistoiminnan perehdytyskansiota, joten työtä ollaan hienosti edelleen kehittämässä. Opinnäytetyössä tutkitaan, onko perehdytyskansio osoittautunut tarpeelliseksi, ja mitä hyötyä siitä on ollut. Avainsanat: vapaaehtoistoiminta, vapaaehtoistoiminnan merkitys yhteiskunnassa, vapaaehtoisen motivoiminen, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, työhön perehdyttäminen ja perehdytyskansio.
3 ABSTRACT Sunikka Kirsi. Improving voluntary activities in Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry (Geriatric sheltered home, registered association). Järvenpää, spring 2008, 75 p., 2 appendices. Diakonia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis investigates the improvement possibilities of voluntary activities in Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry. The following questions are being answered: what is voluntary activity and especially what is voluntary activity in Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry, and how the activities in the association could be further developed. While working on the thesis I also created an induction training folder for volunteer activities in Palvelutaloyhdistys as a separate project. The research method used in the study is qualitative. Gathering up the study material was made with the help of semi-structured theme interview. Target group for the interview was comprised of six volunteers, who worked in different tasks in different sheltered homes. I also made an activity analysis by taking part in the voluntary activity improvement meetings in Vanhusten Palvelutaloyhdistys, with their voluntary activity contact persons. The study showed that volunteers are quite satisfied with the voluntary activities in Vanhusten Palvelutaloyhdistys, but that there are needs of improvement too. All volunteers were especially satisfied with the training package and first induction. Improvement areas were in work training and sharing of thoughts in different situations. Everyone wished to have the induction folder for volunteer activities. Contents of the folder were the biggest needs basic items, contact information, first-aid instructions, task descriptions, and some continuous current items that would motivate for volunteering activities. The research also showed that voluntary activities are worth improving, even by small steps. It is anyhow important to have the instructions of the volunteer activities clearly written and visible in the induction folder, so that both volunteers and the personnel can easily check the rules for voluntary activity. It shows the volunteers that their actions and input is being valued and improved. This is a way to motivate volunteers and it expresses the importance of their work for the ones who need help, for the orderer of the work, and for the whole society. Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry has planned on creating a follow-up study on the voluntary work induction folder, so the voluntary work is being further developed. In the thesis I studied, whether the induction folder has proved to be useful and what have been its main benefits. Key words: voluntary work, meaning of voluntary work in a society, motivation of a volunteer, improvement of voluntary work, induction folder.
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TEOREETTINEN VIITEKEHYS Lainsäädäntö vapaaehtoistyöhön Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä ja tehtävä Vapaaehtoistyön merkitys yhteiskunnassa Vapaaehtoistyöntekijän motivaatio Työhön perehdyttäminen VANHUSTEN PALVELUTALOYHDISTYS Kuvaus Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:stä Vapaaehtoistoiminta ja tavoitteet Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:ssä TUTKIMUKSEN TEKEMINEN JA OPINNÄYTETYÖN PROSESSI TEEMAHAASTATTELUN AINEISTOANALYYSI Vapaaehtoisen oma elämäntilanne Motivaatio vapaaehtoistyöhön vastaparina saaminen - antaminen Motivaatio vapaaehtoistyöhön vastaparina jatkuvuus uuden etsintä Motivaatio vapaaehtoistyöhön vastaparina etäisyys - läheisyys Motivaatio vapaaehtoistyöhön vastaparina pohdinta - toiminta Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminta Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan perehdytyskansio JOHTOPÄÄTÖKSIÄ POHDINTAA...43 LÄHTEET...49 LIITTEET...51 Liite 1 Teemat ja haastattelukysymykset...51 Liite 2 Vapaaehtoistoiminnan perehdytyskansio...54
5 1 JOHDANTO Lähtökohtana opinnäytetyöni tekemiselleni oli työelämälähtöisyys, joten valitsin aiheen, jolla pääsin mukaan kehittämään Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n vapaaehtoistoimintaa. Opintojeni aikana vanhustyö sekä vapaaehtoistyö ovat alkaneet kiinnostaa minua erityisesti. Vapaaehtoisia tarvitaan ja käytetään sosiaalialalla sekä seurakunnassa nykyisin yhä enemmän monenlaisissa töissä. Työn määrittely, kehittäminen, työhön perehdyttäminen ja vapaaehtoisten tukeminen eivät monessakaan työyhteisössä ole mielestäni kuitenkaan vielä parhaalla mahdollisella tasolla. Opinnäytetyön koostuu kahdesta erillisestä osasta eli opinnäytetyöraportista ja vapaaehtoistyöntekijöiden perehdytyskansiosta, joka on tämän työn liitteenä. Perehdytyskansion kehittämiseen osallistuin Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n eri toimipisteiden vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilöiden kanssa, jolloin henkilökunnan toiveet ja vapaaehtoistoiminnan määrittely tulivat esiin. Haastattelin kuutta vapaaehtoista eri palvelutaloyksiköistä, jotta erilaiset toimintatavat ja kehittämistarpeet tulisivat esille. Kokosin ja kehitin kansion lopulta työryhmätyöskentelyn ja teemahaastattelujen perusteella. Analysoin haastattelut uudelleen opinnäytetyöraporttia varten. Tein haastattelujen analysoinnin perusteella johtopäätöksiä työhöni. Pohdin lopuksi työni tuloksia yleisesti sekä Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n kannalta. Tuon kirkon työn näkökulman esiin pohdinnoissani, kertomalla vapaaehtoistoiminnasta seurakunnassa, ja erityisesti vanhustyössä. Lopuksi pohdin omaa kasvuani ihmisenä ja tulevana diakonina tämän työn myötä. Opinnäytetyössäni käsittelen lyhyesti lainsäädäntöä sekä käsitteitä vapaaehtoistoiminta, vapaaehtoinen, vapaaehtoistoiminnan merkitys yhteiskunnassa, vapaaehtoistoiminta evankelisluterilaisen kirkon näkökulmasta sekä työhön perehdyttämisen merkitys vapaaehtoistoiminnassa. Esittelen myös Anna Birgitta Yeungin tutkimuksen teoriaa siitä, mikä motivoi vapaaehtoista vapaaehtoistoimintaan ja sitouttaa hänet siihen.
6 6 Aihe on itselleni mielekäs siitä syystä, että Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry halusi näin kehittää omaa vapaaehtoistoimintaansa, sekä kuunnella omia vapaaehtoisia, että omaa henkilökuntaansa. Kaikki osapuolet eli asukkaat, vapaaehtoiset, henkilökunta sekä koko yhdistys hyötyisivät mielestäni yhteisten pelisääntöjen luomisesta ja työn kehittämisestä. Ollessani seurakuntaharjoittelussa näin miten hajallaan ja vailla pelisääntöjä voi vapaaehtoistoiminta olla, joten tällaisesta vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä on mielestäni jatkossa hyötyä muillekin työyhteisöille ja seurakunnille.
7 7 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS Opinnäytetyön viitekehyksessä kerron, mitä lait sanovat vapaaehtoistyöntekijän oikeuksista. Selvitän vapaaehtoistoiminnan määrittelyn ja tehtävät, sekä mikä merkitys vapaaehtoistoiminnalla on yhteiskunnalle tällä hetkellä ja miten siihen on tultu. Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on myös pitkä perinne vapaaehtoistoimintaan, koska jokainen meistä kirkkoon kuuluvista tekee Jumalan kutsumusta, ja näin ollen vapaaehtoistoimintakin voidaan määritellä Jumalan kutsumukseksi. Kerron myös teoriaa vapaaehtoisen motivaatioihin ja sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä, jolla vapaaehtoistyöntekijä kokee työnsä mielekkääksi. Selvitän myös lyhyesti työhön perehdyttämisen vaikutuksia ja työhön opastamisen hyödyistä, vaikkakin vapaaehtoistoimintaa ei varsinaisesti työhön voida verrata. 2.1 Lainsäädäntö vapaaehtoistyöhön Työsopimuslain määritelmän mukaan työsopimuksen tunnusmerkkinä on vastikkeellisuus, jollei kysymys ole työsopimuksesta, ei työlainsäädäntöä eikä työtä koskevaa verolainsäädäntöä yleensä sovelleta (Klami 2001, 62). Milloin työpaikalla on henkilö, jonka työhön ei sovelleta työturvallisuuslakia, tekee työnantaja hänen kanssa tekemänsä muun sopimuksen kuin työ- tai toimeksiantosopimuksen perusteella taikka olematta työnantajaan virka- tai muussa siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa samaa tai samankaltaista työtä kuin työpaikan työntekijät, työnantajan on soveltuvin osin huolehdittava siitä, että kyseisen henkilön turvallisuudelle tai terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa hänen työpaikalla ollessaan. Vastaavasti hänen on noudatettava työtä ja työpaikkaa koskevia turvallisuusohjeita sekä käytettävä hänen käyttöönsä annettuja henkilönsuojaimia ja apuvälineitä. (Työturvallisuuslaki 55.) Vapaaehtoistoiminnassa on hyvä varautua mahdollisiin vahinkoihin, tapaturmiin ja väärinkäytöksiin hankkimalla toiminnan, vapaaehtoiset ja muut toiminnassa mukana olevat kattava vakuutusturva. Kuten lainsäädännön, myös vakuutusturvan kohdalla yleispäteviä, kaikkia vapaaehtoistoiminnan muotoja koskevia ohjeita on mahdotonta antaa. Työsuhteessa olevat henkilöt on aina vakuutettava tapaturman varalle, mutta vapaaehtoisia
8 8 tämä ei koske. Sellaista työtä varten, joka ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, voidaan kuitenkin ottaa vapaaehtoista vakuutusturvaa. Kun kyse on vapaaehtoistoimintaa järjestävän tahon, kuten yhdistyksen tai seuran järjestämästä tilaisuudesta, vastaa seura tai yhdistys tilaisuuden järjestäjänä ulkopuoliselle aiheutuneesta vahingosta. Jos vapaaehtoinen toimii yksityisesti vaikkapa ystäväpalvelussa vapaaehtoiselle syntyy henkilökohtainen korvausvastuu. Tällainen vahinko korvataan vapaaehtoistyöntekijän omasta vastuuvakuutuksesta. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry.) 2.2 Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä ja tehtävä Vapaaehtoistyö on osallistumista vuorovaikutukseen perustuvaan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan, jonka tehtävänä on henkisen ahdingon lievittämistä tai elinoloihin liittyvän puutteen korjaamista. Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudellisena yritystoimintana, palkkatyönä eikä erityisenä harjoitteluna, vaan tehtävään valmennusta saaneen auttajan motiivi pohjautuu ajatukseen, että hän voi olla avuksi ja oppii jotakin tärkeää. (Eskola ja Kurki 2001, 10.) Vapaaehtoistoiminta on ihmisten auttamista ja tukemista tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoistoiminnassa ihminen antaa osaamistaan ja aikaansa yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminnaksi voidaan määritellä yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta. Toimintaa tehdään ilman pakkoa ja kulttuurissamme sitä ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2005.) Perinteisesti vapaaehtoistoiminta on yhdistetty apua tarvitsevien auttamiseen ja pyyteettömään toimintaan toisten hyväksi. Toiminta liittyy niin laajojen luonnonkatastrofien uhrien auttamiseen kuin näkymättömämpään työhön yksinäisten vanhusten parissa. Vapaaehtoistoiminnan perinteet ovat olleet kirkollisessa auttamisessa, hyväntekeväisyydessä ja filantropiassa eli ihmisystävällisyydessä, myötätuntoisessa asenteessa vaikeuksissa olevien auttamista kohtaan. Vähitellen vapaaehtoistyöstä on tullut järjestäytynyttä vapaaehtoistoimintaa, jota on alettu tietoisesti tutkia ja kehittää. Monet sosiaali- ja terveysalan tuki- ja palvelumuodot ovat alun perin saaneet alkunsa vapaaehtoistoiminnasta. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2005.)
9 9 Kirkkojärjestyksessä määritellään seurakuntalaisten osallistumisesta diakoniaan seuraavasti: Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta (KJ 4 3). Vapaaehtoistoiminta on Suomen kirkon ja järjestökentän parissa määritelty toiminnaksi, johon tullaan vapaaehtoisesti, joka tapahtuu vapaa-ajalla, palkatta, omaehtoisesti, tavallisen ihmisen taidoin ja perustuu tasavertaiseen vuorovaikutussuhteeseen. (Harju 2006, 18). Sosiaalihuoltolain 18 sanotaan, että sosiaalihuollon tehtävänä on huolehtia niistä sosiaalityön tukitoimista, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista, sekä yhteisöjen toimivuutta. Tämä kuvaa yhtälailla myös vapaaehtoistoiminnan toiminta-ajatusta. Vapaaehtoistyössä tulisi ennen kaikkea keskittyä ennaltaehkäisevään työhön, vaikka vastuu kuuluu ensisijaisesti ammattityöntekijöille. Vapaaehtoistoiminnassa tulee korostaa ihmisen omaa vastuuta itsestään ja toisista ja parhaimmillaan se on yhteistä tekemistä, ei pelkästään vapaaehtoispalvelujen tuottamista. (Lehtinen 1997, 19.) Vapaaehtoistoiminnan perimmäinen tehtävä ei saa olla niihin tarpeisiin vastaaminen, joita sosiaali- ja terveysmenojen karsiminen aiheuttaa, vaikka pitkällä aikavälillä tarkoituksenmukaisesti tuettuna vapaaehtoistoiminta kylläkin vaikuttaa alentavasti julkisen avun tarpeeseen, mutta eettisesti ja moraalisesti ei ole oikein laskea sen arvoa rahassa ja odottaa siltä määrättyjä suorituksia. Vapaaehtoistoiminnan tuloksellisuutta ei voida mitata työtuntien tai osallistujien lukumäärällä, vaan sen merkitys on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yleiseksi vapaaehtoistoiminnan tehtäväksi voidaankin asettaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja omaehtoisen osallistumisen edistäminen sekä vaikuttaminen yhteiskunnan palvelujen kehittämiseen ihmisten tarpeita vastaaviksi. (Lehtinen 1997, )
10 Vapaaehtoistyön merkitys yhteiskunnassa Vapaaehtoistyöllä on Suomessa pitkät perinteet, sillä naisten hyväntekeväisyysyhdistys aloitti toimintansa jo vuonna Hyväntekeväisyysyhdistykset perustuivat kristilliseen traditioon ja yleisluontoinen yhdistyslaki tuli voimaan vuonna luvun lopulla perustettiin useita hyväntekeväisyysyhdistyksiä, jotka huolehtivat köyhien lasten koulutuksesta, orvoista, prostituoiduista, vapautuvista vangeista, vanhuksista ja vammaisista. Vapaaehtoistyö tarjosi naisille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan ja antaa työpanostaan myös kodin ulkopuolelle. (Hiilamo & Hiilamo 2007, 117.) Nykyinen, viimeisten 30 vuoden aikana kehitetty terveyspalvelujärjestelmämme, on kuitenkin luotu korvaamaan yksilöiden murentuneita ja murenevia epävirallisia luonnollisen vastuun verkostoja. Tämä tehtävä on nyt osoittautunut kuitenkin mahdottomaksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Tällä hetkellä epävirallisten verkostojen tukeminen koetaan tärkeäksi siksi, että niiden toivotaan tukevan kollektiivisten uusien toimintatapojen kehittymistä. (Lehtinen 1997, 10.) Ammattityön ja vapaaehtoistoiminnan vuorovaikutuksella voidaan kyllä vahvistaa epävirallisia verkostoja, mutta ei riittävästi. Sosiaali- ja terveystyötä on edelleen kehitettävä niiden parissa, joilta puuttuvat resurssit omaehtoiseen toimitaan. Toinen keskeinen alue on julkisen sosiaali- ja terveyssektorin muutostyö, joka on jo käynnistynyt alueellistamisen ja sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistämisen kautta. Muutostyön pitäisi merkitä myös byrokratian purkamista, alueellisen työn kehittämistä paikallisista tarpeista lähtien ja palvelujen käyttäjien lisääntyvää osallistumista. Vapaaehtoisilla ja omaehtoisella toiminnalla tulisi olla osansa palvelujen tuottamisessa. (Lehtinen 1997, 11.) Keskeisen alueen muodostaa myös vapaaehtoisverkoston asema sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vapaaehtoistoiminta tulisi nähdä välittävänä lenkkinä julkisen ja henkilökohtaisen verkoston välillä. Näin se muodostaisi yhteisvastuun alueen julkisen sektorin virallisen vastuun ja perheen ja sekä suvun erityisvastuun välillä. Vapaaehtoinen osallistuminen ei kuitenkaan synny tyhjästä, jos kansalaiset ovat oppineet vuosikymmenten ajan asennoitumaan palveluihin itseoikeutettuina kuluttajina. Viimeisten vuosikymmenten ajan olemme ammatillistamisen myötä purkaneet systemaattisesti kansalaisten omia
11 11 mahdollisuuksia osallistua toiminnallaan hyvinvoinnin tuottamiseen. (Lehtinen 1997, ) Hollantilaiset Paul Dekker ja Andries van der Broek (1998) tarkastelevat kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia, sekä pessimistisestä että optimistisesta näkökulmasta. Pessimistisen ajattelun mukaan vapaaehtoisuuteen liittyvällä toiminnalla on vain vähän onnistumisen mahdollisuuksia jo sen vuoksi, että kansalaisten sitoutuminen yhteiseen hyvään näyttää olevan laskussa länsimaississa yhteiskunnissa. Toisaalta kuitenkin optimistisen ajattelun mukaan nyky-yhteiskunnassa on potentiaalia kansalaisten yhdessä toimimiseen uudelta pohjalta. Itsensä toteuttamisen pyrkimykset sekä keskinäinen riippuvuus voivat aikaansaada uudenlaista sosiaalista käyttäytymistä, joka ei perustu altruismiin vaan henkilökohtaisen tyydytyksen saamiseen, saavutettujen taitojen käyttämiseen sekä siihen ajatukseen, että tulevaisuudessa saattaa itsekin olla avun ja tuen tarpeessa. (Koskiaho 2001,35.) Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat myös murroksen edessä, koska kansalaisten tarpeet kasvavat ja moninaistuvat ja sen myötä vapaaehtoistoimintaa organisoivien järjestöjen sirpaloituminen kasvaa. Toisaalta pidetään todennäköisenä, että järjestöjen toiminta ammattimaistuu edelleen ja järjestöjen asema sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina kasvaa. Järjestöjen asema kansalaistoiminnan, yhteisöllisyyden ja ihmisten osallisuuden mahdollistajina korostuu entisestään. Kansainvälisyys näkyy varmasti myös vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudessa. Maahanmuuttajaryhmät tulevat mukaan vapaaehtoistoimintaan, mutta suomalaiset vapaaehtoiset voivat myös kiinnostua kansainvälisestä vapaaehtoistyöstä. Vaikka vapaaehtoistoiminta on vastaus ihmisten tarpeeseen ja sitä tehdään vähäisin voimavaroin, toiminta vaatii myös sitoutunutta, pitkäjännitteistä ja resursoitua kehittämistä, tutkimusta ja koordinointia. Tulevaisuuden haasteena onkin tietoisesti viedä eteenpäin ja tukea vapaaehtoisten roolia yhteiskunnassa, ja kehittää toimintaa eri osapuolien kanssa. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2005.)
12 Evankelisluterilaisen kirkon näkemyksiä vapaaehtoistoiminnasta Meidän evankelisluterilainen kirkkomme on kansankirkko ja se tarkoittaa sitä, että tämä kirkko on kansaa varten. Kirkkomme on kiinteässä yhteydessä kansaamme ja yhteiskuntaamme. Kirkon kautta on laitettu alulle monia hyviä asioita, kuten sairaanhoito ja koulu. Teologian kautta kirkko on vaikuttanut yhteiskuntaamme vuosisatojen ajan ja vaikuttaa edelleen. Suuri merkitys yhteiskunnallemme on ollut luterilaisella kutsumusajatuksella, jonka mukaan me jokapäiväisellä työllämme osallistumme Jumalan tekoihin maailmassa. Lutherin ajatuksena oli, että kutsumuksensa ja virkansa kautta jokainen on osa Jumalan jatkuvaa luomistyötä. Ihmisillä voi olla yhteiskunnassamme samanaikaisesti useita kutsumuksia, ja kutsumukset voivat elämän varrella muuttua. Kaikkiin näihin meidän elämänvaiheisiin liittyy Jumalan käsky rakastaa lähimmäistämme ja palvella lähimmäistämme. Kukaan ei elä itseään varten vaan toisiamme varten. Kannamme toistemme elämää käsissämme ja näin Jumalalan luomistyö on järjestetty. (Lemberg 2006, ) Raamatullinen lause koinonia tarkoittaa yhteyttä, osallistumista ja jakamista. Sanaa käytetään yhtälailla puhuttaessa yhteydestä Kristukseen ja Jumalaan ja puhuttaessa ihmistenkeskinäisestä yhteydestä. Koinoniaan sisältyy ajatus, että olemme kaikki osallisia yhteisöstä, joka perustuu meitä itseämme suurempaan lahjaan ja merkitykseen. Koinonia tarkoittaa sitä, että ihminen kuuluu yhteyteen toisten kanssa, koska kaikilla on Jeesuksen ansiosta yhteys Jumalan kanssa. Koinonia ei ole vain tiiviissä rintamassa seisomista jonkin puolesta jotakin vastaan, vaan myös kasvokkain olemista toistemme kanssa, erityisesti niiden, jotka ovat yhteiskunnassamme heikoimpia. Se on yhteisvastuuta, joka merkitsee kuormien jakamista, mutta myös jokaisen vetämistä yhteisten lahjojen ja yhteisen ihmisarvon osallisuuteen. Käytännön esimerkkejä koinoniasta on päihderyhmät, syöpään sairastuneiden ryhmät, sekä monet muut vertaistuen muodot. (Hiilamo & Hiilamo 2007, ) Jos katsomme vapaaehtoistyötä kutsumuksen näkökulmasta, sekin voi olla virka, Jumalan kutsumus. Jumalan jokaiselle antamat lahjat ja tavoitteet vaikuttavat kutsumuksen suuntautumiseen, koska koko maailma on avoinna kristilliselle työlle. Joku saa kutsumuksen Amnesty International työhön ja toinen toimii Greenpeacessa tai Punaisessa Ristissä. Avustusjärjestöissä ja ympäristöjärjestöissä, työssä kansainvälisen oikeuden-
13 13 mukaisuuden puolesta tai oman maamme hädänalaisten auttamiseksi, kaikkialla tarvitaan vapaaehtoistyötä ja näiden järjestöjen kauttakin kirkkomme jäsen voi antaa hyvän ja kristillisen työpanoksensa. Kristillinen vapaaehtoistyö ei siis rajoitu kirkon organisaation sisälle tehtävään työhön, sillä kirkko ei tee työtä kristilliseksi vaan Jumalan kutsumus. Kirkon tilat eivät välttämättä luo kristillistä toimintaa, sillä Jeesuskaan ei toiminut temppelissä vaan ihmisten keskuudessa. (Lemberg 2006, 11.) Kaikkien kristittyjen yhteisenä kutsumuksena on perustaa seurakunta. Seurakuntaan on palkattu paljon työntekijöitä, mutta jokin on kuitenkin vialla, jos kirkon jäsenet muuttuvat seurakuntien palveluksessa olevien henkilöiden tuottamien palveluiden kuluttajiksi. Kun puhumme kirkon vapaaehtoistoiminnasta, puhumme seurakunnan jäsenten työstä oman seurakuntansa rakentamiseksi. Näiden kahden ryhmän välillä vallitsee yhdenvertaisuus, sillä kirkon uskon mukaan kirkon jäsenet ovat kaikki pappeja, ja tästä suuresta kastettujen joukosta muutamat ovat valittuja julistamaan evankeliumia ja hoitamaan sakramentteja. Kutsumme näitä julistajia ja sakramenttien hoidosta vastaavia viranhaltijoita papeiksi, mikä voi aiheuttaa käsitesekaannusta. On siis tärkeää, että seurakunnan jäsenille tehdään tila toimia omassa seurakunnassa. Kirkon palveluksessa oleville on yhtä tärkeää suunnitella vapaaehtoistyötä ja tarjota siihen mahdollisuus seurakunnassa kuin suunnitella omaa työtään. Kirkon työntekijöiden päämääränä tulee olla yhteistyö, ohjaus ja yhteinen suunnittelutyö eri ryhmien kanssa. Seurakuntalaisten tehtävänä on kerätä rohkeutta ja ottaa paikkansa täysivaltaisena seurakunnan jäseninä. (Lemberg 2006, 11.) Kertomus laupiaasta samarialaisesta (Luuk.10:25-37) on Jeesuksen vastaus kysymykseen, kuka on minun lähimmäiseni ja miten lähimmäistä tulee rakastaa. Jeesus kuvaa, miten ihmisten kunnioittamat uskonnolliset merkkihenkilöt jättävät apua tarvitsevan miehen heitteille, mutta kaikkien inhoama ja halveksima samarialainen on lähimmäinen. Kristillisessä lähimmäisen rakkaudessa ei ole olennaista se, kuka auttaa, vaan se, että hädässä oleva ihminen tulee autetuksi. Markuksen evankeliumissa (Mark. 10:46-52), jossa Jeesus parantaa sokean kerjäläisen, diakonian teologian näkökulmasta on merkityksellinen Jeesuksen kysymys Bartimaiokselle: Mitä haluat minun tekevän sinulle? Jeesus, toisin kuin ihmiset yleensä, varmasti tiesi Bartimaioksen toiveet ja tarpeet, mutta hänkin kysyi, mitä Bartimaios tarvitsi. Diakoniassa ei siis pyritä vastaamaan kuviteltuihin tarpeisiin, vaan mitä ihminen todellisuudessa tarvitsee. Luterilaiselle diakonian teo-
14 14 logialle perustuva Raamatun teksti on Jeesuksen vuorisaarnassa lopussa oleva kultainen sääntö (Matt.7:12): Kaikki, minkä tahdotte tekevän teille, tehkää se heille. Kultainen sääntö korostaa toisen asemaan asettumista lähimmäisen rakkauden perustana. Toisin sanoen asetumme lähimmäisemme tilanteeseen ja mietimme, mitä me toivoisimme itsellemme tehtävän, jos olisimme samassa tilanteessa. (Kopperi 2007, ) Kirkon tehtävänä on siis myös herättää lähimmäisen vastuu kaikissa ikäryhmissä. Diakoniakasvatus, sielunhoito ja hengellisen elämän kysymyksiin vastaaminen ovat perusseurakuntatyötä. Vanhusväestö on myös itse potentiaalinen vapaaehtoistyön voimavara. Ihmisten eliniän piteneminen voidaan nähdä mahdollisuutena ja ikääntyvien yhteiskunnallista asemaa ja palveluja tuleekin parantaa eri toimijoiden asiantuntemusta hyväksi käyttäen. Vanhuuden merkitystä ja arvostusta tulee korostaa, ja toimia vanhustyön kehittämiseksi. Ikääntyvät voivat toimia suorittavissa tehtävissä, tai ottaa hoitaakseen vastuullisia tehtäviä vapaaehtoistoiminnassa. Vertaistuen toimintamuodot vanhustyössä avaavat myös uusia mahdollisuuksia, joiden kehittämisessä kirkon vanhustyö on avainasemassa ja näin kirkko toimii ihmisten kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 6.) Vanhusten omia voimavarojen ja toimintamahdollisuuksien lisääminen on kirkon ja sen järjestöjen toiminnan kehittämishaaste. Vanhuksilla on pitkän elämän aikana kertynyt paljon inhimillistä pääomaa, sosiaalista pääomaa sekä osaamista. Kirkon vanhustyön tulee arvostaa ja tarjota mahdollisuus käyttää tätä arvokasta pääomaa vanhusten omaksi rakennukseksi, sekä lähimmäisten parhaaksi. Kirkko on mukana ihmisen elinkaaren eri vaiheissa ja kirkon vanhustyö tuo vanhusten elämään turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toisesta ihmisestä välittämistä eli lähimmäisenrakkautta. Vanhukset eivät siis ole vain työkohteita, vaan heillä on myös paljon annettavaa yhteiskunnalle ja kirkolle. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 7.) Kirkon diakonityöntekijöiden tulisi olla seurakunnassa enemmän erilaisten toimintojen mahdollistajina, ja tällöin vapaaehtoistekijät voisivat ottaa vastuuta ja saisivat tilaisuuden muuttua apujoukoista yhteistyökumppaneiksi. Eläkkeelle siirtyvät ammattilaiset ovat hyvä resurssi seurakunnassa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä. Diakoniatyöntekijöille jäisi näin aikaa kehittää työtään ja suunnata apua sinne, missä sitä tarvitaan. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 19.)
15 15 Yhteiskunnassamme vallitsevasta yksilöllisyyden korostuksesta huolimatta on kirkon vapaaehtoistyö ollut viime aikoina kasvussa. Pitkäaikaista sitoutumista vaativiin tehtäviin on tosin yhä vaikeampi saada lähimmäisiä. Yhteiskunta kyllä turvaa perustoimeentulon ja hoivapalvelut, mutta lähimmäisyydelle on runsaasti tarvetta. Vanhustyön laajentamiseksi tulee kirkossa uudistaa ja kehittää vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea. Nuorille suunnatussa diakoniakasvatuksessa elämänkaareen liittyvien kysymysten käsittelyä on lisättävä ja monipuolistettava, jotta vanhuus elämänkaaren osana tulisi tutuksi. (Kirkon vanhustyön strategia 2015, 6.) 2.5 Vapaaehtoistyöntekijän motivaatio Jokaisella vapaaehtoisella on joku tarve ja joku motivaatio, joka ajaa häntä tekemään vapaaehtoistyötä. Motivaatio voi olla tiedostettu tai tiedostamaton, ja nämä motivaatiot myös usein menevät päällekkäin. Ihmisellä on harvoin vain yksi ainoa ajatus siitä, miksi hän on vapaaehtoinen. Anna Birgitta Yeung on omassa tutkimuksessaan esittänyt timanttimallin kuvaamaan vapaaehtoisten motivaatiota tehdä vapaaehtoistyötä. Kerron seuraavissa kappaleissa näistä neljästä ulottuvuudesta eli vastakkaisesta vastaparista, joilla Yeung erilaisia motivaatioita esittelee. 1 Kuvio Vapaaehtoistyön timanttimalli (Yeung 2005,107).
16 16 Timanttimalli on informatiivinen kahdella tasolla. Ensinnäkin motivaatioelementtien tasolla se kattaa suuren joukon yksilöllisiä kuvauksia ja kokemuksia vapaaehtoistyön motivaatiosta. Toiseksi laajemmalla tasolla neljä ulottuvuutta yhdessä muodostavat ikään kuin sulkevat sisäänsä jaetun metaulottuvuuden: itseä kohti, ikään kuin sisäänpäin itsestä poispäin, ikään kuin ulospäin. Oikealle osoittavat neljä motivaation ääripäätä kuvaavat vapaaehtoistoimijan ulospäin suuntautuneisuutta, itsestä poispäin suuntautuneisuutta: kohti sosiaalisia piirejä, toimintoja, uusia sisältöjä ja toisille antamista. Vasemmalla puolella osoittavat neljä ääripäätä ovat puolestaan suuntautuneet enemmän kohti vapaaehtoistoimijaa itseään: kohden sisäistä pohdiskelua ja mietiskelyä, etäisyyttä toisista, tuttujen teemojen jatkuvuutta ja itselle saamista. Tämä itseen päin itsestä poispäin ulottuvuus osaltaan osoittaa, että neljä ulottuvuutta ovat keskenään sisäkkäisiä ja vuorovaikutteisia. Tähän liittyen on tähdennettävä, ettei ulottuvuudet ole arvoasetelmia. Toinen ulottuvuus ei ole vapaaehtoistoiminnan kannalta toista parempi. Ulottuvuuksia ei pidä myöskään tulkita egoismi-altruismi-dikotomiaksi eli egoismin ja altruismin kahtia jakautuneisuudeksi. Kuvio ei myöskään kuvaa yksittäisiä haastateltavia vaan vapaaehtoismotivaation ilmiötä ylipäätään. Kyseessä on ennen kaikkea motiivielementtien vuorovaikutusta korostava malli, timanttimallin esittelyssä tarkennetaan myös motivaatioelementtien keskinäistä vuorovaikutusta. (Yeung 2005, ) Antaminen ja saaminen vastaparissa kuvataan mitä vapaaehtoistoiminta antaa vapaaehtoiselle? Mitä tarkoitetaan auttamisella ja antamisella vapaaehtoistoiminnan motiiveina? Näitä valottaa timanttimallin ensimmäinen ulottuvuus saaminen vastaan antaminen. Saaminen-antamien-ulottuvuus kattoi tutkimuksen kolmanneksen motivaation elementeistä. Ääripäät ovat motivaatiossa limittyneet, joten se kertoo klassisesta ajatuksesta: antaessaan saa. Yhteensä kuusi motivaatioteemaa muodostui itselle saamisen antoisuudesta. Vapaaehtoistyö tarjoaa itsensä toteuttamisen mahdollisuuden, joka ilmeni haastateltujen kokemuksissa itseilmaisun toteutumisena, henkilökohtaisena kiinnostuksena, lahjakkuutena, kyvykkyytenä tai luovuutena. Henkilökohtaista hyvinvointia edistettiin vapaaehtoistoiminnassa ilon kokemusten, positiivisen mielialan saamisen, rohkeuden tuntee, mielenrauhan, lohdutuksen ja tuen saamisen kautta, samoin tyytyväisyyden sekä olon mukavuuden kautta. Osallistujat pitivät palkitsevana myös toimintamuotoja, joihin he osallistuivat, sillä niissä oli mielekkyyttä, merkityksellisyyttä ja konkreettisuutta Vapaaehtoistoimijat olivat saaneet myös ikään kuin emotionaalisia palkintoja ja turvallisuuden tunnetta vapaaehtoistoiminnasta. He olivat saaneet onnistumisen koke-
17 17 muksia ja tärkeäksi koetun tunteen siitä, että heitä tarvitaan, heillä on paikka. Vapaaehtoistointa voi myös tarjota ryhtiä ajankäyttöön, ikään kuin rakenteen ja rungon kalenteriin ja myös työkokemusta. (Yeung 2005, ) Toiset kuusi motivaatioteemaa tulevat esiin antaminen saaminen ulottuvuuden toisessa ääripäässä, antamisessa. Vapaaehtoiset olivat motivoituneita erityistarpeisiin: auttamaan vanhuksia, nuoria ja syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia. Suoranainen halu auttaa ilmeni vapaaehtoisten motivaatiossa odotuksena edistää toisten hyvinvointia ja olla heille hyödyllinen. Jotkut vapaaehtoiset painottivat runsaasti omia altruistisia luonteenpiirteitään ja kokivat vapaaehtoistoiminnan itselleen luonnollisena tapana elää ja toimia ikään kuin kutsumuksena, sekä hengellisessä että muissa merkityksissä. Esiin nousi myös selkeä halu levittää auttamishalua ja auttamistoimintaa olemalla altruistisena esimerkkinä toisille. Vapaaehtoistoiminta koettiin myös keinoksi tarjota juuri sosiaalista, kohtaavaa vastavuoroista tukea antamalla aikaa ja empatiaa toisille myös hengellisessä ja henkisessä mielessä. Henkilökohtaiset elämänkokemukset olivat myös motivoineet haastateltavia. Toiset halusivat rohkaista muita ihmisiä motivoituneena omasta kriisistä toipumiseen, ajatuksena kääntää oma vaikeus toisten eduksi. (Yeung 2005, ) Neljä motivaatioteemaa paikantui antaminen saaminen ulottuvuuden keskelle. Kahden ääripään välinen vuorovaikutus ilmeni kokemuksissa tai tulevaisuuden toiveissa koskien ihmisten keskinäistä apua ja vastavuoroisuutta kuten myös hyvää mieltä. Tyypillinen teema on myös kokemus antamisen kautta saamisesta ja auttamisen antoisuudesta. Kiehtova ajatus henkilökohtaisesta kasvusta nähtiin osana omaa psykologista, humaania kasvua, oman tietoisuuden ja itsetuntemuksen väylänä, areenana epäitsekkyyden ja lähimmäisenrakkauden harjoittamiseen. (Yeung 2005, 111.) Miten vapaaehtoismotivaatio voi kytkeytyä vastapariin jatkuvuus ja uuden etsintä, tai ilmentää uusien urien tavoittelua? Tämä motivaatioulottuvuus kattaa yhden kymmenesosan käytetyn aineiston motivaatioelementeistä. Jatkuvuus- uuden etsintä ulottuvuuden kaksi ääripäätä eivät olleet motiivielementtien tasolla keskenään vuorovaikutuksessa, kuten antaminen-saaminen-ulottuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yhden motiivielementin sisällä ollut samanaikaisesti näitä elementtejä löydettävissä. Silti on mahdollista, että yksittäisen vapaaehtoistoimijan kokemuksissa nämä ulottuvuudet voivat kohdata ja se-
18 18 koittua. Kuusi teemaa kuvasi haastateltujen vapaaehtoismotivaation toivetta jatkuvuudesta. Toiminnan asiasisällön ja aihepiirin tuttuus oli motivoiva tekijä, koska se alensi osallistumiskynnystä ja kannusti monia mukaan. Positiiviset kokemukset ja muistot aiemmista vapaaehtoistoiminnoista rohkaisevat ihmisiä osallistumaan ja sitoutumaan toimintaan. Henkilökohtainen elämänkaari ja elämänkulku olivat myös olleet keskeisissä rooleissa, esimerkiksi kasvatuksessa painotettujen teemojen tai vanhempien tarjoaman mallin kautta. Vapaaehtoismotivaatio voi perustua myös omalle identiteetin ja luonteenpiirteitten toteuttamiselle, kuten empaattisuuden kanavoimiselle käytäntöön ja tällöin vapaaehtoistoimintaa pidettiin joissakin tapauksissa jopa omana elämäntapana. Vapaaehtoistoiminta voidaan kokea kutsuvana myös palkkatyön korvaamisena tai palkkatyön jatkeena. Toiminta voi myös motivoida siksi, että sitä kautta pystyy ylläpitämään omaa hyvinvointia ja jaksamista; yksilö pysyy vapaaehtoistoiminnan kautta aktiivisena, olipa elämäntilanne muutoin mikä hyvänsä. (Yeung 2005, ) Motivaatioulottuvuuden vastakkaisessa päässä vapaaehtoistoiminta koettiin pikemminkin uudenlaisena; uutuuden etsinnässä ja viehätyksessä löydettiin viisi teemaa. Osa vapaaehtoistoimijoista hakeutui mukaan, koska pitivät tätä uutta asiaa, teemaa, työmuotoa kiinnostavana. Vapaaehtoistoiminta tarjosi monelle vastapainoa suhteessa omaan elämäntilanteeseen tai toiminnasta oli lähdetty etsimään laajennusta omaan elämänpiiriin. Vapaaehtoistoiminta koettiin myös tarjoavan mahdollisuuksia haasteiden kohtaamiseen, uuden oppimiseen, väyliä uusien tietojen ja taitojen omaksumiseen, kuten henkilökohtaiseen muutokseen. (Yeung 2005, 113.) Läheisyys etäisyys vastaparissa kuvataan, mikä on sosiaalisten kontaktien merkitys vapaaehtoistoiminnassa. Tämä motivaatioulottuvuus kattaa kuudesosan timanttimallin elementeistä ja ne painottuvat hyvin selkeästi läheisyyden ääripäähän. Motivaatioelementtien tasolla näiden kahden ääripään ei todettu olevan vuorovaikutuksessa tai limittäin. Etäisyyden motivaatioelementit sisältävät kolme teemaa. Vapaaehtoiset painottavat toiminnan joustavuutta ja sen tärkeyttä, että he voivat asettaa rajoja toiminnalle, samoin kuin strukturoimatonta, epäbyrokraattista ilmapiiriä. Vapaaehtoistoiminta voi myös tarjota mahdollisuuden yhteistoimintaan ja auttamiseen, vaikka yksilö haluaisikin turvata tarkkaan etäisyytensä muihin ihmisiin. Vapaaehtoistoiminta voi näin tarjota myös vapaaehtoisille oman henkilökohtaisen jutun ja etäisyyttä arkeen ja omaan lähipiiriin. (Yeung 2005, )
19 19 Sosiaalinen läheisyys vapaaehtoistoiminnan motivoivana tekijänä sisältää kuusi teemaa. Useat vapaaehtoiset ovat aloittaneet toimintansa toivoen saavansa kuulua ryhmään tai tavata uusia ihmisiä. Useat haastatelluista kokivat, että positiiviset sosiaaliset kontaktit ovat syventäneet heidän sitoutumistaan vapaaehtoistoimintaan. Olennainen osa toiminnassa on myös kokemus me-hengestä, yhteishengestä, sekä toisten vapaaehtoisten että palkattujen työntekijöiden kanssa. Tällainen ryhmähenki ja ilmapiiri olivat perustana hyväksymisen tunteelle, inhimillisen kohtaamisen kokemuksille, yhteisille kokemuksille, myös jaetulle huumorille. Tärkeäksi vapaaehtoistoiminnassa koetaan myös sanallinen vuorovaikutus kuten jutustelut ja keskustelut, samoin kuin tavat jolla vapaaehtoistoiminnan työmuodot oli organisoitu, eli toiminnan sosiaalisuus sinänsä. Vapaaehtoistoimintaa pidettiin kokonaisuudessaan sosiaalisena ilmiönä ja painottivat vuorovaikutusta sekä toisten vapaaehtoisten että autettaviensa, kuten myös palkattujen työntekijöiden, kanssa. Vapaaehtoistyötä pidettiin jopa kanavana sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämiseen, ikään kuin sosiaalisen, yhteisöllisen ajattelutavan levittämiseen. (Yeung 2005, 115.) Pohdinta toiminta vastaparissa kuvataan onko vapaaehtoistoiminta ainoastaan tekoja vai sisältyykö siihen myös toiminnan pohtimista. Neljäs timanttimallin ulottuvuus sisältää noin kymmenesosan motivaation elementeistä. Pohdinnan ääripää sisältää neljä vapaaehtoistoiminnan motivaatioteemaa, jotka ilmaisivat vapaaehtoistoimintaan ja siihen sitoutumiseen liittyviä arvoja ja aatoksia. Arvot vapaaehtoistoiminnan taustana ilmensivät sangen usein henkilökohtaista uskonnollisuutta. Myös uskonnolliset tai muut roolimallit vaikkapa Äiti Teresa tai Jeesus voivat motivoida vapaaehtoistoimintaan. Jotkut kokevat vapaaehtoistoiminnan myös osana henkilökohtaista henkistä tai hengellistä kasvuaan. Vapaaehtoisuus tarjoaa sitä haluaville myös paikan henkilökohtaisten asioiden, haasteiden tai kriisienkin läpikäymiseen ja elämiseen. Kokonaiskuva on, että ihmisen oma hyvinvointi ja itsensä hoitaminen on hyvin pitkälti sidoksissa toisten hyvinvointiin ja toisinpäin. Vapaaehtoistoiminnan viehätys on myös sen toiminnallisuudessa. Kolme teemaa nousi esiin juuri toiminnan ääripäästä. Vapaaehtoistoiminta voi tyydyttää toivetta täyttää vapaata, joutilasta, ehkä tyhjäksi koettua, aikaa, esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa. Tiettyjen vapaaehtoistoimintamuotojen toiminnallisuus koettiin myös innostavaksi ja vapaaehtoiset ilmaisivat myös ilonsa ja tyytyväisyytensä tapaan, jolla kyseiset toimintamuodot oli organisoitu. Toiset korostivat spontaani-
20 20 suutta ja vaihtelevuutta, toiset säännöllisyyttä ja säännönmukaisuutta (Yeung 2005, ) Pohdinta toiminta akselin ääripäiden päällekkäisyys ja vuorovaikutus näkyivät timanttimallin yksittäisten motiivielementtien tasolla neljässä motivaatioteemassa. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa henkilökohtaisten arvojen toteutumisen toiminnassa. Nämä arvot sisältävät sekä uskonnollisia, että ei uskonnollisia elementtejä, kuten henkilökohtaisen uskon ilmaiseminen toiminnan tai työn itseisarvon toteuttaminen. Henkilökohtaiseen uskonnollisuuteen liittyen tietyt vapaaehtoistyön muodot koettiin jopa kanavana evankelioimiseen, kuten aineellisen avun yhdistäminen hengelliseen tukee. Vapaaehtoistoiminta nähtiin myös mahdollisuutena hengellisenä välikappaleena toimimiselle. Jotkut vapaaehtoiset arvostivat ja toivoivat hengellisyyttä toimintamuotoihin, kuten aineellisen avun yhdistäminen hengelliseen tukeen. Tämä voi tarkoittaa toivetta avoimesta, selvästä ja jaetusta hengellisyydestä tai pikemminkin toivetta sisäisestä, henkilökohtaisesta uskonnollisuuden harjoittamisesta vapaaehtoistoiminnan kautta. (Yeung 2005, 117.) 2.6 Työhön perehdyttäminen Kerron tässä kappaleessa lyhyesti, mitä on työhön perehdyttäminen ja työpaikan viralliset ja epäviralliset pelisäännöt sekä työhön opastamisen hyödyt. Vapaaehtoistoimintaa ei tietenkään voida verrata työhön, mutta hyvä perehdyttäminen ja työhön opastaminen kuuluvat myös vapaaehtoistoiminnan hyviin periaatteisiin siinä mittakaavassa kuin toiminta vaatii. Toisaalta myös työpaikan työntekijät sekä keikkatyöläiset pitää perehdyttää vapaaehtoistoimintaan ja sen työn pelisääntöihin, jotta he tietävät omalla työpaikallaan, mikä työ kuuluu vapaaehtoiselle ja mikä ei. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeimpiä työpaikoilla toteutettavia koulutuksia. Perehdyttämisen merkitys työmotivaatioon, työn tuloksiin, työturvallisuuteen, ja työyhteisön kaikinpuoliseen hyvinvointiin on kiistaton. Perehdyttäminen on monivaiheinen oppimistapahtuma, jossa pyrkimyksenä on työn tavoitteiden ja koko organisaation toiminnan ymmärtäminen, omien velvollisuuksien ja vastuiden selkeyttäminen sekä sellaisen työn kokonaiskuvan ja sisäisen mallin luominen, että sen varassa voi suoriutua työtehtävistä. Perehdyttämisen ja työnopastuksen toteuttamiseen osallistuvat usein monet
Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?
Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotAKTIIVISESTI KOTONA 2
AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotYHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013
YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,
LisätiedotVapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS
Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotPIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän
PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotTule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan
Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ
VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ Järjestömessut 20.3.2018 Lapin ammattikorkeakoulu Sirkka Kellokumpu, SPR Lapinpiiri Suvimaria Saarenpää, Rovaniemen Neuvokas HYVÄÄ ELÄMÄÄ RAKENNETAAN YHDESSÄ Maakunnat
LisätiedotVAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN
VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti
Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotVertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa
Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotYhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa
Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotMiksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA
Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!
Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotVapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12
Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotHelsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,
LisätiedotVapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto
Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotMeidän kirkko Osallisuuden yhteisö
Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotKVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta
KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotVAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA
1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotTeema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku
Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Työpajan vetäjät: Petri Tani, Laurea & Meeri Kuikka, Helsingin kaupunki Luokkatila: B302 Opiskelijan roolit Toimii vapaaehtoisena
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
LisätiedotJärjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotVerkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana
Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotKohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa
Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotPlan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset PT01-KA OHJELMAN ESITTELY
Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset 2015-1-PT01-KA204-012930 OHJELMAN ESITTELY PLAN BE -YHTEISTYÖRYHMÄ FREGUESIA DE CASCAIS E ESTORIL projektin koordinaattori Cascais, Portugali AS- SOCIAÇÃO ANIMAM
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotVapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.
Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.2018 Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen taustaa Suomen ortodoksisen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotKansalais- ja vapaaehtoistyö
Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotVapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa
Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän
Lisätiedot