Määräaikaisen valmistelun kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Määräaikaisen valmistelun kehittäminen"

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET RESEARCH REPORTS 6/2001 Määräaikaisen valmistelun kehittäminen Markku Temmes HELSINKI

2 Julkaisija: Valtiovarainministeriö Hallinnon kehittämisosasto Internet: Tiedustelut: Christina Lindh, puh (09) Taitto: Christina Lindh ISSN ISBN Oy Edita Ab Helsinki 2001

3 Mutta mustapartaisella miehellä oli kiire. Rehellinen mies. Musta parta kiusallinen. Käsittämättömällä, toistaiseksi tuntemattomalla tavalla oli onnistunut saamaan erikoiskomitean ja eri tahojen asiantuntijaneuvostot tätä omaa erikoistapaustaan käsittelemään Neuvottelut jatkuivat, parta kasvoi. Komitea oli jakautunut jaostoihin. Kynttiläjaosto, kattilajaosto, partajaosto, vesijaosto, hinnoittelujaosto, poliittinen jaosto, oikeusopillinen jaosto, yleinen jaosto, jaostojen työsuunnittelujaosto, meteorologinen jaosto ja finanssijaosto. Vuosien kuluessa mustapartaisen miehen parranajoveden lämmitystä kynttilänpätkän ja pienoisen kattilaisen välityksellä pohtiva erikoiskomitea oli päässyt niin pitkälle, että vihdoinkin oli ratkaistu sitkeä kysymys jaostojen päiväjärjestyksen absoluuttisesta modifioimisesta indeksisysteemin mukaisesti. Tapauksen johdosta komitea oli kokoontunut juhlaistuntoon. Ja juuri silloin tapahtui romahdus! Juhlaistuntoon ilmestyi odottamatta mustapartainen mies. Ja katso, hänen partansa oli muuttunut lumivalkoiseksi! Komitean koko pitkäaikainen vaivalloinen työ oli mennyt hukkaan! Se oli suoritettu edellyttäen, että mustapartaisen miehen parta oli musta. Ja nyt se olikin valkoinen! Kaikki oli alettava alusta. Olli: Puusta tyveen, 38 juttua, otteita pakinasta Lämmin parranajovesi vuodelta

4 LUKIJALLE Ajat muuttuvat ja maailma sen mukana, sanotaan. Komitealaitos on ollut keskeinen kehittämis-instituutio jo Ruotsi-Suomessa 1600-luvulta lähtien. Se eli kulta-aikaansa luvuilla, jolloin luotiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Viime vuosikymmenten aikana komiteamuotoinen valmistelutyö on selvästi vähentynyt, ainakin asetettujen komiteoiden lukumäärällä mitattuna. Komiteavalmistelun aseman ja merkityksen arviointi on tullut ajankohtaiseksi. Samalla on syytä linjata komiteatyyppisen valmistelumekanismin kehittämistarpeet. Käsillä oleva raportti liittyy Keskushallinnon uudistamishankkeen osaan, jossa tehdään ehdotuksia ministeriöiden määräaikaisen valmistelun ja sen kehittämisen yhteensovittamiseksi. Raportin on laatinut professori Markku Temmes. Jälleen kerran on syytä kiittää häntä ansiokkaasta analyysistä. Jorma Karjalainen Ylijohtaja 5

5 SISÄLLYS LUKIJALLE 1 JOHDANTO Perinteisestä komitealaitoksesta kohti valmistelun monimuotoisuutta Muutoksen yleinen tausta Määräaikaisen valmistelun muutoksen profiili Neuvottelukunnat säilyttäneet pääosin asemansa Raportin aineisto HAASTATTELUJEN ANTAMA KUVA MÄÄRÄAIKAISEN VALMISTELUN ONGELMISTA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA ARVIOINTIKRITEERIT JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Kokoava käsitys määräaikaisen valmistelun yleisestä tilasta Valmistelun relevanssi Valmistelun ohjattavuus Valmistelun laatu Valmistelun taloudellisuus Valmistelun suhde suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan SUOSITUKSIA Komitealaitoksen kehittäminen Modernin määräaikaisen valmistelun kehittäminen valtioneuvoston tasolla LÄHTEET LIITE Haastatellut henkilöt:

6 1 JOHDANTO 1.1 Perinteisestä komitealaitoksesta kohti valmistelun monimuotoisuutta Pakinoitsija Ollin suhteessa perinteiseen valtion komitealaitokseen oli aitoa dramatiikkaa, jota korostivat 1940-luvun lopun ajan säännöstelytalouden niukat olot. Ollin ja hänen mustapartaisen miehensä näkemys valtion komiteoista on niin syvälle juurtunut suomalaisten tietoisuuteen, että sitä on vaikea sivuuttaa. Tämän päivän ministeriöiden määräaikainen valmistelu on satojen hyvin koulutettujen asiantuntijoiden monipuolisesti organisoitua työtä, mutta dramatiikkaa saattaa sen piiristä edelleen löytyä. Arvioijan tehtävä muistuttaa joltain osin pakinoitsijan roolia. Hänen pitäisi nähdä kokonaisuuden tila ja tehdä siitä johtopäätöksiä, jotka auttaisivat asioista vastuussa olevia hallitsemaan kyseessä olevan ilmiön kehitystä. Arvioijan tehtävä on vaikea, mutta kuitenkin helpompi kuin pakinoitsijan, jonka on pystyttävä pelkistämään raporttinsa muutamaan riviin. Komitealaitoksella on ollut erityisesti sodanjälkeisen ajan Suomessa keskeinen rooli yhteiskunnallisten uudistusten valmistelussa. Komitealaitos on koostunut sekä valtioneuvoston asettamista määräaikaisista komiteoista ja toimikunnista että ministeriöiden asettamista toimikunnista. Näiden monijäsenisten valmisteluelinten tyypillisenä tehtävänä on ollut valmistella ehdotuksia lainsäädännön, organisaatioiden ja toimintajärjestelmien uudistamiseksi. Komitealaitoksen luonteeseen on kuulunut sen piiriin kuuluvien elinten jäsenistöä, asettamista, työskentelyä, palkkioita ja mietintöjä koskevat yleiset säännökset, jotka ovat samalla olleet suuntaa-antavina ohjeina itse komitealaitoksen ulkopuolella työskenteleville valmisteluelimille. Mm. komiteoita koskevia palkkioperusteita on käytetty vastaavien palkkioiden määrittelyperusteena myös valtionhallinnon ulkopuolella. Komitealaitoksen piiriin on luettu myös ns. neuvottelukunnat ja vastaavat (nimitys voi olla myös esimerkiksi lautakunta, neuvosto, toimikunta, jaosto tms.), joiden tehtävänä on helpottaa ministeriöiden sidosryhmäsuhteita ja keskinäistä yhteydenpitoa. Neuvottelukunnilla ei ole yleensä toimivaltaa, vaan niillä on neuvoa-antava rooli. Komitealaitoksen sisäinen rakenne on siis perustunut ensiksikin siihen, että valtioneuvosto voi asettaa määräaikaista valmistelua varten komiteoita ja toimikuntia (nimitys riippuu toimeksiannon tärkeydestä joskin osittain sattumanvaraisesti). Ministeriöt ovat voineet asettaa toimikuntia periaatteessa omalla päätöksellään. Valtionneuvoston päätöksentekoa koskevat säännökset ovat kuitenkin edel- 5

7 lyttäneet myös ministeriöiden toimikuntien asettamisen käsittelyä rahaasianvaliokunnassa, jolloin koko hallitus on voinut osallistua ja vaikuttaa myös ministeriöiden toimikuntien toimeksiantoihin ja jäsenistön valintaan. Komitealaitosta koskeva hallintotehtävä on kuulunut valtiovarainministeriölle, joka on vastuussa valtioneuvoston komiteapäätöksen säännösten kehittämisestä ja komitealaitosta koskevasta yleisestä hallinnosta. Viimeisin komiteapäätös on vuodelta 1988 ja päätöstä on viimeksi uudistettu 1990 (218/1988 ja 216/1990). Jo ennen näitä viimeisimpiä komiteapäätöksen muutoksia ministeriöiden määräaikainen valmistelu on oleellisesti muuttunut ja 1970-lukujen tilanteesta, jolloin komitealaitos oli valtioneuvoston ja ministeriöiden määräaikaisen valmistelun keskeisin instituutio. Työryhmät, selvitysmiehet ja monimuotoiset projektit ovat tämän päivän hallinnossa korvanneet perinteisen komiteamuotoisen valmistelun. On selvää, että tätä muutosta tulee arvioida analyyttisesti ja vanhentuneet määräaikaista valmistelua koskevat säännökset on uudistettava. 1.2 Muutoksen yleinen tausta Tapahtunut muutos keskushallinnon määräaikaisen valmistelun organisoinnissa on ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävä. Muutoksen taustalla ovat koko hallintokoneistoamme ravistelleet rakenne- ja järjestelmämuutokset erityisesti 1990-luvulla. Niiden taustalla puolestaan ovat kansainväliset trendit ja esikuvat. Suomi on ollut 1990-luvulla eräs hallintoaan perusteellisimmin uudelleen organisoineista OECD:n jäsenmaista (kts. mm. Harrinvirta, 2000). Muutokset ovat kohdentuneet virasto- ja laitostason rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä ohjausjärjestelmiin. Ministeriöissä rakennemuutokset ovat olleet vähäisempiä, mutta ohjausjärjestelmien haltijoina myös ministeriöiden toimintatavat ovat muuttuneet. Tulosohjauksen käyttöönotto on merkittävin näistä muutoksista. Myös hallinnonalojen rakenteiden erilaistuminen on muuttanut ministeriöiden ohjaustoimintaa joidenkin ministeriöiden hallinnonalan koostuessa esimerkiksi muita hallinnonaloja enemmän yhtiöistä ja liikelaitoksista. Missä määrin voidaan puhua keskushallintomme hallintokulttuurin perusteellisemmasta ja sisäistetystä muutoksesta on arvioitavissa vasta toimintatapojen vakiinnuttua lähivuosina. Hallintokulttuurisen arvioinnin vaikeudet johtuvat muutoksen inkrementaalisesta toteutustavasta (määräaikaisen valmistelun muutokset ovat pääosin tapahtuneet ministeriöiden toimesta ilman että niitä olisi valmisteltu tai käsitelty yleisinä järjestelmäkysymyksinä). Mm. valtioneuvoston komiteapäätöstä on vielä vuosina 1988 ja 1990 uudistettu ikään kuin se olisi ollut määräaikaisen valmistelun keskeisin prosessuaalinen normi, vaikka jo 1980-luvulla määräaikaisen valmistelun selvä painopiste on siirtynyt ministeriöiden työryhmiin ja virkavalmisteluun. 6

8 Missä määrin muutoksen taustalla ovat yleismaailmalliset manageristiset trendit (tällä tarkoitetaan ensisijaisesti anglo-saksista New Public Management- doktriinia, joka on dominoinut viime vuosina kansainvälistä hallintotieteellistä keskustelua), missä määrin on kysymys kotimaisista debyrokratiapyrkimyksistä, jää niinikään erikseen arvioitavaksi. Määräaikainen valmistelutyö on erityisesti ministeriöissä niin keskeinen toimintafunktio, että sen toteutustapa kertoo manageristisen osaamisen juurtumisesta keskushallintoon paremmin kuin mikään muu organisaation toimintamuoto. Useat hallintomme 1990-luvun uudistusten arvioinnit kertovat managerististen toimintatapojen sisäistämisen vaikeudesta ja epätasaisuudesta hallintokoneiston piiristä. Vaikka esimerkiksi tulosohjaus on yleisenä järjestelmänä otettu systemaattisesti käyttöön, sen kehittäminen ohjaus- ja johtamisjärjestelmänä on pahasti kesken. Arviointiraportit kertovat huomattavista omaksumisvaikeuksista. Sama koskee mm. virastojen ja laitosten johtokuntia ja henkilöstöpolitiikkaa. Myös näissä tapauksissa arviointiraporttien tärkein viesti, on uudistusten keskeneräisyys niiden manageristisen tason ja toimivuuden osalta. Vastaava havainto voidaan tehdä myös johdon kehittämisen, rekrytoinnin ja urasuunnittelun osalta. (kts. mm. Temmes ja Kiviniemi, 1997, Temmes, Kivinen, Lumijärvi, Mertano ja Moilanen, 1998, Pollitt ym., 1997, Temmes ja Moilanen, 2000, Krogars, 2000 ja Temmes, Kiviniemi ja Peltonen, 2001). Näihin tehtäviin vihkiytyneet asiantuntijat ovat perillä managerismin asettamista vaatimuksista julkiselle johtamiselle, mutta johtamisen ja toiminnan todellisuus eivät vielä vastaa kohtuullista tavoitetilaa. Vaikeudet johtuvat myös siitä, että manageristinen johtaminen ja toimintatapa noudattavat tämä osaamisen sisäistä logiikkaa, managerismin logiikkaa siten, että esimerkiksi viraston johtaminen ei voi olla manageristisesti korkeatasoista elleivät johtamisen olennaiset elementit noudata johdonmukaisesti korkeatasoisen managerismin vaatimuksia. Ministeriön henkilöstöpolitiikkaa tai projektihallinto ei esimerkiksi voi olla perinteisen byrokraattista, jos tavoitellaan hyvää johtamista ja tehokasta määräaikaista valmistelua. Edellä oleva yleisanalyysi, jonka mukaan 1990-luvun laajat, oikeansuuntaiset ja sinällään tehokkaat valtionhallinnon rakenne- ja järjestelmäuudistukset ovat erityisesti manageristisen sisäistämisen osalta vielä olennaisesti kesken, soveltuu myös keskushallinnon määräaikaisen valmistelun alustavaksi kehitysarvioiksi. Ministeriöt ovat asemansa ja valtansa kasvamisen yhteydessä omaksutun tulosohjausjärjestelmän kautta saaneet käytännössä rajoittamattomat valtuudet organisoida vastuullaan oleva määräaikainen valmistelu. Ilmeisestikin varsinainen vasikat ensikerran kevätlaitumella - vaihe on jo sivuutettu ja ministeriöissä on alkanut vakiintua uuden aseman ja ohjausjärjestelmän mukainen valmistelukäytäntö. Hypoteesina voidaan edellä olevan pohjalta esittää, että esille nousevat ongelmat liittyvät ainakin uusimuotoisen ohjauksen ja johtamisen manageristiseen sisäistämiseen sekä vahvasti sektoripohjaisen valmistelun organisoinnin 7

9 kielteisiin sivuvaikutuksiin ministeriöiden välisessä yhteistyössä ja valtioneuvoston koordinaatiomahdollisuuksien kannalta. 1.3 Määräaikaisen valmistelun muutoksen profiili Ministeriöiden määräaikaisen valmistelun muutokselle on ollut ominaista komiteoiden lukumäärän vähentyminen 1980-ja 1990-luvuilla. Itse asiassa muutos alkoi jo 1970-luvulla ja samanaikaisesti alkoi työryhmien määrän nopea lisäys. Muutoksella näyttää kaikilla näillä vuosikymmenillä olevan oma profiilinsa, jolla on yhteytensä julkishallinnon kehitykseen luku oli vielä hyvinvointivaltion nopean kehityksen aikaa, mutta muutoksia tapahtui myös ministeriöiden valmistelun muodoissa, jotka muuttuivat joustavammiksi. Tämä selittää työryhmien nopean lisääntymisen luvulla tapahtuu komiteoiden ja määräaikaisten toimikuntien määrissä huomattavaa laskua, mutta lukumäärä pysyi vielä merkittävällä noin tasolla. Vastaavasti työryhmien määrä nousi edelleen ja saavutti vuonna 1987 yli 400:n rajan, jolloin ministeriöiden määräaikaisia valmisteluelimiä oli ennätykselliset 454. On ilmeisesti täysin sattumaa, että myös valtionhallinnon henkilöstön kokonaismäärä saavutti huippunsa noina lamaa edeltäneinä vuosina. Määräaikaisen valmistelun osalta suuntaukseen vaikutti 1970-luvun lopulta se, että työryhmiin otettiin yleisesti myös ministeriön ulkopuolisia jäseniä luvun kehitystä leimaa paitsi lama, joka näyttää vuosikymmenen alussa hieman hillinneen valmisteluelinten asettamista, myös valmistelun monipuolistuminen. Osa työryhmistä jalostui laajemmiksi projekteiksi, asetettiin selvitysmiehiä ja käynnistettiin selvitysprojekteja ja tilattiin myös valmistelutehtävien yhteydessä ulkopuolisia selvityksiä. Jos ja 1980-lukujen valmistelun kehitystä on leimannut teknokratisoituminen tai teknobyrokratisoituminen, 1990-luvulla on nähtävissä ensimmäiset merkit valmistelun managerisoitumisesta valmistelumetodien monipuolistumisena. 8

10 vuosi komiteat tai vastaavat työryhmät yhteensä , joista OM 5, OPM 3, PLM 1, STM 1 ja VNK , joista OM 3, OPM 1, STM 1 KTM , joista OM 7, STM 3, OPM 1. Kuva 1. Tietoja määräaikaista valmisteluelimistä (tiedot koskevat vuosittain asetettuja komiteoita ja työryhmiä ja ne on kerännyt Minna Puoskari pro gradu-työnsä yhteydessä, 1990-luvun loppupuolen tietojen puuttuminen johtuu aikaisemman keskitetyn tiedoston lopettamisesta , vuosilta tietojen lähteenä on Helanderin tutkimus, Helander 1980, s. 240, vuosien tiedot on kerätty valtiovarainministeriön hallinnonkehittämisosaston komitearekisteristä) Lukumäärätietojen valossa komitealaitos onkin 1990-luvun lopulta alkaen, lukuun ottamatta oikeusministeriön asettamia toimikuntia, käytännössä määräaikaisen valmistelun osalta kuollut. Näyttää myös siltä, että ministeriöiden määräaikainen valmistelu asetettujen työryhmien määrän perusteella arvioiden selvästi pirstoutunut pienemmiksi valmistelun toimeksiannoiksi. 9

11 Valmistelun monipuolistuminen näkyy selvitysmiestoimeksiantojen lisääntymisenä 1990-luvun alussa (ks. Peura,1989). Ensimmäiset selvitysmiehet asetettiin 1980-luvun lopulla. Viittauksia tähän uuteen valmistelun menettelytapaan on esitetty mm. säädösvalmistelun kehittämisen yhteydessä (ks. Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelma, 1996). Selvitysmiesinsitituutiota onkin pidetty innovaationa, joka on mahdollistanut nopean ja projektimaisen valmistelun kiireellisissä ja samanaikaisesti merkittävissä hankkeissa. Aina 1970-luvulle saakka ajoittain asetetut ns. yhden miehen komiteat lienevät tämän menettelytavan lähimmät kotimaiset esikuvat. Selvitysmiesinstituution merkitys perustuu myös siihen, että ne ovat selvästi ulkopuolelta hankitun asiantuntemuksen hyväksikäyttämistä. Selvitysmiestoimeksiantojen saama julkisuus on myös profiloinut ne tavanomaisesta virkamiesvalmistelusta poikkeaviksi tehtäviksi. Vuosi Selvitysmiehiä (raportteja) yhteensä 94 Kuva 2. Selvitysmiehet vuosina (tiedot on kerännyt Antti Kaisti pro gradutyötään varten, joukossa 11 selvitysmiehen asettamista, muttei varmaa tietoa raportista) Eniten selvitysmiehiä on noina vuosina käyttänyt OPM (30), toiseksi eniten STM (23) ja kolmanneksi eniten VNK (11). Muiden ministeriöiden osalta lukumäärä jää alle kymmenen. Puolustusministeriön ja oikeusministeriön toimesta ko. selvitysmiehiä ei ajanjakson kuluessa oltu asetettu. Antti Kaistin keräämä luettelo selvitysmiehistä ja heidän toimeksiannoistaan kertoo uuden käytännön kirjavuudesta. Valtioneuvoston kanslian toimesta esitellyt selvitysmiestehtävät ovat olleet yleensä yhteiskuntapoliittisesti merkittäviä (kuten Kalevi Kivistön ja Tuulikki Petäjäniemen selvitys koulutusvakuutuksesta, asetettu 1996, Raimo Ilaskiven selvitys rakentamisedellytysten turvaamisesta pääkaupunkiseudulla, 1989, Timo Relanderin raportit työttömyydestä ja työllistämisestä sekä kuntataloudesta,1992 ja 1993). Useat valtioneuvoston kanslian asettamat selvitysmieshankkeet ovat koskeneet 1990-luvulla erityisen ajankohtaisia hallinnon merkittäviä rakennemuutoksia (kuten Kauko Sipposen selvitys maakuntahallinnosta, 1992, Jukka Hirvelän selvitys aluehallinnosta, 1992 ja Teemu Hiltusen selvitys 10

12 valtionapujärjestelmistä, 1989). Valtioneuvoston kanslian asettamissa selvityksissä selvitysmiehet ovat myös edustaneet taustaltaan ja asiantuntemukseltaan yleensä seniortasoa. Sen sijaan muiden ministeriöiden toimeksiannoissa on sekä tehtävien merkittävyyden että selvittäjien osalta suurempaa vaihtelua. Erityisesti eniten selvitysmiehiä asettaneiden opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön selvitystoimeksiannot ja henkilövalinnat ovat olleet pienimuotoisempia. Tilastoaineisto ei laajemmin kerro projektityön kehityksestä ministeriössä. Kapeiksi toimeksiannoiksi pirstoutunut valmistelu lukuisine työryhmineen kertoo pikemminkin päinvastaisesta kehityksen suunnasta. Se kertoo myös ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen erilaistumisesta. Määräaikaista valmistelua koskevan arvioinnin eräänä vaikeutena on tiedostaa ministeriöiden erilaiset tarpeet. Eroja esiintyy myös siinä missä määrin valmistelu voi tukeutua ministeriöiden sisäiseen työskentelyyn missä määrin tarvitaan ulkoista näkökulmaa mm. toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Myös valmistelun avoimuuden ja demokraattisuuden asettamat vaatimukset vaihtelevat hallinnonaloittain. 1.4 Neuvottelukunnat säilyttäneet pääosin asemansa Neuvottelukunnat ja vastaavat elimet, jotka on asetettu ministeriöiden avuksi luomaan ja ylläpitämään yhteyksiä sidosryhmiin ja avustamaan ministeriötä asiantuntemuksellaan, ovat säilyttäneet asemansa. Valtioneuvoston komiteapäätös on säädöstänyt myös neuvottelukuntia, joten tältä osin ko. säännös on edelleen tarpeen. Tosin on ilmeistä, että myös neuvottelukuntien ja vastaavien lähinnä sidosryhmäsuhteita ylläpitävien monijäsenisten elimien tarvetta ja säätelyä tulisi määräajoin arvioida. Mm. asiakasyhteyksien ja -palautteen saamiseksi tarvittavat asiakasneuvostot soveltuvat huonosti em. säännöksen piiriin. Tilapäisten komiteoiden lukumäärässä jo 1970-luvun puolesta välistä tapahtunut käänne ei ole koskenut ns. pysyviä komiteoita eli neuvottelukuntia ja vastaavia. Tosin niidenkin osalta on tänä päivänä vaikeuksia saada tarkkoja tietoja. 11

13 Vuosi Pysyvät komiteat Kuva 3. Pysyvien komiteoiden lukumäärän kehitys, tilanne vuoden lopussa (Tuori, 1983, tiedot on kerännyt Minna Puoskari pro gradu-työnsä yhteydessä, vuoden 1990 tieto on epävarma, koska se on saatu yhdistelemällä eri lähteiden tietoja) 1.5 Raportin aineisto Tämän arviointiraportin aineisto koostuu useista eri lähteistä. Aineiston keräys alkoi ministeriöiden edustajien haastatteluilla, jotka kuvastavat tämän päätöksenteon ja valmistelun keskeisimmän osapuolen näkökohtia. Ministeriöillä on määräävä asema keskushallintotason määräaikaisen valmistelun organisoimisessa eli organisoimisvalta ko. valmistelun osalta kuuluu ministeriöille. Poliittisten päättäjien ja korporaatioiden sekä eri tieteenalojen näkökulmia pyrittiin analysoimaan monipuolisemmin työn seuraavassa vaiheessa käyttäen taustana hyväksi ministeriöiden organisaatiovaltansa rajoissa luomaa määräaikaisen valmistelun nykytilannetta. Haastatteluaineiston lisäksi arviointi voitiin perustaa määräaikaista valmistelua koskevaan kirjalliseen aineistoon. Valtion keskushallinnon määräaikaista valmistelua ei ole juurikaan tutkittu tieteellisesti viime vuosina, mutta erityisesti ja 1980-luvulla silloisen komitealaitoksen tutkimus oli vilkasta sekä hallinto-oikeuden että politiikan ja hallinnon tutkimuksen piirissä (kts. mm. Helander 1978,1979,1980, Salminen 1975 ja Tuori 1983). Ruotsin komitealaitokseen (SOU) tutkimus- ja selvitysmateriaali on niinikään käytettävissä. Politiikan ja hallinnon tutkimuksen piiristä osviittoja tämän arviointiselvityksen tueksi saadaan politiikan ja hallinnon suhdetta koskevasta makrotasoisesta tutkimuksesta, joita ovat valtateoriat ja implementaatiotutkimus sekä hallintopolitiikan vertaileva tutkimus. Myös EU:n päätöksenteon ja hallinnon tutkimuksella on liittymäkohtansa teemaan. Näiden näkökulmien anti jää kuitenkin yleiseksi, koska kansalliset ratkaisut määrittävät varsin pitkälle teorioiden soveltuvuuden mahdollisten uudistusten taustateoriaksi. Näiden lähinnä makrotasoisten näkökulmien tueksi tarvitaankin kansainvälistä vertailua Suomen erityispiirteistä ja meille soveltuvista kiinnostavista vertailukohdista. 12

14 Toisen keskeisen teorianäkökulman muodostaa mikrotasoinen julkiseen päätöksentekoon, suunnitteluun ja seurantaan kohdistuva teoria-aines, jota on kotimaastakin runsaasti saatavissa. Asiantuntijaorganisaatioteoria sekä projektihallinnan- ja johtamisenteoria lienevät keskeisiä keskushallinnon määräaikaisen valmistelun kehittämisen taustateorioina (kts. Temmes, 1992). Myös tietohallinnon teoria sovellettuna julkisten organisaatioiden toimintaympäristöön on keskeinen. Oman lukunsa muodostavat viimeaikaiset organisaatioiden valmistelun ja päätöksenteon verkottumista koskevat tutkimukset, jotka avaavat uusia näkökulmia myös julkisten organisaatioiden toiminnan analysointiin ja kehittämiseen (kts. Mattila, 2000). Edellä mainituista lähteistä syntyneen alustavan kuvan pohjalta oli mahdollista laatia arviointikriteerit, joiden avulla oli voidaan analysoida valmistelun nykytilaa ja ongelmia. Näitä kriteerejä laadittaessa on erityisesti painotettu määräaikaisen valmistelun laatuun liittyviä näkökohtia. Nämä näkökohdat samoin kuin valtion keskushallinnon koordinaatio- ja analyysikapasiteetti ovat myös Gert Bouckaertin, Derry Ormondin ja Guy Petersin Suomen keskushallinnon tilaa kehitystarvetta koskevan raportin (Bouckaert, Ormond ja Peters, 2000), tärkeimmät kohdealueet. 13

15 2 HAASTATTELUJEN ANTAMA KUVA MÄÄRÄAIKAISEN VAL- MISTELUN ONGELMISTA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUK- SISTA Sektoriministeriöiden edustajien haastattelut kohdistuivat sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasianministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, puolustusministeriön ja työministeriön edustajiin. Lisäksi haastateltiin valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön edustajia. Otos ei anna täydellistä kuvaa ministeriöiden näkökulmasta, mutta kuvastanee silti ministeriöiden suhtautumista, ajattelutapaa ja asemaa määräaikaisen valmistelun yhteydessä. Kvalitatiivisen haastattelumetodin keinoin saatu kuva on käsitykseni mukaan riittävän perusteellinen antaakseen kuvan ko. näkökulmasta. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua runkoa, joka on myös alla olevan yhteenvedon pohjana. Erot ministeriöiden kesken näyttävät haastateltujen ministeriöiden osalta ja varmaan myös muiden osalta kohdistuvan komiteatyyppisen valmistelun tarpeellisuuteen ja rooliin nykyisessä ja tulevassa valtioneuvoston ja ministeriöiden määräaikaisessa valmistelussa. Vastaava ero koskee myös neuvottelukuntatyyppisen valmistelun ja yhteydenpidon asemaa ja roolia. Erot ministeriöiden komitealaitosta koskevissa käsityksissä näyttävät olevan kuitenkin verraten vähäisiä. Yleisesti katsottiin, että perinteisestä komitealaitoksesta ei ole paljon jäljellä. - Perinteisen komitealaitoksen rooli ja heikkoudet? Ministeriöiden edustajat olivat yksimielisiä perinteisen komitealaitoksen sopimattomuudesta tämän päivän ministeriöiden valmistelun pohjaksi. Valtionneuvoston komiteapäätöksen mukaista menettelyä pidettiin liian raskaana ja hitaana. Monissa ministeriöissä vierastettiin myös määräaikaisten komiteoiden ja toimikuntien asettamisen yhteydessä syntyviä tilanteita, joissa ministeriöiden kannalta ulkopuoliset tahot voivat vaikuttaa ko. selvityselinten toimeksiantoihin ja kokoonpanoihin. Ministeriössä ei nähty komiteapäätöksen mukaisen valtioneuvostotasoisen valmistelun antavan juurikaan lisäarvoa ministeriön valmistelun orientaation ja tuloksellisuuden hyväksi. Ministeriöiden näkökulma määräaikaiseen valmisteluun ja voimassa olevan komiteapäätöksen rooliin sen yhteydessä näyttää paljolti rakentuvan ministeriöiden -lisääntyneen itsenäisyyden mukaisen ajattelutavan varaan. Ovathan edellä kuvatut 1990-luvun muutokset keskushallinnon rakenteissa ja järjestelmissä vieneet keskushallintomalliamme pitkän askeleen kohti ministeriöhallintojärjestelmää. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa se, että valtioneuvoston suorittama koordinaatio ja ministeriöiden valmistelutyön ohjaus eivät ole kehittyneet samassa määrin. Toi- 14

16 saalta myös ministeriöiden sisäinen kehitys on ollut rauhallisempaa kuin keskushallintomme rakenteiden ja ohjausjärjestelmien yleinen kehitys. Merkittävin ministeriön sisäisen organisaation uudelleenjärjestely, jolla on esikuvallista merkitystä ministeriöiden valmistelukäytäntöjen organisoinnissa, on toteutettu työministeriössä jakamalla se vuonna 1999 strategiayksikköön ja toimeenpanoyksikköön. - Mitä on jäljellä komitealaitoksesta? Pitäisikö se elvyttää? Ministeriöiden näkökulmasta perinteinen komitealaitos on määräaikaisen valmistelun osalta vanhentunut. Ministeriöt katsovat voivansa itse vastata valmistelun organisoinnista. Ministeriöiden näkökulman runkona näyttää olevan malli, jossa ministeriö katsoo oikeudekseen valmistella mahdollisimman itsenäisesti ministeriön ratkaisuehdotuksen työryhmiensä, selvitysmiesten tai virkavalmistelun pohjalta. Menettely ei sulje pois sitä, että ehdotusten valmistelun yhteydessä pyritään ottamaan huomioon alaisen hallinnon, etujärjestöjen, toisten ministeriöiden ja muiden ulkopuolisten tahojen näkemykset. Tämän ratkaisuehdotuksensa ministeriö sitten vie laajempaan poliittiseen käsittelyyn valtioneuvoston piirissä tai mahdollisesti käsittelyyn, jossa myös etujärjestöjä kuullaan. Valmistelu, jossa ministeriön kannalta ulkopuolisia näkökohtia soviteltaisiin jo valmistelun aikana näyttää olevan ongelmallinen ministeriöiden omaksumalle ajattelutavalle. Valmistelua pyritään tekemään laajemmin virkatyönä ja eturyhmien näkökulmat ja asiantuntemus pyritään ottamaan huomioon muodollisen edustuksen sijasta epävirallisen yhteydenpidon keinoin. Työryhmä- ja selvitysmieskäytännöstä saadut kokemukset ovat olleet ministeriöiden mukaan pääosin myönteiset. Tarvittava valmistelu on voitu saada nopeasti ja erityisesti selvitysmiesten selvitykset ovat yleensä olleet toteuttamiskelpoisia. Uudet valmistelukäytännöt ovat ministeriöiden edustajien mukaan tuoneet raikkaita uusia tuulia valmisteluun. Uusimpana käytäntönä näyttävät lisääntyneet pikkuselvitysmiehet, jolloin ministeriön sisäisillä toimeksiannoilla luodaan selvitysmiesmenettelyn tapainen yhden henkilön selvitystehtävä oman ministeriön piirissä. Komitealaitoksen elvyttäminen saattaisi säännöksiä uudistamalla olla paikallaan neuvottelukuntien osalta, mutta myös tältä osin ministeriöt katsovat tärkeäksi ministeriön itsenäisen toimivallan tunnustamisen ko. elimiä asetettaessa. Erityisesti ne ministeriöt, jotka ovat tottuneet hoitamaan yhteistoimintaverkostojaan neuvottelukuntien kautta ovat tältä osin komiteapäätöksen uudistamisen kannalla. Neuvottelukuntia koskevan komiteasäännöstön uudistamisen yhteydessä tulevat esille myös virastojen ja laitosten johtoelimiä yms. koskevat säännökset ainakin asiakasneuvostojen tms. osalta. 15

17 Määräaikaisen valmistelun yhteydessä komiteamuotoinen valmistelu näyttää tulevan käyttöön vain poikkeustapauksissa siten, että merkittävän asiakokonaisuuden valmistelu halutaan hoitaa komitean tai toimikunnan nimeä kantavassa organisaatiossa, jotta ko valmistelun taakse saataisiin koko valtioneuvoston tuki. Haastatteluissa tuotiin myös esille se, että komiteoiden korvautuminen muilla valmistelumuodoilla on saattanut joissakin tapauksissa heikentää valmistelun tasoa ja tästä syystä kaivattiin kanavia, jotka mahdollistaisivat toimintapolitiikkavaihtoehtojen syvällisen pohdinnan. Tällaiseksi pohdintafoorumiksi haastateltavat eivät kuitenkaan kelpuuttaneet perinteisiä komiteoita. - Miksi ja mistä alkaen komiteat korvautuivat muilla selvitysmuodoilla? Syynä määräaikaisen valmistelun kehitykseen ministeriössä ovat valmisteluympäristössä ja valtionhallinnon ohjausjärjestelmissä tapahtuneet muutokset. Toisaalta määräaikaisen valmistelun näin laajaa hajauttamista vain ministeriöiden toimivaltaan ei ole erikseen selvitetty, eikä siitä ole tehty nimenomaisia valtioneuvostotason päätöksiä. Nykyinen käytäntö onkin katsottava paljolti tapahtuneeksi inkrementaaliseksi tosiasiaksi, joka kertoo osaltaan laajojen suunnittelukokonaisuuksien hajoamisesta pragmaattisemmiksi osatehtäviksi. On selvää, että pääosin tapahtunut sinällään spontaani kehitys on seurausta jo 1970-luvulla alkaneesta uudistuspolitiikasta, joka heijastelee yleistä tavoitetta debyrokratisoida suomalasien hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä. Kansainväliset hallintopoliittiset trendit ja suomalaisten entistä aktiivisempi ote hyödyntää kansainvälistä osaamista ovat edesauttaneet muutosta. Onhan Suomi ollut kuten edellä todettiin eräs perusteellisimmin hallintoaan uudistaneita OECDmaita tänä aikana (Temmes ja Kiviniemi, 1997, Temmes, 1998, Harrinvirta, 2000). Missä määrin uudistuksiin ovat vaikuttaneet kansainväliset trendit ja missä määrin kotimainen tilanne ja tarpeet modernisoida hallintoamme on oma tutkimustehtävänsä. Varmaankin molemmat tekijät ovat vaikuttaneet. Joka tapauksessa Suomi on 1990-luvulla siirtynyt manageristisempaan ohjauskulttuuriin samanaikaisesti, kun ministeriöiden asema on huomattavasti voimistunut. Viimeksi mainittu johtopäätös muutoksen syistä kertoo myös muutoksen perustuvat pääosin terveisiin ja loogisiin perusteisiin. Ongelmat aiheutuvat mahdollisista ylilyönneistä, uuden ja vanhan organisaatiokulttuurin törmäyksistä ja uudistusten mahdollista vaikeasti ennalta arvattavista sivuvaikutuksista. Perinteisten määräaikaisten komiteoiden korvautuminen työryhmillä näyttää määräaikaisen valmistelun osalta ajoittuvan jo 1980-luvun alkuun, jolloin muutoksen syitä lienee muitakin. Eräs selitys saattaisi olla hyvinvointivaltion uudistuspolitiikan hiipuminen 1980-luvun kuluessa ja tästä yhteiskuntapoliittisen tilanteen muutoksesta aiheutunut valmistelutehtävien muutos. Hyvinvointivaltion rakentamisvaiheessa tarvittiin erilaista valmistelukoneistoa kuin sen sopeutta- 16

18 misvaiheessa. Eräs paljon käytetty selitys muillekin yhteiskuntamme viimeaikaisille muutoksille on ollut taloudellinen lama, joka muutti olosuhteita 1990-luvun alussa. Taloudellinen lama ei kuitenkaan selitä ministeriöiden valmistelukäytäntöjen muutoksia 1980-luvun puolella. Lama on kuitenkin selvästi vaikuttanut EU-jäsenyyden ohella ministeriöiden valmistelutehtävien luonteeseen luvulta alkaen. Olihan vuosien taloudellinen lama voimakas alkusysäys yhteiskunnallisen päätöksenteon ja rakenteiden muutokselle. Valmistelun ja päätöksenteon nopeuteen ja tehokkuuteen kiinnitettiin laman oloissa erityistä huomiota. EU-jäsenyyden vaikutukset ovat vasta vähitellen hahmottumassa. Yleensä suomalaisen ministeriöhallinnon sopeutumista EU- valmistelun ja päätöksenteon vaatimuksiin on pidetty hyvänä. Toisaalta vaativa yhteys ylikansalliseen hallintoon tuo esille kansallisen hallintomme puutteet. - Onko muutoksen taustalla managerismi vai muutokset politiikan ja hallinnon suhteissa? Entä korporaatiot? Miten korporaatioiden asema on muuttunut? Ministeriöiden mukaan muutoksen syyt ovat vain osittain manageristisia. Politiikan ja hallinnon suhteen muutosta pidetään merkittävämpänä syynä. Politiikan katsotaan ohjaavan ministeriöiden toimintaa uudessa valmistelutilanteessa hallitusohjelman, hallituksen portfolion ja tulosohjauksen kautta. Ministeriöt eivät katso ministeriön ulkopuolelta tulevan poliittisen detaljiohjauksen edistävän valmistelua. Oman ministerin panosta ja asemaa ei kiistetä, mutta koko valtioneuvoston ohjausotteen toivotaan pidättyvän linjoihin ja tärkeisiin kysymyksiin. Jaakko Nousiaisen havainnot (Nousiainen, 2000, ss ) suomalaisen parlamentarismin kolmannesta kehitysvaiheesta ja valtioneuvostotason valmistelu- ja päätöksentekokäytäntöjen muutoksesta valtioneuvoston yleisestä kollegiaalisuudesta kohti sektoriministeriöiden laajenevaa itsenäisyyttä selittää yleisellä tasolla ministeriöiden edustajien suhtautumista. Ilmeisestikään valtioneuvostokokonaisuuden taholta ei ministeriöihin juurikaan kohdistu paineita, joka riittävästi korostaisi valmistelun kollegiaalisuutta. Näyttää myös siltä, että puolueiden omien valmisteluorganisaatioiden mahdollisuudet osallistua hallinnon määräaikaisen valmistelun detaljiohjaukseen ovat oleellisesti pienemmät kuin vielä 1970-ja 80- luvuilla. Ministeriöiden johtamiskäytännöt kuten johtoryhmäkäytännöt ja ministereiden osallistuminen niihin näyttää vaihtelevan siinä määrin, että oman ministerin osallistumisessa määräaikaisen valmistelun organisointiin täytyy olla eroja (kts. Temmes ja Moilanen, 2000). Myös ministeriökohtaiset erot valmisteluprojektien ohjauksessa ja projektityöskentelyn systematisoinnissa olivat suuret. Eräissä ministeriöissä oli jopa luotu systemaattista avainhenkilöiden koulutusta tehokkaan projektijohtamisen ja projektityöskentelyn kehittämiseksi Kokonaiskuva jää kuitenkin epätasaiseksi, sillä useimmissa ministeriöissä ei mm. projektien 17

19 organisointiin ja johtamiseen ole kiinnitetty erityisestä kehittämispanosta. Myös riittävän laadukkaiden kehittämispalvelujen tarjonnan puute näyttää olevan osa ongelmaa, jonka seurauksena ministeriöiden johtamisjärjestelmät ja käytännöt eivät ole vielä kehittyneet riittävästi. Korporaatioiden asema tuli varsin niukasti esille ministeriöiden näkökulmassa. Korporaatioiden rooli ja merkitys on kuitenkin radikaalisti muuttunut viime vuosikymmenen aikana ministeriöiden määräaikaisessa valmistelussa. Myös traditionaalinen kolmikantayhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa nähtiin muodollisena komiteavalmisteluna jäykkänä ja tehottomana. Korporaatiot ovat menettäneet asemaansa itsestään selvinä aktoreina ministeriöiden valmistelussa. Muutos saattaa kuitenkin olla osittain formaalinen, sillä joustavammin organisoiduissa valmistelumuodoissa kuten työryhmissä ja selvitysprojekteissa saattaa olla hyvinkin systemaattisesti organisoituja yhteyksiä korporaatioiden asiantuntemukseen. Nyt vain yhteydet perustuvat asiantuntijaverkostoon eivät niinkään korporaatioille annettuun muodolliseen asemaan. - Toimiiko ministeriöiden valmistelu nykymuodoissaan tyydyttävästi? Tulosohjauksen ja suunnittelun yhteydet ministeriöiden valmisteluun? Entä valtioneuvoston ja ministeriöiden välinen yhteistyö valmistelussa? Jos ongelmia on, ovatko ne valmistelujärjestelmissä vai osaamisessa? Ministeriöt ovat varsin tyytyväisiä määräaikaisen valmistelunsa nykyiseen organisointiin ja tasoon. Ministeriöidenkin näkökulmaan sisältyy huolestumista valtioneuvostotason koordinaation toimivuudesta ja valmistelun tasosta koko valtioneuvoston näkökulmasta. Päälinjana on kuitenkin korostaa ministeriöiden ensisijaista vastuuta keskushallinnon määräaikaisesta valmistelusta. Toisaalta ministeriöt eivät katso juurikaan saavansa tukea tässä työssä valtioneuvostotason järjestelyistä. Tämä koskee sekä teknistä että sisällöllistä tukea. Ongelmat korostuvat moniministeriöprojektien yhteydessä. Niiden organisointi ja johtaminen ovat tarpeettoman vaikeita. Selvästi ilmenee, että tällaisten poikkihallinnollisten projektien organisoimiseksi ei ole vielä syntynyt kehittyneitä käytäntöjä. Ministeriöiden välinen projekteista saatava kunniaa koskeva mustasukkaisuus on yllättävän yleistä. Esimerkiksi selvitys- ja tutkimushankkeita koskevat rahoitusmahdollisuudet määrittelevät ministeriöiden välisiä suhteita. Hallinnonalasektorien kesken näyttää olevan myös olennaisia eroja siinä, missä määrin ko. selvityksiä teetetään ulkopuolisilla, missä määrin tukeudutaan vain oman hallinnonalan virkavalmisteluun. 18

20 - Mitä uusia vaatimuksia EU on asettanut? EU-jäsenyyden asettamat uudet vaatimukset ministeriöt ovat sisäistäneet organisoimalla EU:hun liittyvät asiat osaksi normaalia valmisteluaan. Ne ovat muuttuneet alkuvaiheen innostuksen jälkeen rutiiniksi. EU:n ei siis katsota juurikaan aiheuttavan tarvetta kehittää ministeriöiden nykymuotoista valmistelua. Päinvastoin EU:n ylikansallisen hallinnon katsotaan aiheuttavan vanhakantaisuudestaan johtuvia ongelmia kotimaiselle keskushallinnolle. Ministeriöt eivät kovin voimakkaasti reagoineet EU:n ilmiselviin vaikutuksiin kotimaisen valtioneuvostotason koordinaation ja valmistelukapasiteetin kehittämistarpeisiin. Vaikka toisaalta yleisellä tasolla nähdään EU:n pakottava vaikutus kohti parempaa koordinaatiota. Ongelmana näyttää EU:kin suuntaan olevan hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan organisointi. EU:n ylikansallisella hallinnolla nähtiin olevan myös kielteisiä vaikutuksia mahdollisuuksiin organisoida kotimaista hallinnonalojen välistä koordinaatiota, koska EU-komission mutkikas sisäinen reviirijako heijastuu EU:n ja kansallisen hallinnon suhteisiin. - Nykyisten valmistelumuotojen vaikutukset hallinnon tehokkuuteen, avoimuuteen ja demokraattisuuteen? Ministeriöt pitävät omaksumiaan uusia valmistelujärjestelyjä tehokkaampina ja joustavampina kuin perinteistä komiteavalmistelua. Ne eivät myöskään näe valmistelunsa avoimuuden kärsineen muutoksesta. Niiden mukaan ministeriöiden tiedottaminen valmisteltavista asioista olisi päinvastoin lisääntynyt ja avoimuus parantunut. Omaksumansa ajattelutavan mukaisesti ministeriöt eivät juurikaan reagoi valmistelun demokraattisuutta koskeviin näkökohtiin. Valmistelun avoimuuden tai demokraattisuuden ei ministeriöiden näkökulmasta katsota heikentyneen valmistelun siirryttyä komiteoiden piiristä ministeriöiden työryhmä- yms. valmisteluun. Ministeriöt vetoavat käytäntöön, jossa työryhmiin on voitu ottaa myös ulkopuolisia jäseniä. Korporaationäkökulmaa edustavien asiantuntijoiden taholta ei myöskään tuotu esille huolestuneisuutta avoimuuden tai demokraattisuuden vaarantumisesta nykymuotoisessa valmistelussa. Ministeriöiden erot sidosryhmäsuhteidensa järjestämisessä suuret. Lisäksi erot näyttävät edelleen kasvavan mm. EU-jäsenyyden tuomien uusien yhteyksien johdosta. Selvimmin avoimuuden ja demokraattisuuden mahdolliset ongelmat nousivat esille hallinto-oikeuden asiantuntijoiden taholta. Myös työntekijäjärjestöjen taholla kehitystä seurataan kriittisesti tarkastellen. 19

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016 Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia Palautekyselyn tulokset (N=5) Huhtikuu 2016 Miten neuvottelukunta on onnistunut tehtävissään (1=heikosti... 6=erinomaisesti) seurata kansallisen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

AVOIN HALLINTO: YHDENVERTAISTA VAIKUTTAMISTA? ANU KANTOLA & JUHO VESA

AVOIN HALLINTO: YHDENVERTAISTA VAIKUTTAMISTA? ANU KANTOLA & JUHO VESA AVOIN HALLINTO: YHDENVERTAISTA VAIKUTTAMISTA? ANU KANTOLA & JUHO VESA SUOMI ON KERHO? POLIITTINEN VALLANKÄYTTÖ SUOMESSA YHTEISYMMÄRRYKSEN RAKENTAMISTA PELIITIT PIENI & YHTENÄINEN VERKOSTO P MONIPUOLUEHALLITUKSET

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus

YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus YM:n lainvalmistelun nykytilanne ja tulevaisuus 8.9.2011 Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 8.9.2011 1 Säädösvalmistelun kehittämisen tarve Keskeisten tahojen lausumat ministeriöiden säädösvalmistelun laadun

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen

Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen EK:nYrittäjäpaneeli: Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen 3.11.2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika 8:00-9:47 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Pajamäki, Osku Honkasalo, Veronika Lindell, Harri Majuri, Pekka Perälä,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 11.5 2016 Päivi Nurminen, VNK Esityksen agenda: Taustaa: Miksi uusi hanketietopalvelu? Tavoitteet Mikä tulee muuttumaan?

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa - selvityshankkeen lähtökohdat

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa - selvityshankkeen lähtökohdat Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa - selvityshankkeen lähtökohdat TEAS-hankkeen loppuseminaari, Kansallissali 20.9.2016 Ohjausryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3. Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.2007 Opetusministeriön kehittämisohjelman tausta Ministeriön kehittämistyö

Lisätiedot

Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa

Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa RASKE2-projektin väliraportin esittely antti.lehtinen@it.jyu.fi (014) 260 3099 Antti Lehtinen 1 2004 Esityksen sisältö Raportin tavoite Taustat Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tarkennettujen ohjaustoimintojen käyttökuvaus. Sisällys. Valtiokonttori Käyttökuvaus 1 (5) Talous ja henkilöstö

Tarkennettujen ohjaustoimintojen käyttökuvaus. Sisällys. Valtiokonttori Käyttökuvaus 1 (5) Talous ja henkilöstö Valtiokonttori Käyttökuvaus 1 (5) Tarkennettujen ohjaustoimintojen käyttökuvaus Sisällys Ministeriöt käyttävät tässä käyttökuvauksessa esitettyjä tarkennettuja ohjaustoimintoja, joiden perustamisesta Kiekuun

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Iltapäivän työpajatyöskentely

Iltapäivän työpajatyöskentely Iltapäivän työpajatyöskentely 25.10.2016 Työpajatyöskentelyn tavoitteet Saada korkeakouluilta ja sidosryhmiltä palautetta tämänhetkisestä auditointimallista Saada uusia näkökulmia auditointimalliin suunnitteluryhmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät

Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät Liite LUONNOS VM037:00/2016 VM/692/00.01.00.01/2016 13.4.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän valmisteluryhmät 1. Toimialakohtaisten tehtävien maakunnille siirron valmistelua koordinoiva ja ohjaava

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

OSAAMISEN HEDELMÄKORI OSAAMISEN HEDELMÄKORI Havaintoja ja oppeja Valmiina digikiriin ja Yhteinen sävel -selvitysten tekemisestä H J F 1 7. 11. 2 0 1 T i m o L a i t i n e n Oppeja ja kokemuksia selvitysten tekemisestä 4 Digiselvitys

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot