Talonrakennusteollisuus ry. Rakennushankkeen työturvallisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talonrakennusteollisuus ry. Rakennushankkeen työturvallisuus"

Transkriptio

1 Talonrakennusteollisuus ry Rakennushankkeen työturvallisuus

2 Rakennushankkeen työturvallisuus Reijo S Lehtinen Talonrakennusteollisuus ry Rakennustietosäätiö RTS Rakennustieto Oy, Helsinki

3 RAKENNUSTUOTANTO-KIRJASARJA Aikataulukirja (Ratu KI-6023) Rakennuskoneiden käyttöturvallisuus (Ratu Kl-6022) Rakennushankkeen ajallinen suunnittelu ja ohjaus 2011 (Ratu KI-6021) Rakentamisen tuotantotekniikka 2011 (Ratu KI-6020) Korjaustöiden laatu KTL (Ratu Kl-6019) Rakennustöiden turvallisuusohjeet Raturva (Ratu KI-6018) Rakennustöiden menekit (Ratu KI-6017) Трудозатраты и расходы материалов при стрoитeлъных работaх (Ratu KI-6011_ru) Kaчеcтво стрoиteлъных работ (Ratu 6009_ru) Rakennustöiden laatu RTL (Ratu KI-6016) Инструкции по технике безопасности стрoиteлъных работ строибезопасностъ Ehitustööde ohutusjuhendid Raturva Tehtäväsuunnittelu ja valvonta rakentamisessa 1999 Прoизвoдствeннoe плaнирoвaниe и упрaвлeниe стрoиteлъныm oбъekтom 1996 Projekt- und Planungswesen im Baumanagement 1996 Rakennushankkeen ohjaus 1996 Production Planning and Management on a Construction Project 1995 Rakennushankkeen tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus 1995 Ehitusprojekti korralduse ja juhtamise käsiraamat 1994 Rakennushankkeen kustannushallinta 1994 RATU-TUTKIMUS Ratu-asiantuntijaryhmä Niku Hartikainen, Skanska Talonrakennus Oy Matti Hämäläinen, SRV Rakennus Oy Tommi Kokkonen, YIT Rakennus Oy Kari Lamberg, Rakennusliitto Raija Lahtinen, Rakennustieto Oy Reijo S Lehtinen, Talonrakennusteollisuus ry Dennis Lönnström, NCC Rakennus Oy Jukka-Pekka Soila, NHK Rakennus Oy Tia Tuomi, Rakennusosakeyhtiö Hartela Mittaviiva Oy Rakennustieto Oy PL 1004 (Malminkatu 16 A) Helsinki Puh Reijo S Lehtinen ja Rakennustieto Oy Julkaisijat: Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS Kustantaja: Rakennustieto Oy Kirjapaino: Meedia Zone, Viro 2013 ISBN

4 3 Sisällysluettelo Esipuhe 7 1 Johdanto Työturvallisuuslainsäädännön historiaa Työturvallisuuden säännösrakenne Euroopan Unionin vaikutus Suomen työsuojelulainsäädäntöön 11 Työsuojeludirektiivit 11 Tuotedirektiivit ja markkinavalvonta 13 Konedirektiivi ja työvälinedirektiivi 14 Asbestidirektiivit 16 Rakennustyömaadirektiivi Työsuojeluhallinto 18 Aluehallinnon työsuojeluviranomaiset 18 Työsuojeluviranomaisen valvontakeinot 20 2 Työturvallisuusriskien tunnistaminen ja työturvallisuusasiakirjat Rakennushankkeen riskien arviointi 22 Hankkeen riskien arviointi yritystasolla 23 Rakennustyömaan ja rakennustyön riskien arviointi 24 Miten riskejä arvioidaan 25 Työntekijän omakohtainen vaara-arviointi Tapaturmien ennaltaehkäisyä varten laadittavat asiakirjat 28 Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaisille 29 Turvallisuusasiakirja 30 Rakennustyömaan turvallisuussäännöt 34 Menettelyohjeet 36 3 Yleistä rakennustyöasetuksesta ja sen soveltamisesta Järjestysohjeesta rakennustyöasetukseksi Rakennustyöasetuksen soveltaminen rakennustyöhön 38 Rakennustyömaa ja rakennustyö 39 Työnvaikutuspiiri 40 Teollinen toiminta 41 Uudis- ja korjausrakentaminen ja kunnossapito 41 Maa- ja vesirakentaminen (infrarakentaminen) 42 Asennustyöt 43 Purkaminen 43 Suunnittelu Rakennustyöasetuksen käsitteet 44 Päätoteuttaja 45 Rakennuttaja 47 Turvallisuuskoordinaattori 48 Itsenäinen työnsuorittaja 49 Yhteinen rakennustyömaa Rakennushankkeen osapuolten velvollisuudet 52 Rakennushankkeen osapuolten yleiset velvollisuudet 53 Rakennushankkeen osapuolten erityiset velvollisuudet 54 Rakennuttaja 54

5 4 SISÄLLYSLUETTELO Turvallisuuskoordinaattori 59 Suunnittelija 60 Päätoteuttaja 63 Työnantajat ja itsenäiset työnsuorittajat 65 Vastuuhenkilö 66 Työnantajan edustaja ja sijainen 66 Työntekijä 66 Tiimityö 68 Vuokratyö Turvallisuusjohtaminen 69 4 Rakennushankkeen vaiheiden jaottelusta Ajallisen suunnittelun vaiheet Infrahankkeen toteutuksen vaiheet Talonrakennushankkeiden toteutuksen vaiheet 74 Hankesuunnittelu 74 Ehdotussuunnittelu 74 Yleissuunnittelu 75 Toteutussuunnittelu 75 5 Rakentamisen hanke-, suunnittelu- ja valmisteluvaihe Turvallisuus rakennushankkeen valmistelussa 77 Tarveselvitys 78 Hankesuunnittelu Työturvallisuus rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa 80 Hankeselvitys 80 Rakennuttajan toiminta 80 Suunnittelijoiden valinta ja suunnittelusopimukset 81 Suunnittelijan velvollisuuksista 83 Rakennuttamisen ja suunnittelun tehtäväluettelot Turvallisuuden huomioon ottaminen rakentamisen valmistelussa 84 Rakentamisen valmistelu 84 Tilaaja-tuottajamallit toteutusmuotona 89 Rakennusurakan yleiset sopimusasiakirjat ja työturvallisuus 90 Urakoitsijoiden valinta 91 6 Rakentamisen turvallisuus Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu 92 Turvallisuussuunnittelu ja turvallisuussuunnitelma 92 Erityissäännösten turvallisuussuunnitelmat Töiden ja työvaiheiden suunnittelu 95 Yrityksen tuotannonsuunnittelu 95 Rakennustyömaan tuotannonsuunnittelu 96 Suunnittelun tarkoitus ja sisältö 97 Turvallisuussuunnittelun muoto Työmaa-alueen suunnittelu 98 Suunnittelun tekijä Turvallisuus rakennustyön aikana 101 Rakennustyön johtaminen 101 Työmaan yleisjohto 101 Työnantajan työnjohto 102 Työnjohdon läsnäolo työmaalla 103 Turvallisuuden toteutus rakennustyömaalla 104 Turvallisuussuunnittelun täytäntöönpano 104 Turvallisuussuunnitelmien ajan tasalla pitäminen 105 Aliurakoitsijoiden valinta 105

6 SISÄLLYSLUETTELO Urakoitsijoiden yhteistoiminta ja tiedonkulku Turvallisuusseuranta 107 Rakennustyömaan työolosuhdemittarit 108 Nostolaitteiden turvallisuuden seuranta Työmaatarkastukset 111 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 111 Käyttöönottotarkastukset 112 Telinetarkastukset 113 Nostolaitteiden tarkastukset Tarkastuksiin ja turvallisuusseurantaan osallistujat Yhteistoiminta ja tiedonkulku Lainsäädännön velvoitteet 117 Turvallisuuskoordinaattori 118 Työsuojelupäällikkö 118 Työsuojeluvaltuutettu Yhteistoiminta rakennushankkeessa 119 Asiat yhteistoiminnassa 119 Rakennuttajan ja urakoitsijan yhteistoiminta 120 Yhteistoiminta työntekijöiden kanssa Työnantajan ja työntekijöiden välinen tiedonkulku 122 Tiedonkulku rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä 122 Työturvallisuuden laiminlyöntien torjuminen kannustein ja sanktioin 123 Tapaturmien ja onnettomuuksien tutkinta 124 Kirjallisuutta 127 Asiahakemisto 129 Asetukset Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/ Sisältö pääkohdittain 132 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 ja sen yksityiskohtaiset perustelut 134 VNa 205/2009 Liite VNa 205/2009 Liite VNa 205/2009 Liite VNa 205/2009 Liite VNa 205/2009 Liite VNa 205/2009 Liite Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/ Sisältö pääkohdittain 201 Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 ja sen yksityiskohtaiset perustelut 203 VNa 403/2008 Liite 229 Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/ Sisältö pääkohdittain 231 Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011 ja sen yksityiskohtaiset perustelut 232

7 7 Esipuhe Rakentaminen on aina ollut usean osallistujan yhteistoimintaa. Aiemmin kun lähinnä oma henkilökunta teki työt, jokainen tiesi tehtävänsä ja niiden vaikutuksen toisten tekemiseen. Rakentamisen mittakaava on kasvanut melkoisesti viime vuosikymmeninä, ja rakennustyöhön on tullut mukaan uusia osapuolia. Samalla työtehtävät ovat eriytyneet niin lainsäädännön velvoitteiden kuin työtehtävien monimutkaistumisen myötä. Suomen eurooppalaistuminen, globalisaatio ja rakennusalan tapaturmahistoria ovat myös osaltaan tuoneet uusia menettelytapoja ja sääntöjä työelämään. Viranomaismääräyksiä on uusittu ja niille on esitetty uutta tulkintaa sekä säännöksien laatijoiden tarkoittamaa että muunkinlaista. Seurauksena on, että rakennusalalla tarvitaan aiempaa enemmän aitoa turvallisuusjohtamista ja asioiden esittämistä kirjallisessa muodossa. Tässä kirjassa pyrin avaamaan turvallisuusjohtamisen ja rakennustyömaan toteutuksen kannalta eräitä keskeisiä säännöksiä. Haluan muistuttaa kaikkia rakennushankkeen osapuolia vaarojen tunnistamisen ja ennakoinnin sekä tiedottamisen ja yhteistoiminnan tärkeydestä ja merkityksestä hankkeen eri vaiheissa. Yleisesityksen lisäksi kirjassa käsitellään rakennustyön kannalta kolmea keskeistä asetusta pykäläkohtaisine perusteluineen, jotka selventävät säännöksen laatijoiden tarkoittamaa sisältöä. Rakennushankkeen työturvallisuus -kirjan kirjoittamisen taustalla minulla on ollut varatuomari Juha Myllyntaustan vuonna 1994 kirjoittama Ratu-käsikirja. Kirjan nimen olen säilyttänyt, koska se kuvaa parhaiten sekä rakennushanketta kokonaisuutena että osapuolten yhteistoimintavelvoitetta siten kuin rakennustyöasetuksen laadinnassa ajateltiin. Nimen säilyttäminen on perusteltua myös siksi, että rakennustyöasetuksen sisältöä tarkastellaan mielestäni edelleen liian suppeasti yhden työsuorituksen turvallisuutena ja yhden työnantajan tehtävänä, tai tapaturman sattuessa vain työntekijän suojaamistarpeen laiminlyöntinä. Usein kyseessä on kuitenkin tapahtuma, joka on alkanut jo suunnittelupöydällä ja rakennuttajan tekemissä hankkeen valmistelupäätöksissä, ennen kuin varsinaista tekoa tai laiminlyöntiä on edes tapahtunut. Olen halunnut myös tuoda esiin rakennustyöasetuksen pykälien historiaa, koska näen, että niillä on edelleen merkitystä siihen, mitä kesällä 2009 voimaan tulleen asetuksen valmistelussa saatiin aikaan ja miten sen yksityiskohtia tulisi tulkita. Rakennustyöasetuksen valmistelua käynnistettäessä yhtenä merkittävänä lähtökohtana oli, että suomalaisesta säännöksestä puuttui EU:n direktiivin käsite turvallisuuskoordinaattori ja että päämääränä oli sen lisääminen asetukseen. Samalla pyrittiin työturvallisuuden parantamiseen selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla joiltakin osin rakennustyöhön liittyviä säännöksiä. Asetuksen rakennetta pyrittiin johdonmukaistamaan ja sisältöä nykyaikaistamaan ja tätä kautta tekemään asetuksesta helpommin käytäntöön soveltuva ja ymmärrettävä. Haluan esittää kiitokset hyvistä kommenteista rakennusteollisuuden liittoyhteisön lakimiehille ja Ratu-asiantuntijaryhmälle. Vantaalla Reijo S Lehtinen

8 8 1 Johdanto 1.1 Työturvallisuuslainsäädännön historiaa Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta astui voimaan Sen juuret löytyvät vuoden 1969 rakennustöiden järjestysohjeista ja vuoden 1994 valtioneuvoston päätöksestä sekä näihin vuosien varrella tehdyistä muutoksista ja niihin liittyneistä erillisistä määräyksistä. Rakennustyöasetuksen tarkoitus on kohdentaa työturvallisuuslain säännökset yhteiselle rakennustyömaalle. Valtioneuvoston päätös, joka sisältää rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet, annettiin työturvallisuuslain nojalla huhtikuussa Järjestysohjetta on tämän jälkeen muutettu muutamaan kertaan osittaismuutoksilla. Työministeriö asetti muun muassa elokuussa 1989 rakennusturvatoimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alaisen kansainvälisen työjärjestön (ILO) rakentamisen terveyttä ja turvallisuutta koskevan yleissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa. Toimikunnan esittämät rakennustyön järjestysohjeen muutokset jätettiin tuolloin tekemättä. Rakennusturvatoimikunnan esittämiä muutoksia käytettiin kuitenkin lainsäädäntötyössä, kun Euroopan yhteisössä kesäkuussa 1992 hyväksytty rakennustyön turvallisuutta koskeva direktiivi 1 saatettiin voimaan Suomessa. Vaikka järjestysohjeita ei siinä vaiheessa päivitetty, rakennusturvatoimikunnan esittämät muutokset työturvallisuuslakiin ja työsuojelun valvontalakiin toteutettiin, ja ne tulivat voimaan Lainmuutoksen perusteluissa todettiin, että yhteiskunnan kannalta on tarkoituksenmukaista ulottaa työlainsäädännön suoja mahdollisimman laajasti kaikkiin työnsuorittajiin. Samalla kaikki työolosuhteisiin ja niiden muutoksiin vaikuttavat tahot tuotiin työlainsäädännön velvoitteiden piiriin. Erityisesti rakennusalalla oli koettu, että perinteinen työnantajan toimintavelvollisuus sekä työnantajan ja työntekijäin välinen yhteistoimintavelvollisuus olivat sellaisenaan riittämättömiä. Rakennustyömaalla saattoi olla jopa kymmenien työnantajien työntekijöiden lisäksi ulkopuolista vuokratyövoimaa ja lukuisia itsenäisiä työnsuorittajia aliurakkatyötä tekemässä. Kehitys näyttää edelleen olevan sen suuntaista, että yhä useammat erityistä ammattitaitoa edellyttävät tai erityisiä vaaroja sisältävät työvaiheet, esimerkiksi asbestinpurkutyöt, jätetään erillisurakkana tehtäväksi. Työturvallisuuslain (299/58) syyskuun 1. päivänä 1988 voimaan tulleella muutoksella (27/87) lainsäädäntöä uudistettiin ennakoivan työsuojelun kehittämiseksi ja työelämän osapuolten oikeusturvan ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Uudistuksen tavoitteena oli ulottaa työturvallisuuslain velvoittavuutta ja osittain myös suojaa rakennustyömaalla korvausta vastaan työskentelevään itsenäiseen työnsuorittajaan. Tavoitteena oli myös, että rakennuttaja tai muu, joka ohjaa tai valvoo kahden tai useamman työnantajan toimintaa yhteisellä rakennustyömaalla, kuten työn tilaaja, olisi velvollinen huolehtimaan työmaan yleisistä ja eri osapuolten yhteisistä velvoitteista turvallisten työskentelyedellytysten varmistamiseksi. Perinteisen kokonaisurakan jako useisiin erillisurakoihin on kuitenkin johtanut siihen, että varsinaista pääurakoitsijaa ja päätoteuttajaa ei ole aina osoitettavissa. Siksi 1 Neuvoston direktiivi 92/57/ETY turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla.

9 1 JOHDANTO 9 rakennuttaja ja tilaaja ovat usein paras ja käytännössä ainoa taho, jolla on mahdollisuus huolehtia työturvallisuusvelvoitteiden toteutumisesta. Näitä velvoitteita ovat ennen muuta työmaan yleisjohdon ja osapuolten välisen yhteistoiminnan järjestäminen, osapuolten työtehtävien yhteensovittaminen sekä työmaa-alueen yleiseen siisteyteen ja järjestykseen liittyvät toimenpiteet. Tavoitteena lainsäädäntöä uudistettaessa on ollut saada kaikki työn olosuhteisiin vaikuttavat osapuolet mahdollisimman laajasti rakennustyön turvallisen toteuttamisen kannalta tarpeellisen yhteistoiminnan piiriin. Myös ulkopuolinen suunnittelija on tarpeellisessa laajuudessa velvollinen ottamaan huo mioon laatimansa suunnitelman toteuttamisvaiheen työsuojelunäkökohdat. Kaikki edellä mainitut muutokset koskevat työturvallisuusvastuuta yhteisellä rakennustyömaalla, itsenäisten työnsuorittajien velvoitteita ja suunnittelijan vastuuta rakennustyön turvallisuudesta. Paitsi että ne tekivät mahdolliseksi ILO:n yleissopimuksen voimaansaattamisen, ne muodostivat tarvittavan laintasoisen pohjan rakennustyön järjestysohjeiden uudistamiselle vastaamaan rakennustyömaadirektiivin sisältöä, joka toteutui valtioneuvoston päätöksenä rakennustyön turvallisuudesta (VNp 629/1994). Näin saatiin myös säännöspohja valtioneuvoston päätökselle rakennustyön turvallisuudesta. Rakennusturvatoimikunnan ehdotuksen perusteluissa muistutettiin myös siitä, että työturvallisuuslakiin ja rakennustyön järjestysohjeisiin ehdotetut lisäykset rakennuttajan tai tilaajan velvollisuuksista vaikuttanevat myös rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin. Rakentamisessa on noudatettu yleisesti Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE-ehtoja) ja käytetty niihin liittyviä sopimusmalleja ja malliasiakirjoja. Tilanne ei ole muuttunut uusimpien säädösmuutostenkaan johdosta. Viimeksi tehdyillä lain ja asetuksen muutoksilla ja täydennyksillä voi olla edelleenkin vaikutusta mallisopimusten urakoitsijan asemaa ja suoritusvelvollisuutta samoin kuin rakennuttajan asemaa ja myötävaikutusvelvollisuutta koskeviin kohtiin. Muutkin mallisopimuksen kohdat olisi lainsäädännön uudistuessa ilmeisesti tarkistettava. 1.2 Työturvallisuuden säännösrakenne Työturvallisuuslainsäädännöstä on osa laintasoista ja osa sitä täydentävää alemmanasteista lähinnä valtioneuvoston asetusten (aiemmin valtioneuvoston päätösten) muodossa annettua sitovaa säännöstöä. Alemmanasteisten säännösten sisältö on kirjoitustavan ja ilmaisun huomioon ottaen teknisluonteista. Sääntelyn perusteena ja tarkoituksena on osoittaa, miten työ voidaan tehdä turvallisesti ja ottaa samalla huomioon erilaisia toimintatapoja, raja-arvoja ja työhön liittyviä käyttäytymissääntöjä. Aiemmissa valtioneuvoston päätöksissä on ollut useita standardiviittauksia määräykseen sisään kirjoitettuina, mikä on tehnyt standardista osan viranomaismääräystä. Nyt standardiviittaukset löytyvät yleensä perustelumuistioista, jolloin työnantaja voi käyttää standardeja oman toimintansa ohjaamisessa. Rakennustyöasetuksen suhteesta työturvallisuuslakiin ja muihin työturvallisuuslain perusteella annettuihin asetuksiin voidaan todeta, että osa asetuksista on rinnakkaisia ja siten samanaikaisesti sovellettavia. Tämä ilmenee muun muassa siten, että rakennustyöasetuksessa on esitetty määräys esimerkiksi muodossa: sen lisäksi, mitä nosturien tarkastuksista säädetään työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (403/2008), on nostolaitteet ja -apuvälineet tarkastettava työpaikalla ennen niiden käyttöönottoa tai sen lisäksi, mitä henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1407/1993) säädetään, on rakennustyössä otettava huomioon, mitä tämän pykälän

10 10 1 JOHDANTO Sitovat Työturvallisuuslaki 738/2002 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993 Ohjeelliset Hyväksytyt ratkaisut Aluehallintovirasto Epäviralliset ohjeet Järjestöjen ohjeet RTT nosto-ohjeet RIL ohjeet RT-ohjekortit 2 8 momenteissa säädetään. Perusvaatimus on siis muussa asetuksessa, ja sitä on täydennetty tai tarkennettu rakennustyöasetuksessa. Aina velvoitteita ei kuitenkaan ole esitetty näin selkeästi toisiinsa liittyvinä. Esimerkiksi nostotyötä ja nostolaitteen valitsemista koskevat vaatimukset on esitetty työvälineasetuksessa ilman, että siihen millään tavoin viitataan rakennustyöasetuksessa. Yksittäisessä asetuksessa kuten asbestityöasetuksessa sitä vastoin viitataan työturvallisuuslain tiettyyn pykälään esimerkiksi seuraavasti: Työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan on asbestipurkutyötä varten tehtävä työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n 1 momentissa tarkoitetun työn ja työympäristön vaarojen selvittämisen ja arvioinnin perusteella työpaikka- ja työvaihekohtainen turvallisuussuunnitelma. Tämän lisäksi asbestityöasetuksessa vielä täsmennetään turvallisuussuunnitelman sisältöä. Asbestityöasetuksen pykälässä säädetään, että on tehtävä selvitys ja arviointi työpaikka- ja työvaihekohtaisesti kirjallisessa muodossa. Asiakirjasta tosin käytetään nimitystä turvallisuussuunnitelma. Perustelussa kuitenkin todetaan, että kirjallisena muotona pidetään myös jotain muuta menettelyä, josta saadaan kirjallinen tuloste. Tällä tavalla asiakirja voidaan nimetä turvallisuusasiakirjaksi, varsinkin kun perusteluissa viitataan suoraan rakennustyöasetukseen: rakennuttajan ja päätoteuttajan tulee osana rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkoittamaa turvallisuussuunnittelua ottaa eri rakennusvaiheessa huomioon muun ohessa pölyn vähentäminen ja sen leviämisen estäminen, työhygieenisten mittausten menettelyt, purkutyöt ja eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen. Säädökset linkittyvät toisiinsa monella tasolla. Työturvallisuuden säännösrakenteessa sitova säännöstö koostuu lakeihin ja asetuksiin kirjoitetuista vaatimuksista ja määräyksistä. Sitovan säännöstön lisäksi rakennusalan ammatti- ja toimialajärjestöt ovat tulkinneet kyseistä säännöstöä hyvän toteutustavan normeiksi ja ohjeiksi. Tällaisia menetelmä-, mitoitus-, suunnittelu- ja toteutusohjeita ovat muun muassa Rakennustietosäätiön julkaisemat Ratu-tiedosto, RT-ohjekortit ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisut kuten RIL Työtelineet (kuva 1). Ohjeille on tyypillistä, että niissä jatketaan siitä, mihin säännösvalmistelussa ja säännösten perustelumuistioissa ja toimikuntamietinnöissä jäätiin. Niissä asiat pyritään kirjoittamaan säännöksiä käytännönläheisempään esitysmuotoon. Tähän saman- SFSstandardit EN+prEN -standardit Ratu Käsikirjat Metalliteollisuuden Standarsoimisyhdistys Metsta ry. Suomen Stardarsoimisliitto SFS Kuva 1. Työturvallisuusäännökset ovat joko sitovia tai ohjeellisia. Sitovia säännöksiä ovat lait ja valtioneuvoston asetukset, joita työturvallisuutta koskien on noin 60 kpl. Ohjeellisia säännöksiä ovat hyväksytyt ratkaisut. Näiden lisäksi rakennusalalla on yleisesti käytössä epävirallisia ohjeita, joita ovat eri järjestöjen ohjeet ja käsikirjat.

11 1 JOHDANTO 11 laiseen tavoitteeseen viittaa myös työsuojeluhallinnon www-sivuston koosteet lainsäädännöstä, lomakemallit ja ns. hyvän valvontakäytännön ohjeet (www.tyosuojelu.fi). 1.3 Euroopan Unionin vaikutus Suomen työsuojelulainsäädäntöön Euroopan Unioni (EU) on säätänyt työturvallisuutta koskevia asetuksia ja direktiivejä. Suomi on EU:n jäseneksi liittyessään sitoutunut sisällyttämään ne omaan lainsäädäntöönsä. Asetukset sitovat jäsenvaltiota sellaisinaan ja syrjäyttävät kansallisen lainsäädännön heti voimaan tultuaan. Direktiivit ovat lainsäädäntöohjeita, ja kansalliset säännökset on muutettava vastaamaan niiden sisältöä. Direktiivit vaikuttavat myös lainsäädännön tulkintaan, sillä kansallisen tuomioistuimen ja valvovan viranomaisen on tulkittava kansallista lainsäädäntöä direktiivin päämäärän mukaisesti. Kun EU:n työturvallisuutta koskevissa direktiiveissä annetaan työpaikan työsuojelun vähimmäistavoitteet, kansallisessa lainsäädännössämme on toki mahdollisuus asettaa näitä korkeampia tavoitteita työsuojelulle. Näin on myös tehty useiden työturvallisuutta ja -terveyttä koskevien säännösten osalla. Direktiivit ovat tyypillisesti työoloja koskevia EU-normeja. Ne eivät yleensä sellaisenaan velvoita yksittäistä työpaikkaa työolojen järjestelyissä, mutta niillä saattaa silti olla vaikutusta kansallisen lainsäädännön soveltamiseen. Euroopan yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännöstä nimittäin seuraa, että direktiiveihin perustuvaa kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa on otettava huomioon direktiivien tavoitteet ja yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Koska työturvallisuuslain valmistelussa on otettu huomioon ja toteutettu direktiivien, erityisesti työsuojelun puitedirektiivin, tavoitteita, direktiiveillä voi olla merkitystä myös työturvallisuuslain tulkinnassa. Direktiivejä täydentävät monissa tapauksissa standardit. Nykyisin standardit voivat olla joko eurooppalaisia EN-standardeja tai maailmanlaajuisen ISO-järjestön 2 standardeja. Pääosa standardeista on nykyisin tarkoitettu ei-sitoviksi. Niiden tehtävä on kuvata lähinnä turvallisuuden kannalta hyviä suunnitteluratkaisuja ja kelvollisia mitoitusperusteita. Työturvallisuuteen vaikuttavat myös EU:n tuotedirektiivit, joilla säädetään tuotteiden turvallisuusvaatimukset. Tuotedirektiivit edellyttävät tuotevaatimusten yhdenmukaisuutta. Rakennustyömaan kannalta nämä vaikuttavat lähinnä koneitten ja laitteiden sekä henkilösuojainten teknisiin ominaisuuksiin. Työsuojelun viranomaisvalvonnasta ja sen organisoinnista, menettelytavoista ja valtuuksista EU:lla ei ole yhteistä lainsäädäntöä. Niistä päätetään kansallisesti. Työsuojeludirektiivit Työsuojelun puitedirektiivi (89/391/ETY) asettaa yleiset työpaikalla noudatettavat työsuojelun tavoitteet ja velvollisuudet. Se sisältää yleisiä säännöksiä työnantajan velvollisuuksista, työntekijöille tiedottamisesta, työntekijöiden kuulemisesta ja yleensä yhteistoiminnasta sekä työntekijöiden yleisistä velvollisuuksista. Tämän direktiivin perusteella on annettu jo useita erityisdirektiivejä (ns. tytärdirektiivejä). Suomessa työturvallisuuslakia ja työsuojelun valvontalakia on muutettu vastaamaan puitedirektiivin sisältöä. 2 1) ISO = International Organization for Standardization

12 12 1 JOHDANTO Puitedirektiivin perusteella on EY:ssä annettu muun muassa seuraavat erityis- eli tytärdirektiivit, joita ovat neuvoston direktiivi 89/654/ETY työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista neuvoston direktiivi 89/655/ETY työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista neuvoston direktiivi 89/656/ETY työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista neuvoston direktiivi 90/269/ETY terveyttä ja turvallisuutta varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista sellaisessa käsin tapahtuvassa taakkojen käsittelyssä, johon liittyy erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara neuvoston direktiivi 90/270/ETY turvallisuutta ja terveyttä varten näyttöpäätetyölle asetettavista vähimmäisvaatimuksista parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä neuvoston direktiivi 92/57/ETY turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla neuvoston direktiivi 92/58/ETY työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista neuvoston direktiivi 92/85/ETY toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä neuvoston direktiivi 92/91/ETY vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi neuvoston direktiivi 92/104/ETY vähimmäisvaatimuksista avo- ja kaivoslouhintateollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi neuvoston direktiivi 93/103/EY turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista kalastusaluksilla neuvoston direktiivi 98/24/EY työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä parlamentin ja neuvoston direktiivi 99/92/EY vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY työntekijän terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijän suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille.

13 1 JOHDANTO 13 Luetelluista direktiiveistä keskeisin rakennustyön turvallisuusmääräysten ja sitä edeltävien säännösten uudistamisen ja muuttamisen kannalta on kesäkuussa 1992 hyväksytty direktiivi turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä ja siirtyvillä rakennustyömailla (92/57/ETY; jäljempänä rakennustyömaadirektiivi) muutoksineen. Sen ohessa erityisesti työväline-, henkilösuojain- ja käsin tehtävien taakkojen käsittelyä koskevien direktiivien säännöksillä ja niiden saattamisella Suomen lainsäädäntöön on ollut vaikutusta turvallisuusmääräysten uudelleen kirjoittamisessa. Rakennustyön kannalta keskeiset kemikaaleja koskevat säännökset ovat REACH- ja CLP-asetus. REACH-asetuksessa on säädetty kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoituksista. CLP-asetuksessa säädetään niistä tunnusmerkeistä, joiden perusteella kemikaali luokitellaan vaaralliseksi ja siitä, miten vaaralliseksi luokiteltu kemikaali pitää merkitä ja pakata, jotta sitä voidaan käyttää turvallisesti. Kemikaalisäädöksien muutokset ovat vaikuttaneet muun muassa rakennustöiden yleisiin laatuvaatimuksiimme siten, että maalaustöiden yleisiä laatuvaatimuksia uudistettaessa (MaalausRYL 2010) lähtökohtana oli VOC direktiivin 3 vaikutukset työturvallisuuteen. VOC-direktiivi nimittäin rajoittaa rakennusmaalauksessa käytettävien maalien liuotinmääriä. Tuotedirektiivit ja markkinavalvonta Työturvallisuuteen vaikuttaa työoloja koskevien direktiivien lisäksi tuotteiden turvallisuuteen liittyvät direktiivit. Näiden tarkoitus on taata tavaroiden vapaa liikkuvuus ja poistaa kaupan esteet. Ne edellyttävät eri jäsenmaissa noudatettujen erilaisten tuotevaatimusten yhdenmukaistamista. Tuotedirektiivien velvoitteet kohdistuvat tuotteiden valmistajiin. Näillä direktiiveillä määritellään markkinoille saatettavien tuotteiden ominaisuudet käyttäjän terveyden ja turvallisuuden kannalta. Työsuojelun kannalta keskeisiä tuotedirektiivejä ovat konedirektiivi (2006/42/EY) räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät laitteet (94/9/EY) henkilönsuojaindirektiivi (89/686/ETY) kemikaaleja koskeva direktiivi (67/548/ETY) seosdirektiivi (88/379/ETY) käyttöturvallisuustiedotetta koskeva direktiivi (91/155/ETY, 93/112/EY) kielto- ja rajoitusdirektiivi (76/769/ETY). Kansallisessa lainsäädännössä edellä mainittuja direktiivejä vastaavat valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008) asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä (917/1996) valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993) kemikaalilaki (744/1989). Tavaroiden vapaa liikkuvuus on johtanut tuotteiden turvallisuusvalvonnan muuttumiseen. Tuotteiden turvallisuutta voidaan viranomaistoimin valvoa vasta sen jälkeen, kun tuote on jo saatettu markkinoille tai otettu käyttöön (markkinavalvonta). Markkinavalvontaviranomaisten tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että markkinoilla ei ole vaatimusten vastaisia tuotteita. 3 VOC = Euroopan neuvoston direktiivi 1999/13/EY, orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VOC-direktiivi).

14 14 1 JOHDANTO Markkinavalvontaan kuuluu markkinoilla ja käytössä olevien tuotteiden tarkkailu ja tarvittaessa toimenpiteet epäkelvon tuotteen myynnin estämiseksi tai markkinoilta tai käytöstä poistamiseksi. Markkinavalvonta tähtää siihen, että kaikki markkinoilla ja käytössä olevat tuotteet ovat EY:n yhtenäistämien direktiiveissä säädettyjen turvallisuusvaatimusten mukaisia. Markkinavalvonnalla varmistetaan käyttäjien turvallisuus ja estetään epätervettä kilpailua tuotteiden turvallisuuden kustannuksella. Vaikka markkinavalvonnan järjestäminen on kunkin maan kansallinen asia, voi markkinoille saattaminen tapahtua missä tahansa Euroopan talousalueella. Työsuojeluviranomaisten harjoittama markkinavalvonta kohdistuu markkinoilla ja käytössä olevien koneiden ja henkilönsuojainten turvallisuusominaisuuksiin sekä niistä vastuussa oleviin valmistajiin, maahantuojiin, myyjiin ja luovuttajiin. Markkinavalvonnan keinoina ovat tuotteen markkinoille luovuttamisen kieltäminen tai sen rajoittaminen sekä tuotteen markkinoilta ja käytöstä poistaminen. Suomessa markkinavalvonnassa on puututtu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä muun muassa maarakennuskoneiden, trukkien, henkilönsuojaimien ja suojakäsineiden vaatimustenmukaisuuteen ja käytön turvallisuuteen. Konedirektiivi ja työvälinedirektiivi Koneiden turvallisuudesta annetulla konedirektiivillä koneita koskevat vaatimukset on yhdenmukaistettu. Koneen tulee täyttää konedirektiivin lisäksi kaikkien sitä koskevien muidenkin tuotedirektiivien tai niitä vastaavien kansallisten säännösten vaatimukset, kuten sähkömagneettista yhteensopivuutta tai sähköturvallisuutta koskevan direktiivien vaatimukset. Konedirektiivi (2006/42/EY) on saatettu Suomessa voimaan valtioneuvoston asetuksella koneiden turvallisuudesta (400/2008) eli ns. koneasetuksella. Siinä esitetään koneen olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset sekä valmistajan velvoitteet osoittaa koneen vaatimustenmukaisuus. Koneasetuksessa koneella tarkoitetaan kaikkia sen soveltamisalaan kuuluvia valmiita koneita (lopputuotteita), vaihdettavia laitteita, koneyhdistelmiä sekä myös turvakomponentteja ja lisäksi myös eräitä nostoapuvälineitä ja -varusteita sekä nivelakseleita. Konedirektiivin soveltamisalaan kuuluvat myös osittain valmiit koneet, joita koskevat vaatimukset ja menettelytavat ovat osittain erilaiset kuin valmiita koneita koskevat vaatimukset. Koneasetuksen mukaan valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on ennen koneen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa varmistettava, että kone täyttää asetuksen liitteessä esitetyt sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset varmistettava, että koneen tekninen tiedosto on käytettävissä varmistuttava, että tiedosto osoittaa koneen olevan vaatimusten mukainen varustettava kone tarvittavilla tiedoilla kuten ohjeilla ja tarvittavilla turvatarroilla huolehdittava asianmukaisesta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä tai määrättyjen koneiden osalta tarvittaessa tyyppitarkastuksen tekemisestä laadittava ja allekirjoitettava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja varmistettava, että se on koneen mukana kiinnitettävä koneeseen CE-merkintä. Koneasetus sisältää velvoitteet koneen valmistajalle ja koneen luovutusketjulle kuten myyjälle tai muulle markkinoille saattajalle tai käyttöön luovuttajalle. Luovutushetkellä koneen on täytettävä kaikki sitä koskevat vaatimukset.

15 1 JOHDANTO 15 Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (1016/2004, konelaki) Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008, koneasetus) Valmistajan ensivalvonta suunnittelu valmistus valmistajan vastuu Markkinavalvonta markkinoille saattaminen myynti Työpaikkavalvonta työnantajan vastuu käyttöönotto valinta ja osto käyttö käytöstä poisto muutostyöt kunnossapito tarkastus Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008 työvälineasetus) Kuva 2. Koneen elinkaari ja siihen sovellettavat viranomaismääräykset. Koneasetus on annettu eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain (2004/1016) nojalla. Laki sisältää muun muassa huolehtimisvelvollisuutta, vaatimustenmukaisuuden osoittamista, laiminlyönnin rangaistavuutta ja valvontaa koskevat perussäännökset. Konedirektiiviin ja koneasetuksen vaatimusten noudattamisen helpottamiseksi on laadittu ns. yhdenmukaistettuja standardeja. Standardit on tarkoitettu koneen suunnittelijoille. Jos kone suunnitellaan ja rakennetaan kaikilta osin yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti, katsotaan, että kone täyttää myös konedirektiivin ja sen voimaan saattavien kansallisten säädösten vaatimukset. Käyttöasetukseen eli työvälineasetukseen ei liity vastaavia standardeja kuin koneasetukseen ja konedirektiiviin. Käytössä olevan koneen turvallisuutta varmistettaessa kannattaa käyttää apuna standardeissa esitettyjä turvallisuusratkaisuja. Näin varmistetaan, että turvallisuustaso säilyy koneen elinkaaren ajan, ja uusien standardien turvallisuusratkaisuja sovellettaessa pysytään ajan tasalla turvallisuustason vähitellen noustessa. Työvälineiden käyttöä koskeva direktiivi ja sen muutosdirektiivi sisältävät laajan ja perusteellisen kokonaisuuden työvälineiden ominaisuuksista ja niiden käytön turvallisuuteen liittyvistä säännöksistä. Direktiivi ja sen muutos on pantu Suomessa täytäntöön työturvallisuuslailla ja valtioneuvoston asetuksella työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 eli ns. työvälineasetuksella. Työvälineasetusta sovelletaan työvälineen käyttöön laajasti. Sitä sovelletaan tikkaista monimutkaisiin konelinjoihin. Työvälineen käyttöä on työvälineen valinta, asentaminen, pystyttäminen, käyttöönotto, käynnistäminen, pysäyttäminen, kuljettaminen, korjaaminen, huoltaminen, puhdistaminen ja muu työvälineeseen liittyvä toiminta. Käsite saattaa vaihdella, sillä tarkoitetaan yleensä koneita, välineitä ja muita teknisiä laitteita sekä niiden asennettuja yhdistelmiä, putoamisen estäviä suojarakenteita, telineitä, tikkaita ja köysiä. Säädöksessä on myös lisävaatimuksia nostolaitteille. Työvälineasetuksen suhteesta työturvallisuuslakiin ja sen nojalla annettujen säännösten soveltamisesta käytännön työssä on pääsääntönä se, että jos työturvallisuutta koskevassa muussa säännöksessä on työvälineasetuksesta poikkeavia säännöksiä työvälineen rakenteesta, turvallisesta käytöstä tai tarkastamisesta, niin niitä sovelletaan työvälineasetuksen asemesta. Tällä perusteella työvälineasetuksen sijasta tai ohella sovellettavaksi voivat tulla rakennustyöasetuksen säännökset ja tietyt henkilönostoista annetut säännökset.

16 16 1 JOHDANTO Työvälineiden käyttöä ja tarkastuksia koskevia säännöksiä sisältyy myös työturvallisuuslain nojalla annettuihin muihin valtioneuvoston päätöksiin ja asetuksiin. Näitä ovat esimerkiksi valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993). Erityisiä töitä ja työaloja koskevia säännöksiä ovat esimerkiksi valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003) valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) sähköturvallisuuslaki (410/1996) ja sen nojalla annetut alemmanasteiset säädökset. Työvälineasetuksen soveltamiseen liittyen on kuitenkin huomattava, että se voi tulla sovellettavaksi mainittujen erityissäännöksien soveltamisalueeseen kuuluviin töihin ja työoloihin siltä osin, kuin erityissäännökset eivät sisällä tässä asetuksessa säädettyjä asioita. Jos työvälineasetus ja erityissäännös ovat päällekkäisiä, ristiriitaa ei synny, sillä silloin asetusta ei sovelleta. Jos työvälinasetus säätää jostain asiasta, jota erityinen säännös ei koske, sovelletaan työvälineasetuksen säännöksiä. Pääsääntönä onkin pidettävä, että turvallisuutta koskevista säännöksistä tulee ristiriitatilanteessa pyrkiä soveltaa turvallisuuden kannalta edullisinta säännöstä. Asbestidirektiivit Työntekijöiden suojelemisesta asbestialtistuksen vaaroilta työssä, on annettu neuvoston direktiivi 83/477/ETY. Suomessa direktiivi on pantu pääosin täytäntöön asbestityöstä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (1380/1994) ja valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (318/2006). Euroopan parlamentti ja neuvosto on antanut kodifioidun toisinnon direktiivistä työntekijöiden suojelemiseksi vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (2009/148/EY). Kyseiset säännökset on tarkoitus korvata uudella valtioneuvoston asetuksella asbestityöstä, jolloin samalla kumotaan työsuojeluhallituksen päätös hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista (231/1989). Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 antaman REACH-asetuksen 67 artiklan mukaan asbestikuitujen ja asbestikuituja sisältävien esineiden valmistaminen, käyttö ja markkinoille saattaminen on kielletty. Kiellosta voidaan poiketa kansallisesti eräin edellytyksin. Kemikaalilain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus eräiden vaarallisten aineiden, seosten ja esineiden valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista annetuista REACH- asetuksen XVII liitteen säännöksistä poikkeamisesta (647/2009). Tämän asetuksen mukaan ennen 1 päivää tammikuuta 2005 asennettuja tai käytössä olleita rakennuksia tai rakenteiden osia sekä krysotiilipitoisia tiivisteitä, kitkamateriaaleja sisältäviä esineitä, kovajuotoksisia eristelevyjä, ajoneuvojen sähkömoottorien ankkurien kommunaattoreita ja asetyleenipulloja voidaan käyttää, kunnes ne poistetaan käytöstä tai niiden käyttöaika umpeutuu. Asbestisäännösten keskeinen säännösrakenne on muodostettu siten, että yrityspätevyydestä on laki asbestityön vastuuhenkilöstä ja asbestipurkuluvasta ja työturvallisuuslain pohjalta on annettu edellä mainittu asbestityöasetus. Asbestityöasetusta sovelletaan rakennustyöasetuksen kanssa samanaikaisesti muun muassa asbestikartoitusta, turvallisuusasiakirjaa, rakennuttajaa ja päätoteuttajaa koskevien määräysten osalla.

17 1 JOHDANTO 17 Rakennustyömaadirektiivi Rakennustyömaadirektiivi eli Neuvoston direktiivi 92/57/ETY, turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä ja siirtyvillä rakennustyömailla on direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erillinen direktiivi. Direktiivin tarkoitusta ja erityisesti sen lähtökohtia on selostettu sen johdannossa. Johdannossa sanotaan muun muassa seuraavaa: Tilapäiset tai siirtyvät rakennustyömaat muodostavat toimialan, jolla työntekijät altistuvat riskeille erityisen suuressa määrin. Yli puolet yhteisössä työmailla tapahtuvista työtapaturmista liittyy epätyydyttävien arkkitehtonisten ja/tai organisatoristen vaihtoehtojen valintaan tai töiden huonoon suunnitteluun projektin suunnitteluvaiheessa. Riittämätön koordinaatio saattaa aiheuttaa paljon työtapaturmia projektia toteutettaessa, erityisesti kun useat yritykset työskentelevät samanaikaisesti tai peräkkäin samalla tilapäisellä tai siirtyvällä rakennustyömaalla. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää kyseisten eri osapuolten välistä koordinaatiota projektin valmisteluvaiheessa ja myös työtä suoritettaessa. Tilapäisten tai siirtyvien rakennustyömaiden paremman turvallisuus- ja terveystason takaamiseen tarkoitettujen vähimmäisvaatimusten noudattaminen on olennaista työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Lisäksi itsenäiset ammatinharjoittajat ja työnantajat, jotka osallistuvat henkilökohtaisesti työhön, voivat tilapäisellä tai siirtyvällä rakennustyömaalla harjoittamallaan toiminnalla vaarantaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden. Siksi on tarpeen ulottaa työntekijöiden työvälineiden käyttöön liittyvistä turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30. päivänä marraskuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/655/ETY (toinen erillinen direktiivi) ja työntekijöiden henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttöön työmaalla liittyvistä terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista 30. päivänä marraskuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/656/ETY (kolmas erillinen direktiivi) tietyt säännökset itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja työnantajiin, kun nämä ovat henkilökohtaisesti mukana työssä. Johdannossa on perusteltu direktiivin tarvetta erityisesti siksi, että on tarpeen vähentää puutteellista suunnittelua, työmaiden huonoa organisointia, useiden työnantajien työntekijöiden ja itsenäisten työsuorittajien samanaikaisen työskentelyn aiheuttamia tapaturmia ja vaaroja. Rakennustyömaadirektiivi painottaa yhteistoiminnan ja toimintojen koordinoinnin tarvetta sekä itsenäisten työnsuorittajien saattamista tietyn säännöstön piiriin. Rakennustyömaadirektiivi jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ovat varsinaiset direktiivin artiklat (15 kpl). Toinen osa muodostuu neljästä liitteestä, joissa on annettu varsinaisia artikloja täydentäviä ja niille sisältöä antavia yksityiskohtaisia määräyksiä ja joihin viitataan eri artikloissa. Tällä tekniikalla on varsinaiset artiklat saatu paremmin muodostamaan kokonaisuus, kun niitä ei ole paisuteltu sinänsä tarpeellisella mutta hyvinkin pitkällä ja seikkaperäisellä säännöstöllä. Liitteet ovat seuraavat: Liite I: Ei-kattava eli viitteellinen luettelo koskee direktiivin 2 artiklan A kohdassa tarkoitettuja rakennustöitä sekä tie- ja vesirakennustöitä. Liite II: Ei-kattava eli viitteellinen luettelo direktiivin 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista töistä, joihin liittyy erityisiä työntekijöiden turvallisuus- ja terveysriskejä.

18 18 1 JOHDANTO Liite III: Kyseessä on direktiivin 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ennakkoilmoituksen sisältö. Liite IV: Rakennustyömaiden turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset. Ensimmäisessä liitteessä on lueteltu viitteellisesti eli esimerkkeinä ne työt, joiden katsotaan kuuluvan direktiivin soveltamisalaan. Toisessa liitteessä on lueteltu sellaisia töitä, joihin katsotaan liittyvän erityisiä vaaroja työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tämäkään luettelo ei ole tyhjentävä, vaan sitäkin voidaan kansallisella tasolla täydentää. Kolmas liite sisältää direktiivissä tietyin edellytyksin tehtävän ennakkoilmoituksen sisältöä koskevia määräyksiä. Ennakkoilmoitus tehdään työsuojeluviranomaisille, ja sen tarkoituksena on informoida viranomaisia paitsi rakennushankkeen luonteesta ja suuruudesta myös hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa vastuunalaisista henkilöistä. Ilmoituksen toinen tarkoitus on tiedottaa työmaalla eräistä sen toimintaa koskevista tärkeistä asioista. Neljäs liite sisältää kaikkein merkityksellisimmät määräykset, kun tarkastellaan itse rakennustyötä ja sen suunnittelua ja järjestämistä koskevia vähimmäisehtoja. Liitteen otsikosta käy ilmi, että siinä määrätään vähimmäisvaatimukset, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työntekijöiden turvallisuutta työssä sekä heidän terveyttään. Verrattuna Suomen EU:hun liittymisen aikana voimassa olleeseen järjestysohjeeseen kyseessä on paljon yleisluontoisemmin määritellyt vähimmäisvaatimukset. Liite ei esimerkiksi sisällä sellaisia ehdottomia mittoja koskevia määräyksiä, joita rakennustyön järjestysohjeissa oli runsaasti. Toisaalta liitteessä on paljon sellaisia vaatimuksia, joihin rakennustyön järjestysohjeet eivät ottaneet kantaa. Rakennustyönjärjestysohjeen rakenne poikkeaa olennaisesti myös ko. liitteen systematiikasta. Liite rakentuu kahdesta osasta, joista ensimmäisessä on yleensä rakennustyömaan työntekopaikkoja koskevia vaatimuksia. Toisessa osassa on erikseen rakennustyömaalla sisä- ja erikseen ulkotiloissa olevia työasemia koskevia vaatimuksia. 1.4 Työsuojeluhallinto Suomen työsuojeluhallinto muodostuu sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastosta ja Aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueista. Ministeriö johtaa työsuojeluhallinnon toimintaa, kehittää työsuojelua ja valmistelee lainsäädäntöä. Työsuojeluviranomaiset valvovat, että lakeja ja määräyksiä noudatetaan. Työsuojeluviranomaisten tehtävään kuuluu myös antaa ohjeita ja neuvoja. Valvontatehtävää suorittaessaan työsuojeluhallinto on riippumaton. Työsuojeluhallinto huolehtii sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet toimivat hallinnon alana ministeriön alaisina. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet vastaavat alueellaan työolojen kehittämisestä ja valvonnasta. Työsuojelun vastuualueen johtaja huolehtii, että tehtävät hoidetaan sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti. Aluehallinnon työsuojeluviranomaiset Aluehallinnon työsuojelun vastuualueet valvovat työsuojelulainsäädännön noudattamista työpaikoilla käytännössä varsin itsenäisesti, mikä johtuu muun muassa niiden riippumattomasta asemasta. Niiden tehtäviin kuuluu myös tiedottaminen ja neuvominen hyvistä työsuojeluratkaisuista. Viranomaisvalvonnan ja -ohjauksen tavoitteena

19 1 JOHDANTO Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto (Oulu) Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa 2. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto (Tampere) Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa 3. Itä-Suomen Aluehallintovirasto (Kuopio) Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo 4. Lounais-Suomen Aluehallintovirasto (Turku) Satakunta Varsinais-Suomi Ahvenanmaa 5. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (Helsinki) Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuva 3. Aluehallintovirastojen työsuojelun viisi vastuualuetta. on, että työpaikat arvioisivat yhä enemmän itse työolojaan ja ryhtyisivät tarvittaessa toimiin niiden parantamiseksi. Työsuojeluviranomaiset valvovat käytännössä yli sadan säännöksen noudattamista. Keskeisiä näistä ovat työturvallisuuslaki ja sen nojalla annetut asetukset, työaikalaki, vuosilomalaki, työsopimuslaki, työterveyshuoltolaki sekä laki nuorten työntekijäin suojelusta. Työsuojeluviranomaiset tutkivat lisäksi vakavat työtapaturmat ja ammattitaudit. Sekä työnantajat että työntekijät voivat pyytää työsuojeluviranomaisilta neuvoja ja työpaikkatarkastusta. Työsuojelutarkastajalla on työsuojelun valvontalain perusteella oikeus päästä jokaiselle työpaikalle ja muihin valvontakohteisiin sekä saada nähtäväkseen työsuojeluvalvonnan kannalta tarpeelliset asiakirjat. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajan korjaamaan työpaikalla esiintyvät työturvallisuuspuutteet. Tarkastaja voi myös tehdä työpaikalla työhygieenisiä mittauksia. Työnantajan luvalla tai muutoinkin valvonnan kannalta perustellusta syystä hän voi myös ottaa valo- tai videokuvia työpaikalla. Tarkastajalla on tietenkin vaitiolovelvollisuus liikesalaisuuksia ja työntekijän terveydentilaa koskevista tiedoista sekä työpaikalta tulleista tarkastuspyynnöistä. Työsuojeluvalvonnan suuntaamisen periaatteena on, että sitä suunnataan viranomaisten omien havaintojen ja muiden tietolähteiden perusteella ongelmallisimmille toimialoille. Työpaikat voivat pyytää työsuojeluviranomaista tekemään tarkastuskäynnin työpaikalle. Tarkastajat antavat tietoa myös puhelimitse. Työsuojelutarkastuksesta ilmoitetaan pääsääntöisesti työpaikalle ennakolta. Tällöin työpaikalle annetaan mahdollisuus valmistautua tarkastukseen esimerkiksi ottamalla Hyvä tapa on, että työsuojelutarkastuksessa noudatetaan lehtimalla tarvittavien henkilöiden mahdollisuudesta olla valmiiksi esille tarvittavat asiakirjat ja selvitykset sekä huo- työpaikalla muutoinkin vakiintunutta tapaa tiedon välittämisessä kiksi työpaikalla tehtäviä työhygieenisiä mittauksia tapauk- saapuvilla. Yllätystarkastukset voivat tällöin koskea esimer- työnantajalta työntekijöille. sissa, joissa mittaustulos oletettavasti olisi erilainen, jos tarkastuksesta ilmoitettaisiin ennakolta. Vaikka tarkastuksesta

20 20 1 JOHDANTO ei etukäteen ilmoiteta, tarkastajan on työpaikalle saapuessaan mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava asiasta työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Silloin kun tarkastus toi- rakennusalan työturvallisuus- Hyvä käytäntö esimerkiksi mitetaan työpaikalla, jossa työntekijät eivät ole valinneet kilpailujen yhteydessä on työsuojeluvaltuutettua, työnantajan on ilmoitettava tarkastuksesta sopivalla tavalla työpaikalla. edeltävää ilmoitusta. Tällöin saavute- tehdä työsuojelun tarkastus ilman Hyvä tapa on, että työsuojelutarkastuksessa noudatetaan taan kyseisen kampanjan tavoitteet työpaikalla muutoinkin vakiintunutta tapaa tiedon välittämisessä työnantajalta työntekijöille. parhaiten vertailtaessa eri työmaiden turvallisuustasoa. Rakennusalalla on järjestetty työturvallisuuskilpailuja aina vuodesta 1991 lähtien yhteistyössä työsuojeluviranomaisten, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa. Työsuojeluviranomaiset ovat yhdistäneet normaalit tarkastuksensa kyseisten kilpailujen yhteydessä tehtyihin tarkastuksiin, mikä on osaltaan kohottanut osallistuneiden työmaiden ja yritysten osaamista ja työturvallisuuden tasoa. Aiheesta lisää kohdassa rakennustyömaan työolosuhdemittarit. Hyvä käytäntö esimerkiksi rakennusalan työturvallisuuskilpailujen yhteydessä on tehdä työsuojelun tarkastus ilman edeltävää ilmoitusta. Tällöin saavutetaan kyseisen kampanjan tavoitteet parhaiten vertailtaessa eri työmaiden turvallisuustasoa. Työsuojeluviranomaisen valvontakeinot Työsuojeluviranomaisen keinoja työpaikalla havaittujen epäkohtien ja puutteellisuuksien korjaamiseksi ovat suositusluontoiset ohjeet, kirjalliset toimintaohjeet, kehotus ja velvoittava päätös. Suositusluonteiset ohjeet eivät liity välttämättä siihen, että työpaikalla olisi todettu mitään säännösten vastaista. Ohjeet voivat olla työsuojelutarkastajan alan asiantuntijana antamia neuvoja hyvistä ratkaisuista ja hyväksi koetusta käytännöstä. Toimintaohje annetaan tilanteessa, jossa tarkastaja on todennut säännösten vastaisen tilanteen työpaikalla. Tässä toimintaohje eroaa edellä tarkoitetusta suositusluonteisesta ohjeesta. Kehotus on toimintaohjetta voimakkaampi, mutta käyttöalaltaan suppeampi valvontatoimenpide. Se voidaan antaa kahdella eri perusteella. Ensinnäkin tarkastaja toteaa työpaikalla säännösten vastaisen tilanteen, josta johtuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi. Tarkastaja antaa tällöin kirjallisen kehotuksen edellä mainitun toimintaohjeen sijasta. Kehotus tähtää säännösten vastaisen olotilan korjaamiseen tai poistamiseen määräajassa. Toiseksi tarkastaja voi antaa kirjallisen kehotuksen myös silloin, jos työnantaja ei noudata toimintaohjetta. Tässä tapauksessa kehotus seuraa ajallisesti toimintaohjetta. Jos työnantaja ei ole ryhtynyt kehotuksen mukaisiin toimenpiteisiin puutteen tai epäkohdan korjaamiseksi asetetussa määräajassa, tarkastaja ilmoittaa asiasta aluehallintovirastoon oikeudellisesti velvoittavan päätöksen tekemistä varten. Näin tarkastaja voi menetellä kehotusta tai toimintaohjetta antamattakin, jos hän arvioi, että toimintaohjeen tai kehotuksen antaminen ei ilmeisesti johda säännösten vastaisen olotilan korjaamiseen tai poistamiseen, tai jos asian korjaaminen ei siedä viivytystä. Yleensä toimintaohje annetaan asiasta, jonka tarkastaja on havainnut lainsäädännön vastaiseksi. Toimintaohjeen noudattamatta jättäminen voi johtaa tarkastajan antamaan kehotukseen ja/tai työsuojeluviranomaisen velvoittavaan päätökseen, kuten työsuojelun valvontalaissa sanotaan. Työsuojeluviranomainen voi määrätä velvoitteen tehosteeksi uhkasakon, teettämis- tai keskeyttämisuhan.

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1 LAINSÄÄDÄNTÖ 1 Lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Koneturvallisuus. Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus. Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.turvataso.fi. matti.sundquist@sundcon.

Koneturvallisuus. Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus. Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.turvataso.fi. matti.sundquist@sundcon. Koneturvallisuus Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.turvataso.fi matti.sundquist@sundcon.fi Uuden menettelyn mukaisia direktiivejä Konedirektiivi

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta

Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta Keijo Päivärinta Ylitarkastaja Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualue Monen toimijan ongelmia rakennushankkeessa Suuria

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä Turvallisuusasiakirja (Valtioneuvoston asetus 205 / 2009) 9.6.2010 Hannikaisenkatu 17

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ratu-tiedosto. Rakentamisen tuottavuustietoa vuodesta 1974. 29.1.2010/rl

Ratu-tiedosto. Rakentamisen tuottavuustietoa vuodesta 1974. 29.1.2010/rl Ratu-tiedosto Rakentamisen tuottavuustietoa vuodesta 1974 Ratu-tiedoston tarkoitus Kortiston tarkoitus on rakentamisen tuottavuuden, turvallisuuden ja laadun parantaminen seuraavasti: keräämällä työmailta

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 13.5.2015 Sivu 1/5 Tilaaja: Akaan kaupunki Myllytie 3 37800 Akaa Hanke: Arvo Ylpön vanhan kivikoulun lattioiden uusinta. TURVALLISUUSASIAKIRJA VERSIO 1.0 Sivu 2/8 1. YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan

Lisätiedot

Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014

Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014 Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Työturvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja 3 1.3 Töiden yhteensovitus

Lisätiedot

Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Turvallisuusvastuut koneiden modernisoinnissa eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset

Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Turvallisuusvastuut koneiden modernisoinnissa eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset kirjoittaja: otsikko: julkaisupäivä: 23.4.2010 Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Turvallisuusvastuut koneiden modernisoinnissa eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset Artikkelin sisällysluettelo: 1

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 9.7.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: RVLE kiinteistöyksikkö Niskapietiläntie 32 E 55910 Imatra Projekti: Onttola 2010R-00020.01, Ivalo 2010R-00041.01 Ivalon ja Onttolan ampumaratojen kehittäminen JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET

TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt 28.10.2008 1 Senaatti-kiinteistöt lyhyesti 2007 Kiinteistöomaisuus 5,7 Mrd n. 12 800 rakennusta n. 8,4 milj. m 2 Liikevaihto

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

Pätevyys. Poikkeuslupa, hätätyöilmoitus. Ennakkoilmoitus. poikkeuslupa. jännitetyölupa. Turvallisuusasiakirja ja -säännöt

Pätevyys. Poikkeuslupa, hätätyöilmoitus. Ennakkoilmoitus. poikkeuslupa. jännitetyölupa. Turvallisuusasiakirja ja -säännöt Työaikaan liittyvät luvat Erityisen vaarallisten töiden teettäminen nuorilla työntekijöillä Sähkötyöt Rakennustyön ennakkoilmoitus työmaasta turvallisuuskoordinaattori turvallisuusasiakirja Rakennustyömaa-alueen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ. Turun kaupunki. Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ. Turun kaupunki. Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU Turun kaupunki TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA Sivu 1/5 Tilaaja: Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ 1.1. Turvallisuusasiakirjan tarkoitus

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu. TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015 Avaustilaisuudet Mikkeli Joensuu Kuopio Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat 1(5) MENETELMÄKUVAUKSEN LAADINTAOHJE Tämä laadintaohje on tarkoitettu nostolaitetarkastuksia tekeville sertifioiduille asiantuntijoille heidän laatiessaan ja päivittäessään omaa menetelmäkuvaustaan. Nostolaitteiden

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (9) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen

Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen EURAN KUNTA Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen Turvallisuusasiakirja Vitomittaus Oy 19.2.2014 1 Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 2 1.2 Työsuojelusäädöksiä...

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1/(8) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA LIITE 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA LOIMAAN KAUPUNGIN TALVIKUNNOSSAPIDON ALUEURAKKA 2015-2019 8.6.2015 2 (6) Sisällysluettelo Sisällysluettelo.......................................... 2 1 YLEISTÄ.........................

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala Tilakeskus TURVALLISUUSASIAKIRJA TYÖKOHDE: Menninkäisen päiväkodin liikennejärjestelyt TURVALLISUUSASIAKIRJA: Menninkäisen päiväkodin liikennejärjestelyt, KAJAANI

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

KITTILÄN YLÄASTE JULKISIVUREMONTTI YHDYSKÄYTÄVÄN JA TAVARAN VASTAANOTON KOHDALLA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

KITTILÄN YLÄASTE JULKISIVUREMONTTI YHDYSKÄYTÄVÄN JA TAVARAN VASTAANOTON KOHDALLA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 19.3.2015 KITTILÄN YLÄASTE JULKISIVUREMONTTI YHDYSKÄYTÄVÄN JA TAVARAN VASTAANOTON KOHDALLA TYÖ 1611 TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 2 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RHK Turvallisuusvastuut ja -tehtävät 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RH Turvallisuusvastuut ja

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET

UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET SUOJAVAATTEET JA TYÖVAATTEET Tuoteturvallisuuspäivä Pirje Lankinen Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus henkilönsuojaimista

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Turvallisuus lainlaatijan näkökulmasta. Ylijohtaja Leo Suomaa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto

Turvallisuus lainlaatijan näkökulmasta. Ylijohtaja Leo Suomaa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Turvallisuus lainlaatijan näkökulmasta Ylijohtaja Leo Suomaa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Alustuksen aihe Työturvallisuuslaki on pakottava laki, mutta mitä muita viranomaismääräyksiä

Lisätiedot

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät osana rakennuttajan toimia RATUKE seminaari 12.11.2009

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät osana rakennuttajan toimia RATUKE seminaari 12.11.2009 Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät osana rakennuttajan toimia RATUKE seminaari 12.11.2009 Tekninen johtaja Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Sisältö Rakli lyhyesti Työturvallisuustavoitteita

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323. Rakennussuunnitelma

Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323. Rakennussuunnitelma Polvijärven kunta Rakennussuunnitelma 08.10.2013 Polvijärven kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2. Turvallisuuskoordinaattori... 3 1.3. Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06/XI/2006 K(2006) 5185 lopull. EI JULKAISTAVAKSI KOMISSION LAUSUNTO tehty 06/XI/2006 lelujen turvallisuutta koskevan neuvoston direktiivin 88/378/ETY 7 artiklan soveltamisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

PERUSKORJAUS. Työkeskus Kipinä TYÖTURVALLISUUSLIITE

PERUSKORJAUS. Työkeskus Kipinä TYÖTURVALLISUUSLIITE PERUSKORJAUS Työkeskus Kipinä TYÖTURVALLISUUSLIITE 30.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 0. YLEISTÄ 0.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 3 0.2 Päätoteuttaja 3 0.3 Töiden yhteensovitus ja työsuojelu 3 0.4 Työsuojelusäädökset

Lisätiedot

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI

TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI RAKENNUTTAJAN TAHTOTILA MARITA ROVAMO, 20.5.2015 SISÄLLYS Senaatti-kiinteistöt Delegointi Yhteiskuntavastuu Nolla tapaturmaa Avaimia 2 SENAATTI-KIINTEISTÖT LYHYESTI Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot