SHAKKI. Suoml2n ~~'~I. r--.!<i -----""\ \. N:o 12 JOULUKUU 1957 )

Transkriptio

1 Suoml2n ~~'~I r--.!<i -----""\ \. N:o 12 JOULUKUU 1957 ) SHAKKI Entinen Ruotsin mestari Kristian Sköld pelasi Shakkikodissa simultaanin Tulokseksi tuli 22 voittoa, 2 tasapeliä ja 5 häviötä.

2 Analyysikilpail u Suomen Shakki julistaa yleisen analyysikilpailun, Jonka kohteena on pelin Tri Lehmann-B. Spaski mahdollinen asema: B. Spaski Tri Lehmann (siirto) Onko vaikealla siirron 11. Lb3xdS sijasta käytettävissä muita mahdollisesti parempia siirtoja. jotka vaikuttaisivat ratkaisevasti pelin lopputulokseen? Vastausanalyysit osoitteena Suomen Shakki. Helsinki. Annank. 8. H. tammikuun 15 päivään 1958 mennessä. Kaksi kirjapalkintoa. jotka annelaan arvioinnin perusteolla. Peli jatkui: 11. LxdS RxdS ] 2. H5xe4 Rb4 13. d3 Rbxc2 14. LgS Dd7 15. Tel UM 16. Da4? Dxa4 17. Rxa4 Re UIIIUlItui. J"" liilllil peli olisi pelattu SUOIIl<'''::<I, liiill IIlil:, 11I()III",il sanoisivat sopupeli~;lci? ]Okrl!'II)llllk:',I'::::11 Illi(!i~)Ikiintoinen peli tutkittovok"i suot/len 1-1 A,{,( I Suomen Keskusshakkiliiton. Suomen Shakkiliiton. Työväert Shakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattaja Päätoimittaja P E N T T I S I M 0 N E N N:o 12 SUO M E N S H A K K I TILAUSMAKSU 1958 POSTISIIRTOTILIT Hei s i n k i 1/1 vsk. 650 mk Suomen Sh.kki 5149 Annankatu 8 H. Ulkomaille 800 mk Pentti Simonen 9582 Puh Ilmestyy 10 numeroa Osoite HELSINKI Kansainväliset shakkiarvot Suurmestarin arvo Shakkitar'vikkeenne toimillaa SUOMEN SHAKKI Pelipöytährjoja Turnaustaulukoita 6, 8 ja )10 osanottajan _,,~_ pahvisia 8, 10 ja 12 osanottajan Kirj epelipöytäki~j oja Kirj epelitaulukoita Pelimuistio, (sisältää mm. pikapelin erikoism.) 50 Paul Keresin Loistopeliä Shakkinappuloi ta Shakkilau toj a Suomen Shakki 1958 UUDISTAKAA SUOMEN SHAKIN TILAUS VUODELLE 1958! 111 loi] (inl] I f.h] 55,0. Kansainvälisen suurmestarin arvon antaminen on Maailman Shakkiliiton asia v:sta W49 lähtien. V:sta 1%1 lähtien tämän korkeinta pelitaitoa osoittavan arvon antaminen on perustunut Venetsian kongl'essissa hyväksyttyihin "normeihin", joista ensi sijaha on ollut "voitto kansainvälisessä turnauksessa, jaka kestää vähintään II kierrosta ja jossa on vähintään seitsemän osanottajaa, joista vdhintään 90 % on suur- tai kansainvälisiä mestareita, taikka kaksi 2. palkintoa nämä ehdot täyttävissä kilpailuissa ne.j'jän vuoden kuluessa". Useita vuosia on Maailman Shakkiliitossa pohdittu ns. F. A. V.-järjesteLmää, joka matemaattisesti luokittelee niin pelaa9at kuin turnauksetkin. Wienin kongressissa viime elokuus,sa neuvoteltiin y.ksityiskohtaisesti tästä ehdotuksesta. Tuntuu kuitenkin jo siltä ehä suurmestarin, kuten muidenkin kansainväl'is.ten shakkiarvojen antamisessa lähdetään seuraavanlaiselle tielle. II Turnaukset jaetaan osanottajien kansahisuuden ja vahvuuden perusteena, jolloin kansainvälisen turnauksen n~mitystä käytetään kilpailusta, jos,sa on vähintään 1:0 jäsenliittojen pe],aajaa eikä yhdes,tä liitosta ole enempää kuin 10'--12 pelaajan kilpailussa puolet + 1 ja suuremmissa puolet +2 osanottajista. Vahvuuden perusteella taas puhutaan l., 2. ja 3. kategorian kilpailuista, joiden jaottelun yksityiskohtaisuuden osoittavat esim. ensinmainitun määrittelyt: 1) kategorian kilpailut jaetaan kahteen alaryhmään: A) Turnaukset, joiden osanotta.jamäärä on vähintään 1'6, joista vähintään 70 '10 on suur- tai kansainvälisiä mestareita ja lisäksi pitää suurmestarien määrän olla vähintään 3iQl '10 osanottajien kokonaismäärästä; B) Turnaukset, joiden osanottajamäärä on 10-15, joista jälleen vähintään 70 '10 arvonimehisiä ja vähintään viisi suurmestareita. 2) Kelpuutustulos suurmestarin arvoa varten mainitunlaisissa kirpailuissa lasiketaan siten, että osaaottavista suurmestareista on saavutettava 50 '10' kv. mestareis ta 70 % ja muista' 80 '1Q.

3 SUOMEN SHAKKI 3) Kv.mestari saa suurmestarin arvo'n suo'raan 1. katego'rian A-kilpailussa saavutetun :kelpuutustulo'ksen perusteella sekä kahdesta tarkoin määriteuystä menestyksestä 'muissa kilpailuissa. 4) Vastaavia määräyksiä so'velletaan jo'ukkuekilpailuissakin. 5) Suurmeslarin arvo' kuuluu ilman muuta maailma~mestariue,ehdo'kasturnaukseen ehdo'tto'man O'sanO'ttO'-O'ikeuden saavuttaneelle Ja ehdo'kasturnauksessa 50-prosenttisen tuloksen pelanneelle muulle pe'laajalle. Kansainvälisen mestarin arvo AutO'maattisesti saavat kansainvälisen mestarin arvon a) naisten maailmanmestari, b) nuorten maailmanmestari, mikäli kilpailuun on O'salil'istunut vähintään W pelaajaa ja c) pelaajat, joilla on ehdoton osanotto-oikeus alu~idenväliseer:. t~rn~u~seen, vaikkapa he jostakin syystä jättäisivät tämän oikeutensa kayttam~tta. Sc;cma koskee pelaajaa, joka alueturnauksessa O'n saavuttanut tuloksen, Joka oikeuttaisi pääsyyn alueidenväliseen turnaukseen, mikäl! sama.n liiton osanottarajoitus ei estäisi tätä. Edelleen jokainen m,uu aluelde~vahseen turnaukseen osallistuva pe,laaja on lv.mestari. Yleensa kv:mestarm arvo' :mn~tc~an tulosten perusteella kv.turnauksissa, ja tällöin nou~atetaan samaa hl'p~llujg:i luokittelua kuin suurmestarin arvo'ja myönnettäessa. Kilpmlut ovat sw; toi' selta puolen 1., 2. tai 3. kategorian. KV.mestarin kerpuutuslulos on 30, '1, :;uurmestareista, SO % kv.mestareista ja 70 % muista osanollaji::lo. Kv.mestarin arvon saamisedellytyksistä avat otu:;i'joha k0rran :;qnvlj!<,111j k,,] puutustulos kategoriassa IjA tai kahdesti ka-],mon vuodeii. kll ]lliilf;:;cr :;, I([Vlllcllu tulo's kategoriois'sa I/B, 2jA ja 2/B. Esimerki,ksi 2. kat'oqol'1(lll 111III'lllb..t ovat: A. Turnaukset jo'issa on vähintään I,S osanolluju(1 io Ilcidii viihililiiän SO /o:lia on suurmestarin tai kv.me.starin arvo jo B. turnaukset, joissa on 10'---14 osanottajaa ja näi:;lä viillilll<i,ill :;"II.:"lIlällä on arvo. KV.meslarin arvon voi myös saada joukkuomooillllrnllll(':;i'iiiiii:.kiii><lilllissa saavu'3ltujen tulo'sten perusteella, jollain ka. pelaajon jo hiilll'ii v' t::l, Il'daajien1sa katsataan osallistuneen henkilökohtaiseen kilpaill Sekä suurmestarin että kv.mestarin arvaa lavaitollw,:;::rl JOII( I,d, I( 111 ('1,idusaisiin pistelukuihin. TäHöin on voimassa sääntö, ol.tä.. Ie 1 v"i 11.:1 II 1111' ",,,11 'Y"r!stetään ylöspäin lähimpään puoleen pisteeseen. Paa:;aardollll k, II k 1::::' 1,,,voJen myöntämisessä on kuitenkin s'e, etlä Maailman Shakbl,liClII k,.ii'iii.iiii::i:",.,.ntea puoltaa esitystä, jenka on tehnyt pelaajan liitto, joku kelplllllll::k"irili," 111 Jasen tai ehdokas itse, ja että kongressi päättää asian. Suurmeslarin arvon ovat saavuttaneet seuraavat pelaajat: 1949 F. Sämisch (Länsi-Saksa), M. Najdorf (Argentiina), 1:. (:1 ii l,j, Id (Itäva:lta), A. Rubinstein (Belgia), R. Fine ja S. Reshe'vsky (Yhdy::v',tll':I.)". 'In O. Bernstein (Ranska), L. Szaba (Unkar!), tri M. Euwe (Hallanli),. c.." "I:tltlhcrg (Ruatsi), I. Boleslavski, I. Bandare'vsh, M. Botvmmk, D: Bronslem, u. llulll, P. Keres, A. Kotav, A. Lilienthal, G. LöwenJisch, V. Ragosm Ja V. Smy::lov (N"II" vostoliitto) sekä B. Kostie ja tri M. Vidmar (Jugos,lavi-a); 1951 S. Gligoric (Jugoslavia); 1952 E. Eliskases ja H. Pilnik (Argentiina), J. Averbach, E. Geller, T. Pelrasjan ja M. Taimanov (Neuvostaliitta); SUOMEN SHAKKI N. Rossolimo (Ranska, nykyisin YhdysvaHat), A. Tolush (Neuvostoliitto), tri V. Pirc ja tri P. Trifunovic (JugO's,lavia); 1954 W. Unzicker (Länsi-Saksa), I. Kashdan (Yhdysvallat), G. Barcza (Unkari), G. Staltz (Ruotsi) ja L. Pachman (Tshek.kaslavakia); 1955 B. Ivkav ja A. Matanavic (Jugoslavia), O. Panno (Argentiina), B. Spas1s:ki (N euvostaliitlo) ja M. Filip (Tshekkoslovakia); 1956 A. O'Kelly de Galway (Belgia) ja V. Kortshnoi (Neuvastoliitta) sekä B. Larsen (Tanska) ja 1957 A. Bisguier ja L. Evans (Yhdysvallat) sekä M. Ta.! (Neuvostoliitto). Virallisen arvanimen saajista avat kualleet tri S. Tartc:tkawer (Rans.ka), J. Mieses (Englanti), G. Maroczy (Unkari), O. Duras (Tshekkoslovakia) ja E. Bogol'j ubav (Länsi-Saksa). Kansainvälisen mestarin arvon saavuttaneet pelaajat: Tähän mennessä on ISI pelaajaa saavuttanut kansainvälisen mestarin arvon multa tämä lukumäärä muuttuu jo lähiaikoina, sillä esim. Amerikan a'lueturnauksissg on kaksi pelaajaa saavuttanut lv.mestarin arvo'a vastaavan tuloksen C. Ahues, G. Kieninger, L. Rellstab ja P. 'Schmidt (Länsi-Saksa, viimeksimainittu nykyisin Kanadassa), R. Keller, B. Kach ja K. Richter (Itä-Gaksa), Julio Bolbochan, C. Guimard ja H. Rase!ta (Argentiina), L. Steine,r (Australia), H. Miiller (Itävalta), A. Tsvetkav (Bulgaria), A. Yanofski (Kanada), r. Enevoldsen (Tanska), A. Medina ja A. Pomar (Espanja), A. Denker, I. T. Harowitz, H. Kmach ja G. Kaltanowski (YhdysvaUat), E. B ö ö k (Suomi), C. O. D. Alexander, H. Golambek ja Sir Gearge Thamas (Englanti), P. Benkö, tri T. Harian, E. Gereben, tri E. Nagy, tri J. Szi.ly ja tri A. Vajda (Unkari), V. VastaIdi ja M. Manticelli (Italia), R. G. Wade (Uusi Seelanti, nykyisin Englannissa), N. Cartlever, L. Prins ja T. D. van Scheltinga (Hallanti), E. Canal (Peru), K. Ma,karczY'k ja K. Plater (Puola), Sl. Erdelyi ja O. Troianescu (Romania), F. Ekström ja E. Lundin (Ruotsi), H. Grob ja H. Johner (Sveitsi), K. Opocensky, J. Sajtar ja F. Zita (Tshekkaslovakia), V. Alatortsev, L. Aranin, P. Dubinin, F. Dus-Chotimirski, V. Goglidze, M. Judavitsh, I. Kan, G. Kasparjan, A. Konstantinopolski, G. Lisitsin, V. Malaganav, V. Mikenas, V. Panav, P. Romanavski, rva L. Rudenko, G. Simagin, V. TshehO'ver ja G. Veresov (Neuvostoliitto), tri S. Nedemkovic, S. Pue, B. Rahar ja M. Vidmar jr ('Jugaslavia) sekä C. Kattnauer (enl. Tshekk.osIokavia, valtiaton); 1951 C. Carls ja L. Schmid (Länsi-Saksa), C. J. S. Purdy (Australia), A. Beni ja J. Lokvenc (Itävalta), L. Sanohez (Kalumbia), W. A. Fairhurst (Skotkmti), A. Muffang (RansIka), I. König (Englanti), tri E. Paali, A. Sacconi ja E. Szahadas (ItaHa), W. J. Miihring (Hollanti), tri M. Katetov ja E. Richter (Tshekkoslovakia), N. Novotelnav (Neuvastaliitto), B. Milic ja V. VUlkovic (Jugoslavia); 1952 E. German (Brasilia), Z. Milev (Bulgaria), P. Vaitonis (Kanada), O. Kai l a ja K. 0 jan en (Suomi), R. Byrne (Yhdysvallat), M. Czerniak ja H. J. Porath (Israel), O. Barda (Narja), J. H. Donner (Hallanti), tri M. Christoffel ('Sveitsi) ja A. Fuderer (Jugaslavia); 1953 A. Brinckmann, K. Gilg, H. Heinicke, tri L. Rödl ja H. Wagner (Länsi Saksa), A. Becker (Itävalta), tri S. Fazekas (Englanti), B. Eliwa (Puola), B. Blau (Sveitsi) jct rva E. Bykava (Neuvostoliitta); 1954 F. Bogatirtshuk (Kanada), R. Taran (Espanja), A. W. Dake (Yhdysvallat), G. K;luger (Unkari), H. Bouwmeester ja H. Kramer (Hol,lanti), I. Balanel (Romania), R. Neshmetdinav, R. Holmov ja S. Furman (Neuvastoliitta);

4 260 SUOMEN SHAKKI 1955 F. Frydman (Argentiina), F. Andersson (Kanada), J. Kupper (Sveitsi) ja N. Karaklajic (Jugoslavia); 1956 W. Uhlmann (Itä-Saksa), P. Michel (Argentiina), M. Bely ja G. Szilagyi (Unkari), F. Olafsson (Islanti), J. Rejfir (TshekkoslovGkia) ja rva O. Rubtsova (Neuvostoliitto); sekä 1957 K. Darga, G. Pfeifs'er ja R. Teschner (Länsi-Saksa), A. Duokstein ja K. Tobatsch (Itävalta), A. Dunkelblum (Belgia), A. Kolarov, O. Neykirch ja N. Padevski (Bulgaria), M. Cuellar Gacharna (Kolumbia), W. Lombardy (Yhdysvallat), F. Scafarelli (Italia), R. Cardoso (Filippiinit), V. Ciocaltea (Romania), J. Kozma (Tshe.kkoslovakia), M. Bertok, M. Djurasevic ja M. Udovcic (Jugoslavia) sekä uudet: R. Sanguinettille (Argentiina) ja B. de Greiffille (Kolumbia). Kokonaista 26 kv.mes.tarin O'rvon saanutta on myöhemmin ylennetty suurmestariksi, kun taas vainajia ovat: H. Steiner (YhdysvaHat), H. E. Atkins ja W. Winter (Eng,lanti), tri L. Asztalos (Unkari), J. FoHys (Tshe.kkoslovakia) selkä V. N enarokov ja B. Verlinski (Neuvostoliitto). suurmestareita kv.mestareita Neuvostoliitto J Jugoslavia 7 II 18 Länsi-Saksa Yhdysvallat Unkari Argentiina '1 6 JO Tshekkoslovakia? ') 9 Hol1anti '! 8 Itäval'la [i 7 Ruotsi 7. j. 4 Belgia 7. 3 Ranska 2 Tanska 2 Italia (, - 6 Bulgaria :, 5, Englanti.'._. 5, Sveitsi 5 Itä-Saksa, Kanada ja Romania 4, Espanja, Kolumbia, Puolo jn ~;,,,",,i 3, Australia jg Israel 2, sekä Brasilia, Fi.lippiinit, Islanti, Noria, Per\!, ~';k(111onti, Uusi Seelanti ja valtioton 1. Tilasto osoittaa, missä ovat voimakkoc1rflfll'11 ;;hokkimaat l Tilailraa SUOMEN SHA-RHI yuodelisi " yht. ~I PELIOSAS1~O SUOMEN SHAKKI 261 Toimittavat EERO E. BööK, OSMO KAILA ja ESMO RIDALA, Hel.sinki-Munkkiniemi,Solnantie 3.7 B 41 LOISTOPELI n:o 19 Välimerenperuk.as.sa sijaitseva ja seetripuistaan tunnettu Libanon tul.i Maailman. Shakblllt?n pllnm valsta vuoden päivät sitten. Maassa on jo me.lkoisesti shakmharrastaljla, Ja ainakin tämän vuoden mestaruusturnauks.en kauneuspalk~ntopeh~ peruste~lla pehtmtoakm on. Peli on alunperin jurkaistu "L'Orient" mmlsessa lehdessa, Johon E. T che 1 e b i-niminen on laatinu.t sen huomautukset. Sen a,:aus on vanhahtavana pidettävää skollantilarsta gambiiuia, jossa mustan 6. SlL:tO on ehka v.arteer:otettavakin uutuus. Keskipehssä valkean painostus sa;x hienoa vmketta mlehkuvituksellisesta upseerinuhrauksesta 2G. siirros's;x' OSIttam vastustajansa, osrttain uuden uhrauksen avustamana valkea sitten Johtaa värinsä voittoon ja kauneuspalkintoon Skotlantilainen gambiitti Libanonin Gabriel 1. e2-e4 2. Rgl-f3 3. d2-d4 4. Lfl-c4 mestaruus Malouf e7-e5 Rb8-c6 e5xd4 Skotlanti.lainen gambiitti alkaa näin tai 4.e3 (= Göringin gambiitti). Ei ainakaan yleisesti ole tiedossa, mistä tämän avauksen, jossa val'kea kaikkea muuta kuin nuukastelee sotilaittensa kanssa, nimitys johtuu, joten kerrottakoon koko tarina. V pelattiin Lontoon ja Edinburghin shakkikerhojen välillä useita huomiota herättäneitä pelejä, joissa ko.lma,sti käytettiin ko. gambiitliavauslta. Viimeisessä näistä skotlantilaiset käyttivät niin syvällisiä siirtoja, että saivat avauksen nimiinsä. Vasta myöhemmin, kun myös siirto 4. Rf3 xd4 oli todettu kelvolliseksi, viimeksimainitulle annettiin vastaavasti skotlantilaisen pelin nimi. Molemmat avaukset ovat kaikkina aikoina saaneet teorian taholta yllättävän vähän huomiota osabseen. Mustan seuraava materialistinen siirto on varsin vaarallinen. Sen sijaan 4. - Rf6 jahtaisikahiratsupeliin, 4. _ LeS gambiitin päämuunnokseen, jossa 5. d d3 tai 5. - dxd ovat tasajatkoja Lf8-b4+ (?) 5. c2-c3 d4xc ! Varmasti vahvin jatko jonka.sijaan esim. 6. bxc"3. LaS 7. e5 Rg'e7 johtaisi jopa mustan e.tuun, sillä 8. Rg5 saa vastauksen 8. - Re5 ja 8. La3 vastauksen '-0. Linnoittumisen jälkeen teoria - Bilguer, Col,l]jn, Euwe, Keres ja Pachman - tuntee vain jatkot 6. - d6, 6. - cxb2, 6. - ez ja 6. - Df6, joissa kaikissa päädytään valkean enemmän tai vähemmän selvään etuun. Mustan valitsema siirto ja siihen liittyvä peräytyvä peli tapa ei loppujen lopuksi vaikuta hullummalta uutuudelta. Em. huomautuksi:ssa on mainittu sellainen jatko kuin 6. _ Rge7? 7. Rg5 O'-OC! 8. Dh5 ja mustan peli on menetetty h7-h6 7. a2-a3 c3xb2 Jos 7. - LaS, niin 8. b4lb6 9. Db3 ja ].0. Rxe3, jolloin valkean hyökkäys hyvinkin korvaa sotilaan. 8. Lclxb2 LM-f8 9. Rbl-c3 d7-d6 10. Ddl-b3 Dd8-d7 11. TaI-dl Valkea sallii valkeilla kulkevan lähehinsä vaihtua, onhan toinen lähe1!i poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Kyseenalaista kui-lenhn on, eikö L-parin säilyttäminen sittenkin olisi ohut parempi. Tähän sotilaahiseen puolustukseen turvautuessaan mustan tietysti oli otettava huomioon uhrausmahdolilisuudet ds:ssä, joiden seuraamusten las'kemi-

5 262 SUOMEN SH:AKKI nen käytännöllise'ssä pelissä kyllä,kin oli ylivoimainen tehtävä. Analysoijan käsityksen mukaan niin 15. Rxd5? kuin sitä vaikeampi 15. Txd5? ovat riittämättömiä, joskin syntyvät muunnelmat ovat todeua mielenkiintoisia. Valkea peräytyy tällä: toisella kerrama D:llaan vapaaehtoisesti a2:een, vaikka b3:een jäämisellä epäilemättä on useha hyviä puolia. 15. De4-a2 16. Tfl-el 17. Rf3-d4 Dd7-e7 1eB-e6 De7-d7 Edes yhden upseerinsa, Le8:n kehittämisprobleemin musta sai ratkaistuksi probleemimanööverillä. Valkea puolestaan vglmistautuu etenemään I-sotilaalla. lb. Kgl-hl 19. Da2-bl 20. Rd4xe6 PuolustuspeHn kannalta lyönti ollisi luonnollisempi. 21. Re3-e2 22. Tdl-el RgB-e7 Re7-fS Dd7xe6 sotilaaha g7-gs e6-c5 Ja samasta syystä oli nyt luonnojlisempaa K-sivustan kehityksen loppuunsaattaminen, mutta mistä musta saattoi aavis,taa va'lkean seuraavaa loistosiirtoa, joka ansaitsee kuvion. Va!.kean 23. s,jirto 23. 1b2-d4!!! HeTra Tehelebi kirjoittaa: "Tämä merkittävä ja täysin odottamaton uhraus on alkusoittona loisteliaalle hyökkäykselle mustaa maj.es,teettia vastaan." Hänen mukaansg Rxd4 saa vastauksen 24. Rxd4 exd4 25. Dxb7 Td8 26. Db5+! Dd7 27. Te6!, mutta väite jatkon 28. e6! viemisestä voittoisaan hyökkäykseen on aika rohkea Le7 ' nimittäin tekee tilanteen hyvin kriitilliseksi, mutta suokaamme hienolle L-siirrolle sen kaksi huutomerkkiä e5xd4 24. Dblxb7 TaB-d8 25. Tel-c6 De6-d7? Hyökkäys on paras puolustus, sanotaan. Uhrauksen jälkeen paras puolustus on usein vastauhraus eli nyt Ld6! ja 26. _ 0'--'0. E-linjan kohtalokkaasti avaava Dxe5? ei ole hyvä, ko.s,ka 26. Db5! Pelisiirron heikkoutena on val,kean raskaan tykistön pääsy 7. riville. 26. TeS-c7 27. es-e6! Dd7-a4 f7-f6 Mustan viimeinen yritys e-iin'jan avautumisen estämis,eksi, mutta nyt uusi uhraus kruunaa suurenmoisesti valkean koko hyökkäyksen. 28. Re2-c3!! d4xe3 Pakkosiirto, sillä md:n on pidehävä silimällä e6-ruutua. Seuraa hauska ratkaisusiirto, jonka mahdollistaa vaikean kaikkien raskaiden nappuloiden tul,en harvinaislaatuinen "keskitys" samaan e-?-pisteeseen. 29. e6-e7! Td8-d6(?) Kauniimpi loppu kauniille pelille olisi ollut Lx,,7 30. Texe7 +! KI8 31. TI7 + KgB 8?. h3 eikä musta voi estää valk0<11n "lcoipomnsta" ' mattia. 30. Tc6-c8+ antautui, koska edessä Oli kqlu 1011 :;iirron matti. Pelin kohokohli(( ovnl koksi bevyen upseerin uhrnuc',i(j, joiden perusteet ovat hämmiidylliiviill "nmanlaiset oman raskaarrllllctll lykdi1n, Dbl:n ja Tel:n, linjojen avanlllit",n 7. rivillä oleviin kohteisiin L7:iiiill jct e7:ään. - Osmo Ka ilo Retin järjestelmä M. Filip V. Smyslov Euroopan joukkuom CO" lexrll ",;kilpailu t, Wien 1%7. 1. Rf3 RfS 2. c4 b6 3. g3 1b e e7 6. b b2 d5 B. d4 (Mahdollisia jatkaja olivat myös esim. 8. Re5, 8. e3 ja 8. d3) 8. - dxc4 9. bxc4 c5 10. e3 Rbd'l 11. De2 TcB 12. Tdl De7 13. Rbd2 I ~I- TfdB 14. Tael Db8 15. Lh3! (Peli on tähän asti kulkenut suhteehisen rauhallisia latuja ilman että kummankaan olisi onnistunut saada ainakaan huomaltavampaa asemaetua - valkean pee on tosin ehkä hieman vapaampi. Lähettisiirto merkitsee taisteluhaastetta: valkea välttää ensinnäkin valkeilla ruuduiha kulkevien lähettien vaihdon ja toise-ksi hän uhkaa sopivan tiiaisuu den tullen "iskeä" e6:een joko läpimurtosiirrolla d4-d5 tai ratsumanööverilla Rf3~g5xe6. Musta katsoo tarpee.jliseksi estää viimeksimainitun uhkauksen heti h6 16. Rel DaB 17. Rd3 cxd4 18. exd4 TeB (Tarkoituksena estää e-linjan avautuminen) 19. Tel Tcd8 20. a3 Lf8 21. f4 RbB 22. Re5 Re6 23. Rdf3 Rxe c5l Rxe5 1dS 2S. c5! bxc5? (Tämä on vakava asemallinen virhe, sillä nyt saa valkea tilaisuuden lyödä lähetillä takaisin e6:een. Oikein oli Lxe5 26. dxe5 Rd5 ' ja mustan hyvin sijoitettu ratsu kykenee säilyttämään tasapainon) 26. dxc5 Lxe xe5 Lf3 (Smyslovin mukaan virhe, sillä oikean siirron Le6 jälkeen olisi musta voinut vastata siirtoon 28. Db2 siirrolla Re4 vastamahdollisuuksin uhkaa. mm. Td2) 28. Db2 DeS (Ei käynyt Re4 29. e6 ' ) 29. 1xl6 gxf6 30. DxfS TdS 31. Te5 Ted8 32. Dxh6? (Molemmat olivat jo ankarassa aikapulassa, joten ei ole ihme, että virheitä tapahtuu puolin ja toisin. Oikein olisi ollut yksinkertaisesti 32. Txd5 Txd5 33. Dc3 ja valkean edun pitäisi riittää lopuksi voittoon) TxeS 33. fxes Td4? (Musta olisi saanut tasapelin pelaamalla Tdl +! 34. SUOMEN SHAKKI 263 Txdl Dxe Kfl De4+ ja ikuinen shakki! T.j]annetta ei myöskään paranna 34. KI2 De4! 34. Dg5+ Kf fl DdS 36. De3 Tdl 37. Txdl Dxdl 3B. Dd3 Ke7 39. Dxdl 1xdl 40. Kf exf6+ Kxf6 42. Ke3 Ke5 43. Lg2 ja musta antautui. Dramaattinen ja virheistään huolimatta mielenkiintoinen yhteenotto! - E. R ida 1 a. 1365, Englantilainen neliratsupeli P. Simonen N. Wikberg SSL:n M-turnaus c4 e5 2. Rc3 RfS 3. RI3 Rc6 4. d4 exd4 5. Rxd4 1M 6. 19S (Englantilaisen nelinratsupelin päämuunnoksen päämuunnelma johon musta vastaa edeheen parhaana pide tyllä tavalla.)' 6. - h6 7. Lh4 d6 (Päämuunnelma jatkuu 7. - Lxe3+ 8. bxe3 d O~O 10. e4 Re5 II. Le2 Rg6 12. Lf2 Rd7 13. Dd2 Rb6 14. Rb3 Le6 pelin Botvinnik-Pire, Moskova 19G5, mukaisesti tasa-asemaan. Pelisiirto, samoin kuin 7. - Re5' ja terävä 7. - g5, johtaa ainakin Paehmanin mukaan valkean suurempaan tai pienempään etuun. Tässä asemassa 7. oltelupeli Botvinnik-Flohr v jatkui 8. e31 De7 9. Le2 g5 JOo. 8. Ta-el Lg3 Re4 11. Rxc6 bxe6 12. Tel , Lxe3 14. bxe3 Rxg3 15. hxg3 Lf5 tasa-asemin eikä ex-maailmanmestarin mukaan myöskään 8. Rxc6 bxe6 9. Da4 Lxe bxe3 0-0 muuhun johda. Valkean seuraava siirto vaikuttaa huomionarvoiseita.) 8. Tel gs!? (Säännöllisesti kaksiteräinen siirto joka heikentää K-sivustan sotilasasemaa, mutta saattaa antaa J.

6 264 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 265 aloitetta.) 9. Lg3 Re4? (Kahden tempon menetys. Parempi oli 9. - Rxd4 W. Dxd4 LlS, jonka jälkeen tosin 11. f3,! on valkealle lupaava jatko. Pelissä Keres-Richter, Mlinchen 1942, sen sijaan tapahtunen ennenaikaisen hyökkäys siirron ],J. h4? kumosi yllättävä Kd7!!) 10. Rxc6 bxc6 11. Dd4 Rf6 12. e4! (Tämän pelin "siel'u" on valkean e-sotilas II) De7 13. Le2 c5 14. Ddl Lxc3 16. Txc3 Lb7 17. Te3 (E4-sotilas on usean siirron ajan ollut tarjolla mutta sen Iyömisen vaarat musta on aivan oikein katsonut liian suuriksi. Nyt e linjalla syntyvä kiinnitys suojaa sen, joten musta päättää asettua kokonaan puolusluskanna,]]e.) Rd7 18. Dd2 f6 19. f4 Rb6 20. Ld3 Tae8 21. Tlel Dd7 22. e5! (Toiminnan aika on tullut: linjojen avaaminen keskustassa päästää valkean upseeri! mk:n kimppuun. Uhkauksia riittää, löi musta tai jätti Iyömättä.) dxe5 23. fxes f5 24. e6 Dd4? (Kohta seuraavan kvaliteetinuhrauksen tehoon katsoen virhe. Parempi oli D:n siirtyminen c-linjalle.) 25. Le5 Dd8 26. De2 Le4 (Jos esim. 26. Txe6, niin hauskasti 27. Lxf5 27. Txe4! Te7 2B. Lh7 + 1) 27. Txe4! fxe4 28. Lxe4 1'xe6 29. Lh7+ Kf7 (MK-parka joutuu keskikentälle ja oikein ristitulen kohteeksi. Pelija,kso on voimakkaampi kuin 30. Df5+ Ke7 31. Dxe6+ Kxe6 32. Lxc7 + Kf6,I, sillä val,keaha on kiikarissa D-shakki cs:stä.) 30. Df2+! Ke8 31. Lg6+! Kd7 (Tai Txg6 32. Ll6 + I Kd7 33. Tdl + ja joko KcB 34. Txd8+ Txd8 3S. DfS+ tai Ka6 34. Df3+ RdS 3S. cxds+ I helpoin voitoin. Musta yrittää pelastua vastauhrauksin.) 32. Tdl + Td6 33. Lf5+ Txf5 (7) (Helpottaa vaikean työtä, joka olisi täysi mustan pelatessa 3G. - KeB', nimittäin 34. Lxd6 cxd6 35. Tel + Kf7 36. Te6! ja uhkaus 37. Df3 ' voittaa) 34. Dxf5+ Kc6 35. Lxd6 (Täyttymys.) 35. exd6 36. b3 (Varmistus. Vähemmän mielenkiintoisesta lopusta esitämme vain pelkät siirrot.) De7 37. Dg6 Rd7 38. Dxh6 Re5 39. Dh8 Kb7 40. Dg8 Rg4 41. Dd5+ Kc7 42. Df3 Re5 43. De4 Dg7 44. Tfl g4 45. Da8 Rc6 46. De8 Dd Khl ReS 48. Da4 Re6 49. Da3 g3 50. Del Dh4 51. h3 De4 52. Dl4 De2 53. KgI Rd4 54. Dxg3 Dxa2 55. Tf7 + Kc6 56. De3 Dal Kh2 Kb6 58. De7 antautui. Kiva keski peli I - O. Kai I a voittajan viitteiden mukaan Englantilainen peli P. Simonen G. Kvist SSLn karsintaturnaus mestariluokkaan pääsystä, Helsinki c4 e5 2. Re3 Rf6 3. Rf3 d6 (Mustan paras ja myös helpoiten pelattava jatko on epäilemättä 3. - Rc6. PP,Iisiirto sen sijaan, joskin ehkä ankarasti ottaen pelikelpoinen, antaa mustalle ahtaan aseman eikä hene suositeltava) 4. g3 (Hyvä jatko oli tietenkin 4. d4, mutta valkea halusi luoda keskustaan jännitystä) 4. - Le7 (Koska mustan K-Iähetin pääsy D-sivustalle on siirron 3. - d6 takia suljettu tuli kysymykseen myös 4. - g6, joka johtaa K-intialaista muistuttaviin asemiin kun sen sijaan nyt peli saa vanhaintialaista muistuttavan luonteen) 5. Lg d4 Rbd c6 8. e4 De7 9. b3 (Kysymykseen tuli myös 9. '13 ja 10. Le3) 9. - exd4 10. Rxd4 Rc5 11. Lb2 a5 12. Dd2 (TavaHisempi tämäntapaisissa asemissa on D:n sijoittaminen c2:een, mutta tässä pelisiirto on - pitäen silmällä valkean suunnitelmia hyökkäyksen aloittamiseksi K-sivustalla ilmeisestikin parempi) Rg4? f5 (Mustan edellisen ja tämän siirron si,sältämä idea. pelin vapauttamiseksi osoittautuu kohtalokkaaksi erhdy-kseksi, sillä nyt mustan K-sivus ta heikkenee vaarallisella tavalla. Mustalla ei ollut muuta valinnan varaa kuin pysytellä odottavalla kannalla ja pelata esimerkiksi TeB) 14. exf5 Rh6 (Ei käynytkään LxfSI IS. RxfS TxfS 16. Lh3 voittaen) 15. Tael Rxf5 16. Re4 {Valkea ' ei pel'kää paria vaihtoa, smä nyt hän saa upseerinsa entistä parempiin asemiin) Rxe4 17. Lxe4 Rxd4 18. Lxd4 Lh3 19. TI2 (Mahdollinen oli myös 19. Tf3) d5!? (Musta ei halua asettua puolus,tuskannalle ja odottaa passiivisena kohtaloaan, vaan päättää avata pelin ja yrittää vastahyökkäystä. Lisäksi peli,siirtoon kätkeytyy uhkaus voittaa kvaliteetti joko viistolinjalla a5-el tai d7-g 1. Ottaen huomioon valkean melloisen suuren asemaedun, voidaan mustan päätöstä ainakin käytännölli sen pelin kannalta katsottuna pitää.oikeaan osuneena. Eri asia on, että valkea valmistaa mustalle pahan yl Jätyksen) 20. cxd5 LM 21. Lc3 LeS 22. Dd3! 22. Dd3! (Kaunis kvaliteetin uhraus, jolla valkea saa K-sivustalla käyntiin voimakkaan hyökkäyksen. Hänen oma l<:uninkaansg joutuu tosin hieman Vaa :ranalaiseen asemaan, mutta musta ei ehdi köytiää tätä seikkaa hyväkseen) :22. - Lx12+ (Mustalla ei ole parempaakaan, sillä esim gs saa vastauksen 23. d6 Lxl2:. 24. Kxf2 Dd7 2S. Dd4 jne.) 23. ' Kxf2 exds 24.. Lxh7 + (Tämä oli tärkeämpi kuin sotilaan ottaminen ds:stä) Kh8 25. Lg6 Tac8 26. Ld4 Dcl7 27. Te5! Tc6 28. Th5+ KgB 29. Th7 Tcf6 30. Lxl6 Txf6 31. Th5 (Estää siirron 3i. - LfS ja vhkaa samalla mustan d-sotilasta) d4 32. Txd5 Dd8 33. Te5 Le6 {Antaa valkealle tilaisuuden hauskaan loppusommitelmaan. Mustan peli oli jo joka tapauks,essa toivoton) 34. TxeS! Txe6 35. Dc4 DbS (Jos esim. 3S. - Dd7, niin 36. IS voittaa upseerin) 36. De8+ ja musta antautui. Asemallisesti ja sommitelmallisesti hyvä näyte Simosen mestarintaidosta! - E. R i dala Ranskalainen peli W. Unzicker Tri Tröger Saksan mestaruusturnaus 19S7 1. e2-e4 e7-e6 2. d2-d4 d7-d5 3. Rbl-e3 Rg8-f6 4. Lcl-g5 d5xe4 Tämä muunnelma oli muotia vuosisadan alussa, nykyisin sitä pelataan suhteellisen harvoin. 5. Re3xe4 Lf8-e7 6. Lg5xl6 Le7xf6 7. Rgl-f3 Lc8-d7 Tavallisin peli tapa on 7. - Rd7 ja myöhemmin pelataan Lb7, joka antaa mustalle tasavoimaisen pelin. Tekstisiirtoa pidetään liian hitaana, joten tri Tröger leikittelee suurmestarin kanssa hiilloksella, joka hitaasti mutta varmasti syttyy. 8. Lfl-c4 Ld7-c6 9. Ddl-e2 a7-a6 10. Re4xfS+ g7xfs Jos W. - Dx16, niin 11. ds ja mustalla on melkoisia vaikeuksia keskustassa De2xf3 13. D13-h5 Le6xf3 c7-c6 Ke8-f8 Uhkasi 14. Lxe6, jos De7, niin si ttenkin 14. Lxe6 14. Thl-el f4 16. Tel-fl Dxe6 IS. Tel. h7-h6 DdB-d6 b7-b5 VaIkealla on jo ylivoimainen peli ja mustan on vai,kea keksiä vastasiirtoja ahtaassa asemassa. 17. Lc4-b3 18. f fsxe6 20. Tdl-el 21. Dh5-g6 22. Te1-e4 23. Tflxf DgSxf Te4-g4+ musta RbB-d7 Ta8-e8 f7xe6 Te8-e7 Dd6xd4 Dd4-a7 Rd7xl6 K18-g8 antautui. Yksinli i~ Ii I!

7 266 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKJ 267 kertaisesti ja tehokkaasti suurme's,tari Unzicker käytti hyväkseen saamansa aloitteen. Sehaeh-Eeho 21/57 - P. S i m 0 ne n Espanjalainen peli L. Polugajevski T. Haanpää (Burevestnik) (ASL) Pelattu Akateemisen Shakkiliiton ja Burevestnikin ystävyysottelussa Leningradissa 19. 2,. 1%7 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 LeS Rd4 5. Rxd4 Lxd4 6. e3 Lb6 7. d4 e6 8. La4 d6 9. Ra3 Rf6 10. Le2 Le ! De Ld7 13. Re4 Le7 14. dxe5 dxe5 15. De2? (Valkea oli avauksessa saanut hieman VQpaamman pelin, joskaan mustalla ei ollut mitään välintöntä vaaraa. D siirto on kuitenkin paha virhe, joka saattaa val,kean suuriin va1keuksiin. Paikallaan oli 15. a4 mustan seuraavan siirron vaikeuttamiseksi) 15. b5! 16. Re3 h5! 17. a4 Lb6 18. Khl h4! (Musta on saanut erittäin voimakkaan K-hyökkäyksen, jonka torjuminen on kaikkea muuta kuin helppo tehtävä. Lyönti b5:ssä on valkean puolelta uusi virhe, johon hänellä ei olisi pitänyt olla varaa - eikä aikaa. Välttämätön oli 19. a5 1) 19. axb5? Rh5 20. f6! gx!6 21. TI3 exb5 (Lyhyin voittotie oli Rg hxg3 hxg Kgl f5! 24. Txg3 f4 25. TI3 Lg4 jne., mutta peli>jatkossakin musta säilyttää ylivoimaisen aseman) 22. RdS Rg Txg3 hxg3 24. Rxb6 (Ios 24. h3, niin Lxh3!) Txh Kgl DIS? (Vahvempi oli ! joka uhkaa Thl ja kolmen siirron mattia. Tatko olisi voinut olla 26. Dd31 Dh4! 27. Dxd7 + Kf8 28. Kfl Thl + 2,9. Ke2 Dg Kd2 D14i+ 3,1. Ke2 Dfl Ke Kd2 Dxg Kd3 Df Kd2 D13) 26. De3! Dh8 (Ios Thl+, niin 27. Kxhl Dh8 28. Dh6) 27., Dxg3 Thl+ 28. Kf2 Td8 29. Rd5 Le6? 30. Lb3? (Val,kean olisi nyt pitänyt käyttää hyväkseen mustan edellisessä siirros.sa tekemää virhettä 'ja pelata 3,0. Re7 + KI Le31 tai 3,0. - Ke7 31. Txa7 1 voittaen) KI8 31. Tbl f5! (Nyt pääsee mustan K-hyökkäys uudelleen käyntiin) 32. Lc2 14? (Voittojatko olisi ollut fxe4! 33. Re3 D Ke2 L04'+! 3>5. Rxe4 DfI Ke3 Td3J+ 37. Lxd3 Dxd KI2 Tfl) 33. Dg5 Tca?? (Vielä kerran jättää musta käyttämättä voittojatkon - ja tällä kertaa rangaistukseksi häviää pelin. Oikein oli Txd exd Dg6 Dh Ke2 Lg4,+ voittaen. Caissa ei tässä pelissä toti sesti ollut mustalle suosioilinen l ) 34. b3 b4 35. e4 Dh2 36. Ld2! Txbl 37. Lxb4+ ja musta antautui. - T. H a a n pää Birdin avaus Tri H. Heikinheimo N. Saadetdin Kuopion Shakkikerhon syys turnaus :56, d5 2. Rf3 e5 (Kysymybeen tulee myös 2. - g6 3. e4 1 dxe4 4. Rg5 RI6 S. Re3 Lg7 jne. tasa-asemin) 3. e3 g6 4. Le2 Lg RI6 6. d Re5 Re6 B. Rxe6 bxe6 9. Rd2 TbB 10. e3 h5 (Tähänastisella pelillään - huomattakoon erityisesti siirrot 7. - Re6 ja 9. - Tb8 - musta oli säilyttänyt täysin tyydyttävän pelin, mutta nyt seuraa suoranainen heikkojen siirtojen sarja. Mustan oikea jatko oli pelin avaaminen keskustassa siirrolla W. - d4 1 eikä hänellä ainakaan huonompi peli ole) 11. h3 Dd6 (Vieläkin oli d4 paras jatko 1) 12. e4! (... sillä nyt ehti valkea ensin) e51 (Tämä pelin avautuminen antaa valkealle tilaisuuden kauniisiin sommitelmiin. Kysymybeen tuli vielä De7) 13. fxes Dxe5 14. Re4! De6 (Jos dxe4, niin 1'5, Lf4 voittaa haliteetin) 15. LI4 Tb7 16. Rd6 Txb2 17. e5 Rd7 lb. d4 exd4 19. exd4 e5 20. Tel! c4 21. Txe4! (Kaunis uhraussommitelma, jolla vaikea komeasti lopettaa pelin!) 21. dxe4 22. Lxe4 De? 23. Del Lxe5 (VaIkea uhkasi samanaikaisesti sekä mustan Tb2:ta että erittäin vahvasti myös 24. Lg5) 24. dxe5 Rxe5 25. Dxb2 Rxe4 26. Rxe4 DeS 27. Re3 g5 28. DeS Dxe5 29. Lxe5 ja valkea voitti 50. siirrossa. - E. Ridala, K intialainen peli K. Rannanjärvi (Lappeenran ta) Ottelu Lappeeriranta-Imatra, Lappeenranta O. Tonsson (Imatra) 1. d4 RI6 2. RI3 g6 3. c4 Lg7 4. Re g3 d6 6. Lg2 Rbd e5 8. e4 exd4 (Jos musta aikoo vaihtaa d4,:ssä, hänen on parasta tehdä se heti, sillä esim. 8. '- Te8 tai 8. - e6 jäl'keen voi valkea sulkea keskustan siirrolla 9. ds) 9. Rxd4 a5 (Ehkä hieman parempi on siirtojärjestys 9. - Te8, Rc5 ja vasta sitten 1,1. - a5. Se pa,kottaisi nimittäin valkean siirtoon 11. Tel, jonka tempon hän voi nyt käyttää hieman tehokkaammalla tavalia. Suurta eroa näin syntyvien hieman erilaisten asemien välillä ei kuitenkaan ole) 10. h3 Re5 11. Le3 TeB 12. De2 e6 13. Tadl De7 (Mustan D:n sijoittaminen e7:ään on useimmiten huono - tämän nappulan parhaat ruudut ovat a5, b6 ja c7. Eri asia on, että tämän pienen epätarkkuuden hyväksikäyttäminen on usein varsin vaikea tehtävä) (Koska mustan seuraava kumoamisyritys epäonnistuu täydellisesti, kävi tämäkin jatko tässä päinsä. Kysymykseen tuli kuitenkin myös 14. Tlel) d5? Liian aikainen yritys vapauttaa peli. Nyt saa valkea tilaisuuden vilkkaiden sommitelmienkautta helpohkoon voittoon. Kysymykseen tuli esim Ld7) 15. exd5 exd5 16. Rdb5 dxe4 17. Rd6! exl3 (Mustalla ei ole muuta valintaa kuin jatkaa aioittamailaan tiellä) lb. Lxc5 Ixg2 19. Tx16! Lxf6 20. Rd5 Ld Lxd4 Dxd6 22. RI6 + (Oikea "voimashakki", jota vastaan muuten ei auta muu kuin uhrata kuningattarensa) Dxl6 23. Lxf6 Lxh3 24. Dd2 Te6 25. DdB+ TeB 26. Dd4 Te6 27. DM 115 2B. Le3 TaeB 29. TdB Kl8 30. Txe8+ Kxe8 31. Da4+ KIB 32. Dxa5 TeB 33. Db4+ KgB 34. Dd4 KIB 35. Dh8+ Ke7 36. Lb4+ Kd7 37. Dd4+ KeB 3B. De4+ Kd7 (Tai Kb Ld6 + Ka7 40. Da4+ Kb6 4,1. Dxe8 jne.) 39. Dxl7 + ja musta antautui. - E. R ida l G K intialainen puolustus Kevyt peli , 1. palk. APU-lehti 1957 J. Niemelä 1. d2-d4 2. c2-e4 3. Rbl-c3 4. e2-e4 5. e4~e5 6. f Rgl-f3 8. Lfl-e2 9. 0'---'0. IOr. 14xe5 T. Salo Rg8~16 g?--g6 Lf8-g Rf6-e8 d7-d6 Le8-g4 Rb8~d7 d6xe5' e7-e5 Musta murtaa valkean itse asiassa heikon keskustan. 5. e5 ei ollut hyvä. Valkean sommittelujatko onnistuu, kun musta ei pelaa Lxl3 12. Lx13' e6! 11. Re3"-d5!? 12. LcI-g5! 13. RI3xd Ddlxe2 15. Rd4-e6 16. Talxfl 17. b2~b4! 18. Rd5xe Re6xg5! esxd4,? f7-f6 Lg4xe2 f6xg5 Tf8xfl+ Dd8~a5 Da5-a3 Kg8---'hB Rd7xe5,Siirron 17. b4!-siirron ytimenä oli siirron De5 + estäminen. Uhkausta 20.. RI7 matti vastaan ei riitä h6, koska 20. Rxg6+ Kg8 21. Re7 + KhB 22. RI7 + Kh7 23. De4 matti! Pelissä valkea julisti neljän siirron matin. 20. TfI-f8+ 1 antautui. Pitkä, kaunis ja omalaatuinen sommitelmien ketju takasi pelille kiistattoman. 1. palkinnon. - Osmo Kai l a. 13. R13xd4!

8 2&8 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 269 C Taideshakkia 1129 G. Popov Bulgaria Toin,itt. MATTI MYLLYNIEMI. Helsinki, Otaniemi, Otalaakso 1130 F. Abdurahmanovic Jugoslavia U31 A. Dombrovskis Neuvostoliitto 1138 V. Rudenko N eu vostolii \to 1139 F. Bondarenko ja A. Kakovin N eu vostolii \to 1140 E. Puhakka Helsinki a. Kuvio: 3 b. ilman vsh2 ja msh4: : 3 Tasapeli Voitto D. Hjelle NOIija F. Sonnenfeld ja T. de Ley Byasilia J. A. Rusek Puola 3 Runsas tehtävävarasto on sallinut toimittajan kerätä numeron ensipainoksiksi vain korkealuokkaisia tehtäviä. Popovin 3-vaihemeredith on sekä ra'kenteeltaan että tematiikaltaan aivan ihastuttava. 1130:stä löytyy houkuluksen ja ratkaisun kesken matinmuutoksia taysi tusina. Maaiimanennätyskö? I Latvialaisen väistönvaihtotehtävässä esipeli on apumattiluontoinen. Hjelle liikkuu tällä kertaa vaatimattomissa mutta miellyttävissci: mattihoukutuksissa. 1133:ssa musta kuningas pääsee vaeltamaan hämmästyttävän vapaasti. Rusekin tehtävässä esiintyy pattivaaroja ja 1135:ssä päästöpeliä mattihoukutuksin on koroituskäänteistään huolimatta kankean tuntuinen. Sitä samaa ei voi sanoa Popovin tehtävästä, jossa valkea kuningatar on kovin kevylmieiinen l Rudenkon vaihdelmatehtävä matinmuutoksineen ja kaksosmeen on parhaita 3-siirtoisia, mitä osastossamme on vuosiin esiintynyt! Numeron iopputehtävät ovat juuri sellaisia kuin pitääkin: selväpiirteinen, yllättäviä käänteitä sisältävä ratkaisu, joka päättyy kummassakin "nastaar," G. Thomas Tanska 1136 E. Georgiev Bulgaria J.l37 G. Popov Bulgaria UUSI TEHTÄVÄKIRjA Gustav Jönsson: Mine bedste problemer. W. Jörgensen. i32 siv. Hinta JO Dkr. Kustantaja Gustav Jönsson syntyi 1916 ja teki ensimmäisen tehtävänsä Tämän jälkeen hän on saattanut julkisuuteen n. 230 tehtävää, joista puolet hän on kelpuuttanut emo kokoelmaan. Harvan 2-siirtoislaatijan tuotanto on ideoilta.an niin omintakeista kuin Jönssonin, eikä olekaan ihme, että kirjasta on muodostunut erittäin mielenkiintoinen. Kukin tehtävä on varustettu tekijän selväpiirteisillä ja pirteillä huomautuksilla. Tehtäväjärjestys on kronologinen, joka onkin eduksi, sillä näin on saatu sisältö vaihtelevaksi: aivan itsestään helpommin "sulavia", kevyitä tehtäviä. Kirjaa voi tilata Suomalaisesta Kirjakaupasta. Malliksi julkaisemme teoksesta 3 tehtävää tekiljän huomautuksin:

9 2701 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI Schackvärlden Tids. för Schack Sachmati 1955 II 80 mmitelmap a ra (J ti II : 1. Lb2, Rc2(Re2,Rf5) I 2. Rc3 1(Txe6,Dg4) malli. Teema: Cederin toiminnanvaihtoteema mattihoukutuksin. Musta ratsu avaa valkean linjan (b2-es), kiinnittää oman nappulansa (sb4) ja jättää ruudun suojatia (eb:ssa). Käyttämättä joka puolustussiirrolla näiden elementtien vastakohtia - katkoa, päästöä tai ruudunsuojausta - eritellään nyt kolmimuunnelmainen matti peli, niin että joka kerralla hyödytään vain yhdestä positiivisesta elementistä. Tätä tehtävää pidin kauan ehdottomasti parhaimpanani - heikosta alkusiirrosta huolimatta. Vuosien kuluminen on kuitenkin jonkin verran laimentanut viehätystä ja voimistanut alku siirron heikkoutta, ja tehtävä on kadottanut suosikkipaikkansa. Mutta yhä se on sydäntäni lähellä lehmaattisen syvällisyytensä takia. 61: O. - RfS 1. RfB matti (ei 1. Tb5?,1.Db5?); 1. Re5-, RfS 2. Rb5 matti! (ei RfB?); 1. Rc4! Rf5 2. Tb5 matti! (ei Db57,RfB?). Teema: Mattihoukutusta kolmivaihemuodossa. Ei mikään idea eikä mikään teema, jonka olen onnistunut konstruoimaan, ole tuottanut minuue niin suurta tyydytystä kuin juuri 3-vaLhemuoto. Kuten nimikin kavaltaa on 3-vaihemuoto teeman esitysmuoto eikä itsessään mikään teema. Siinä teema on jaettuna tapahtumiin - vaiheisiin - en n e n alkusiirtonappulan siirtoa (esipeli) ja tapahtumaan alkusiirron jäi k e e n (päätöspeli). Jostakin syystä en aikoinani tahtonut korvata msf7:ää mlg8:.lla, jolloin tehtävään olisi saatu "todellinen" mielivaltainen hou 'kutus: 1. RgB? (2.Re7 matti). Tehtävä on ainoa maailmassa, jossa on täydellinen mattihoukutuspeli mukana. Teemasta kirjoitin SchacKvärldeniin artikkelisarjan "Mixtum Compositum". 112: 1. TxcBI? (Te6 matti), Lxb3? 2. cxb3, matti, mutta Ta Dg5 1? (DeS matti) Rd3? 2. cxd3 matti, mutta f2! 1. Ld6 1 (Dxf4 matti), Kxd4? 2. c3 matti, mutta Rh Rd5! (Rc3 matti), KxdS 2. c4 matti. (1. - cxb5 2. Te6 matti). Teema: Albino, joka askel askeleelta tulee esiin houkutusten jälkeen. Silloin tällöin saa aikaan tehtäviä, joihin on täysin tyytyväinen. Tämä tehtävä ilahdutti minua paljon, ja yhä tunnen syvää tyydytystä tutustuessani sen yksityiskohtiin. Se syntyi energisen työn tuloksena n. 30 luonnoksen jälkeen. 1 II' I Duras (siirto) Marshall Morphy (siirto) R. Elstner B. Stark (siirto) 314. Mielenkiintoinen asema pelistä Marshall Duras (Wien 190H). Uhkaamalla kuningatarta (29. Tel-dl), toivoi valkea todennäköisesti siirtoljen 29. Db3 3,0. Tbl jne. jälkeen tasapeliä. Tshekkiläinen suurmestari särki tämän unelman nerokkaalla 'Vastasiirrolla e3!! 30. Txd3 exd3 31. Re4. Mustalla on kaksi vaarallista tornin ja lähetin tukemaa vapaasotilasta, joista ainakin toinen on helposti korotettavissa daamiksi, mutta valkea voi vielä ahdistaa mustan kuningasta d2! 32. Rxf6+ Kf8 33. Re Da3+ Kg8. los Kg7, niin 35. Rxc R!6+ Kh8! valkea antautui. Valkea toivoi 3S. - Kg7? jota seuraisi 3-6. Re8+ I 315. Sievästi, joskaan ei aivan tarkasti, vei musta hyökkäyksen läpi pelissä Paulsen-Morphy (New York). Musta uhkasi mattia el:stä (Dxfl + 1), siksi valkea pelasi 17. Da4-aB. Sitä seurasi: Dxf3! 18. gxf3 Tg Khl Lh3 20. TdI. Myöskään 20. Dd3 fs! 21. Dc4+ KfB ole tekstisiirtoa parempi, sillä uhkauksia riittää Lg2+ ja Lf Lg Kgl Lxf Kfl Lg2+ Jatko Tg2! jouduttaisi mattia. 23. KgI Lh3+ Paremmalta tuntuu Le Kfl Lf5 ja väistämätön matti. 24. Khl Lxf2 25. DH LxfI 26. TxH Te2 27. Tai Th6 28. d4 Tuskin parempi on Kg Le3 valkea antautui Pelissä B. Stark-R. Elstner, Saksa 1957, valkean asema näyttää vaarallisen heikolta mustan voimakkaan lähettiparin takia. Valkea ei kuitenkaan siirry puolustuskannalle vaan jatkaa hyökkäystä 20. Dxd4!? Aikamoinen yllätys mustalle! exd4 21. Red5 DeS 22. Re7 + Kd8 Ei KfS, kos.ka voittaen helposti 23. Rfxe6+. Eikä myöskään Dxc7 23. dxc7 gxf4, ole mustalle edullinen, koska vaikealla on parempi upseeripeli ja peloittava vapaasotilas. 23. Rd3 Dxd6 24. Rxa8 e5 25. La5+ Ke8 Ei käynyt 25. Ke8, koska 26. Rc7 + ja Kf 8 tai Ke7 niin 27. Lb4 ja,kuningatar menee. 26. Txl7 Td8. Pakko, uhkasi Rb Tel b6 28. Rxb6+ Kb7 29. RxeS d3 30. Rbxd7 Dd Khl d2 32. Rb6+ Kb8 33. Re6 matti KIRJEPELAAJA T! Käyttäkää kirjepelipöytäkirjoja, ja kirjepeliryhmiä varten suunniteltuja turnaustaulukkoja. SUOMEN SHAKKI Annankatu 8 H. \ Puh , "17. Komeasti vei Ulimzew hyökkäyksen loppuun pelissä Boleslavskia. vastaan. (Pelattu Neuvostoliiton XIII mestaruusturnauksen puolifinaalissa). Ensimmäinen vaikute-lma pelistä on, että vaikealla olisi uhkauksella b2-b4 aloite käsissään. Mestari Ufimzew päätti kamppailun hyväkseen huomiota herättä-vällä s-ommitelmalla Re4! Nyt on 20. Lxb6 Rxd2 21. Rxd2 mahdoton, Txg2:n ja kahden siirron matin vuoksi. 20. DaS Thg8! 21. Rel. Mattiin veisi 21. Lxb6 Txg2'+ 22. Khl Txh2+ I ja Rxi2+, samoin 21. g3 Rxg2! 22.

10 272 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 273' Ulimzew (siirto) Boleslavski Petrosjan (siirto) Reshewsky Ziirich 19:53 Behle Rellstab (siirto) O. Alivirta (siirto) A. Suni hxg3 Txg fxg3. Dxe3 24. Khl Dh Txg2+! 22. Rxg2 Rd2! 23. DdS LxdS 24. exd5 Dxb2 2S. Ld2 Dxal 26. L13 Lh2+ valkea antautui. Vaikka musta tarjosi kolme kertaa Daamin uhrausta, tapahtui se lopuksi valkean Daamille Mustan asema näyttää arveluttavalta, millä hän voi puolustautua Lf3:a sekä d5 vastaan? Jonka jäl,keen peloittavat keskustasolilaat toisivat pian ratkaisun Te6!! Ainoa pelastus: musta suorittaa hetl ratsumanööverin c6---e7-ds. Voimakas ratsuasema tarjoaa tyydyttävän korvauksen kvaliteetin uhrauksesta. Samalla kertaa estää musta hyökkäyksen e5 --e6, joka olisi seurannut Ta7:ää? 2. a4! Kun asemapmukainen suunnitelma on rauennut tyhjiin, yrittää vie kas Reshewsky hämätä vastustajaa. Hän ei ajatellut ainoastaan 2. - bxa4? 3. Lxe6 fxe6 4. La3, minkä jälkeen ratsu ei enää pääsisikään d5:een, vaan myös b4 3. Lxe6 fxe6 4. Dfl l Ld3 5. Txd3 cxd3 6. Dxd3 ja taaskaan ei ratsu pääsisi d5:een, esim Re7 7. c4 1 Dxa4 8. TaI ja Txa5 vapaasohlaansa ansiosta tulisi val,kea voittamaan Re7 Pelros'iGn ei anna johtaa itseään harhaan 3. Lxe6 fxe6 4. Dfl RdS S. Tf3 Ld3 6. Tfxd3. Pakko, sillä 6. Df2 b4 1 olisi doite täydellisesti siirtynyt mustalle cxd3 7. Dxd3 b4! Nyt olisi 8. c4 hyvin uskallettu, koska Rb6 jälkeen olisi siirto a4 lopullisesti mennyt hukkaan. 8. exb4 axb4! Rxb4 jälkeen 9. Db3 ja lähinnä La3 tai Lc3 tulisi lähetti peliin, ja mustalla olisi heikkojen sotilaittensa a5 ja e6 takia melkoisia huolia. Tekstisiirto vei 8 siirron jälkeen tasapeliin Asema on Saksan mestaruusturnauksessa pelatusta pejistä Rellstab-Behle Mustalla on voimakkaan näköinen lähettipari ja kova uhkaus g2 pistettä kohti -- mutta sommitelmien punoja Rellstab laskee jälieen verkkonsa 1. Rd5! Nyt ei käy lyönti 1. Dxg6, 2. Txc5 ja 3. Re7 takia. l. - Rxd5 Koko sommite.lman ydin ja hienous on seuraava sivumuunnelma, joka on todella sävähdyttävä. Jos 1. - Lxd5 niin 2. Lxd5 Te8 3. Df3 RxdS 4. Dxd5 1 Tel + 5. Txel Dxd5 6. Txe5 11 Dxc5 '7. Te8+ Kh7 8. Rf8+ Kg8 9. Rd7+ja 10. Rxc5 (tai 6.-bxeS, 7. Re7+) Jostämä muunnelma olisi tapahtunut pelissä, niin sommitelma laskettaisiin ilman muuta vuoden parhaisiin kuuluvaksi. 2. TxcS! musta antautui. koska jokaisessa jatkossa menee materiaalia, 2. - Rc3 seuraa 3. Txg5 Rxe2+ 4. Kfl voittaen helposti ja 2. - bxc5 3. Lxd5 Lxd5 4. TIe7 + voittaen. Sommitelma sijoittui Shakkikodissa järjestetyssä sommitelmien keksimiskilpailussa, jälkipainosten sarjassa ensimmäiselle palkinnolle. 3,20. A. Suni-O.. Alivirta, Helsinki 19S7. Kevyt peli, jossa musta on uhrannut upseerin ja tilanne vaatii vähän lisää 1. - Thl +!! 2. Kxhl Dh Kgl Dh2+!! Mustan siirroissa on voimaa ja lennokkuutta. 4. Kxh2 RI3 + + ja 5. - Th8 matti! P. Simonen LOPPUPELEjA VII Semmering-turnaus 193'7, Eliskases Capablanca. Tavallinen shakinharrastaia olisi melkein valmis sopimaan tasapelistä, sillä onhan valkean lähetti väärän värinen ja b-sotilas jossakin vaiheessa lyötävissä, multa suurmestari Elis,kases oli toista mieltä 1 1. Kb6-a5 Lf3-c6 Jos 1. - KeS, niin 2. b5 Kf4 3. bs Kg3 (Ei 3. - Kg4, koska 4. Le2! Lxe2 5. b7) 4. h5! KM 5. Le2!! Lb7 6. Kb5 KgS 7. KeS KI6 8. Kd6 ja 9. Ke7 voittaen. Myösbn 1. - h5 johtaa valkean voittoon 2. bs Ke5 3. b6 Kf4 4. Le2! I.b7 S. Lxh5 Kg3 6. KbS KxM 7. Le2 Kg5 ja 8. Kb5-c5-d6-e7 voittaen. 2. La6-b5 3. LbS-d3 4. Ld3-e2 LeS-13 Lf3-eS Valkean on päästävä lähetiliä a4:ään, jotta sotilas pääsee viidennen linjan yli Le2-M Kd6-e7 LeS-13 Jos 5. Lxa4 6. Kxa4 Kb6 niin voittaen 7. h5!! 6. b4-bs 7. bs-b6 8. La4-e2 Jos 8. LbS Lxb5 tasapeli Le2--d3 10. Ld3-a6+ Ke7-b7 Lf3-e2 9. Kxb5 niin hs!! Le2-13 Lf3-g2 Kb7-e6? Peh on raskasta ja huonossa asemassa oleva pelaaja on aina ikävämmällä puolella, sillä pienikin virhe saattaa viedä häviöön. Mustalla olisi ollut näppärä tasapelijatko Kb8! II. Kb4 Lb7! 12., Le2 Lg2 13. KeS Kb7 14. Kd6 Kxb6 15. Ke6 Ke6 16. Kf6 Kd6 17. Kg6 Ke7 18. KxhS Kf7 tasapeli. Jos 18. Kh7 niin Le4+! tasapeli tai lb. Le4+ KI6 tasapeli, koska mustan lähetti pitää f3:sta käsin h-sotilaan paikallaan. Peli jatkui: 11. La6-eB Lg2-fl 12. Lc8-g4 Lfl-d3 13. J.g4-f3+ Ke6-d6 14. U3-b7 Ld3-e2 IS. Lb7-a6 Le2-f3 16. La6-fl U3-b7 17. Lfl-h3! Kd6-e7 Jos KeS, niin 18. Lg4 Ke4 19. J.e2+ KeS 20. La6 Lg2 21. J.eB! voittaen. 18. KaS-bS 19. Lh3-g4 20. Kb5-cS Tai La6, niin Le6 h5 23. L17! Le2 25. Ka7 voittaen. Ke7-d6 Kd6-e7 Lb7-g2 21. Kc6 Kd Kb7! L Lg4-e8 Ke7-d8 22. Le6-a6 Lg2-f3 Jos Kd7, niin 23. Le4! Lb7 24. Ld5 La6 25. Lf3 Ld3 26. Lg4 + Kd8 27. Kd6 Le4 28. Le6! Lb7 29. h5! LaS 30. Ke6 Le2 31. b7! Lf Ld5! LxdS+ 33. Kxd5 Ke7 34. Ke6 voittaen, 23. Ke5-d6 U3-g2 24. La6-c4 KdB-e8 25. Le4-d5 Lg2-fl 26. Kd6-e6 Lfl-e2 27. Ke6-f6 KeB-d7 28. KfS-g6 h6-h5 29. Kg6-gS Kd7-d6 30. Ld5-f7 Kd6-e6 31. Lf7xh5 Le2-e4 32. LhS--f3 + Ke6xb6 33. M-hS Kb6-c7 34. hs-h6 Le4-d3 35. Lf3-hS ja valkea voittaa. Loistavaa loppupelitaitoa l I,) I,1 II:

11 274 SUOMEN SHAKKI. i i, i,w fl uotei ghalckimegiatii ketiooai.,!,, SHAKKIMESTARI PEKKA MASSINEN En tmkoin muista ikääni, kun isäni opetti n. vuotta vanhemmalle veljelleni }a minulle shakkipelin aakkoset. Luulen kuitenkin olleeni silloin vielä 1. vuosikymmene,uä. Siitähän se alkoi. PeJitaitomme edistymiselle oli olennainen kannustin meidän veljesten tasapäisyys ja ainainen kes,kinäinen kilpailuhalu. Myös isämme taito hävitä taitavasti tahallaan lisäsi intoamme. Muistan miten siihen aikaan markkinoille laskettu "Maraton"-juuston 5: -:n paketti oli palkintomme, jos "satuimme" isämme voittamaan. Vitsa siis väännetliin nuorena, mutta pelaileminen ei suinkaan ollut jatkuvaa ja vakavaa. En myöskään muista kouluajoiltani ainuttakaan shakkitapausta ennenkuin Lahden Lyseon 7. luokaha ollessamme, jolloin osallisluimme Lahden talkoojoubkuekilpailuun. Ilmeisesti olimme kuitenkin silloin tällöin pelailleet koska isämme ja opettajamme oli jo taidossa jäänyt jälkeen, vaikka oli 2. luokan pelaaja. Ensimmäisenä kilpailunani muistan siis nämä Lahden Shakkikeihon v. 19GB järjestämät talkookilpailut 3-mie!hisin joukkuein. Ki,Jpailut koskivat tietenkin vain lahtelaisia liikkeitä ja tehtaita, mutta isäni, joka omisti litissä (n. 30< km Lahdesta) maatilan, päätti yrittää tällä "liikke'ellä" mukaan. "Kyllähän me otamme maalaisia ja alotteleviakin mukaan", sanottiin järjestäjien tahol1a isällisesti, niin starttasimme. Veljeni pelasi 1. pöydällä, allekirjoittanut 2:lla ja isäni 3:lla. Lahtelaiset saivatkin sitten hieman hämmästellä, kun Iitin joukkue nappasi 1. palkinnon. AJ,lekirjoittanul onnistui maksimituloksellaan oleillia= erikoisen huomion kohteena. Seurasi lähe,s kilpailuton sota-aika. Mutta harrastus shakkia kohtaan säilyi silti jatkuvana. Muistan ennen talvisotaa, YH:n aikana suoritetun hauskan "hävinnyt pois laudaha"-ottelun, jossa hävinneen piti kovassa pak'kasessa p~lkkoa puita ja jolloin isäni ja veljeni joutuivat kovista yrityksistään huolimatta vuorottelemaan noin viikon ajan tässä ammatissa itseni tarvitsematta silloin kertaakaan nousta verryttelemään. AU-koulun ajoiltani muistan erään shakkihullun,kersantin - nimi on jo unohtunut - joka tosin ei pystynyt ihmeellisiin suorituksiin, mutta oli keksinyt omalaatuisen ns. parivaljakkosiirron. Olinpa kerran menettää tukkani samaisen kersantin takia, kun hänen lupansa ei ottanut riittääkseen palveluksesta poisjääntiin shakin peluun kustannuksella. Jälkimmäisessä sodassa joukkueeni löysi jo hyökkäysvaiheen aikana shakkinappulat, jotka sitten olivat ahkerassa käytössä vähäisenkin taistelutauon aikana. Myöhemmin Karhumäen HTK:ssa valistusupseerina palvellessani sain aikaan yksikkämme sekä käytännöllisesti katsoen myös Paateneen shakkikilpailu!, joita ei kuitenkaan ehditty suorittaa loppuun sikäläisissä oloissa. Sotien päätyttyä puhkesi yleinen shakin renesanssi myös kotipitäjässäni Iitissä. Perustimme pitäjään yhteenliittymän, joka pystyi asettamaan tul'een melko vahvan kilpailujoukkueen. Useat vuodet oli,vat sekä Lahden, Kouvolan.että Heinolan shakinharrastajat joko pahoinpideltävinämme tai ainakin lujilla keskinäisissä joukkueotteluissa. Oli luonnollista, että allekirjoittanut r)"htyi myös henkilökohtaisesti kokeilemaan "suuren maahman" kilpakenthlä. Kilpailu- ja kokeilupaikaksi joutui sijaintinsa takia Lahden kaupunki ja kerhoksi Lahden Shakkikerho. Muistaakseni olin kaupungin mestaruuskilpailuissa mukana 1. kertaa v. 1946, jos:sa sijoi- SUOMEN SHAKKI,275 tuin kolmannelle palkinnol.le (voittaja V. Kokkonen), Sen jälkeen olenkin tämän mestaruuden onnistunut voittamaan aina kun olen mukana ollut eli 5 tai 6 kertaa. Matkakustannuksia säästääkseni olen parina kertana saanut tällöin oikeuden pelata yhtäaikaa 2 vastustajaa vastaan, V. 1'947 Lahden Shakkikerho järjesti 2, luokan liittoturnauksen, jossa ponkaisin 1. luokkaan, KiitoHisin mielin ajattelen kerhon silloisen puheenjohtajan R. W, Frilanderin panosta henkisenä tuki'janani näissä kilpailuissa. Ponnisteluni suomalaisen shakkimestarin arvon saavuttamiseksi ansaitsee kohdallani varmaan oman lukunsa, sillä tieni tähän päämäärään on onut mie~.jestäni harvinaisen epäonnekas ja vaikea, Multa 7 vuotta kestänyt lannistumattomuus ja "huulilla olo" - kuten Kaila sanoo - sai lopulta palkintonsa, Saavutukseni' 1. luokan ja ME-luokan kilpailuistani ovat seurattavissa Suomen Shakin vanhoista vuosikerroista. Yllä esitetyistä kilpailuista tekee mieleni esittää eräitä tapahtumia, jotka aikoinaan vaikuttivat katkeroittavasti. Ensimmäinen epäonni kohtasi minua Tampereen liittoturnauksessa v, 1948, jossa olin jakamassa B, Koreniuksen kanssa ryhmävoittoa ja putosin jatkosta vertailun uhrina, Ikävintä asiassa oli se, että tamperelaiset esittivät viimeisellä pelikierroksella erittäin epäurheilijamaista porukkapeliä: 1. Ranta hävisi pelinsä tahallaan KoreniukseUe V, Somerpuun henkisestä painostuksesta, Muistamme miten Somerpuu sitten jatko-otte,]un Koreniusta vastaan voitti ja me,starinarvonsa saavutti, Toinen vähän pienempi onnettomuus sattui minulle Aulangon turnauksen jälkeen jatko-ottelussa O. Pastuhoffia vastaan, jolloin ensimmäisessä, laa,tuunkäyvässä pelissäni erehdyin aikamäärityksessä JO siirtoa, V Turun liittoturnauksessa sain taas aiheen tuntea kärsineeni vääryyttä si,ksi, että pelatessani tulevaa ryhmänvoittajaa Turun Työväen Shakkikerhon edustajaa - joita olj.net!omuudeksi oli päästetty mukaan - K, Arasolaa vastaan, minulle selitettiin, että tämä peli ei vaikuta tilanteeseen, koska paras "porvari" pääsee jatko-otteluun, Näin ollen tyydyin vähempään kuin ehkä muuten olisin pystynyt eikä minua. kuitenkaan la;sket!u jatko-otteluun parhaana "porvarina", Ilmeise,sti ei sopinut SSL:n kunnialle laskea jatkoon miestä, joka tuloksessa jäi alapuolelle työväen edustajan, Paitsi epäonnistumisia jää kuljetulle taipaleelle sentään enemmän mieluisia muistoja, Mm, muistan, miten Riihimäellä palkitussa kauneuspelissäni V, Tirkkosta vastaan syntyi toteamus: Massinen uhrasi 13, siirrossa upseerin voittaakseen pelin 100, siirrossa sotilaalla niin, ettei vastustaja K päässyt oppositioon; tarkasti laskelmoitu I - Yleensä tällaiset muistot, joita jokaiselta kil1jai,iumatkalta jää, on hauskinta palauttaa mieliin vanhojen kilpaveikkojen parissa, kuin panna ne "vaadittuna" paperille, jolloin ne pydkivät menehämään hienoutensa, Shakkimestarikautenani en juuri ole ollut tilaisuuksissa kilpailemaan nykyisen toimeni takia, Ainoaksi turnauskilpailukseni jääkin Loviisan kylpyläturnaus v. 1955, jolloin Kiurun ja Enarvin kanssa olin jakamassa 3, sijaa, Lähishakki on saanut 'kohdallani yhä enemmän väistyä kirjepelin tieltä, Lähdettyäni "kurillani" ja epäillen 1. kirjepelikilpailuuni v, 1,950, minua, kuten monia muitakin - pisti tämä kärpänen, Intoani on tietenkin lisännyt se, että olen kohtalaisesti menestynyt toistaiseksi. Kirjepelikilpailuni ovat olleet: v, 1950~SI SKSL:n 1. luokan turnaus l palk, 4,5 p, ( 5:) v, K-gambiittiturnaus M-Ik. l 4,5 p, ( 6) v SM-turnaus 2 8 p, (10) v, ICCF 203-M ',,, '... ' 1 5,5 p, ( 6) v, Diickhoffin M7 3 5 p, ( 8) Voittamaisillani olen ICCF:n Champion luokan ryhmän 268, jossa minulla on 4,5 pistettä 5:stä, yhden voittopelin ollessa kesken,, Kaikki pelaamani kirjepelit huomioiden on tulokseni: +44, -5, -16, (+ 8.0 %) Lopuksi käytän tilaisuutta kiittääkseni kaikkia niitä shakkiseuroja, joilien.kanssa olen joutunut tekemisiin, Erikoisella lämmöl,lä muistelen ei-helsinkiläis-