1. ALKUSANAT JOHDANTO HANKKEEN ESITTELY TAUSTA...7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. ALKUSANAT...4 2. JOHDANTO...6 3. HANKKEEN ESITTELY...6 4. TAUSTA...7"

Transkriptio

1

2

3 Sisällysluettelo 1. ALKUSANAT JOHDANTO HANKKEEN ESITTELY TAUSTA Kestävyys...7 Yhdyskunta...7 Kaavoitus...11 Rakentaminen...12 Luonto...16 Liikenne...16 Energia...18 Vesi...22 Jäte HANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Energiaselvitykset rakennuksiin Vuokatin hiilijalanjälkiä Majoitus Kauppa Harrasteet Matkustaminen Ruoan hiilidioksidipäästöt Jätteet Kehitysehdotuksia alueellisen hiilijalanjäljen laskentaan Loppupäätelmät hiilijalanjäljen laskennasta EHDOTUKSIA VUOKATIN MATKAILUALUEEN PARANTAMISEKSI Yhdyskuntatason toimenpiteet kestävän matkailun luonnissa Yritys- ja yksilötason toimenpiteet kestävän matkailun luonnissa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET...46

4 1. Alkusanat Tämä julkaisu on syntynyt EKOTEKO Vuokatti -hankkeen loppujulkaisuna. EKOTEKO Vuokatti -kehittämishankkeen tarvelähtöisyys matkailusektorin kilpailutilannetta tarkasteltaessa on ilmiselvä tarvitaan matkailukeskusten erikoistumista ja erottumista kilpailijoista. Jokainen matkailukeskus Suomessa markkinoi itseään luonnonkauniina ja monipuolisena aktiviteettikeskuksena, josta jokainen matkailija löytää itselleen juuri sitä mitä haluaa. Trendit maailmalla kuitenkin kehottavat toista: ekologisuus ja kestävä kehitys hiilijalanjälkien seuraamisineen on päivän sana. Ekologisuus on pieniä tekoja. Äkkiseltään tuntuu varsin pikkumaiselta määrittää hotelliasukkaan aamupalan tuottamisesta syntyvä energian kulutus ja miettiä niitä vaihtoehtoisia toimintatapoja, joilla säästöä tässäkin toiminnossa saataisiin aikaan. Mutta kun näitä yöpymisiä on pitkälti yli 20 miljoonaa kappaletta jo yksistään Suomessa (2011) alkaa yksittäinen energian kulutus tuntua jo varsin merkittävältä. Sanotaan, että kannattavan kaupanteon perusta on enemmänkin järkevässä ostotoiminnassa kuin itse lopputuotteen myynnin onnistumisessa. Yrityksen kustannusrakenteen tarkastelulla ja tarttumalla juuri niihin edellä mainittuihin pieniin tekoihin, pieniin kulueriin, saadaan aikaan sitä paljon mainittua kilpailuetua. Majoitusliikkeiden ja palveluntuottajien hiilijalanjäljen laskenta tuottaa juuri tämänlaista tietoa ja luo edellytyksiä suunnitelmalliselle liiketoiminnan kehittämiselle. Enemmän kuin määränpäähän pääsy on merkityksellisempää itse matkalla oleminen. Samaa voidaan todeta matkailuyrityksen ekotehokkuuden parantamisprosessista. Kun matkailuyritys systemaattisesti käy läpi oman toimintansa rakennetta kiinnittäen huomiota vaikkapa siihen paljon puhuttuun palveluntuottamisen hiilijalanjäljen laskentaan, havaitaan useimmiten, että kyse onkin vain saman palvelun tuottamisesta, yhtä helposti kuin aiemminkin, mutta pienemmin kustannuksin ja ympäristöystävällisemmin. Tarkasteltaessa merkittävän matkailualueen, vaikkapa Vuokatin, eri yritysten tuottamaa palvelutarjontaa kokonaisuutena, yksittäisten ekologisten säästötoimenpiteiden summa onkin jo huomattava. Kun matkailukeskuksen yritysten toteuttamia EKOTEKO -kehittämistoimenpiteitä tämän päivän kilpailutilanteessa korostetaan ympäristötekona, voidaan jo puhua selkeästä kilpailuedusta kilpailijoihin nähden. Nykypäivän matkaaja on ekotietoinen. Hän seuraa yritysten saamia mahdollisia EKO merkkejä ja ympäristöjärjestelmien käyttöä lukien arvosteluja esim. Trip Advisorista ja hyödyntäen samankaltaisia yhteisösivustoja päätöksenteossaan matkaa valitessaan. Mutta markkinoitaessa matkailukeskuksen ekologisuutta ja ekotehokkuutta on tarinoiden oltava ehdottoman tosia. Todentamisessa auttaa aito laskenta ja siitä saatavat tulokset. Millaisen ympäristön haluamme jättää jälkeemme tuleville sukupolville? Onko kerskakulutus sanana vain ikävä jäänne 80-luvun hurlumhei -kaudelta ja olivatko Koijärven kaivinkoneisiin itsensä kahlinneet nuoret kuitenkin omalla tavallaan oikeilla jäljillä? Käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan Kainuun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2009 asukasta kohti laskettuna vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat Kainuussa pienet, mutta liikenteen päästöt ovat sen sijaan keskimääräistä suuremmat (Monni 2010). Vaikka tilanne lukujen valossa näyttää kohtuullisen hyvältä, ei ylenpalttiseen tyytyväisyyteen tässä asiassa ole varaa. 4

5 EKOTEKO Vuokatti hankkeen tavoitteena on ollut kiinnittää matkailualueen toimijoiden huomiota ekologisten ratkaisujen merkittävyyteen. Tämän loppuraportin tuotoksena on yhden systemaattisen prosessin tulokset ja niistä tehdyt päätelmät. Tuloksia voidaan tulkita toki eri näkökulmista, mutta yksi tärkeimmistä tuloksista on osoitus EKOTEKO -prosessiin lähtemisen tärkeydestä yrityksissä. Yksittäiset suunnitelmalliset toimenpiteet alueen kaavoituksessa, modernin rakennusteknologian hyväksikäytössä, yritysten yhteistoiminnassa tapahtuvassa palveluntuottamisessa, energiantuottamisessa jne. kerryttävät positiivisella tavalla matkailualueen kilpailuetua ja sen lisäksi tuottavat vieläpä kaupantekijäiseksi hyvän mielen. Tuomo Tahvanainen, johtaja Matkailu, luovat alat ja elintarviketeollisuus -toimiala Kainuun Etu Oy 5

6 2. Johdanto Sotkamon yrittäjien taholta lähestyttiin Sotkamon kunnan kehitysyhtiö Snowpolista. Aiheena oli Vuokatin matkailun kehittäminen kestävän matkailun alueeksi. Suomessakin kilpailu matkailussa on kovaa ja yrityksen erottuminen kilpailijoiden joukosta on avainasemassa. Siksi olisi huomioitava myös matkailualueen ekologisuus. Tällä hankkeella on pyritty vaikuttamaan Vuokatin alueen kestävän kehityksen imagoon ja saamaan uusia argumentteja alueen markkinointiin. Snowpolis Oy:n taholta hanke suunniteltiin ja rahoitusta haettiin ELY -keskuksen ympäristöosastolta. Hankkeen rahoitukseen saatiin 70 % EAKR -rahoitusta. Tämän lisäksi Sotkamon kunta rahoitti hanketta 10 %:lla ja yritykset 20 %:lla. Vuoden 2010 hanketta hallinnoi Snowpolis Oy ja vuoden 2011 alusta hallinnointi siirtyi Kainuun Etu Oy:lle, joka on Kainuun kuntien yhteinen kehitysyhtiö. Hankkeessa keskityttiin energiatehokkuuteen, hiilijalanjäljen syntymiseen ja laskentaan ja hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseen. Hiilijalanjäljen koostuminen todettiin hyvin monitahoiseksi ja siksi jouduimme pohtimaan hankkeen rajauksia, jotta tarpeelliset lähtötiedot hiilijalanjäljen laskentaan voidaan kerätä. Tämän julkaisun tarkoituksena on ollut koota kestävän kehityksen mukaisen matkailualueen kehittämisen periaatteet yhteen ohjeistukseksi tuleville päätöksille sekä viranomaistahoilla että yrityksissä. Samalla ohjeistusta voidaan käyttää myös muiden vastaavien alueiden kehittämisessä. 3. Hankkeen esittely Hankkeessa olivat mukana Vuokatin alueen tärkeimmät matkailutoimijat, Katinkulta, Vuokatinmaa, Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatin Aateli ja Vuokatinhovi sekä kaupan puolelta K-Supermarket Sotkamo, näiden lisäksi mukana olivat myös energiayhtiöt E.ON Kainuu Oy ja VAPO. Vuokatin matkailualueen yritysten rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä ja sitä kautta haasteet energiatehokkuuden parantamisessa ovat hyvin erilaiset. Uudemmissa rakennuksissa päästään hyviin tuloksiin jo pelkillä LVIS-laitteiden säädöillä ja käyttötapojen muutoksilla, kun taas vanhemmissa rakennuksissa pitää tutkia mitkä toimet ovat järkeviä ja takaisinmaksuajaltaan kohtuullisia korjaustoimenpiteitä. Vuokatin alue on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja lisärakentaminen pitäisi toteuttaa täydennysrakentamisella, jotta uutta luonnontilaista aluetta ei tarvitsisi ottaa käyttöön niin laajalta alueelta. Vuokatin matkailutoiminnot ovat laajalla alueella ja vakituisen asutuksen lomassa, eikä loma-alueen palvelu- ja majoituskeskusta ole. Vuokatti poikkeaa siten rakenteeltaan pohjoisen hiihtokeskuksista, jossa loma-asutus on enemmän omana kokonaisuutenaan palvelukeskuksen ympärillä. Lisäksi Vuokatti ympärivuotisena matkailukohteena tuo erilaisia vaikutuksia myös luonnon käytölle ja sen kulumiselle. Vuokatin matkailualueen sijainti keskellä maatalousmaakuntaa antaa hyvät lähtökohdat myös lähiruoan tuotannolle ja käytölle matkailijoiden ruokahuollossa. Paikallisissa kauppaliikkeissä on tarjolla hyvin kattava valikoima lähellä tuotettuja aineksia ja valmiita tuotteita, niin vihannes ja juurespuolella kuin jauho-, leivonnais- ja säilykepuolellakin. Liikkeet pyrkivät edesauttamaan paikallisten tuotteiden esille pääsyä ja myyntiä. 6

7 4. Tausta Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja matkailun muutoksiin sopeutumiseksi sekä yleisen ekoajattelun lisääntyessä Vuokatin alueen matkailuyrittäjät katsoivat tarpeelliseksi selvittää, miten Vuokatin matkailu saataisiin paremmin vastaamaan tulevaisuuden matkailijoita. Varsinkin ulkomaiset matkailijat tiedostavat ympäristöasiat ja matkailuyritysten on pystyttävä vastaamaan heidän vaatimuksiinsa. Ekoteko Vuokatti -hankkeen avulla selvitettiin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat alueelliseen ekologisuuteen ja hiilijalanjäljen syntymiseen. Majoitusrakennuksiin tehtiin energiaselvityksiä, joiden avulla rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa pienillä investoinneilla tai pelkästään toimintatapoja muuttamalla. Rakennusten lisäeristämisen järkevyyttä vertailtiin takaisinmaksuaikoja tarkastelemalla. Hankkeessa laskettiin hiilijalanjäljen suuruuksia niin majoitukselle kuin harrasteillekin. Lisäksi tutustuttiin eri kulkumuotojen hiilijalanjälkiin ja siihen kuinka ruoan ja jätekuljetusten hiilijalanjälki muodostuu. 4.1 Kestävyys Kestävällä matkailulla viitataan kokonaisvaltaiseen, ekologiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat huomioon ottavaan matkailukehitykseen, joka tyydyttää matkailijoiden, elinkeinon ja paikallisyhteisön tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävässä matkailussa ei ole kyse matkailumuodosta, vaan matkailun kehitystä suuntaavasta pääperiaatteesta, johon koko matkailusektorin eri toimijoineen olisi sitouduttava. [1] Kestävä yhdyskunta voidaan määritellä myös niin, että se kehdataan jättää lapsille. Se miten itse käyttäydymme ja millaisen viestin annamme lapsillemme kestävän kehityksen periaatteista, antaa tuleville sukupolville valmiudet ottaa aikanaan yhdyskunta haltuunsa. Yhdyskunta Ilmaston muutoksen pysäyttämiseksi on laadittu sekä maailmanlaajuisesti että myös paikallisesti tavoitteita, joissa energiatehokkuus on yksi avaintekijöistä. Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan taas vaikuttaa energiatehokkuuteen merkittävästi. Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa eri osa-alueiden energiankulutukseen mm: suunnittelemalla asuin- ja matkailualueet niin, että aurinkoenergiaa voidaan passiivisesti hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja rakennusten suuntauksella ja sijoittelulla luodaan suojaisa ympäristö. Alueellista energiatehokkuutta voidaan parantaa myös sijoittamalla toisiaan tukevat toiminnot lähekkäin. Esimerkiksi hukkalämpöä tuottavat ja lämmitystä ympärivuotisesti tarvitsevat rakennukset (jäähalli/hiihtoputki uimahalli/kylpylä). Liikennettä voidaan vastaavasti vähentää keskittämällä alueen palveluja lähelle toisiaan. Yhdyskuntasuunnittelu vaikuttaa yhdyskuntien energiankulutukseen kolmella pääalueella: rakentamisessa (materiaalit ja rakennustapa), rakennusten käytössä ja liikenteessä. Arviolta puolet energiankulutuksesta on sellaista, joihin voidaan vaikuttaa yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Rakentamisen ohjaukseen ja liikenteeseen yhdyskuntasuunnittelulla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa. Maankäytön suunnittelulla, tiiviillä ja täydentävällä aluerakentamisella voidaan alueen energiakulutukseen vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Rakennetun ympäristön päästöt syntyvät rakennuksista ja yhdyskuntarakenteesta sekä erityisesti liikkumisesta. Laskenta on kuitenkin monimutkaista, koska yhdyskuntarakenne tuottaa myös välillsiä vaikutuksia asumiseen, työntekoon ja laajemminkin koko elämäntapaan liittyen. 7

8 1. 2. Hankkeessa mukana olleet majoitusyritykset 1. Holiday Club Katinkulta 2.Vuokatinmaa Oy 3. Vuokatin Aateli

9 Vuokatin Urheiluopisto 5. Sokos Hotel Vuokatti 6. Vuokatinhovi

10 Kestävä kehitys Yhdyskunta on sitä kestävämpi, mitä vähemmän sitä rakennettaessa ja siinä elettäessä kulutetaan uusiutumatonta energiaa ja luonnonvaroja, tuotetaan ihmiselle tai luonnolle haitallisia päästöjä ja jätteitä tai haitataan luonnon monimuotoisuutta. Sosiaalinen kestävyys Määritelmille sosiaalisesti kestävästä kehityksestä on yhteistä: oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ihmisten mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ihmisten yhteisöllisen identiteetin vahvistaminen Kansallisen kestävän kehityksen strategian sosiaalisina tavoitteina mainitaan mm. huoltosuhteen ylläpito, palveluiden saatavuuden turvaaminen, kuntalaisten tyytyväisyys palveluiden laatuun, hyvä elinympäristö ja lyhyet etäisyydet palveluihin (Kohti kestäviä valintoja 2006). Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sosiaalista kestävyyttä määritellään seuraavasti: Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää kansalaisten hyvinvoinnin turvmista ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämistä. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta kaupunkiseutu voidaan määritellä: Kaupunkiseutu on alueellisesti yhtenäinen asumisen, työssäkäynnin, palvelujen ja virkistystoiminnan kokonaisuus. Seudullisessa tarkastelussa olennaista on, miten laajalla alueella ihmiset toimivat, koska ihmisten liikkuminen kodin, työpaikan, palveluiden ja virkistysalueiden välillä vaikuttaa mm. seudun ekotehokkuuteen ja ihmisten arjen toimivuuteen. Usein sosiaalisen kestävyyden huomioiminen hoidetaan lisäämällä suunnitteluprosessin vuorovaikutusta. Se ei kuitenkaan korvaa sosiaalisten näkökulmien systemaattista tarkastelua. Taloudellinen kestävyys tulevat sukupolvet voivat nauttia vähintään samasta hyvinvoinnista kuin nykyinen sukupolvi tämä edellyttää että: - luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut riittävät tuleville sukupolville - taloudellisen pääoman tuottavuus riittää vähintään sen uudistukseen / korvaamiseen - sosiaalinen pääoma ei rapaudu (välttää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista syrjäytymistä) [2] 10

11 Kaavoitus Kaavoituksella on suuri merkitys alueen eko- ja energiatehokkuuteen. Alueen hiilijalanjäljen kertyminen alkaa kaavoituksesta. Sen myötä luodaan edellytykset vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentumiselle. 1. Kokonaisuuden arviointi Lähtökohtana on ekotehokkuus, joka on kestävän kehityksen kova ydin. Tämä tarkoittaa sitä, että ekologista kestävyyttä tulee painottaa voimakkaammin kuin sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, jotka kaikki kuitenkin kuuluvat olennaisena osana kestävän kehityksen arviointiin. Miksi tämä painotus? Siksi, että ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on tulossa määräävä muutosajuri kaikessa toiminnassa, yksilöiden ja yhteisöjen tasolla. 2. Maankäyttö Ekologinen jalanjälki mittaa voimavarojen käytön ja aiheutettujen päästöjen ja jätteiden edellyttämää tuottavan maan kulutusta asukasta kohti. Maata ei ole rajattomasti ja sen käyttö on siksi oltava harkittua ja säästeliästä. Maa- ja vesialueet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Täyttömaa voi vallata alueita vedeltä ja lisätä tuottavan maan kokonaismäärää. Rakennusmaata lisäävät maansiirrot kuluttavat materiaaleja ja energiaa sekä aiheuttavat päästöjä, samoin pilaantuneiden maiden puhdistus. Perustamisolosuhteet vaihtelevat, pehmeikölle rakentaminen ja kallion louhiminen kuluttavat luonnonvaroja. Ekologisen taseen muutos on arvioitava tapauskohtaisesti kaikki em. vaikutukset ja vaikutusketjut huomioon ottaen. 3. Materiaalien käyttö Rakennus- ym. materiaalien (ml. veden) käyttö on ekotaseen kannalta tärkeä arvioitava kokonaisuus. Materiaalit on syytä erotella sen mukaan, kuinka energiaintensiivisiä ne ovat tai kuinka paljon niissä on sisäänrakennettuja (embedded) päästöjä. Niihin vaikuttavat mm. kuljetusetäisyydet, jolloin paikallisten ja kotimaisten tuotteiden käyttö tuontitavaroiden sijasta vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Rakennukset eri käyttötarkoitus- ja talotyyppeineen samoin kuin perusrakenteen eri osat (liikenne-, energia-, vesi- ja jätehuolto- sekä tietoliikenneverkot ja viherja vesirakenteet) on syytä tarkastella eritellysti. 4. Rakennusten ja infran energian käyttö Energian käyttö on materiaalien käytön ohella toinen ekotaseen kannalta tärkeä arvioitava kokonaisuus. Energiaa kuluu rakennus- ym. materiaalien ja -osien valmistuksessa, niiden kuljetuksessa työmaalle ja itse rakentamisessa. Energiaa kuluu yhdyskuntien toiminnan aikana rakennusten ym. tilojen lämmittämisessä, jäähdytyksessä, valaistuksessa ja laitteiden toiminnan ylläpidossa, rakenteiden korjauksissa ja purkamisessa sekä liikenteessä. 5. Liikenteen energiakäyttö Liikenteen energian käyttö johtuu pitkälti yhteiskunnan materiaalisen ja palvelutuotannon määrästä (kg, m3 tms. asukasta kohti), tuottajien ja kuluttajien sijaintipaikoista sekä tuotanto-, jalostus- ja jakeluketjujen edellyttämistä kuljetusjärjestelmistä. Yhdyskuntarakenteen keskimääräinen aluetehokkuus vaikuttaa keskimääräisiin etäisyyksiin ja sitä kautta kuljetuksien ajoneuvokilometreihin ja energiankäyttöön. 6. Päästöt (rakennukset, infra, liikenne) Päästöt syntyvät lähinnä energian tuottamisesta, siirtämisestä ja käyttämisestä erilaisiin yhdyskuntien rakentamisen ja toiminnan tarpeisiin. Päästöt kulkeutuvat maahan, veteen tai ilmaan ja ovat useimmiten haitaksi luonnonprosesseille ja ihmisen terveydelle, viihtymiselle ja muulle hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät päästöt ovat hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli ja muut kasvihuonekaasut. Materiaaleilla ja toiminnoilla on erilaiset ominaispäästöt. Pääosa niistä syntyy rakennusten lämmityksestä ja liikenteestä, jotka riippuvat voimakkaasti rakennustilavuuksista ja kuljetusetäisyyksistä. [3] 11

12 Rakentaminen Rakennusvalvonnan kautta kulkee kasvava määrä energiatehokkaita uudisrakennuksia ja korjaushankkeita. Valvontatoimi tarvitsee tuekseen selkeitä työkaluja ja arviointimenetelmiä. Vähäpäästöiseen yhdyskuntaan tähtäävän rakennusvalvonnan tulisi olla johdonmukaista eri kunnissa ja kaupungeissa. Parempaan ympäristösuorituskykyyn tähtäävien rakennus- ja korjaushankkeiden tulisi saada konkreettista hyötyä muihin projekteihin verrattuna. Rakennusluvan hakemisesta ei pidä tehdä ylitsepääsemättömän vaikeaa uusilla monimutkaisilla vaatimuksilla. Siksi kuntien kannattaa kehittää selkeitä toimintaperiaatteita ja valita niiden tueksi hyväksi havaittuja arviointityökaluja. Varsinaisen rakentamisen päästöjen suuruuden visio alkaa rakennuttajan halusta tehdä hyviä päätöksiä ja siten rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Ensimmäisenä tehdään päätös, minkä energialuokan rakennus on tarkoitus rakentaa (mikäli kaavoitus ja rakennusvalvonta ei sitä ole jo määritellyt), tyydytäänkö normaalitasoon vai onko tavoitteena matala- tai nollaenergiataso. Suunnittelija pysyy rakennuttajan myötävaikutuksella valitsemaan millaisia materiaaleja, talotekniikkaa ja lämmitysjärjestelmää ja -muotoa käytetään ja samalla määräytyvät niiden päästötasot. Käytön aikaiset päästöt ovat riippuvaisia myös edellä mainituista seikoista sekä niiden vaatimista huolto- ja korjaustarpeista, niiden helppoudesta sekä käyttäjän toimista. Suunnittelussa tulisi huomioida myös ilmansuunnat, ilmasto-olosuhteet ja hyödyntää ilmaisenergioita mahdollisimman hyvin. Rakennuksen sijoittelulla tontille, ikkunoiden koolla ja suuntauksella saadaan tuettua jo isolta osalta rakennuksen energiatehokkuutta. Rakennuksen sijoitus tontilla vaikuttaa energiankulutukseen, rakentamiskustannuksiin, viihtyvyyteen, tontin kuivatukseen ja kasvillisuuteen. Auringon ilmaisenergiaa voidaan hyödyntää parhaiten suunnittelemalla tilat, jotka tarvitsevat enemmän lämpöä ja joissa oleskellaan enemmän päiväsaikaan etelän ja lännen puoleisille sivuille ja sijoittamalla niihin isoja ikkunoita. Rakennuksen oikealla eristyksellä ja huolellisella rakentamisella yhdistettynä lämmön talteenotoon voidaan lämmitys energiankulutus puolittaa. Rakennustekniikan valinnalla vaikutetaan myös kosteusteknisiin kysymyksiin. Kosteuden esiintyminen väärässä paikassa aiheuttaa homeongelmia. Rakennuksen kokonaispäästöt syntyvät rakennusmateriaalien päästöistä ja rakennuksen käyttöaikaisista päästöistä. Mateliaalivalinnoilla on suuri merkitys kokonaispäästöihin. Rakentamisessa tulisi käyttää materiaaleja, joiden tuottamisessa käytetään mahdollisimman vähän energiaa ja kulutetaan luonnonvaroja. Tällaisia materiaaleja ovat mm. puu ja luonnonkivi. Betoni tai itse asiassa sementti sitä vastoin tuottaa kasvihuonepäästöjä todella paljon. Sementintuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat 900 kg CO2 jokaista 1000 tuotettua sementtikiloa kohden. Rakennusten energiatehokkuuksien parantaminen alkaa tutkimalla ensin lähtötilanne, sen jälkeen voidaan etsiä keinot ja kohteet vähentää kulutusta ja usein myös euromääräisiä säästöjä. Kulutuksen väheneminen ja mahdollisten uusiutuvien energioiden käytön lisääminen pienentää myös päästöjä ja hiilijalanjälkeä. 12

13 Kuva 2. Teknisesti vastaavien ei-kantavien ulkoseinien ympäristövaikutukset vuonna 2007 [4] Vuokatin alueen majoitusrakennuksista suurin osa on puurakenteisia, joten materiaalien osalta päästöt ovat pienet. Lisäksi suurimmalla osalla lämmitysmuotona on kaukolämpö, joten sen polttoaineet vaikuttavat lämmityksen päästökuormaan. Lisäksi ollaan siirtymässä sähköstä tai lämmitysöljystä maalämpöön kohteissa, mitkä eivät ole kaukolämmön jakelun piirissä. Neliömetriä kohden laskettuna suurimman luonnonvarojen kulutuksen aiheuttaa betoninen sandwich -ulkoseinä. Lähes yhtä suuren kulutuksen aiheuttaa tiilinen ulkoseinä. Painaviin rakenteisiin kuluu paljon luonnonvaroja. Näiden ja myös muiden muurattujen rakenteiden luonnonvarojen kulutus painottuu lähes kokonaan uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Keveänä rakenteena puuseinän luonnonvarojen kulutus on muihin vertailun ulkoseiniin nähden hyvin pieni ja painottuu uusiutuviin luonnonvaroihin. Lisäksi elementtirakentamisessa elementtien kuljetus tuottaa päästöjä, tällöin puuelementtien etu on niiden keveys, jolloin samalla kuljetuksella voidaan viedä useampi elementti ja myös siten pienennetään päästöjä. Asumistoiveet Matka -hankkeen yhteydessä toteutetun kyselyn perusteella matkailijat matkailijat Lapin matkailukeskuksissa arvostavat pienimuotoista majoitusta ja luonnonläheisyyttä, eli sitä millainen näkymä on ikkunasta ja lähiympäristön laatua. Asiakasryhmistä britit ja venäläiset hyväksyivät hieman muita paremmin tiiviin rakentamistavan. Myös hyvä varustetaso ja palveluiden läheisyys ovat tärkeitä. 13

14 Maisemassa näkyvistä energiantuotantoyksiköistä parhaan vastaanoton saivat bio- ja aurinkoenergia (pelletti-aluelämmityskeskus ja aurinkokeräimet), tuulivoima oli vähiten hyväksytty vaikka se saikin tuotannon ekologisuudesta ja hyvyydestä hyvän arvosanan. Tästä voimme päätellä, että tuulivoimaa kannatetaan, kunhan se ei ole näkyvissä eikä lähellä. Tiiviimminkin rakennetusta ympäristöstä saadaan viihtyisä huolellisella suunnittelulla, rakennusten sijoittelulla, tyylillä, rakennusmateriaaleilla ja ikkunanäkymillä. Kaavamääräyksillä ja muilla rakentamisen ohjeilla voidaan säädellä esimerkiksi kasvillisuuden säilyttämistä ja käsittelyä. Voidaan esittää myös kysymys, kuinka maisema hinnoitellaan? Matkailijoille halutaan tarjota mahdollisimman monipuolisia uusia elämyksiä. Hyvällä suunnittelulla voidaan toteuttaa vähemmän kuluttamista vaativia elämyksiä. Myös matkailualueella tulee olla laajakaistainen tietoverkko käytössä, koska nykyajan ihminen käyttää tietoverkkopalveluita yhä enemmän. Myös useat lomaan liittyvät palveluvaraukset ja palvelujen saatavuuden tarkastelu tehdään tietoverkkojen avulla. Se on helppo ja nopea tapa lomaohjelman suunnitteluun. Matkailualueella kuten muuallakin asuinalueella liikkuminen tulee olla esteetöntä. Kaikkien palveluiden tulee (mahdollisuuksien mukaan) olla saavutettavissa esteettömästi. Tähän asiaan perehdyttiin Vuokatissa toteutetussa ELMA -hankkeessa. Liikkumis- ja toimimisesteisyys yhteisössä Yhteiskunnalla on suuri vaikutus siihen, miten vammainen tai liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö kokee itsensä. Monissa sosiaaliluokituksissa ja tutkimuksissa vammainen henkilö kuuluu maailman suurimpaan vähemmistöön. Tämä valitettavasti viittaa syrjintään. Vaikka syrjivä toiminta ei sinällään ole näkyvää, pelkästään se, ettei henkilölle anneta mahdollisuutta harjoittaa omia kiinnostuksen kohteitaan samanveroisesti kuin muille, on selkeää syrjintää. Valitettavasti tämä on yleistä vammaisten henkilöiden keskuudessa, jotka monta kertaa kokevat toiveensa ja tekonsa rajoitetuiksi kieltojen, rajoituksien ja muun ymmärtämättömyyden vuoksi. Yleistä on esimerkiksi erilaisten rakennusten tai aktiviteettien huono saavutettavuus liikunta- ja toimimisesteisille henkilöille. Tuoreet psykologiset tutkimukset osoittavat, että ihmiset liittävät yleisesti fyysisen vammaisuuden tapaturmaan tai johonkin kielteiseen/epäonniseen ilmiöön. Monelle se on asia, josta on parempi vaieta kuin käsitellä sitä. On mahdollista, että emme ole vielä ymmärtäneet oikeaa merkitystä sanalle vammainen. Sanakirjoissa vammainen tai vammaisuus viittaa ihmiseen, jolla on liikuntarajoitteita tai vaikeuksia selviytyä kotirutiineista tai muusta asumisesta. Tämän määritelmän ymmärtäminen luokittelee selvästi meidät kaikki jossain vaiheessa elämäämme liikuntarajoitteisiksi. Siksi meidän tulisi ymmärtää ja hyväksyä se, että vammaisuus koskettaa meitä kaikkia. Se ei liity pelkästään pieneen vähemmistöön, vaan se yleinen ja arkinen asia, joka koskettaa meitä jokaista jossain vaiheessa elämäämme. On tärkeää huomata, että usein vammaiseksi määrittelemämme henkilö elääkin tavallista elämää, samanveroisesti, yhtä tehokkaasti, järkevästi ja tuottavasti kuin muut. 14

15 Jotta pääsisimme eroon yleisistä ennakkoluuloista, joita meillä on vammaisia henkilöitä kohtaan, yhteisön täytyy kumota psykologiset mielikuvat; leimaaminen estää toimet ja kehityksen kohti tasa-arvoisempaa ja miellyttävämpää yhteisöä. Yleinen käsitys se ei ole mahdollista, johtaa siihen, ettei liikkumis- tai toimimisesteisten henkilöiden erityistarpeita huomioida, mikä vaikuttaa myös näiden ihmisten kuvaan heistä itsestään. Oletus mahdottomuudesta vaikuttaa liikkumis- ja toimimisesteisiin henkilöihin negatiivisesti passivoimalla heitä ja nostamalla esiin ajatusta siitä, että he ovat huonompia kuin muut. Myös tämä rajoittaa heidän kehittymistään. Nyky-yhteiskunnassa näihin haasteisiin on kyettävä vastaamaan ja kannustamaan toinen toistamme luomaan miellyttävämmän, kaikille avoimen yhteisön. On tärkeää, että inhimillistämme jokaisen ja näemme jokaisessa potentiaalia. Tämä uusi psykologinen näkökulma pitäisi olla käytössä modernissa yhteiskunnassamme, joka hyväksyy kaikki ihmiset, riippumatta heidän rajoituksistaan, ja auttaa pyrkimään onneen ja hyvinvointiin turvallisessa, miellyttävässä ja esteettömässä ympäristössä. Tämän vuoksi kysymys ei ole miksi vaan miksi ei? Esteettömyys ja sen tarpeellisuus Yksinkertaistettuna Esteettömyys tarkoittaa mahdollisuutta ottaa osaa erilaisiin toimintoihin, liikkua vaivatta paikasta toiseen ja rajoittamattomaan toimintaan eri olosuhteissa. Tästä syystä termiä Esteettömyys ei tulisi yhdistää vain liikkumis- tai toimimisesteisiin henkilöihin vaan kaikkiin ihmisiin, joilla jossain tilanteessa on jokin liikkumisen tai toimimisen rajoite. Esimerkiksi ikääntyvien parissa, liikkumisen helpottaminen on hyvin tärkeää ja ratkaisevaa tapaturmien ehkäisemisessä. Itse asiassa liikunta- tai toimimisesteisien ihmisten ympäri maailman tulisi saada mahdollisuus liikkua yhtä vaivattomasti, kuten kuka tahansa kansalainen. Lisäksi heillä tulisi olla, ei vain fyysinen pääsy, mutta myös tasavertainen pääsy samoihin mahdollisuuksiin kuin muillakin, jotka eivät ole liikkumis- tai toimimisesteisiä. Esteettömyys tulisikin näin ollen ymmärtää tasavertaisuutena kaikkia kohtaan. Fyysiseen esteettömyyteen liittyen, tarve helppoon ja vaivattomaan pääsyyn eri paikkoihin ja tiloihin on kasvussa. Väestö ikääntyy nopeatempoisessa yhteiskunnassa, kun rakenteet sallivat enemmässä määrin lisää turvaa, vaivattomuutta ja mukavuutta eri ikäryhmille. Ikäihmisillä tulee olemaan vähäisempi riski tapaturmille sekä parempi liikuntakyky ja helppous jokapäiväisiin toimiin. Vanhemmat vauvoineen ja nuorine lapsineen voivat liikkua vaivattomammin, tehokkaammin ja riskittömämmin; kuten myös pöyrätuolien käyttäjät. Myös vammaton yksilö voi toimia täysin vapaasti ja turvallisesti varomatta laisinkaan (kuvittele matkapuhelimen käyttäjä, jonka ei tarvitse välittää portaista). Sosiaalinen esteettömyys on edelleen yksi yleisimmistä haasteista liikkumis- ja toimimisesteisien henkilöiden matkailulle. Tähän ovat syinä sosiaaliset ja kulttuurilliset rajoitteet, kuten asennevammat. Tämä merkittävä ongelma, jonka matkailija kohtaa, vaatii erityistä huomioita matkailualalla. Asian huomioiminen auttaisi sekä turisteja, muttatukisi myös kyseessä olevan maan tai alueen sosiaalisia suhteita. Lopuksi, Universaali Esteettömyys tarkoittaa oikein ymmärrettynä AVOIN KAIKILLE; sana Universaali tarkoittaa yleismaailmallinen. [10] 15

16 Tiivis rakentaminen Matkailijoiden toiveet ja vaatimus tiivistä yhteiskuntarakenteesta ovat haaste maankäytölle. Kaavamääräyksillä ja muilla rakentamisen ohjeilla voidaan säädellä rakentamista niin, että se täyttää asetetut energiatehokkuusvaatimukset. Suunnittelulla voidaan eniten vaikuttaa rakennettuun ympäristöön. Alueen rakentaminen tehokkaasti kerrostalomaiseksi ja keskusta-ajattelua tukevaksi on hyvin perusteltua ja hyvällä suunnittelulla alueista saadaan viihtyisiä, arkkitehtonisesti kauniita ja maisemaan sopivia. Luonto Kaupunkimaiseen rakentamiseen yhdistetään usein luonnon syrjäytyminen rakentamisen teiltä. Suomalaisissa kaupungeissa luonto lomittuu kaupunkimaiseenkin asumiseen. Ihminen on eläinlaji muiden joukossa ja kaupunkimainen asuinympäristö ihmisten tekemä. Kaupunki ja luonto kietoutuvat toisiinsa ja luonto valtaa alaa itselleen, heti kun tilaisuus tulee pieneenkin rakoseen kasvaa heti ruohoa, puuntaimia ja sammalia. Kysymys on valtasuhteista, jotka muuttuvat ympäristön muuttumisen myötä. Pääpaino hankkeessa oli jo rakennetun alueen energiatehokkuudessa, rakennetun alueen tiiveyden tarkastelussa, tulevan rakentamisen sijoittelulla ja muihin niihin suoranaisesti liittyvistä lainalaisuuksissa, joten hankkeessa vain sivuttiin luonnon monimuotoisuuden käsitteitä ja muita siihen liittyviä osia. Liikenne Maailman matkailujärjestö UNWTO ja monet muut kansainvälisen matkailun toimijat ovat tiedostaneet matkailuliikenteen päästöjen lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Viimeksi se todettiin lokakuun alussa Davosissa Sveitsissä järjestetyssä seminaarissa, jossa tutkiskeltiin kansainvälisen matkailun ja ilmastonmuutoksen keskinäisiä yhteyksiä. Viisi prosenttia hiilidioksidipäästöistä johtuu matkailusta. [5] Maankäytön suunnittelussa voidaan erottaa kaksi osa-aluetta: alueen sisäinen suunnittelu ja koko sekä alueen saavutettavuus suhteessa muihin keskittymiin. Maankäytön ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin on todettu lähinnä vaikutettavan matkojen pituuksiin ja kulkutapoihin, mutta tehtyjen matkojen määrään vaikutusta on todettu olevan vähän tai ei lainkaan (Wegener ja Fürst 1999). Kuvassa 4.2 on esitetty liikenteen ja maankäytön vaikutuskehä. (http://alk. Iso osa matkailun päästöistä muodostuu myös matkailijoiden liikennöinnistä alueelle ja alueella. Tätä voidaan vähentää lisäämällä yleisten kulkuvälineiden vuoroja, käyttämällä ekologisempia autoja ja muita kulkuvälineitä. Matkailijoiden odotetaan edesauttavan päästöjen vähenemistä suosimalla joukkoliikennettä ja ekologisempia kulkuvälineitä matkustaessaan paikkakunnalle sekä liikkuessaan alueella lomansa aikana. Alueella liikkumiseen vaikuttavat mm. kuinka palvelut on sijoitettu ja niiden saatavuus sopivaan aikaan, laatu, hinta, luotettavuus, valikoima. Palvelutarjonta edellyttää riittävää laatutasoa ja kattavuutta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. On tunnistettava asiakkaiden tarpeet, tiedon- 16

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA TAVOITE YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI MAAKUNNASSA ESISELVITYSHANKKEESSA ETSITÄÄN YHTEISTYÖMUOTOA LAPIN RAKENNUSSEKTORIN KEHITTÄMISEKSI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI TUNNISTETAAN

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto TAUSTAA Kuluttajien maksuton energianeuvonta, on Motivan organisoima valtakunnallinen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot