1. ALKUSANAT JOHDANTO HANKKEEN ESITTELY TAUSTA...7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. ALKUSANAT...4 2. JOHDANTO...6 3. HANKKEEN ESITTELY...6 4. TAUSTA...7"

Transkriptio

1

2

3 Sisällysluettelo 1. ALKUSANAT JOHDANTO HANKKEEN ESITTELY TAUSTA Kestävyys...7 Yhdyskunta...7 Kaavoitus...11 Rakentaminen...12 Luonto...16 Liikenne...16 Energia...18 Vesi...22 Jäte HANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Energiaselvitykset rakennuksiin Vuokatin hiilijalanjälkiä Majoitus Kauppa Harrasteet Matkustaminen Ruoan hiilidioksidipäästöt Jätteet Kehitysehdotuksia alueellisen hiilijalanjäljen laskentaan Loppupäätelmät hiilijalanjäljen laskennasta EHDOTUKSIA VUOKATIN MATKAILUALUEEN PARANTAMISEKSI Yhdyskuntatason toimenpiteet kestävän matkailun luonnissa Yritys- ja yksilötason toimenpiteet kestävän matkailun luonnissa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET...46

4 1. Alkusanat Tämä julkaisu on syntynyt EKOTEKO Vuokatti -hankkeen loppujulkaisuna. EKOTEKO Vuokatti -kehittämishankkeen tarvelähtöisyys matkailusektorin kilpailutilannetta tarkasteltaessa on ilmiselvä tarvitaan matkailukeskusten erikoistumista ja erottumista kilpailijoista. Jokainen matkailukeskus Suomessa markkinoi itseään luonnonkauniina ja monipuolisena aktiviteettikeskuksena, josta jokainen matkailija löytää itselleen juuri sitä mitä haluaa. Trendit maailmalla kuitenkin kehottavat toista: ekologisuus ja kestävä kehitys hiilijalanjälkien seuraamisineen on päivän sana. Ekologisuus on pieniä tekoja. Äkkiseltään tuntuu varsin pikkumaiselta määrittää hotelliasukkaan aamupalan tuottamisesta syntyvä energian kulutus ja miettiä niitä vaihtoehtoisia toimintatapoja, joilla säästöä tässäkin toiminnossa saataisiin aikaan. Mutta kun näitä yöpymisiä on pitkälti yli 20 miljoonaa kappaletta jo yksistään Suomessa (2011) alkaa yksittäinen energian kulutus tuntua jo varsin merkittävältä. Sanotaan, että kannattavan kaupanteon perusta on enemmänkin järkevässä ostotoiminnassa kuin itse lopputuotteen myynnin onnistumisessa. Yrityksen kustannusrakenteen tarkastelulla ja tarttumalla juuri niihin edellä mainittuihin pieniin tekoihin, pieniin kulueriin, saadaan aikaan sitä paljon mainittua kilpailuetua. Majoitusliikkeiden ja palveluntuottajien hiilijalanjäljen laskenta tuottaa juuri tämänlaista tietoa ja luo edellytyksiä suunnitelmalliselle liiketoiminnan kehittämiselle. Enemmän kuin määränpäähän pääsy on merkityksellisempää itse matkalla oleminen. Samaa voidaan todeta matkailuyrityksen ekotehokkuuden parantamisprosessista. Kun matkailuyritys systemaattisesti käy läpi oman toimintansa rakennetta kiinnittäen huomiota vaikkapa siihen paljon puhuttuun palveluntuottamisen hiilijalanjäljen laskentaan, havaitaan useimmiten, että kyse onkin vain saman palvelun tuottamisesta, yhtä helposti kuin aiemminkin, mutta pienemmin kustannuksin ja ympäristöystävällisemmin. Tarkasteltaessa merkittävän matkailualueen, vaikkapa Vuokatin, eri yritysten tuottamaa palvelutarjontaa kokonaisuutena, yksittäisten ekologisten säästötoimenpiteiden summa onkin jo huomattava. Kun matkailukeskuksen yritysten toteuttamia EKOTEKO -kehittämistoimenpiteitä tämän päivän kilpailutilanteessa korostetaan ympäristötekona, voidaan jo puhua selkeästä kilpailuedusta kilpailijoihin nähden. Nykypäivän matkaaja on ekotietoinen. Hän seuraa yritysten saamia mahdollisia EKO merkkejä ja ympäristöjärjestelmien käyttöä lukien arvosteluja esim. Trip Advisorista ja hyödyntäen samankaltaisia yhteisösivustoja päätöksenteossaan matkaa valitessaan. Mutta markkinoitaessa matkailukeskuksen ekologisuutta ja ekotehokkuutta on tarinoiden oltava ehdottoman tosia. Todentamisessa auttaa aito laskenta ja siitä saatavat tulokset. Millaisen ympäristön haluamme jättää jälkeemme tuleville sukupolville? Onko kerskakulutus sanana vain ikävä jäänne 80-luvun hurlumhei -kaudelta ja olivatko Koijärven kaivinkoneisiin itsensä kahlinneet nuoret kuitenkin omalla tavallaan oikeilla jäljillä? Käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan Kainuun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2009 asukasta kohti laskettuna vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat Kainuussa pienet, mutta liikenteen päästöt ovat sen sijaan keskimääräistä suuremmat (Monni 2010). Vaikka tilanne lukujen valossa näyttää kohtuullisen hyvältä, ei ylenpalttiseen tyytyväisyyteen tässä asiassa ole varaa. 4

5 EKOTEKO Vuokatti hankkeen tavoitteena on ollut kiinnittää matkailualueen toimijoiden huomiota ekologisten ratkaisujen merkittävyyteen. Tämän loppuraportin tuotoksena on yhden systemaattisen prosessin tulokset ja niistä tehdyt päätelmät. Tuloksia voidaan tulkita toki eri näkökulmista, mutta yksi tärkeimmistä tuloksista on osoitus EKOTEKO -prosessiin lähtemisen tärkeydestä yrityksissä. Yksittäiset suunnitelmalliset toimenpiteet alueen kaavoituksessa, modernin rakennusteknologian hyväksikäytössä, yritysten yhteistoiminnassa tapahtuvassa palveluntuottamisessa, energiantuottamisessa jne. kerryttävät positiivisella tavalla matkailualueen kilpailuetua ja sen lisäksi tuottavat vieläpä kaupantekijäiseksi hyvän mielen. Tuomo Tahvanainen, johtaja Matkailu, luovat alat ja elintarviketeollisuus -toimiala Kainuun Etu Oy 5

6 2. Johdanto Sotkamon yrittäjien taholta lähestyttiin Sotkamon kunnan kehitysyhtiö Snowpolista. Aiheena oli Vuokatin matkailun kehittäminen kestävän matkailun alueeksi. Suomessakin kilpailu matkailussa on kovaa ja yrityksen erottuminen kilpailijoiden joukosta on avainasemassa. Siksi olisi huomioitava myös matkailualueen ekologisuus. Tällä hankkeella on pyritty vaikuttamaan Vuokatin alueen kestävän kehityksen imagoon ja saamaan uusia argumentteja alueen markkinointiin. Snowpolis Oy:n taholta hanke suunniteltiin ja rahoitusta haettiin ELY -keskuksen ympäristöosastolta. Hankkeen rahoitukseen saatiin 70 % EAKR -rahoitusta. Tämän lisäksi Sotkamon kunta rahoitti hanketta 10 %:lla ja yritykset 20 %:lla. Vuoden 2010 hanketta hallinnoi Snowpolis Oy ja vuoden 2011 alusta hallinnointi siirtyi Kainuun Etu Oy:lle, joka on Kainuun kuntien yhteinen kehitysyhtiö. Hankkeessa keskityttiin energiatehokkuuteen, hiilijalanjäljen syntymiseen ja laskentaan ja hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseen. Hiilijalanjäljen koostuminen todettiin hyvin monitahoiseksi ja siksi jouduimme pohtimaan hankkeen rajauksia, jotta tarpeelliset lähtötiedot hiilijalanjäljen laskentaan voidaan kerätä. Tämän julkaisun tarkoituksena on ollut koota kestävän kehityksen mukaisen matkailualueen kehittämisen periaatteet yhteen ohjeistukseksi tuleville päätöksille sekä viranomaistahoilla että yrityksissä. Samalla ohjeistusta voidaan käyttää myös muiden vastaavien alueiden kehittämisessä. 3. Hankkeen esittely Hankkeessa olivat mukana Vuokatin alueen tärkeimmät matkailutoimijat, Katinkulta, Vuokatinmaa, Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatin Aateli ja Vuokatinhovi sekä kaupan puolelta K-Supermarket Sotkamo, näiden lisäksi mukana olivat myös energiayhtiöt E.ON Kainuu Oy ja VAPO. Vuokatin matkailualueen yritysten rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä ja sitä kautta haasteet energiatehokkuuden parantamisessa ovat hyvin erilaiset. Uudemmissa rakennuksissa päästään hyviin tuloksiin jo pelkillä LVIS-laitteiden säädöillä ja käyttötapojen muutoksilla, kun taas vanhemmissa rakennuksissa pitää tutkia mitkä toimet ovat järkeviä ja takaisinmaksuajaltaan kohtuullisia korjaustoimenpiteitä. Vuokatin alue on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja lisärakentaminen pitäisi toteuttaa täydennysrakentamisella, jotta uutta luonnontilaista aluetta ei tarvitsisi ottaa käyttöön niin laajalta alueelta. Vuokatin matkailutoiminnot ovat laajalla alueella ja vakituisen asutuksen lomassa, eikä loma-alueen palvelu- ja majoituskeskusta ole. Vuokatti poikkeaa siten rakenteeltaan pohjoisen hiihtokeskuksista, jossa loma-asutus on enemmän omana kokonaisuutenaan palvelukeskuksen ympärillä. Lisäksi Vuokatti ympärivuotisena matkailukohteena tuo erilaisia vaikutuksia myös luonnon käytölle ja sen kulumiselle. Vuokatin matkailualueen sijainti keskellä maatalousmaakuntaa antaa hyvät lähtökohdat myös lähiruoan tuotannolle ja käytölle matkailijoiden ruokahuollossa. Paikallisissa kauppaliikkeissä on tarjolla hyvin kattava valikoima lähellä tuotettuja aineksia ja valmiita tuotteita, niin vihannes ja juurespuolella kuin jauho-, leivonnais- ja säilykepuolellakin. Liikkeet pyrkivät edesauttamaan paikallisten tuotteiden esille pääsyä ja myyntiä. 6

7 4. Tausta Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja matkailun muutoksiin sopeutumiseksi sekä yleisen ekoajattelun lisääntyessä Vuokatin alueen matkailuyrittäjät katsoivat tarpeelliseksi selvittää, miten Vuokatin matkailu saataisiin paremmin vastaamaan tulevaisuuden matkailijoita. Varsinkin ulkomaiset matkailijat tiedostavat ympäristöasiat ja matkailuyritysten on pystyttävä vastaamaan heidän vaatimuksiinsa. Ekoteko Vuokatti -hankkeen avulla selvitettiin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat alueelliseen ekologisuuteen ja hiilijalanjäljen syntymiseen. Majoitusrakennuksiin tehtiin energiaselvityksiä, joiden avulla rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa pienillä investoinneilla tai pelkästään toimintatapoja muuttamalla. Rakennusten lisäeristämisen järkevyyttä vertailtiin takaisinmaksuaikoja tarkastelemalla. Hankkeessa laskettiin hiilijalanjäljen suuruuksia niin majoitukselle kuin harrasteillekin. Lisäksi tutustuttiin eri kulkumuotojen hiilijalanjälkiin ja siihen kuinka ruoan ja jätekuljetusten hiilijalanjälki muodostuu. 4.1 Kestävyys Kestävällä matkailulla viitataan kokonaisvaltaiseen, ekologiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat huomioon ottavaan matkailukehitykseen, joka tyydyttää matkailijoiden, elinkeinon ja paikallisyhteisön tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävässä matkailussa ei ole kyse matkailumuodosta, vaan matkailun kehitystä suuntaavasta pääperiaatteesta, johon koko matkailusektorin eri toimijoineen olisi sitouduttava. [1] Kestävä yhdyskunta voidaan määritellä myös niin, että se kehdataan jättää lapsille. Se miten itse käyttäydymme ja millaisen viestin annamme lapsillemme kestävän kehityksen periaatteista, antaa tuleville sukupolville valmiudet ottaa aikanaan yhdyskunta haltuunsa. Yhdyskunta Ilmaston muutoksen pysäyttämiseksi on laadittu sekä maailmanlaajuisesti että myös paikallisesti tavoitteita, joissa energiatehokkuus on yksi avaintekijöistä. Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan taas vaikuttaa energiatehokkuuteen merkittävästi. Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa eri osa-alueiden energiankulutukseen mm: suunnittelemalla asuin- ja matkailualueet niin, että aurinkoenergiaa voidaan passiivisesti hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja rakennusten suuntauksella ja sijoittelulla luodaan suojaisa ympäristö. Alueellista energiatehokkuutta voidaan parantaa myös sijoittamalla toisiaan tukevat toiminnot lähekkäin. Esimerkiksi hukkalämpöä tuottavat ja lämmitystä ympärivuotisesti tarvitsevat rakennukset (jäähalli/hiihtoputki uimahalli/kylpylä). Liikennettä voidaan vastaavasti vähentää keskittämällä alueen palveluja lähelle toisiaan. Yhdyskuntasuunnittelu vaikuttaa yhdyskuntien energiankulutukseen kolmella pääalueella: rakentamisessa (materiaalit ja rakennustapa), rakennusten käytössä ja liikenteessä. Arviolta puolet energiankulutuksesta on sellaista, joihin voidaan vaikuttaa yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Rakentamisen ohjaukseen ja liikenteeseen yhdyskuntasuunnittelulla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa. Maankäytön suunnittelulla, tiiviillä ja täydentävällä aluerakentamisella voidaan alueen energiakulutukseen vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Rakennetun ympäristön päästöt syntyvät rakennuksista ja yhdyskuntarakenteesta sekä erityisesti liikkumisesta. Laskenta on kuitenkin monimutkaista, koska yhdyskuntarakenne tuottaa myös välillsiä vaikutuksia asumiseen, työntekoon ja laajemminkin koko elämäntapaan liittyen. 7

8 1. 2. Hankkeessa mukana olleet majoitusyritykset 1. Holiday Club Katinkulta 2.Vuokatinmaa Oy 3. Vuokatin Aateli

9 Vuokatin Urheiluopisto 5. Sokos Hotel Vuokatti 6. Vuokatinhovi

10 Kestävä kehitys Yhdyskunta on sitä kestävämpi, mitä vähemmän sitä rakennettaessa ja siinä elettäessä kulutetaan uusiutumatonta energiaa ja luonnonvaroja, tuotetaan ihmiselle tai luonnolle haitallisia päästöjä ja jätteitä tai haitataan luonnon monimuotoisuutta. Sosiaalinen kestävyys Määritelmille sosiaalisesti kestävästä kehityksestä on yhteistä: oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ihmisten mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ihmisten yhteisöllisen identiteetin vahvistaminen Kansallisen kestävän kehityksen strategian sosiaalisina tavoitteina mainitaan mm. huoltosuhteen ylläpito, palveluiden saatavuuden turvaaminen, kuntalaisten tyytyväisyys palveluiden laatuun, hyvä elinympäristö ja lyhyet etäisyydet palveluihin (Kohti kestäviä valintoja 2006). Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sosiaalista kestävyyttä määritellään seuraavasti: Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää kansalaisten hyvinvoinnin turvmista ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämistä. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta kaupunkiseutu voidaan määritellä: Kaupunkiseutu on alueellisesti yhtenäinen asumisen, työssäkäynnin, palvelujen ja virkistystoiminnan kokonaisuus. Seudullisessa tarkastelussa olennaista on, miten laajalla alueella ihmiset toimivat, koska ihmisten liikkuminen kodin, työpaikan, palveluiden ja virkistysalueiden välillä vaikuttaa mm. seudun ekotehokkuuteen ja ihmisten arjen toimivuuteen. Usein sosiaalisen kestävyyden huomioiminen hoidetaan lisäämällä suunnitteluprosessin vuorovaikutusta. Se ei kuitenkaan korvaa sosiaalisten näkökulmien systemaattista tarkastelua. Taloudellinen kestävyys tulevat sukupolvet voivat nauttia vähintään samasta hyvinvoinnista kuin nykyinen sukupolvi tämä edellyttää että: - luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut riittävät tuleville sukupolville - taloudellisen pääoman tuottavuus riittää vähintään sen uudistukseen / korvaamiseen - sosiaalinen pääoma ei rapaudu (välttää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista syrjäytymistä) [2] 10

11 Kaavoitus Kaavoituksella on suuri merkitys alueen eko- ja energiatehokkuuteen. Alueen hiilijalanjäljen kertyminen alkaa kaavoituksesta. Sen myötä luodaan edellytykset vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentumiselle. 1. Kokonaisuuden arviointi Lähtökohtana on ekotehokkuus, joka on kestävän kehityksen kova ydin. Tämä tarkoittaa sitä, että ekologista kestävyyttä tulee painottaa voimakkaammin kuin sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, jotka kaikki kuitenkin kuuluvat olennaisena osana kestävän kehityksen arviointiin. Miksi tämä painotus? Siksi, että ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on tulossa määräävä muutosajuri kaikessa toiminnassa, yksilöiden ja yhteisöjen tasolla. 2. Maankäyttö Ekologinen jalanjälki mittaa voimavarojen käytön ja aiheutettujen päästöjen ja jätteiden edellyttämää tuottavan maan kulutusta asukasta kohti. Maata ei ole rajattomasti ja sen käyttö on siksi oltava harkittua ja säästeliästä. Maa- ja vesialueet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Täyttömaa voi vallata alueita vedeltä ja lisätä tuottavan maan kokonaismäärää. Rakennusmaata lisäävät maansiirrot kuluttavat materiaaleja ja energiaa sekä aiheuttavat päästöjä, samoin pilaantuneiden maiden puhdistus. Perustamisolosuhteet vaihtelevat, pehmeikölle rakentaminen ja kallion louhiminen kuluttavat luonnonvaroja. Ekologisen taseen muutos on arvioitava tapauskohtaisesti kaikki em. vaikutukset ja vaikutusketjut huomioon ottaen. 3. Materiaalien käyttö Rakennus- ym. materiaalien (ml. veden) käyttö on ekotaseen kannalta tärkeä arvioitava kokonaisuus. Materiaalit on syytä erotella sen mukaan, kuinka energiaintensiivisiä ne ovat tai kuinka paljon niissä on sisäänrakennettuja (embedded) päästöjä. Niihin vaikuttavat mm. kuljetusetäisyydet, jolloin paikallisten ja kotimaisten tuotteiden käyttö tuontitavaroiden sijasta vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Rakennukset eri käyttötarkoitus- ja talotyyppeineen samoin kuin perusrakenteen eri osat (liikenne-, energia-, vesi- ja jätehuolto- sekä tietoliikenneverkot ja viherja vesirakenteet) on syytä tarkastella eritellysti. 4. Rakennusten ja infran energian käyttö Energian käyttö on materiaalien käytön ohella toinen ekotaseen kannalta tärkeä arvioitava kokonaisuus. Energiaa kuluu rakennus- ym. materiaalien ja -osien valmistuksessa, niiden kuljetuksessa työmaalle ja itse rakentamisessa. Energiaa kuluu yhdyskuntien toiminnan aikana rakennusten ym. tilojen lämmittämisessä, jäähdytyksessä, valaistuksessa ja laitteiden toiminnan ylläpidossa, rakenteiden korjauksissa ja purkamisessa sekä liikenteessä. 5. Liikenteen energiakäyttö Liikenteen energian käyttö johtuu pitkälti yhteiskunnan materiaalisen ja palvelutuotannon määrästä (kg, m3 tms. asukasta kohti), tuottajien ja kuluttajien sijaintipaikoista sekä tuotanto-, jalostus- ja jakeluketjujen edellyttämistä kuljetusjärjestelmistä. Yhdyskuntarakenteen keskimääräinen aluetehokkuus vaikuttaa keskimääräisiin etäisyyksiin ja sitä kautta kuljetuksien ajoneuvokilometreihin ja energiankäyttöön. 6. Päästöt (rakennukset, infra, liikenne) Päästöt syntyvät lähinnä energian tuottamisesta, siirtämisestä ja käyttämisestä erilaisiin yhdyskuntien rakentamisen ja toiminnan tarpeisiin. Päästöt kulkeutuvat maahan, veteen tai ilmaan ja ovat useimmiten haitaksi luonnonprosesseille ja ihmisen terveydelle, viihtymiselle ja muulle hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät päästöt ovat hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli ja muut kasvihuonekaasut. Materiaaleilla ja toiminnoilla on erilaiset ominaispäästöt. Pääosa niistä syntyy rakennusten lämmityksestä ja liikenteestä, jotka riippuvat voimakkaasti rakennustilavuuksista ja kuljetusetäisyyksistä. [3] 11

12 Rakentaminen Rakennusvalvonnan kautta kulkee kasvava määrä energiatehokkaita uudisrakennuksia ja korjaushankkeita. Valvontatoimi tarvitsee tuekseen selkeitä työkaluja ja arviointimenetelmiä. Vähäpäästöiseen yhdyskuntaan tähtäävän rakennusvalvonnan tulisi olla johdonmukaista eri kunnissa ja kaupungeissa. Parempaan ympäristösuorituskykyyn tähtäävien rakennus- ja korjaushankkeiden tulisi saada konkreettista hyötyä muihin projekteihin verrattuna. Rakennusluvan hakemisesta ei pidä tehdä ylitsepääsemättömän vaikeaa uusilla monimutkaisilla vaatimuksilla. Siksi kuntien kannattaa kehittää selkeitä toimintaperiaatteita ja valita niiden tueksi hyväksi havaittuja arviointityökaluja. Varsinaisen rakentamisen päästöjen suuruuden visio alkaa rakennuttajan halusta tehdä hyviä päätöksiä ja siten rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Ensimmäisenä tehdään päätös, minkä energialuokan rakennus on tarkoitus rakentaa (mikäli kaavoitus ja rakennusvalvonta ei sitä ole jo määritellyt), tyydytäänkö normaalitasoon vai onko tavoitteena matala- tai nollaenergiataso. Suunnittelija pysyy rakennuttajan myötävaikutuksella valitsemaan millaisia materiaaleja, talotekniikkaa ja lämmitysjärjestelmää ja -muotoa käytetään ja samalla määräytyvät niiden päästötasot. Käytön aikaiset päästöt ovat riippuvaisia myös edellä mainituista seikoista sekä niiden vaatimista huolto- ja korjaustarpeista, niiden helppoudesta sekä käyttäjän toimista. Suunnittelussa tulisi huomioida myös ilmansuunnat, ilmasto-olosuhteet ja hyödyntää ilmaisenergioita mahdollisimman hyvin. Rakennuksen sijoittelulla tontille, ikkunoiden koolla ja suuntauksella saadaan tuettua jo isolta osalta rakennuksen energiatehokkuutta. Rakennuksen sijoitus tontilla vaikuttaa energiankulutukseen, rakentamiskustannuksiin, viihtyvyyteen, tontin kuivatukseen ja kasvillisuuteen. Auringon ilmaisenergiaa voidaan hyödyntää parhaiten suunnittelemalla tilat, jotka tarvitsevat enemmän lämpöä ja joissa oleskellaan enemmän päiväsaikaan etelän ja lännen puoleisille sivuille ja sijoittamalla niihin isoja ikkunoita. Rakennuksen oikealla eristyksellä ja huolellisella rakentamisella yhdistettynä lämmön talteenotoon voidaan lämmitys energiankulutus puolittaa. Rakennustekniikan valinnalla vaikutetaan myös kosteusteknisiin kysymyksiin. Kosteuden esiintyminen väärässä paikassa aiheuttaa homeongelmia. Rakennuksen kokonaispäästöt syntyvät rakennusmateriaalien päästöistä ja rakennuksen käyttöaikaisista päästöistä. Mateliaalivalinnoilla on suuri merkitys kokonaispäästöihin. Rakentamisessa tulisi käyttää materiaaleja, joiden tuottamisessa käytetään mahdollisimman vähän energiaa ja kulutetaan luonnonvaroja. Tällaisia materiaaleja ovat mm. puu ja luonnonkivi. Betoni tai itse asiassa sementti sitä vastoin tuottaa kasvihuonepäästöjä todella paljon. Sementintuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat 900 kg CO2 jokaista 1000 tuotettua sementtikiloa kohden. Rakennusten energiatehokkuuksien parantaminen alkaa tutkimalla ensin lähtötilanne, sen jälkeen voidaan etsiä keinot ja kohteet vähentää kulutusta ja usein myös euromääräisiä säästöjä. Kulutuksen väheneminen ja mahdollisten uusiutuvien energioiden käytön lisääminen pienentää myös päästöjä ja hiilijalanjälkeä. 12

13 Kuva 2. Teknisesti vastaavien ei-kantavien ulkoseinien ympäristövaikutukset vuonna 2007 [4] Vuokatin alueen majoitusrakennuksista suurin osa on puurakenteisia, joten materiaalien osalta päästöt ovat pienet. Lisäksi suurimmalla osalla lämmitysmuotona on kaukolämpö, joten sen polttoaineet vaikuttavat lämmityksen päästökuormaan. Lisäksi ollaan siirtymässä sähköstä tai lämmitysöljystä maalämpöön kohteissa, mitkä eivät ole kaukolämmön jakelun piirissä. Neliömetriä kohden laskettuna suurimman luonnonvarojen kulutuksen aiheuttaa betoninen sandwich -ulkoseinä. Lähes yhtä suuren kulutuksen aiheuttaa tiilinen ulkoseinä. Painaviin rakenteisiin kuluu paljon luonnonvaroja. Näiden ja myös muiden muurattujen rakenteiden luonnonvarojen kulutus painottuu lähes kokonaan uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Keveänä rakenteena puuseinän luonnonvarojen kulutus on muihin vertailun ulkoseiniin nähden hyvin pieni ja painottuu uusiutuviin luonnonvaroihin. Lisäksi elementtirakentamisessa elementtien kuljetus tuottaa päästöjä, tällöin puuelementtien etu on niiden keveys, jolloin samalla kuljetuksella voidaan viedä useampi elementti ja myös siten pienennetään päästöjä. Asumistoiveet Matka -hankkeen yhteydessä toteutetun kyselyn perusteella matkailijat matkailijat Lapin matkailukeskuksissa arvostavat pienimuotoista majoitusta ja luonnonläheisyyttä, eli sitä millainen näkymä on ikkunasta ja lähiympäristön laatua. Asiakasryhmistä britit ja venäläiset hyväksyivät hieman muita paremmin tiiviin rakentamistavan. Myös hyvä varustetaso ja palveluiden läheisyys ovat tärkeitä. 13

14 Maisemassa näkyvistä energiantuotantoyksiköistä parhaan vastaanoton saivat bio- ja aurinkoenergia (pelletti-aluelämmityskeskus ja aurinkokeräimet), tuulivoima oli vähiten hyväksytty vaikka se saikin tuotannon ekologisuudesta ja hyvyydestä hyvän arvosanan. Tästä voimme päätellä, että tuulivoimaa kannatetaan, kunhan se ei ole näkyvissä eikä lähellä. Tiiviimminkin rakennetusta ympäristöstä saadaan viihtyisä huolellisella suunnittelulla, rakennusten sijoittelulla, tyylillä, rakennusmateriaaleilla ja ikkunanäkymillä. Kaavamääräyksillä ja muilla rakentamisen ohjeilla voidaan säädellä esimerkiksi kasvillisuuden säilyttämistä ja käsittelyä. Voidaan esittää myös kysymys, kuinka maisema hinnoitellaan? Matkailijoille halutaan tarjota mahdollisimman monipuolisia uusia elämyksiä. Hyvällä suunnittelulla voidaan toteuttaa vähemmän kuluttamista vaativia elämyksiä. Myös matkailualueella tulee olla laajakaistainen tietoverkko käytössä, koska nykyajan ihminen käyttää tietoverkkopalveluita yhä enemmän. Myös useat lomaan liittyvät palveluvaraukset ja palvelujen saatavuuden tarkastelu tehdään tietoverkkojen avulla. Se on helppo ja nopea tapa lomaohjelman suunnitteluun. Matkailualueella kuten muuallakin asuinalueella liikkuminen tulee olla esteetöntä. Kaikkien palveluiden tulee (mahdollisuuksien mukaan) olla saavutettavissa esteettömästi. Tähän asiaan perehdyttiin Vuokatissa toteutetussa ELMA -hankkeessa. Liikkumis- ja toimimisesteisyys yhteisössä Yhteiskunnalla on suuri vaikutus siihen, miten vammainen tai liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö kokee itsensä. Monissa sosiaaliluokituksissa ja tutkimuksissa vammainen henkilö kuuluu maailman suurimpaan vähemmistöön. Tämä valitettavasti viittaa syrjintään. Vaikka syrjivä toiminta ei sinällään ole näkyvää, pelkästään se, ettei henkilölle anneta mahdollisuutta harjoittaa omia kiinnostuksen kohteitaan samanveroisesti kuin muille, on selkeää syrjintää. Valitettavasti tämä on yleistä vammaisten henkilöiden keskuudessa, jotka monta kertaa kokevat toiveensa ja tekonsa rajoitetuiksi kieltojen, rajoituksien ja muun ymmärtämättömyyden vuoksi. Yleistä on esimerkiksi erilaisten rakennusten tai aktiviteettien huono saavutettavuus liikunta- ja toimimisesteisille henkilöille. Tuoreet psykologiset tutkimukset osoittavat, että ihmiset liittävät yleisesti fyysisen vammaisuuden tapaturmaan tai johonkin kielteiseen/epäonniseen ilmiöön. Monelle se on asia, josta on parempi vaieta kuin käsitellä sitä. On mahdollista, että emme ole vielä ymmärtäneet oikeaa merkitystä sanalle vammainen. Sanakirjoissa vammainen tai vammaisuus viittaa ihmiseen, jolla on liikuntarajoitteita tai vaikeuksia selviytyä kotirutiineista tai muusta asumisesta. Tämän määritelmän ymmärtäminen luokittelee selvästi meidät kaikki jossain vaiheessa elämäämme liikuntarajoitteisiksi. Siksi meidän tulisi ymmärtää ja hyväksyä se, että vammaisuus koskettaa meitä kaikkia. Se ei liity pelkästään pieneen vähemmistöön, vaan se yleinen ja arkinen asia, joka koskettaa meitä jokaista jossain vaiheessa elämäämme. On tärkeää huomata, että usein vammaiseksi määrittelemämme henkilö elääkin tavallista elämää, samanveroisesti, yhtä tehokkaasti, järkevästi ja tuottavasti kuin muut. 14

15 Jotta pääsisimme eroon yleisistä ennakkoluuloista, joita meillä on vammaisia henkilöitä kohtaan, yhteisön täytyy kumota psykologiset mielikuvat; leimaaminen estää toimet ja kehityksen kohti tasa-arvoisempaa ja miellyttävämpää yhteisöä. Yleinen käsitys se ei ole mahdollista, johtaa siihen, ettei liikkumis- tai toimimisesteisten henkilöiden erityistarpeita huomioida, mikä vaikuttaa myös näiden ihmisten kuvaan heistä itsestään. Oletus mahdottomuudesta vaikuttaa liikkumis- ja toimimisesteisiin henkilöihin negatiivisesti passivoimalla heitä ja nostamalla esiin ajatusta siitä, että he ovat huonompia kuin muut. Myös tämä rajoittaa heidän kehittymistään. Nyky-yhteiskunnassa näihin haasteisiin on kyettävä vastaamaan ja kannustamaan toinen toistamme luomaan miellyttävämmän, kaikille avoimen yhteisön. On tärkeää, että inhimillistämme jokaisen ja näemme jokaisessa potentiaalia. Tämä uusi psykologinen näkökulma pitäisi olla käytössä modernissa yhteiskunnassamme, joka hyväksyy kaikki ihmiset, riippumatta heidän rajoituksistaan, ja auttaa pyrkimään onneen ja hyvinvointiin turvallisessa, miellyttävässä ja esteettömässä ympäristössä. Tämän vuoksi kysymys ei ole miksi vaan miksi ei? Esteettömyys ja sen tarpeellisuus Yksinkertaistettuna Esteettömyys tarkoittaa mahdollisuutta ottaa osaa erilaisiin toimintoihin, liikkua vaivatta paikasta toiseen ja rajoittamattomaan toimintaan eri olosuhteissa. Tästä syystä termiä Esteettömyys ei tulisi yhdistää vain liikkumis- tai toimimisesteisiin henkilöihin vaan kaikkiin ihmisiin, joilla jossain tilanteessa on jokin liikkumisen tai toimimisen rajoite. Esimerkiksi ikääntyvien parissa, liikkumisen helpottaminen on hyvin tärkeää ja ratkaisevaa tapaturmien ehkäisemisessä. Itse asiassa liikunta- tai toimimisesteisien ihmisten ympäri maailman tulisi saada mahdollisuus liikkua yhtä vaivattomasti, kuten kuka tahansa kansalainen. Lisäksi heillä tulisi olla, ei vain fyysinen pääsy, mutta myös tasavertainen pääsy samoihin mahdollisuuksiin kuin muillakin, jotka eivät ole liikkumis- tai toimimisesteisiä. Esteettömyys tulisikin näin ollen ymmärtää tasavertaisuutena kaikkia kohtaan. Fyysiseen esteettömyyteen liittyen, tarve helppoon ja vaivattomaan pääsyyn eri paikkoihin ja tiloihin on kasvussa. Väestö ikääntyy nopeatempoisessa yhteiskunnassa, kun rakenteet sallivat enemmässä määrin lisää turvaa, vaivattomuutta ja mukavuutta eri ikäryhmille. Ikäihmisillä tulee olemaan vähäisempi riski tapaturmille sekä parempi liikuntakyky ja helppous jokapäiväisiin toimiin. Vanhemmat vauvoineen ja nuorine lapsineen voivat liikkua vaivattomammin, tehokkaammin ja riskittömämmin; kuten myös pöyrätuolien käyttäjät. Myös vammaton yksilö voi toimia täysin vapaasti ja turvallisesti varomatta laisinkaan (kuvittele matkapuhelimen käyttäjä, jonka ei tarvitse välittää portaista). Sosiaalinen esteettömyys on edelleen yksi yleisimmistä haasteista liikkumis- ja toimimisesteisien henkilöiden matkailulle. Tähän ovat syinä sosiaaliset ja kulttuurilliset rajoitteet, kuten asennevammat. Tämä merkittävä ongelma, jonka matkailija kohtaa, vaatii erityistä huomioita matkailualalla. Asian huomioiminen auttaisi sekä turisteja, muttatukisi myös kyseessä olevan maan tai alueen sosiaalisia suhteita. Lopuksi, Universaali Esteettömyys tarkoittaa oikein ymmärrettynä AVOIN KAIKILLE; sana Universaali tarkoittaa yleismaailmallinen. [10] 15

16 Tiivis rakentaminen Matkailijoiden toiveet ja vaatimus tiivistä yhteiskuntarakenteesta ovat haaste maankäytölle. Kaavamääräyksillä ja muilla rakentamisen ohjeilla voidaan säädellä rakentamista niin, että se täyttää asetetut energiatehokkuusvaatimukset. Suunnittelulla voidaan eniten vaikuttaa rakennettuun ympäristöön. Alueen rakentaminen tehokkaasti kerrostalomaiseksi ja keskusta-ajattelua tukevaksi on hyvin perusteltua ja hyvällä suunnittelulla alueista saadaan viihtyisiä, arkkitehtonisesti kauniita ja maisemaan sopivia. Luonto Kaupunkimaiseen rakentamiseen yhdistetään usein luonnon syrjäytyminen rakentamisen teiltä. Suomalaisissa kaupungeissa luonto lomittuu kaupunkimaiseenkin asumiseen. Ihminen on eläinlaji muiden joukossa ja kaupunkimainen asuinympäristö ihmisten tekemä. Kaupunki ja luonto kietoutuvat toisiinsa ja luonto valtaa alaa itselleen, heti kun tilaisuus tulee pieneenkin rakoseen kasvaa heti ruohoa, puuntaimia ja sammalia. Kysymys on valtasuhteista, jotka muuttuvat ympäristön muuttumisen myötä. Pääpaino hankkeessa oli jo rakennetun alueen energiatehokkuudessa, rakennetun alueen tiiveyden tarkastelussa, tulevan rakentamisen sijoittelulla ja muihin niihin suoranaisesti liittyvistä lainalaisuuksissa, joten hankkeessa vain sivuttiin luonnon monimuotoisuuden käsitteitä ja muita siihen liittyviä osia. Liikenne Maailman matkailujärjestö UNWTO ja monet muut kansainvälisen matkailun toimijat ovat tiedostaneet matkailuliikenteen päästöjen lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Viimeksi se todettiin lokakuun alussa Davosissa Sveitsissä järjestetyssä seminaarissa, jossa tutkiskeltiin kansainvälisen matkailun ja ilmastonmuutoksen keskinäisiä yhteyksiä. Viisi prosenttia hiilidioksidipäästöistä johtuu matkailusta. [5] Maankäytön suunnittelussa voidaan erottaa kaksi osa-aluetta: alueen sisäinen suunnittelu ja koko sekä alueen saavutettavuus suhteessa muihin keskittymiin. Maankäytön ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin on todettu lähinnä vaikutettavan matkojen pituuksiin ja kulkutapoihin, mutta tehtyjen matkojen määrään vaikutusta on todettu olevan vähän tai ei lainkaan (Wegener ja Fürst 1999). Kuvassa 4.2 on esitetty liikenteen ja maankäytön vaikutuskehä. (http://alk. Iso osa matkailun päästöistä muodostuu myös matkailijoiden liikennöinnistä alueelle ja alueella. Tätä voidaan vähentää lisäämällä yleisten kulkuvälineiden vuoroja, käyttämällä ekologisempia autoja ja muita kulkuvälineitä. Matkailijoiden odotetaan edesauttavan päästöjen vähenemistä suosimalla joukkoliikennettä ja ekologisempia kulkuvälineitä matkustaessaan paikkakunnalle sekä liikkuessaan alueella lomansa aikana. Alueella liikkumiseen vaikuttavat mm. kuinka palvelut on sijoitettu ja niiden saatavuus sopivaan aikaan, laatu, hinta, luotettavuus, valikoima. Palvelutarjonta edellyttää riittävää laatutasoa ja kattavuutta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. On tunnistettava asiakkaiden tarpeet, tiedon- 16

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut Tulevaisuusverstas 1 Millainen on tulevaisuuden ekologinen ja energiatehokas logistiikkakeskus ja miten se toteutuu? Miten logistiikkakeskus

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot