Tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen"

Transkriptio

1 Tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen Kehittämisohjelma & kirjallisuuskatsaus Juha Vänskä & Jari Kuusisto Lokakuu 2007 SC-RESEARCH LAPUA, FINLAND, TEL , FAX

2 Sisällysluettelo Osa 1: Kehittämisohjelma Tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen 4 1 Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma Potentiaalin hyödyntäminen haasteellinen tehtävä Haasteisiin vastaaminen edellyttää monitasoista kehitystyötä 7 2 Yleisten valmiuksien vahvistaminen Palveluliiketoiminnan koulutusohjelmat Palveluliiketoimintaan liittyvän tietoisuuden lisääminen 9 3 Yrityksissä tapahtuva kehitystyö Tutkimus- ja esiselvityshankkeet Yritys- ja yritysryhmäkohtaiset T&K-hankkeet 14 4 Lopuksi 16 Osa 2: Kirjallisuuskatsaus 5 Tiivistelmä 18 6 Palveluliiketoiminta tuotannollisissa yrityksissä Miksi lisätä palveluita omaan tarjoamaan? Tuotteiden ja palveluiden väliset eroavaisuudet Integroidut tuote-palveluratkaisut 22 7 Palvelukeskeisen ratkaisuliiketoiminnan kehittäminen tuotannollisessa yrityksessä 26 8 Palvelukeskeisen ratkaisuliiketoiminnan käynnistämiseen liittyviä haasteita Luottamus palvelukeskeisen ratkaisuliiketoiminnan taloudellisiin mahdollisuuksiin Yrityskulttuurin muutos ja sen johtaminen Uusi pelikenttä, uudet haasteet Ylioptimististen tavoitteiden asettaminen 33 9 Lopuksi 34 Liitteet 2

3 Tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen Osa 1: Kehitysohjelma Juha Vänskä & Jari Kuusisto Lokakuu

4 Seinäjoen ammattikorkeakoulu KEHITYSOHJELMA SC-Research Lokakuu 2007 Tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen Tämä raportti liittyy Seinäjoen seudun aluekeskusohjelman puitteissa toteuttavaan Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelman suunnittelu - hankeeseen, jonka päämääränä on edistää tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittymistä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kehitysohjelman yleisenä tavoitteena on: Auttaa tuotannollista toimintaa harjoittavia yrityksiä ymmärtämään paremmin palveluliiketoiminnan luonnetta, kasvavaa strategista merkitystä ja operatiivista johtamista, Nostaa yritysten tietoisuutta palveluliiketoimintaa liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista ja Käynnistää systemaattinen palveluliiketoiminnan kehittämistyö pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeen toteuttamista varten laaditun työsuunnitelman mukaisesti kehittämisohjelman valmistelu koostui kahdesta osakokonaisuudesta. Ensimmäisessä osiossa keskityttiin olemassa olevaan, kirjalliseen lähdeaineistoon, jonka pohjalta tutkijaryhmä laati tämän raportin osassa 2 esitetyn kirjallisuuskatsauksen. Ensimmäisen osion tuotokset toimivat perustana hankkeen toiselle, empiiriselle osiolle, jossa aineistonkeruu rakentui yhteensä 14 yrityshaastatteluun. Arvokkaan panoksensa selvitystyön toteutukselle antoivat: Haastateltu henkilö Talouspäällikkö Pentti Mannila Toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari Tuotantojohtaja Reijo Virtanen Toimitusjohtaja Markku Hautanen Toimitusjohtaja Nanna Hietala Toimitusjohtaja Esko Rintamäki Toimitusjohtaja Hannu Rantala Toimitusjohtaja Arto Pohto Toimitusjohtaja Marko Mäki-Haapoja Varatoimitusjohtaja Reino Kangas Kehitysjohtaja Jari Hauta-aho Toimitusjohtaja Hannu Mäki-Rahkola Hallituksen puheenjohtaja Olavi Viljanmaa Toimitusjohtaja Timo Laurila Yritys Antti Lindfors Oy Veljekset Ala-Talkkari Oy Honkarakenne Oyj Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Junkkari Oy Finnlamelli Oy Tankki Oy Pellonpaja Oy Reikälevy Oy Relicomp Oy Serres Oy Pesmel Oy Urho Viljanmaa Oy Jokipiin Pellava Oy 4

5 Haastatteluun osallistuneet yritykset edustivat laaja-alaisesti maakunnan tuotannollista toimintaa. Tällä valinnalla pyrittiin vahvistamaan empiirisen aineiston monipuolisuus ja rikkaus. Edelleen valinta pyrittiin kohdentamaan kasvuhakuisiin yrityksiin, koska ne edustavat kaikkein potentiaalisinta kohdejoukkoa varsinaisia kehityshankkeita silmälläpitäen. Haastattelujen aikana käytiin laajasti läpi palveluliiketoimintaan liittyviä teemoja mukauttaen tarkempaa kysymyksenasettelua kunkin yrityksen toimintaan sopivaksi. Tarkasteltuja pääkysymyksiä olivat: Palveluiden asema ja rooli yrityksen liiketoiminnassa? Palvelutuotannon organisointi? Uuden teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa? Asiakkaan rooli palvelutuotannossa? Palveluiden hinnoittelu? Palveluiden T&K-toiminta? Palveluiden suojaaminen? Palveluliiketoiminnan kehittämisen haasteet ja pullonkaulat? Nauhoitettua haastatteluaineistoa kertyi yhteensä n. 12 tuntia, Aineiston analysoinnin tuloksena oli mahdollista muodostaa kokonaisvaltainen kuva maakunnan tuotannollisten yritysten keskeisistä, palveluliiketoiminnan vahvistamiseen liittyvistä kehitystarpeista. Näiden löydösten pohjalta oli mahdollisuus tehdä teoriapainotteisen kirjallisuuskatsauksen lopullista sisältöä koskevat päätökset. Perusajatuksena oli, että kirjallinen tausta-aineisto kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan niihin aihealueisiin, joiden kautta maakunnan tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittymistä voidaan selkeästi edistää. 5

6 1 Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma 1.1 Potentiaalin hyödyntäminen haasteellinen tehtävä Palveluliiketoiminnan käynnistäminen ja uusien tuote-palvelukonseptien saattaminen markkinoille nähdään yleisesti yhdeksi potentiaalisimmista tavoista vahvistaa tuotannollisten yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Kuitenkin vain harvat tuotannolliset yritykset ovat onnistuneet kehittämään palveluista merkittävää uutta liiketoimintaa. Yksi keskeisistä syistä on se, että asiakkaat ovat haluttomia maksamaan tämänkaltaisista palveluista, joita teollisuus on perinteisesti tarjonnut heille aikaisemmin ilman korvausta. Asiakkaat pyrkivät myös välttämään ajautumista tilanteeseen, jossa he ovat voimakkaassa riippuvuussuhteessa yksittäiseen palveluntuottajaan. Palveluliiketoimintaan liittyviä vaikeuksia kuvastaa myös suomalaisen hitsauslaitevalmistajan Kemppi Oy:n toimitusjohtajan Anssi Rantasalon tuore kommentti: Palveluista syntyneet kulut on kuitenkin siirretty osaksi tuotteiden hintoja, mikä on tehnyt hyviä palveluksia tarjoavien yritysten tuotteista muita kalliimpia Anssi Rantasalo, Tekniikan näköalat, 3/2007 Syitä palveluliiketoiminnan kehittämiseen liittyviin vaikeuksiin on löydettävissä myös yritysten sisältä. Kuten kehittämisohjelmaan liittyvässä kirjallisuuskatsauksessa todetaan, yritysjohdon ajattelumallien ja yritysten sisäisten toimintatapojen muuttaminen on usein tuskallinen prosessi. Yritykset ovat oman toiminnallisen historiansa vankeja ja tyypillisesti ne pyrkivät liiketoiminnallisten muutospaineiden esiin nousemisen yhteydessä pitäytymään niissä vahvuuksissa, joiden varassa yrityksen kehittymistä on aikojen saatossa viety eteenpäin. Palvelukeskeisen ratkaisuliiketoiminnan menestyksekäs harjoittaminen edellyttää kuitenkin yrityksiltä mm. aivan uudenlaista osaamisrakennetta. Tällöin on vaarana, että palveluliiketoimintaa kehittävän yrityksen aikaisemmista menestystekijöistä muodostuu vaikeasti ylitettävä este, joka haittaa merkittävästi uuden toimintamallin käyttöönottoa. Palvelukeskeisen ratkaisuliiketoiminnan kehittäminen vaatiikin yritykseltä pitkäjänteistä ja päämäärätietoista työskentelyä. Kyse on usein yrityskulttuurin tason muutosprosessista, jonka menestyksekäs läpivienti kestää tyypillisesti 2-5 vuotta. Työ on kuitenkin kannattavaa, koska sen avulla on mahdollista luoda ylivoimaista kilpailuetua suhteessa kilpaileviin yrityksiin tavalla, jota on hyvin vaikea tai jopa mahdotonta kopioida. 6

7 1.2 Haasteisiin vastaaminen edellyttää monitasoista kehitystyötä Edellisessä kappaleessa esitettiin muutamia palveluliiketoiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita. On selvää, että kyseisten haasteiden voittamiseen ei ole olemassa yhtä yksittäistä työkalua, vaan kehittäminen edellyttää laaja-alaista työskentelymallia. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelutyön toteuttajana toimivan SC-Researchtutkimusyksikön (SCR) ehdotus palveluliiketoiminnan kehittämisohjelman sisällöksi. Kehittämistyö jaetaan ehdotuksessa kahteen toisiaan tukevaan ja tosiinsa limittyvää osakokonaisuuteen, jotka ovat: a) Yleisten valmiuksien vahvistaminen (siniset laatikot) ja b) Yrityksissä tapahtuva kehitystyö (vihreät laatikot) Koulutusohjelmat a) AMK-perusopiskelijat b) Aikuisopiskelijat Tutkimushankkeet Esiselvityshankkeet a) DIP (Liito-ohjelma) b) Serve aiehaku c) ServInno-analyysit PALVELULIIKE TOIMINNAN KEHITTYMINEN Tietoisuuden lisääminen a) Seminaarit & konferenssit (ISPIM 2010) b) Teemaviikot c) Benchmarking Yrityskohtaiset & yritysryhmien T&K-hankkeet Kuva 1. Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelman sisältö 7

8 2 Yleisten valmiuksien vahvistaminen Yleisten valmiuksien vahvistamiseen liittyvä osio sisältää kaksi toimenpidekokonaisuutta: palveluliiketoimintaan liittyvät koulutusohjelmat sekä aktiviteetit, jotka tähtäävät tietoisuuden lisäämiseen palveluliiketoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista. 2.1 Palveluliiketoiminnan koulutusohjelmat Palveluliiketoiminnan kehittämiseen tähtäävät koulutusohjelmat suunnataan ehdotuksessa kahdelle pääkohderyhmälle Seinäjoen AMK:n perusopiskelijoille sekä laaja-alaisesti työn ohella opiskelevalle aikuisväestölle. Alustan suunnitelman mukaan koulutusohjelma koostuu 3 moduulista, jotka ovat: Palveluliiketoiminnan kehittäminen, Palveluiden tuotteistaminen Palveluiden suojaaminen Ehdotuksen mukainen koulutusohjelma tulisi mahdollisimman pikaisesti liittää osaksi AMK:n koulutustarjontaa. Tavoiteasetannan mukaisesti opetustoiminta käynnistyisi syksyllä Koulutusohjelma suunnataan laaja-alaisesti kaikille AMK:n perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. Erityistä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää tekniikan alan opiskelijoiden rekrytointiin, jotka voisivat työelämään siirryttyään toimia palveluliiketoiminnan muutosagentteina tuotannollista toimintaa harjoittavissa yrityksissä. Aikuiskoulutuksessa päähuomio kohdennetaan uuden tiedon käytännölliseen soveltamiseen yritystoiminnassa. Koulutusohjelman avulla on mahdollisuus ideoida ja käynnistää myös varsinaisia palveluliiketoiminnan kehittämiseen liittyviä T&K-hankkeita. Edellä lyhyesti kuvattujen koulutusohjelmien rinnalla voitaisiin mahdollisesti toteuttaa myös palveluinnovaatioihin liittyvää koulutusta. Esimerkiksi Keski- Pohjanmaan maakunnassa ollaan käynnistämässä alueen kehittäjätahoille suunnattua palvelualojen (pl. julkiset palvelut ja hoiva-ala) innovaatiokoulutusta, jonka laaditaan lisäksi palvelualojen maakunnallinen innovaatiostrategia. SCR on jättänyt saamansa tarjouspyynnön mukaisesti oman ehdotuksensa ko. koulutusohjelman toteuttamisesta. Ehdotetun koulutusohjelman sisältö kattaa aiemmin tässä luvussa esitetyt teemat (palveluliiketoiminnan kehittäminen, palveluiden tuotteistaminen ja suojaaminen), jonka lisäksi koulutuksessa käsitellään palveluiden roolia ja asemaa kansallisessa ja 8

9 muiden EU-maiden innovaatiojärjestelmissä. SCR tulee myös osallistumaan asiantuntijana Keski-Pohjanmaan maakunnallisen innovaatiostrategian laatimiseen. 2.2 Palveluliiketoimintaan liittyvän tietoisuuden lisääminen ISPIM-konferenssi Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelmaan sisältyvän tietoisuuden lisääminen -osion keskeisin toimenpide liittyy kansainvälisen ISPIMkonferenssin järjestämiseen Seinäjoella vuonna The International Society for Professional Innovation Management (ISPIM) on vuonna 1983 perustettu kansainvälinen järjestö, jonka jäsenistöön kuuluu innovaatiotoiminnasta ja innovaatioiden johtamisesta kiinnostuneita tutkimusja yrityselämän edustajia. Vuosittain järjestettävä ISPIM-konferenssi on yksi järjestön pääaktiviteeteista. Vuoden 2007 tapahtuma Varsovassa "Innovation for Growth: The Challenges for East & West"-konferenssi kokosi yhteen noin 200 henkilöä yli 20 eri maasta kaukaisempien vieraiden saapuessa Uudesta- Seelannista, Saudi-Arabiasta, Etelä-Afrikasta, Meksikosta ja Kanadasta. Vuonna 2008 järjestyksessään 19. ISPIM-konferenssi Open Innovation: Creating Products & Services through Collaboration järjestetään Ranskassa ja vuonna 2009 kokousisäntänä toimii Itävalta. Varsovan kokouksen yhteydessä ISPIM:n puheenjohtaja Ian Bitran julisti, että vuoden 2010 kokousisännyydestä kiinnostuneet tahot ilmaisisivat halukkuutensa tapahtuman järjestämiseen. Tässä yhteydessä Juha Vänskä kertoi, että Seinäjoki voisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto. Syksyn 2007 aikana käydyt keskustelut STOY:n edustajien kanssa ovat sittemmin vahvistaneet edellä esitetyn arvion. Näin ollen valmistelutöitä tullaan jatkamaan. Tavoitteena on, että ISPIM rantautuu kesäkuussa 2010 Seinäjoelle. Teemallisesti 21. ISPIM-konferenssi suunnataan erityisesti palveluinnovaatioihin ja palveluliiketoimintaan. Lisätietoja ISPIM:stä löytyy osoitteesta Palveluliiketoiminnan teemaviikko Osion toinen aktiviteetti liittyy palveluliiketoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvän teemaviikon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoitteena on, että teemaviikosta rakennettaisiin vuosittain toistettava, monipuolinen ja kiinnostava sarja tapahtumia/aktiviteetteja, joiden avulla yrityksillä olisi mahdollisuus saada state-of-art-tietoa palveluliiketoiminnasta sekä myös tutustua olemassa oleviin hyviin käytäntöihin. 9

10 Teemaviikon suunnittelu on erittäin haasteellinen tehtävä, koska vastaavan tyyppisiä, yrityksille suunnattuja tilaisuuksia järjestetään paljon. Kiinnostuksen lisäämiseksi viikon tapahtumien pitopaikoiksi voitaisiin mahdollisuuksien mukaan valita joukko isäntäyrityksiä (esim. vanhan Vaasan läänin alueelta), jolloin tilaisuuksiin osallistujille avautuisi mahdollisuus tutustua (benchmarkata) ko. yrityksen toimintaan. Tapahtumat toimisivat samalla myös yritysten välisinä verkottumistilaisuuksina. 3 Yrityksissä tapahtuva kehitystyö Yrityksissä tapahtuva kehitystyö on erittäin haastava kokonaisuus. Kuten maakunnallisen palveluliiketoiminnan kehittämisohjelmaan sisältyvässä kirjallisuuskatsauksessa on esitetty, haasteet ovat hyvin moninaisia eikä niiden poistamiseksi ole löydettävissä yhtä yksittäistä ratkaisua. Kuvassa 2 on esitetty käynnissä olevan ServNet-tutkimushankkeen yhteydessä luotu konseptuaalinen malli liiketoiminnan laaja-alaisesta kehittämisestä. Mallissa kehittämistyö jakautuu kahdelle tasolle (strategiselle ja operatiiviselle), joita on tarkasteltava samanaikaisesti. Kuva 2. Liiketoiminnan laaja-alaisen kehittämisen konseptuaalinen malli 10

11 Strategisen tason kehittämistoiminta kohdentuu radikaaleihin (epäjatkuviin) innovaatioihin, joiden kautta yritys tavoittelee esimerkiksi voimakkaampaa kasvua kuin toimialalla keskimäärin. Tarkastelun painopisteenä on erilaisten liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tunnistamisessa ja aikajänne on tyypillisesti 3-5 vuotta (tai jopa pidempikin). Analyysissa käytetään työkaluina eri ennakointimenetelmiä, kuten skenaariotekniikoita ja tulevaisuustyöpajoja. Strateginen kehitystyön vaatii onnistuakseen myös luovuuteen ja muutosherkkyyteen kannustavaa johtamiskulttuuria. Operatiivisen tason kehittämistoiminta on luonteeltaan jatkuvaa, vähittäistä parantamista. Kehitystyön tavoitteena saattaa olla mm. kustannusten leikkaaminen, asiakastyytyväisyyden kasvattaminen tai esimerkiksi palvelutuotantoon liittyvän kapasiteetinhallinnan tehostaminen. Kehitystyö tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakasrajapinnan kanssa. Kehittämiskohteiden tunnistamiseksi yrityksen tulee kerätä tietoa kilpailijoiden toiminnasta, toimittajiltaan, jälleenmyyjiltään sekä luonnollisesti myös omalta henkilöstöltään. Kehittämistyön aikajänne on lyhyt ja sitä voidaan aktivoida mm. rakentamalla palkkiojärjestelmä, joka kannustaa informaation jakamiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Järjestelmätoimittaja edustaa tyypillisesti yrityksen tulosyksikkötasoa, jonka tehtävänä on rakentaa silta edellä esitettyjen tasojen välillä. Pelkistäen kyse on kehittämisohjelmien resursoinnista ja toimeenpanosta siten, että strategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Liiketoiminnan laaja-alaisen kehitystyön edellytyksenä on, että hankkeet suunnataan yhtäältä strategisen ja toisaalta operatiivisen toiminnan tasoille. Tätä taustaa vasten yrityksissä tapahtuva kehitystyö on palveluliiketoiminnan kehittämisohjelmassa jaettu kahteen toisiaan täydentävään osakokonaisuuteen strategista päätöksentekoa tukeviin tutkimus- ja esiselvityshankkeisiin sekä yritysten operatiivista toimintaa tehostaviin yritysja yritysryhmäkohtaisiin T&K-hankkeisiin. 3.1 Tutkimus- ja esiselvityshankkeet Tutkimus- ja esiselvityshankkeet muodostavat käyttökelpoisen etenemispolun etenkin niille yrityksille, joilta puuttuu selkeä näkemys palveluliiketoimintaan liittyvästä potentiaalista sekä edelleen niistä haasteista, joita uuden liiketoiminnan käynnistämiseen liittyy. Tarkastelun painopisteenä on laajaalaisen liiketoiminnan kehittämismallin strateginen taso ja siinä tehtävät päätökset. Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelmaan on sisällytetty kolme esimerkkiä hankkeista, joista jokainen tarjoaa mahdollisuuden kehitystoiminnan nopeaan käynnistämiseen. Nämä ovat DIP-tutkimushanke, Serve-teknologiaohjelman tutkimushankkeiden aiehaku ja ServInno-analyysipalvelu. 11

12 DIP-tutkimushanke Kansainvälisessä yhteistyössä toteutettavan DIP-hankkeen (DIP = Discontinous Innovation Project) tutkimuskohteena ovat epäjatkuvat innovaatiot. DIP-tutkimushanketta koskeva aiehakemus on toimitettu Tekesin Liito-teknologiaohjelman asiantuntijoille syyskuussa Hankekokonaisuuden tavoitteena on: Luoda uutta tietoa ja siten kasvattaa ymmärrystä epäjatkuvista innovaatioista sekä niihin liittyvistä piirteistä, jotka edistävät ja haittaavat yritysten liiketoiminnan kehittymistä Edistää hankkeeseen osallistuvien yritysten kykyä ennakoida ja arvioida kriittisesti sekä tarvittaessa uudistaa omia toimintamallejansa epäjatkuvuutta aiheuttavassa turbulenttisessa kilpailuympäristössä Tuottaa konkreettisia työkaluja ja johtamismenetelmiä, joiden avulla a) yritysjohdolla on mahdollisuus vastata epäjatkuvuuden mukanaan tuomiin strategisiin haasteisiin tai kääntäen b) jotka mahdollistavat markkinoilla tunnistettujen liiketoimintamahdollisuuksien tehokkaan hyödyntämisen. DIP-tutkimushankkeen suomalaisina osapuolina ovat SCR (koordinaattori) ja Teknillisen korkeakoulun BIT-tutkimuskeskus. Kansainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluu kaikkiaan 12 tutkijaryhmää 8 eri maasta. Tutkimustyön kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat University of Aalborg, Tanska (Prof. Frank Gertsen) ja Imperial College London, UK (Prof. John Bessant). Tutkimushankkeen toteuttamisen yhteydessä tullaan kokoamaan noin 15 yritystä käsittävä ryhmä eri liiketoimintasektoreilta: a) 5 suurta teollista yritystä (esim. Ruukki, Metso Paper, Valtra, Outotec, PIRauma, UPM, Kone), b) 5 pientä ja keskisuurta teollista tai (teollista) palveluyritystä (esim. Vaisala, FIT Biotech, Suomen Rehu) ja c) 5 puhdasta palveluyritystä (esim. SWECO, Pöyry, IBM). Kyseessä olevat yritykset muodostavat tutkimuksellisen pilottiryhmän mm. uusien kehittämistyökalujen suunnittelu- ja testausvaiheessa. DIP-hanketta tullaan markkinoimaan myös E-P:n alueen avainyrityksille. Tavoitteena on, että hankkeeseen saataisiin mukaan 1-3 yritystä, jotka ovat kiinnostuneita ja halukkaita panostamaan omien kilpailuedellytystensä jatkuvaan ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Serve-tutkimushankkeiden aiehaku Tekesin Serve-teknologiaohjelman tutkimushankkeita koskeva aiehaku on käynnistynyt lokakuussa Kyseiset hankkeet tarjoavat maakunnan yrityksille erinomaisen mahdollisuuden palveluliiketoimintaan liittyvien strategisten kysymysten selvittämiseen pienin panostuksin. Yrityksiltä kerättävä rahoitusosuus on pääsääntöisesti n. 5 prosenttia hankkeen 12

13 hyväksytyistä kokonaiskustannuksista (teemassa 3 yritysten rahoitusosuus vähintään 25 %). Vuoden 2008 tutkimusteemat kattavat laaja-alaisesti palveluliiketoimintaan liittyviä avainkysymyksiä (liitteessä 1 kattavammat kuvaukset ao. teemoista). Näitä ovat: Teema 1: Asiakkaan tarpeiden ja liiketoiminnan ymmärtäminen ja rooli palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnassa. Tarkastelu voi kohdentua mm. Asiakkaan tarpeiden, olemassa olevien ja piilevien, ymmärtäminen ja ennakointi sekä niiden muuntaminen liiketoiminnaksi Asiakkaan liiketoiminnan ja käytäntöjen kokonaisvaltainen ymmärtäminen yrityksen arvonluonnin perustana Asiakastiedon jalostaminen ja hyödyntäminen uusien palvelukonseptien ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä Entistä monipuolisempien menetelmien hyödyntäminen asiakastiedon keräämisessä ja soveltamisessa Teema 2: Palvelun arvo ja arvostus liiketoiminnassa. Tarkastelu voi kohdentua mm. Palvelun arvon ulosmittaaminen, kannattavat liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat palvelujen ja ratkaisujen tarjoamiseen Palvelujen hinnoittelu ja palvelutuotannon kustannushallinta Palveluliiketoiminnan mittaaminen Palvelutoimintojen johtaminen globaalissa yrityksessä Teema 3: Palvelukonseptien kehittäminen. Tarkastelu voi kohdentua mm. Monistettavien ja skaalautuvien palvelukonseptien rakentaminen Miten palveluja massaräätälöidään ja millaisia menetelmiä siihen tarvitaan? Miten varmistetaan palvelukokemuksen yhtenäisyys ja tasalaatuisuus? Globaalissa liiketoimintaympäristössä menestyvien innovatiivisten palvelukonseptien kehittäminen Palvelujen konseptoinnin työkalut ja toimintamallit, erityisesti painottaen verkostomaisia toimintamalleja Brändäyksen merkitys palveluliiketoiminnassa, brändien johtaminen ja hallinta. Tutkimushankkeiden aiehakuun liittyviä mahdollisuuksia tullaan esittelemään maakunnan kärkiyrityksille, jotka kehittämisohjelmaan liittyneen haastattelukierroksen yhteydessä ilmaisivat mielenkiintonsa palveluliiketoimintaan liittyvien valmiuksien kehittämiseksi. 13

14 ServInno-analyysipalvelu ServInno-analysointipalvelu on palveluliiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille pk-yrityksille suunnattu palvelupaketti. Analyysin tavoitteena on luoda yritykselle kokonaisvaltainen kehitysohjelma, jossa tähdätään palveluliiketoimintaan liittyvän potentiaalin tuloksekkaaseen hyödyntämiseen. ServInno-analyysin toteutuksessa pyritään lähtökohtaisesti hyödyntämään Tekesin valmistelurahoitusta, joka tarjoaa yrityksille joustavan ja edullisen tavan käynnistää palveluliiketoimintaan liittyvät kehitystoimet. Pk-yrityksille valmistelurahoitusta myönnetään 70 % hankkeelle hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. ServInno-analyysin kesto on arviolta 2-6 kuukautta. Varsinainen analyysi pohjautuu yrityksessä toteutettaviin työpalavereihin, joiden yhteydessä voidaan samalla vahvistaa yrityksen koko henkilöstön sitoutumista analyysin tuloksena syntyvän kehitysohjelman toteuttamiseen. 3.2 Yritys- ja yritysryhmäkohtaiset T&K-hankkeet Yritys- ja yritysryhmäkohtaiset T&K-hankkeet ovat yksi mahdollisuus kehittää tuotannollisten yritysten palveluliiketoimintaa. Kyseiset hankkeet räätälöidään rahoitusta hakevan yrityksen tarpeiden mukaan. Näin ollen kehittämistoimenpiteet voidaan suunnata tehokkaasti juuri niihin pisteisiin, jotka kaipaavat tehostamista. Yrityskohtaisien hankkeiden etuna voidaan pitää myös niiden korkeaa salassapidon astetta tämä luottamuksellisuuteen liittyvä nousi esille myös eräissä haastatteluissa vahvasti esille. Osa haastatelluista yritysjohdon edustajista kertoi, etteivät he ole halukkaita osallistumaan hankkeisiin, jossa on mukana myös muita yrityksiä. Heidän mielestään keskustelut ajautuvat yhteishankkeissa usein liian yleiselle tasolle, jonka lisäksi vaarana on myös luottamuksellisten tietojen leviäminen ydinryhmän ulkopuolelle. Yritys- ja yritysryhmäkohtaisten hankkeiden käynnistämisen keskeisimpänä rahoitusinstrumenttina toimii Serve-teknologiaohjelma. Maakunnallista palveluliiketoiminnan kehittämisohjelmaa laadittaessa, Serve-rahoitteisia, teollisuuden palveluliiketoimintaan kohdistuvia kehityshankkeita oli käynnissä kaikkiaan 18 kpl. Seuraavassa taulukossa on esitettynä esimerkinomaisesti muutamia näistä: 14

15 Taulukko 1. Esimerkkejä käynnissä olevista Serve-yrityshankkeista Yritys Projektin nimi Projektikuvaus John Deere Forestry Oy Modular Service Products Projektissa kehitetään modulaarisia palvelutuotteita tukemaan Kemppi Oy HT Lasertekniikka Oy Rautaruukki Oyj Kemppi Service Business Concept Järjestelmätoimittajan palveluliiketoimintamalli ja sitä tukeva teknologiaharppaus Dynaamiset kapasiteetin hallinnan teknistaloudelliset menetelmät pääomavaltaisessa teollisuudessa globaaleja palvelutoimintoja KSBC-projektissa kehitetään kokonaisvaltainen konsepti Kempin palveluliiketoiminta-malliksi ja organisoimiseksi. KSBC sisältää palveluiden kehitys- ja tuotteistusprosessin, teknologian ja palveluiden kehittämisen integroimisen, sekä palveluliiketoiminnan organisaation rakentamisen, mukaan lukien globaalin tytäryhtiö- ja dealerverkoston nostamisen uudelle yhteistyön tasolle, sekä asiakkaiden että emoyhtiön suuntaan. Tuote- ja teknologiaorientoituneesta yrityksestä ei yhdessä yössä siirrytä ratkaisuja tuottavaksi palveluntarjoajaksi. Muutos toimintamalleissa vaatii ajatusmallien muutosta, osaamisten yhdistämistä yrityksen sisällä ja uudenlaista yhteistyötä. HT Lasertekniikka keskittyy strategian mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden järjestelmätoimituksiin valitulle asiakaskunnalle. Kehittymisen haasteena on löytää HT Lasertekniikan näkökulmasta mielekkäät lopputuotteen valmistajat, joille voidaan rakentaa yksilölliset palvelukokonaisuudet ja - konseptit. Hankkeen keskeisenä tarkoituksena on kehittää järjestelmätoimittajuutta, jossa laserhitsaus on integroitu osaksi toimitusketjua, kokonaisuuksien valmistamiseksi. Projektissa kehitetään pääoman tuotto-ohjautuva epävarmuuden ja muuttuvan liiketoimintaympäristön huomioiva teknistaloudellinen päätöksentekomenetelmien joukko ja tietotekninen ratkaisu neljään eri suunnittelu-ongelmaan ja näkökulmaan: 1) kapasiteettiin liittyvä yhtymätason riskien hallinta 2) usean tehtaan kapasiteetin hallinta 3) yhden tuotantolaitoksen kapasiteetin hallinta 4) tuotantolaitoksen toiminnon kapasiteetin hallinta 15

16 Serve-yrityshankkeiden joukossa ei ole yhtään etelä-pohjalaista yritystä. Tämä havainto heijastelee pitkälti sitä kokonaiskuvaa, joka muotoutui myös haastattelujen perusteella. Palveluliiketoiminta on yleisesti ottaen aihealue, joka ei ainakaan toistaiseksi ole saanut tuotannollista toimintaa harjoittavissa yrityksissä merkittävää jalansijaa oikeana liiketoimintana. Palveluilla on kuitenkin huomattava rooli maakunnan yritysten liiketoiminnassa. Tämä kävi hyvin ilmi, kun haastattelujen aikana yrityksiä pyydettiin nimeämään ne elinkaaripalvelut (katso sivulla 24 esitetty kuva 3), joita he asiakkailleen tarjoavat. Vastauksien perusteella kävi ilmi, että elinkaaripalvelut olivat kattavasti mukana yritysten liiketoiminnassa. Mutta niiden rooli liittyi ennen kaikkea tuotekaupan tukemiseen. Palvelujen toissijaista roolia kuvastaa myös palvelujen T&K-toimintaan liittyneeseen kysymykseen saadut vastaukset. Valtaosassa yrityksiä palveluihin liittyvä kehitystoiminta oli luonteeltaan reaktiivista kehitystoiminta käynnistetään vasta sitten, kun asiakkaat riittävässä määrin vaativat uusia palveluja. 4 Lopuksi Kuten edellä käy ilmi, palveluliiketoiminnan kehittämisessä maakunnan tuotannollista toimintaa harjoittavilla yrityksillä on runsaasti työsarkaa, mikäli yritykset haluavat aidosti hyödyntää palveluihin liittyvää liiketoimintapotentiaalia. Tämän johdosta laaja-alaista kehittämisohjelmaa ja sen toteuttamista voidaan pitää tarpeellisena ja oikeutettuna julkisena interventiona. Yksi mahdollisuus palveluliiketoiminnan eteenpäin viemiseksi liittyy entistä tiiviimmän yhteistyön rakentamiseen vanhan Vaasan läänin alueella toimivien yritysten kanssa. Yhteistyön käynnistäminen erityisesti vaasalaisten kärkiyritysten kanssa voisi tarjota runsaasti oppimismahdollisuuksia niille yrityksille, jotka kaipaavat mm. palveluliiketoimintaan, palvelujen konseptointiin ja modularisointiin sekä edelleen palveluliiketoiminnan ansaintamalleihin liittyviä käytännön esimerkkejä. Pyörää ei palveluliiketoiminnassakaan kannata keksiä uudelleen. 16

17 Tuotannollisten yritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen Osa 2: Kirjallisuuskatsaus Juha Vänskä & Jari Kuusisto Lokakuu

18 5 Tiivistelmä Innovatiivisten palveluiden merkitys teollisuuden liiketoiminnassa lisääntyy koko ajan. Niiden avulla voidaan uudistaa myös suomalaisen teollisuuden liiketoimintamalleja ja parantaa mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa Minna Suutari, Tekesin Serve-teknologiaohjelman päällikkö, 2006 Palvelut ovat luonteeltaan aineettomia prosesseja, jotka tyypillisesti tuotetaan ja kulutetaan ainakin jossain määrin vuorovaikutteisesti asiakkaan kanssa. Kaiken kaikkiaan palvelut edustavat huomattavaa liiketoimintapotentiaalia, jota yritykset voivat hyödyntää systemaattisen ja pitkäjännitteisen kehitystyön tuloksena. Laajassa kansainvälisessä selvityksessä 1 ilmeni, että palveluiden kannattavuus voi olla jopa 75 % korkeampi kuin valmistavan teollisuuden muiden liiketoimintojen. Vaikka tuotannollisten yritysten tuottamat palvelut muodostavat merkittävän osan niiden liikevoitosta, yritykset eivät kuitenkaan hyödynnä olemassa olevaa liiketoiminnallista potentiaalia myymällä lisäarvopalveluita olemassa oleville asiakkailleen. Parantamalla ja kehittämällä asiakkaille tarjottavia palvelukokonaisuuksia myös suomalaisilla yrityksillä olisi mahdollista kasvattaa liikevaihtoa, markkinaosuutta ja asiakasuskollisuutta. Tutkimuksemme mukaan monet yritykset keskittävät toimintaansa edelleen pääosin tuotekehitykseen, eivätkä kohdenna tarpeeksi voimavarojaan erittäin kannattavien palvelujen kehittämiseen Jussi Konkola, Suomen Deloitten Manufacturing-toimialan johtaja, 2006 Palvelukeskeisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyy useita haasteita. Liiketoiminnan menestyksekäs uudistaminen vaatii yritykseltä ja sen koko henkilöstöltä pitkäjänteistä ja päämäärätietoista työskentelyä oikoteitä onneen ei yksinkertaisesti ole olemassa. Syvällisimmillään kyse on yrityskulttuurissa tapahtuvasta muutosprosessista, jonka menestyksekäs läpivienti kestää tyypillisesti 2-5 vuotta. Työ on kuitenkin kannattavaa, koska sen avulla on mahdollista luoda ylivoimaista kilpailuetua suhteessa kilpaileviin yrityksiin tavalla, jota on hyvin vaikea tai jopa mahdotonta kopioida. 1 Deloitte,

19 6 Palveluliiketoiminta tuotannollisissa yrityksissä 6.1 Miksi lisätä palveluita omaan tarjoamaan? Globaalien markkinavoimien puristuksessa tuotannollista liiketoimintaansa harjoittavat yritykset ovat viimeisen vuosikymmenen kuluessa ryhtyneet lisääntyvässä määrin tarkastelemaan niitä mahdollisuuksia, joita palvelut voisivat niille tarjota. Palvelut ovat olleet perinteisesti osa tuotannollisten hyödykkeiden parissa käytävää kauppaa. Palvelut ovat kuitenkin olleet lapsipuolen asemassa yritysten liiketoiminnassa. Niitä tarjotaan asiakkaalle usein ilman erillistä korvausta varsinaisen tuotekaupan vauhdittamiseksi. Tällöin palvelut mielletään helposti ylimääräiseksi kulueräksi, joista on ainoastaan haittaa liiketoiminnalle. Viimeaikaiset kehitystrendit ovat kuitenkin osoittaneet, että palvelut ovat jopa osittain syrjäyttäneet yritysten aikaisemmin harjoittaman tuotekeskeisen liiketoimintamallin. Esimerkkejä uudenlaisesta liiketoiminta-ajattelusta on löydettävissä mm. ajoneuvoteollisuudesta, josta seuraava esimerkki: The shape of car manufacturing will change radically. The ultimate pattern, according to industry seers such as J Ferron of Pricewaterhouse Coopers, is that today's metalbashers will disappear. In their place will be vehicle brand owners (or VB0s). They will do only the core tasks of designing, engineering and marketing vehicles. Everything else, including even final assembly, may be done by the parts suppliers. Incredible shrinking plants, The Economist Ajoneuvoteollisuus on toimiala, jossa maailmanlaajuinen kilpailu on erittäin kireää. Markkinoilla menestyminen on vaatinut yrityksiltä suuria ponnistuksia tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Tuottavuuteensa ja kannattavuutensa parantamiseksi yritykset ovat jo vuosien ajan ulkoistaneet ydinliiketoimintaansa kuulumattomia toimintoja yhteistyökumppaneillensa. Ajoneuvoteollisuuden harjoittamalla toimintojen ulkoistamisella on kuitenkin omat rajansa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ajoneuvoteollisuuden keskimääräinen ulkoistamisaste oli vuosituhannen alussa hieman yli 60 % eikä sen enää uskottu tästä kasvavan - yritykset ovat haluttomia lisäämään ulkoistamista, koska ne pelkäävät oman ydinosaamisensa ja keskeisimpien resurssiensa katoamista von Corswant, & Fredriksson,

20 Kuten edellä esitetystä Economist-lehden artikkelista käy ilmi, ajoneuvoteollisuus on kääntänyt päähuomion asiakasrajapinnan hallintaan, jakelukanavien kehittämiseen sekä brandin johtamiseen, koska varsinaisessa tuotannossa tuottavuuden ja kannattavuuden tehostaminen on nykyisessä kilpailutilanteessa vaikeaa. Liiketoiminnan uudelleensuuntaaminen on edellyttänyt yrityksiltä markkinoiden entistä tehokkaampaa segmentointia sekä yhä yksilöllisemmin räätälöityjen tuotepalvelukokonaisuuksien kehittämistä ja niiden jakelua. Varsinaisen tuotannon kannalta tämä tarkoittaa yrityksen tuotantotoimintojen laajamittaista hajautusta, jolloin eri asiakassegmenttejä palvellaan suhteellisen pienistä kokoonpanoyksiköistä käsin. Tämän kaltaiset, lähellä markkinoita toimivat pienet kokoonpanoyksiköt pystyvät tuottamaan valitulle kohderyhmälle suunnattuja tuote-palvelukokonaisuuksia tehokkaammin kuin se olisi mahdollista suuressa, keskitetyssä tuotantojärjestelmässä. Ajoneuvoteollisuuden uudella tuotantorakenteella on runsaasti yhtymäkohtia ja samankaltaisuuksia perinteisen palvelutuotannon kanssa. Suuremmille palveluyrityksille on tyypillistä, että niiden johtaminen ja kehitystoiminta on varsin pitkälle keskittynyttä, mutta varsinaisen palvelun tuotannosta ja jakelusta vastaavat suhteellisen pienikokoiset, lähellä markkinoita olevat liiketoimintayksiköt. Aikaisempien selvitysten 3 pohjalta voidaan todeta, että palveluiden järjestelmällisellä ja suunnitelmallisella kehittämisellä voidaan merkittävällä tavalla vahvistaa yritysten kasvumahdollisuuksia ja niiden liiketoiminallista kannattavuutta. Syitä on useita: Yrityksen myynnin ja kassavirran parempi ennustettavuus: markkinoiden kysynnän syklisyys on tyypillistä useille eri toimialoille (esimerkiksi rakennusteollisuudelle tyypilliset kausivaihtelut, autoteollisuuden kysynnän heilahtelu yleisen taloudellisen kehityksen vanavedessä, jne.). Yritykset käyvät yhä voimakkaampaa kilpailua kypsillä/kypsyvillä markkinoilla eri tuoteryhmissä, mikä johtaa hyvinkin ankaraan taisteluun markkinaosuuksista sekä edelleen katteiden laskuun. Kun yhtälöön lisätään vielä asiakkaiden ja mahdollisten päämiesten suunnalta tuleva hintapaine, niin myynnin, tuottavuuden ja kannattavuuden ennakoinnista muodostuu haastava tehtävä. Palveluiden kytkeminen osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa on yksi mahdollisuus vastata näihin haasteisiin. Markkinoiden paineet vaikuttavat myös asiakkaiden liiketoimintaratkaisuihin. Omaan ydinosaamiseen keskittyminen sekä siihen kytkeytyvä toimintojen osittainen ulkoistaminen luovat uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia palveluihin erikoistuville asiantuntijayrityksille. Palveluiden liittäminen osaksi asiakkaille tarjottavaa räätälöityä kokonaisratkaisua voi merkittävällä tavalla vahvistaa yrityksen asemaa markkinoilla ja samalla suojata tehokkaalla tavalla varsinaista 3 mm. Reinartz,& Ulaga,

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006-2013

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006-2013 Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille 2006-2013 Serve Tartu edelläkävijyyden haasteeseen! Serve-ohjelma edistää palveluinnovaatioiden kehittymistä suomalaisissa yrityksissä. Serven kohderyhmänä

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneessa teollisuuden yrityksessä Palveluliiketoimintaseminaari 23.5.2013

Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneessa teollisuuden yrityksessä Palveluliiketoimintaseminaari 23.5.2013 Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneessa teollisuuden yrityksessä Palveluliiketoimintaseminaari 23.5.2013 Projekti-insinööri Jukka Ohvanainen Esityksen sisältö: 1. Teollisuuden palveluliiketoiminta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Jaana Auramo. Copyright Tekes

Jaana Auramo. Copyright Tekes Jaana Auramo Copyright Tekes Miksi palveluinnovaatiot? Palveluinnovaation ulottuvuudet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut Verkostot ja arvoketjut Organisatoriset ratkaisut Palvelutuotteet ja palveluprosessit

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen

Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Ympäristömittauksen ja monitoroinnin arvoketjun tuotteistaminen Leija 15.2.2008 TkT Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Esityksen sisältö Havaintoja nykytilasta Ajatuksia tulevaisuudesta Strategia Alusta

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti.

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Kattavimmillaan tuemme asiakastamme jatkuvasti markkinanäkemyksen,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut HYVÄ-aluefoorum Helsinki, 3.11.2009 Tekes sote-palvelujen kehittämisessä Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015 Copyrigh Tekes Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Toimiala Online kevätseminaari 12.4.2011 Ami- säätiö, Amiedu Taina Virtanen Suomen suurin ammatillinen aikuiskouluttaja Vahva vaikuttaja jo yli 30

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

MUUTOS JA MENESTYS. Teknologiayritykset matkalla kohti palveluliiketoimintaa Miten luomme tuotekeskeisestä yrityksestä palveluyrityksen?

MUUTOS JA MENESTYS. Teknologiayritykset matkalla kohti palveluliiketoimintaa Miten luomme tuotekeskeisestä yrityksestä palveluyrityksen? Teknologiayritykset matkalla kohti palveluliiketoimintaa Miten luomme tuotekeskeisestä yrityksestä palveluyrityksen? S Muutos ja menestys -seminaari 26.5.2010 Maaria Nuutinen, VTT, Organisaatioiden kehittäminen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Kuntaliitto 2.2.2010

Kuntaliitto 2.2.2010 Kuntaliitto 2.2.2010 Design-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiä mukaan palvelujen kehittämiseen Helsinki Service Designers-ryhmän tavoitteena on kytkeädesign-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiämukaan

Lisätiedot