ESPOON KAUPUNGIN TASA-ARVOTOIMIKUNNAN TOIMINTAKAUDEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNGIN TASA-ARVOTOIMIKUNNAN TOIMINTAKAUDEN TOIMINTAKERTOMUS

2 Sivu 2 / 11 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.. s Tasa-arvotoimikunnan resurssit.. s Tasa-arvotoimikunnan tehtävät ja tavoitteet.... s Tasa-arvotoimikunnan kokoukset...s Tasa-arvotoimikunnan osallistuminen TASE-projektin verkostoihin, seminaareihin, koulutuksiin sekä muu projektiin liittyvä toiminta... s TASE-projektiin osallistuminen.... s TASE-projektin tavoitteiden toteutuminen... s Tasa-arvotoimikunnan järjestämät tilaisuudet...s Tasa-arvotoimikunnan osallistuminen muihin tilaisuuksiin s Aloitteet ja selvitykset..s Esitys tasa-arvoasioiden organisoimisesta Espoossa....s. 11

3 Sivu 3 / Johdanto Kaupunginhallitus asetti toimintakaudeksi tasa-arvotoimikunnan, jonka tehtävänä on tehdä kaupunginhallitukselle ja lautakunnille aloitteita ja ehdotuksia inhimillisen tasa-arvon edistämiseksi sekä seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kuntalaispalveluissa ja kaupungin henkilöstöpolitiikassa eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjan vaatimusten mukaisesti. Tasaarvotoimikunnan linjauksista ja linjausten mukaisen toiminnan aloittamisesta päättää kaupunginhallitus. Tasa-arvotoimikunnan toimintakauden lopuksi toimikunta on päättänyt laatia oheisen toimintakertomuksen, joka esitetään merkittäväksi tiedoksi kaupunginhallitukselle. Tasa-arvotoimikunnan kokoonpano Puheenjohtaja: Marja Nuora (Vihr.) Varajäsen: Henna Ruusu (Vihr.) Varapuheenjohtaja: Taina Vilo (Kok.) Varajäsen: Anna-Liisa Lohikoski (Kok.) Jäsenet Elena Aaltonen (Kok.) Mohamed Nur (Kok.) Simon Nortamo (Kok.) Anneli Kuusisto (SDP) Väinö Turunen (SDP) Jari-Jukka Annala (PerusS/Sit.) saakka Claudia Nystrand (RKP) Mikko Ahvenainen (Kesk.) Helena Hangaslahti (Vas.) Harri Bollström (KD) Mikko Björklund (Sit.) alkaen Varajäsenet Heli Pellinen (Kok.) Jaakko Moisio (Kok.) Allan Käyhkö (Kok.) Irma Jokiniemi (SDP) Mika Helander (SDP) Jarkko Korpi (PerusSit.) Else Damén-Kaksonen (RKP) William Law (Kesk.) Ari Ruuska (Vas.) Taru Okkonen (KD) Toimikunnan esittelijän ja sihteerin tehtävät ovat vastaavasti hoitaneet henkilöstöpalvelujen johtaja Auli Hackman ja suunnittelija Maija Laaksonen helmikuuhun 2012 asti. Tämän jälkeen nämä tehtävät ovat siirtyneet konserniesikunnan henkilöstöyksikölle vastaavasti henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoskelle ja henkilöstöasiantuntija Sarah Ruschetille. 2. Tasa-arvotoimikunnan resurssit Tasa-arvotoimikunnalla ei ole omaa määrärahaa, vaan kokouspalkkiot sekä muut toimintamenot on maksettu lautakuntien yhteisestä budjetista. Tasa-arvotoimikunta on kokoontunut kaupunginhallituksen päätöksellä kuusi kertaa vuodessa. Näistä kokouksista on maksettu puheenjohtajan palkkio (195e), kokouspalkkio varsinaisille jäsenille (125e) tai

4 Sivu 4 / 11 hänen varajäsenelleen silloin, kun varsinainen jäsen on ollut estyneenä. Kokouksissa on ollut kahvitarjoilut. 3. Tasa-arvotoimikunnan tehtävät ja tavoitteet Kuten aikaisemmin todettiin, tasa-arvotoimikunnan tehtäväksi on määritelty aloitteiden ja ehdotusten tekeminen kaupunginhallitukselle ja lautakunnille inhimillisen tasa-arvon sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetussa laissa tarkoitetun tasa-arvon edistämiseksi sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen seuraaminen kuntalaispalveluissa ja kaupungin henkilöstöpolitiikassa Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjan vaatimusten mukaisesti. Toimikunnan työn painopiste on kuitenkin painottunut toimintakauden aikana toiminnallisen tasa-arvon näkökulmaan. 4. Tasa-arvotoimikunnan kokoukset Toimikunta on kokoontunut yhteensä kaksitoista kertaa toimintakaudellaan. Molempina vuosina pidettiin kuusi kokousta alla olevan mukaisesti (mainittu erityisesti vierailijat ja heidän aiheensa): Vuonna 2011: , hankejohtaja Jorma Valve esitteli Palveluverkon tavoitetila 2020 visiota , erityisasiantuntija Sinikka Mikola ja projektisuunnittelija Milla Sandt kertoivat TASE-projektista , Espoon tasa-arvotoimikunta järjesti yhteiskokouksen Helsingin tasa-arvotoimikunnan ja Vantaan tasa-arvotyön edustajien kanssa Karhusaaren taidehuvilalla. Aiheena olivat ajankohtaiset tasa-arvoasiat. Asiantuntijoina paikalla olivat Sinikka Mikola Kuntaliitosta, Hannele Varsa tasa-arvoasiainneuvottelukunnasta (TANE) ja Eeva Raevaara tasaarvoyksi- köstä (STM) , Lassi Köppä Ramboll Oy:stä veti työpajan toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta Vuonna 2012: , Lassi Köppä Ramboll Oy:stä esitteli Espoon tasa-arvokyselyn tuloksia , tutkimusjohtaja Teuvo Savikko kertoi kaupungin tietotuotannosta ja tasaarvoasioihin liittyvästä datasta

5 Sivu 5 / , Pääkaupunkiseudulla järjestettiin yhteinen seminaari tasa-arvoasioista liittyvistä kysymyksistä. Tapahtumaan osallistuivat niin Helsingin, Vantaan, Turun kuin Salon kaupunkien edustajat, tasa-arvotoimikuntien jäseniä sekä muita yhteistyötahoja , Päivi Sutinen Palvelujen laatu yksiköstä kertoi organisaatiostaan, asiakkuudenhallinnasta sekä tasa-arvonäkökulmasta palvelujen kehittämisessä 5. Tasa-arvotoimikunnan osallistuminen TASE-projektin verkostoihin, seminaareihin, koulutuksiin sekä muu projektiin liittyvä toiminta Espoo hyväksyi 2008 Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjan. Sen lisäksi Espoon kaupunginhallitus päätti pidetyssä kokouksessaan osallistua yhtenä pilottikaupunkina tasa-arvon edistämiseksi Kuntaliiton ns. TASEprojektiin (Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä projekti, eli TASEprojekti) sekä hyväksyä tasa-arvotoimikunnan esittämät toimenpiteet peruskirjasta valituilla osa-alueilla. Nämä osa-alueet olivat: a) kaupungin sitoutuminen Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjan mukaisesti julkisesti tasa-arvon edistämiseen ja stereotypioiden torjumiseen. Julkinen sitoutuminen näkyy kaikessa toiminnassa kaupungin sisällä (tiedotus, tutkimus, rekrytointi) ja palveluissa kuntalaisille b) kaupunki ryhtyy kouluttamaan toimialojen asiantuntijoita sukupuolivaikutusten arvioinnissa sekä huomioiden moninkertaisen syrjinnän torjumisen kaikessa toiminnassa ihmisiin kohdistuvan vaikutusten arvioinnin mukaisesti c) kaupunki tehostaa sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä sekä tehostaa sen uhreille tarjottavia palveluita ja varaa erillisen määrärahan tulevien vuosien talousarvioon näihin toimenpiteisiin d) kaupunki uudistaa kaupunkitasoisen monimuotoisuussuunnitelman tasa-arvon peruskirjan velvoitteiden mukaisesti. Uudistetussa suunnitelmassa huomioidaan henkilöstöpolitiikan lisäksi toiminnallinen tasa-arvo eli palveluntarjonta, kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu ja osallisuus päätöksenteossa. TASE-projektin tavoitteena on ollut tasa-arvon edistäminen edellä mainitun eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjan avulla. Hankkeen päämääränä on ollut lisätä tietoa peruskirjan merkityksestä kunnille ja auttaa kuntia hyödyntämään sitä osana päätöksentekoa. Projekti jatkuu vielä toimikunnan toimintakauden päättymisen jälkeen n. puoli vuotta. Seuraavaksi kerrotaan tarkemmin projektiin osallistumisesta.

6 Sivu 6 / TASE-projektiin osallistuminen Osallistuminen TASE-projektin työhön vei merkittävän osan toimikunnan työpanoksesta. TASE-projektin puitteissa Kuntaliitto ja pilottikunnat järjestivät toimintakauden aikana useita seminaareja ja yhteistyötilaisuuksia, joihin Espoon tasa-arvotoimikunnan useat luottamushenkilöt ottivat osaa. Kaupungin sisäisesti TASE-projekti käynnistettiin niin, että toimikunnan esittelijä ja sihteeri pyysivät kaikkien toimialojen esikuntien johtajia nimeämään virkamiesedustajat kaupungin sisäiseen tasa-arvoverkostoon, jonka tavoitteena oli tukea TASE-projektin päämääriä. Tasa-arvoverkosto on kokoontunut muutamia kertoja asian tiimoilta (vanha kokoonpano , ja syksyllä 2012 uudella kokoonpanolla). Verkoston jäsenet ovat kukin käynnistäneet toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tekemistä omilla toimialoillaan ja sen organisointia sekä osallistuneet TASE-projektin puitteissa järjestettäviin koulutuksiin. TASE-projektin koulutusohjelma on ollut kolmivaiheinen. Ensimmäisessä koulutuksessa käytiin läpi yleisiä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä perusteita ja termejä sekä pohdittiin kaupunkitasoisen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman mallia. Toisella koulutuskerralla syvennyttiin sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmään, ja osallistujat saivat mahdollisuuden myös itse kokeilla arvioinnin tekemistä omissa valmiiksi valituissa esimerkeissään. Kolmannen koulutuskerran tarkoituksena oli taas koota yhteen toimialojen toiminnallisen tasa-arvon tavoitteet ja toimenpiteet sekä sopia seurantamittareista. Kaupungin sisällä järjestettiin myös tutkimusverkoston toimesta seminaari, jossa esiteltiin erilaisia arviointimenetelmiä ja niiden soveltamista erilaisissa käytännön projekteissa (mm. ihmisvaikutusten arviointi IVA, ympäristövaikutusten arviointi YVA, Natura-alueiden huomiointi). Sihteeri osallistui tapahtumaan kertomalla TASE-projektista ja sukupuolivaikutusten arvioinnista. Tasa-arvonäkökulma haluttiin myös ottaa huomioon Soukassa järjestetyn kaikille avoimen asuinympäristökävelyn ennakkosuunnittelussa. Kävelyn aikana täytettävää havainnointilomaketta mm. parannettiin tasa-arvonäkökulmalla. Kävelyn tuloksia tullaan ensimmäistä kertaa analysoimaan myös tasa-arvon valossa. Sosiaali- ja terveystoimen koordinoimaan suunnittelutyöhön osallistui tasa-arvotoimikunnan sihteeri. - TASE-projektiryhmän kokoukset Pilottikaupunkien ja Kuntaliiton edustajista koostuva projektiryhmä on kokoontunut n. puolivuosittain käsittelemään ajankohtaisia asioita TASE-projektin tiimoilta. Toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat mm. Salossa pidettävään projektiryhmän kokoukseen ja vierailivat Salon tasa-arvotoimikunnan kokouksessa Esittelijä ja sihteeri ovat osallistuneet säännöllisesti näihin kokouksiin. Myös puheenjohtaja on osallistunut kahteen kokoukseen. - Espoon oma projektiryhmä Espoossa projektiryhmän edustajina ovat toimineet Kuntaliiton erityisasiantuntija Sinikka Mikola, projektisuunnittelija Milla Sandt sekä tasa-arvotoimikunnan esittelijä ja sihteeri. Ryhmä on kokoontunut useamman kerran projektin organisoimiseksi Espoossa. Myös puheenjohtaja on ollut useissa kokouksissa mukana.

7 Sivu 7 / 11 - TASE-projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä, joka koostui pilottikaupunkien, Kuntaliiton ja rahoittajien edustajista, on kokoontunut n. puolivuosittain käsittelemään projektin edistymistä ja toimenpiteitä eri kaupungeissa. Kokouksissa on käsitelty myös ESR-projektin maksatushakemukseen liittyviä asioita. Tasa-arvotoimikunnan esittelijä ja sihteeri ovat osallistuneet näihin kokouksiin. - TASE-projektin yhteistyöseminaari - Eurooppalaiset käytännöt Yhteistyöseminaarin tavoitteena oli kokemusten ja tiedon vaihto ruotsalaisen ja itävaltalaisen esimerkkikunnan kanssa tasa-arvon edistämisestä eurooppalaisen kuntien tasa-arvon peruskirjan avulla. Seminaariin osallistuivat tasa-arvotoimikunnan sihteeri ja tasa-arvotoimikunnan jäsenet Anneli Kuusisto, Marja Nuora, Claudia Nystrand ja Simon Nortamo. Lisätietoja tapahtumasta: - Tasa-arvolla laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta kuntapalveluihin Tasa-arvofoorumi Kuntien tasa-arvofoorumissa Turussa pohdittiin naisten ja miesten tasa-arvon merkitystä kuntapolitiikassa ja päätöksenteossa sekä palvelujen laadun parantajana. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana kuultiin lukuisia päättäjä- ja asiantuntijapuheenvuoroja, käytiin keskustelua tasa-arvon edistämisen käytännöistä Suomessa ja muualla Euroopassa sekä valmistauduttiin tuleviin kuntavaaleihin eduskuntapuolueiden paneelin siivittämänä. Tapahtumaan osallistuivat tasa-arvotoimikunnan jäsenet Elena Aaltonen, Taru Okkonen, Simon Nortamo, Harri Bollström, puheenjohtaja Marja Nuora sekä varapuheenjohtaja Taina Vilo. Lisätietoja tapahtumasta: TASE-projektin tavoitteiden toteutuminen TASE-projektin puitteissa järjestettyjen kaikkien seminaarien ja yhteistyötilaisuuksien tarkoituksena oli jakaa toiminnallisen tasa-arvoon liittyviä hyviä käytäntöjä kaupunkien välillä, keskustella luottamushenkilöiden roolista tasa-arvotyössä sekä etsiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Useampiin tilaisuuksiin oli kutsuttu niin kaupungin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä sekä eri alojen asiantuntijoita. Toimikunnan jäsenet viestivät edelleen toiminnallisen tasa-arvon kysymyksistä omille ryhmilleen. Vaikka TASE-projekti on edelleen käynnissä tasa-arvotoimikunnan toimintakauden loppuessa, voidaan tässä vaiheessa jo esittää muutamia arvioita projektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Kuten yllä kappaleessa 5 esitettiin, kaupunginhallitus hyväksyi toimikunnan ehdotusten pohjalta TASE-projektin lähtökohdaksi neljä osa-aluetta Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjasta. Nämä osa-alueet olivat: 1) kaupungin julkinen sitoutuminen tasa-arvon edistämiseen ja stereotypioiden torjumiseen, 2) toimialojen asiantuntijoiden kouluttaminen sukupuolivaikutusten arvioinnissa huomioiden moninkertaisen syrjinnän torjumisen kaikessa toiminnassa

8 Sivu 8 / 11 ihmisiin kohdistuvan vaikutusten arvioinnin mukaisesti, 3) sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisy, sen uhreille tarjottavien palveluiden tarjoamisen tehostaminen ja erillismäärärahan varaaminen näihin toimenpiteisiin talousarvioon sekä 4) kaupunkitasoisen monimuotoisuussuunnitelman uudistaminen tasa-arvon peruskirjan velvoitteiden mukaisesti niin, että huomioidaan henkilöstöpolitiikan lisäksi toiminnallinen tasa-arvo (palveluntarjonta, kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu ja osallisuus päätöksenteossa). Tasa-arvotoimikunta arvioi ensimmäisen tavoitteen toteutuneen heikosti. Toinen tavoite sen sijaan on tasa-arvotoimikunnan mielestä toteutunut hyvin. TASE-projektin puitteissa on järjestetty sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja sukupuolivaikutusten arviointiin liittyviä työpajoja kaupungin eri toimialojen asiantuntijoille. Lisäksi sukupuolinäkökulma on myös tarkasteltu ennakkoarvioinnin mallin puitteissa. Tasa-arvotoimikunta on kolmannen tavoitteen osalta tyytyväinen siihen, että Espoo on panostanut perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen ja varhaiseen tunnistamiseen. Toimikunta on kuitenkin huolissaan siitä, pystyykö Espoon kaupunki jatkossa vastaamaan myös kaikkien ympärivuorokautista turvakotipalvelua tarvitsevien väkivallan uhrien tarpeisiin. Siksi tasaarvotoimikunta esittää, että Espoo kiinnittää erityistä huomiota uutta palvelumallia koskevan palautteen keräämiseen kattavasti eri palautekanavia käyttäen sekä asukkailta että lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavilta. Lisäksi Espoon tasa-arvotoimikunta toivoo, että jatkossa Espoon turvakodin lakkauttamisen kaltaiset päätökset valmistellaan avoimemmin ja mahdollistetaan avoin dialogi asukkaiden, eri luottamushenkilöiden, virkamiesten ja esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Päätöksenteon avoimuus edistää tasa-arvoa. Neljännen ja viimeisen tavoitteen osalta toimikunta tähdentää, että TASE-projektin työssä huomio kiinnitettiin toiminnalliseen tasa-arvoon. TASE-projektin aikana laadittiin kaupunki- ja toimialatasoinen tasa-arvosuunnitelma, jossa esitetään tarkemmin toiminnallisen tasa-arvotyön tavoitteita. Henkilöstöpoliittinen tasaarvosuunnitelma sisältyy kaupungin aikaisemmin laatimaan monimuotoisuussuunnitelmaan, ja nyt toteutettu toiminnallisen tasa-arvon suunnitelma täydentää siihen projektissa vaaditun osuuden. Lopuksi TASE-projektin kokemusten ja parhaiden käytäntöjen valossa toimikunta painottaa laadukkaiden ja vaikuttavien kuntalaispalvelujen varmistamiseksi sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmän käyttöönottoa kaupungin valmistelutyössä aina, kun merkittäviä päätöksiä valmistellaan tai esitellään. Lisäksi toimikunta tähdentää, että sukupuolivaikutusten arviointi pitäisi ulottua myös kaupungin ostopalvelutoimintaan. 6. Tasa-arvotoimikunnan järjestämät tilaisuudet TASE-projektin työhön osallistumisen ohella toimikunta järjesti toimintakauden aikana naisten ja miesten tasa-arvoon liittyviä kaikille avoimia tilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli herättää julkista keskustelua ja tuoda esille tärkeitä aiheita.

9 Sivu 9 / 11 Kansainvälisen naistenpäivän juhla Kansainvälisen naistenpäivän juhla järjestettiin kauppakeskus Isossa-Omenassa klo Ohjelmassa oli Bem-bändin musiikkia, Olarin voimistelijoiden esitys sekä perheväkivallan vastainen tanssiesitys Jäljet. Tilaisuudessa oli naiskansanedustaehdokkaiden paneelikeskustelu ajankohtaisista tasa-arvoasioista. Lisäksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen piti puheen. Tilaisuuden juonsi uutisankkuri Pirjo Nuotio. Eduskuntavaaleissa ehdolla olevat naisehdokkaat eri puoleista jakoivat ruusuja yleisölle. Koska vuosi 2011 oli tasa-arvotoimikunnan 30. toimintavuosi, panostettiin tapahtuman markkinointiin erityisen paljon. Tapahtumaa mainostettiin mm. Ison-Omenan näytöillä, Länsiväylä-lehdessä sekä viemällä julisteita työväenopiston ja kirjastojen ilmoitustauluille. Tapahtuman kulut olivat n e. Miesten viikon tapahtuma Miestenviikolla järjestettiin tilaisuus Kino-Tapiolassa. Ohjelmassa oli Miesten vuoro dokumenttielokuva. Elokuvan jälkeen toinen ohjaaja, Joonas Berghäll, saapui paikalle kertomaan elokuvan teosta ja keskustelemaan yleisön kanssa. Elokuvaa oli katsomassa n. 50 henkilöä ja heistä n. puolet jäi keskustelutilaisuuteen. Tilaisuudessa oli kahvitarjoilu. Tapahtumaa markkinoitiin Länsiväylä-lehdessä sekä sähköisesti mm. Facebookissa. Tapahtuman kustannukset olivat 1 529e. Tapahtumasta tietoa mm.: ryidadvanced=0&searchtype=advancedsearch Naistenpäivän tilaisuus Naistenpäivänä järjestettiin Kino-Tapiolassa tapahtuma, jonka teemana oli naisiin kohdistuva perheväkivalta. Tilaisuudessa näytettiin Anna Nykyrin dokumentaarinen lyhytelokuva Viisi fragmenttia empatian luonteesta, jonka jälkeen oli aiheeseen liittyvä paneeli. 7. Tasa-arvotoimikunnan osallistuminen muihin tilaisuuksiin - Yhteistyöseminaari naisten ja miesten tasa-arvo kunnan johtamisessa Yhteistyöseminaarissa käsiteltiin tasa-arvoasioita johdon näkökulmasta ja millaisilla välineillä tasa-arvo saadaan osaksi johtamista. Tapahtumaan osallistuivat tasaarvotoimikunnan sihteeri sekä toimikunnan seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Simon Nuortamo, Else Damén-Kaksonen ja Anneli Kuusisto. Lisätietoja tapahtumasta: - Nytkis ry:n järjestämä kunnallisvaalipaneeli tasa-arvosta Nytkis ry, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja Kuntaliitto järjestivät Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä Kuntavaalipaneelin Panelisteilta kysyttiin

10 Sivu 10 / 11 etukäteisvastauksia kolmeen kysymykseen tasa-arvosta. Tasa-arvotoimikunnan jäsen Elena Aaltonen osallistui tilaisuuteen. 8. Aloitteet ja selvitykset Tasa-arvotoimikunnan tekemät aloitteet ja selvitykset liittyivät kaupungin tarjoamiin kuntalaispalveluihin sekä kaupungin meneillään oleviin organisaatiomuutoksiin, joiden katsottiin vaikuttavan merkittävästi tasa-arvotyön jatkuvuuteen. Saatuaan ulkopuolisen yhteydenoton liittyen Espoon Cateringin tyhy-tapahtumien järjestämisessä sovellettaviin periaatteisiin toimikunta laati 2011 Espoon Cateringin johdolle kannanoton. Kyse oli tässä asiassa työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta tyhy-tapahtumiin liittyen, eli voivatko työntekijät osallistua tyhy-tapahtumiin omalla ajalla vai työajalla. Yhteydenottajan mukaan Espoo Cateringin toimipisteissä tyhy-tapahtumat oli järjestetty omalla ajalla, kun hänen tietämissä muissa kaupungin työyhteisöissä vastaavat tapahtumat oli järjestetty työajalla. Tästä syystä henkilöstön kohtelu asiassa ei nähty olevan kaupungin sisällä tasa-arvoista. Yhteenvetona toimikunta kehotti Espoon Cateringia jatkossa kiinnittämään huomiota siihen, että henkilöstöä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti järjestäessä tyhy-tapahtumia. Tasa-arvotoimikunta pyysi Espoon Cateringia samalla tekemään suunnitelman, miten työntekijöiden kohtelu tulevissa tyhytapahtumissa olisi yhdenvertausta ja tasa-puolista. Tasa-arvotoimikunta lähetti myös kannanoton liittyen keskushallinnon ja sisäisten palvelujen uudelleen organisointiin, jota valmistettiin syksyllä Tasa-arvotoimikunta korosti kannanotossa, että toimikunnan ja tasa-arvoasioiden organisointi sijoitettaisiin sellaiseen paikkaan organisaatiossa, jonne se luontevasti kuuluisi. Tasa-arvotoiminnan toivottiin sijoittuvan lähelle strategista suunnittelua. Toimikunnan aloite sosiaali- ja terveyslautakunnalle käsitteli avioliittolain mukaisen sovittelun saamista myös lapsettomille pariskunnille. Asia liittyy edellisen tasaarvotoimikunnan tekemään Perheiden asema Espoossa -selvitykseen, joka tehtiin Kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelut ovat tähän asiaan liittyen aloittaneet syksyllä 2012 yhteistyön kirkon perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. Osapuolten yhteistyökokouksessa käsiteltiin mm. työnjaon ja palvelukuvausten aiheita sekä todettiin asiakastiedon keräämistarve. Toimikunta on ottanut toimintakaudellaan myös esille kysymyksen siitä, miten huoltajuuskiistoissa toteutuu tasa-arvoinen kohtelu ja miten esimerkiksi olosuhdearvioinnit tehdään kaupungin toimesta. Tasa-arvotoimikunta esittää tässä toimintaraportissaan, että asiassa tehtäisiin mahdollisimman pian sukupuolivaikutusten arviointi. Toimikunta myös käsitteli Lyömätön Linja Espoossa ry:n alaisuudessa toimivan turvakodin sulkemispäätöstä 2012, jonka johdosta pyydettiin kaupungin edustajilta selvitystä siitä, miten Espoo jatkossa varmistaa turvakotipalvelut sukupuoliväkivallan uhreille ja saavuttavatko korvaavat avopalvelut riittävästi avun tarvitsijoita. Tämän johdosta

11 Sivu 11 / 11 puheenjohtaja Marja Nuora ja toimikunnan jäsen Helena Hangaslahti kävivät tapaamassa sosiaali- ja perhepalvelujen johtajaa Marja-Leena Remestä. 9. Esitys tasa-arvoasioiden organisoimisesta Espoossa Toimikunta haluaa toimintaraportissaan tuoda esille näkemyksiään toimikunnan roolista jatkossa ja tulevaisuuden kokoonpanosta. Toimikunnan tehokkaan työn mahdollistamiseksi olisi tärkeää miettiä tulevalla kaudella kokoonpanoa entistä tarkemmin. 1) Toimikunta esittää, että paras kokoonpanon malli olisi niin sanottu sekamalli, jolloin toimikunnan jäseninä olisi sekä luottamushenkilöitä että kaupungin virkamiehiä. Tässä tapauksessa toimikunnan yhteys kaupungin organisaatioon ja valmistelutyöhön mahdollistuisi parhaimmalla tavalla. Tämä malli on mm. käytössä TASEprojektin eräissä pilottikunnissa. 2) Tasa-arvotoimikunta on yksimielisesti pitänyt välttämättömänä toimikunnan toimenkuvan muuttamista konkreettisemmaksi. Nykyinen seurantaan perustuva toimeksianto ei anna todellisia mahdollisuuksia tasa-arvon edistämiseen. Toimikunnalle tulisi tuoda käsiteltäväksi toiminnalliseen tasa-arvoon liittyviä asioita. Toimikunnan tehdessä aloitteita toivotaan niiden käsittelyä kunnan ao. toimielimessä sekä palautteen antamista toimikunnalle. 3) Toimikunnan työn sujuvuuden kannalta olisi tärkeää laatia toimikunnan kauden työsuunnitelma mahdollisimman yhteensopivaksi kaupungin omien vuosittaisten toimintasuunnitelmien kanssa. Näin varmistettaisiin poliittisen ja virkamiesorganisaation yhteistyön laatu ja yhtaikaisuus. 4) Lopuksi toimikunta luottamushenkilöiden edustajana pitää rooliaan kaupungin toiminnallisen tasa-arvon edistämisessä ja seuraamisessa tärkeänä. Tosin toimikunta korostaa, että TASE-projektin myötä kaupungin sisäisesti perustetulla tasa-arvoverkostolla pitäisi olla tulevaisuudessa selkeä johto. Verkoston vetäjälle pitäisi olla varattu työaikaa tehtävän hoitamiseen ja erityisesti toiminnallisen tasaarvon edistämiseen kaupungin organisaatiossa. Toimintakauden loppuessa toiminnallisen tasa-arvon selkeä johtajuus ja asian vastuuttaminen olivat näin asioita, joita kaupungin sisällä ei ollut vielä tarkasti käsitelty loppuun. Tasa-arvotoimikunnan puolesta Espoossa Marja Nuora Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja Sarah Ruschetti Tasa-arvotoimikunnan sihteeri