JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN. Yritykset ja julkiset organisaatiot.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN. Yritykset ja julkiset organisaatiot. www.kiertokapula.fi"

Transkriptio

1 JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN Yritykset ja julkiset organisaatiot

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAMALLI LAINSÄÄDÄNTÖ LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS Syntyvän jätteen ja keräystoimintojen kartoitus Syntyvän jätteen määrän arviointi Jätteen keräyksen nykytila Vaarallisten aineiden kartoitus Pakkaaminen Merkintä Varastointi Kuljetukset Asiakirjat Suojavälineet JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY KÄYTÄNNÖN TOIMEENPANO Kirjalliset ohjeet Jätehuoltokansio Henkilöstön koulutus Seuranta LOPPURAPORTTI LIITTEET Liite 1 Sanasto Liite 2 Kiinteistön käyttäjien haastattelu Liite 3 Syntyvän jätteen kartoituslomake Julkaisija: Kiertokapula Oy 2012 Kuvat: Kiertokapula Oy 2

3 1 Toimintamalli Tämä toimintamalli on ensimmäisen vuosina laaditun mallin uusittu versio. Alkuperäinen malli tehtiin Kiertokapula Oy:n ja Suomen Ympäristöopisto Syklin yhteisen PK-yritysten jäteneuvontahankkeen puitteissa. Miksi Tämä toimintamalli on tarkoitettu työkaluksi yrityksen jätehuollon kehittämiseen. Malli toimii tietolähteenä yrityksen jätehuoltoasioissa ja samalla sen toivotaan kannustavan yrityksiä ryhtymään kehittämään jätehuoltoaan myös itsenäisesti. Mitä Malliin on koottu asiakokonaisuuksia, jotka on hyvä käydä läpi prosessin aikana. Mm. yrityksen koosta ja toimialasta riippuu kuinka laaja jätehuollon kehittämisprosessista muotoutuu. Käy- tännössä yrityksen tarpeet ja toivomukset sekä jätehuoltojärjestelyjen nykytila vaikuttavat paljolti siihen, kuinka laajasti jätehuoltoa käsitellään ja mihin asioihin paneudutaan tarkemmin. Yrityksen jätehuoltoa kehittävä henkilö voi ammattitaitonsa perusteella esittää erilaisia parannusehdotuksia, joista yritys valitsee toimintaansa parhaiten soveltuvat. Vähimmäistasona pidetään kuitenkin jätehuoltosäädösten vaatimukset täyttäviä jätehuoltojärjestelyjä. Kenelle Malli on tarkoitettu kaikille yrityksiä jätehuoltoasioissa opastaville. Malli soveltuu myös yritysten ympäristö- ja jäteasioista vastaavien työkaluksi oman yrityksen jätehuoltojärjestelyjen kehittämiseen. 3

4 2 Lainsäädäntö Jätteen keräystä ja kuljetusta säädellään nykyisin ohjeilla ja määräyksillä, joiden tarkoituksena on helpottaa ja yhtenäistää jätehuoltojärjestelyjä. Yhtenäisillä ohjeilla turvataan jätteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelytoimintojen sujuvuus. Määräykset pyrkivät myös takaamaan jätteiden kanssa työskentelevien henkilöiden turvallisuuden. Lainsäädännön asettamat vaatimukset on huomioitava yrityksen jätehuoltoa suunniteltaessa. Tärkeimmät yrityksen jätehuoltoa koskevat säännökset ovat jätelaki ja asetus sekä jätehuoltomääräykset. Parhaan ja kattavimman kokonaiskuvan Suomen jätelainsäädännöstä saa ympäristöministeriön ja ympäristökeskuksen (www.ymparisto.fi) tai Jätelaitosyhdistyksen sivuilta ( Uusi jätelaki voimaan Jätelaki on ajanmukaistettu ottamaan huomioon Suomen ja Euroopan unionin jätepolitiikan nykyiset painotukset, Euroopan unionin uudistuneen lainsäädännön, muuttuneen toimintaympäristön ja perustuslain säännökset. Laki ohjaa nyt jätettä tuottavaa toimintaa ja jätehuoltoa Euroopan unionissa hyväksytyn jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisiin toimintatapoihin. Jätehuollon vastuunjakoa ja eri toimijoiden velvollisuuksia on selvennetty, lisäksi jätehuollon valvontaa on tehostettu. Jätelainsäädännön soveltamisala sekä keskeiset periaatteet ja velvollisuudet on säilytetty jokseenkin ennallaan. Jätelaki vahvistaa jätehuollon etusijajärjestyksen ja säätää toimista, jotka tähtäävät jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen, jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämiseen sekä jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseen. Etusijajärjestyksen noudattamiseksi jätteen tuottajat ovat velvollisia pitäämään kirjaa ominaisjätemääristä. Myös ympäristöluvan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon materiaalien käytön tehokkuus. Etusijajärjestys: 1) jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2) jätteen valmistelu uudelleenkäyttöä varten 3) jätteen kierrätys (aineena) 4) jätteen hyödyntäminen (esim. energiana) 5) loppukäsittely (esim. loppusijoitusalue)) Kunnan eri tehtäviä viranomaisena ja jätehuollon palveluntuottajana on selvennetty. Kuntien lakisääteisten jätehuollon palvelutehtävien hoitamista varten perustettujen kuntien yhteisesti omistamien jätehuoltoyhtiöiden asemaa on täsmennetty ja kuntien mahdollisuuksia omistajaohjaukseen vahvistettu. Sääntelyä pakkausjätteiden tuottaja- vastuusta on yhdenmukaistettu muita tuottajavastuujärjestelmään kuuluvia tuotteita koskevan sääntelyn kanssa. Uusi valvonnan keino on hallinnollinen laiminlyöntimaksu, jonka valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan maksettavaksi selkeissä jätelainsäädännön noudattamisen laiminlyönneissä. Laajennuksia ja täsmennyksiä on toiminnanharjoittajien kirjanpito-, siirtoasiakirja- ja tiedonantovelvollisuuksissa samoin kuin jätteen kuljettajien ja välittäjien sekä tuottajavastuujärjestelmään kuuluvien tuottajien ja tuottajayhteisöjen hyväksymismenettelyissä. Jäteasetus Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin muun muassa eri jätteiden kierrätys- ja hyödyntämistavoitteista sekä jätteen kaatopaikkakäsittelyä koskevista rajoituksista. Jätehuoltomääräykset uusiksi 2012 Kunnan yleisten jätehuoltomääräysten tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen jätehuollon järjestämisessä. Ne sisältävät perusvaatimukset jätteiden keräilyyn, lajitteluun, säilyttämiseen ja kuljettamiseen kyseisen kunnan alueella. Jätehuoltomääräykset ovat kunnallisia ja ne löytyvät kuntien internetsivuilta. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on yhdyskuntajätteen määrän vähentäminen 2000-luvun alun tasolle (noin 2,3 2,5 miljoonaan tonniin vuodessa), ja sen jälkeen jätemäärän kääntäminen edelleen laskuun vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteena on lisäksi, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi enintään 20 %. Muun kuin yhdyskuntajätteen osalta mm. rakentamisen jätteiden hyödyntämistavoite on valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan vähintään 70 % materiaalina ja energiana vuoteen 2016 mennessä. Maanrakentamisessa tavoitteena on korvata luonnonsorasta ja kalliomurskeesta 5 % (eli noin 3-4 miljoonaa tonnia) teollisuuden ja kaivannaistuotannon jätteillä. 4

5 3 Lähtötilanteen kartoitus Lähtötilanteen kartoituksella pyritään saamaan kokonaiskuva yrityksen jätehuollon nykytilasta. Kartoitus on hyvä aloittaa keskustelemalla esimerkiksi yrityksen jätehuoltoon liittyvistä tavoitteista ja käytännöistä sekä ongelmista, joita jätehuoltojärjestelyihin koetaan liittyvän. Tämän pohjalta määritellään yleisluontoiset tavoitteet yritysneuvonnalle. Ne voivat koskea mm. jätteen välttämistä, hyödyntämistä tai käytännön järjestelyjä. Tavoitteet täsmentyvät myöhemmässä vaiheessa. Ensimmäiseksi kootaan perustiedot yrityksestä ja selvitetään mm. yrityksessä syntyvät jätteet ja jätehuoltokustannukset. Tässä vaiheessa pyritään myös etsimään jätehuoltojärjestelyjen mahdolliset ongelmakohdat sekä selvittämään eri ryhmien (esim. työntekijöiden, isännöitsijän, siivousalan yrityksen ja jätteenkuljettajan) toiveet jätehuollon kehittämisen suhteen. Yksi erittäin tärkeä jätehuollon toimivuuteen vaikuttava asia on yrityksen sisäinen tiedonkulku. Jo alkuvaiheessa kannattaa selvittää kuinka tiedotus on hoidettu (kuka tiedottaa, kenelle ja miten) ja kuinka hyvin se toimii. Tiedottamisen tulisi olla säännöllistä ja muuttuneista käytännöistä olisi aina tiedotettava erikseen. Myös uudet työntekijät tulee perehdyttää jätehuoltoasioihin. Usein on myös tarpeen nimetä yritykseen ns. jätehuoltovastaava, jos sellaista ei vielä ole. Hänen tehtäviinsä kuuluu jätehuollosta vastaaminen yleisellä tasolla. Käytännön tasolla vastuu jätehuollon toteuttamisesta jakaantuu useammalle henkilölle, ja jokapäiväisille tehtäville (esim. työtilan jäteastian tyhjentäminen) onkin tarpeen nimetä omat toteuttajansa. Jokainen työntekijä on kuitenkin omalta osaltaan vastuussa esimerkiksi jätteiden lajittelun toimivuudesta. Esimerkki 1: Jätehuoltonäkökohtia rakennustyömailla Rakennusyrityksille tehtiin kysely, jolla selvitettiin jätehuollon tilaa rakentamisen eri vaiheissa. Kyselystä selvinneitä pääkohtia: Rakentamisen suunnittelussa otetaan jätteiden synnyn ehkäisy huomioon mm. rakennusten muunneltavuudella ja kalusteiden uusiokäytöllä. Hankinnoissa ylimääräisen tavaran palauttaminen on huomioitu kiitettävästi. Rakentamisvaiheessa on eriäviä käytäntöjä jätehuollon ohjeistuksen osalta. Jotkut tekevät automaattisesti jätehuolto-ohjeen työmaalle, toiset taas tekevät työtä pienissä porukoissa, jolloin kirjalliselle ohjeistukselle heidän mielestään ei ole tarvetta. Rakennuksen luovutusvaiheessa on yhä useammin tehty rakennuksesta huoltokirja tai muu ylläpitoseloste. Vähintään ohjeet annetaan suullisesti. 3.1 Syntyvän jätteen määrän ja keräystoimintojen kartoitus Kartoituksen tavoitteena on selvittää kiinteistössä syntyvän jätteen määrä, laatu ja syntypaikka sekä nykyisen jätehuoltojärjestelmän toimivuus. Tämän pohjalta luodaan kuva siitä mitä jätteitä yrityksen alueella kuljetetaan ja minne. Lisäksi kartoitetaan jätteen keräyksen nykytila: jätekatosten, keräysjärjestelmien ja keräysastioiden tiedot (koko, lukumäärä ja kunto) sekä tiedot keräyskäytännöistä (kuka jätteet hakee, mitä jakeita kerätään, kuinka usein ja millä). Hahmottamisen apuna voidaan käyttää jätteen kartoituslomaketta (liite 3) sekä karttaa yrityksen alueesta tai kiinteistön pohjapiirrosta Syntyvän jätteen määrän arviointi Jotta voidaan varmistaa esimerkiksi jäteastioiden oikea mitoitus ja sopivat tyhjennysvälit, on syntyvän jätteen määrää arvioitava. Arviointi tehdään tiettyä ajanjaksoa kohden, esim. viikkoa, kuukautta tai vuotta. Jätemäärätietojen hankinta on helpointa, jos jäteastia punnitaan tyhjennyksen yhteydessä. Tällaisia astioita ovat esimerkiksi vaihtolavat sekä jätepuristimet. Jätelaskuista voi löytyä tieto jätemääristä. Tarvittaessa tiedon voi pyytää jätteitä kuljettavalta yritykseltä tai kunnasta. Kuljetussopimukseen voi sisällyttää jätemääräraportin toimittamisen esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa. 5

6 Jos jäteastioita ei punnita tyhjennyksen yhteydessä, on jätemäärä selvitettävä muilla tavoin, usein arvioimalla. Yleensä jäteastiat tyhjennetään sovitun tyhjennysvälin mukaisesti. Tällöin tarkimman arvion jätteen määrästä saa, jos jäteastiat on esim. tietyn seurantajakson ajan mahdollista punnita yrityksen omasta toimesta ennen tyhjennystä. Yleisimmin arviointi tehdään kuitenkin selvittämällä silmämääräisesti jäteastioiden keskimääräinen täyttöaste ennen tyhjennystä. Näin saadaan arvio jätteen tilavuudesta, joka muutetaan painoksi tilavuuspainokertoimia käyttäen. Jos jäteastiat tyhjennetään vain tarvittaessa, voidaan niiden olettaa olevan täysiä tyhjennyksen yhteydessä. Tällöin saadaankin melko tarkka arvio valitun aikavälin tyhjennyskertojen perusteella. Tarkastelussa tulee huomioida kaikki jätteiden keräilypisteet ja -astiat. Samoin kutakin jätejaetta tulee tarkastella erikseen. Jos jätemäärät vaihtelevat kausittain, on vuoden aikana tarkasteltava jätemääriä usean riittävän pitkän jakson aikana. Lisää tietoa aiheesta: HSY:n Petra-palvelu vertaa yksittäisen yrityksen jätemääriä muihin saman toimialan yrityksiin ja muihin samantyyppisiin kiinteistöihin. Palvelu auttaa yritystä kehittämään omaa jätehuoltoaan ja vähentämään jätteen määrää. Valmiiden mittareiden avulla on helppo seurata jätteiden hyötykäyttöastetta ja kokonaismäärää suhteessa henkilöstömäärään, liikevaihtoon tai tuotannon määrään. Kun yrityksessä syntyy vähemmän jätettä, niin jätekulut pienevät ja säästöä syntyy usein myös hankinnoissa. Vertailu muihin yrityksiin auttaa havaitsemaan, syntyykö omassa toiminnassa turhan paljon jätettä Jätteen keräyksen nykytila Yrityksen sisäiset jätteiden siirrot muodostavat keräysjärjestelmän. Toimivan keräysjärjestelmän suunnitteluun tulee varata riittävästi aikaa. Käytännön työtä tekevillä on paras näkemys tuotantoprosessissa syntyvistä jätteistä, niiden sijoittamisesta keräysvälineisiin sekä keräysvälineiden paikoista ja liikuttelusta. Suunnittelutyössä on huomioitava mahdollisimman laajasti sekä henkilökunnan että siivouksesta vastaavien kokemukset ja mielipiteet. Yritystoiminnassa jätteen haltijalla on velvollisuus järjestää jätehuolto. Poikkeuksena tästä ovat esim. ns. asuinkiinteistöjen kivijalkayhtiöt, jotka ovat sopineet jätteensä keräämisestä kunnan järjestämän jätehuollon yhteydessä. Yrityksen vastuulla on tarkistaa, että se luovuttaa jätteitä kuljetettavaksi vain ammattimaiselle jätteenkuljettajalle, joka on rekisteröitynyt alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Jätteen keräyksen nykytilan kartoituksen yhteydessä selvitetään kaikki eri jätejakeita kuljettavat tahot, kuinka usein jäteastiat tyhjennetään, käytettävä kuljetuskalusto sekä jätteen hyötykäyttö ja hyötykäyttäjät. Jäteasioissa optimaalinen ratkaisu on taloudellinen, toimiva sekä lain hengen täyttävä. Tämän vuoksi yrityksen kannattaa harkita jätteenkuljetuksen kilpailuttamista. Jäteastiat Esimerkki 2: Hotellin jätteiden koostumus Eräässä hotellissa selvitettiin jätejakaumaa ja pyrittiin vertaamaan sitä muiden hotellien tietoihin. Suurimpana jätejakeena sekä kyseisessä että muissa hotelleissa oli sekajäte (40-50 painoprosenttia) ja toiseksi suurimpana biojäte (n. 20 painoprosenttia). Hyötyjätteiden (paperi, pahvi, metalli ja lasi) osuudet vaihtelivat enemmän, ilmeisesti hotellien toiminnan erilaisuudesta johtuen. Kyseisessä hotellissa pakkausten määrän on kiinnitetty huomiota jo hankintavaiheessa, mikä myös vaikuttaa jätemäärään. Esimerkki keräysvälineiden mitoituksesta ja tilavuuspainokertoimien käytöstä: Yrityksessä syntyy keräyspaperia 130 kg / viikko. Keräyspaperin tilavuuspaino on 220 kg / m3. Laskutoimitus : Litroiksi muuntaminen 130 kg : 220 kg/m3 = 0,59 m3 = 590 litraa Mitoitusvara 15% 1,15 x 590 l = 678 l Tarvittava astiamäärä 678 l : 240 l = 2,825 astiaa = 3 kpl 240 litran jäteastia / tyhjennys 1 krt viikko 6

7 Tilavuuspainokertoimia Jäteryhmä t / m3 vaihteluväli t/m3 lähde: Kiinteä yhdyskunta-ja teollisuusjäte Jäteverolaki 495 /1996 * puristettuna 0,4 * siirtolava-astiassa 0,1 * muulla tavalla 0,2 Rakennus- ja purkujäte 0,6 Erottelematon maa- ja kiviaines 1,3 Yksittäiset jäte-esineet 0,7 Biojäte 0,3 Kuntaliiton jätehuoltokysely 2002 Lasi 0,5 0,4-2 SYKE, ympäristökuormitusyksikkö, 1997 Metalliromu 0,3 0,2-0,4 Rauta- ja teräsromu 0,7 Puu, hake 0,2 0,1-0,35 Pahvi 0,1 0,04-0,2 Paperi 0,2 0,17-0,3 Jäteastioita kartoitettaessa kiinteistöllä tehdään perusteellinen kierros, jossa käydään läpi kaikki työpisteiden ja keräyspisteiden jäteastiat sekä niiden käyttö ja kunto. Kartoituksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: Jäteastioiden mitoitus Onko jäteastioita riittävästi eri jätejakeita varten? Onko jäteastioita jossain liikaa? Ovatko astiat tarkoituksenmukaisia käyttötarkoitukseensa nähden? Jäteastioiden kunto ja opasteet Onko astioiden kunto kelvollinen? Onko astioissa riittävät opasteet (väri, tarrat, lajitteluohjeet jne.)? Jäteastioiden sijoitus Onko kaikissa työ- tai keräyspisteissä tarvittavat jäteastiat? Ovatko astiat helposti avattavissa ja siirreltävissä? Tukkivatko astiat kulkureittejä? Aiheutuuko jäteastioista muita työsuojelullisia ongelmia? Jäteastioiden tyhjennyssopimukset Kuka tyhjentää jäteastiat? Mikä on astioiden tyhjennysväli? Mitkä ovat jätteiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit jätelajikohtaisesti? Jätteiden tyhjennysastiat voidaan jakaa kahteen perustyyppiin niiden tyhjennystavan mukaan. Näitä ovat jätteenkuljetusvälineisiin tyhjennettävät keräysvälineet: muoviastiat (140, 240, 360 ja 660 litraa), pikakontit ja syväkeräyssäiliöt sekä keräysvälineet, jotka kuljetetaan käsittely- tai siirtokuormauspaikalle tyhjennettäviksi: vaihtolavat (5-36 m3), vaihtolavasäiliöt (yleensä 4-12 m3), etukuormauskontit ja puristinlaitteilla varustetut säiliöt. Pahvin keräyk- seen voi käyttää noin 750 litran pahvirullakkoa. Keräysvälineiden valintaperusteina voidaan käyttää muun muassa taloudellisuutta, tilantarvetta ja ulkonäköä. Jätteiden keräys muodostaa kokonaisuuden yhdessä kuljetuksen kanssa, joten keräysvälineen tulee soveltua järjestettyyn keräykseen. Keräysvälineet voidaan ostaa tai vuokrata. Valintaan vaikuttavat mm. ovatko astiat jatkuvassa käytössä vai tarvitaanko niitä kertaluonteisesti tai harvoin. Jätteiden synnyn suuret kausivaihtelut voivat puoltaa vuokra-astioiden hankkimista ajaksi, jolloin jätettä syntyy normaalia enemmän. Myös taloudelliset seikat vaikuttavat; astioiden hankkiminen vaatii suuremman kertainvestoinnin kuin vuokraaminen. Jätteenkeräyspisteet kiinteistöllä Jäteastioiden sijoittaminen yrityksen pihamaalle tulee suunnitella huolellisesti, jotta ne ovat mahdollisimman käytännöllisissä paikoissa sekä sisätiloista siirreltävää jätettä että jätteenkuljetusta ajatellen. Jäteastiat eivät saa vaikeuttaa yrityksen pihalla kulkevaa liikennettä. Monissa tapauksissa jätekatokset ovat käytännöllisiä ja maisemallisesti hyviä vaihtoehtoja jäteastioiden sijoittamiselle. Jätekatoksissa jäteastiat ovat hallitusti ja siististi yhdessä paikassa. Katos kannattaa suunnitella etukäteen mahdollisimman toimivaksi. Epäsiistit ja yleisten kulkureittien varsilla sijaitsevat jäteastiat saattavat houkutella ulkopuolisia tuomaan jätteitä niihin. Tämä kannattaa ehdottomasti huomioida jäteastioita ja -katoksia sijoitettaessa. Jätekatoksen tai -tilan suunnittelussa on huomioitava oikea mitoitus, jotta sinne mahtuvat tarvit- 7

8 tavat jäteastiat aiemmin selvitetyn jätemäärän ja jätejakeiden mukaisesti. Jäteastioita täytyy myös voida liikutella tyhjennyksen ja puhdistuksen yhteydessä. Myös katoksen tai tilan ovet on hyvä saada tarvittaessa salvattua auki ja lukittua. Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määrätään myös jätekatoksiin ja astioihin liittyvistä asioista. Jotta tila on turvallinen ja lajittelu on mahdollista suorittaa oikein, on tilan oltava riittävästi valaistu ja siellä on ylläpidettävä hyvää järjestystä ja siisteyttä. Lajittelun onnistumista edesauttavat myös jätekatokseen/- tilaan sijoitetut opastaulut ja astiatarrat. Jätteen keräyspaikan sijainti on suunniteltava huolellisesti. Usein jätekatos on sijoitettava vähintään 8 metrin päähän rakennuksista paloturvallisuuden vuoksi. Paikka tulee sijoittaa riittävän etäälle mahdollisista leikki- ja oleskelupaikoista sekä rakennusten ilmanvaihdon ulkoilma-aukoista ja niin, että meluhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kuljetusreitin on kestettävä täyteen kuormatun jäteauton paino, joka voi olla jopa tonnia. Kuljetuskalustolle on myös varattava esteetön pääsy lähelle jätteenkeräilypistettä. Ajoväylän leveydeksi riittää yleensä 3-4 metriä ja korkeudeksi 4 metriä. Tilantarve kuitenkin kasvaa jos käytetään pikakonttia, puristinsäiliötä, syväkeräyssäiliötä tai etu- tai sivukuormaajaa. Joissakin kunnissa jätekatoksen rakentaminen voi vaatia ilmoituksen tekemistä kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselle. Kaupungin rakennusjärjestyksessä voi lisäksi olla esim. katoksen ulkonäköä sekä sijoittamista koskevia määräyksiä. 3.2 Vaarallisten aineiden kartoitus Kartoituksen tavoitteena on selvittää yrityksessä syntyvien vaarallisten aineiden määrä, laatu sekä syntypaikka. Lisäksi hankitaan tiedot vaarallisten aineiden käsittelystä yrityksessä ja mahdollinen kirjanpito (mm. siirtoasiakirjat). Samalla kartoitetaan myös, onko yrityksellä hallussaan tarvittavat käyttöturvallisuustiedotteet sekä riittävät henkilökohtaiset ja yleiset suojavälineet. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset vaarallisten aineiden käsittelyn riskitoimenpiteet, kuten lastaus ja varastointi. Tällä hetkellä on voimassa kaksi rinnakkaista lainsäädäntöä, jotka koskevat kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista. Voimassa ovat edelleen ns. ainedirektiivin (67/548/ETY) ja seosdirektiivin (1999/45/EY) mukaiset luokitus- ja merkintäsäädökset, jotka on toimeenpantu kemikaalilaissa, kemikaaliasetuksessa sekä eräissä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa kuten luokitusperusteasetuksissa. EU:n uusi aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva ns. CLP-asetus astui voimaan CLP-asetus on sellaisenaan voimassa kaikissa EU:n jäsenmaissa. Vanha lainsäädäntö on voimassa tiettyjen siirtymäaikojen puitteissa, jotka toiminnanharjoittajan on syytä huomioida valitessaan järjestelmää, jonka mukaan kemikaalit luokittelee, merkitsee ja pakkaa. Aineen valmistaja tai maahantuoja luokittelee markkinoille luovuttamansa kemikaalin. Siirtymäajat CLP-asetuksessa annetaan seosten luokitukselle, merkinnöille ja pakkaamiselle siirtymäaikaa aina asti. Tähän saakka on mahdollista käyttää nykyisiä säännöksiä ja luokitella, pakata ja merkitä kemikaalit nykyisen sääntelyn mukaisesti. Asetuksessa säädetään niistä kriteereistä, joiden perusteella kemikaali (aine tai aineiden seos) luokitellaan vaaralliseksi. Vaaralliseksi luokiteltu kemikaali voi olla esimerkiksi syttyvä, välittömästi myrkyllinen tai ympäristölle vaarallinen. CLP-asetus antaa myös säännöt siihen, kuinka vaaralliseksi luokiteltu kemikaali pitää merkitä ja pakata, jotta sitä voi käyttää turvallisesti. Varoitusmerkintöihin kuuluu lisäksi erilaisia vaara- ja turvalausekkeita sekä huomiosanoja Pakkaaminen Vaarallisten aineiden ja valmisteiden luokitusta, pakkauksia ja merkintöjä on yhdenmukaistettu terveyden suojelun ja ympäristönsuojelun sekä kyseisten tuotteiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi. Vaarallisten aineiden ja valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleella uudella asetuksella (EY) N:o1272/2008. Vaarallisten aineiden keräysastioiksi sopivat usein Esimerkki 3: Toimiva jätepiste Jätekatos kannattaa suunnitella mahdollisimman toimivaksi, jotta se pysyisi siistinä ja turvallisena. Lajittelun onnistumisen varmistamiseksi henkilökunnan ja esimerkiksi matkailualan yrityksen asiakkaiden käyttöön voidaan järjestää jätekatokseen erilliset jäteastiat ja selvä ohjeistus. Samalla jätekatos voi toimia esim. ilmoitustauluna ja postilaatikkotelineenä. Hyvin suunniteltu, kauniisti toteutettu, siisti ja kaikkien eri käyttäjien tarpeita vastaava jätekatos voi olla positiivinen osa matkailuyrittäjän kokonaispalvelua. Kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä on määräyksiä jätekatoksista. 8

9 niiden alkuperäispakkaukset, jos ne ovat ehjiä. Alkuperäispakkauksissa on tuoteseloste sekä turvamerkinnät ja hyväkuntoisina ne täyttävät turvallisuusmääräykset. Kiinteät ja nestemäiset vaaralliset jätteet pakataan erilleen toisistaan, jolloin jatkokäsittely on helpompaa ja halvempaa. Pakkaukseen kannattaa jättää vähintään 10 % laajenemisvaraa. Vaarallisten aineiden keräysastiat kannattaa valita niin, että ne käyvät samalla kuljetusastioista. Sopivien astioiden ja pakkausten valintaan tarkoitettu opas löytyy Ekokem Oy:n internet-sivuilta. Jos jätteet kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) alaisuuteen, täytyy pakkausten olla tyyppihyväksyttyjä. Tyyppihyväksyntä on aina pakkaus- ja tapauskohtainen. Tyyppihyväksytyn pakkauksen tunnistaa un-merkinnästä Merkintä Vaarallisten aineiden pakkaukset ja varastointitilat on merkittävä jätteen vaaraominaisuuksien mukaisesti, jotta jätteitä osataan käsitellä oikein. Jos jäte kuuluu vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) alaisuuteen, on kuljetuspakkausten merkinnöille asetettu lisävaatimuksia. Keräysastioissa tulee aina olla seuraavat merkinnät: Jätteen nimi Jätteen haltijan nimi Jätteen vaarallisia ominaisuuksia aiheuttavien aineiden nimet Varoitusmerkit ja niiden nimet Vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat vakiomuotoiset lauseet (esim. R-lauseke Aiheuttaa tulipalon vaaran ja S-lauseke Säilytettävä tiiviisti suljettuna ) Varastointi Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) määrittelee vaarallisten aineiden käsittelyn ja varastoinnin periaatteet sekä siihen liittyvän valvonnan. Laki astui voimaan Vaarallisten aineiden varastointia, käyttöä ja luokittelua Suomessa säätelevät mm. kemikaalilaki ja käyttöturvallisuusmääräykset sekä EU:n kemikaaliasetukset REACH ja CLP sekä kansainvälinen GHS. Vaarallisille aineille tulee siis järjestää oma varasto tai erillinen paikka varastossa. Hyvä varasto on selkeästi merkitty, katettu ja lukittu tila, jonne on esteetön kulkureitti. Varaston ilmanvaihto ja valaistus on järjestetty, ja siellä on astiat tai merkityt paikat eri jätteille. Kaikkia vaarallisia aineita ei voi varastoida yhdessä. Tukes (Turvatekniikan keskus) Vaarallisten kemikaalien varastointi Helsinki 2009 Ekokem Oy, julkaisut, Varastoissa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Vaaditaanko valuma-altaita, ovatko ne kunnossa Onko tila lukittu Onko tuuletus /valaistus riittävä Onko varasto siisti ja järjestyksessä Ovatko pakkaukset ja merkinnät kunnossa Onko tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä sammutin Vaarallisten aineiden varaston ylläpitoon kuuluu myös varastokirjanpito. Siitä tulee käydä ilmi, mitä ja kuinka paljon varastoon on tullut, mitä siellä on ja mitä on viety pois. Vaaralliset aineet tulee toimittaa varastosta käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa Kuljetukset Vaarallisia aineita kuljetettaessa jätteen lähettäjä on vastuussa siitä, että aine on oikein luokiteltu, pakattu, merkitty ja annettu kuljetettavaksi. Lisäksi lähettäjä vastaa siitä, että tiedot vaarallisesta aineesta tulevat oikein merkityiksi kuljetusasiakirjoihin. Kuljetuksen suorittaja puolestaan vastaa siitä, että kuljetus suoritetaan lähettäjän antamien ohjeiden ja viranomaismääräysten mukaisesti. Kuljetusliike vastaa ajoneuvon kunnosta ja kuljettajan pätevyydestä tehtäväänsä Asiakirjat Kuljetuksesta tulee aina laatia siirtoasiakirja. Se voidaan laatia rahtikirjan liitteeksi tai täydentää rahtikirjaan vaarallisia aineita koskevat tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Siirtoasiakirjassa on seuraavat tiedot: jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot siirron ajankohta, pakkaus- ja kuljetustapa tuottajan nimi ja yhteystiedot sekä toiminta, paikka ja kunta, jossa jäte on syntynyt vaarallisen aineen nimi ja tunnusnumero sekä jätteen koostumus, olomuoto ja määrä jätteen pääasialliset ominaisuudet jätteen hyödyntämis- tai käsittelypaikka ja menetelmä jätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus sekä päiväys. 9

10 Kemikaalin / vaarallisen aineen koostumus, ominaisuudet ja sen käsittelyä koskevat ohjeet selviävät käyttöturvallisuustiedotteesta. Kemikaalin myyjä on velvollinen toimittamaan sen ostajalle Suojavälineet Vaarallisten aineiden kanssa työskenneltäessä on aina otettava huomioon työturvallisuusasiat. Työnantaja on velvollinen antamaan jätteistä ja niiden vaarallisuudesta riittävät tiedot sekä opastamaan ja ohjaamaan työntekijöitään vaarallisten aineiden käyttöön ja käsittelyyn. Kemiallisille tekijöille altistumisen ehkäisemiseksi on käytettävä riittävän tehokkaita teknisiä suojelutoimia ja sopivia henkilökohtaisia suojavälineitä (suojakäsineet, -kengät, -haalari sekä tarvittaessa hengityssuojain, suojalasit ja -esiliina). Suojavälineet on valittava käsiteltävien jätteiden mukaisesti ja niitä tulee säilyttää, puhdistaa ja huoltaa huolellisesti. Yleinen siisteys ja hygienia pienentävät vaarallisista jätteistä aiheutuvia riskejä. Tyypillisiä vahinkoja ovat astioiden vuodot ja rikkoutumiset, joista voi aiheutua palovaara. Vaarallisten aineiden varaston läheisyydessä, muttei kuitenkaan varaston sisällä, onkin hyvä olla imeytysaineita, lapio, harja ja keräysastioita sekä riittävä sammutin. LISÄTIETOA VAARALLISISTA AINEISTA 10

11 4 Jätehuoltosuunnitelma Suoritettujen selvitysten pohjalta yritykselle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Se kohdistuu erityisesti havaittujen puutteiden korjaamiseen ja yrityksen toivomien asioiden parantamiseen. Tarkoituksena on luoda yritykselle mahdollisimman toimiva, vähintään lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten vaatimukset täyttävä jätteiden keräysja lajittelujärjestelmä ottamalla huomioon myös taloudelliset seikat. Mikäli yrityksessä on tehty ympäristö- tai laatujärjestelmä ja siinä on tarkasteltu myös jätehuoltoa, nämä suunnitelmat ja päätökset otetaan tietysti huomioon jätehuoltosuunnitelmaa tehtäessä. Samoin yritys voi halutessaan liittää tämän suunnitelman myös osaksi omia järjestelmiään. Suunnitelman tarkkuus riippuu täysin yrityksen omista toiveista ja tavoitteista. Toteutusaikataulu suunnitellaan joustavasti esim. muutamalle vuodelle ja toimenpiteille laaditaan tarvittaessa tärkeysjärjestys. Jätehuoltosuunnitelma antaa siis tavoitteita ja ohjeita yrityksen jätehuollon parantamiseksi. Tavoitteet Syntyvän jätteen ja keräystoimintojen kartoituksen perusteella selvitetään muutostarpeet erilaisten jätteiden keräämisessä tai lajittelun tehostamisessa. Tällöin selvitetään myös erilaisten jätejakeiden hyödyntämiskelpoisuus ja mahdolliset uudet kanavat niiden hyötykäyttöön ohjaamiseksi. Selvityksen pohjalta ilmenneiden kehittämismahdollisuuksien, viranomaismääräysten, yrityksen sisäisten tarpei- den ja kustannuspaineiden pohjalta luodaan tavoitteet jätehuoltosuunnitelmalle. Toimet Tavoitteiden pohjalta luodaan lista käytännön toimista, joita yrityksessä joudutaan tekemään toivottujen muutosten aikaansaamiseksi. Näitä voivat olla esim. uusien lajitteluohjeiden ja astioiden hankkiminen, kuljetussopimusten uusiminen, jätekatoksen tekeminen tai henkilökunnan koulutus. Aikataulu ja vastuut Jos muutoksia tarvitaan paljon, niiden tärkeysjärjestys määritellään ja toimenpiteille laaditaan toteutusaikataulu määräpäivineen. Kaikille toimenpiteille nimetään vastuuhenkilö. Seuranta Toteutettujen toimenpiteiden seurannasta voi tehdä oman erillisen suunnitelman tai sen voi liittää jätehuoltosuunnitelmaan. Seuranta voidaan toteuttaa esim. siten, että kerran tai kaksi vuodessa vastuuhenkilöt (ja tarvittaessa jätehuoltoyhtiön neuvoja) kokoontuvat ja toteavat senhetkisen jätehuollon tilanteen. Jätehuoltosuunnitelmaa voidaan käytännön tarpeen mukaan näissä palavereissa muuttaa (esim. toimenpiteiden aikataulutusta tai tärkeysjärjestystä). 11

12 5 Jätteen synnyn ehkäisy Jätelain mukaan ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteiden syntyä. Tätä tavoitetta edistäviä toimia ovat mm. prosessien kehittäminen materiaalien käytön tehostamiseksi, uusiomateriaalien käytön lisääminen, pakkausten määrän vähentäminen sekä omassa tuotannossa että ostettavissa tuotteissa ja työntekijöiden toimintatapoihin vaikuttaminen. Käytännössä jätteiden välttämismahdollisuudet voidaan käydä yrityksessä läpi jätejaekohtaisesti esim. prosessikaavion avulla. Samalla selvitetään toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset. Prosessien kehittäminen Materiaalin käytön tehostamiseen on useita ratkaisuja. Hyvällä suunnittelulla ja tarkalla harkinnalla voidaan saada aikaiseksi merkittäviä tuloksia. Esim. tuotantoyritysten konekannan kehittämisellä on jätteiden vähentämiseen positiivisia vaikutuksia. Manuaalista asettelua voidaan tällöin korvata tuotantoa ohjaavilla tietokoneohjelmilla ja tätä kautta materiaalihukka vähenee. Myös tarkempaa mittaustekniikkaa (lasermittaus) käyttäen voidaan päästä merkittäviin säästöihin. Toimintatapojen kehittäminen Työntekijöiden työn laatua voidaan parantaa koulutusta tehostamalla sekä parantamalla työn suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä. tit) ja tilaamalla vähemmän pakattuja tuotteita tai suosimalla uudelleen käytettäviä pakkauksia. Siirtyminen yksittäispakkauksista suuriin toimituseriin puolestaan vaatii investointeja säiliöiden rakentamiseen, jolloin kustannussäästöt jäävät vähäisiksi. Uudelleen käytettävät pakkaukset toimivat joissakin tapauksessa hyvin, mutta ne eivät sovellu kaikille toimialoille. Jätteiden hyötykäyttö Hyötyjätteet ovat jätteitä, jotka voidaan hyödyntää joko materiaalina tai energiana. Yrityksissä syntyy kohtalaisen suuria ja tasalaatuisia hyötyjäte-eriä, joten niiden kerääminen erilleen on usein paitsi ympäristönsuojelullisesti myös taloudellisesti kannattavaa. Tavallisimpia yrityksistä kerättäviä hyötyjätteitä ovat paperi, pahvi, energiajäte, puu, lasi, metalli ja biojäte. Keräyksen aloittaminen, astioiden ja tilojen järjestäminen sekä työntekijöiden kouluttaminen tuo jonkin verran kustannuksia. Kaatopaikkajätteen väheneminen tuo kuitenkin säästöjä pienentyneinä käsittelymaksuina. Jotta kuljetusmatkat pysyisivät kohtuullisina, olisi hyödyntäjän hyvä sijaita mahdollisimman lähellä. Eri alueiden jätehuoltoyhtiöillä on erilaiset käytännöt hyötyjätteiden keräyksen ja hyödyntämisen suhteen. Lajittelu- ja toimitusehdot varmistetaan jätteen vastaanottajalta. Hankintojen tehostaminen Pakkaustapa ja pakkausten laatu vaikuttavat suoraan yrityksen jätemääriin. Pakkausmateriaalin määriä pystytään vähentämään oleellisesti esim. suosimalla isoja toimituksia (esim. raaka-ainekon- Esimerkki 5: Toimialakohtaisia esimerkkejä Kahvilat, ravintolat ja ruokalat voivat ostaa suurempia eriä kerralla ja painottaa esim. kone- ja sisutushankinnoissaan pitkäikäisyyttä. Kahvilat, ravintolat ja ruokalat voivat ostaa lähituotteita, joita ei ehkä tarvitse pakata niin paljon ja joita voidaan toimittaa usein ja täsmämäärinä. Ruuan tarjoajat voivat optimoida pakkauksiaan tuotteiden kokoon nähden tai muuttamalla tuotteiden kokoa tai mallia. Vähentämällä esim. pillien sekä kääreiden käyttöä, voidaan pakkausmateriaalia säästää runsaasti. Rakennusteollisuudessa jätemääriin voidaan vaikuttaa urakointisopimusten kautta esim. edellyttämällä, että tavarantoimittajat kiinnittävät huomiota pakkaustapaan tai, että he vievät pakkaukset tai vialliset tuotteet mukanaan. Myös määrämittaisten ja esivalmistettujen tarvikkeiden hankkiminen rakennustyömaalle ehkäisee jätteen syntyä merkittävästi. 12

13 6 Käytännön toimeenpano Uusien käytäntöjen suunnittelu ja toteutus, niistä tiedottaminen henkilöstölle ja sisällyttäminen jokapäiväiseen työrutiiniin vaatii paljon aikaa ja resursseja. Ympäristöasiat voidaan kokea yrityksessä positiivisiksi kehittämiskohteiksi, jolloin henkilöstön sitoutuminen asioihin onnistuu hyvin. Jätehuollon kehittäminen ja käytännön toimeenpano vaativat koko henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista uusiin tapoihin. Käytännölliset ja toimivat ratkaisut ovat avain sujuvaan jätehuoltoon. Yrityksen johto voi omalla esimerkillään ja asenteillaan ohjata henkilöstöä toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Jätehuollon kehittäminen on jatkuva prosessi ja sen toteuttamiseen tulee nimetä erikseen jätehuollosta vastaavat henkilöt. Koko henkilöstö on vastuussa jätehuollon onnistumisesta ja tämän vuoksi jäteasioihin kannattaa sitouttaa henkilöitä organisaation kaikilta tasoilta. Tehtävien, vastuiden ja valtuuksien määrittely ovat olennainen osa jätehuoltosuunnitelmaa. Yrityksen johdon on huomioitava jätehuollon kehittäminen varaamalla vastuuhenkilöille riittävästi resursseja sen suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämistyöhön. Suunnitellut toimenpiteet toteutetaan yrityksen toiminnan ominaispiirteet huomioiden. Yrityksen jätehuollon tulee vastata vähintään lainsäädännössä, kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä ja muissa säädöksissä asetettuja vaatimuksia sekä sopia yrityksen toimintakulttuuriin. Samalla kiinteistöllä sijaitsevat ja samaa jätehuoltojärjestelmää käyttävät toimijat tulee huomioida suunnittelun ja käytännön toimeenpanon yhteydessä osana kokonaisuutta. Jos samalla kiinteistöllä on useita yrityksiä ja/tai lisäksi asuinkiinteistöjä, on myös näihin kiinnitettävä huomiota. Myös muille kiinteistöllä toimiville tulee antaa tiedoksi lajittelu ja muut toimintaohjeet, jotta kaikki saavat kattavasti tiedon käytössä olevasta jätehuoltojärjestelmästä. Jätehuoltojärjestelyistä voidaan myös järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia. 6.1 Kirjalliset ohjeet Kiinteistöllä syntyvien jätteiden oikeaoppiselle lajittelulle ja käsittelylle laaditaan kirjalliset ohjeet, jotta koko henkilöstön olisi helppo toimia uusien jätehuoltojärjestelyjen edellyttämällä tavalla. Ohjeiden laadintavaiheeseen kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan koko henkilöstö. Ohjeistus tulee hyväksyttää yrityksen johdolla, jonka jälkeen ne voidaan liittää osaksi jokapäiväistä toimintaa. Jäteohjeissa selvitetään jätteiden lajittelu ja käsittely koko kiinteistön alueella. Keräyspaikat ja jätehuollosta vastuulliset henkilöt on tuotava selkeästi esille. Yritykselle laaditaan jätehuoltoa koskevat yleiset ohjeet sekä tarvittaessa kuhunkin työ- ja keräyspisteeseen omat tarkemmat ohjeet. Sähköisessä muodossa olevat ohjeet on helppo päivittää ja yhteiseltä työasemalta on koko henkilöstön helppo tarkistaa ja tulostaa tarvitsemiaan tietoja. Ohjeiden ulkoasuun ja luettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi yrityksen omien jäteastioiden ja jätejakeiden kuvien liittäminen ohjeistukseen tehostaa niiden noudattamista. Värilliset ja likaantumiselta suojatut ohjeet ovat tehokkaita, käytännöllisiä ja kestäviä. 6.2 Jätehuoltokansio Yrityksen jätehuoltovastaavalle kootaan kansio, joka sisältää kaiken yrityksen jätehuoltoon liittyvän materiaalin. Kansio toimii jätehuoltovastaavan työvälineenä kun jätehuoltoa kehitetään jatkossa. Koottuja tietoja voidaan käyttää esim. yrityksen sisäisessä koulutuksessa sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Niitä voidaan hyödyntää myös viranomaisille tai muille sidosryhmille laadittavan ympäristöraportin sekä joihinkin ympäristöjärjestelmiin vaadittavan ympäristöselonteon valmistelussa. Kansio pitää sisällään esimerkiksi kuntakohtaisia tietoja (mm. jätehuoltomääräykset) sekä yrityskohtaisia tietoja, kuten jätehuollon yleiset tavoitteet. Tärkein osa kokonaisuutta ovat jätehuoltosuunnitelma (sisältäen aluekartat ja pohjapiirrokset), jätevirtakaavio, jätehuolto-ohjeet sekä jäteseurantasuunnitelma ja -lomakkeet. Kansioon voidaan myös lisätä kopiot kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista ja jätteiden hyödyntäjien tiedot. Kansio voi sisältää jätetietojen lisäksi myös muita ympäristöasioihin liittyviä tietoja, kuten jätevesien ja ilmapäästöjen mittaustuloksia sekä muita raportteja. Samaan kansioon kannattaa lisätä myös kaikki yrityksen jätehuoltoon liittyvien tahojen yhteystiedot esim. kunnan ympäristöviranhaltijoiden, alueellisen jätehuoltoyhtiön ja jätteiden vastaanottopaikkojen sekä jätteenkuljettajien yhteystiedot. Jätehuoltokansion sisältö päivitetään säännöllisesti, jotta se vastaa jätehuollon nykytilannetta. 13

14 6.3 Henkilöstön koulutus Jotta muuttuneet jätehuoltojärjestelyt saataisiin toimimaan myös käytännössä, on yrityksen henkilökuntaa opastettava. Koko henkilöstön tulee saada uudet ohjeet, vaikka kaikki eivät pääsisikään osallistumaan koulutustilaisuuksiin. Alihankkijat ja alueella toimivat urakoitsijat on myös tehtävä tietoisiksi olemassa olevista käytännöistä. Koulutuksessa käydään läpi sekä yleiset että työpistekohtaiset ohjeet ja varmistutaan siitä, että ne soveltuvat käytännön työhön. Koulutuksen yhteydessä pyritään motivoimaan henkilökuntaa lajittelemaan jätteensä sekä ymmärtämään oma vastuunsa jätehuoltojärjestelmän toimivuudesta. Tilaisuuteen voidaan liittää tutustuminen jätteenkäsittelyalueeseen ja -laitokseen, jotta lajittelun merkitys ja oman toiminnan seuraukset ymmärrettäisiin paremmin. Uusille työntekijöille on järjestettävä tutustumiskierros yrityksen toimitiloissa siten, että kaikki jäteastiat ja lajiteltavat jätejakeet tulevat tutuiksi. Kartta jäteastioiden paikoista pidetään näkyvällä paikalla ja se voidaan myös jakaa henkilöstölle. Lajittelun syyt tulee perustella erityisen tarkasti, jotta uudet vaatimukset eivät tuntuisi ylimääräiseltä vaivalta tai työn turhalta vaikeuttamiselta. Ennen lajittelun tai lajitteluastioiden paikkojen muutoksia tulee aina keskustella niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Lajittelu on yhteistyötä, joka sujuu aina paremmin asianomaisten kanssa suunniteltuna ja yhdessä toimivaksi todettuna. Ei voida ajatella, että yksi koulutuskerta uusien käytäntöjen omaksumisessa on riittävä, sillä jätehuollon käytäntöihin saattaa tulla muutoksia esimerkiksi lainsäädännön muuttuessa. Lisäksi jätehuolto tulisi kokea sujuvaksi yrityksen toiminnan kaikilla osa-alueella ja tämän vuoksi sitä tulee jatkuvasti kehittää kokemusten kautta myös henkilöstön toiveet huomioiden. Uudet käytännöt on palautettava mieliin säännöllisesti, koska vanhat tavat palautuvat helposti ennalleen. Toimivasta jätehuollosta on syytä antaa myös kiitosta koko henkilökunnalle. 6.4 Seuranta Järjestelmällinen jätemäärien, -kustannusten ja lajittelun toimivuuden seuranta helpottaa jätehuollon kehityskohteiden löytämistä. Vuosittainen seuranta auttaa havaitsemaan ongelmakohdat sekä jätemääriin ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Seurannan avulla yritys voi tarkistaa kuinka hyvin järjestelmä toimii. Seurannan onnistumiseksi on tavoitteille määritettävä mittarit sekä sovittava mistä ja miten tieto kerätään. Mittareiden tulee olla selkeitä ja ne tulee kohdentaa jätehuollon oleellisimpiin kohtiin. Mit-tausten ja seurannan tulee olla säännöllistä. Seurantaa tekemään nimetään vastuuhenkilö, joka kerää ja muokkaa tarvittavan tiedon. Seurantaa tehdään pääasiassa yrityksessä sisäisesti, mutta seurantaa aloitettaessa voidaan jätehuoltoyhtiön neuvojan kanssa sopia ensimmäisten seurantatietojen läpikäymisestä yhdessä. Tällöin varmistetaan seurannan toimiminen käytännössä. Seuraava seurantakäynti sovitaan noin vuoden päähän, jolloin on odotettavissa jo selviä tuloksia kehitystoimenpiteistä. Tällöin käydään läpi jätehuoltojärjestelmän ja sen seurannan toimivuus ja parannusmahdollisuudet sekä tehdään tarvittavat muutokset. Työvaiheet: Seurantakohteiden valinta tavoitteiden perusteella Mittareiden määrittely (esim. kustannukset, jätemäärä (kokonaismäärä, määrä/tuotettu tonni), lajittelun onnistuminen, materiaalihankinnat ) Mittaustiedon keruu Tulosten analysointi Ehdotukset ongelmakohteiden korjaamiseksi Kehitystoimenpiteiden toteutus 14

15 7 Loppuraportti Prosessin lopuksi laaditaan raportti, jossa esitellään yrityksen jätehuollon lähtötilanne sekä suunnitellut ja toteutetut parannustoimenpiteet. Raportissa kiinnitetään huomiota jätehuoltojärjestelmän kuvaamiseen, toteutettuihin kehitystoimiin sekä seurannan toteuttamiseen. Mm. kartoitusmenetelmät ja tulokset kannattaa selvittää mahdollisimman tarkasti ja selkeästi, jotta selvityksestä on hyötyä myöhemminkin esim. mahdollisten henkilövaihdosten yhteydessä. Jätehuoltosuunnitelma, käytännön toteutus ja seuranta voidaan pitää erillisinä osiona niiden myöhemmän tarkastelun helpottamiseksi. Loppuraportti voi koostua seuraavista asioista: Yrityksen perustiedot Nimi, toimiala, toimipaikka, henkilöstömäärä Yhteyshenkilö, yhteystiedot Käytännön toimeenpano eli mitä tehtiin Uusien jätehuoltoratkaisujen kokeilu (esim. kompostoinnin aloittamisen sujuvuus) Uusien hankintojen (kuten katosten, astioiden, laitteiden tai koneiden) vaikutukset Laaditut ohjeet ja niiden noudattaminen Koulutustilaisuudet ja -materiaali Jätehuoltokansion sisältö pääpiirteittäin Jätehuoltovastaavan nimeäminen Mahdollisesti toteuttamatta jääneet toimenpiteet ja niiden syyt Seuranta eli kuinka estetään vanhaan käytäntöön palaaminen Seurattavat asiat ja niiden mittarit Tiedon keräämistapa (kuka kerää, mistä, miten ja milloin) Tulosten analysointi Neuvonnan ja tämän selvityksen tavoite Mihin pyritään Lähtötilanteen kartoitus Mitä selvitettiin ja mistä tiedot kerättiin Kartoituksen kuvaus ja eteneminen Kartoituksen tulokset Jätehuoltosuunnitelma eli mitä aiottiin tehdä Esitetyt parannusehdotukset ja -vaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu ja valinnat Jätteen välttämistavoitteet Jätteen hyötykäyttötavoitteet Tavoitteet kustannussäästöille Suunnitellut toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt 15

16 LIITE 1 Sanasto biojäte energiajäte hyötyjäte sekajäte vrt kuivajäte jätehuolto jätteen energiahyötykäyttö jätteen haltija jätteen hyödyntäminen jätteen synnyn ehkäisy jätteen tuottaja jätteen välittäjä kierrätys kiinteistön jätehuolto kompostointi vaarallinen jäte erityisjäte tuottajanvastuu uudelleenkäyttö eloperäinen, biologisesti hajoava, kiinteä ja myrkytön jäte, joka soveltuu sitä vastaanottavan laitoksen prosessiin polttokelpoinen yhdyskuntajäte, kuten materiaalihyötykäyttöön soveltumaton puu-, muovi-, paperi-, pahvi- ja kartonkijäte sellaisenaan, materiaalina tai energiana hyödynnettävä jäte. Hyötyjätteitä ovat mm. paperi-, pahvi-, kartonki-, puu-, lasi-, vaate-, metalli-, muovi- tai muut vastaavat jätteet, joiden uudelleen- tai hyötykäyttö on järjestetty sekalaisella yhdyskuntajätteellä tarkoitetaam yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle, kun jätteestä on sen syntypaikalla lajiteltu erilleen hyödynnettävät jätteet; sekajäte = kuivajäte + biojäte jätteen keräys, kuljetus, hyödyntäminen ja käsittely sekä näiden tarkkailu ja käsittelypaikan jälkihoito polttokelpoisen jätteen polttamista siten, että jätteen energiasisältö otetaan talteen ja hyödynnetään; lopputuotteena esim. sähkö- tai lämpöenergiaa jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai muu, jonka hallinnassa jäte on toiminta, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten jätelain tärkein tavoite. Kattaa kaikki ne toimenpiteet, joiden ansiosta jätettä ei ylipäätään synny se, jonka toiminnasta syntyy jätettä tai jonka esikäsittely-, sekoittamis- tai muun toiminnan tuloksena jätteen ominaisuudet tai koostumus muuttuvat se, joka ammattimaisesti ostaa tai myy jätettä taikka välittää jätettä tai jätehuollon palveluita muiden lukuun, mukaan lukien välittäjä, joka ei ota jätettä fyysisesti haltuunsa jätemateriaalien hyödyntäminen joko alkuperäiseen tarkoitukseensa tai muihin tarkoituksiin, mutta ei energiana hyödyntäminen kiinteistössä syntyvän jätteen lajittelu, keräys, varastointi ja käsittely biologinen prosessi, jossa pieneliöstö hajottaa eloperäistä materiaalia hapellisissa oloissa jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus viiltävät, pistävät, haisevat ja pölyävät jätteet, jotka vaativat erityiskäsittelyn tai erilliskuljetuksen tuotteen valmistajaan, maahantuojaan ja pakkaajaan ulotettu jätehuollon kustannusvastuu tuotteen tai sen osan käyttäminen uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu 16

17 LIITE 2 Kiinteistön käyttäjien haastattelu Jätejakeet Voisiko toimipisteessä syntyvän jätteen määrää vähentää tai hyödyntää tehokkaammin? Jos mielestänne voi, niin miten? Lajitellaanko työpisteessä syntyvät jätteet, jos lajittelu on järjestetty? Onko joitakin jätejakeita, jotka toivoisitte lajiteltavan? Jätetilat Onko mielestänne jätetiloja riittävästi? Perustelut, mikäli ei. Soveltuvatko nykyiset jätetilat jätehuollon tarpeisiin? Ovatko ne riittävän toimivia? Miksi eivät? Onko jätetilojen sijainti mielestänne sopiva? Miksi ei? Sijaintiehdotuksia? Keräysvälineet Onko käytössä mielestänne tarvittavat keräysvälinevalikoimat? Jos ei, niin millaisia muutoksia esittäisitte? Ovatko keräysvälineet turvallisia käyttää? Onko keräysvälineiden sijoittelu mielestänne sopiva? Keräysvälineiden hallinta Mitkä ovat jätteenkeräysvälineiden hallintatavat (oma, vuokra, leasing)? Asettaako se rajoituksia keräysvälineiden mahdolliselle uusimiselle? Keräyspisteiden hygienia Onko keräyspisteiden hygieniassa ongelmia (siisteys, hajuemissiot, muita haittoja)? Logistiikka Ovatko etäisyydet ja kulkureitit keräyspisteisiin sopivia? Häiritseekö jätehuolto kiinteistön alueella muuta toimintaa tai päinvastoin? Ratkaisuehdotuksia? Esiintyykö jätteiden tyhjennyksessä ja kuljetuksessa mielestänne ongelmia? (Vaaratilanteita, ahtaita kulkureittejä jne.) Opasteet Ovatko nykyiset jätehuolto-opasteet toimintaa palvelevia? Millaisia lisätarpeita on esiintynyt? Turvallisuusnäkökohdat Millaisia turvallisuusriskejä jätehuoltoon (kuljetuksiin, keräysvälineisiin ym.) liittyy? Miten ne olisivat ehkäistävissä? Henkilökunnan ja muiden toimijoiden asenteet, motivaatio ja toiminta Näettekö ongelmia henkilökunnan ja muiden kiinteistön käyttäjien jätehuoltokäyttäytymisessä ja -tietämyksessä? Onko ohjeistus ja koulutus ollut riittävää? Yhteistyö Kuinka yhteistyö on sujunut esim. jätteidenkuljettajayrityksen ja jätteiden hyödyntäjän kanssa? Kiinteistön yritysten asenteet, filosofia ja toiminta Näettekö kiinteistössä toimivien yritysten asenteissa ja toiminnassa sellaisia tekijöitä, jotka saattavat estää jätehuollon kehittämistä? Laskutus Toimiiko jätehuollon laskutus odotuksia vastaavasti? Millaisia puutteita on ilmennyt, ratkaisuehdotuksia? Jätehuollon muutospaineet Muuttuvatko toimintamallinne ja/tai -menetelmänne ja asettavatko ne muutospaineita jätehuoltotoiminnalle? Millaisia? Näettekö tarvetta uudistaa nykyistä jätehuoltokalustoa ja -laitteistoa? Millä tavoin? 17

18 LIITE 3 Syntyvän jätteen kartoituslomake JÄTELAJI SYNTYPAIKKA ARVIOITU MÄÄRÄ KERÄYSASTIA esim. energiajäte esim. työpiste, osasto, rakennus tms. kg tai litraa tyyppi / koko 18

19 kpl TYHJENNYSRYTMI 1 = ilmoituksesta 2 = kerran 4 vk:ssa 3 = kerran 2 vk:ssa 4 = kerran viikossa 5 = muu tyhjennysväli PALVELUN TARJOAJA esim. SITA Finland Oy MIHIN JÄTE PÄÄTYY esim. Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitokselle energiatuotantoon 19

20 Painovuosi 2012 Vastuullista huolenpitoa ympäristöstä Kiertokapula Oy vastaa toimialueensa yhdyskuntajätehuollosta Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Se huolehtii ympäristöystävällisesti ja asiantuntevasti jätteiden vastaanotosta, käsittelystä ja hyödyntämisestä. Kiertokapula tekee työtä ympäristön parhaaksi. Tervetuloa jätteidenkäsittelyalueillemme KARANOJAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Karanojantie 145, Hämeenlinna KAPULAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Kapulasillantie 2, Hyvinkää PUOLMATKAN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Hyötykuja 3, Järvenpää avoinna: ma-pe klo 7-19, arkipyhien aattoina klo 7-17 LUMIKORVEN JÄTTEIDENKÄSITTELYALUE Meijerikuja, Valkeakoski avoinna: ma, to ja ti, ke, pe 9-16 KIERTOKAPULA OY VAIHDE Vankanlähde 7 avoinna: ma-pe Hämeenlinna

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

YRITYSTEN JÄTEHUOLTONEUVONTA

YRITYSTEN JÄTEHUOLTONEUVONTA YRITYSTEN JÄTEHUOLTONEUVONTA Tämä toimintamalli on laadittu helpottamaan yritysten jätehuollon kehittämistä. Mallin luominen on osa Kiertokapula Oy:n ja Suomen Ympäristöopisto Syklin yhteistä PK-yritysten

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

Uudistusten merkitys alueellisesti

Uudistusten merkitys alueellisesti Uudistusten merkitys alueellisesti KOKOEKO-seminaari Jätelaki ja jätevesiasetus muuttuu ylittyvätkö valvonnan edellytykset? Ylitarkastaja Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus Yleistä Lakiehdotuksen perustelut

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Ekokemin ohje 2/12. Lajittele ja pakkaa turvallisesti

Ekokemin ohje 2/12. Lajittele ja pakkaa turvallisesti Ekokemin ohje 2/12 Lajittele ja pakkaa turvallisesti Hyödyt hyvin hoidetusta jätehuollosta Oikein valituilla keräys-, pakkaus- ja merkintäratkaisuilla edistetään hyötykäyttöä. Hyötykäytöllä sekä energia-

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA

JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA päivitetty 30.4.2013 JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA Kiinteistön jätehuolto Hämeenlinnan alueella on sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kaikkien kiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS

TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS JÄTETILA JÄTETILAN SIJAINTI Jätetila Vaasassa jätekatoksille ja rakennelmille tarvitaan toimenpidelupa tai rakennuslupa. Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Rakennusala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa rakennusalan yrityksessä. Tehtävänäsi

Lisätiedot

Vuoden 2011 jätelaki

Vuoden 2011 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Vanhat jätelait Jätehuoltolaki 1978 Vuoden 1993 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Huom. siirtymäsäännökset esim. lain 35 vuodelta 1993 ja asetuksen 4 luku jäävät voimaan (Valtion osallistuminen

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Ekokemin ohje 3/12. Jätteiden turvalliseen kuljettamiseen

Ekokemin ohje 3/12. Jätteiden turvalliseen kuljettamiseen Ekokemin ohje 3/12 Jätteiden turvalliseen kuljettamiseen Muutamia perusasioita Jätehuollossa on muutamia perusasioita, jotka ovat kaikille toimijoille yhteisiä riippumatta siitä, millaisia jätteitä tuotannosta

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta Teollisuuden polttonesteet -seminaari 9.-10.9.2015, Tampere Työmaiden ja maatilojen siirrettävät (ja varasto-) säiliöt käyttökelpoiset vaihtoehdot eri kohteisiin Timo Linjamaa, myyntipäällikkö, vakiotuotteet

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija osuus

Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija osuus Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija osuus Sisällysluettelo Hyvä lukija Yleisiä ohjeita Määräysten keskeiset muutokset Lisätietoa jätehuoltoa säätelevästä lainsäädännöstä Lisätietoa jätehuollosta

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku 23 % ja Salo

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS 29. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, 6.-7.10.2015, Tampere Juha-Heikki Tanskanen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy www.rinkiin.fi SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään

Lisätiedot

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 1. YLEISET SÄÄNNÖT JA LAIN PERUSKOHDAT Jätelain peruskohdat 2. JÄTTEIDEN

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 7 Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005 PERUSTELUT 1 (5) JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Soveltamisala Näissä jätehuoltomääräyksissä annetaan jätelainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä ja toimintaohjeita. Jätelain muutoksessa syyskuussa 2004

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN Maakunnallinen jätehuoltoyhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdessä omistajakuntiensa kanssa päivittänyt toiminta-alueensa jätestrategian

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Toimivan jätetilan opas

Toimivan jätetilan opas Toimivan jätetilan opas www.jyvaskyla.fi Jätetila Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila helpottaa jätehuollon järjestämistä ja antaa siistin vaikutelman. Hyvin suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT

RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT RATAHALLINTO- 1(5) RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on vahvistanut rataverkon tarpeisiin käytettävien aineiden toimitusehdot 1111/739/99 voimassaoleviksi

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet

Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet Maatilan jätehuolto ja vaaralliset aineet 1 Jätehuollon ajurit kohti kierrätysyhteiskuntaa Vahvimmat muutosajurit Uusi jätelaki ja siihen liittyvät asetukset Biohajoavan jätteen kaatopaikkaamiskielto Markkinatalouden

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.10.2014 64 Voimaan 1.1.2015 1 Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 4 LUKU 1 SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET...

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Sivu 1 / 8 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Määritelmässä (2, s. 5) kuljetusjärjestelmäpäätös todetaan seuraavasti: Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1.1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot