Lisätehtäviä kappalejaosta ks. kalvot s. 43 ja 45.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisätehtäviä kappalejaosta ks. kalvot s. 43 ja 45."

Transkriptio

1 M I T ä on kirjoittaminen? 4. MITÄ ON KIRJOITTAMINEN? Oppikirjan lukemis- ja kirjoittamistehtävissä on pyritty ottamaan huomioon eri oppiaineiden yläkouluopinnoissa tarvittavia tekstilajeja, joita seuraavassa on poimittu listaksi valtakunnallisesta peruskoulun opetussuunnitelmasta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) vuosiluokilta 6 9: kertomus, selonteko, selostus (toinen kotimainen kieli, ruotsi, biologia ja maantieto, historia) kirje, lyhyt tarina, yhteenveto, mielipidekirjoitus (toinen kotimainen kieli, suomi) suppea viesti ja luettelomainen kuvaus tutuista aiheista (vieraat kielet, A-kieli) kortti, sähköpostiviesti, muistilappu (vieras kieli, B2) taulukko, puu-, polku- tai muu diagrammi ratkaisuvaihtoehtojen esittämiseksi (matematiikka) yksinkertainen kartta ja diagrammi (biologia ja maantieto) pienimuotoinen tutkimus (biologia ja maantieto, fysiikka) kuvaus ja vertailu (biologia ja maantieto, kemia, terveystieto, yhteiskuntaoppi) tutkimusselostus (fysiikka) pohdinta (terveystieto) analyysi (kuvataide) kritiikki (kuvataide) työohje (käsityö). Listatut tekstit sopivat hyvin Lentävän lauseen tekstilajivalikoimaan: Seitsemännellä luokalla äidinkielessä ja kirjallisuudessa keskitytään kertomukseen, kuvaukseen ja erittelyyn; myös vertaileminen aloitetaan. Kahdeksannella luokalla keskiössä ovat argumentoivat tekstit, ja yhdeksännellä luokalla keskitytään pohtiviin ja tutkiviin teksteihin. Voi tietysti kysyä, mitä tarkoitetaan opetussuunnitelman perusteissa mainituilla suppealla viestillä ja luettelomaisella kuvauksella. Pienimuotoinen tutkimus kuulostaa kovalta vaatimukselta perusopetuksessa, mutta tutkivaa oppimista ja tutkivaa otetta 41 s Lentävässä lauseessa pyritään edistämään. Varsinaisen tutkimuksen (olkoonkin pienimuotoista) teko kuuluu mielestämme paljon perusastetta myöhemmäksi. Diagrammien ja karttojen tekemistä ei äidinkielessä ja kirjallisuudessa opeteta, mutta niiden lukemista kyllä. Lentävä lause 7:ssä on tarkoin esitetty koevastauk sen tekeminen, ja sitä harjoitellaan monipuolisesti. Koevastauksia (jotkut käyttävät käsitettä esseevastaus) kirjoitetaan kaikissa aineissa, vaikka opetussuunnitelman perusteet eivät koevastausta mainitsekaan. Lentävä lause 7:ssä harjoitellaan myös tekstin rakentamista: asioiden esittämisjärjestyksiä (aihepiiri-, vertailu-, aika- ja ongelmanratkaisujärjestys), kappaleen koostamista (ydinvirke ja tukivirkkeet), aloituksen, lopetuksen ja otsikoinnin muokkaamista. Nämä asiat ovat kussakin tekstilajissa omanlaisiansa, ja siksi käsitteisiin on hyvä perehtyä nyt. Tekstilajien ominaisuuksia opiskellaan tarkoin muissa oppikirjan luvuissa muun muassa tässä luvussa opiskeltujen käsitteiden avulla. Kirjoittamista lähestytään tekstitaitojen näkökulmasta alkuhetkistä lähtien. Jotta kirjoittamisen harjoitteleminen, palautteenanto ja oman tekstin arviointi onnistuvat, on osattava eritellä tekstejä. Erittelyn välineitä ovat tekstityypit, tekstilajit ja jäsentelytavat. Tietyt tekstilajit koostuvat tietynlaisista jäsentelyistä ja tekstityypeistä oppilaat oivaltavat nämä seikat hyvin. Joku voisi olla sitä mieltä, että erittelyvälineistö on turhan vaikeaa tässä vaiheessa. Opiskeltavien tekstilajien määrä on kuitenkin niin laaja, että tarkat välineet ovat tarpeen heti alusta alkaen. Kun erilaisia kirjoittamistehtäviä teettää ja suunnittelee, on tärkeää muistaa tehtävänannon laatu. Oppilaita olisi erilaisissa tehtävissä ohjattava tutkimusongelmien muodostamiseen, jotta tiedon kopiointi tulisi mahdollisimman vaikeaksi, ellei peräti mahdottomaksi ja jotta etsittyä ja arvioitua tietoa käytettäisiin oppilaan omiin tarkoituksiin, oppilaan oman tekstin ja ajattelun ainekseksi. Katso kalvo Hyvä asiatekstin kirjoittaja s. 42. Tekstin suunnittelu s Lisätehtäviä kappalejaosta ks. kalvot s. 43 ja 45.

2 42 Hyvä asiatekstin kirjoittaja rajaa aihealueen selkeästi eli tietää, mistä aikoo kirjoittaa hankkii tietoa asiasta suunnittelee ja jäsentää etukäteen, tekee rakennesuunnitelman, jossa on aloitus, käsittelykappaleet ja lopetus kirjoittaa selkeästi ja ottaa kohderyhmän huomioon pysyy asiassa lukee lopuksi kirjoittamansa ja tarkistaa oikeinkirjoituksen.

3 43 M O NISTE Kappalejako Tee seuraavaan tekstiin kappalejako. Kappaleita on yhteensä seitsemän. TV-väkivalta vaikuttaa monin tavoin sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa. Sen vaikutus on kielteinen, koska se lisää lasten aggressiivista käyttäytymistä. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kahdeksanvuotiaiden TV-katselun vaikutusta heidän myöhempään aggressiivisuuteensa. Mitä enemmän tutkimuksen 600 lasta olivat katselleet televisiota, sitä aggressiivisempia aikuisia heistä kasvoi. Väkivaltaviihde voimistaa ajan mittaan sellaisia käyttäytymispiirteitä, jotka johtavat vähitellen häiriökäyttäytymiseen. Kansainvälisessä TV-tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Puola, Israel, Australia ja USA. Kaikkein aggressiivisimmiksi kahdeksanvuotiaiksi osoittautuivat yhdysvaltalaiset lapset; suomalaiset kahdeksanvuotiaat olivat taas vähiten aggressiivisia. Samoja nuoria on seurattu ja heitä on tutkittu sekä 14- että 20-vuotiaina. Tutkimuksissa on ilmennyt, että suomalaiset 14-vuotiaat olivat toiseksi aggressiivisimpia yhdysvaltalaisten jälkeen. Erityisesti tyttöjen hyökkäävyys oli poikiin verrattuna lisääntynyt. Iän myötä lasten ohjelmavalinnat muuttuivat tutkimuksen mukaan yhä väkivaltaisemmiksi. TV-väkivalta ruokkii mielikuvitusta, ja lapset ovat erityisen alttiita aggressiivisille malleille, joita ohjelmat tarjoavat. Jos lapsi vielä samaistuu hyökkäävästi käyttäytyvään roolimalliin, vaikutus lisääntyy. Kun väkivaltaohjelmia seuraa jatkuvasti, väkivallan sietokyky kasvaa. Tarvitaan siis yhä mielikuvituksellisempia ja väkivaltaisempia ohjelmia, jotta ne tuntuisivat jännittäviltä. Samalla ymmärrys oikeasta ja väärästä alkaa horjua, eikä nuori enää pidä toisen koskemattomuutta itsestään selvänä asiana. Koko nuoren arvomaailma alkaa muuttua. Väkivaltaviihteellä on monia vaikutuksia: Lapsen mielikuvamaailma yksipuolistuu. Usein myös tosi ja fantasia voivat mennä sekaisin, sillä ero todellisen lyöntitilanteen ja TV:ssä esitetyn lyönnin välillä on huikean suuri. Ero voi olla yllätys, kun nuori lyö toista kovaa: kova lyönti johtaa todellisuudessa aivan muuhun kuin TV:ssä. Jos vanhemmat suhtautuvat lapseen torjuvasti tai välinpitämättömästi, lapsi viettää aikaansa usein passiivisesti TV:n ääressä. Lapsen elämään tällä voi olla monenlaisia vaikutuksia: ulkomaisten psykiatristen tutkimusten mukaan hän saattaa masentua ja ahdistua, tulla levottomaksi ja saada unihäiriöitä. Mirja Kalliopuska, Hei herää! Mukailtu.

4 44 Kappalejako Ratkaisu TV-väkivalta vaikuttaa monin tavoin sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa. Sen vaikutus on kielteinen, koska se lisää lasten aggressiivista käyttäytymistä. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kahdeksanvuotiaiden TV-katselun vaikutusta heidän myöhempään aggressiivisuuteensa. Mitä enemmän tutkimuksen 600 lasta olivat katselleet televisiota, sitä aggressiivisempia aikuisia heistä kasvoi. Väkivaltaviihde voimistaa ajan mittaan sellaisia käyttäytymispiirteitä, jotka johtavat vähitellen häiriökäyttäytymiseen. Kansainvälisessä TV-tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Puola, Israel, Australia ja USA. Kaikkein aggressiivisimmiksi kahdeksanvuotiaiksi osoittautuivat yhdysvaltalaiset lapset; suomalaiset kahdeksanvuotiaat olivat taas vähiten aggressiivisia. Samoja nuoria on seurattu ja heitä on tutkittu sekä 14että 20-vuotiaina. Tutkimuksissa on ilmennyt, että suomalaiset 14-vuotiaat olivat toiseksi aggressiivisimpia yhdysvaltalaisten jälkeen. Erityisesti tyttöjen hyökkäävyys oli poikiin verrattuna lisääntynyt. Iän myötä lasten ohjelmavalinnat muuttuivat tutkimuksen mukaan yhä väkivaltaisemmiksi. TV-väkivalta ruok- kii mielikuvitusta, ja lapset ovat erityisen alttiita aggressiivisille malleille, joita ohjelmat tarjoavat. Jos lapsi vielä samaistuu hyökkäävästi käyttäytyvään roolimalliin, vaikutus lisääntyy. Kun väkivaltaohjelmia seuraa jatkuvasti, väkivallan sietokyky kasvaa. Tarvitaan siis yhä mielikuvituksellisempia ja väkivaltaisempia ohjelmia, jotta ne tuntuisivat jännittäviltä. Samalla ymmärrys oikeasta ja väärästä alkaa horjua, eikä nuori enää pidä toisen koskemattomuutta itsestään selvänä asiana. Koko nuoren arvomaailma alkaa muuttua. Väkivaltaviihteellä on monia vaikutuksia: Lapsen mielikuvamaailma yksipuolistuu. Usein myös tosi ja fantasia voivat mennä sekaisin, sillä ero todellisen lyöntitilanteen ja TV:ssä esitetyn lyönnin välillä on huikean suuri. Ero voi olla yllätys, kun nuori lyö toista kovaa: kova lyönti johtaa todellisuudessa aivan muuhun kuin TV:ssä. Jos vanhemmat suhtautuvat lapseen torjuvasti tai välinpitämättömästi, lapsi viettää aikaansa usein passiivisesti TV:n ääressä. Lapsen elämään tällä voi olla monenlaisia vaikutuksia: ulkomaisten psykiatristen tutkimusten mukaan hän saattaa masentua ja ahdistua, tulla levottomaksi ja saada unihäiriöitä.

5 45 M O NISTE Kappalejako Merkitse seuraavaan tekstiin kappalejako. Kappaleita on yhteensä kuusi. RAKKAUTENA KORKEUSHYPPY JA KIRJAT Stefan Holm on korkeushypyn vuoden 2004 olympiavoittaja. Hänen ennätyksensä 240 syntyi sisäratojen EM-kilpailussa vuotta myöhemmin. Ulkona hän on hypännyt vain 236. Kovia tuloksia tehnyt korkeushyppääjä näyttää kuitenkin enemmän lukutoukalta kuin huippu-urheilijalta. Kun silmälasipäisen ruotsalaisen tapaa kotikaupunkinsa Karlstadin kahvilassa, hämmästyy, sillä siviilivaatteissaan hän on melkeinpä hennonoloinen. Urheilija Holmin lisäksi onkin myös toinen Holm, joka puhuu mielellään korkeushypyn lisäksi kirjallisuudesta. Kirjojen maailma kiehtoo. Innostus lukemiseen alkoi, kun Holm löysi 17-vuotiaana J. D. Salingerin kirjan Sieppari ruispellossa. Kirja avasi uuden maailman, sillä siihen asti Holm oli lukenut vain nuorisokirjoja. Nyt hän lukee vuodessa puolensataa kirjaa, ja kirjasto on hänelle yhtä luonteva paikka kuin urheilukenttä. Lukuinto on sen verran kova, että Holm kirjoittaa kaikista lukemistaan kirjoista arvostelun omalle internet-sivustolleen. Niiden nopea vilkaisu antaa vaikutelman, että urheilu on sielläkin hyvin edustettuna. Lempikirjakseen Holm sanoo Dennis Lehanen Shutter Islandin. Sivusto sisältää kirja-arvostelujen lisäksi hengästyttävän paljon tietoa korkeushypystä. Holm on kerännyt kaiken tiedon ja palan painikkeeksi koodannut sivuston itse. Kun sivuston vaatimaa työmäärää ihmettelee, Holm kohauttelee olkapäitään ja sanoo pyytävänsä teknistä apua göteborgilaiselta kaveriltaan. Koodausta voi opetella internetistäkin. Hyppyura alkoi seitsemänvuotiaana, kun Stefan Holmin kaverin isä rakensi pojille korkeushyppytelineet. Koska hyppypaikalla oli vasemmalla puolella pensasaita ja kukkaistutuksia, vauhtia pääsi ottamaan vain oikealta puolelta. Sattuman kautta Stefan Holmista tulikin vasemman jalan ponnistaja. Helsingin Sanomat Mukailtu.

6 46 Kappalejako Ratkaisu RAKKAUTENA KORKEUSHYPPY JA KIRJAT Stefan Holm on korkeushypyn vuoden 2004 olympiavoittaja. Hänen ennätyksensä 240 syntyi sisäratojen EM-kilpailussa vuotta myöhemmin. Ulkona hän on hypännyt vain 236. Kovia tuloksia tehnyt korkeushyppääjä näyttää kuitenkin enemmän lukutoukalta kuin huippu-urheilijalta. Kun silmälasipäisen ruotsalaisen tapaa kotikaupunkinsa Karlstadin kahvilassa, hämmästyy, sillä siviilivaatteissaan hän on melkeinpä hennonoloinen. Urheilija Holmin lisäksi onkin myös toinen Holm, joka puhuu mielellään korkeushypyn lisäksi kirjallisuudesta. Kirjojen maailma kiehtoo. Innostus lukemiseen alkoi, kun Holm löysi 17-vuotiaana J. D. Salingerin kirjan Sieppari ruispellossa. Kirja avasi uuden maailman, sillä siihen asti Holm oli lukenut vain nuorisokirjoja. Nyt hän lukee vuodessa puolensataa kirjaa, ja kirjasto on hänelle yhtä luonteva paikka kuin urheilukenttä. Lukuinto on sen verran kova, että Holm kirjoittaa kaikista lukemis- taan kirjoista arvostelun omalle internet-sivustolleen. Niiden nopea vilkaisu antaa vaikutelman, että urheilu on sielläkin hyvin edustettuna. Lempikirjakseen Holm sanoo Dennis Lehanen Shutter Islandin. Sivusto sisältää kirja-arvostelujen lisäksi hengästyttävän paljon tietoa korkeushypystä. Holm on kerännyt kaiken tiedon ja palan painikkeeksi koodannut sivuston itse. Kun sivuston vaatimaa työmäärää ihmettelee, Holm kohauttelee olkapäitään ja sanoo pyytävänsä teknistä apua göteborgilaiselta kaveriltaan. Koodausta voi opetella internetistäkin. Hyppyura alkoi seitsemänvuotiaana, kun Stefan Holmin kaverin isä rakensi pojille korkeushyppytelineet. Koska hyppypaikalla oli vasemmalla puolella pensasaita ja kukkaistutuksia, vauhtia pääsi ottamaan vain oikealta puolelta. Sattuman kautta Stefan Holmista tulikin vasemman jalan ponnistaja.

7 M I T ä on kirjoittaminen? Tehtävien vastaukset s. 47 tehtävä 2 Ks. oppilaan monistepohja tehtävästä s. 50. Koulun järjestyssäännöt osoittavat koulun käytänteet, joita on syytä noudattaa. Säännöt on tehty koulussa yleensä opettajavoimin (parhaissa tapauksissa oppilaskunnat ovat mukana työssä), ja ne on hyväksytty opettajienkokouksessa, koulun johtokunnassa ja mahdollisesti kunnan koulutuslautakunnassa. Säännöt on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle, ja ne on syytä antaa myös oppilaiden huoltajille tiedoksi. Turnausmatkan käyttäytymisperiaatteet rakennetaan valmentajan tai joukkuejohtajan avulla yhdessä joukkueen ja mahdollisesti vanhempienkin kanssa. Periaatteiden tarkoituksena on pitää joukkue toimintakykyisenä sekä estää ennalta mahdolliset vaaratilanteet. Ne on tarkoitettu joukkueelle ja toimitetaan vanhemmille tiedoksi. Wikipedia-artikkelin kirjoittajaa ei tiedetä, koska sana-artikkeleita voi täydentää kuka tahansa siksi niiden luotettavuuteen kannattaa suhtautua varauksella. Sana-artikkelin tarkoituksena on antaa tietoa lukijalle, ja se on tarkoitettu kaikille internetin käyttäjille. Laeissa sanotaan, mikä on sopivaa ja mikä ei, niissä on kirjattu näkyviin yhteinen normistomme ja sitä kautta myös ne arvot, joita yhteiskunnassa halutaan noudattaa. Eduskunta säätää lait, jotka oikeusministeriö valmistelee. Suomen lait on tarkoitettu kaikille kansalaisille, mutta usein niitä lukevat vain lainoppineet eli juristit. Toimittajat tekevät uutisia, joissa kerrotaan lukijoille, kuulijoille ja katsojille näitä koskettavia uusia asioita. Uutisella on omanlaisensa rakenne: tärkeimmät tiedot (eli mitä on tapahtunut, missä, milloin, kenelle ja miksi) ovat heti alussa, vähiten tärkein asia uuti- 47 sen lopussa. Uutiselta odotetaan puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Uutisten lukijakunta määrittyy sen julkaisukanavan kautta; eri sanomalehdillä on erilainen lukijakunta, ja toimittajat ottavat sen huomioon uutisia kirjoittaessaan. Esimerkiksi eri maakunnilla, isoimmilla kaupungeilla ja eri puolueilla tai muilla yhteisöillä on omia lehtiään, ja julkaistavat uutiset valitaan kohdeyleisön mukaan. Oppikirja on kustantajan (esim. Edita) ja tekijöiden (esim. Joenpelto, Tainio, Vahala) yhteistyötä. Ennen vanhaan opetushallitus tarkisti, että oppikirja oli opetussuunnitelman mukainen. Nykyisin tämä vastuullinen tehtävä on opettajalla. Oppikirja on tarkoitettu sekä opettajalle että oppilaille. Sen tehtävänä on toimia oppimisen ja opettamisen apuvälineenä. Mainoksen tavoitteena on tehdä kohteestaan houkutteleva. Sen tekijänä on usein mainostoimisto, jonka palkan maksaa tuotteen tekijä. Mainostoimiston väki tutkii tarkoin, kenelle kaikille tuote parhaiten sopii, millä konsteilla tuotetta kannattaa mainostaa ja missä välineissä. Mainoksen kohdeyleisö siis vaihtelee mainostettavan tuotteen ja julkaisukanavan mukaan. Yleisönosastokirjoitus on mielipidekirjoittamista puhtaimmillaan: lukija lähettää lehteen mielipiteen, joka julkaistaan. Tapana on, että kirjoituksen kirjoittaja esiintyy omalla nimellään, mutta myös nimimerkin käyttö on joissakin lehdissä sallittua. Mielipidekirjoituksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota johonkin ajankohtaiseen aiheeseen, ja sen kohdeyleisönä ovat kaikki ne lehden lukijat, joita asia kiinnostaa. Kun oppilas haluaa pitää lomaa muulloin kuin koulun loma-aikoina, hän tekee loma-anomuksen koulun rehtorille. Loma-anomuksen yhtey dessä on syytä selvittää, miten aikoo huolehtia loman aikana annetuista koulutehtävistä. Loma-anomuksen kirjoittaa oppilas yhdessä huoltajiensa kanssa, ja sen tarkoituksena on saada vapautus koulutyöstä tiettyjä velvollisuuksia vastaan.

8 48 Opiskelun avaimia s. 51 tehtävä 1 Opettaja voi monistaa kalvopohjan ja leikata virkkeet erilleen, jolloin oppilaat voivat kokeilemalla löytää oikean järjestyksen. Toinen mahdollisuus on pyytää oppilaita kirjoittamaan teksti oikeassa muodossa vihkoon. Lopuksi opettaja näyttää tehtävän kalvopohjalta oppilaille. Ks. kalvo s. 51. Virkkeiden järjestys paljastuu esimerkiksi pronomineista. Teksti ei yleensä ala lauseilla, jotka anaforisesti viittaavat edelle (esim. virkkeet 2, 6, 4) tai jotka alkavat rinnastuskonjunktiolla (virke 1). Pronomini hän (virkkeet 2 ja 6) vaatii korrelaatikseen henkilön, joka mainitaan edellisissä lauseissa; samoin pronomini se vaatii edelleen korrelaattinsa, joka virkkeen (4) luonnehtivan lauseen perusteella voi olla vain asiaintila. Virkkeen aloittaminen sanalla eikä kertoo, että edellä on ollut jotain, johon virkkeen (1) ilmaisema asiaintila voi asettua rinnasteiseen suhteeseen. Aloitusvirkkeiksi sopivat siis virkkeet 5 tai 3. Lauseiden informaatiorakenne kertoo virkkeiden järjestyksestä: esimerkiksi kappaleen ensimmäisen virkkeen (5) reemana on puutarha, joka siirtyy sitten toisen virkkeen (3) teemaksi; samoin kolmannen virkkeen (3) reema Peppi Pitkätossu siirtyy teemaksi hän seuraavaan virkkeeseen (2). Näin voidaan päätellä se, mikä pronominien perusteella jää päättelemättä. s. 52 tehtävä 2 Opettaja voi monistaa kalvopohjan ja leikata virkkeet erilleen, jolloin oppilaat voivat kokeilemalla löytää oikean järjestyksen. Toinen mahdollisuus on pyytää oppilaita kirjoittamaan teksti oikeassa muodossa vihkoon. Lopuksi opettaja näyttää tehtävän kalvopohjalta oppilaille. Ks. kalvot s. 52 ja s. 53. a) Kyseessä on ohjaileva tekstityyppi, jossa virkkeiden järjestys on tärkeä. Oppilaiden tieto tekstilajista, reseptistä, sekä muu yleistieto auttavat asettamaan virkkeet oikeaan järjestykseen. Arkisesti voi päätellä esimerkiksi sen, että vasta munien rikkomisen jälkeen voi puhua munakasseoksesta ja että vasta munakasseoksen pannuun kaatamisen jälkeen sitä voi vedellä lastalla pitkin pannun pohjaa. Vasta täytteiden asettamisen jälkeen niiden lämpeneminen on mahdollista. Sekin on arkitietoa, että munakas tarjotaan lautaselta. Nam! b) Waltarin katkelma on kuvailevaa tekstityyppiä, jossa virkkeiden järjestys on sangen vapaa. Oppilaat voivat siksi asettaa virkkeitä monenlaiseen järjestykseen, sillä monet ratkaisut ovat loogisia, vaikka ratkaisussa näytetäänkin Waltarin oma virkejärjestys. Kuvailevassa tekstityypissäkään ei virkkeitä kuitenkaan aina voi asettaa mihin tahansa järjestykseen, koska kirjoittaja rakentaa tekstiä aina lineaarisesti. Esimerkiksi anaforiset viittaukset kertovat toisinaan järjestyksen (tässä katkelmassa niitä ei tosin ole tarjolla). Tässä esimerkissä minäkertojan läsnäolo antaa joitain vihjeitä: hän kävelee Pariisin halki ja mitä ilmeisimmin näkee monenlaista matkansa varrella, mutta mitä milloinkin, sen tietää lopulta vain kirjoittaja itse. s. 57 tehtävä 3 Katso kalvo s. 54. s. 58 tehtävä 4 1. kappale: monenlaisia tervehtimistapoja 2. kappale: päähineen riisuminen 3. kappale: nyökkääminen ja kumarrus 4. kappale: suudelmat 5. kappale: kättely s. 59 tehtävä 6 Ratkaisumallissa on lähdetty siitä, että tekstin perusaikamuoto on imperfekti, joten verbejä ei ole alleviivattu. Ks. kalvo s. 55. s. 60 tehtävä 8 Ks. kalvo s. 56. s. 61 tehtävä 10 1) Tekstin esittämä ongelma: koulujen viikon mittainen syysloma. 2) Miksi se on ongelma: alakouluikäiset lapset joudutaan jättämään viikoksi yksin kotiin, koska vanhemmat eivät välttämättä saa lomaa työstään samaan aikaan.

9 MITä on kirjoittaminen? 49 3) Kirjoittajan ratkaisu: lapsille on järjestettävä lomaleirejä. s. 64 tehtävä 14 Suojele uhanalaisia eläimiä! Imperatiivimuoto kertoo, että kirjoittaja haluaa ohjata, suorastaan käskeä lukijaa eläinten suojelemiseen. Pontta käskylle antaa sanavalinta uhanalaiset, joka perustelee suojelemisen tärkeyttä. Kannattaako uhanalaisia eläimiä suojella? Vaihtoehtokysymykseen (-ko) odotuksenmukainen vastaus on yleensä myönteinen (kannattaa). Kirjoittaja lähtee kuitenkin edellistä kirjoittajaa pohdiskelevammin liikkeelle, joten kielteistäkin kantaa varmasti pohditaan. Miksi suojelisin uhanalaisia eläimiä? Miksi-kysymykset kantavat usein vaikkeivät aina mukanaan syyttelemisen implikaatiota (Miksi et ole koulussa? Miksi maito on pöydällä?). Tämä miksi-kysymysten piirre tuo otsikkoon kielteistä sävyä etenkin, kun verbi on konditionaalissa. Jos verbi olisi preesensissä, otsikon alla voisi hyvin olla teksti, jossa kirjoittaja kertoo suojelemisensa perusteet. Sinivalas vai Afrikan nälkää näkevät lapset? Vahvalla vastakkainasettelulla kirjoittaja pyrkii vihjaamaan, että sinivalaiden suojelu on moraalitonta ovathan vastapuolena nälkää näkevät lapset. Tämän otsikon kirjoittaja tuskin voi päätyä siihen, että mainitut asiat eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Kangasperhonen on palaamassa Suomen luontoon Otsikko kertoo, että kirjoittaja aikoo keskittyä kuvaamaan luonnon suojelemista yhden lajin kautta ja keskittyen Suomen luontoon. Luvassa lienee asiapitoinen selvitys lajin menneisyydestä ja nykytilasta. Kirjoittaja suhtautuu luonnonsuojelussa tapahtuneeseen edistysaskeleeseen myönteisesti. s. 65 tehtävä 1 a) Vastaus on hajanainen eikä vastaa selvästi kysymykseen, vaan kirjoittaja kertoilee niitä näitä Topeliuksesta. Sadusta on vain muutama lause: lauseet kirjoitti paljon satuja ja Jotkut hänen saduistaan ovat muualta varastettuja ja prinsessa Ruususen maininta sekä Andersenin liittäminen Topeliukseen tai luonnehdinta Suomen lasten satusetä eivät liity kysymykseen eivätkä vastaa siihen. Vastaus osoittaa, että tehtävänanto on syytä miettiä tarkkaan ja siinä tulee vastata juuri siihen, mitä kysytään. Vastauksen pituus ei pelasta. b) Vastaus alkaa Topeliuksen satusetäroolin lyhyellä luonnehdinnalla. Toinen kappale selvittää, minkälainen sadun perinne oli ollut ja mitä uutta Topelius satuun toi: lapsen tuli viihtyä kirjan kanssa ja satujen tuli ruokkia viattoman lapsen mielikuvitusta. Kolmas kappale syventää ja selvittää edellistä kappaletta: Topeliuksen arvot ovat ehdottomia, mutta koska hän tunsi lapset, hän osasi tuoda satuihin asioita, jotka kiehtovat lapsen mieltä. Vastausta voi pitää mallivastauksena. c) Kolmannen vastauksen heikkous on puhekielisyys. Sisältö tavoittelee oikeaa: Topelius kuvasi saduissa uudella tavalla. Näin Topelius on myös vaikuttanut myöhempiin sadunkertojiin. Lapsen täytyy kiinnostua lukemastaan, jotta hän jaksaa lukea. Topeliuksen satuperinne on näkynyt myös koulujen pitkään jatkuneessa joulujuhlaperinteessä. Vastaus osoittaa, että huolitellulla kieliasulla on merkityksensä. Ei ole myöskään tyylikästä kirjoittaa kirjailijasta etunimellä. d) Neljäs vastaus ei täytä koevastauksen muotoa. Tämä voisi olla jäsentely koevastaukseen. s. 68 tehtävä 2 Ks. kalvo s. 57. s. 68 tehtävä 3 Oppilaan ei ole tarkoitus opetella oppikirjan tekstiä niin, että kykenee ulkomuistista laatimaan koevastauksen, vaan harjoitella koevastauksen laatimista niin, että oppikirjan teksti on koko ajan esillä. Harjoitus toimii sekä luetun ymmärtämisen että kirjoittamisen harjoituksena. Tuloksen voi myös arvioida numeroin tehtävätyyppi mittaa omalta osaltaan melko hyvin oppilaan taitoja. Ks. kalvo s. 58.

10 50 M O NISTE s. 47 tehtävä 2 2. Täytä parisi kanssa taulukko parhaasi mukaan. Kuka tekstin on tehnyt? koulun järjestyssäännöt turnausmatkan käyttäytymisperiaatteet Wikipedian sana-artikkeli laki uutinen oppikirja mainos yleisönosastokirjoitus loma-anomus Kenelle teksti on tarkoitettu? Mikä on tekstin tarkoitus?

11 51 s. 51 tehtävä 1 (5) Pienen, pienen kaupungin laitamalla oli vanha, ränsistynyt puutarha. (3) Puutarhassa oli vanha talo, ja talossa asui Peppi Pitkätossu. (2) Hän oli yhdeksänvuotias ja asui siellä aivan yksin. (6) Hänellä ei ollut äitiä eikä isää. (4) Se oli oikeastaan aika ihanaa, sillä näin ollen kukaan ei voinut sanoa hänelle, että hänen oli mentävä nukkumaan juuri kun hänellä oli kaikkein hauskinta. (1) Eikä kukaan voinut pakottaa häntä nielemään kalanmaksaöljyä, silloin kun hän mieluummin söi karamelleja. Astrid Lindgren, Peppi Pitkätossu [1945]. Mukailtu.

12 52 s. 52 tehtävä 2 (7) Riko munat kulhoon, vatkaa joukkoon vesi tai kerma, ripaus suolaa ja valkopippuria. (5) Sulata nokare rasvaa pannussa ja kaada munakasseos pannuun. (1) Vedä puulastalla pohjaa pitkin reunoilta keskustaan ja kallistele pannua välillä, jotta löysä munakasseos valuu reunoille. (6) Jos täytät munakkaan, levitä täyte hyytyneen, mutta pinnaltaan kosteahkon munakkaan päälle. (4) Anna täytteiden lämmitä hetki. (3) Liu uta munakas nopeasti lämmitetylle lautaselle. (2) Tarjoa heti. (Poimittu Pirkka-lehden internetsivuilta Luettu )

13 53 (3) Kävelin hotelliini koko pitkän matkan puolen Pariisin halki. (7) St. Denis issä loistavat maalatut ikkunat. (4) Boulevard Sebastopolilla palavat räikeät, suuret lyhdyt, joiden punertava valo vavahtelee ja repii hermoja. (2) Junarivit, loppumattomat kuorma-autot vierivät halleihin. (8) Katukäytäville kerääntyvät korkeat vihanneskasat. (6) Maalatut naiset ovat keräytyneet ryhmiksi kadunkulmauksiin. (5) Tuo pikku hotelli narisevine vuoteineen (1) Voi nuoruuden kipeyttä! Mika Waltari, Yksinäisen miehen juna WSOY.

14 54 s. 57 tehtävä 3 Matti Rönkä voitti keväällä 2007 ensimmäisenä suomalaisena Pohjoismaisen dekkarikirjakilpailun. Vuonna 2005 ilmestynyt dekkari Ystävät kaukana jatkaa Viktor Kärpän tarinaa. Rönkä on päässyt hyvään seuraan: aiemmin saman palkinnon ovat voittaneet mm. norjalainen Karin Fossum ja ruotsalainen Henning Mankell. Rönkä on tähän asti ollut tunnetumpi Ylen tv-uutisten uutistenlukijana ja uutispäällikkönä kuin dekkarikirjailijana. Tästä huolimatta hän ei ole kirjailijana aloittelija. Hän on julkaissut jo kolme dekkaria, ja hänen ensimmäinen vuonna 2002 ilmestynyt dekkarinsa Tappajan näköinen mies on käännetty saksaksi. Rönkä liittyy teoksellaan Pohjoismaisen dekkariperinteen nykyaaltoon kuvaamalla suomalaisen yhteiskunnan nykytodellisuutta. Ystävät kaukana kuvaa enemmän tai vähemmän todesti maailmaa, jossa inkeriläinen paluumuuttaja sotkeutuu venäläisen rikollisuuden virityksiin. Kun Viktor Kärppä selvittää, kuka venäläisistä ystävistä tai vihollisista yrittää kaapata haltuunsa hänen liiketoimensa, valottaa kertomus samalla maailmaa, johon harvalla suomalaisella lienee kosketuskohtia: venäläistä Suomeen ulottuvaa rikollisuutta, tänne työhön tulevien paluumuuttajien ja karjalaisten yritteliäisyyttä. Kertomus saa edetessään trillerimäisiä piirteitä, sillä siinä on makulisänä ripaus agenttiseikkailua. Ystävät kaukana herättää myös hymyilyttäviä muistumia kotimaisten veijareittemme Arto Paasilinnan ja Jari Tervon tarinoista. Yli puolet romaanista koostuu vauhdikkaasta on the road -seikkailusta, jossa on kaikki vaadittavat ainekset: yllättäviä käänteitä, uhkaavia tilanteita, naisia ja naisen kaipuuta ja viinaa. Ystävät kaukana ei välttämättä ole siis puhdas dekkari eikä sen sellainen tarvitse ollakaan. Sympaattisimpia piirteitä romaanissa on kieli. Henkilöt puhuvat paitsi suomea myös karjalan kieltä ja murretta repliikeissä vilahtelee tietysti myös venäjän sanoja. Kieli tuo väriä ja antaa ihmisille kotipaikan. Kieli konkretisoi myös sen sosiaalisen todellisuuden, jossa Suomessa tällä hetkellä eletään: emme ole vain suomalaisia, vaan myös inkeriläisiä, venäläisiä ja karjalaisia muun muassa.

15 55 s. 59 tehtävä 6 Naisten alushousut olivat tulleet Euroopassa uudelleen muotiin 1800-luvun alussa ohutkankaisia mekkoja suosivan empire-tyylin myötä. Kyseessä oli muotivillitys, sillä alushousut eivät kuuluneet aikuisten naisten perusvaatetukseen. Suomessa rikkaat säätyläisnaiset ja varakkaat kauppiaiden rouvat omaksuivat nopeasti kansainvälisiä muotivirtauksia; tavallisen kansan päälle muotivaatteet siirtyivät vasta, kun rouvat lahjoittivat vanhoja vaatteitaan palkollisilleen. Alushousujen käyttö yleistyi 1800-luvun puolivälissä yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena. Teollistumisen myötä itsenäisesti rahaa ansaitsevat tehtaan tytöt halusivat pukeutua vapaa-aikanaan samalla tavoin kuin herrasväki. Muodissa olivat tuolloin kevyet krinoliinihameet, joiden vanteet takertuivat helposti ulokkeisiin tai kääntyivät tuulisella ilmalla ympäri. Alushousujen lisääminen hameiden alle turvasi julkeimmilta katseilta. Talonpoikaisnaisten jalkoihin housut löysivät tiensä paikkakuntakohtaisesti 1900-luvun tienoilla. Tapa levisi pikkuhiljaa tehtaantyttöjen ja säätyläisperheiden piikojen välityksellä. Housuja nähtiin myös kiertelevien irtolaisnaisten päällä ja kulkukauppiaiden valikoimissa. Myöhemmässä vaiheessa aktiivisena housumuodin levittäjinä toimivat opettajattaret, jotka teettivät alushousuja tyttöjen käsityötunnilla. Taina Myöhänen, Mainoksesta makuuhuoneeseen. Pirta 2/2006.

16 56 + s. 60 tehtävä 8 viikon tauko keskellä pimeää syksyä mahdollisuus matkustaa aikaa ulkoilla ja lukea, tavata kavereita, katsella televisiota ja elokuvia voi käydä uimahallissa tai harrastaa sisäliikuntaa lauantaina koulupäiviä kaikki eivät voi matkustaa vanhemmilla ei ole lomaa, joten lapset ovat yksin usein säät ovat sateiset, joten ulkoilu ei ole kivaa

17 57 s. 68 tehtävä 2 Ohjeita hyvään koevastaukseen Lue tehtävänanto huolellisesti ja mieti, mitä todella kysytään. Suunnittele vastauksesi: tee esimerkiksi miellekartta, johon kokoat tietosi. Mieti, millaisessa järjestyksessä esität asiat (aihealuejäsennys, aikajäsennys ). Numeroi miellekarttaan käsittelyjärjestys. Kirjoita vastauksesi aluksi johdanto, joka kertoo, mistä on kyse. Kuvittele kirjoittavasi sellaiselle henkilölle, joka ei tiedä asiasta mitään. Vastaa riittävän kattavasti, jotta tehtävä tulee käsitellyksi hyvin, mutta älä lavertele asian vierestä. Kirjoita hyvää ja asiallista kieltä, mutta kirjoita omin sanoin. Ole tarkka termien käytössä.

18 58 s. 68 tehtävä 3 Koevastauksessa olisi syytä olla seuraavat asiat: 1) Viestintätilanne säätelee kielenkäyttöämme: on ymmärrettävä sosiaalisen tilanteen luonne, jotta osaa valita oikeantyylisen kielimuodon. 2) Kieltä ohjaavat kielen luonnolliset säännöt, jotka äidinkielen puhujina automaattisesti hallitsemme (asun iso keltainen talo). 3) Kirjakieltä säätelevät sopimukset. Kirjakieltä alettiin määrätietoisesti rakentaa 1800-luvulla, jotta käytössä olisi yhtenäinen, kaikille ymmärrettävä kieli. Tuloksena on kompromissi puhutuista murteista. 4) Kielenhuoltajat laativat ohjeita kielenkäytöstä ja harkitsevat, kuinka paljon antavat periksi kielen muutospyrkimyksille. Nämä suositukset koskevat esimerkiksi erilaisten verbimuotojen käyttöä. Kirjakielen puhuttua muotoa sanotaan yleiskieleksi. Koulun tehtävä on opettaa kirjakielen käyttöä. 5) Oikeinkirjoitussääntöjen hallitseminen on edellytys yksiselitteisen tekstin laatimiselle. Oikeinkirjoitukseen kuuluvat välimerkkien käyttö ja sanojen oikeinkirjoitussäännöt. Huolimaton oikeinkirjoitus antaa helposti myös kirjoittajastaan huolimattoman vaikutelman. Oikeinkirjoitussäännöt on myös syytä opiskella. Jos on epävarma, on esimerkiksi jonkin sanan kirjoitusasu tarkistettavissa erilaisista sanakirjoista.

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille 1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille A. Näin suoritat lukudiplomin 1. Ohjeet alakoululaisille Lue vuoden aikana luokan lukudiplomiin tarvittavat kirjat, tee jokaiseen lukemaasi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

EuroTraffic Language Training

EuroTraffic Language Training EuroTraffic Language Training Käyttäjän opas Sisällysluettelo Kurssin aloittaminen... 3 Rekisteröityminen... 4 Sisäänkirjautuminen... 6 Tehtävien aloittaminen... 7 Sanasto... 9 Yhdistä ääni ja kuva...

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput.

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput. LAPPUTEHTÄVÄT LAPPUHAHMO Tee lappuja kahdelle eriväriselle paperille, niin että kirjoitat toisen väriseen lappunippuun vain adjektiiveja ja toisen värisiin lappuihin objekteja. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot