Lisätehtäviä kappalejaosta ks. kalvot s. 43 ja 45.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisätehtäviä kappalejaosta ks. kalvot s. 43 ja 45."

Transkriptio

1 M I T ä on kirjoittaminen? 4. MITÄ ON KIRJOITTAMINEN? Oppikirjan lukemis- ja kirjoittamistehtävissä on pyritty ottamaan huomioon eri oppiaineiden yläkouluopinnoissa tarvittavia tekstilajeja, joita seuraavassa on poimittu listaksi valtakunnallisesta peruskoulun opetussuunnitelmasta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) vuosiluokilta 6 9: kertomus, selonteko, selostus (toinen kotimainen kieli, ruotsi, biologia ja maantieto, historia) kirje, lyhyt tarina, yhteenveto, mielipidekirjoitus (toinen kotimainen kieli, suomi) suppea viesti ja luettelomainen kuvaus tutuista aiheista (vieraat kielet, A-kieli) kortti, sähköpostiviesti, muistilappu (vieras kieli, B2) taulukko, puu-, polku- tai muu diagrammi ratkaisuvaihtoehtojen esittämiseksi (matematiikka) yksinkertainen kartta ja diagrammi (biologia ja maantieto) pienimuotoinen tutkimus (biologia ja maantieto, fysiikka) kuvaus ja vertailu (biologia ja maantieto, kemia, terveystieto, yhteiskuntaoppi) tutkimusselostus (fysiikka) pohdinta (terveystieto) analyysi (kuvataide) kritiikki (kuvataide) työohje (käsityö). Listatut tekstit sopivat hyvin Lentävän lauseen tekstilajivalikoimaan: Seitsemännellä luokalla äidinkielessä ja kirjallisuudessa keskitytään kertomukseen, kuvaukseen ja erittelyyn; myös vertaileminen aloitetaan. Kahdeksannella luokalla keskiössä ovat argumentoivat tekstit, ja yhdeksännellä luokalla keskitytään pohtiviin ja tutkiviin teksteihin. Voi tietysti kysyä, mitä tarkoitetaan opetussuunnitelman perusteissa mainituilla suppealla viestillä ja luettelomaisella kuvauksella. Pienimuotoinen tutkimus kuulostaa kovalta vaatimukselta perusopetuksessa, mutta tutkivaa oppimista ja tutkivaa otetta 41 s Lentävässä lauseessa pyritään edistämään. Varsinaisen tutkimuksen (olkoonkin pienimuotoista) teko kuuluu mielestämme paljon perusastetta myöhemmäksi. Diagrammien ja karttojen tekemistä ei äidinkielessä ja kirjallisuudessa opeteta, mutta niiden lukemista kyllä. Lentävä lause 7:ssä on tarkoin esitetty koevastauk sen tekeminen, ja sitä harjoitellaan monipuolisesti. Koevastauksia (jotkut käyttävät käsitettä esseevastaus) kirjoitetaan kaikissa aineissa, vaikka opetussuunnitelman perusteet eivät koevastausta mainitsekaan. Lentävä lause 7:ssä harjoitellaan myös tekstin rakentamista: asioiden esittämisjärjestyksiä (aihepiiri-, vertailu-, aika- ja ongelmanratkaisujärjestys), kappaleen koostamista (ydinvirke ja tukivirkkeet), aloituksen, lopetuksen ja otsikoinnin muokkaamista. Nämä asiat ovat kussakin tekstilajissa omanlaisiansa, ja siksi käsitteisiin on hyvä perehtyä nyt. Tekstilajien ominaisuuksia opiskellaan tarkoin muissa oppikirjan luvuissa muun muassa tässä luvussa opiskeltujen käsitteiden avulla. Kirjoittamista lähestytään tekstitaitojen näkökulmasta alkuhetkistä lähtien. Jotta kirjoittamisen harjoitteleminen, palautteenanto ja oman tekstin arviointi onnistuvat, on osattava eritellä tekstejä. Erittelyn välineitä ovat tekstityypit, tekstilajit ja jäsentelytavat. Tietyt tekstilajit koostuvat tietynlaisista jäsentelyistä ja tekstityypeistä oppilaat oivaltavat nämä seikat hyvin. Joku voisi olla sitä mieltä, että erittelyvälineistö on turhan vaikeaa tässä vaiheessa. Opiskeltavien tekstilajien määrä on kuitenkin niin laaja, että tarkat välineet ovat tarpeen heti alusta alkaen. Kun erilaisia kirjoittamistehtäviä teettää ja suunnittelee, on tärkeää muistaa tehtävänannon laatu. Oppilaita olisi erilaisissa tehtävissä ohjattava tutkimusongelmien muodostamiseen, jotta tiedon kopiointi tulisi mahdollisimman vaikeaksi, ellei peräti mahdottomaksi ja jotta etsittyä ja arvioitua tietoa käytettäisiin oppilaan omiin tarkoituksiin, oppilaan oman tekstin ja ajattelun ainekseksi. Katso kalvo Hyvä asiatekstin kirjoittaja s. 42. Tekstin suunnittelu s Lisätehtäviä kappalejaosta ks. kalvot s. 43 ja 45.

2 42 Hyvä asiatekstin kirjoittaja rajaa aihealueen selkeästi eli tietää, mistä aikoo kirjoittaa hankkii tietoa asiasta suunnittelee ja jäsentää etukäteen, tekee rakennesuunnitelman, jossa on aloitus, käsittelykappaleet ja lopetus kirjoittaa selkeästi ja ottaa kohderyhmän huomioon pysyy asiassa lukee lopuksi kirjoittamansa ja tarkistaa oikeinkirjoituksen.

3 43 M O NISTE Kappalejako Tee seuraavaan tekstiin kappalejako. Kappaleita on yhteensä seitsemän. TV-väkivalta vaikuttaa monin tavoin sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa. Sen vaikutus on kielteinen, koska se lisää lasten aggressiivista käyttäytymistä. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kahdeksanvuotiaiden TV-katselun vaikutusta heidän myöhempään aggressiivisuuteensa. Mitä enemmän tutkimuksen 600 lasta olivat katselleet televisiota, sitä aggressiivisempia aikuisia heistä kasvoi. Väkivaltaviihde voimistaa ajan mittaan sellaisia käyttäytymispiirteitä, jotka johtavat vähitellen häiriökäyttäytymiseen. Kansainvälisessä TV-tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Puola, Israel, Australia ja USA. Kaikkein aggressiivisimmiksi kahdeksanvuotiaiksi osoittautuivat yhdysvaltalaiset lapset; suomalaiset kahdeksanvuotiaat olivat taas vähiten aggressiivisia. Samoja nuoria on seurattu ja heitä on tutkittu sekä 14- että 20-vuotiaina. Tutkimuksissa on ilmennyt, että suomalaiset 14-vuotiaat olivat toiseksi aggressiivisimpia yhdysvaltalaisten jälkeen. Erityisesti tyttöjen hyökkäävyys oli poikiin verrattuna lisääntynyt. Iän myötä lasten ohjelmavalinnat muuttuivat tutkimuksen mukaan yhä väkivaltaisemmiksi. TV-väkivalta ruokkii mielikuvitusta, ja lapset ovat erityisen alttiita aggressiivisille malleille, joita ohjelmat tarjoavat. Jos lapsi vielä samaistuu hyökkäävästi käyttäytyvään roolimalliin, vaikutus lisääntyy. Kun väkivaltaohjelmia seuraa jatkuvasti, väkivallan sietokyky kasvaa. Tarvitaan siis yhä mielikuvituksellisempia ja väkivaltaisempia ohjelmia, jotta ne tuntuisivat jännittäviltä. Samalla ymmärrys oikeasta ja väärästä alkaa horjua, eikä nuori enää pidä toisen koskemattomuutta itsestään selvänä asiana. Koko nuoren arvomaailma alkaa muuttua. Väkivaltaviihteellä on monia vaikutuksia: Lapsen mielikuvamaailma yksipuolistuu. Usein myös tosi ja fantasia voivat mennä sekaisin, sillä ero todellisen lyöntitilanteen ja TV:ssä esitetyn lyönnin välillä on huikean suuri. Ero voi olla yllätys, kun nuori lyö toista kovaa: kova lyönti johtaa todellisuudessa aivan muuhun kuin TV:ssä. Jos vanhemmat suhtautuvat lapseen torjuvasti tai välinpitämättömästi, lapsi viettää aikaansa usein passiivisesti TV:n ääressä. Lapsen elämään tällä voi olla monenlaisia vaikutuksia: ulkomaisten psykiatristen tutkimusten mukaan hän saattaa masentua ja ahdistua, tulla levottomaksi ja saada unihäiriöitä. Mirja Kalliopuska, Hei herää! Mukailtu.

4 44 Kappalejako Ratkaisu TV-väkivalta vaikuttaa monin tavoin sekä välittömästi että pitkän ajan kuluessa. Sen vaikutus on kielteinen, koska se lisää lasten aggressiivista käyttäytymistä. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kahdeksanvuotiaiden TV-katselun vaikutusta heidän myöhempään aggressiivisuuteensa. Mitä enemmän tutkimuksen 600 lasta olivat katselleet televisiota, sitä aggressiivisempia aikuisia heistä kasvoi. Väkivaltaviihde voimistaa ajan mittaan sellaisia käyttäytymispiirteitä, jotka johtavat vähitellen häiriökäyttäytymiseen. Kansainvälisessä TV-tutkimuksessa olivat mukana Suomi, Puola, Israel, Australia ja USA. Kaikkein aggressiivisimmiksi kahdeksanvuotiaiksi osoittautuivat yhdysvaltalaiset lapset; suomalaiset kahdeksanvuotiaat olivat taas vähiten aggressiivisia. Samoja nuoria on seurattu ja heitä on tutkittu sekä 14että 20-vuotiaina. Tutkimuksissa on ilmennyt, että suomalaiset 14-vuotiaat olivat toiseksi aggressiivisimpia yhdysvaltalaisten jälkeen. Erityisesti tyttöjen hyökkäävyys oli poikiin verrattuna lisääntynyt. Iän myötä lasten ohjelmavalinnat muuttuivat tutkimuksen mukaan yhä väkivaltaisemmiksi. TV-väkivalta ruok- kii mielikuvitusta, ja lapset ovat erityisen alttiita aggressiivisille malleille, joita ohjelmat tarjoavat. Jos lapsi vielä samaistuu hyökkäävästi käyttäytyvään roolimalliin, vaikutus lisääntyy. Kun väkivaltaohjelmia seuraa jatkuvasti, väkivallan sietokyky kasvaa. Tarvitaan siis yhä mielikuvituksellisempia ja väkivaltaisempia ohjelmia, jotta ne tuntuisivat jännittäviltä. Samalla ymmärrys oikeasta ja väärästä alkaa horjua, eikä nuori enää pidä toisen koskemattomuutta itsestään selvänä asiana. Koko nuoren arvomaailma alkaa muuttua. Väkivaltaviihteellä on monia vaikutuksia: Lapsen mielikuvamaailma yksipuolistuu. Usein myös tosi ja fantasia voivat mennä sekaisin, sillä ero todellisen lyöntitilanteen ja TV:ssä esitetyn lyönnin välillä on huikean suuri. Ero voi olla yllätys, kun nuori lyö toista kovaa: kova lyönti johtaa todellisuudessa aivan muuhun kuin TV:ssä. Jos vanhemmat suhtautuvat lapseen torjuvasti tai välinpitämättömästi, lapsi viettää aikaansa usein passiivisesti TV:n ääressä. Lapsen elämään tällä voi olla monenlaisia vaikutuksia: ulkomaisten psykiatristen tutkimusten mukaan hän saattaa masentua ja ahdistua, tulla levottomaksi ja saada unihäiriöitä.

5 45 M O NISTE Kappalejako Merkitse seuraavaan tekstiin kappalejako. Kappaleita on yhteensä kuusi. RAKKAUTENA KORKEUSHYPPY JA KIRJAT Stefan Holm on korkeushypyn vuoden 2004 olympiavoittaja. Hänen ennätyksensä 240 syntyi sisäratojen EM-kilpailussa vuotta myöhemmin. Ulkona hän on hypännyt vain 236. Kovia tuloksia tehnyt korkeushyppääjä näyttää kuitenkin enemmän lukutoukalta kuin huippu-urheilijalta. Kun silmälasipäisen ruotsalaisen tapaa kotikaupunkinsa Karlstadin kahvilassa, hämmästyy, sillä siviilivaatteissaan hän on melkeinpä hennonoloinen. Urheilija Holmin lisäksi onkin myös toinen Holm, joka puhuu mielellään korkeushypyn lisäksi kirjallisuudesta. Kirjojen maailma kiehtoo. Innostus lukemiseen alkoi, kun Holm löysi 17-vuotiaana J. D. Salingerin kirjan Sieppari ruispellossa. Kirja avasi uuden maailman, sillä siihen asti Holm oli lukenut vain nuorisokirjoja. Nyt hän lukee vuodessa puolensataa kirjaa, ja kirjasto on hänelle yhtä luonteva paikka kuin urheilukenttä. Lukuinto on sen verran kova, että Holm kirjoittaa kaikista lukemistaan kirjoista arvostelun omalle internet-sivustolleen. Niiden nopea vilkaisu antaa vaikutelman, että urheilu on sielläkin hyvin edustettuna. Lempikirjakseen Holm sanoo Dennis Lehanen Shutter Islandin. Sivusto sisältää kirja-arvostelujen lisäksi hengästyttävän paljon tietoa korkeushypystä. Holm on kerännyt kaiken tiedon ja palan painikkeeksi koodannut sivuston itse. Kun sivuston vaatimaa työmäärää ihmettelee, Holm kohauttelee olkapäitään ja sanoo pyytävänsä teknistä apua göteborgilaiselta kaveriltaan. Koodausta voi opetella internetistäkin. Hyppyura alkoi seitsemänvuotiaana, kun Stefan Holmin kaverin isä rakensi pojille korkeushyppytelineet. Koska hyppypaikalla oli vasemmalla puolella pensasaita ja kukkaistutuksia, vauhtia pääsi ottamaan vain oikealta puolelta. Sattuman kautta Stefan Holmista tulikin vasemman jalan ponnistaja. Helsingin Sanomat Mukailtu.

6 46 Kappalejako Ratkaisu RAKKAUTENA KORKEUSHYPPY JA KIRJAT Stefan Holm on korkeushypyn vuoden 2004 olympiavoittaja. Hänen ennätyksensä 240 syntyi sisäratojen EM-kilpailussa vuotta myöhemmin. Ulkona hän on hypännyt vain 236. Kovia tuloksia tehnyt korkeushyppääjä näyttää kuitenkin enemmän lukutoukalta kuin huippu-urheilijalta. Kun silmälasipäisen ruotsalaisen tapaa kotikaupunkinsa Karlstadin kahvilassa, hämmästyy, sillä siviilivaatteissaan hän on melkeinpä hennonoloinen. Urheilija Holmin lisäksi onkin myös toinen Holm, joka puhuu mielellään korkeushypyn lisäksi kirjallisuudesta. Kirjojen maailma kiehtoo. Innostus lukemiseen alkoi, kun Holm löysi 17-vuotiaana J. D. Salingerin kirjan Sieppari ruispellossa. Kirja avasi uuden maailman, sillä siihen asti Holm oli lukenut vain nuorisokirjoja. Nyt hän lukee vuodessa puolensataa kirjaa, ja kirjasto on hänelle yhtä luonteva paikka kuin urheilukenttä. Lukuinto on sen verran kova, että Holm kirjoittaa kaikista lukemis- taan kirjoista arvostelun omalle internet-sivustolleen. Niiden nopea vilkaisu antaa vaikutelman, että urheilu on sielläkin hyvin edustettuna. Lempikirjakseen Holm sanoo Dennis Lehanen Shutter Islandin. Sivusto sisältää kirja-arvostelujen lisäksi hengästyttävän paljon tietoa korkeushypystä. Holm on kerännyt kaiken tiedon ja palan painikkeeksi koodannut sivuston itse. Kun sivuston vaatimaa työmäärää ihmettelee, Holm kohauttelee olkapäitään ja sanoo pyytävänsä teknistä apua göteborgilaiselta kaveriltaan. Koodausta voi opetella internetistäkin. Hyppyura alkoi seitsemänvuotiaana, kun Stefan Holmin kaverin isä rakensi pojille korkeushyppytelineet. Koska hyppypaikalla oli vasemmalla puolella pensasaita ja kukkaistutuksia, vauhtia pääsi ottamaan vain oikealta puolelta. Sattuman kautta Stefan Holmista tulikin vasemman jalan ponnistaja.

7 M I T ä on kirjoittaminen? Tehtävien vastaukset s. 47 tehtävä 2 Ks. oppilaan monistepohja tehtävästä s. 50. Koulun järjestyssäännöt osoittavat koulun käytänteet, joita on syytä noudattaa. Säännöt on tehty koulussa yleensä opettajavoimin (parhaissa tapauksissa oppilaskunnat ovat mukana työssä), ja ne on hyväksytty opettajienkokouksessa, koulun johtokunnassa ja mahdollisesti kunnan koulutuslautakunnassa. Säännöt on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle, ja ne on syytä antaa myös oppilaiden huoltajille tiedoksi. Turnausmatkan käyttäytymisperiaatteet rakennetaan valmentajan tai joukkuejohtajan avulla yhdessä joukkueen ja mahdollisesti vanhempienkin kanssa. Periaatteiden tarkoituksena on pitää joukkue toimintakykyisenä sekä estää ennalta mahdolliset vaaratilanteet. Ne on tarkoitettu joukkueelle ja toimitetaan vanhemmille tiedoksi. Wikipedia-artikkelin kirjoittajaa ei tiedetä, koska sana-artikkeleita voi täydentää kuka tahansa siksi niiden luotettavuuteen kannattaa suhtautua varauksella. Sana-artikkelin tarkoituksena on antaa tietoa lukijalle, ja se on tarkoitettu kaikille internetin käyttäjille. Laeissa sanotaan, mikä on sopivaa ja mikä ei, niissä on kirjattu näkyviin yhteinen normistomme ja sitä kautta myös ne arvot, joita yhteiskunnassa halutaan noudattaa. Eduskunta säätää lait, jotka oikeusministeriö valmistelee. Suomen lait on tarkoitettu kaikille kansalaisille, mutta usein niitä lukevat vain lainoppineet eli juristit. Toimittajat tekevät uutisia, joissa kerrotaan lukijoille, kuulijoille ja katsojille näitä koskettavia uusia asioita. Uutisella on omanlaisensa rakenne: tärkeimmät tiedot (eli mitä on tapahtunut, missä, milloin, kenelle ja miksi) ovat heti alussa, vähiten tärkein asia uuti- 47 sen lopussa. Uutiselta odotetaan puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Uutisten lukijakunta määrittyy sen julkaisukanavan kautta; eri sanomalehdillä on erilainen lukijakunta, ja toimittajat ottavat sen huomioon uutisia kirjoittaessaan. Esimerkiksi eri maakunnilla, isoimmilla kaupungeilla ja eri puolueilla tai muilla yhteisöillä on omia lehtiään, ja julkaistavat uutiset valitaan kohdeyleisön mukaan. Oppikirja on kustantajan (esim. Edita) ja tekijöiden (esim. Joenpelto, Tainio, Vahala) yhteistyötä. Ennen vanhaan opetushallitus tarkisti, että oppikirja oli opetussuunnitelman mukainen. Nykyisin tämä vastuullinen tehtävä on opettajalla. Oppikirja on tarkoitettu sekä opettajalle että oppilaille. Sen tehtävänä on toimia oppimisen ja opettamisen apuvälineenä. Mainoksen tavoitteena on tehdä kohteestaan houkutteleva. Sen tekijänä on usein mainostoimisto, jonka palkan maksaa tuotteen tekijä. Mainostoimiston väki tutkii tarkoin, kenelle kaikille tuote parhaiten sopii, millä konsteilla tuotetta kannattaa mainostaa ja missä välineissä. Mainoksen kohdeyleisö siis vaihtelee mainostettavan tuotteen ja julkaisukanavan mukaan. Yleisönosastokirjoitus on mielipidekirjoittamista puhtaimmillaan: lukija lähettää lehteen mielipiteen, joka julkaistaan. Tapana on, että kirjoituksen kirjoittaja esiintyy omalla nimellään, mutta myös nimimerkin käyttö on joissakin lehdissä sallittua. Mielipidekirjoituksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota johonkin ajankohtaiseen aiheeseen, ja sen kohdeyleisönä ovat kaikki ne lehden lukijat, joita asia kiinnostaa. Kun oppilas haluaa pitää lomaa muulloin kuin koulun loma-aikoina, hän tekee loma-anomuksen koulun rehtorille. Loma-anomuksen yhtey dessä on syytä selvittää, miten aikoo huolehtia loman aikana annetuista koulutehtävistä. Loma-anomuksen kirjoittaa oppilas yhdessä huoltajiensa kanssa, ja sen tarkoituksena on saada vapautus koulutyöstä tiettyjä velvollisuuksia vastaan.

8 48 Opiskelun avaimia s. 51 tehtävä 1 Opettaja voi monistaa kalvopohjan ja leikata virkkeet erilleen, jolloin oppilaat voivat kokeilemalla löytää oikean järjestyksen. Toinen mahdollisuus on pyytää oppilaita kirjoittamaan teksti oikeassa muodossa vihkoon. Lopuksi opettaja näyttää tehtävän kalvopohjalta oppilaille. Ks. kalvo s. 51. Virkkeiden järjestys paljastuu esimerkiksi pronomineista. Teksti ei yleensä ala lauseilla, jotka anaforisesti viittaavat edelle (esim. virkkeet 2, 6, 4) tai jotka alkavat rinnastuskonjunktiolla (virke 1). Pronomini hän (virkkeet 2 ja 6) vaatii korrelaatikseen henkilön, joka mainitaan edellisissä lauseissa; samoin pronomini se vaatii edelleen korrelaattinsa, joka virkkeen (4) luonnehtivan lauseen perusteella voi olla vain asiaintila. Virkkeen aloittaminen sanalla eikä kertoo, että edellä on ollut jotain, johon virkkeen (1) ilmaisema asiaintila voi asettua rinnasteiseen suhteeseen. Aloitusvirkkeiksi sopivat siis virkkeet 5 tai 3. Lauseiden informaatiorakenne kertoo virkkeiden järjestyksestä: esimerkiksi kappaleen ensimmäisen virkkeen (5) reemana on puutarha, joka siirtyy sitten toisen virkkeen (3) teemaksi; samoin kolmannen virkkeen (3) reema Peppi Pitkätossu siirtyy teemaksi hän seuraavaan virkkeeseen (2). Näin voidaan päätellä se, mikä pronominien perusteella jää päättelemättä. s. 52 tehtävä 2 Opettaja voi monistaa kalvopohjan ja leikata virkkeet erilleen, jolloin oppilaat voivat kokeilemalla löytää oikean järjestyksen. Toinen mahdollisuus on pyytää oppilaita kirjoittamaan teksti oikeassa muodossa vihkoon. Lopuksi opettaja näyttää tehtävän kalvopohjalta oppilaille. Ks. kalvot s. 52 ja s. 53. a) Kyseessä on ohjaileva tekstityyppi, jossa virkkeiden järjestys on tärkeä. Oppilaiden tieto tekstilajista, reseptistä, sekä muu yleistieto auttavat asettamaan virkkeet oikeaan järjestykseen. Arkisesti voi päätellä esimerkiksi sen, että vasta munien rikkomisen jälkeen voi puhua munakasseoksesta ja että vasta munakasseoksen pannuun kaatamisen jälkeen sitä voi vedellä lastalla pitkin pannun pohjaa. Vasta täytteiden asettamisen jälkeen niiden lämpeneminen on mahdollista. Sekin on arkitietoa, että munakas tarjotaan lautaselta. Nam! b) Waltarin katkelma on kuvailevaa tekstityyppiä, jossa virkkeiden järjestys on sangen vapaa. Oppilaat voivat siksi asettaa virkkeitä monenlaiseen järjestykseen, sillä monet ratkaisut ovat loogisia, vaikka ratkaisussa näytetäänkin Waltarin oma virkejärjestys. Kuvailevassa tekstityypissäkään ei virkkeitä kuitenkaan aina voi asettaa mihin tahansa järjestykseen, koska kirjoittaja rakentaa tekstiä aina lineaarisesti. Esimerkiksi anaforiset viittaukset kertovat toisinaan järjestyksen (tässä katkelmassa niitä ei tosin ole tarjolla). Tässä esimerkissä minäkertojan läsnäolo antaa joitain vihjeitä: hän kävelee Pariisin halki ja mitä ilmeisimmin näkee monenlaista matkansa varrella, mutta mitä milloinkin, sen tietää lopulta vain kirjoittaja itse. s. 57 tehtävä 3 Katso kalvo s. 54. s. 58 tehtävä 4 1. kappale: monenlaisia tervehtimistapoja 2. kappale: päähineen riisuminen 3. kappale: nyökkääminen ja kumarrus 4. kappale: suudelmat 5. kappale: kättely s. 59 tehtävä 6 Ratkaisumallissa on lähdetty siitä, että tekstin perusaikamuoto on imperfekti, joten verbejä ei ole alleviivattu. Ks. kalvo s. 55. s. 60 tehtävä 8 Ks. kalvo s. 56. s. 61 tehtävä 10 1) Tekstin esittämä ongelma: koulujen viikon mittainen syysloma. 2) Miksi se on ongelma: alakouluikäiset lapset joudutaan jättämään viikoksi yksin kotiin, koska vanhemmat eivät välttämättä saa lomaa työstään samaan aikaan.

9 MITä on kirjoittaminen? 49 3) Kirjoittajan ratkaisu: lapsille on järjestettävä lomaleirejä. s. 64 tehtävä 14 Suojele uhanalaisia eläimiä! Imperatiivimuoto kertoo, että kirjoittaja haluaa ohjata, suorastaan käskeä lukijaa eläinten suojelemiseen. Pontta käskylle antaa sanavalinta uhanalaiset, joka perustelee suojelemisen tärkeyttä. Kannattaako uhanalaisia eläimiä suojella? Vaihtoehtokysymykseen (-ko) odotuksenmukainen vastaus on yleensä myönteinen (kannattaa). Kirjoittaja lähtee kuitenkin edellistä kirjoittajaa pohdiskelevammin liikkeelle, joten kielteistäkin kantaa varmasti pohditaan. Miksi suojelisin uhanalaisia eläimiä? Miksi-kysymykset kantavat usein vaikkeivät aina mukanaan syyttelemisen implikaatiota (Miksi et ole koulussa? Miksi maito on pöydällä?). Tämä miksi-kysymysten piirre tuo otsikkoon kielteistä sävyä etenkin, kun verbi on konditionaalissa. Jos verbi olisi preesensissä, otsikon alla voisi hyvin olla teksti, jossa kirjoittaja kertoo suojelemisensa perusteet. Sinivalas vai Afrikan nälkää näkevät lapset? Vahvalla vastakkainasettelulla kirjoittaja pyrkii vihjaamaan, että sinivalaiden suojelu on moraalitonta ovathan vastapuolena nälkää näkevät lapset. Tämän otsikon kirjoittaja tuskin voi päätyä siihen, että mainitut asiat eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Kangasperhonen on palaamassa Suomen luontoon Otsikko kertoo, että kirjoittaja aikoo keskittyä kuvaamaan luonnon suojelemista yhden lajin kautta ja keskittyen Suomen luontoon. Luvassa lienee asiapitoinen selvitys lajin menneisyydestä ja nykytilasta. Kirjoittaja suhtautuu luonnonsuojelussa tapahtuneeseen edistysaskeleeseen myönteisesti. s. 65 tehtävä 1 a) Vastaus on hajanainen eikä vastaa selvästi kysymykseen, vaan kirjoittaja kertoilee niitä näitä Topeliuksesta. Sadusta on vain muutama lause: lauseet kirjoitti paljon satuja ja Jotkut hänen saduistaan ovat muualta varastettuja ja prinsessa Ruususen maininta sekä Andersenin liittäminen Topeliukseen tai luonnehdinta Suomen lasten satusetä eivät liity kysymykseen eivätkä vastaa siihen. Vastaus osoittaa, että tehtävänanto on syytä miettiä tarkkaan ja siinä tulee vastata juuri siihen, mitä kysytään. Vastauksen pituus ei pelasta. b) Vastaus alkaa Topeliuksen satusetäroolin lyhyellä luonnehdinnalla. Toinen kappale selvittää, minkälainen sadun perinne oli ollut ja mitä uutta Topelius satuun toi: lapsen tuli viihtyä kirjan kanssa ja satujen tuli ruokkia viattoman lapsen mielikuvitusta. Kolmas kappale syventää ja selvittää edellistä kappaletta: Topeliuksen arvot ovat ehdottomia, mutta koska hän tunsi lapset, hän osasi tuoda satuihin asioita, jotka kiehtovat lapsen mieltä. Vastausta voi pitää mallivastauksena. c) Kolmannen vastauksen heikkous on puhekielisyys. Sisältö tavoittelee oikeaa: Topelius kuvasi saduissa uudella tavalla. Näin Topelius on myös vaikuttanut myöhempiin sadunkertojiin. Lapsen täytyy kiinnostua lukemastaan, jotta hän jaksaa lukea. Topeliuksen satuperinne on näkynyt myös koulujen pitkään jatkuneessa joulujuhlaperinteessä. Vastaus osoittaa, että huolitellulla kieliasulla on merkityksensä. Ei ole myöskään tyylikästä kirjoittaa kirjailijasta etunimellä. d) Neljäs vastaus ei täytä koevastauksen muotoa. Tämä voisi olla jäsentely koevastaukseen. s. 68 tehtävä 2 Ks. kalvo s. 57. s. 68 tehtävä 3 Oppilaan ei ole tarkoitus opetella oppikirjan tekstiä niin, että kykenee ulkomuistista laatimaan koevastauksen, vaan harjoitella koevastauksen laatimista niin, että oppikirjan teksti on koko ajan esillä. Harjoitus toimii sekä luetun ymmärtämisen että kirjoittamisen harjoituksena. Tuloksen voi myös arvioida numeroin tehtävätyyppi mittaa omalta osaltaan melko hyvin oppilaan taitoja. Ks. kalvo s. 58.

10 50 M O NISTE s. 47 tehtävä 2 2. Täytä parisi kanssa taulukko parhaasi mukaan. Kuka tekstin on tehnyt? koulun järjestyssäännöt turnausmatkan käyttäytymisperiaatteet Wikipedian sana-artikkeli laki uutinen oppikirja mainos yleisönosastokirjoitus loma-anomus Kenelle teksti on tarkoitettu? Mikä on tekstin tarkoitus?

11 51 s. 51 tehtävä 1 (5) Pienen, pienen kaupungin laitamalla oli vanha, ränsistynyt puutarha. (3) Puutarhassa oli vanha talo, ja talossa asui Peppi Pitkätossu. (2) Hän oli yhdeksänvuotias ja asui siellä aivan yksin. (6) Hänellä ei ollut äitiä eikä isää. (4) Se oli oikeastaan aika ihanaa, sillä näin ollen kukaan ei voinut sanoa hänelle, että hänen oli mentävä nukkumaan juuri kun hänellä oli kaikkein hauskinta. (1) Eikä kukaan voinut pakottaa häntä nielemään kalanmaksaöljyä, silloin kun hän mieluummin söi karamelleja. Astrid Lindgren, Peppi Pitkätossu [1945]. Mukailtu.

12 52 s. 52 tehtävä 2 (7) Riko munat kulhoon, vatkaa joukkoon vesi tai kerma, ripaus suolaa ja valkopippuria. (5) Sulata nokare rasvaa pannussa ja kaada munakasseos pannuun. (1) Vedä puulastalla pohjaa pitkin reunoilta keskustaan ja kallistele pannua välillä, jotta löysä munakasseos valuu reunoille. (6) Jos täytät munakkaan, levitä täyte hyytyneen, mutta pinnaltaan kosteahkon munakkaan päälle. (4) Anna täytteiden lämmitä hetki. (3) Liu uta munakas nopeasti lämmitetylle lautaselle. (2) Tarjoa heti. (Poimittu Pirkka-lehden internetsivuilta Luettu )

13 53 (3) Kävelin hotelliini koko pitkän matkan puolen Pariisin halki. (7) St. Denis issä loistavat maalatut ikkunat. (4) Boulevard Sebastopolilla palavat räikeät, suuret lyhdyt, joiden punertava valo vavahtelee ja repii hermoja. (2) Junarivit, loppumattomat kuorma-autot vierivät halleihin. (8) Katukäytäville kerääntyvät korkeat vihanneskasat. (6) Maalatut naiset ovat keräytyneet ryhmiksi kadunkulmauksiin. (5) Tuo pikku hotelli narisevine vuoteineen (1) Voi nuoruuden kipeyttä! Mika Waltari, Yksinäisen miehen juna WSOY.

14 54 s. 57 tehtävä 3 Matti Rönkä voitti keväällä 2007 ensimmäisenä suomalaisena Pohjoismaisen dekkarikirjakilpailun. Vuonna 2005 ilmestynyt dekkari Ystävät kaukana jatkaa Viktor Kärpän tarinaa. Rönkä on päässyt hyvään seuraan: aiemmin saman palkinnon ovat voittaneet mm. norjalainen Karin Fossum ja ruotsalainen Henning Mankell. Rönkä on tähän asti ollut tunnetumpi Ylen tv-uutisten uutistenlukijana ja uutispäällikkönä kuin dekkarikirjailijana. Tästä huolimatta hän ei ole kirjailijana aloittelija. Hän on julkaissut jo kolme dekkaria, ja hänen ensimmäinen vuonna 2002 ilmestynyt dekkarinsa Tappajan näköinen mies on käännetty saksaksi. Rönkä liittyy teoksellaan Pohjoismaisen dekkariperinteen nykyaaltoon kuvaamalla suomalaisen yhteiskunnan nykytodellisuutta. Ystävät kaukana kuvaa enemmän tai vähemmän todesti maailmaa, jossa inkeriläinen paluumuuttaja sotkeutuu venäläisen rikollisuuden virityksiin. Kun Viktor Kärppä selvittää, kuka venäläisistä ystävistä tai vihollisista yrittää kaapata haltuunsa hänen liiketoimensa, valottaa kertomus samalla maailmaa, johon harvalla suomalaisella lienee kosketuskohtia: venäläistä Suomeen ulottuvaa rikollisuutta, tänne työhön tulevien paluumuuttajien ja karjalaisten yritteliäisyyttä. Kertomus saa edetessään trillerimäisiä piirteitä, sillä siinä on makulisänä ripaus agenttiseikkailua. Ystävät kaukana herättää myös hymyilyttäviä muistumia kotimaisten veijareittemme Arto Paasilinnan ja Jari Tervon tarinoista. Yli puolet romaanista koostuu vauhdikkaasta on the road -seikkailusta, jossa on kaikki vaadittavat ainekset: yllättäviä käänteitä, uhkaavia tilanteita, naisia ja naisen kaipuuta ja viinaa. Ystävät kaukana ei välttämättä ole siis puhdas dekkari eikä sen sellainen tarvitse ollakaan. Sympaattisimpia piirteitä romaanissa on kieli. Henkilöt puhuvat paitsi suomea myös karjalan kieltä ja murretta repliikeissä vilahtelee tietysti myös venäjän sanoja. Kieli tuo väriä ja antaa ihmisille kotipaikan. Kieli konkretisoi myös sen sosiaalisen todellisuuden, jossa Suomessa tällä hetkellä eletään: emme ole vain suomalaisia, vaan myös inkeriläisiä, venäläisiä ja karjalaisia muun muassa.

15 55 s. 59 tehtävä 6 Naisten alushousut olivat tulleet Euroopassa uudelleen muotiin 1800-luvun alussa ohutkankaisia mekkoja suosivan empire-tyylin myötä. Kyseessä oli muotivillitys, sillä alushousut eivät kuuluneet aikuisten naisten perusvaatetukseen. Suomessa rikkaat säätyläisnaiset ja varakkaat kauppiaiden rouvat omaksuivat nopeasti kansainvälisiä muotivirtauksia; tavallisen kansan päälle muotivaatteet siirtyivät vasta, kun rouvat lahjoittivat vanhoja vaatteitaan palkollisilleen. Alushousujen käyttö yleistyi 1800-luvun puolivälissä yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena. Teollistumisen myötä itsenäisesti rahaa ansaitsevat tehtaan tytöt halusivat pukeutua vapaa-aikanaan samalla tavoin kuin herrasväki. Muodissa olivat tuolloin kevyet krinoliinihameet, joiden vanteet takertuivat helposti ulokkeisiin tai kääntyivät tuulisella ilmalla ympäri. Alushousujen lisääminen hameiden alle turvasi julkeimmilta katseilta. Talonpoikaisnaisten jalkoihin housut löysivät tiensä paikkakuntakohtaisesti 1900-luvun tienoilla. Tapa levisi pikkuhiljaa tehtaantyttöjen ja säätyläisperheiden piikojen välityksellä. Housuja nähtiin myös kiertelevien irtolaisnaisten päällä ja kulkukauppiaiden valikoimissa. Myöhemmässä vaiheessa aktiivisena housumuodin levittäjinä toimivat opettajattaret, jotka teettivät alushousuja tyttöjen käsityötunnilla. Taina Myöhänen, Mainoksesta makuuhuoneeseen. Pirta 2/2006.

16 56 + s. 60 tehtävä 8 viikon tauko keskellä pimeää syksyä mahdollisuus matkustaa aikaa ulkoilla ja lukea, tavata kavereita, katsella televisiota ja elokuvia voi käydä uimahallissa tai harrastaa sisäliikuntaa lauantaina koulupäiviä kaikki eivät voi matkustaa vanhemmilla ei ole lomaa, joten lapset ovat yksin usein säät ovat sateiset, joten ulkoilu ei ole kivaa

17 57 s. 68 tehtävä 2 Ohjeita hyvään koevastaukseen Lue tehtävänanto huolellisesti ja mieti, mitä todella kysytään. Suunnittele vastauksesi: tee esimerkiksi miellekartta, johon kokoat tietosi. Mieti, millaisessa järjestyksessä esität asiat (aihealuejäsennys, aikajäsennys ). Numeroi miellekarttaan käsittelyjärjestys. Kirjoita vastauksesi aluksi johdanto, joka kertoo, mistä on kyse. Kuvittele kirjoittavasi sellaiselle henkilölle, joka ei tiedä asiasta mitään. Vastaa riittävän kattavasti, jotta tehtävä tulee käsitellyksi hyvin, mutta älä lavertele asian vierestä. Kirjoita hyvää ja asiallista kieltä, mutta kirjoita omin sanoin. Ole tarkka termien käytössä.

18 58 s. 68 tehtävä 3 Koevastauksessa olisi syytä olla seuraavat asiat: 1) Viestintätilanne säätelee kielenkäyttöämme: on ymmärrettävä sosiaalisen tilanteen luonne, jotta osaa valita oikeantyylisen kielimuodon. 2) Kieltä ohjaavat kielen luonnolliset säännöt, jotka äidinkielen puhujina automaattisesti hallitsemme (asun iso keltainen talo). 3) Kirjakieltä säätelevät sopimukset. Kirjakieltä alettiin määrätietoisesti rakentaa 1800-luvulla, jotta käytössä olisi yhtenäinen, kaikille ymmärrettävä kieli. Tuloksena on kompromissi puhutuista murteista. 4) Kielenhuoltajat laativat ohjeita kielenkäytöstä ja harkitsevat, kuinka paljon antavat periksi kielen muutospyrkimyksille. Nämä suositukset koskevat esimerkiksi erilaisten verbimuotojen käyttöä. Kirjakielen puhuttua muotoa sanotaan yleiskieleksi. Koulun tehtävä on opettaa kirjakielen käyttöä. 5) Oikeinkirjoitussääntöjen hallitseminen on edellytys yksiselitteisen tekstin laatimiselle. Oikeinkirjoitukseen kuuluvat välimerkkien käyttö ja sanojen oikeinkirjoitussäännöt. Huolimaton oikeinkirjoitus antaa helposti myös kirjoittajastaan huolimattoman vaikutelman. Oikeinkirjoitussäännöt on myös syytä opiskella. Jos on epävarma, on esimerkiksi jonkin sanan kirjoitusasu tarkistettavissa erilaisista sanakirjoista.

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille 1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille A. Näin suoritat lukudiplomin 1. Ohjeet alakoululaisille Lue vuoden aikana luokan lukudiplomiin tarvittavat kirjat, tee jokaiseen lukemaasi

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeita syksy 2016

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeita syksy 2016 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Käytännön ohjeita syksy 2016 Kirjoituspäivät syksy 2016 Kuullunymmärtämiskokeet ma 12.9 vieras kieli, pitkä klo 8.45-10.00 englanti klo 11.00-12.00 ranska klo 13.00-14.00 venäjä

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi Kevät Lkm 30 039 23 178 29 194 29 012 28 912 29 076 28 322 28 309 28 092 27 100 Syksy Lkm 16 923 5 969 6 114 5 766 5 680

Lisätiedot

- Jalkapalloa jokaiselle -

- Jalkapalloa jokaiselle - Kauden vaihto Ohjeita ylläpitäjille Arto Kalliola - Jalkapalloa jokaiselle - KAUDEN VAIHTAMINEN JOPOX-JÄRJESTELMÄSSÄ Yleistä Kun toimintakausi lähestyy loppuaan, luodaan Jopox-järjestelmään seuraavaa kautta

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua.

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 2. Kenestä kirjan henkilöstä et pitänyt tai pidit vähiten. Miksi? 3. Kirjoita kirjan päähenkilön TOP10-lista. 4. Tee kuvin ja

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Arvosanajakaumia syksy

Arvosanajakaumia syksy jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

O L A R I N K O U L U

O L A R I N K O U L U Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Abien vanhempainilta Tervetuloa! Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi Pisterajat 2006-2013 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62 60 62 Syksy

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot