PORI 450 KOMIA KAUPUNKI SIKSES

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORI 450 KOMIA KAUPUNKI SIKSES"

Transkriptio

1 PORI 450 KOMIA KAUPUNKI SIKSES PORI-SEURA RY, ANJA KARKKU-HOHTI, KEHITYS OY 48. Porin Päivä

2 2 Pääkirjoitus KUKAAN EI VOI PITÄÄ TERVEYDESTÄSI PAREMPAA HUOLTA KUIN SINÄ ITSE Otsikon lainaus on Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan esityksestä, jonka hän piti Itämeren ympäryskaupunkien kaupunginjohtajien tapaamisessa. Samassa tilaisuudessa Maailman terveysjärjestön WHO:n lääketieteellinen asiantuntija esitelmöi aiheesta Terveys ja hyvinvointi kaupunkikehityksen ytimessä. Hän pyysi kaupunginjohtajia pohtimaan, millä tavoin itse kukin voi lyhentää hiilijalanjälkiään ja hidastaa ilmastonmuutosta. Tietysti ryhdyin pohtimaan näitä yksilötason mahdollisuuksia myös omalta osaltani. On syytä kuitenkin aluksi tarkastella muutoksia, joita suomalaiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään on tulossa. Valtakunnan taso Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellaan Sata-komiteassa, jonka valmistelutyöstä ei ole juuri tihkunut tietoa. Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi sen sijaan on kaikkien nähtävissä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla ja siitä on myös mahdollista antaa lausuntoja. Itse pidän lakiehdotusta vähän puolitiehen jääneenä. Viiden miljoonan asukkaan maassa tuntuu oudolta, ettei pystytä luomaan yhtenäisiä hallinnollisia rakenteita, vaan jätetään turhaa pelitilaa alueellisille ja paikallisille kiistoille ennen kuin uudet rakenteet ovat toimivia. Jotakin ainakin omaa mieltäni lämmittävää lakiehdotuksessa on: lisääntyvä valinnanvapaus kansalaisille lääkärin ja hoitopaikan suhteen. Kun vuonna 1995 kirjoitin Kunnallistieteelliseen aikakauskirjaan artikkelin valinnanvapaudesta Suomen ja Ruotsin terveydenhuollossa, oli lopputulemana se, että suomalaisen valinnanvapaus rajoittui siihen, käyttääkö yksityistä vai julkista terveydenhuoltoa. Tuohon aikaan useat ruotsalaiset maakäräjät olivat julkissektorin toimijoina jo tarjonneet asukkailleen mahdollisuuden omalääkärin valintaan. Ehdotus terveydenhuoltolaiksi tuo meillekin tämän mahdollisuuden. Mitä mieltä on suomalainen lääkäri valinnanvapauden lisääntymisestä? Haastattelin erästä pitkään alalla toiminutta, joka totesi seuraavaa: Yksittäisen lääkärin kannalta potilaan valinnanvapaus tuo haasteita. Käytökseen, potilaan kohteluun ja työn laatuun joutuu kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota. Lääkäri joutuu myös miettimään entistä enemmän hoitokokonaisuuksia, koska hänellä on vastuu hoidon järjestämisestä säädetyssä ajassa. Potilasta ei voi pallotella paikasta toiseen etenkin jos perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito ovat saman katon alla. Kaupunkitaso Porissa meillä on oma uudistuksemme, perusturvahanke. Hanke on edennyt ripeästi, mistä kiitos kaikille asianosaisille. Runsaassa vuodessa ei luoda täysin valmista uutta organisaatiota, vaan uudet toimintatavat ja tiiviimpi yhdessä tekeminen opitaan ajan kanssa. Ennen kaikkea rohkenen toivoa uudelta organisaatiolta prosessilähtöistä, asiakaskeskeistä lähestymistapaa, jossa painotetaan nykyistä enemmän ensikontaktin merkitystä. Ensimmäinen kontakti palveluntarjoajaan vaikuttaa vahvasti asiakkaan käsitykseen koko palveluprosessin toimivuudesta. Tunnen myötätuntoa sitä isää kohtaan, joka oli yrittänyt saada lääkäriaikaa kipeälle lapselleen ja tuntikausia turhaan soiteltuaan otti minuun yhteyttä. Nykyaikainen tekniikka kyllä mahdollistaa puhelinyhteyksien toimivuuden, mutta vastaajana pitää olla terveydenhuollon tai sosiaalitoimen ammattilaisen, ei kaupunginjohtajan. Myöskään ei ole tarkoitus, että kaupungin puhelinvaihde joutuu turhautuneitten asiakkaiden kielteisen palautteen kohteeksi. Yksilötaso Heti ensimmäisellä lomanjälkeisellä viikolla jätin auton kotiin kolmena päivänä ja ryhdyin lyhentämään hiilijalanjälkiäni pyöräilemällä töistä kotiin, mikä teki 3 x 34 kilometriä. Aamu-uniselle työmatkapyöräily suo mahdollisuuden aloittaa työpäivä kunnolla heränneenä erityisesti, jos matkan aikana sattuu kastumaan läpimäräksi. En halua ryhtyä poliisiksi, mutta liian usein kohtaa pyöräillessään henkilöitä, joiden pyöräilykypärä on unohtunut kotiin. Niin halpaa henkivakuutusta ei kannata jättää hyödyntämättä! Hyvää syksyä ja työn iloa sekä lyhyempiä hiilijalanjälkiä kaikille toivoo Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja

3 3 Henkilöstöasioita TIÄK SÄÄ? Kyllä - henkilöstöraportti kertoo kaiken Kunta-alalla uusittiin suositus henkilöstövoimavarojen raportoinnista Aikaisemmin käytössä olleesta henkilöstötilinpäätöksestä luovuttiin ja suositeltiin siirryttäväksi raportointiin, joka tukee ja parantaa kunnan strategista johtamista ja ohjausta. Raportissa esitettävien tietojen pohjalta tulee mm. arvioida, miten tulevaisuuteen ollaan varautumassa. Ensimmäinen uudenmuotoinen henkilöstöraportti laadittiin Porissa vuodelta Raportti valmistellaan henkilöstöpalveluissa IT-palveluiden tuottamien henkilöstötietojen pohjalta. Henkilöstöraporttia käsitellään kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa. Raportin hyväksyy henkilöstöjaosto ja se lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Vuoden 2007 henkilöstöraportti hyväksyttiin henkilöstöjaostossa Tutustu henkilöstöraporttiin! Raportti on luettavissa sekä internetistä että Rummusta (tunnusluvut, henkilöstöraportti) henkilöstöpalveluiden sivuilta. Henkilöstöraportti on ainoa henkilöstötietoja perusteellisesti ja kokoavasti esittelevä vuosittainen katsaus henkilöstön tilasta ja henkilöstövoimavarojen käytöstä. Se on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline päättäjille, johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. Henkilöstöraportti on myös väline kuntalaisille arvioida oman kaupungin työnantajakuvaa. Tavoitteena pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu Tavoitteena on, että henkilöstöjohtamisessa ja henkilöstövoimavarojen ohjaamisessa korostuisi entistä enemmän pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu. Sen tulee pohjata koko kaupungin strategiaan ja edelleen palvelustrategiaan. Henkilöstöraportista on luettavissa vuosittain tehtyjen päätösten vaikutukset henkilöstönäkökulmasta. Henkilöstöraportissa havainnollistetaan ja analysoidaan henkilöstöä kuvaavia muutos- ja kehityssuuntia. Henkilöstöraportti sisältää tietoa strategioista ja johtamisesta henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työajan käytöstä ja työpanoksesta henkilöstökustannuksista henkilöstön toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, osaamisesta ja sen kehittämisestä tasa-arvosta ja yhteistoiminnasta. Lisäksi kerrotaan henkilöstötyön käytännöistä, arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista ja nähtävissä olevien muutosten vaikutuksia. Henkilöstöraportin toimenpide-ehdotuksissa seurataan erikseen, mitä toimenpiteitä kaupunkitasolla on tehty johtamisen kehittämiseksi, miten ikääntymiseen ja rekrytointiin on varauduttu, miten yhteistoiminnallisuus toteutuu, miten työterveyshuolto toimii kaupungin tavoitteiden mukaisesti uudessa liikelaitoksessa ja miten määräaikaisten palvelussuhteiden määrä kehittyy. Kaupunginjohtajan esipuheessa arvioitiin, että vuodelle 2007 oli leimallista keskeisistä luottamushenkilöistä ja kaupungin johdosta muodostuvan organisaatiotoimikunnan työskentely. Organisaatiotoimikunta käynnisti useita mittavia organisaation kehittämishankkeita. Näi- tä ovat muun muassa sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen perusturvaorganisaatioksi, siivoustoimen, ruokahuollon, kiinteistönhoidon ja turvatoiminnan yhdistäminen, hankintatoimen uudistaminen sekä ajoneuvohallinnan keskittäminen. Teksti Helena Metsälä Henkilöstö / määrät ikäryhmittäin ja sukupuolittain 2007 VAKINAISET MÄÄRÄAIKAISET OPPISOPIMUSUHT. TYÖLLISTETYT KAIKKI YHTEENSÄ Ikäryhmä n m YHT. n m YHT. n m YHT. n m YHT. n m YHT Yhteensä Liikelaitos tekeillä tukipalveluille Kiinteistönhoitaja Seppo Österlund vaihtamassa kirjaston loisteputkea. Mitä meinataan? Torilla puhutaan, että Porissa on nyt vallalla liikelaitosbuumi. Työterveyshuollosta on jo päätökset olemassa ja nyt tekeillä on kuulemma liikelaitos, johon keskitetään siivous- ja keittiöhenkilökunnan työt sekä talonmies- ja vartiointityö. Onks oikeesti näin? Periaatepäätös on olemassa. Kaupunginvaltuusto päätti juhannuksen alla, että kiinteistönhuolto (lue kiinteistönhoito)-, siivous-, ruokahuolto- ja turvapalvelut keskitetään kaupunkitasolla palvelukeskukseen, josta tulee liikelaitos. Markkinoille laitos ei ainakaan alkuun lähde. Se tuottaa palveluita vain omalle organisaatiolle. Valmistelu jatkuu laajapohjaisessa työryhmässä koko syksyn. Siinä on mukana kaikkien mukaan tulevien toimialojen ja henkilöstön edustus. Työjuhtana toimii Porin sosiaalijohtaja Kaj Kainulainen, jonka kaupunginhallitus valitsi tehtävään sisäisen haun perusteella. Koska alkaa? Työryhmälle on annettu aikaa tämän vuoden loppuun saakka. Liikelaitos perustetaan alkaen, mutta varsinainen toiminta käynnistyy jatkovalmistelun jälkeen Tämän syksyn aikana rakennetaan organisaatiota ja tehdään johtosääntö, jossa määritellään liikelaitoksen tehtävät ja toimivaltasuhteet. Siinä on hiomista ja keskusteltavaa. Työtä ei tehdä pelkästään kirjoituspöydän takana, vaan myös aktiivisesti henkilöstön parissa. Mitä tarkoittaa? Liikelaitokselle tulee oma budjetti. Menot pitää kattaa myynnillä. Johto neuvottelee hinnat myytäville palveluille hallintokuntien johdon kanssa. Vuotuisissa budjettineuvotteluissa kaupungin ylimmän virkamiesjohdon kanssa palikoita sovitetaan yhteen. Tehoja haetaan. Laatua vaaditaan. Mitä hyvää luvassa? Liikelaitoksen myötä työnteon yleinen arvostus nousee. Ammattitaitoinen henkilökunta takaa palveluiden laadun. Työnteon olosuhteet paranevat ajan mittaan itsenäisen budjetin myötä. Mahdollisuudet ammatilliseen täydennyskoulutukseen paranevat entisestään. Isossa talossa palveluiden kilpailukyky voidaan turvata paremmin kuin nykyisessä hajautetussa mallissa. Palkkaneuvotteluissa kasassa on entistä yhtenäisempi sakki, joten neuvotteluasetelmat paranevat. Tulospalkkauksen kehittäminen helpottuu. Tartteeko pelätä? Tinoja ei jaeta kenellekään. Kaikki jatkavat kaupungin palveluksessa, kuten tähänkin asti. Työpaikan nimi vain muuttuu, kunhan ristiäiset on pidetty. Lapsen nimestä en ole vielä kuullut keskusteltavan. Miten voi vaikuttaa? Suunsa kannattaa avata silloin, kun on siihen tilaisuus. Työryhmässä on henkilöstön edustus ja työpaikkakokouksissa jokainen voi sanoa mielipiteensä asioista. Kannattaa seurata herkällä korvalla. Uuden luomisessa on innostumisen paikka. Teksti Arto Vitikka Kuva Eetu Henttonen HUOM! Henkilöstöpalvelut-yksikkö on muuttanut. Uusi osoite on Antinkatu 2.

4 4 Henkilöstöasioita Ammattiopisto osaksi Länsirannikon Koulutus Oy:tä Koulutuksen järjestäjät ovat päättäneet yhdistää Porin ammattiopiston, Porin Aikuiskoulutuskeskuksen, Rauman ammattiopiston ja Laitilan Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnan. Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointi antaa koulutuksen järjestäjälle laajemman taloudellisen toimintaperustan ja siten paremmat mahdollisuudet kohdentaa voimavaroja joustavasti ja kustannustehokkaasti. Järjestäjällä on hyvät lähtökohdat mm. ammatillisesti pätevän opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä koneiden, laitteiden ja tilojen ylläpitämiseen ja uudistamiseen sekä myös aikuisväestön koulutuspalvelujen turvaamiseen. Ammat- tiopistoista tulee ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohella merkittäviä alueellisia toimijoita. Henkilöstö mukana kehittämistyössä Toiminnan yhdistämisessä on edetty perustamisasiakirjojen hyväksymisvaiheeseen ja kehittämisryhmien perustamiseen, joiden työskentelyyn henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ilmoittautua. Koulutus- ja kehittämistoiminta on tarkoitus aloittaa Porin ammattiopiston rehtori, osakeyhtiön valmistelija Jukka Salminen odottaa koulutuksen järjestäjien yhdistymiseltä tehokasta toimintaa. Hallinnossa se tarkoittaa päällekkäisistä ohjaus- ja seurantajärjestelmistä luopumista, hyvää osaamistarpeen ennakointia, tehokasta koulutusten ohjausta alueellisen tarpeen mukaan sekä joustavia opiskelupolkuja nuorille ja aikuisille. Länsirannikon Koulutus Oy:ltä hän odottaa toimimista esimerkillisenä työnantajana, joka hyödyntää ja kehittää henkilöstönsä osaamista. Ammatillista koulutusta opiskelijan parhaaksi, opettajia uudet sopimukset mietityttävät Opettaja ja opinto-ohjaaja Diana Bergroth-Lampinen Porin ammattiopistosta korostaa osakeyhtiön valmistelutyössä sitä, että organisaatiota rakennettaisiin nimenomaan koulutuk- sen ja opiskelijoiden parhaaksi. On keskityttävä (tuki/erityis) opetukseen, keskeyttämisen vähentämiseen ja yleisestikin opiskelijahuollon ja ohjauksen kehittämiseen. Bergroth-Lampinen uskoo, että opettajia askarruttaa eniten sopimusten puuttuminen; sovellettavat virkaehtosopimukset ja eläketurvan säilyttäminen. Huolena on myös kiireinen valmisteluaikataulu. Opiskelijoista, opetuksesta ja arjen rutiineista on huolehdittava kaikesta huolimatta, muistuttaa hän. Jukka Salminen pitää selvänä sitä, että kaikkien nykyisten toimijoiden osaamista jatkossakin osakeyhtiössä tarvitaan. Lisäksi hän on luottavainen sen suhteen, että sopimuksilla luvatut henkilöstön edut säilyvät osakeyhtiössä toivottavasti vielä parempina kuin nykyään! Suurimman haasteen jo lähitulevaisuudessa tuo osaavan henkilöstön rekrytointi. Teksti Miia Reiman Ammattiopiston rehtori Jukka Salminen (puh ) toimii vuoden 2008 loppuun päätoimisena osakeyhtiön valmistelijana. Porin ammattiopiston vs. rehtorina toimii KT Mikko Huhtala (puh tai ). Päivitä pääsi. Opiskelu kannattaa. Uusi sihteerikoulutus käynnistyy lokakuussa Hakemukset 30.9 mennessä henkilöstöpalveluihin. Lisätietoa löytyy Rummusta. Oppisopimuskoulutuksena järjestetyssä sihteerin ammattitutkinto koulutuksessa on loppurutistuksen aika. Jäljellä on enää muutama lähipäivä, tutkintotilaisuudet ja kehittämistyötkin ovat loppusuoralla. Hankintatoimessa kanslistina toimiva Riitta Krook suosittelee opiskelua muillekin. Kaikkien jotka ovat olleet monta vuotta työelämässä, kannattaisi lähteä päivittämään tietojaan, kun työnantaja tulee näin hyvin vastaan ja mahdollistaa oppisopimuksella opiskelun, kannustaa Riitta. Myös muut tutkinnon suorittajat antavat kiitosta työnantajalle opiskelumahdollisuudesta, mutta muistavat mainita lisäksi työkavereiden ja esimiesten tuen. Kehittämistehtävistä konkreettista apua työpaikoille Tutkinnon suorittamiseen liittyy kehittämistehtävä, jossa etsitään omasta työstä tai työyhteisöstä uudistamista vaativa kohde. Sihteerien tuotoksina on syntynyt perehdyttämisoppaita, Ekotehokas toimisto opas, asiakastyytyväisyyttä kartoittava kyselylomake, käyntikortti/ saatelomake ja asiakirjaprosessia selkeyttävä työ. Ryhmä huippunaisia Työn ja opiskelun yhdistämisessä on haasteellisuuttakin. Tietojen päivittämisen ja oppimisen lisäksi uudet kontaktit antavat hienon lisämausteen opiskeluun Koulutussihteeri Tuuli Leppimäki (henkilöstöpalvelut) on erityisen tyytyväinen suorittamastaan tietokoneen A-kortista yhdessä jaksaakin paremmin. Parasta on ollut koulutukseen osallistuneet upeat ihmiset. He ovat uutta asiantuntijaverkostoani, iloitsee hallinnon sihteeri Tarja Holmström (TPK). Tutkintotodistuksen ryhmästä ensimmäisenä kesällä saanut toimistonhoitaja Heli Kivimäki (Satakunnan pelastuslaitos) toi erikseen esille hienon opiskeluporukan, ryhmän huippunaisia heille terveiset! Teksti Miia Reiman Kuva Eetu Henttonen

5 5 Uutisia Tärkeää! Viimeiselle kierrätyskeskusmatkalleen lähtevää vanhentunutta tietotekniikkaa. Leasing-sopimuksen myötä tällaista ei enää usein nähdä. Tietotekniikka hankitaan nyt leasingilla Kaupunki siirtyi kaupunginhallituksen tekemän päätöksen perusteella tietoteknisten laitteiden hankinnassa leasingrahoitukseen, jossa laitteen hankintahintaa ei makseta kerralla, vaan se jakautuu useammalle vuodelle. Tietotekniikka vanhenee nopeasti, joten vuokraaminen on taloudellisesti järkevää, koska näin pääoma ei sitoudu kerralla. Tilaukset hoituvat IT-palveluiden kautta Tietotekniset laitteet eli pöytämikrot, kannettavat, näytöt, oheis- ja verkkotulostimet sekä dataprojektorit hankitaan keskitetysti hallintokeskuksen ITpalvelujen kautta. Kilpailutuksen tuloksena 3 Step IT Oy valikoitui leasingrahoittajaksi. IT-palvelut tilaa laitteet sopimustoimittajalta, joka lähettää laskun 3 Step IT:lle. 3 Step IT lähettää laskun mukaisen toimitusvahvistuksen IT-palveluille hyväksyttäväksi. Mikäli toimitus on tilauksen mukainen, se hyväksytään. Tämän jälkeen 3 Step IT maksaa laskun laitetoimittajalle. Ennen lasku lähetettiin laitetoimittajalta suoraan hallintokuntiin, jotka maksoivat laskun kerralla. hankintahinta tulee maksetuksi. Tämän jälkeen laite palautuu 3 Step IT:lle, ja sen tilalle hankitaan tarvittaessa uusi vastaava laite. 3 Step IT huolehtii palautetun laitteen kiintolevyllä olevien tietojen poistamisesta. 3 Step IT tarkastaa, testaa ja kunnostaa koneet ja myy ne kansainvälisille markkinoille. Laitteiden kierrätys kuormittaa luontoa vähemmän kuin niiden hävittäminen. voa vastaavalla summalla, kuitenkin enintään palautushetken markkinahinnalla. Vuokrattuihin laitteisiin ei saa tehdä mitään pysyviä turvamerkintöjä. IT-palvelut laittaa asennusvaiheessa laitteeseen yksilöivän tunnistetarran. Teksti Anna Kirsi Kuva Eetu Henttonen Lisätietoja LEASINGISTA voi kysyä IT-palveluista: Kari Kirsi, (laitetilaukset) Jori Pasanen, (laitetilaukset) Anna Kirsi, 1186 (laskutus) Koko kaupungin leasingvuokrauslasku tulee neljännesvuosittain IT-palveluille, joka laskuttaa vuokran hallintokunnilta. Tehokas laitteiden elinkaaren hallinta säästää myös luontoa Laitetyypistä riippuen vuokra-aika on kolme, neljä tai viisi vuotta, jona aikana laitteen Leasing edellyttää käyttäjältä vastuuta siitä, että vuokra-ajan päättyessä kone löytyy siitä paikasta mihin se alun perin asennettiin. Jos vuokra-ajan päättyessä kaikkia laitteita ei löydy tai palautetuissa laitteissa on virheitä tai puutteita tai ne eivät ole normaalissa toimintakunnossa, 3 Step IT laskuttaa kaupunkia eli laitteen haltijan hallintokuntaa virheiden tai puutteiden ar-

6 6 Uutisia Pieni koulu suurella sydämellä Noin seitsemän kilometrin päässä keskustan sykkeestä löytyy idyllinen Toukarin kylä. Peltojen keskeltä luonnon helmassa on pian sata vuotta täyttävä Toukarin koulu. Tässä pikkukoulussa on vetovoimaa. Oppilaat saapuvat opinahjoonsa Toukarin ja Lyttylän lisäksi myös Pormestarinluodosta ja Hyvelästä. Moni vanhempi tuo jälkikasvunsa mielellään kyläkouluun matkojenkin takaa. Kirkonrottia ja heppatyttöjä Koulun urheilukentällä on meneillään estehyppyharjoitukset. Kakkosluokan heppahöperöt tytöt ovat uppoutuneet lempileikkiinsä. Viereisessä aitauksessa laiduntavat oikeat kauramoottorit luovat kummeksuvia katseita iloisesti hirnahteleviin koululaisiin. Katos on maneesi ja tuollapäin on tallit, Anni Lindqvist esittelee, ja loikkaa esteen yli hiukset hulmuten. Tytöillä on kädessään pajunvitsat, jotka toimittavat raipan virkaa. Turhaan niitä ei kuitenkaan käytetä. Kaikki pääsevät mukaan Tyttöjen lisäksi koulun pihalla ei näytä olevan montaakaan koululaista, vaikka päivää on vielä jäljellä. Selitys löytyy nurkan takaa, jossa joukko oppilaita kuikuilee. Menossa on kirkkis eli kirkonrotta ja jokainen on hakeutunut piiloon. Pusikossa kyyristelee niin pieniä ekaluokkalaisia kuin isompia kuutosluokkalaisiakin. Kaikki pääsevät peleihin mukaan, Waltteri Wahlman kuutoselta kertoo. Koulun kentällä pelataan syksyisin porukalla jalkapalloa ja talvella jääkiekkoa. Lumitilanteesta riippuen pihaan saatetaan rakentaa myös pieni pulkkamäki lasten iloksi. Kaikki ovat in Rehtori Kimmo Haukio seurailee oppilaidensa leikkiä tyytyväisenä. Tuntuu, että pikkukoulussa lapset voivat olla lapsia pidempään. Täällä ei tarvitse olla cool, hän kertoo. matka eikä biologian tunnille kerättäviä kasveja tarvitse haeskella pihapiiriä kauempaa. Hiukan syrjäinenhän tämä sijainti on, mutta toisaalta joka paikkaan on tähän asti päästy kulkemaan ihan sujuvasti, Haukio pohtii. Viitoskuutoset poseeraavat rehtorin keralla sata vuotta täyttävän koulurakennuksen edessä Palloseinä on suosittu piilopaikka kirkonrottaa pelatessa. Vain laiskat hevoset saavat raippaa, Nelli Hohkuri selittää. Niin ja Repe saa kanssa kun se aina piehtaroi, tytöt tähdentävät. Toukarin koululla on tilaa temmeltää. Luonnonläheisyys luo mahdollisuuksia säännölliseen retkeilyyn ja vaikkapa bongailuun, sillä koulun lähipellot ovat lintujen suosimaa aluetta. Luontopolullekaan ei ole pitkä Koulurakennuksen takana on jotain, mitä ei ehkä odottaisi löytävänsä koulun pihasta. Toukarin koululaisilla on nimittäin oma puutarha, jossa joka luokalla on hedelmäpuunsa ja marjapuskansa. Lapset keräävät puutarhan sadon talteen, ja minä sitten keittelen siitä sopat pitkin syksyä, keittiössä työskentelevä Aila Frigren kertoo. Isot pienten tukena Anni Lindqvist näyttää estehypyn mallia. Pienen oppilasmäärän vuoksi kaikki Toukarin koululaiset opiskelevat yhdysluokissa. Ykköskakkosten opettaja Tuula Haukio on huomannut tästä järjestelystä olevan monenlaista hyötyä. Lapset oppivat omatoimisiksi työskennellessään itsenäisesti kun opetan toista puolta luokasta. Isommat oppilaat auttavat pienempiään ja ottavat näistä vastuuta esimerkiksi luokkaretkillä, hän kertoo. Luokkarajat eivät merkitse mitään vaan ystävyyksiä luodaan kaikenikäisten lasten kesken, Tuula Haukio lisää. Ongelmat havaitaan nopeasti Tiivis kouluyhteisö auttaa myös ehkäisemään mahdollisia ongelmia. Meillä ilmenee harvoin kiusaamista ja silloinkin siihen on helppo puuttua heti. Pienessä luokassa monikaan asia ei jää huomaamatta, rehtori Haukio pohtii. Tiedonkulku opettajien välillä on erittäin tehokasta, mikä osaltaan auttaa pitämään homman hanskassa, hän lisää. Olemme myös vanhempien kanssa luonnikkaissa väleissä. Heihin voi heti ottaa yhteyttä, jos jotain ongelmaa ilmenee. Jotkut heistä ovat entisiä oppilaitamme, Tuula Haukio naurahtaa. Pienet koulut yhteistyössä Rehtori on tyytyväinen koulunsa saamaan tukeen. Meitä ei koskaan hyljeksitä pienen koon vuoksi. On toki asioita, joihin resurssimme eivät riitä, mutta meillä on vastapainoksi omia juttujamme, hän kertoo. Porin pienet koulut puhaltavat yhteen hiileen ja opettajat kokoontuvat säännöllisesti puimaan mahdollisia ongelmia. Koulujen kesken järjestetään myös esimerkiksi pesäpallo-otteluita ja sählyturnauksia. Mistään ei jäädä paitsi, vaikka ollaankin maalaiskoulu, Kimmo Haukio toteaa loppuun. Teksti ja kuvat Katri Ojala Toukarin koulu 48 oppilasta 11 ekaluokkalaista 3 opettajaa, koulusihteeri/ koulunkäyntiavustaja, siivooja ja keittäjä

7 7 Kysely työhyvinvoinnista MUISTA VASTATA! Työhyvinvointi muodostuu mielekkäästä työstä, osaamisesta ja työssä onnistumisen tunteesta, fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä, arvostavasta ja oikeudenmukaisesta johtamisesta, työyhteisön hyvästä hengestä ja yhteistyöstä sekä toimivasta työympäristöstä. Edellä mainittujen asioiden nykytilaa ja kehittämistarvetta kartoitetaan syys-lokakuun vaihteessa jo neljättä kertaa toteutettavalla Porin kaupungin työhyvinvointikyselyllä. Vuosina 2000, 2003 ja 2006 kysely tehtiin työministeriön tekemän työolobarometrin kaltaisena ja yhteistyökumppaneita ovat olleet Työturvallisuuskeskus, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Tilastokeskus. Tänä vuonna kysely toteutetaan yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen kanssa kuntien työhyvinvointityön tueksi kehitetyllä kyselyllä. Kyselyn sisältöalueita ovat työyhteisön toimivuus johtaminen työolot ja osaaminen omat voimavarat sisäinen viestintä ja yhteistyö alaistaidot muutokset Kyselyn toteutuksesta vastaa Kuntien eläkevakuutus. Kysely lähetetään satunnaisotoksella valitulle noin 3300 kaupungin työntekijälle. Sähköpostiosoitteen omistavat saavat kyselyn sähköisenä linkkinä ja muut palautuskuoren kanssa kotiosoitteeseen. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja ne raportoidaan siten, ettei kenenkään yksittäinen vastaus ole tunnistettavissa. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa vain minuuttia ja uskon, että olet halukas tekemään oman osuutesi yhteisen työhyvinvointimme kehittämiseksi! Teksti Ulla Roininen Aavistus syksystä on jo ilmassa, mutta vielä on aikaa kerryttää kilometrejä Roomaan. TERVE! -kampanjan syyskuun teemana on luonnossa liikkuminen ja retkeily. Syyssäässä on mukava tutustua luontopolkuihin ja tehdä vaikka sieniretkiä. Myötätuulen viikkomenu käynnistyy taas syyskuun puolivälissä ja kaupungissa on syksyn aikana runsaasti erilaisia liikuntatapahtumia. CIAO! Katso lisää Rummun TERVE! kampanjan päivitetyiltä sivuilta henkilöstöpalvelut>terve!- hyvinvointikampanja! ROOMAN MATKA, POLKU- PYÖRÄ, ÄSSIEN KAUSIKORTTI, KUNTOSALIKORTTEJA JA MUI- TAKIN HYVIÄ PALKINTOJA ARVOTAAN ! Palkintojen arvontaan osallistuvat kaikki TERVE! kampanjan kuntokortit, joissa on helmikuun alun ja marraskuun puolivälin välisenä aikana kolme viikoittaista liikuntasuoritusta. Poikkeuksellista, esimerkiksi sairaudesta aiheutunutta liikkumattomuutta, voi selittää kirjoittamalla ilman suorituksia olevaan kohtaan sairaus. Arvontaan osallistut lähettämällä täytetyn kuntokorttisi henkilöstöpalveluihin Antinkatu 2:een Pertti Mäkelälle perjantaihin mennessä! Buona fortuna! Tyhyryhmä Fontana di Trevi. Kuva Martti Roininen Tossua toisen eteen - haasteeseen on vastattu Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen haastoi henkilöstöpalvelut TERVE! -kampanjan käynnistystilaisuudessa kävelemään Reposaaresta kaupunkiin. Haaste muuttui hieman ja mukaan kutsuttiin lisää väkeä. Kauniina elokuisena tiistaina henkilöstöjaoston puheenjohtaja Eija Hakala, pääluottamusmiehet ja henkilöstöpalveluiden väki vaelsivat kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen johdolla Preiviikin koululta Yyteriin. Matkaa kertyi n. 20 kilometriä. Jos et ole ennen tutustunut Meri-Porin loistaviin ulkoilumaastoihin, niin tee se tänä syksynä. Hyvin merkitty reitistö tarjoaa monipuolisia luontoelämyksiä. Teksti ja kuva Helena Metsälä Himmeli palvellut jo 20 vuotta Vanhainkoti-päiväkeskus Himmelissä juhlistettiin 20-vuotista taivalta järjestämällä elokuun lopulla avoimien ovien päivä. Tieto juhlinnasta oli lähtenyt lehtiin, radiossakin oli siitä mainittu. Tilaisuuden aluksi sosiaalityöntekijä Eeva Laine loi katsauksen Himmelin historiaan. Vs. vanhainkodin johtaja Leena Pentsinen kertoi talon nykypäivästä, henkilökuntatilanteesta ja hankkeista. Lääkäri Jyrki Ollikainen luennoi vanhusten lääkehoidosta ja lopuksi Himmelin Asukaskokouksen puheenjohtaja Salme Anttila kuvasi tietänsä omaisesta ystäväksi. Alakerran käytävällä oli näytteillä kymmeniä lehtileikkeitä ja valokuvia vuosien varrelta ja pöytä, jossa oli esillä askartelutuotteita. Diaesitystä Himmelin vaiheista ja tapahtumista pyöritettiin koko tilaisuuden ajan. Monipuolinen infopiste tarjosi tietoa vanhainkotien ja muiden yksiköiden palveluista. Koko päivän oli tarjolla hyvää kahvia ja herkullista täytekakkua. Vieraskirjaan nimensä laittoi 130 henkilöä ja verenpainemittauksessa kävi 45 asiakasta. Osastonhoitajat järjestivät neljä talon esittelykierrosta. Asukkaita ja vieraita viihdytti alasalissa Porin Pelimannit & Pori Folk yhtye. Osasto Toivolassa ja osasto Tyynelässä esiintyivät Ruosniemen hanurit ja osasto Linnalassa nautittiin Erik Österlundin soitosta ja laulusta. Naapurit ja ystävät muistivat Himmeliä kukin ja kirjoin. Taikurinhatun lapset antoivat auringon-ikikukan ja elävänkin. Siniristilippu juhlisti aurinkoista merkkipäivää. Kuva Arja Pirhonen Ruosniemen hanurit viihdyttää soitollaan Himmelin asukkaita talon toisessa kerroksessa.

8 8 Uutisia Liikenneturvallisuus Poliisi entistä paremmin näkyville Liikennevalvonnan päätarkoituksena on ylläpitää kiinnijäämisriskiä tienkäyttäjille järjestämällä toistuvasti liikennevalvontakokemuksia. Kuva Tuomo Katajisto Porin liikennefoorumin tärkein tehtävä tällä hetkellä on poliisin liikennevalvonnan näkyvyyskampaanja. Porin lii- kenteen korkeat onnettomuusmäärät antavat hyvän perustan kampanjan aloittamiselle. Internetissä on jatkossa tavoitteena julkaista Porin nopeusmittaustulokset. Lääninhallitukselta on tullut myös myönteinen päätös foorumin esitykseen valvontakamerajärjestelmästä. Näkyvyyskampanjan tunnuksena liikenteessä on kolmijalkaliikennemerkit. Kampanjan tarkoituksena on saattaa ihmisille julki, mikä on poliisin kulloinenkin valvonnan kohde, kertoo komisario Tuomo Katajisto Porin kihlakunnan poliisilaitokselta. Merkkien lisäkilpinä käytetään tilanteen mukaan puhallustesti, suojatie-, turvavyö-, nopeus-, ajotapa-, liikenne- tai kevyen liikenteen valvontatekstejä. Laaja Karhukuntien välinen liikenneturvallisuustyö näkyy myös järjestettävässä koulukuljetus- ja liikenneturvallisuusseminaarissa, ker- too liikenneinsinööri Markku Setälä. Seminaarin pääaiheina ovat koulukuljetukset ja koulumatkan liikenneturvallisuus. Liikennefoorumin toimintaa Porissa ja Karhukunnissa Porin liikennefoorumi aloitti toimintansa marraskuussa vuonna Se on toimintansa aikana kokoontunut jo lähes sata kertaa. Liikennefoorumi koostuu keskeisistä liikennealan ammattilaisista, joita ovat liikkuva poliisi, Porin kihlakunnan poliisilaitos, autokoulut, Ajovarma Oy, Tiehallinto, Teknisen palvelukeskuksen liikennesuunnittelu, Destia sekä liikenteen edustajina kuormaja taksiautoilijat. Ryhmä pyrkii kokoontumaan kuukausittain pohtimaan eri kannoilta liikenteen turvallisuus- ja kehittämisasioita. Liikennefoorumin toiminnan näkyvin osa on Hyvä tietää liikenteestä Porin liikenneturvallisuuskampanjan teemoja Jalan ja pyörällä turvallisesti vuoteen 2000 Porin liikenneturvallisuussuunnitelman laatimistyö ja suunnitelman eteenpäin vieminen Kevytliikenne ja turvavälineet Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina Autoilijat ja turvallisuus Vilkuta ajoissa Turvallinen ajonopeus taajamassa Porissa ja Karhukunnissa Pyöräilijä muista väistää Turvallinen ajonopeus taajamassa Porissa ja Karhukunnissa Teksti Hanna Heinikangas Seinämaalaus ystävyyden symbolina Latvialaisen Bolderaja -taidekoulun lahja 450-vuotiaalle Porille Latvialaisen Bolderaja -taidekoulun kaksi opettajaa, Helga Jaksone ja Silvija Apine sekä kuusi oppilasta vierailevat Porissa syyskuussa. Vierailu on osa Porin ja Riian välistä aktiivista ystävyyskaupunkitoimintaa. Bolderajan taidekoululaiset ovat osallistuneet Porin juhlavuoteen suunnittelemalla seinämaalauksen lahjaksi 450-vuotiaalle Porille. Maalauksen aiheen taidekoululaiset ovat ideoineet omasta kulttuurimaisemastaan tuoden Poriin palasen Riian kaupunkia, sen kansantaiteelle ominaista ornamentiikkaa ja arkkitehtuurin muotokieltä. Seinämaalaus toteutetaan Gallen-Kallelankatu 17:n läheisyyteen. Vierailua ja seinämaalausprojektia organisoi Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Myös porilaisia lapsia ja nuoria osallistuu useiden seinämaalausten toteuttamiseen Gallen-Kallelankatu 17:ssä, jossa järjestetään Noita Nytenenän Taikatalo -tapahtuma Teksti Annika Suutari Presidentin myöntämät arvonimet Markku Setälälle tiedotuspalkinto Tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt seuraavat arvonimet: Mauno Aaltoselle yli-insinöörin arvonimen. Insinööri Aaltonen työskentelee teknisen palvelukeskuksen tilapalveluyksikössä rakennuttajana. Satakunnan Journalistit myönsi hyvän tiedottamisen hunajapurkki-palkinnon liikenneinsinööri Markku Setälälle. Setälä on sinnikkäästi ajanut omaa linjaansa Porin liikennekulttuurin muokkaajana. Satakunnan Journalistit on jakanut hyvän ja huonon tiedottamisen symboleita vuodesta Latvian presidentti Valdis Zatlers vieraili heinäkuussa Porissa. Vierailun aikana Riian kaupunki lahjoitti seinälaatan 450-vuotiaalle Porille. Laatta on kiinnitetty kaupungintalon pihanpuoleiseen seinään. Marjaana Karjalaiselle kirjastoneuvoksen arvonimen. Filosofian maisteri Karjalainen toimi Porin kaupunginkirjaston - Satakunnan maakuntakirjaston kirjastotoimenjohtajana, josta virasta jäi eläkkeelle Setälä on saanut liikennetyöstään aikaisemminkin tunnustusta. Vuonna 2004 Setälälle myönnettiin liikenneturvallisuusalan ansiomitali ja vuonna 2006 hän sai maaherran liikenneturvallisuuspalkinnon. Teksti Hanna Heinikangas

9 9 Keskustelun uutta soundia SuomiAreenassa kesällä 2008 Antinkatu 2:n sisäpihalla järjestetyssä tilaisuudessa. Metsäteollisuuden kuvioista riittänee puhuttavaa tulevissa SuomiAreenoissa. Poriin superkesä myös ensi vuonna Pori juhli ja riemuitsi kesällä useilla eri tapahtumilla. Se miten nämä tapahtumat vaikuttavat Porissa vielä myöhemmin, on välillä vaikea hahmottaa. Onneksi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n (POSEK) kehittämisjohtaja Kristian Vainiolla on selkeä käsitys siitä, mitä kesätapahtumat merkitsevät Porille. Pori Jazz on selkeästi Porin ykköstapahtuma ja sen aluevaikutusta on mitattu keväällä Tutkimuksen mukaan festivaalin aikana jazzvieraat jättävät Porin seudun yrityksien kassoihin noin 15 miljoonaa euroa, aloittaa Vainio. Porilla on valmiuksia myös muiden tapahtumien järjestä- miseen. Alkuvuodesta 2008 RMJ-festivaalin valmistelun edetessä Porin kaupunki halusi kehittää Kirjurinluodon aluetta. Näin syntyi leirintäalue, joka oli välttämätöntä tapahtumalle. Lipunmyyntien ja ohjelman yhteinen liikevaihto oli RMJ:ssä Pori Jazzin kanssa samaa luokkaa. Aluevaikutustutkimusta ei RMJ:stä ole tehty, mutta vertailukohta löytyy Raumalta, jossa RMJ järjestettiin aikaisempina vuosina. Siellä festivaalin aluevaikutus oli noin 5 miljoonaa euroa ja Porissa on tänä vuonna tuo luku ylitetty, arvioi Vainio. Ennätyksiä hotelleissa SM Beachfutis, Pori Cup, Pori Folk, Pori Fiesta, Lain uojattomat, Maantiepyöräilyn SM, kokoukset ja lukuisat muut tapahtumat ovat Porin aluevaikuttavuuden kannalta merkittäviä tekijöitä. Nämä tapahtumat täyttävät Porin hotellit. Matkailun kehitystä on mitattu hotellien käyttöasteiden kehityksellä. Matkailun myyntiin ja markkinointiin on keskittynyt nykymuodossaan Porin Seudun Matkailu Oy MAISA vuodesta Matkailutulon kasvattaminen ja siihen liittyvä hotellien käyttöasteiden kehittyminen luo uusia työpaikkoja matkailun ja kaupan aloille, painottaa Vainio Kulunut kesä 2008 on ollut monessa mielessä Porin superkesä. Jo mainittujen festivaalien lisäksi yhteiskunnallinen keskustelufoorumi SuomiAreena oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Myös Reposaaren loma-asuntomessut ja Porin 450-vuotisjuhlavuoteen liittyvät tapahtumat ovat olleet Porin matkailulle merkittäviä. Näiden tapahtumien yhteisvaikutuksena hotellit kirjasivat tältä kesältä käyttöasteen ennätyksiä, iloitsee Vainio. Monipuolinen kesä 2009 Tapahtumien saaminen perustuu normaalisti kilpailutilanteeseen, jossa tapahtumajärjestäjä vertailee useampaa paikkakuntaa tapahtumansa järjestäjäksi. Porin kilpailukyky näissä keskusteluissa on viime vuosina parantunut muun muassa Kirjurinluodon alueen voimakkaan kehittymisen sekä uusien riittävän mielenkiintoisten matkailuja kokouspalveluiden ansiosta, sanoo Vainio. Kilpailu tulevan kesän tapahtumista on jo hyvässä vauhdissa ja käytyjen neuvotteluiden perusteella uskallamme odottaa monipuolista tapahtuma- ja kokouskesää Poriin myös ensi vuonna, vinkkaa Vainio. Teksti Tiina Salminen Kuva Niina Holappa

10 10 Komea tapahtumien Tällaista väkimäärää emme osanneet odottaa. Porilainen Sanna Andersson Uudessa Ajassa Yli puoli kaupunkia osallistui mielettömiin synttäribileisiin Otsikko Satakunnan Kansassa Kuvat Eetu Henttonen, Marianne Kotiranta, Katri Ojala, Jan Virtanen Konsertissa tullaan näkemään upea kattaus älykkäitä, suuria taiteilijoita Kapellimestari Jukka Iisakkila Satakunnan Viikossa Erityisesti porilaiset itse vaikuttivat olevan todella ylpeitä esiintyjistä Tasavallan presidentti Tarja Halonen Iltalehdessä 18.7.

11 11 kesä 2008 naisartistien Porilaiset muijat on niin fiksuja, että ne menee oikeisiin töihin Olli Lindholmin vastaus kysymykseen vähäisestä määrästä Porissa on positiivinen tekemisen henki, joka ruokkii varmasti kaikkia tapahtumia Kirsi Sainio-Taskisen lausunto loma-asuntomessuista Satakunnan Kansassa Autiotalon kohdalla Halonen intoutui villisti ja jammaili täysin rinnoin yleisön mukana Tasavallan presidentti Tarja Halonen Ilta-Sanomissa Ihana ja upea lahja porilaisille Jorma Uotinen Satakunnan Kansassa 17.7.

12 12 Uutisia Mesikämmen ja Pörriäinen jo täydessä vauhdissa Uudet päiväkodit Mesikämmen, Vähäraumalla Länsi-Porin kirkon naapurissa ja Pörriäinen, Toejoen jalkapallokentän vieressä valmistuivat elokuussa. Kahden päiväkodin rakennuttamisprojekti on työllistänyt teknisen palvelukeskuksen rakennuttajaa Jouni Lehtistä runsaan vuoden ajan. Käyttäjät mukana Molemmissa päiväkodeissa suunnittelun lähtökohtina olivat samat laatu- ja puitetavoitteet. Uusien päiväkotien johtajat ja osastopäällikkö Ritva Välimäki sosiaalikeskuksesta olivat mukana suunnitteluprosessissa alusta alkaen. He toimivat linkkeinä tulevaan henkilökuntaan ja toivat tietoa suunnittelijoille heidän toiveistaan ja mielipiteistään suunnittelun edetessä. Näin käyttäjien toiveet voitiin toteuttaa toivotulla tavalla. Päiväkoti Pörriäiseen rakennettiin kolme osastoa ja Päiväkoti Mesikämmeneen neljä osastoa. Lehtinen kertoo, ettei päiväkoteihin ei rakennettu väestönsuojia ja Toejoella rakennus paalutettiin. Talotekniset ratkaisut toimivat käyttäjien eli lasten ehdoilla. Rakennuksen suunnittelussa panostettiin erityisesti ääniolosuhteisiin, valaistukseen ja värimaailman tunnelmaan. Hankkeiden rakentaminen toteutettiin niin, että Toejoen hankkeessa suoritettiin rakennusurakoiden kilpailutus ja Vähäruman hanke toteutettiin omana työnä tavoitehintaan. Omaa työtä Päiväkoti Mesikämmen valmistui elokuussa Länsi-Porin kirkon naapuriin. Se rakennettiin kaupungin oman työnä. Lehtinen on erityisen iloinen, kun omana työnä rakennetun Vähärauman päiväkodin sovittu tavoitehinta toteutui. Työmaalla haluttiin erityisesti panostaa työn laatuun ja siellä saavutettiin hyvä tekemisen henki. Oma talo tehtiin niin hyvin, ettei tulevina vuosina vähäisiä kunnossapitorahoja tarvitse käyttää talon korjaamiseen. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttivat lisäksi hyvin suoritettu urakkalaskenta, oikea-aikaiset materiaalihankinnat sekä parhaiden voimien keskittäminen toteutukseen työmaalla. Tämän perusteella voidaan todeta, että tämän suuruisia hankkeita voidaan hyvin toteuttaa omana työnä. Aikataulut pitivät Taloudellisesti hankkeet toteutuivat hyvin molempien kohteiden osalta. Budjetoitu rahoitus riitti eikä lisärahoitusta tarvin- nut miettiä. Erityisen vaativaksi kohteiden toteutuksen teki kireä aikataulu, joka oli noin vuosi suunnittelusta käyttöönottoon. Vertaillessaan kahta erilaista toteutustapaa Lehtinen kertoo, että rakennuttajalle oman työnä rakennetun kohteen valvominen on helpompaa. Se ei vaadi niin paljon urakoitsijavalvontaa ja ohjeistusta työmaalla kuin kilpailutettu kohde. Oma työ on lisäksi laadukasta ja kilpailukykyistä. Teksti ja kuvat Outi Vainikka-Majuri Päiväkoti Mesikämmenen työmaalla on tekemisen meininki. Rakentamisessa mukana ovat TPK:n talonrakennuksen väestä Matti Ylikoski (vas.), Arttu Leino ja Tuomas Seppänen. Päiväkoti Mesikämmenen työmaalla rakennustöiden valvoja Kai Klink (vas.) keskustelee työmaan aikataulusta rakennuttaja Jouni Lehtisen kanssa. Haastattelussa päiväkoti Pörriäisen uudet asukkaat 1. Mitä tykkäät uudesta päiväkodista? 2. Mikä siellä on kivaa? Gallup ja kuvat Inna Saarinen Janna, melkein 3 v., Kirsikat 1. Siel on hauskaa. 2. Ainaski, kun mä keitin sitä jälkkäriä. Ja se Humppaa pumppaa, kuningas jumppaa Samu, 5 v., Herukat 1. Kiva. 2. Kun Tatukin on siellä.

13 13 Juuret Porissa Yliopistomaailman ykkösnainen Krista Varantola Tampereen yliopisto on matalien hierarkioiden opinahjo, missä pönäkkyyttä ei arvosteta. Näin toteaa rehtori Krista Varantola ja asia on helppo uskoa ainakin rehtorin huoneen kynnys on vierailijalle matalalla. Varantola ei vaikuta edes kiireiseltä, saati väsyneeltä, vaikka vuorokauden toinen työvuoro on haastatteluhetkellä alkamassa. Yliopistolainsäädännön uudistus pitää rehtorien neuvoston puheenjohtajaa kiireisenä, on lukuisia kommenttipyyntöjä, matkoja ja palavereita. Uudistus mullistaa yliopistojen tulevaisuuden, erityisesti rahoituspohjan.varantola näkee muutoksessa paljon hyvääkin, muun muassa itsemääräämisoikeus lisääntyy. Eniten pelkään sitä, että meitä ohjataan liikaa ylhäältä päin. Harvoin nostetaan esiin, että suomalaiset yliopistot ovat taloudellisessa mielessä tosi tehokkaita ja siksi niihin kohdistuvat lisävaatimukset ilman vastaavaa rahoitusta ovat aika kovia. Kaikki joutuvat nyt juoksemaan rahoituksen perässä. Pelkoja on: kärsiikö laatu ja jaksavatko ihmiset. Varantola toivoo, että yliopisto olisi tasavertainen kumppani elinkeinoelämän kanssa eikä elinkeinopolitiikan toteuttaja. Siihen suuntaan hänen mielestään tuntuu nyt olevan paineita. Oikeuksia ja velvollisuuksia Yliopistolakiesityksessä Varantolan mukaan ehdotetaan, että joissakin kansainvälisissä maisteriohjelmissa luvanvaraisesti kokeillaan lukukausimaksua. Stipendijärjestelmä vastuutetaan yliopistoille. Kehitysapumäärärahoja voisi käyttää koulutukseen, jolloin ne tulisivat yliopistolle lukukausimaksuina. Rehtorin mielestä maksuton koulutus on tärkeä perustuslaillinen oikeus. Sen tarjoaminen on aikamoinen panostus yhteiskunnalta. Siksi hän toivoo opiskelijoilta enemmän vastuunottoa. Kun ilmoittautuu läsnäolevaksi, se tarkoittaa, että silloin myös opiskellaan. Työssäkäynti vie voimavaroja opiskelulta. Valtakunnallinen opintorekisteri olisi tarpeellinen. Erityisesti vuonna 2006 Tampereen yliopistossa tehty tutkimus herätti, sillä hyväksytyistä yli 40 prosentilla oli opinto-oikeus jo jossakin toisessa korkeakoulussa. Uuden ylioppilaan ei ole kovin helppo päästä sisään. Nämä ovat kysymyksiä, joita Varantolan mielestä tulisi nostaa esille. Hauskaa, kuinka asiat vaikuttavat toisiinsa Krista Varantola on omalta osaltaan ollut lasikattojen rikkoja ja pioneeri. Hän on ensimmäinen naispuolinen Tampereen yliopiston rehtori ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja. Hallinnolliset tehtävät eivät kuuluneet hänen urasuunnitelmiinsa, mutta jossakin vaiheessa tuli annettua pahalle pikkusormi. Yliopisto on sellainen paikka, jota harvat haluavat johtaa. Ja vielä harvemmat haluavat tulla siellä johdetuiksi, toteaa Varantola asiantuntijayhteisöstään. Lapsuus lukujen vaihteen Porissa oli viatonta aikaa. Proviisori-isän työn vuoksi perhe asui kauppatorin varrella. Siinä oli hieno kaupunkipiha sen ajan muksuille. Rullaluistimilla mentiin ympäri keskustakorttelia. Kansakoulun Krista, o.s. Laaksonen, aloitti suoraan toiselta luokalta. Koulunkäynti oli helppoa ja hauskaa. Tyttölyseon matikkalinjan oppilaalle erityisesti kielet olivat mieluisia ja laudatur englannista takasi suoraan pääsyn yliopistoon. Viittä vaille valmiille kielten maisterille ensimmäinen työpaikka löytyi syntymäkaupungista. Mikko Elo lähti armeijaan ja pääsin hänen viransijaisekseen Porin teknilliseen oppilaitokseen englannin opettajaksi. Viransijaisuus vaikutti myöhempään elämään, sillä Varantola erikoistui jatko-opinnoissaan tekniikan englantiin ja väitteli siltä alalta myös tohtoriksi. Myös aviomies löytyi jo nuorena Porista. Etäavioliittoa omien sanojensa mukaan elävä Varantola kertoo nyt kulkevansa kolmiota Tampere-Turku-Helsinki. Klassisen musiikin ja erityisesti oopperan parissa rentoutuva Varantola iloitsee saadessaan asua viikot Tampere-talon vieressä. Turussa on perheen peruskoti ja työmatkoja on melkein päivittäin Helsinkiin. Tasosta ei saa tinkiä Syntyperäiseltä porilaiselta ja emoyliopiston rehtorilta on pakko kysyä mielipidettä Porin yliopistokeskuksesta. Yliopistokeskusten identiteetin rakentaminen on kovan työn takana. Porissakaan keskus ei voi olla yhden yliopiston etäpiste. Myös yhteisöajattelua siellä tulee rohkeasti kehittää ja löytää eri yliopistojen kulttuureista toistensa vahvuudet. Koulutuksen tasosta ei saa tinkiä. Kiinteän yhteistyön merkitystä alueen muihin toimijoihin, erityisesti Satakunnan ammattikorkeakouluun Varantola korostaa. Utelias yliopisto, rohkaiseva rehtori Minkälaisen yliopiston rehtori haluaa jättää seuraajalleen, kun se aika joskus koittaa? Haluan, että Tampereella on utelias yliopisto, ennen kaikkea itselleen korkeat tieteelliset tavoitteet asettava yhteistyökykyinen yliopisto, joka selkeästi Tampereen yliopiston rehtori ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Krista Varantola on voimakkaasti mukana tulevassa yliopistouudistuksessa. on lähtenyt kansainvälistymisen tielle. Toiveeni on, että opiskelijoilla on aikaa opiskella ja että heillä on intohimo opiskeluun. Työyhteisössä täytyy Varantolan mielestä olla jatkuvaa muutosta, valmiutta miettiä asioita uudella tavalla. Ajattelevia ihmisiä ei vain hänen mielestään ole helppo ohjata yhteen suuntaan. Työrauha ei ole sitä, että mikään ei muutu. Sekä rehtorina että yksityiselämässään, kolminkertaisena mummina, Krista Varantola haluaa olla kannustava, rohkaiseva ja suvaitseva. Siinä on elämänfilosofiaa itse kullekin. Teksti Ulla Keskinen Kuva Erkki Karén Harri Peltoniemi Porin yliopistokeskuksen johtajaksi Harri Peltoniemi on aloittanut Porin yliopistokeskuksen johtajana alkaen. Hän on tullut Porin kaupungin sosiaalikeskuksen palvelukseen vuonna 1985 ja on toiminut viimeksi kaupungin suunnittelupäällikkönä 1995 alkaen. Koko koulumaailman ja sen keskeisimmät vaikuttajat edellisten työtehtäviensä vuoksi hyvin tunteva Harri toteaa kuukauden työkokemuksen perusteella, että yllätyksiä ei toistaiseksi ole tullut. Vauhti vain on kuulemma melkoinen. - Johtaminen on verkostomaista. Joka päivä on yhteyksiä kaikkiin viiteen yksikköömme ja emoyliopistoihimme. Delegointia on osattava. Onneksi sihteeri tekee paljon pohjatyötä. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi yliopistokeskusten toimintaa syksyn aikana. Sekin pitää uuden johtajan kiireisenä. - Ydintehtäväni on rahoituspohjan vakiinnuttaminen. Porin pitää tehdä hyvää tulosta, joten opiskeluaikojen tulee olla lyhyitä. Lisäksi meiltä odotetaan vie- lä enemmän tutkimuksia ja julkaisuja, Harri luettelee. Haasteena on myös aikaansaada opetuksessa uusia avauksia. Sen vuoksi Harri Peltoniemi iloitseekin ainutlaatuisesta, syksyllä 2009 alkavasta Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelmasta. Teksti Ulla Keskinen Kuva Eetu Henttonen

14 14 Työn ääniä Meren äärellä kapteeniksi Uudet opiskelijat aloittivat taas Rauman merenkulun koulutuksen käytävillä on vierailuhetkellä elokuun lopussa vielä aika hiljaista. Uudet opiskelijat ovat aloittaneet edellisenä päivänä opintonsa. Ensimmäisenä tulee vastaan uusien opiskelijoiden infotilaisuudesta kiiruhtava toimistosihteeri Pirkko Königsmann. Pirkon työhuoneesta avautuu huikea maisema merelle. Me tulemme kaikki hyvin toimeen, olemme niin samanhenkisiä. Täällä on mukava yhteishenki, olemme rennon tehokkaassa ympäristössä, Pirkko nauraa. materiaalia. Materiaalia löytyy jopa 1800-luvulta asti, Tarja sanoo ylpeänä. Hän kertoo merenkulun oppimateriaalin olevan lähinnä englanninkielistä. Koko ajan tutkitaan, mitä uutta materiaalia olisi tarjolla, hän kertoo. Asiakaspalvelua helpottavat onneksi merenkulkukirjastojen yhteinen merenkulkualan asiasanasto ja esimerkiksi kaukolainat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Rauman lisäksi vain Kotkassa voi opiskella merikapteeniksi (AMK) suomen kielellä. Kampaajasta kapteeniksi Pirkko Köningsmannin takana oleva kupu on planetaarion katto. Maisema on luovuuteni lähde, hän runoilee. Opiskelijoiden ohjauksesta ja neuvonnasta koostuva työ tuntuu Pirkosta omalta. Hän on ollut mukana SAMKin alkumetreiltä asti. Syksyn saatossa Pirkkoa työllistävät eniten valmistumispäivät ja opiskelijahallintojärjestelmään liittyvät kysymykset. Opetussuunnitelmat on taas uudistettu, niiden kanssa on tehty iso työ. Rauman ammattiopiston tilat ovat remontissa ja SAMK jakaa nyt tilansa toisen asteen kanssa. Valmista pitäisi olla syyskuussa. Kirjastossa historian havinaa Kirjastosta ei yleensäkään kovia työn ääniä kuulu, mutta nyt on tavallistakin hiljaisempaa. Merenkulun kirjaston asiakaspalvelupisteessä istuu tietopalvelusihteeri Tarja Salminen. Eilen kävi paljon uusia opiskelijoita tutustumassa ja hakemassa kirjastokortin. Tänään on toistaiseksi ollut hiljaisempaa. Merenkulun kirjastossa niteitä on noin Tämä kirjasto poikkeaa muista SAMKin kirjastoista sillä tavalla, että vaikka olemme pieni, meillä on paljon historiallista Merenkulkuaineiden lehtori Jarmo Teränen esittelee tiloja uusille opiskelijoille. Kylmä rauta on tosiaan kylmää, hän selvittää opiskelijoiden tullessa juhlasalin luo. Siellä on menossa turvakenkien esittely, johon hän suosittelee opiskelijoita menemään. Opiskelijat pääsevät näkemään myös työsaleja, joissa ryhdytään pian tositoimiin. Siellä hitsataan, tehdään sähkötöitä sekä kasataan ja puretaan koneita. Teidän tulee osata toimia, jos laivalla on ongelma. Sinne ei voi soittaa huoltomiestä apuun, hän muistuttaa. Opiskelijat nyökkäävät kuuliaisina. Mikkelistä kotoisin oleva Anu Pietiläinen on ollut maailmanympärysmatkoja tekevällä risteilijällä parturi-kampaajana viimeiset kaksi vuotta. Hän siis tietää jo, mitä merillä oleminen on. maailmaa, Pyry miettii alalle päätymisen syitä. Työssä kiinnostaa eniten vastuullisuus ja reissaaminen. Vaikka kyllä ne satamat ja hiekkarannat alkavat todella pian muistuttaa toisiaan, Anu pohtii. Dynaamista paikallaanpitoa öljynporauslautalla Neljättä vuotta opiskeleva Ilari Rainio on mukana Dynaaminen paikannus (DP)-opinnoissa. Erikoisuutensakin vuoksi ne ovat yksi SAMKin ylpeydenaiheista. Muualla Suomessa ei vastaavaa offshore-alan koulutusta järjestetä. Opinnoissa harjoitellaan elektronisiin laitteisiin liittyvää paikallaanpitoa. Sitä tarvitaan esimerkiksi öljynporauslautan äärellä, kun meri myrskyää ympärillä. Opinnoissa vaaditaan vahtiperämiehen pätevyyskirja, joka Ilarilla onkin jo taskussa. Ilari on ollut merillä, niin puolimatruusin kuin matruusinkin töissä. Toiveena olisi päästä DPopintojen jälkeen niihin liittyvään harjoitteluun ja hankkia DP-operaattorin pätevyyskirja. Kampaajana en enää halua tehdä työtä, merikapteenin ala tuntui oikeammalta. Pyry Lähteen historia on tyypillisempi. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2007 ja käynyt ennen opintojen aloittamista armeijan Upinniemessä. Merenkulun kirjasto on pieni, mutta sieltä löytyy oleellinen. Kuvassa Tarja Salminen. Joutuuhan tässä olemaan pitkiä aikoja pois kotoa, mutta vastapainona näkee paljon Pyry Lähde ja Anu Pietiläinen ovat aloittaneet syksyllä merikapteenin opinnot.

15 15 Ilari Rainio opiskelee DP-kurssilla. Viidennen kerroksen parvekkeelta on hulppea näkymä merelle. Kuvassa Heikki Koivisto. Jäljellä on vielä tämän jälkeen yksi vuosi, kippariopinnot. Niissä painottuu johtamiskoulutus. Alan valinta oli minulle luonnollinen, mutta opintojen edetessä se on alkanut tuntua vieläkin oikeammalta, Turun saaristosta kotoisin oleva Ilari kertoo. Pilssistä ylöspäin haalarit jalassa Myös tekniikan ja merenkulun toimialan koulutusjohtaja Heikki Koivisto ehtii jututettavaksi. Mikäs tässä, onnen aikaa, hän naurahtaa kysymykseen, mitä tänne kuuluu. Opiskelupaikat ovat täynnä ja elämä hymyilee aina näin syksyisin. Tämä on kovaa opiskelua, mutta kova on alakin. Pilssistä lähdetään nousemaan haalarit jalassa ylöspäin, Heikki tuumii. Uusien opiskelijoiden ensimmäinen ohjattu harjoittelu alkaa jo jouluna. Silloin viimeistään tutustuu todelliseen työhön. Näkee mitä tykkää merillä olemisesta ja miten kestää merisairautta ja väsymystä. Heikki tietää, mistä puhuu. Hän on itsekin merikapteeni ja seilannut merillä 70-luvun lopulta alkaen parikymmentä vuotta. Lopulta vaimo vihjasi, että paikkaasi on kyselty, joten aloin etsiä maatöitä, Heikki kertoo pilke silmäkulmassa. Hänen ollessaan meritöissä työ oli kiireettömämpää kuin nykyään. Oli aikaa tutustua maahan, satamassa voitiin olla kuukausikin. Myös työntekijöiden määrä laivalla on vähentynyt paljon entisestä. Opintojen edetessä harjoitellaan mm. aluksen käsittelyä laivasimulaattorilla, opiskellaan planetaariossa tähdistä suunnistamista, tehdään vireystilaharjoituksia ja opiskellaan lisäksi paljon teoriaa. Laivaa voidaan ohjata kuusi tuntia, sitten nukkua kuusi tuntia ja ohjata taas kuusi tuntia. Sama tahti on lastaus- ja purkaussatamissa. Tätä vuoroa voi olla kuusikin kuukautta. Sellainen vuoro ei kyllä ollut minua varten, Heikki myöntää. Työturvallisuus on myös tärkeä osa opintoja. Se lähtee siitä, että esimerkiksi ro-ro-aluksella täytyy katsoa ensin varovasti oven raosta, ettei jää trukin alle. Eipä täällä nyt kovasti työn ääniä kuulu. Toista se on aluksella. Konehuoneessa on aikamoiset työn äänet, samoin lastikansilla lastaus- ja purkaustilanteissa, Heikki pohtii. Teksti ja kuvat Inna Saarinen Viidennen kerroksen parvekkeelta on hulppea näkymä merelle. Kuvassa Heikki Koivisto. Opiskelijat pääsevät tutustumaan koneisiin tietokoneen näytöllä ennen tositoimia SAMKilla uusi visuaalinen ilme Satakunnan ammattikorkeakoulun toimialoille uudet nimet: Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on uudistanut visuaalisen ilmeensä. Siihen kuuluu uusi liikemerkki ja yksi yhtenäinen, turkoosi, tunnusväri. Uusi visuaalinen ilme julkistettiin SAMKin henkilökunnalle henkilöstöpäivässä Uutta grafiikkaa käytetään jo nyt mm. lomakkeissa, esitteissä ja mainoksissa. SAMK etenee kokonaan uuteen ilmeeseen siirtymäajalla, jota kestää vuoden loppuun asti. Ilmeen uudistuksella tavoitellaan profiilin nostoa, yhtenäisyyttä ja entistä vahvempaa SAMK-brändiä. Aiempi graafinen ohjeisto on yli 10 vuoden takaa, jolloin oli tarve korostaa uuden korkeakoulun monipuolisuutta mm. useilla tun- nusväreillä. Nyt organisaatiolähtöisyydestä on haluttu edetä asiakaslähtöisyyteen. SAMK haluaa näkyä entistä yhtenäisempänä myös osana Satakunnan korkeakoululaitosta. Uusi liikemerkki ja siihen yhdistetty englanninkielinen nimi toimivat hyvin myös laajenevassa kansainvälisessä toiminnassa. Uudistuksen ajoitukseen ovat vaikuttaneet myös ulkoisten nettisivujen laaja uudistushanke sekä SAMKin toimialojen ja toimipisteiden nimiuudistukset. Uudet nettisivut julkaistaan vuoden lopulla. Teksti Inna Saarinen Toimialat Satakunnan ammattikorkeakoulussa on kolme toimialaa: Liiketoiminta ja kulttuuri Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja merenkulku Kampukset Liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala toimii neljällä kampuksella: Liiketoiminta Huittinen Kuvataide Kankaanpää Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketoiminta Rauma Sosiaali- ja terveysalan toimiala toimii kolmella kampuksella: Sosiaali- ja terveysala Harjavalta Sosiaali- ja terveysala Pori Sosiaali- ja terveysala Rauma Tekniikan ja merenkulun toimiala toimii kahdella kampuksella: Tekniikka ja merenkulku Rauma Tekniikka ja merenkulku Pori Rehtorin toimisto ja yhteiset palvelut: Yhteisiä palveluja ovat kansainvälisyyspalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, opintoasiainpalvelut, suunnittelu- ja kehittämispalvelut, talous- ja henkilöstöpalvelut, tietohallintopalvelut ja viestintäpalvelut. Täydennyskoulutuskeskus Kirjasto

16 16 Suomalaisen muotoilun kansainvälinen maine ja maamme moderni taide on Maire Gullichsenin elämäntyön myötä elinvoimainen ja hänen perintönsä yhä edelleen ajankohtainen. KAUNEUTTA ARKEEN -näyttelyä hallitsee Fernand Léger sekä joukko taideteollisuutemme ja taiteemme tunnetuimpia tekijöitä. Maire Gullichsen ja eskimonaisen nahkahousut Porin taidemuseo esittelee maamme modernin taiteen ja taideteollisuuden vaikuttajan elämäntyötä KAUNEUTTA ARKEEN -juhlanäyttelyssä. Kokonaisuuden suunnittelusta on vastannut arkkitehti Kirsi Gullichsen ja se on toteutettu yhteistyössä ARTEK Oy:n kanssa. Kukapa ei tuntisi Alvar Aallon suunnittelemaa Savoy maljakkoa, joka tuo mieleen suomalaisen maiseman polveilevat muodot. Tai muistaisi nähneensä Artekin kolmijalkaista jakkaraa, koivupuista, yksinkertaista istuinta, joka on muodoiltaan pelkistetyn kaunis ja käyttötarkoituksensa mukainen. Nämä esineet ovat osa jokapäiväistä arkeamme. Ne ovat osa modernia kaupunkiympäristöä ja nykyaikaista kotia. Ne ovat yhtä suomalaisia kuin maamme luonto, sen metsälammet ja järvenselät, sen salot ja vainiot. Ja samanaikaisesti ne ovat osa kansainvälisen modernismin väkevää 1900-luvun valtavirtaa. Artek Suomi tunnetaan yhä edelleen tänä päivänä kansainvälisesti korkeatasoisen ja vahvasti omaleimaisen muotoilun maana. Helsingissä vieraileva japanilainen turisti haluaa ehdottomasti pistäytyä Artekin myymälässä. Aikaansa seuraava nuori polvi on kiinnostunut 1950-luvun huonekaluista ja myös ke- MAIRE GULLICHSEN ( ) Mesenaatti, professori Maire Gullichsenin aloitteesta ja yhteistyössä hänen kanssaan perustettiin maamme modernismin keskeiset instituutiot: Oy Artek Ab ja Vapaa Taidekoulu vuonna 1935, Nykytaide r.y ja Galerie Artek 1950 sekä nykytaiteeseen suuntautunut Porin taidemuseo 1979/1981. räilijät ovat löytäneet suomalaiset design-esineet. Karhulan tehtaiden vihertävästä lasista valmistama varhainen Savoy maljakko myytiin viime vuoden lopulla huutokaupassa ennätykselliseen lähes viidentuhannen euron hintaan. Harva muistaa miten pitkä historia näillä Alvar Aallon suunnittelemilla kansallisen itsetunnon symboleiksi muodostuneilla esineillä on. Karhula-Iittala järjesti jo vuonna 1936 suunnittelukilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää Pariisin maailmannäyttelyyn uusia, moderneja lasiesineitä. Kilpailun voittajaksi selviytyi nimimerkin Eskimonaisen nahkahousut taakse kätkeytyneen Alvar Aallon ehdotus, kokoelma maljakoita ja maljoja. Näille oli ominaista vapaat, aaltomaiset muodot, jotka sittemmin ovat tulleet laajasti tunnetuksi. Maire Gullichsenin nimeä kantaa Suomen kansainvälisesti tunnetuin yksityisrakennus. Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea valmistui Maire ja Harry Gullichsenille Noormarkkuun vuonna Vuonna 1971 Maire Gullichsen perusti nimeään kantavan taidesäätiön, jonka kokoelmat on talletettu Porin taidemuseoon. Aallon suunnitelmille piti löytää kanava. Maire Gullichsen perusti Artekin vuonna 1935 yhdessä Nils-Gustav Hahlin sekä Alvar ja Aino Aallon kanssa. Vuonna 1937 järjestetty Pariisin maailmannäyttely ja sitä kaksi vuotta myöhemmin seurannut maailmannäyttely New Yorkissa olivat uudelle yritykselle menestys ja nostivat Artekin kansainvälisen huomion kohteeksi. Pariisissa Maire Gullichsen tutustui ajanjakson johtaviin modernisteihin, joita olivat mm. arkkitehti Le Corbusier sekä taiteilijat Picasso, Laszlo Moholy-Nagy, Alexander Calder ja Fernand Léger. Merkittävä tuttavuus oli myös modernin taiteen tunnetuin taidekauppias Daniel-Henry Kahnweiler. Uudet kontaktit kantoivat pian myös hedelmää ja jo samana vuonna Artek järjesti Légerin ja Calderin näyttelyn Suomeen. Legenda jo eläessään Maire Gullichsen oli legenda jo eläessään. Hän oli uudistaja, jonka vaikutus näkyi monilla suomalaisen elämän aloilla, yhtä lailla esteettisellä ja taiteellisella kuin taloudellisella ja sosiaalisella alueella. Hän oli kosmopoliitti, joka kävi jatkuvaa kampanjaa maamme taideteollisuuden laadun parantamiseksi tavoitteenaan luoda kauneutta arkeen. Artekin ajattelusta ja estetiikasta kiinnostunut Japanin suurlähettilään puoliso on muistellut vaikutelmiaan 1930-luvun Artekista: Näytteillä ei suinkaan ollut kalliita ja ylellisiä esineitä, vaan arkikäyttöön tarkoitettuja yksinkertaisia ja viehkeitä tavaroita. Niitä voidaan sanoa aidon aristokraattisiksi. Kansan, joka käyttää ja rakastaa tällaisia esineitä jokapäiväisessä elämässään täytyy olla todella aristokraattista. Artekin perustajat uskoivat taiteiden synteesiin. He halusivat KAUNEUTTA ARKEEN. Maire Gullichsen 100 vuotta -näyttely toteutettiin yhdessä ARTEK Oy:n kanssa. vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuurin ja taideteollisuuden kehitykseen. Taiteen tehtävänä oli herättää ihmisessä luovuus. Taidetta tarvittiin tavoiteltaessa onnellisempaa arkea ja kauniimpaa elämää ja luovuuden tuli kannustaa ihminen osallistumaan oman elinympäristönsä parantamiseen. Maire Gullichsenin käsityksen mukaan taide oli saatava kaikkien ulottuville. Taiteen tuli saada kehittyä, seurata omaa aikaansa ja sen sosiaalisia oloja. Tähän haasteeseen myös Porin taidemuseo on vuosien saatossa pyrkinyt vastaamaan. Kauneutta arkeen Kirsi Gullichsen on valinnut Porin taidemuseon projektihuoneeseen kokonaisuuden, joka kertoo yhtä lailla maamme taideteollisuuden saavutuksista kuin taiteilijoiden kanssa Villa Maireassa vietetyistä luovista hetkistä. Esillä on mm. Calderin tekemiä piirroksia isäntäväestä sekä Maire Gullichsenin taitavalla kädellä ja tarkalla silmällä tekemiä havaintoja taiteilijavieraastaan. Näyttelyvieras pääsee tutustumaan Villa Mairean kokoelmiin kuuluvaan Bertel Gardbergin suunnittelemaan esineistöön ja Marita Lybeckin keramiikkaan sekä Alvar Aallon ja Göran Hongellin 1940-luvun lasiesineisiin. Hongell oli maamme ensimmäinen lasiteollisuuden palvelukseen palkattu suunnittelija. Taideteoksista kannattaa mainita muiden muassa yksityiskokoelmasta lainaksi saadut Jean Arpin gobeliini Scelette & Moustache vuodelta 1959 sekä Fernand Légerin teos Kasvoja. Näyttely päättyy 28. syyskuuta. Teksti Esko Nummelin Kuva Erkki Valli-Jaakola

17 17 PORI SYKKII. SYKSYLLÄKIN. Porin syksy on tulvillaan kulttuuri- ja urheilutapahtumia ja Porissa järjestetään myös kaksi suurta valtakunnallista kokousta. Valtakunnalliset SAK-päivät järjestetään Porissa syyskuun päivinä, jolloin Poriin saapuu yli 500 vierasta keskustelemaan tulevista kunnallisvaaleista ja muista ajankohtaisista asioista. Päätapahtumapaikkana on Promenadikeskus ja vieraat tutustuvat myös Yyteriin. Lokakuussa, Kuulonhuoltoliitto järjestää valtakunnallisen liittokokouksen Porissa. Pripolissa pidettävään kokoukseen odotetaan yli 300 osanottajaa ympäri Suomea. Juhlavuoden teatteriesityksiä Porin teatteri osallistuu juhlavuoteen esittämällä paikallisesti värittyneen juhlarevyyn Pori- laisten farssi, jossa kuullaan lauluja porilaisista suurista ja pienistä ilmiöistä. Esitykset ovat teatterin pienellä näyttämöllä ja ne jatkuvat koko syyskauden. Rakastajat Teatteri tuottaa marras-joulukuussa esityksen Rakkaudella, Porista, jota varten on haastateltu useita porilaisia, luettu historian kirjoituksia ja kerätty tarinoita. Promenadisalissa soi klassisesta iskelmään Syyskaudella Promenadikeskuksessa on noin 40 konserttia periaatteella jokaiselle jotakin. Syyskaudella Pori Sinfoniettan konserteissa esiintyvät valovoimaiset kotimaiset taiteilijat 14 kertaa Promenadisalissa. Viihdekonserteissa esiintyvät porilaisille tutuiksi tulleet taiteilijat sekä ensimmäistä kertaa Promenadisalissa vierailevat. Tuttuja esiintyjiä ovat mm. Jari Sillanpää, Eino Grön, Tomi Metsäketo & Laura Voutilainen, Kari Tapio, Tapani Kansa ja Jean S. Lokakuussa ensimmäistä kertaa Promenadisalissa esiintyvät Juha Tapio ja Virve Rosti, Freeman & Menneisyyden vangit. Marraskuussa ensikertalaisia ovat Ti-Ti Nallen meriseikkailu ja Lauri Tähkä & Elonkerjuu. Poikkea myös Porin seudulla Porin seutukunnissa on myös paljon mielenkiintoista koettavaa. Miten olisi Saappaanheiton syyskisa Kokemäellä, Nahkiaismarkkinat Nakkilassa, SM-Rallisprint Huittisissa tai Ulvilan elokuvaviikko. Näiden lisäksi Porin lähikunnissa on useita näyttelyjä, konsertteja ja urheilukilpailuja. Vietetään aktiivinen syksy ja osallistutaan kiinnostaviin kulttuuritapahtumiin unohtamatta Porin Teatteri osallistuu Porin kaupungin 450 -vuotisjuhliin tuottamalla oman ja paikallisesti värittyneen juhlarevyyn nimeltä Porilaisten farssi. Revyyn tekstit on koottu paikallisilta kirjoittajilta ja teemat teksteissä luotaavat satakuntalaisuuden sisintä olemusta - porilaisuutta unohtamatta. Porin Ässiä ja jääkiekkoa sekä muita urheilutapahtumia! Tarkemmat tiedot Porin ja Porin seudun tapahtumista löydät nettisivuilta pori.fi/tapahtumakalenteri tai soittamalla Porin Seudun Matkailu Oy MAI- SAan puh Teksti Ritva Hellman Kuva Janne Alhonpää Porilaisen tapahtumateollisuuden uusin artikkeli Lapsille ja nuorille oma festivaali Porin festivaalitarjonta saa uuden tulokkaan, kun syys-lokakuussa vietetään ensimmäistä kertaa Vähäx valottaa lasten ja nuorten valokuvafestivaalia. Lapsiystävällistä. Tuottaja Annukka Tuppurainen tietää, että Porissa lasten ja nuorten tapahtumatarjonta on hyvässä sykkeessä. Vähäx valottaa on lajissaan ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaista tapahtumaa ei ennen ole järjestetty Suomessa. Festivaalin teemana on absurdius, sen mahdottomuus, kepeys, nauru, kujeilu ja leikki. Tapahtuma näkyy niin Porin katukuvassa, gallerioissa, erilaisissa näyttelytiloissa ja myös internetissä. Näyttelyt koostuvat 0 25-vuotiaiden lasten ja nuorten ottamista kuvista. Kaikkiin 29 näyttelyyn on vapaa pääsy. Suunnitelmista tositoimiin Vähäx valottaa festivaalin järjestää Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto. Tapahtuman työryhmään kuuluva tuottaja Annukka Tuppurainen kertoo, että festivaalin idean äitinä voidaan pitää toiminnanjohtaja Päivi Setälää, joka vuonna 2006 alkoi suunnitella valtakunnallisen Taikalamppulastenkulttuuriverkoston antaman kehittämistehtävän myötä Poriin lapsille suunnattua kulttuuritapahtumaa. Suunnitelmien ydinajatukseksi kiteytyi perustaa festivaali, jossa nostetaan lasten kuvamaailmaa esille visualisoituneessa maailmassa. Toteutuksen suhteen festivaalin yhtenä pääpointtina on viedä lasten ja nuorten näyttelyt yleensä aikuisten valloittamiin näyttelytiloihin. Tuottaja Tuppurainen on festivaalin ainoa päätoimisesti palkattu työntekijä. Hänen tehtäväkuvansa on varsin laaja sisältäen mm. budjetista vastaamista, tiedottamista, käytännön järjestelyjen hoitoa, ohjaamista sekä näyttelyiden suunnittelua. Festivaalin aikana lähes kaikki mahdollinen henkilöityy Tuppuraiseen. - Vastaan siitä, että kaikki toimii. Ripustuksesta jälkitiedotukseen ja kaikkeen siltä väliltä, kertoo Tuppurainen roolistaan. Entä sitten Festivaalin onnistumisen Tuppurainen näkee kaksijakoisena. - Ohjelmisto on niin runsas ja valtakunnallinen että olemme tyytyväisiä jo tähän tulokseen. Lisäksi osa näyttelyistä lähtee festivaalin jälkeen kierrokselle maakuntiin ja valtakunnallisiin näyttelypaikkoihin, toteaa Tuppurainen. Toisaalta Tuppuraisen mukaan onnistuneen festivaalin välillisiä vaikutuksia voidaan mitata vasta vuosien päästä, jos silloinkaan. - Emme tiedä kuinka moni opettaja ottaa valokuvan osaksi koulutyötä käytyään festivaalillamme tai kuinka moni lapsi ja nuori innostuu näyttelyissä käymisestä. - Paras mittari lehtijutuista ja kävijämääristä poiketen on, että lapsi tai nuori tulee kertomaan meille, mikä merkitys festivaalilla on ollut hänen elämässään, Tuppurainen pohtii. Ensimmäisestä festivaalista saadun kokemuksen pohjalta Tuppurainen aikoo analysoida tapahtumaa kokonaisuutena. Erityisesti häntä kiinnostaa se, miten festivaalin toteuttaminen onnistui ei-kaupalliselta pohjalta. Varmaan suurin kysymys on voiko festivaalin tärkein asia olla sisältö ja kokemus ilman lipunmyyntituloja, hattarakojuja ja oheistuotteita, sanoo Tuppurainen. Seuraavan kerran Porissa valotetaan jälleen kolmen vuoden kuluttua. Tulevan festivaalin suunnitelmat ovat jo pitkällä. Päämääränä on mm. festivaalin kasvattaminen ja kansainvälistyminen, Tuppurainen paljastaa. Teksti Jan-Kristian Kivi Kuva Essi Sipiläinen Vähäx valottaa lasten ja nuorten valokuvafestivaali Budjetti: työntekijä Rahoitus: Festivaali on saanut Satakuntaliiton myöntämää EAKR-hankerahoitusta, ja sitä tukevat Taiteen keskustoimikunta ja Alfred Kordelinin säätiö. Työryhmä: Päivi Setälä, Annukka Tuppurainen, Kirsi Jaakkola, Eveliina Pakarinen, Essi Sipiläinen, Kati Kunnas- Holmström, Samuli Mustonen, Niko Palokangas ja Veijo Setälä. Seuraava festivaali:

18 18 Pori 450 vuotta Porin Päivän viikon konserttitarjontaa Juhlavuosi huipentuu Porin Päivän tapahtumiin. Niissä ohjelman pääpaino on lapsille ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Porin Päivän viikolla alkaen järjestetään yhteensä 15 konserttia päiväkodeille. Lisäksi lauantaina klo 17 alkaen porilaiset lapsi- ja nuorisokuoroilla on seitsemän kuoron yhteiskonsertin Promenadikeskuksessa. Konserttiaikataulu Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Torstai sunnuntai klo klo klo klo klo klo klo klo Palmgren sali Taikurinhattu Palmgren sali Taikurinhattu Palmgren sali Taikurinhattu Palmgren sali Taikurinhattu klo Himmeli klo klo klo klo Porin Taitoluistelun organisoima eri taiteenaloja yhdistävä jääshow Karhulinna esitetään Porin jäähallissa Kaikki porilaiset alakoulujen oppilaat osallistuvat näytöksiin. Myös vanhainkodeissa järjestetään konsertteja ajalla Teksti Risto Kupari Liinaharjan vanhainkodin aula Maantiekadun palvelukodit Asteri, Vanamo ja Sinikello Liinaharjan vanhainkodin aula Puhurikoti klo Liinaharjan vanhainkoti klo klo klo klo klo Palvelukoti Jokiranta Meri-Porin koulukeskus Ahlaisten koulu Meri-Porin koulukeskus Ahlaisten vanhainkoti klo Kyläsaaren vanhainkoti klo klo klo Liinaharjan vanhainkodin aula Liinaharjan vanhainkodin aula Promenadisali, lapsi- ja nuorisokuorojen konsertti Karhulinna jääshow Isomäen jäähallissa Porilaisten lasten ja nuorten kotiseututietoisuutta kohennetaan koululaisille teetetyillä 450-vuotisjuhlalahjoilla. Porilaisen Nelostuote Oy:n tuottamajuhlapeli Porrii - eks tiä? on kaupungin keskustan karttapohjalle sijoittuva lautapeli, jossa tietovisakysymyksiin oikein vastaamalla kartutetaan pisteitä pärekoriin. Porin historia tutuksi koululaisille Koululaisille tilatut juhlakirja ja juhlapeli ovat vihdoin valmiina. WSOY:n kustantamana ja porilaislähtöisen taiteilijan Markus Majaluoman käsikirjoittama ja kuvittama Yhdeksän porilaista kirja ja porilaisen Nelostuote Oy:n tuottama Porrii eks tiä? lautapeli jaetaan porilaisille koululaisille Porin päivän alla. Yhdeksän porilaista -kirjan saavat kaikki 1-3 luokkalaiset ja Porrii eks tiä? pelin 4-6 luokkalaiset porilaislapset. Yhdeksän porilaista kirja kertoo Porin ja sen lähiympä- ristön historiasta perinteisen seikkailutarinan keinoin. Kirjan päähenkilöt Pete ja Patteri aikamatkustavat historiassa ja tapaavat siellä mielenkiintoisia henkilöitä ja asioita. Kotiin tuliaisina pojilla on historiallisia esineitä eri aikakausilta. Kirjassa esiintyvät esineet ovat kaikki taltioituna ja esillä Satakunnan Museossa. Nelostuotteen tuottama peli on Porin karttapohjalle tehty noppapeli, jossa kerätään pisteitä, mihinkäs muuhun kuin pärekoriin. Pärekoriaan saa täydennettyä vastaamalla oikein Pori- aiheisiin tietovisakysymyksiin. Pelin tavoitteena on lasten ja nuorten kotiseututietoisuuden ja kiinnostuksen lisääminen. Majaluoman käsikirjoittama ja kuvittama kirja ja Nelostuotteen peli tulevat myös myyntiin satakuntalaisiin kauppoihin. Teksti Risto Kupari Kuva Marianne Kotiranta Tule istuttamaan juhlametsiä Porin Päivän viikolla järjestetään yleisölle avoimia Porin 450-vuotisjuhlametsien istutustilaisuuksia. Tavoitteena on istuttaa kolme eri juhlametsäpuistoa eli yhteensä noin kaksi hehtaaria sekapuustoista metsää. Tilaisuuksien käytännön toimia organisoi kaupungin puistotoimi, jonka työntekijät neuvovat ja opastavat puiden istutuksessa. Istutustilaisuudet toteutetaan talkooperiaatteella. Istutuspaikoilla on puuntaimia, joita kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi tulla istuttamaan. Porilaisille päiväkoti-ikäisille lapsille jaetaan Porin Päivän viikolla puuntaimia päiväkodeille järjestettyjen konserttien yhteydessä. Juhlametsiin voi myös tulla lasten kanssa istuttamaan konsertista saadun oman juhlavuoden puuntaimen, mikäli taimea ei halua istuttaa omalle pihamaalleen tai mikäli ei itse omista pihaa. Porin 400-vuotisjuhlassa vuonna 1958 istutettiin Porin raatihuoneen puistoon juhlapuina Teljän tammi ja Ulvilan kuusi. Viisikymmentä vuotta kasvaneet puut muistuttavat meitä menneestä tasavuosijuhlasta. Nyt istutettavat 450-vuotisjuhlametsät muistuttavat useiden vuosikymmenten ajan meitä kuluvan vuoden tapahtumista. Juhlametsien istutustilaisuudet: Tiistai klo Iltasenpuisto, Pohjanmaantien ja Sampsantien kulmassa Keskiviikko klo Hattarapuisto, katuosoitteessa Revontulentie Torstai klo Suruttomienpuisto, katuosoitteessa Tuohipiha Teksti Risto Kupari Kuva Eetu Henttonen Porin kaupungin 400-vuotisjuhlan kunniaksi istutettiin Raatihuoneen puistoon vuonna 1958 Teljän tammi ja Ulvilan kuusi. Porin 450-vuotisjuhlan kunniaksi perustetaan kolme juhlametsää Porin Päivän viikon talkootapahtumissa.

19 Porin Päivä Neljä päivää kulttuuria, kauppaa ja avoimia ovia 19 Elettiin 1900-luvun ensimmäisiä vuosia, kun Poriin alettiin puuhata kotiseutuyhdistystä. Tavoitteena oli edistää kotiseudun kulttuuritoimintaa ja muutenkin olla Porin ja maakunnan asialla. Toiseksi vanhin kotiseutuyhdistys Nyt, yli sata vuotta myöhemmin samainen yhdistys kantaa nimeä Pori-Seura ja sen tärkein tehtävä on vuodesta 1961 järjestetty Porin Päivä. Ajankohdaksi valikoitui aikanaan syksyinen vilkas markkinapäivä. Juhlat alkavat Pori Sinfoniettan Porin Päivän konsertilla Kaikkiaan Porin Päivä kestää neljä päivää torstaista sunnuntaihin. Päivien aikana ohjelmaa on runsaasti ympäri kaupunkia. Velliä ja viihdykettä Tänä vuonna Porin Päivän torijuhla järjestetään lauantaina Paikalle odotetaan tuttuun tapaan tuhansia ihmisiä herkuttelemaan ohrakryynivellillä ja nauttimaan oheisohjelmasta. Pori-Seuran jäsenillä riittää kiirettä syyskuun lopun lähetessä. Aktiivisimmat järjestelijät tekevät töitä kuin hillerit tapahtuman eteen, Porin Päivän pitkäaikainen järjestelysihteeri Matti Niemelä kertoo. Perinteisen Porin Päivän julisteen on tänä vuonna suunnitellut Anja Karkku-Hohti. Julisteen ja vellin myynnistä kertyvät tulot siirretään Pro Pori -säätiölle, joka jakaa stipendejä muun muassa kouluihin. Juhlavuosi ja patsas Tämän vuoden teema on Pori 450 Komia kaupunki sikses. Paljastamme juhlan kunniaksi kuvanveistäjä Pertti Mäkisen suunnitteleman Toriparlamentti-patsaan kauppatorilla, Niemelä kertoo. Olemme toteuttaneet sen yhteistyössä Porin kaupungin ja Pro Pori -säätiön kanssa, hän lisää. Tapahtumia laidasta laitaan Pori-Seura järjestää laajasta ohjelmasta itse muutaman tapah- tuman, ja lopusta vastaavat julkiset ja yksityiset tahot mielensä mukaan. Julkaisemme vuosittain ohjelman, joka sisältää monipuolisesti kulttuuritapahtumia, avoimia ovia ja markkinahumua, Niemelä selostaa. Vuosien saatossa on muodostunut perinteeksi, että moniin näyttelyihin ja liikuntalaitoksiin on Porin Päivän aikaan vapaa pääsy, hän lisää. Tyytyväisiä ohjelmaan Jokainen voi halutessaan osallistua järjestelyihin, Niemelä toteaa. Silloin tällöin tulee kommenttia, että johonkin suuntaan päivää voisi fiirata. Hyviä ehdotuksia otetaan aina vastaan, hän naurahtaa. Teksti Katri Ojala Porin päivän julisteita voi ostaa 10 eurolla seuraavista paikoista: Porin Seudun Matkailu Oy MAISA, Yrjönkatu 17 Info Porin Kirjakauppa, Antinkatu 15 Suomalainen Kirjakauppa, Yrjönkatu 13 Velliä markkinaväelle Ohrakryynivellin resepti: 5 dl kokonaisia ohrakryynejä 5 l punaista maitoa 2 tl suolaa Laita kryynit edellisenä iltana likoamaan litraan vettä. Ne pannaan kiehumaan liotusvedessään. Lisää maito ja keitä hiljalleen n. 4 tuntia. Suola lisätään viimeiseksi. Velliin voi myös lisätä voita makunsa mukaan. Ohrakryynivellin myyntiä Porin kauppatorilla Porin Päivänä , etualalla kotitalousopettaja Ritva Tuulos. Kuvannut Sven Raita. Satakunnan Museon kokoelmat. Elettiin vuotta 1961 ja ensimmäinen Porin Päivän torijuhla lähestyi. Tuolloinen Kauppaoppilaitoksen rehtori ja Pori-Seuran puheenjohtaja Hugo Nuorsaari sai ajatuksen markkinaväelle valmistettavasta tarjoilusta. Hän antoi kotitalousopettaja Ritva Tuulokselle tehtäväksi pohtia tarkoitukseen sopivaa ruokalajia. Arkinen pitoruoka Torilla myytiin tuohon aikaan perinteisesti pannukakkua, nahkiaisia, ohrakryynivelliä ja sekametelisoppaa. Näistä Tuulos valitsi vanhan satakuntalaisen lauantaiehtoon ruuan eli ohrakryynivellin, sillä sitä olisi helppo valmistaa suuriakin määriä. Ensimmäisellä kerralla velliä keitettiin 250 litraa. Tänä päivänä määrä on lähes kymmenkertainen, Tuulos kertoo. Vuonna 1961 velli ja rusinasoppa keitettiin Kauppaoppilaitoksen keittiössä, joka on siitä lähtien ollut aina mukana talkoissa. Vuosien kuluessa homma paisui ja mukaan tuli yhä uusia keittiöitä. Pitkään mukana olleita ovat myös Cygnaeuksen ja Pohjois-Porin koulut, Tuulos selostaa. Sukupolvenvaihdos Muutamia vuosia sitten vellinkeittoporukassa tapahtui sukupolvenvaihdos ja Ritva Tuuloksen tilalle pääemännäksi siirtyi Helena Spinkkilä. Hänen oikeana kätenään toimii jo 35 vuotta vellinkeitossa mukana ollut Porin Ammattiopiston emäntä Sinikka Aakula. Tänä vuonna velliä keitellään neljän koulun keittiössä. Viime vuoden tapaan keitetään tänäkin vuonna rusinasopalle vaihtoehdoksi tyrnisoppaa. Paras velli syntyy punaisesta maidosta Vellissä on tärkeää, että on suuria kokonaisia ohrakryynejä. Paras velli syntyy haudekattilassa. Ihan pientä määrää ei kannata lähteä keittämään, sillä tarvitaan neljästä viiteen tuntia ennen kuin kryynit ovat oikeanlaisia eli samettisen pehmeitä, Tuulos opastaa Ohrakryynivellin kanssa maistuu rusinasoppa. Paras soppa syntyy kivellisistä rusinoista, mutta ne tuntuvat vallan hävinneen kaupoista, Ritva Tuulos pohtii. Teksti Katri Ojala porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelut-yksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: PÄÄTOIMITTAJA Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS puh TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT TOIMITUSSIHTEERI Ulla Keskinen HALLINTOKESKUS TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Eklund TERVEYSVIRASTO, Eeva-Liisa Haanpää TERVEYS- VIRASTO, Ritva Hellman PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA, Sirpa Mannila PORIN VESI, Inna Saarinen SAMK, Pirkko Teikari SOSIAALIKESKUS, Birgitta Tuunainen KOULUTUSVI- RASTO, Outi Vainikka-Majuri TPK. ULKOASU: GREY PRO Oy, PAINOPAIKKA: West Point Oy, Rauma 2008

20 20 Pitkän linjan porilainen Kansliapäällikkö Juusela Brittiläistä vai porilais-brittiläistä? Ehkä jälkimmäinen kuvaa erinomaisesti kansliapäällikkö Olli Juuselan huumorintajua. Se on pelkistettyä, mutta oivaltavaa, joskus vasta myöhemmin avautuvaa. Kansliapäällikkö torjuu myös yleisen käsityksen, että Porissa ei ole hallinnossa tehty mitään muutoksia. Kyllä pojat keksivät, voisi sanoa. Kuinka usein kiroilet, kun lyönti epäonnistuu? Juusela on hallintokeskuksen henkilökunnan pomo. Isoja työllistäjiä ovat kaupunginhallitus ja valtuusto. Henkilöstön kanssa Juusela askaroi käytännön kysymyksissä. Asiat ovat tietysti usein kiperiä. Niiden ratkaisua ei ainakaan heikennä kansliapäällikön vähäeleinen huumori. Juuselalla on yksi erinomainen piirre, jota voi suositella kaikille: hän osaa nauraa itselleen! Kerran kaupungintalolla paljon puhuttu Malviina-koira lähti mukaan Uudenkoiviston kierrokselle. Vasta kotona Olli huomasi, että talutushihna on kädessä, mutta Malviina ei ollut sen päässä. Kaupungilla varmaan vähän katseltiin, kun kansliapäällikkö kulki takissaan. Hartioiden lisäksi takin yläosaan oli jäänyt henkari. Tiukkapipoisuus on kansliapäällikölle tuntematon olotila. Hänellä onkin pelkistetty ohje niille, joilla kiristää. Pipoa kannattaa höllätä vähän. Kaukana rutikuivasta Kansliapäällikkö? Moni varmasti arvelee, että rutikuivaa. Ja niinhän se tietysti on, jos katsoo ulkokohtaisesti asiaa; kokouksia, neuvotteluja, pöytäkirjoja, pykäliä, pykäliä ja vielä kerran. Niin tai näin, rutikuiva kansliapäällikkö Olli Juuselan epiteettinä on kaukana totuudesta. Kun muistelee menneiden vuosikymmenien kiihkeitä kaupunginhallituksen kokouksia, voi sanoa olleensa mukana vä- rikkäässä ja mielenkiintoisessa maailmassa. Juusela muistelee erityisesti paria Leo Marmio - Ylermi Säteri. Edellinen oli ensin luottamusmies, sitten jälkimmäisen kollega, apulaiskaupunginjohtajia molemmat. Yhteenotoissa salamat säkenöivät. Kaava oli usein sama. Marmio naljaili, Säteri menetti malttinsa. No Marmiohan nautti tilanteesta. Kun lisäksi oli ykkösjohtaja Martti Sinisalmi ja tarkkana, mutta sinnikkäänä tunnettu apulaiskaupunginjohtaja Mikko Sävelä, voi sanoa työskennelleensä hyvin erilaisten ja ympäristöään sähköistäneen henkilöiden kanssa. Juusela huomauttaa kuitenkin, että neljän kaupunginjohtajan kaudella jokaisella heistä oli kiistämättömät vahvuutensa. Jo vuonna 1976 kaupungintalolle vakinaiseksi tulleen silloin apulaiskaupunginsihteeriksi juristi Juuselan voi sanoa olleen aitiopaikalla Porin kunnallispolitiikan palveluksessa. Meno politiikassa oli raisua, edustaminen ja viinankäyttö oli ronskia. En voi sanoa, että Porissa viinalla olisi ollut vaikutusta kokouksiin ja päätöksiin.viehättävää oli, että monenlaisten riitapukarien kahinat sulivat illanvietoissa. Hallinnon muutokset harkiten Muutoksesta puhumisesta on tullut itseisarvo. Tehdään se siis tässäkin. Oli mukamas tavaton muutos, kun vuoden 1977 alusta kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi tuli luottamushenkilö. Kuntien ja kaupunkien johtajat vastustivat asemansa menetystä kovin sanoin. Muutos selvensi virkamiesten ja poliitikkojen asemaa. Edelliset esittelevät, jälkimmäiset päättävät, kuvailee Juusela. Politiikan osuus päätöksenteossa on kansliapäällikön mielestä selvästi vähentynyt. Aiemmin puoluerajat olivat tarkkoja. Minä soisin, että yksityisajattelua olisi nykyään vieläkin enemmän. On vaikea nähdä, että joku kaavapäätös olisi puoluepoliittinen. Täällä on edetty harkiten. Joskus oli yli 40 lautakuntaa, nyt alle 20. Vuodenvaihteen jälkeen vieläkin vähemmän. Porin hallintoa ei voi luonnehtia raskaaksi. Lyttylä mielessäin Lyttylän kesäpaikka on Olli Juuselalle tärkeä. Rankametsä kiehtoo miestä. Terassilta on mukava katsella, mitä seuraavaksi karsisi. Kesällä tuntee, kuinka kroppa vahvistuu. Toinen kesäkauden iso asia on golf. Haastattelun jälkeisenä iltana on kilpailu Porin Vanhainkotiyhdistyksen mestaruudesta. Tutulla huumorinvirnistyksellä Juusela kertoo, että pelaajia on kaksi. Hän ja Risto Jokisuo. Ääneeni en koskaan. Harmi on meikäläisen pika-analyysi. Olisi mukavaa, kun osaisi sen verran, että pelaaminen olisi mukavaa. Nuorena lupaava pikajuoksija on tänään penkkiurheilija ja melkoinen urheilun tietopankki. Olen ehkä, mutta silloin pitää kysyä Helsingin olympiakisoista, ei Pekingin. Tilannekomiikan mestaria voisi parhaiten luonnehtia hänen omilla sanoillaan. En murehdi asioita, jotka eivät murehtimalla parane. Kansliapäällikkö Olli Juusela. Teksti Tapio Furuholm Kuvat Eetu Henttonen Koripallo Gorilloissa on yksi Olli Juuselan harrastuksista. Tässä gorilla heittoharjoituksissa Lyttylässä.

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Karhukuntien liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari 4.10.2012 Tuomo Katajisto komisario Satakunnan poliisilaitos

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3.

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3. Aloituskysely Amisto (Perämiehentie 6), Amisto (Pomo), Amisto Askola, Amisto Loviisa, Kaikki toimipisteet Kaikki koulutusalat, N=215, vastausprosentti keskimäärin 66, 06.04.2014-09.10.2014 Ajankohta: 14.10.2014

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori 31.1.2012 1 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

IL-SUOSITUKSEN TILANNE IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1. Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus

KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1. Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1 tarkastusta varten 02.09.2009 AIKA 02.09.2009 klo 16:30-18:00 PAIKKA Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot