UST. On sanottu, että kaupunki on ihmistaidon kollektiivinen saavutus. Kaupunkiasumisessa saavutetaan suurin sosiaalinen teho

Transkriptio

1 LOHJAN KESK UST AN KEHIT TÄMISEN VISIO KESKUST USTAN KEHITTÄMISEN On sanottu, että kaupunki on ihmistaidon kollektiivinen saavutus. Kaupunkiasumisessa saavutetaan suurin sosiaalinen teho K E S K U S T A N (Lohja menneisyyden kertomaa ja tämän päivän kuvia; Lohjan yhdistymisen juhlakirja) K E H I T T Ä M I S T O I M I K U N N A N R A P O R T T I

2 KAUPUNGINHALLITUKSELLE Kaupunginhallitus asetti vuoden 2002 loppuun kestäväksi toimikaudeksi keskustan kehittämisen toimikunnan. Sen tehtävänä on huolehtia siitä, että keskustan uudeksi yleiskaavaksi muotoutuvan keskustan kehittämissuunnitelman laadinnassa toteutetaan kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet ja että kuulluiksi tulevat kaikki ne tahot, joiden kuulemista mahdollisimman hyvän tuloksen aikaansaaminen edellyttää. Toimikunta päättää keskustan kehittämiseen liittyvien projektien vastuunjaosta, koordinoinnista ja projektien käynnistämisestä. Toimikunta asetettiin kaupunginhallituksen avuksi hallituksen toimiessa keskustan kehittämissuunnittelun johtoryhmänä. Toimikuntaan valittiin seitsemän luottamushenkilöjäsentä Erkki Alhopuro, Teuvo Laine, Pekka Myllyniemi, Matti Pajuoja, Ritva Peltomaa, Raija-Liisa Pöllänen ja Taina Saari ja hänen erottuaan toimikunnasta Leena Levonperä sekä nimesi Pekka Myllyniemen toimikunnan puheenjohtajaksi ja Erkki Alhopuron varapuheenjohtajaksi. Toimikunta kutsui pysyväksi asiantuntijaksi kaavoitusjohtaja Heikki Rouvisen. Toimikunnan sihteereinä ovat toimineet Mikko Kuosmasen ja Anja Siilanto-Parviaisen jälkeen Nina Granath. Toimikunnan raportin on toimittanut vt. kaupunginarkkitehti Katariina Haigh. Toimikunta on käsitellyt työssään aluetta, jonka lähtökohtana on keskustan kehittämisen yleissuunnitelma-alue. Sen lisäksi on tarkasteltu kuitenkin laajempaa aluetta, jota rajaavat Aurlahti, Pyhän Laurin kirkko, Lohjanharju ja Porla. Lisäksi on otettu huomioon E 18 -moottoritieltä Hiidensalmen kautta tuleva sisääntulo kaupungin keskustaan. Toimikunta on esitellyt työnsä kuluessa keskustan kehittämistä kaupunginhallitukselle sekä ympäristölautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle, järjestänyt keskustelutilaisuuden asukasyhdistyksille ja kylätoimikunnille. Tiedotusvälineille on järjestetty yksi tiedotustilaisuus. Toimikunta asetti tavoitteekseen antaa kaupunginhallitukselle ehdotus keskustan kehittämistä koskevaksi visioksi. Visio pohjautuu kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupungin strategiaan. Tämä tavoitteenasettelu esiteltiin kaupunginhallitukselle vuoden 2002 alussa. Toimikunta esittää Lohjan keskustan kehittämisen vision 2010 seuraavasti: Lohja on vuonna 2010 läntisen Uudenmaan keskeinen kulttuurin, koulutuksen, kaupan ja hallinnon keskus. Keskustan liikenneverkko ottaa tasapuolisesti huomioon kaikki liikennemuodot. Lohjalaiset voivat kokea keskustan yhteiseksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi olohuoneekseen. SISÄLLYSLUETTELO Alueen kartta 1 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITTÄMINEN 1.1 Lohjan kaupungin perustehtävä 1.2 Lohjan kaupungin visio 1.3 Kaupungin kehittämisen strategiset linjaukset 1.4 Maakuntakaava kaupungin kehittämisen lähtökohtana 1.5 Yleiskaavalliset arviot kaupungin asukasluvun ja asumisväljyyden kasvusta 2 LOHJAN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN PROSESSI 2.1 Parempi kaupunkikeskusta 2.2 Keskustan kehittämistavoitteet 2.3 Kekustan maankäytön ja rakentamisen kehittämisperiaatteet 3 LOHJAN KAUPUNKIKESKUSTAN VISIO TOIMIKUNNAN EHDOTUS 3.1 Lohjan keskustan ominaisuudet 3.2 Ajatuksia kaupunkikeskustan kehittämiseksi 3.3 Lohjan keskustan kehittämisen visio VISION TOTEUTTAMISEKSI TARVITTAVAT STRATEGISET LINJAUKSET 5 KESKUSTAN KEHITTÄMISEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma 5.2 Keskustaan liittyvien alueiden suunnittelutilanne 5.3 Asukkaiden osallistuminen 5.4 Lohjan keskustan kaupan ja palvelun alojen kehittämis- ja verkostoitumisprojekti LIITTEET Osayleiskaavaluonnos, vaihtoehto 1 Osayleiskaavaluonnos, vaihtoehto 2 Maakuntakaavaluonnos Ratalinjan Espoo-Vihti-Lohja selvitys

3 Keskusta muodostuu neljästä kehitettävästä osasta, jotka ovat: Kirkon ympäristön k u l t t u u r i k e s k u s t a, Kulttuurikeskustan lounaispuolella sijaitseva k a u p a l l i n e n k e s k u s t a Aurlahden rantamaisemiin sijoittuva s i n i n e n k e s k u s t a Lohjanharjun määrittämä v i h r e ä k e s k u s t a Toimikunta esittää raportissaan myös vision toteuttamiseksi tarvittavat strategiset linjaukset ja toimet keskustan kehittämisen toteuttamiseksi. Olennaisen osan keskustan kehittämisen toteuttamisessa muodostaa laadittu keskustan kehittämisen yleissuunnitelma, joka sisältää kaksi vaihtoehtoa asuntopainotteisen vaihtoehdon 1 ja liikepainotteisen vaihtoehdon 2. Toimikunta ehdottaa, että yleissuunnitelma saatetaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi siten, että jatkosuunnittelun pohjana ovat molemmat vaihtoehdot huomioiden hallinto-oikeuksien myöhemmät päätökset. Yllä: Lohjan keskusta lännestä. Alla: Keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko. Keskustan kehittämisen toimikunta antaa oheisena raporttinsa kaupunginhallitukselle. Lohjalla Pekka Myllyniemi Heikki Rouvinen Erkki Alhopuro Nina Granath Teuvo Laine Leena Levonperä Matti Pajuoja Ritva Peltomaa Kuva: Museokuva Ay Raija-Liisa Pöllänen 2

4 3 Hiidensalmi Hiidensalmi Hiidensalmi Hiidensalmi Hiidensalmi Haikari Haikari Haikari Haikari Haikari Moisio Moisio Moisio Moisio Moisio kulttuurikeskusta kulttuurikeskusta kulttuurikeskusta kulttuurikeskusta kulttuurikeskusta vihreä keskusta vihreä keskusta vihreä keskusta vihreä keskusta vihreä keskusta kaupallinen keskusta, kaupallinen keskusta, kaupallinen keskusta, kaupallinen keskusta, kaupallinen keskusta, sininen keskusta sininen keskusta sininen keskusta sininen keskusta sininen keskusta

5 1 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITTÄMINEN 1.1 Lohjan kaupungin perustehtävä Lohjan kaupungin tarkoituksena on turvata lohjalaisille elämän edellytykset ja inhimilliset kehittymismahdollisuudet ja kehittyä läntisen Uudenmaan vetovoimaisimpana keskuksena valtuusto päätti tässä esitetyt kaupungin vision ja strategiset linjaukset osana kaupungin taloussuunnitelmaa ja talousarviota Lohjan kaupungin visio 2005: asukkaan Lohja on vuonna 2005 osa Helsingin vaikutuspiirissä olevaa Länsi-Uudenmaan toiminnallista teollisuuden, hallinnon, kaupan sekä koulutuksen ja kulttuurin keskusta, joka seudullisella yhteistyöllä turvaa hyvinvoinnin perusedellytykset (Lohjan kaupungin strategia). 1.3 Kaupungin kehittämisen strategiset linjaukset Lohjan kehittäminen perustuu: Luonnon ja ympäristön hyödyntämiseen kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta Kaupungin ydinkeskustan tiivistämiseen Toimivaan energiahuoltoon Aluekeskuksen asemaan hyvässä yhteistyössä lähikuntien kanssa sekä kasvavaan vuorovaikutukseen pääkaupunkiseudun kanssa Yritystoiminnan kehittämiseen ja uusiin yrityksiin Valmistautumiseen moottoritien tuomiin muutoksiin Toimiviin peruspalveluihin asukkaiden psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja eriarvoisuuden estämiseksi Tasapainoiseen talouteen (Lohjan kaupungin strategia) Jokasyksyiset markkinat ja omenakarnevaalit Kauppakadulla. 1.4 Maakuntakaava kaupungin kehittämisen lähtökohtana Uudenmaan liiton laatima Uudenmaan maakuntakaavaluonnos (s.20) on valmistunut Kaava on tarkoitus hyväksyä vuonna Maakuntakaavaan liittyvän kehittämissuosituskartan kohteista Lohjan kaupungin kannalta keskeisimpiä kohteita ovat: E-18 -kehittämiskäytävä Alueen suunnittelulla ja kehittämistoimenpiteillä luodaan edellytyksiä sellaisten toimintojen sijoittumiselle, jotka hyötyvät hyvistä yhteyksistä kansainväliseen logistiikkaverkkoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikenteen, elinkeinoelämän ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. 4

6 Hanko-Lohja-Hyvinkää -vyöhyke Alueen elinkeinoelämälle luodaan edellytyksiä yhteyksiä ja infrastruktuuria parantamalla. Alueen kehittäminen tapahtuu kuntien, elinkeinoelämän liikkeenharjoittajien ja valtion sektoriviranomaisten yhteistyönä. Alueen tunnettavuutta kehitetään ainutlaatuisen harjuluonnon ja kulttuurimaisemien avulla. Herkän harjuluonnon ja arvokkaiden pohjavesialueiden vaatimukset otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Lohjan alueella taajamatoiminnoille varatut alueet lisääntyvät voimassa olevaan Länsi-Uudenmaan seutukaavaan nähden Etelä-Lohjalla lähinnä Vohloisten alueella, Länsi-Lohjalla Routiolla ja Paloniemessä sekä Pohjois-Lohjalla Immulassa. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi on merkitty Nummenkylän alue. Maakuntakaavaehdotukseen lisätään keskustatoimintojen kohdemerkintä kaupungin keskustan lisäksi myös Virkkalan kohdalle. Keskustan paikallisesti ja osin valtakunnallisestikin merkittävää historiallista rakennuskantaa: Espoo-Vihti-Lohja -kaupunkirata Maakuntakaavaehdotukseen sisällytettävä Espoo-Vihti-Lohja -kaupunkirata (Uudenmaan liitto / Sito-konsultit Oy 2002) (kartta s.21) tulee vaikuttamaan Lohjalla maankäytön suunnitteluun etenkin Lohjan keskustan, Ventelän ja Muijalan asemien ympärille laadittujen väestösuunnitteiden pohjalta radan kulkiessa nykyistä tavaraliikenteen rataa pitkin. Radan kannattavuuden lähtökohtana on pidetty asemien lähialueiden asukasmäärien kasvua; jokaisen aseman (Lohjan keskusta, Lohjan asema sekä Muijala) ympäristöön on esitetty tavoite lisäasukkaasta. Ratalinjauksen väestötavoitteiden saavuttamisessa voidaan tukeutua paitsi asemien lähialueiden kasvuun, myös yhteystarpeen toimivuuteen asemien ja muiden kaupunginosien välillä. Ratalinjaus voidaan toteutumisaikataulusta riippuen sisällyttää tulevaisuudessa Muijalan ja Espoon välillä osaksi ELSA-radan suunnitelmaa, jossa ELSA-rata erkanisi Muijalan kohdalta länteen vt 1:n linjausta noudatellen. Väestötavoitteen saavuttaminen vaatii Lohjan kaupungilta rohkeaa ja näkemyksellistä kaupunkisuunniteluvisiointia. Yläkuvassa entinen kaupungintalo ja Pohjolan talo, keskellä Puu-Anttila, alla Luoman talo. 1.5 Yleiskaavalliset arviot kaupungin asukasluvun ja asumisväljyyden kasvusta Väestönkehitys, muuttoliike ja väestösuunnite 2025 Lohjan seutukunnan (Lohja, Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja) väkiluvuksi vuonna 2025 on arvioitu eli kasvuennuste vuoteen 2000 verrattuna on lisäasukasta. Vuosittainen väestönkasvu on Lohjan kaupungissa vaihdellut 0,5-1,3 %:n välillä vuosien aikana. Väestö on kasvanut tänä aikana n asukkaalla ( > ). Muuttovoiton osuus vastasi noin 60% ajanjakson väestönkasvusta. Vuonna 2000 Lohjan nettomuutto (+271 henkeä) koostui ainoastaan Uudeltamaalta suuntautuneesta muutosta, josta pääkaupunkiseutu käsitti 60%. 5

7 Seutukunnittaiset nettomuuttoluvut vuosilta paljastavat merkkejä Helsingin seudun muuttovoittojen hiipumisesta, ja muuttovoittojen leviämisestä hieman entistä useampaan seutukuntaan. Vuoteen 2030 mennessä Lohjan seutukunnan on arvioitu sijoittuvan neljänneksi nopeimmin kasvavan seutukunnan joukkoon (suhteessa seutukunnan väkilukuun) Helsingin, Porvoon ja Oulun seutukuntien jälkeen. Väestönkasvun jatkuessa kaupungin nykyisellä noin 1 %:n vuosittaisella tasolla pitäisi suunnittelussa varatua noin lisäasukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. 1,5 %:n vuosittaisella väestönkasvulla väkiluku kohoaisi vuoteen 2025 mennessä noin asukkaalla eli noin asukkaaseen Uudenm aan litto 0,5 % 1% 1,5% 2% Yllä: Laurinpäivänä Keskusaukiolla. Alla: Lohjan tori VÄESTÖENNUSTE Uudenmaan liitto ,5 % % ,5% %

8 Asuntotuotantotarve ja asumisväljyyden kasvu Uudenmaan liitto ( ) on arvioinut, että asuntotuotannon tarve Uudellamaalla on huomattavasti suurempi kuin mitä 1990-luvun loppupuolella tuotettiin. Asuntotuotanto tulisi lähes kaksinkertaistaa 1990-luvun loppupuolen tuotantoluvuista. Lohjan seutukunnan vuosittaisen asuntotuotantotarpeen on ennustettu olevan suurin lähivuosina ( : 700 kpl/vuosi, : 400 kpl/vuosi). Lohjan kaupungissa valmistui vuosina yhteensä 876 asuntoa (keskimäärin 175 kpl/vuosi), joiden yhteispinta-ala oli k-m2. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 54,5 %, kerrostaloasuntoja 36,5 % ja rivitaloasuntoja 9 % (Kiinteistötoimi). Nykyinen asumisväljyys asukasta kohden on Lohjan kaupungissa 40,9 k-m2. Uudenmaan liitto ( ) on ennustanut asumisväljyyden kasvavan kaudella Uudellamaalla keskimäärin 0,36 k-m2/vuosi. Kaudella asumisväljyys kasvoi 0,45 k-m2/vuosi/asukas. Ennusteen mukaisen kasvun toteutuessa asumisväljyys kasvaisi Lohjalla 48,7 k-m2:iin vuoteen 2025 mennessä. Ajallista kerroksellisuutta keskustassa: Yllä työväentalo torin laidalla. Vuoteen 2025 mennessä ainoastaan 1%:n vuotuisen väestönkasvun aiheuttama asuinkerrosalan lisätarve Lohjalla nykyisellä asumisväljyydellä olisi noin k-m2. Ennustetun asumisväljyyden kasvun (+7,8k-m2/asukas) toteutuminen yhdessä 1%:n vuosittaisen väestönkasvun kanssa merkitsisi yhteensä noin k-m2 suuruista lisäkerrosalantarvetta asuntotuotannossa. Asumisväljyyden kasvun vaikutus kerrosalatarpeeseen on pitkällä tähtäimellä lähes yhtä merkittävä kuin väestönkasvu. Lohjan kaupungin asemakaavoissa, keskustan asuntopainotteisessa yleissuunnitelmassa sekä hajaasutusalueiden osayleiskaavojen mukaisilla rakennuspaikoilla on rakennusoikeutta yhteensä noin k-m2. Kaiken rakennusoikeuden ei voida olettaa toteutuvan esimerkiksi maanomistusoloista ja kaavojen vanhentuneisuudesta johtuen. Merkittävimmät vanhentuneet kaava-alueet sijaitsevat Moisionpellolla ja Jönsbölessä. (Lähteet: Suomen Kuntaliitto, Rakennemuutoskatsaus elokuu 2002; Uudenmaan liitto, Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen selostus ; UML, Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan selvitys 2002; Lohjan kaupunki) Yllä: Nuorisotalo Harjula. Alla: Laurinkatu 55 (entinen kaupunginhotelli). 7

9 2 LOHJAN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN PROSESSI 2.1 Parempi kaupunkikeskusta (Lohjan kaupunkiohjelma, Lohjan tie parhaaksi kaupungiksi, 1997) Tavoitteena on Lohjan kaupunkiympäristön parantaminen ja kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden lisääminen kaupunkirakenteen, kaupunkikuvan, liikennejärjestelmän ja kaupallisen rakenteen kannalta. Projekti on Lohjan lähtökohdista suunniteltu toteuttamisohjelma Suomalaisten kävelykeskustojen kehittämisohjelmalle. Projekti muodostuu seuraavista osaprojekteista: Ydinkeskustaprojekti: Lohjan vanhan perinteisen keskustan kehittäminen vetovoimaiseksi ostoskeskukseksi Lohjan Agenda 21-projektin tavoitteiden mukaisesti yhteistoiminnassa kiinteistönomistajien, yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Postikatu rantabulevardiksi: Yhteyden luominen Lohjan keskustan ja Lohjanjärven ranta-alueen välille, ranta-alueelle johtava Postikatu kehitetään Aurlahdenkadun arvokkaaksi jatkeeksi. Paikkarinkatu Karnaistenkatu kehäkaduksi: Keskustan kaupunkimaisuuden edistäminen luomalla selkeä kehäkatu, jossa on hyvät kevyen liikenteen väylät. Kävely ja polkupyöräily keskustassa ystävällisemmäksi, pysäköinnin järkiperäistäminen ja katutilojen selkiinnyttäminen: Keskustan liikennejärjestelmien kehittäminen erityisesti kevyen liikenteen kannalta. 2.2 Keskustan kehittämistavoitteet (Jukka Turtiainen, 2000) Keskustan vahvuudet (Lohjan keskustan kehittäminen; Lohjan keskustan kehittämismahdollisuuksien tarkastelu; Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, Helmikuu 2002) - ajallisesti ja historiallisesti mo- nipuolinen ympäristö - elävä ja monipuolinen kaupunki- keskusta - vahvat julkiset palvelut - vahva ja toimiva perinteikäs kauppapaikka - hyvä imago mm. kesä- kaupunkina - maisemallisesti mielenkiintoinen ja omalaimainen sijainti, joka on vielä nähtävissä kaupunkikuvas- sa - ydinkeskustassa on runsaasti tyhjiä ja vajaasti rakennettuja alueita, jotka tarjoavat mahdolli- suuksia myös uusille toiminnoille ja rakentamiselle, mm. asunto- jen lisäämiselle keskustassa 1. Keskustaa kehitetään kokonaisuutena eri hankkeiden yhteinen perusta turvattava: pysäköinti, liikennejärjestelyt, viihtyisä ympäristö kaikki resurssit saatava käyttöön toimijoiden (yritykset, kiinteistöjen omistajat, asukkaat, kunta) yhteisten tavoitteiden pohjalta kehittämisorganisaatio on tehokas ja nopea eikä rahoitus muodosta pullonkauloja Alla: Laurinkatu Laurinpäivänä. 2. Liikekeskusta pidetään tiiviinä ja toiminnallisesti monipuolisena kaupalliset toiminnat sijoitetaan siten, että asiointiliikkuminen eri palvelupisteiden välillä on vaivatonta myös jalkaisin keskustahankkeiden yhteinen perusta turvattava: pysäköinti, liikennejärjestelyt, viihtyisä ympäristö 3. Keskustaan on helppo päästä koko kaupunkiseudulta liikenneverkko kuntoon 8

10 pysäköinti yhtä vaivatonta kuin parhaissa kauppakeskuksissa myös julkinen liikenne edistää keskustassa asiointia - linja-autoreittien ja pysäkkien sijoitus keskustassa 4. Keskustalla on myönteinen imago liikkumisympäristöt ovat viihtyisät kaupunkikuva on korkeatasoinen ympäristörakentaminen on kestävää ja kaunista kaupunkikuvassa on historia ja ajallinen ulottuvuus 2.3 Keskustan maankäytön ja rakentamisen kehittämisperiaatteet (Jukka Turtiainen, 2000) 1. Liikekeskustan rajaus ja keskustan tiivistäminen rajaus suurin piirtein nykyiselle alueelle kaupan ja pysäköinnin suuryksiköt sijoitetaan alueelle keskustaa ympäröivälle asuntovyöhykkeelle suotavaa sijoittaa katutasoon liike- ja työtiloja 2. Toiminnallinen katupari: Laurinkatu Kauppakatu ko. katuja kehitetään ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen perusväylinä yhdyskadut luonteeltaan erilaisia 3. Kaupan suuryksiköt sijoitetaan keskustan reunoille ja/tai päihin, Erikoiskauppa ja tavaratalot sijaitsevat keskellä näiden välissä suuryksiköiden sijoitus tasapainottaa liikennevirtoja, tukee pysäköinnin rationaalista järjestämistä ja asiakasvirtojen ohjaamista erikoiskauppojen myymälöihin 4. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen kaikilla keskustan kaduilla, resurssien keskitys katutiloihin kattava pyörätieverkosto, keskeisille alueille riittävästi pyörätelineitä jalankulkuympäristön parantaminen/turvallisuus ja viihtyisyys uudisrakennuksiin katutasoon liiketiloja ja ikkunallisia työtiloja ei varsinaista kävelykatua, mutta jalankulkualueena kehitetään erityisesti toria ympäristöineen kortteleiden sisäisiä jalankulkuväyliä luodaan rakentamisen ja uudistamisen myötä valtuusto hyväksyi Lohjanharjun osayleiskaavan muuttamisen ja laajentamisen vaihtoehdon, joka ei sisällä kaupan suuryksiköitä tulevan moottoritien sisääntulotien itäpuolen ja nykyisen valta- tie 25:n väliselle alueelle valtuusto hyväksyi Anttilan tava- ratalon laajennuksen mahdollistavan asemakaava- muutoksen. Uudenmaan ympäristökeskus vahvisti pää- töksen (Kaavasta ei valitettu. Tontille on rakennettu Citymarket. Vanha tavaratalo on purettu.) valtuusto hyväksyi Lohjan kau- pungin ja Osuuskauppa Seudun välisen aiesopimuksen kauppa- keskuksen sijoittamiseksi kortteliin 221 (nykyinen linja-autoaseman kortteli) valtuusto hyväksyi korttelin 221 ja lähiympäristön asemakaavan uuden liikekeskuksen sijoittami- seksi alueelle. (Valtuuston päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen.) 5. Pysäköintijärjestelmän valinta ja sitä koskevan kehittämisohjelman laatiminen keskustan kehittämishankkeen pohjaksi Vaihtoehdot: 1) nykyinen tonttikohtainen, 2) hajakeskitetty, 3) keskitetty 9

11 6. Asuntojen lisääminen keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen keskusta tarvitsee omat asukkaansa, jotka käyttävät keskustan palveluja omina lähipalveluina palvelujen toimintaedellytykset paranevat ja monipuolistuvat 7. Kaupunkikuvan kehittämisperiaatteiden hyväksyminen ja rakentamisen ohjaaminen johdonmukaisesti keskustan kaupunkikuva nyt hajanainen, mm. kerrosluvun vaihtelu II - VI lähes vierekkäisillä tonteilla koko keskusta-alueen kaupunkikuvan perusperiaatteet mm. kerrosluvut, katutason kerrosten käyttötarkoitukset ym. määriteltävä ja noudatettava johdonmukaisesti tasapainoisen kaupunkikuvan aikaansaamiseksi 8. Yhteydet puistoihin ja vihreyden lisäys julkisissa ulkotiloissa keskustan julkisten ulkotilojen laatutasoa nostettava lisäämällä vihreyttä, huolehtimalla yhteyksistä viheralueille ja rantoihin keskustan puistojen kulutuskestävyydestä ja kunnossapidosta huolehdittava 9. Julkiset palvelut tukemaan liikekeskustan toimintoja vihreän kampusympäristön (Pohjolanmäen ja Lohjan museon välinen alue) laadusta ja kunnossapidosta sekä yhteyksistä keskustaan huolehdittava mahdollisuuksia kehitettävä julkisten palvelujen tuomiseksi painopistealueille esimerkiksi torin äärellä sijaitsevan paloaseman tontille (Turtiaisen esityksessä puhutaan tässä yhteydessä kirjastosta, mutta valtuusto on päättänyt sen sijoittamisesta kampusalueelle.) valtuusto hyväksyi Anttilan kaupunginosan korttelia 23 koske- van asemakaavan muutoksen pääkirjaston sijoittamiseksi kortteliin kaupunginhallitus päätti kau- pungin ydinkeskustan yleiskaavatasoisen strategisen suunnittelun käynnistämisestä (mm.): 1. Koko ydinkeskustan kehittämisedellytysten selvittä- miseksi käynnistetään yleiskaavatasoinen suunnittelu Lohjan keskustan (osayleiskaava) yleis- suunnitelma on valmistunut ( , tarkistuksia ). Suunnitelma esitelty ympäristölautakunnalle 7.3. ja yleisötilai- suudessa sekä valtuustolle Ympäristölautakunnan käsittely 13.6.; lausuntopyynnöt lautakunnilta ja kh:n elin- keino- ja työllisyysjaostolle. Keskiviikkona järjestettiin Monkolassa keskustan osayleiskaavaluonnoksesta infotilaisuus, jossa oli edusta- jia mm. asukasyhdistyksistä ja yrityksistä (joista osa myös merkittäviä kiinteistön- omistajia kaupungissa). 10

12 3 LOHJAN KAUPUNKIKESKUSTAN VISIO TOIMIKUNNAN EHDOTUS 3.1 Lohjan keskustan ominaisuudet Historiallisesti kaupungin keskusta on maalaispitäjän keskusta, jonka lähtökohtana olivat kirkko, pappila ja markkinapaikka. Koska Lohjalla ei ole historiallista kaupunkiperinnettä, myös kaupungin keskusta on rakennettava. Lohjalla on kuitenkin selvä Lohjanharjun, Lohjanjärven ja Pitkäniemen sekä Hiidensalmen teollisuusalueiden ja Porlan alueen väliin sijoittuva kaupunkikeskusta. Lohjan keskusta on kehittynyt Pyhän Laurin kirkon ympäristöön sijoittuvaksi koulutus- ja kulttuurikeskustaksi sekä sen lounaispuolelle sijoittuvaksi kaupalliseksi keskustaksi. Keskustaan sijoittuvat myös julkisen hallinnon keskeiset palvelut. Keskustan katuverkosto on sekava ja laajentunut henkilöautoliikenne on jouduttu sovittamaan vanhaan katuverkkoon. Katuverkko perustuu historiallisesti pääosin lukuihin mennessä syntyneeseen pienen tonttikokoon - aikaan, jolloin autoliikennettä ei juuri ollut luvulta lähtien kaavoissa ollutta kävelykatua ei ole koskaan alettu toteuttaa. Pyöräilyliikenteelle varatut väylät eivät ulotu ydinkeskustaan. Lohjalla on kuitenkin keskustasta lähtevä verrattain kehittynyt julkinen linja-autoliikenne. Henkilöjunaliikenne Karjaan ja Hyvinkään välillä lopetettiin 1980-luvun puolivälissä. Kaupallinen keskusta uhkaa näivettyä, jos kaupan suuryksiköt sijoittuvat muualle kuin keskustaan. Näkymä harjulta keskustan ylitse. Yllä 1990-luvulta, alla 1930-luvulta. 11

13 3.2 Ajatuksia kaupunkikeskustan kehittämiseksi Seuraavia ideoita on käytetty niissä Suomen kaupungeissa (kuten Jyväskylä, Hyvinkää, Järvenpää), joissa kaupunkikeskustan kehittämissuunnitelmat on toteutettu. Tavoitteellisella kehittämistyöllä on mahdollista aikaansaada HYVÄ KESKUSTA, jonka ominaispiirteitä ovat seuraavat: 1. Keskusta on kaupungin kasvot Keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta heijastaa kaupungin elinvoimaa ja lisää kiinnostavuutta. 2. Keskusta palvelee kaikkia kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa vanhoja, nuoria, yksinäisiä, perheitä autottomia, autoilijoita 3. Hyvä keskusta kannattaa Se edistää asiakaskäyntejä ja parantaa kannattavuutta. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa. KESKUSTARAKENTEEN IHANNEMALLI kaupungilla on selvä keskipiste kaupalliset veturit ovat jalankulku- etäisyydellä: erikoiskauppa ryhmittyy veturien välimaastoon näyteikkunariveissä ei ole suuria katkoja julkiset ja muut toiminnot ovat lähi- etäisyydellä kevyt- ja joukkoliikenne tukevat kauppojen toimintaa keskustassa on riittävästi paikoitustilaa yhden pysäköinnin periaatteella huoltoliikenne ei kulje kauppakaduilla keskustassa on hyvä rakennettu ympäristö. 4. Lohjalla on ainutlaatuinen mahdollisuus hyvän keskustan rakentamiseen On tilaa rakentaa. Kaupungilla on laaja maanomistus. Maanmyynnistä tulee rahoituslähde. Ellei keskustaa kehitetä tavoitteellisesti on uhkana TAANTUVA KESKUSTA, jolloin 1. Kestävä kehitys vaarantuu asiointi rakentuu autoliikenteen varaan 2. Tasa-arvo heikentyy autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan 3. Palvelutaso ei kehity ei synny monipuolisten palvelujen ja keskitettyjen asiakasvirtojen mukanaan tuomaa imua eikä synergiaa ja uusia palveluja sen seurauksena 4. Kaupan työpaikat vähenevät ostovoiman siirtyminen ja huonompi kannattavuus keskustassa vähentää työpaikkoja 5. Kaupunki menettää kehittämisaloitteen aloite siirtyy muille ja arvokas maaomaisuus keskustassa jää käyttämättä. 12

14 3.3 Lohjan keskustan kehittämisen visio 2010 LOHJAN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN VISIO 2010 Lohjalla on vuonna 2010 Uudenmaan läntisen osan keskeinen kulttuurin, kaupan ja hallinnon keskusta. Keskustan liikenneverkko ottaa tasapuolisesti huomioon kaikki liikennemuodot. Lohjalaiset voivat kokea keskustan yhteiseksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi olohuoneekseen. Keskusta muodostuu neljästä kehitettävästä osasta, jotka ovat: Kirkon ympäristön kulttuurikeskusta, Kulttuurikeskustan lounaispuolelle sijaitseva kaupallinen keskusta, Aurlahden rantamaisemiin sijoittuva sininen keskusta ja Lohjanharjun määrittämä vihreä keskusta. 13

15 4 VISION TOTEUTTAMISEKSI TARVITTAVAT STRATEGISET LINJAUKSET Keskeiset kulttuurilaitokset sijoitetaan kulttuurikeskustaan. Keskeiset hallinnon palvelut sijoitetaan kaupungin keskustaan. Kaupan suuryksiköt sijoitetaan kaupalliseen keskustaan. Kaupallisen toimivuuden kannalta keskustan kaikkeen rakentamiseen sijoitetaan liiketiloja. Keskustan säilyttämiseksi elävänä asumista sijoitetaan lähes jokaiseen ydinkeskustan kortteliin. Keskusaukiota ja sen lähiympäristöä kehitetään julkiseksi kaupunkikeskukseksi ja kävelypainotteiseksi kevyen liikenteen oloja parantamalla. Pyörätiet ulotetaan ydinkeskustaan. Pääkirjaston yleisen arkkitehtuurikilpailun voittajatyö Johdanto. Näkymät Karstuntieltä ja sisältä. Keskustan viheralueita laajennetaan. Koko keskustalle annetaan vihreä ilme. Keskusta-alueella ja erityisesti kulttuurikeskuksessa kiinnitetään huomiota laadukkaan kaupunkikuvan ja -ympäristön kehittämiseen. Kerroslukujen nostaminen 5-6 kerrokseen, paikoin korkeammaksikin on tärkeää kaupunkikuvan kannalta. Rakennusoikeuksien nosto keskustassa mahdollistaa rakennuskannan uusimisen ja pysäköintijärjestelyt. Pysäköinti sijoitetaan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin kortteleiden alle tai yhteisiin keskitettyihin pysäköintilaitoksiin (esim. Nahkurintori, torinaluspysäköinti). Johdannon tekijä on arkkitehti SAFA Ilmari Lahdelma (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy). Kirkkoon, Harjulle, Harjulaan, Rantapuistoon ja Keskusaukiolle muodostetaan kaupunkikuvalliset näkymäakselit. Raskas liikenne ohjataan keskustan ohi valtateille. Kuva: Jussi Tiainen 14

16 5 KESKUSTAN KEHITTÄMISEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma Suunnitelma on valmistunut vuoden 2001 lopussa (tarkistuksia ). Suunnitelma sisältää kaksi vaihtoehtoa asuntopainotteinen vaihtoehto 1 (s.18) ja liikepainotteinen vaihtoehto 2 (s.19). Asuinkerrosalaa suunnittelualueella on nykyään noin k-m2. Vaihtoehdosta riippuen nettolisäystä suunnitelmassa on noin k-m2, mikä merkitse noin lisäasukasta. Yleissuunnitelmaa toteutettaessa ei selkeästi tehtäisi valintaa suunnitelmassa olevien vaihtoehtojen välillä, vaan vaihtoehtoja pidetään kehyksinä, joiden puitteissa tehdään valinnat asemakaavojen laadinnan yhteydessä ottaen huomioon reaaliset toteuttamismahdollisuudet. Palvelun ja hallinnon tiloja on nykyään noin k-m2. Suunnitelmassa esitetään nettolisäystä noin 6000 k-m2. Keskeisimpiä hankkeita ovat kesällä 2002 valmistunut valtion virastotalo ja tuleva pääkirjasto. Liike- ja toimistotiloja on nykyään noin k-m2. Vaihtoehdosta riippuen nettolisäystä on k-m2. Suurimmat lisäykset kohdistuvat mm. päivittäistavarakaupan tarjontaan. Yleistä pysäköintiä varten on tällä hetkellä keskeisellä alueella noin 1660 autopaikkaa. Suunnitelman mukaan maanpinnalle jäisi yhteensä autopaikkaa ja maan alle sijoitettaisiin nykyisten noin 260 autopaikan lisäksi uutta autopaikkaa. 5.2 Keskustaan liittyvien alueiden suunnittelutilanne Nykyisellä keskustan asemakaavavarannolla ja keskustan yleissuunnitelmalla on mahdollista varautua yhteensä n lisäasukkaaseen ydinkeskustassa ja sen lähiympäristössä asumisväljyyden kasvun toteutumisesta riippuen. Keskustan ympäristön kasvutavoitteeseen ( lisäasukasta) vastaaminen edellyttäisi uusien asuinalueiden kaavoittamista n uudelle asukkaalle. Yllä: Lohjan lukio (arkkitehti Aarne Ervi 1954). Alla: Lohjan tori. Keskustan alueen väestörakenne poikkeaa monessa suhteessa muiden kaupunginosien väestörakenteesta. Vanhusväestön sekä nuorten aikuisten osuudet ovat huomattavat, kun taas lasten osuus on pieni. Yhden hengen asuntokuntien osuus on keskustassa lähes 60 %. Keskustan laajentamisen lähtökohtaisina perusteina voidaan siten pitää paitsi väestönkasvuun varautumista, myös keskustan väestörakenteen monipuolistamista. Nykyinen kaavavaranto: Keskustan yleissuunnitelma ( k-m2 / lisäasukasta) Keskustan yleissuunnitelman ulkopuolinen keskusta-alue (14 000k-m2: 290/340 lisäasukasta) Pitkäniemen pientalokaava (8 700k-m2: 180/210 lisäasukasta) Moisiolle rakentuvat tontit (n k-m2: 70/80 lisäasukasta) 15

17 Keskustaa tukevien alueiden suunnittelutilanne: Taimisto Alue on yksi keskeisistä rakentamattomista keskustaan liittyvistä alueista, joka voitaisiin toteuttaa varsin tehokkaasti keskustaa tukien noin m2:n laajuisen teollisuusasemakaavan uusimisella. Esimerkkilaskelma: korttelipinta-ala m2, e=0,5 - >23 250k-m2: 480/570 lisäasukasta Moision alue Moision rakentamattomaksi jääneen asuntokaava-alueen (v. 1951) uudistamisessa tulee ottaa huomioon alueen luonne arvokkaana kulttuurimaisemana ja osana kirkkomaisemaa. Esimerkkilaskelma: korttelipintaala n m2, e=0,3 - >31 800k-m2: 660/780 lisäasukasta. Porla Porlan alueen asemakaavaehdotuksessa on esitetty alueelle asuinrakentamista (eteläosaan), julkista rakentamista (hotelli, palvelutalo), tutkimuslaitoksen aluetta sekä suojelu- ja puistoaluetta (Aurlahden ja rannan suunnat). Esimerkkilaskelma: 3 000k-m2 -> 60/70 lisäasukasta Hiidensalmi Alueelle on ideoitu yrityspuiston ja asuntomessualueen rakentamista. Hiidensalmen alueen saastuneen maaperän kunnostaminen tulee selvittää ja ottaa huomioon alueen rakentamisessa. Yllä: Tytyrin kaivosalue sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Haikarin puukaupunki Alueen asemakaavaluonnoksessa on osoitettu uutta asuinkerrosalaa n k-m2, mikä merkitsisi noin 500 lisäasukasta asumisväljyydestä riippuen. Alueen toteuttamiseksi puurakentamisen kohdealueena on järjestetty arkkitehtikilpailu. Rakentamisen suuntaviivat ratkeavat alkuvuodesta Lisäksi työpaikkarakentamiselle on omat aluevarauksensa; keskustan tuntumassa esim. Pappilankorpi. 5.3 Asukkaiden osallistuminen Asukkaiden osallistumiselle on luotu järjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Yksi uuden lain keskeisimmistä tavoitteista on mankäytön suunnitteluprosessin kehittäminen entistä vuorovaikutteisemmaksi. Aidon vuorovaikutuksen aikaansaaminen edellyttää kaikkien osapuolten (asukkaiden, kiinteistönomistajien, yrittäjien, virkamiesten) välillä tapahtuvaa avointa tiedonvaihtoa, yhteisen kielen ja tiedollisen tason hakemista sekä suunnitelmien ymmärrettävyyden parantamista. Yllä ja alla: Haikarin entinen kalkkikaivosalue, jossa on meneillään Moderni puukaupunki -hanke. 16

18 5.4 Lohjan keskustan kaupan ja palvelun alojen kehittämis- ja verkostoitumisprojekti Projektilla tähdätään Lohjan keskustan kaupallisen vetovoimaisuuden lisäämiseen. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi on sekä yritys- että verkostotasolla tapahtuva kehittäminen. Lohjan keskustan kaupalliset kehittämishankkeet Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) ESR -rahoitteisella kasvuyritysprojektilla ja Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisvaroilla rahoitettavat Lohjan keskustan kehittämishankkeet keskittyvät elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämiseen. Taustaa Helsingin Yliopiston Länsi-Uudenmaan Täydennyskoulutuslaitoksen tekemien tutkimusten pohjalta on havaittu, että ostovoimaa valuu pois Lohjalta pääkaupunkiseudulle ja lähialueiden ostoskeskuksiin etenkin erikoistavaroiden osalta. Kaupungin tarjotessa yritystoiminnalle tarkoituksenmukaiset puitteet ja kehittämällä keskustayritysten liiketoimintaa edelleen saadaan lisättyä keskustan kaupallista vetovoimaa ja käännettyä asiakasvirrat takaisin Lohjalle. Tavoite Lohjan keskustan kehittämishankkeilla vahvistetaan Lohjan asemaa läntisen Uudenmaan teollisena, kaupallisena, hallinnollisena sekä koulutuksen että kulttuurin toiminnallisena keskuksena Lohjan kaupungin visio 2005 mukaisesti. Keskustan kehittämisyhdistys Vuoden 2003 aikana Lohjalle perustetaan Keskustan kehittämisyhdistys, jonka tarkoituksena on vahvistaa Lohjan kaupunkikeskustan roolia alueellisena keskuksena ja kohottaa sen toiminnallista ja kaupunkikuvallista tasoa. Yhdistys edistää Lohjan keskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä sekä jäsentensä yhteis- toimintaa, kehittää keskustassa toimivien yritysten ja yhteisöjen yleisiä toiminta- mahdollisuuksia ja parantaa kaupallisia yhteisiä toimintaedellytyksiä keskustassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys koordinoi keskustassa tapahtuvaa ohjelma- toimintaa, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja, opastaa keskustassa toimivia ammatinharjoittajia, yrityksiä ja yhteisöjä ja näiden yhteenliittymiä sekä tiedottaa keskustassa tapahtuvista toiminnoista. Profiitti -kehittämisohjelma Lohjalaisista keskustayrittäjistä on koottu ydinryhmä, jonka toimintaa kehitetään yrityskohtaisesti tehtävällä Profiitti - tuottavuusanalyysillä ja kehittämisohjelmalla. Sen puitteissa TE-keskuksen Profiitti -konsultti läpikäy yhdessä yrittäjän kanssa yrityksen kaikki keskeiset toiminnot ja analysoituaan ne antaa ehdotuksen kyseisen yrityksen kehittämisohjelmaksi. Vuoden 2002 aikana 16 lohjalaisessa yrityksessä toteutettiin Profiitti -kehittämisohjelma. Alla: Lohjan keskustaa Pyhän Laurin kirkon ympäristön kulttuurikeskustan suunnasta. Kehittämis- ja verkostoitumisprojekti Alkukartoituksen pohjalta esiin nousevista usealle yritykselle yhteisistä kehittämisteemoista järjestetään kaikille yrittäjille avoin koulutuskokonaisuus, joka yrittäjien tarpeista ja kiinnostuksen kohteista riippuen pitää sisällään mm. taloushallintoa, johtamisteemoja, kuluttajasosiologiaa, myymäläsuunnittelua, asiakassuhdemarkkinointia, jne. Kevään 2002 aikana yrittäjille on järjestetty avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa on käsitelty keskustan yleissuunnitelmaa, keskustassa suunnitteilla olevia suuria rakennushankkeita sekä tulevaisuuden kulutustrendejä. Kesällä toteutettiin yrittäjien keskuudessa Kunta-SWOT ja strategiadiagnoosi kaupungin elinkeinopolitiikasta. Syksyllä yrittäjät ovat läpikäyneet strategisen johtamisen valmennuskokonaisuuden halutun tulevaisuuden määrittämiseksi ja saavuttamiseksi keväällä heille annetun Lohjan keskustan fyysisen suunnittelun kattavan tietopaketin pohjalta. Projekti jatkuu vuoden 2003 aikana. 17

19 18

20 19