UST. On sanottu, että kaupunki on ihmistaidon kollektiivinen saavutus. Kaupunkiasumisessa saavutetaan suurin sosiaalinen teho

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UST. On sanottu, että kaupunki on ihmistaidon kollektiivinen saavutus. Kaupunkiasumisessa saavutetaan suurin sosiaalinen teho"

Transkriptio

1 LOHJAN KESK UST AN KEHIT TÄMISEN VISIO KESKUST USTAN KEHITTÄMISEN On sanottu, että kaupunki on ihmistaidon kollektiivinen saavutus. Kaupunkiasumisessa saavutetaan suurin sosiaalinen teho K E S K U S T A N (Lohja menneisyyden kertomaa ja tämän päivän kuvia; Lohjan yhdistymisen juhlakirja) K E H I T T Ä M I S T O I M I K U N N A N R A P O R T T I

2 KAUPUNGINHALLITUKSELLE Kaupunginhallitus asetti vuoden 2002 loppuun kestäväksi toimikaudeksi keskustan kehittämisen toimikunnan. Sen tehtävänä on huolehtia siitä, että keskustan uudeksi yleiskaavaksi muotoutuvan keskustan kehittämissuunnitelman laadinnassa toteutetaan kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet ja että kuulluiksi tulevat kaikki ne tahot, joiden kuulemista mahdollisimman hyvän tuloksen aikaansaaminen edellyttää. Toimikunta päättää keskustan kehittämiseen liittyvien projektien vastuunjaosta, koordinoinnista ja projektien käynnistämisestä. Toimikunta asetettiin kaupunginhallituksen avuksi hallituksen toimiessa keskustan kehittämissuunnittelun johtoryhmänä. Toimikuntaan valittiin seitsemän luottamushenkilöjäsentä Erkki Alhopuro, Teuvo Laine, Pekka Myllyniemi, Matti Pajuoja, Ritva Peltomaa, Raija-Liisa Pöllänen ja Taina Saari ja hänen erottuaan toimikunnasta Leena Levonperä sekä nimesi Pekka Myllyniemen toimikunnan puheenjohtajaksi ja Erkki Alhopuron varapuheenjohtajaksi. Toimikunta kutsui pysyväksi asiantuntijaksi kaavoitusjohtaja Heikki Rouvisen. Toimikunnan sihteereinä ovat toimineet Mikko Kuosmasen ja Anja Siilanto-Parviaisen jälkeen Nina Granath. Toimikunnan raportin on toimittanut vt. kaupunginarkkitehti Katariina Haigh. Toimikunta on käsitellyt työssään aluetta, jonka lähtökohtana on keskustan kehittämisen yleissuunnitelma-alue. Sen lisäksi on tarkasteltu kuitenkin laajempaa aluetta, jota rajaavat Aurlahti, Pyhän Laurin kirkko, Lohjanharju ja Porla. Lisäksi on otettu huomioon E 18 -moottoritieltä Hiidensalmen kautta tuleva sisääntulo kaupungin keskustaan. Toimikunta on esitellyt työnsä kuluessa keskustan kehittämistä kaupunginhallitukselle sekä ympäristölautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle, järjestänyt keskustelutilaisuuden asukasyhdistyksille ja kylätoimikunnille. Tiedotusvälineille on järjestetty yksi tiedotustilaisuus. Toimikunta asetti tavoitteekseen antaa kaupunginhallitukselle ehdotus keskustan kehittämistä koskevaksi visioksi. Visio pohjautuu kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupungin strategiaan. Tämä tavoitteenasettelu esiteltiin kaupunginhallitukselle vuoden 2002 alussa. Toimikunta esittää Lohjan keskustan kehittämisen vision 2010 seuraavasti: Lohja on vuonna 2010 läntisen Uudenmaan keskeinen kulttuurin, koulutuksen, kaupan ja hallinnon keskus. Keskustan liikenneverkko ottaa tasapuolisesti huomioon kaikki liikennemuodot. Lohjalaiset voivat kokea keskustan yhteiseksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi olohuoneekseen. SISÄLLYSLUETTELO Alueen kartta 1 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITTÄMINEN 1.1 Lohjan kaupungin perustehtävä 1.2 Lohjan kaupungin visio 1.3 Kaupungin kehittämisen strategiset linjaukset 1.4 Maakuntakaava kaupungin kehittämisen lähtökohtana 1.5 Yleiskaavalliset arviot kaupungin asukasluvun ja asumisväljyyden kasvusta 2 LOHJAN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN PROSESSI 2.1 Parempi kaupunkikeskusta 2.2 Keskustan kehittämistavoitteet 2.3 Kekustan maankäytön ja rakentamisen kehittämisperiaatteet 3 LOHJAN KAUPUNKIKESKUSTAN VISIO TOIMIKUNNAN EHDOTUS 3.1 Lohjan keskustan ominaisuudet 3.2 Ajatuksia kaupunkikeskustan kehittämiseksi 3.3 Lohjan keskustan kehittämisen visio VISION TOTEUTTAMISEKSI TARVITTAVAT STRATEGISET LINJAUKSET 5 KESKUSTAN KEHITTÄMISEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma 5.2 Keskustaan liittyvien alueiden suunnittelutilanne 5.3 Asukkaiden osallistuminen 5.4 Lohjan keskustan kaupan ja palvelun alojen kehittämis- ja verkostoitumisprojekti LIITTEET Osayleiskaavaluonnos, vaihtoehto 1 Osayleiskaavaluonnos, vaihtoehto 2 Maakuntakaavaluonnos Ratalinjan Espoo-Vihti-Lohja selvitys

3 Keskusta muodostuu neljästä kehitettävästä osasta, jotka ovat: Kirkon ympäristön k u l t t u u r i k e s k u s t a, Kulttuurikeskustan lounaispuolella sijaitseva k a u p a l l i n e n k e s k u s t a Aurlahden rantamaisemiin sijoittuva s i n i n e n k e s k u s t a Lohjanharjun määrittämä v i h r e ä k e s k u s t a Toimikunta esittää raportissaan myös vision toteuttamiseksi tarvittavat strategiset linjaukset ja toimet keskustan kehittämisen toteuttamiseksi. Olennaisen osan keskustan kehittämisen toteuttamisessa muodostaa laadittu keskustan kehittämisen yleissuunnitelma, joka sisältää kaksi vaihtoehtoa asuntopainotteisen vaihtoehdon 1 ja liikepainotteisen vaihtoehdon 2. Toimikunta ehdottaa, että yleissuunnitelma saatetaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi siten, että jatkosuunnittelun pohjana ovat molemmat vaihtoehdot huomioiden hallinto-oikeuksien myöhemmät päätökset. Yllä: Lohjan keskusta lännestä. Alla: Keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko. Keskustan kehittämisen toimikunta antaa oheisena raporttinsa kaupunginhallitukselle. Lohjalla Pekka Myllyniemi Heikki Rouvinen Erkki Alhopuro Nina Granath Teuvo Laine Leena Levonperä Matti Pajuoja Ritva Peltomaa Kuva: Museokuva Ay Raija-Liisa Pöllänen 2

4 3 Hiidensalmi Hiidensalmi Hiidensalmi Hiidensalmi Hiidensalmi Haikari Haikari Haikari Haikari Haikari Moisio Moisio Moisio Moisio Moisio kulttuurikeskusta kulttuurikeskusta kulttuurikeskusta kulttuurikeskusta kulttuurikeskusta vihreä keskusta vihreä keskusta vihreä keskusta vihreä keskusta vihreä keskusta kaupallinen keskusta, kaupallinen keskusta, kaupallinen keskusta, kaupallinen keskusta, kaupallinen keskusta, sininen keskusta sininen keskusta sininen keskusta sininen keskusta sininen keskusta

5 1 LOHJAN KAUPUNGIN KEHITTÄMINEN 1.1 Lohjan kaupungin perustehtävä Lohjan kaupungin tarkoituksena on turvata lohjalaisille elämän edellytykset ja inhimilliset kehittymismahdollisuudet ja kehittyä läntisen Uudenmaan vetovoimaisimpana keskuksena valtuusto päätti tässä esitetyt kaupungin vision ja strategiset linjaukset osana kaupungin taloussuunnitelmaa ja talousarviota Lohjan kaupungin visio 2005: asukkaan Lohja on vuonna 2005 osa Helsingin vaikutuspiirissä olevaa Länsi-Uudenmaan toiminnallista teollisuuden, hallinnon, kaupan sekä koulutuksen ja kulttuurin keskusta, joka seudullisella yhteistyöllä turvaa hyvinvoinnin perusedellytykset (Lohjan kaupungin strategia). 1.3 Kaupungin kehittämisen strategiset linjaukset Lohjan kehittäminen perustuu: Luonnon ja ympäristön hyödyntämiseen kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta Kaupungin ydinkeskustan tiivistämiseen Toimivaan energiahuoltoon Aluekeskuksen asemaan hyvässä yhteistyössä lähikuntien kanssa sekä kasvavaan vuorovaikutukseen pääkaupunkiseudun kanssa Yritystoiminnan kehittämiseen ja uusiin yrityksiin Valmistautumiseen moottoritien tuomiin muutoksiin Toimiviin peruspalveluihin asukkaiden psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja eriarvoisuuden estämiseksi Tasapainoiseen talouteen (Lohjan kaupungin strategia) Jokasyksyiset markkinat ja omenakarnevaalit Kauppakadulla. 1.4 Maakuntakaava kaupungin kehittämisen lähtökohtana Uudenmaan liiton laatima Uudenmaan maakuntakaavaluonnos (s.20) on valmistunut Kaava on tarkoitus hyväksyä vuonna Maakuntakaavaan liittyvän kehittämissuosituskartan kohteista Lohjan kaupungin kannalta keskeisimpiä kohteita ovat: E-18 -kehittämiskäytävä Alueen suunnittelulla ja kehittämistoimenpiteillä luodaan edellytyksiä sellaisten toimintojen sijoittumiselle, jotka hyötyvät hyvistä yhteyksistä kansainväliseen logistiikkaverkkoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikenteen, elinkeinoelämän ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. 4

6 Hanko-Lohja-Hyvinkää -vyöhyke Alueen elinkeinoelämälle luodaan edellytyksiä yhteyksiä ja infrastruktuuria parantamalla. Alueen kehittäminen tapahtuu kuntien, elinkeinoelämän liikkeenharjoittajien ja valtion sektoriviranomaisten yhteistyönä. Alueen tunnettavuutta kehitetään ainutlaatuisen harjuluonnon ja kulttuurimaisemien avulla. Herkän harjuluonnon ja arvokkaiden pohjavesialueiden vaatimukset otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Lohjan alueella taajamatoiminnoille varatut alueet lisääntyvät voimassa olevaan Länsi-Uudenmaan seutukaavaan nähden Etelä-Lohjalla lähinnä Vohloisten alueella, Länsi-Lohjalla Routiolla ja Paloniemessä sekä Pohjois-Lohjalla Immulassa. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi on merkitty Nummenkylän alue. Maakuntakaavaehdotukseen lisätään keskustatoimintojen kohdemerkintä kaupungin keskustan lisäksi myös Virkkalan kohdalle. Keskustan paikallisesti ja osin valtakunnallisestikin merkittävää historiallista rakennuskantaa: Espoo-Vihti-Lohja -kaupunkirata Maakuntakaavaehdotukseen sisällytettävä Espoo-Vihti-Lohja -kaupunkirata (Uudenmaan liitto / Sito-konsultit Oy 2002) (kartta s.21) tulee vaikuttamaan Lohjalla maankäytön suunnitteluun etenkin Lohjan keskustan, Ventelän ja Muijalan asemien ympärille laadittujen väestösuunnitteiden pohjalta radan kulkiessa nykyistä tavaraliikenteen rataa pitkin. Radan kannattavuuden lähtökohtana on pidetty asemien lähialueiden asukasmäärien kasvua; jokaisen aseman (Lohjan keskusta, Lohjan asema sekä Muijala) ympäristöön on esitetty tavoite lisäasukkaasta. Ratalinjauksen väestötavoitteiden saavuttamisessa voidaan tukeutua paitsi asemien lähialueiden kasvuun, myös yhteystarpeen toimivuuteen asemien ja muiden kaupunginosien välillä. Ratalinjaus voidaan toteutumisaikataulusta riippuen sisällyttää tulevaisuudessa Muijalan ja Espoon välillä osaksi ELSA-radan suunnitelmaa, jossa ELSA-rata erkanisi Muijalan kohdalta länteen vt 1:n linjausta noudatellen. Väestötavoitteen saavuttaminen vaatii Lohjan kaupungilta rohkeaa ja näkemyksellistä kaupunkisuunniteluvisiointia. Yläkuvassa entinen kaupungintalo ja Pohjolan talo, keskellä Puu-Anttila, alla Luoman talo. 1.5 Yleiskaavalliset arviot kaupungin asukasluvun ja asumisväljyyden kasvusta Väestönkehitys, muuttoliike ja väestösuunnite 2025 Lohjan seutukunnan (Lohja, Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja) väkiluvuksi vuonna 2025 on arvioitu eli kasvuennuste vuoteen 2000 verrattuna on lisäasukasta. Vuosittainen väestönkasvu on Lohjan kaupungissa vaihdellut 0,5-1,3 %:n välillä vuosien aikana. Väestö on kasvanut tänä aikana n asukkaalla ( > ). Muuttovoiton osuus vastasi noin 60% ajanjakson väestönkasvusta. Vuonna 2000 Lohjan nettomuutto (+271 henkeä) koostui ainoastaan Uudeltamaalta suuntautuneesta muutosta, josta pääkaupunkiseutu käsitti 60%. 5

7 Seutukunnittaiset nettomuuttoluvut vuosilta paljastavat merkkejä Helsingin seudun muuttovoittojen hiipumisesta, ja muuttovoittojen leviämisestä hieman entistä useampaan seutukuntaan. Vuoteen 2030 mennessä Lohjan seutukunnan on arvioitu sijoittuvan neljänneksi nopeimmin kasvavan seutukunnan joukkoon (suhteessa seutukunnan väkilukuun) Helsingin, Porvoon ja Oulun seutukuntien jälkeen. Väestönkasvun jatkuessa kaupungin nykyisellä noin 1 %:n vuosittaisella tasolla pitäisi suunnittelussa varatua noin lisäasukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. 1,5 %:n vuosittaisella väestönkasvulla väkiluku kohoaisi vuoteen 2025 mennessä noin asukkaalla eli noin asukkaaseen Uudenm aan litto 0,5 % 1% 1,5% 2% Yllä: Laurinpäivänä Keskusaukiolla. Alla: Lohjan tori VÄESTÖENNUSTE Uudenmaan liitto ,5 % % ,5% %

8 Asuntotuotantotarve ja asumisväljyyden kasvu Uudenmaan liitto ( ) on arvioinut, että asuntotuotannon tarve Uudellamaalla on huomattavasti suurempi kuin mitä 1990-luvun loppupuolella tuotettiin. Asuntotuotanto tulisi lähes kaksinkertaistaa 1990-luvun loppupuolen tuotantoluvuista. Lohjan seutukunnan vuosittaisen asuntotuotantotarpeen on ennustettu olevan suurin lähivuosina ( : 700 kpl/vuosi, : 400 kpl/vuosi). Lohjan kaupungissa valmistui vuosina yhteensä 876 asuntoa (keskimäärin 175 kpl/vuosi), joiden yhteispinta-ala oli k-m2. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 54,5 %, kerrostaloasuntoja 36,5 % ja rivitaloasuntoja 9 % (Kiinteistötoimi). Nykyinen asumisväljyys asukasta kohden on Lohjan kaupungissa 40,9 k-m2. Uudenmaan liitto ( ) on ennustanut asumisväljyyden kasvavan kaudella Uudellamaalla keskimäärin 0,36 k-m2/vuosi. Kaudella asumisväljyys kasvoi 0,45 k-m2/vuosi/asukas. Ennusteen mukaisen kasvun toteutuessa asumisväljyys kasvaisi Lohjalla 48,7 k-m2:iin vuoteen 2025 mennessä. Ajallista kerroksellisuutta keskustassa: Yllä työväentalo torin laidalla. Vuoteen 2025 mennessä ainoastaan 1%:n vuotuisen väestönkasvun aiheuttama asuinkerrosalan lisätarve Lohjalla nykyisellä asumisväljyydellä olisi noin k-m2. Ennustetun asumisväljyyden kasvun (+7,8k-m2/asukas) toteutuminen yhdessä 1%:n vuosittaisen väestönkasvun kanssa merkitsisi yhteensä noin k-m2 suuruista lisäkerrosalantarvetta asuntotuotannossa. Asumisväljyyden kasvun vaikutus kerrosalatarpeeseen on pitkällä tähtäimellä lähes yhtä merkittävä kuin väestönkasvu. Lohjan kaupungin asemakaavoissa, keskustan asuntopainotteisessa yleissuunnitelmassa sekä hajaasutusalueiden osayleiskaavojen mukaisilla rakennuspaikoilla on rakennusoikeutta yhteensä noin k-m2. Kaiken rakennusoikeuden ei voida olettaa toteutuvan esimerkiksi maanomistusoloista ja kaavojen vanhentuneisuudesta johtuen. Merkittävimmät vanhentuneet kaava-alueet sijaitsevat Moisionpellolla ja Jönsbölessä. (Lähteet: Suomen Kuntaliitto, Rakennemuutoskatsaus elokuu 2002; Uudenmaan liitto, Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen selostus ; UML, Lohja-Vihti-Espoo ratalinjan selvitys 2002; Lohjan kaupunki) Yllä: Nuorisotalo Harjula. Alla: Laurinkatu 55 (entinen kaupunginhotelli). 7

9 2 LOHJAN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN PROSESSI 2.1 Parempi kaupunkikeskusta (Lohjan kaupunkiohjelma, Lohjan tie parhaaksi kaupungiksi, 1997) Tavoitteena on Lohjan kaupunkiympäristön parantaminen ja kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden lisääminen kaupunkirakenteen, kaupunkikuvan, liikennejärjestelmän ja kaupallisen rakenteen kannalta. Projekti on Lohjan lähtökohdista suunniteltu toteuttamisohjelma Suomalaisten kävelykeskustojen kehittämisohjelmalle. Projekti muodostuu seuraavista osaprojekteista: Ydinkeskustaprojekti: Lohjan vanhan perinteisen keskustan kehittäminen vetovoimaiseksi ostoskeskukseksi Lohjan Agenda 21-projektin tavoitteiden mukaisesti yhteistoiminnassa kiinteistönomistajien, yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Postikatu rantabulevardiksi: Yhteyden luominen Lohjan keskustan ja Lohjanjärven ranta-alueen välille, ranta-alueelle johtava Postikatu kehitetään Aurlahdenkadun arvokkaaksi jatkeeksi. Paikkarinkatu Karnaistenkatu kehäkaduksi: Keskustan kaupunkimaisuuden edistäminen luomalla selkeä kehäkatu, jossa on hyvät kevyen liikenteen väylät. Kävely ja polkupyöräily keskustassa ystävällisemmäksi, pysäköinnin järkiperäistäminen ja katutilojen selkiinnyttäminen: Keskustan liikennejärjestelmien kehittäminen erityisesti kevyen liikenteen kannalta. 2.2 Keskustan kehittämistavoitteet (Jukka Turtiainen, 2000) Keskustan vahvuudet (Lohjan keskustan kehittäminen; Lohjan keskustan kehittämismahdollisuuksien tarkastelu; Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, Helmikuu 2002) - ajallisesti ja historiallisesti mo- nipuolinen ympäristö - elävä ja monipuolinen kaupunki- keskusta - vahvat julkiset palvelut - vahva ja toimiva perinteikäs kauppapaikka - hyvä imago mm. kesä- kaupunkina - maisemallisesti mielenkiintoinen ja omalaimainen sijainti, joka on vielä nähtävissä kaupunkikuvas- sa - ydinkeskustassa on runsaasti tyhjiä ja vajaasti rakennettuja alueita, jotka tarjoavat mahdolli- suuksia myös uusille toiminnoille ja rakentamiselle, mm. asunto- jen lisäämiselle keskustassa 1. Keskustaa kehitetään kokonaisuutena eri hankkeiden yhteinen perusta turvattava: pysäköinti, liikennejärjestelyt, viihtyisä ympäristö kaikki resurssit saatava käyttöön toimijoiden (yritykset, kiinteistöjen omistajat, asukkaat, kunta) yhteisten tavoitteiden pohjalta kehittämisorganisaatio on tehokas ja nopea eikä rahoitus muodosta pullonkauloja Alla: Laurinkatu Laurinpäivänä. 2. Liikekeskusta pidetään tiiviinä ja toiminnallisesti monipuolisena kaupalliset toiminnat sijoitetaan siten, että asiointiliikkuminen eri palvelupisteiden välillä on vaivatonta myös jalkaisin keskustahankkeiden yhteinen perusta turvattava: pysäköinti, liikennejärjestelyt, viihtyisä ympäristö 3. Keskustaan on helppo päästä koko kaupunkiseudulta liikenneverkko kuntoon 8

10 pysäköinti yhtä vaivatonta kuin parhaissa kauppakeskuksissa myös julkinen liikenne edistää keskustassa asiointia - linja-autoreittien ja pysäkkien sijoitus keskustassa 4. Keskustalla on myönteinen imago liikkumisympäristöt ovat viihtyisät kaupunkikuva on korkeatasoinen ympäristörakentaminen on kestävää ja kaunista kaupunkikuvassa on historia ja ajallinen ulottuvuus 2.3 Keskustan maankäytön ja rakentamisen kehittämisperiaatteet (Jukka Turtiainen, 2000) 1. Liikekeskustan rajaus ja keskustan tiivistäminen rajaus suurin piirtein nykyiselle alueelle kaupan ja pysäköinnin suuryksiköt sijoitetaan alueelle keskustaa ympäröivälle asuntovyöhykkeelle suotavaa sijoittaa katutasoon liike- ja työtiloja 2. Toiminnallinen katupari: Laurinkatu Kauppakatu ko. katuja kehitetään ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen perusväylinä yhdyskadut luonteeltaan erilaisia 3. Kaupan suuryksiköt sijoitetaan keskustan reunoille ja/tai päihin, Erikoiskauppa ja tavaratalot sijaitsevat keskellä näiden välissä suuryksiköiden sijoitus tasapainottaa liikennevirtoja, tukee pysäköinnin rationaalista järjestämistä ja asiakasvirtojen ohjaamista erikoiskauppojen myymälöihin 4. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen kaikilla keskustan kaduilla, resurssien keskitys katutiloihin kattava pyörätieverkosto, keskeisille alueille riittävästi pyörätelineitä jalankulkuympäristön parantaminen/turvallisuus ja viihtyisyys uudisrakennuksiin katutasoon liiketiloja ja ikkunallisia työtiloja ei varsinaista kävelykatua, mutta jalankulkualueena kehitetään erityisesti toria ympäristöineen kortteleiden sisäisiä jalankulkuväyliä luodaan rakentamisen ja uudistamisen myötä valtuusto hyväksyi Lohjanharjun osayleiskaavan muuttamisen ja laajentamisen vaihtoehdon, joka ei sisällä kaupan suuryksiköitä tulevan moottoritien sisääntulotien itäpuolen ja nykyisen valta- tie 25:n väliselle alueelle valtuusto hyväksyi Anttilan tava- ratalon laajennuksen mahdollistavan asemakaava- muutoksen. Uudenmaan ympäristökeskus vahvisti pää- töksen (Kaavasta ei valitettu. Tontille on rakennettu Citymarket. Vanha tavaratalo on purettu.) valtuusto hyväksyi Lohjan kau- pungin ja Osuuskauppa Seudun välisen aiesopimuksen kauppa- keskuksen sijoittamiseksi kortteliin 221 (nykyinen linja-autoaseman kortteli) valtuusto hyväksyi korttelin 221 ja lähiympäristön asemakaavan uuden liikekeskuksen sijoittami- seksi alueelle. (Valtuuston päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen.) 5. Pysäköintijärjestelmän valinta ja sitä koskevan kehittämisohjelman laatiminen keskustan kehittämishankkeen pohjaksi Vaihtoehdot: 1) nykyinen tonttikohtainen, 2) hajakeskitetty, 3) keskitetty 9

11 6. Asuntojen lisääminen keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen keskusta tarvitsee omat asukkaansa, jotka käyttävät keskustan palveluja omina lähipalveluina palvelujen toimintaedellytykset paranevat ja monipuolistuvat 7. Kaupunkikuvan kehittämisperiaatteiden hyväksyminen ja rakentamisen ohjaaminen johdonmukaisesti keskustan kaupunkikuva nyt hajanainen, mm. kerrosluvun vaihtelu II - VI lähes vierekkäisillä tonteilla koko keskusta-alueen kaupunkikuvan perusperiaatteet mm. kerrosluvut, katutason kerrosten käyttötarkoitukset ym. määriteltävä ja noudatettava johdonmukaisesti tasapainoisen kaupunkikuvan aikaansaamiseksi 8. Yhteydet puistoihin ja vihreyden lisäys julkisissa ulkotiloissa keskustan julkisten ulkotilojen laatutasoa nostettava lisäämällä vihreyttä, huolehtimalla yhteyksistä viheralueille ja rantoihin keskustan puistojen kulutuskestävyydestä ja kunnossapidosta huolehdittava 9. Julkiset palvelut tukemaan liikekeskustan toimintoja vihreän kampusympäristön (Pohjolanmäen ja Lohjan museon välinen alue) laadusta ja kunnossapidosta sekä yhteyksistä keskustaan huolehdittava mahdollisuuksia kehitettävä julkisten palvelujen tuomiseksi painopistealueille esimerkiksi torin äärellä sijaitsevan paloaseman tontille (Turtiaisen esityksessä puhutaan tässä yhteydessä kirjastosta, mutta valtuusto on päättänyt sen sijoittamisesta kampusalueelle.) valtuusto hyväksyi Anttilan kaupunginosan korttelia 23 koske- van asemakaavan muutoksen pääkirjaston sijoittamiseksi kortteliin kaupunginhallitus päätti kau- pungin ydinkeskustan yleiskaavatasoisen strategisen suunnittelun käynnistämisestä (mm.): 1. Koko ydinkeskustan kehittämisedellytysten selvittä- miseksi käynnistetään yleiskaavatasoinen suunnittelu Lohjan keskustan (osayleiskaava) yleis- suunnitelma on valmistunut ( , tarkistuksia ). Suunnitelma esitelty ympäristölautakunnalle 7.3. ja yleisötilai- suudessa sekä valtuustolle Ympäristölautakunnan käsittely 13.6.; lausuntopyynnöt lautakunnilta ja kh:n elin- keino- ja työllisyysjaostolle. Keskiviikkona järjestettiin Monkolassa keskustan osayleiskaavaluonnoksesta infotilaisuus, jossa oli edusta- jia mm. asukasyhdistyksistä ja yrityksistä (joista osa myös merkittäviä kiinteistön- omistajia kaupungissa). 10

12 3 LOHJAN KAUPUNKIKESKUSTAN VISIO TOIMIKUNNAN EHDOTUS 3.1 Lohjan keskustan ominaisuudet Historiallisesti kaupungin keskusta on maalaispitäjän keskusta, jonka lähtökohtana olivat kirkko, pappila ja markkinapaikka. Koska Lohjalla ei ole historiallista kaupunkiperinnettä, myös kaupungin keskusta on rakennettava. Lohjalla on kuitenkin selvä Lohjanharjun, Lohjanjärven ja Pitkäniemen sekä Hiidensalmen teollisuusalueiden ja Porlan alueen väliin sijoittuva kaupunkikeskusta. Lohjan keskusta on kehittynyt Pyhän Laurin kirkon ympäristöön sijoittuvaksi koulutus- ja kulttuurikeskustaksi sekä sen lounaispuolelle sijoittuvaksi kaupalliseksi keskustaksi. Keskustaan sijoittuvat myös julkisen hallinnon keskeiset palvelut. Keskustan katuverkosto on sekava ja laajentunut henkilöautoliikenne on jouduttu sovittamaan vanhaan katuverkkoon. Katuverkko perustuu historiallisesti pääosin lukuihin mennessä syntyneeseen pienen tonttikokoon - aikaan, jolloin autoliikennettä ei juuri ollut luvulta lähtien kaavoissa ollutta kävelykatua ei ole koskaan alettu toteuttaa. Pyöräilyliikenteelle varatut väylät eivät ulotu ydinkeskustaan. Lohjalla on kuitenkin keskustasta lähtevä verrattain kehittynyt julkinen linja-autoliikenne. Henkilöjunaliikenne Karjaan ja Hyvinkään välillä lopetettiin 1980-luvun puolivälissä. Kaupallinen keskusta uhkaa näivettyä, jos kaupan suuryksiköt sijoittuvat muualle kuin keskustaan. Näkymä harjulta keskustan ylitse. Yllä 1990-luvulta, alla 1930-luvulta. 11

13 3.2 Ajatuksia kaupunkikeskustan kehittämiseksi Seuraavia ideoita on käytetty niissä Suomen kaupungeissa (kuten Jyväskylä, Hyvinkää, Järvenpää), joissa kaupunkikeskustan kehittämissuunnitelmat on toteutettu. Tavoitteellisella kehittämistyöllä on mahdollista aikaansaada HYVÄ KESKUSTA, jonka ominaispiirteitä ovat seuraavat: 1. Keskusta on kaupungin kasvot Keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta heijastaa kaupungin elinvoimaa ja lisää kiinnostavuutta. 2. Keskusta palvelee kaikkia kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa vanhoja, nuoria, yksinäisiä, perheitä autottomia, autoilijoita 3. Hyvä keskusta kannattaa Se edistää asiakaskäyntejä ja parantaa kannattavuutta. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa. KESKUSTARAKENTEEN IHANNEMALLI kaupungilla on selvä keskipiste kaupalliset veturit ovat jalankulku- etäisyydellä: erikoiskauppa ryhmittyy veturien välimaastoon näyteikkunariveissä ei ole suuria katkoja julkiset ja muut toiminnot ovat lähi- etäisyydellä kevyt- ja joukkoliikenne tukevat kauppojen toimintaa keskustassa on riittävästi paikoitustilaa yhden pysäköinnin periaatteella huoltoliikenne ei kulje kauppakaduilla keskustassa on hyvä rakennettu ympäristö. 4. Lohjalla on ainutlaatuinen mahdollisuus hyvän keskustan rakentamiseen On tilaa rakentaa. Kaupungilla on laaja maanomistus. Maanmyynnistä tulee rahoituslähde. Ellei keskustaa kehitetä tavoitteellisesti on uhkana TAANTUVA KESKUSTA, jolloin 1. Kestävä kehitys vaarantuu asiointi rakentuu autoliikenteen varaan 2. Tasa-arvo heikentyy autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan 3. Palvelutaso ei kehity ei synny monipuolisten palvelujen ja keskitettyjen asiakasvirtojen mukanaan tuomaa imua eikä synergiaa ja uusia palveluja sen seurauksena 4. Kaupan työpaikat vähenevät ostovoiman siirtyminen ja huonompi kannattavuus keskustassa vähentää työpaikkoja 5. Kaupunki menettää kehittämisaloitteen aloite siirtyy muille ja arvokas maaomaisuus keskustassa jää käyttämättä. 12

14 3.3 Lohjan keskustan kehittämisen visio 2010 LOHJAN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN VISIO 2010 Lohjalla on vuonna 2010 Uudenmaan läntisen osan keskeinen kulttuurin, kaupan ja hallinnon keskusta. Keskustan liikenneverkko ottaa tasapuolisesti huomioon kaikki liikennemuodot. Lohjalaiset voivat kokea keskustan yhteiseksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi olohuoneekseen. Keskusta muodostuu neljästä kehitettävästä osasta, jotka ovat: Kirkon ympäristön kulttuurikeskusta, Kulttuurikeskustan lounaispuolelle sijaitseva kaupallinen keskusta, Aurlahden rantamaisemiin sijoittuva sininen keskusta ja Lohjanharjun määrittämä vihreä keskusta. 13

15 4 VISION TOTEUTTAMISEKSI TARVITTAVAT STRATEGISET LINJAUKSET Keskeiset kulttuurilaitokset sijoitetaan kulttuurikeskustaan. Keskeiset hallinnon palvelut sijoitetaan kaupungin keskustaan. Kaupan suuryksiköt sijoitetaan kaupalliseen keskustaan. Kaupallisen toimivuuden kannalta keskustan kaikkeen rakentamiseen sijoitetaan liiketiloja. Keskustan säilyttämiseksi elävänä asumista sijoitetaan lähes jokaiseen ydinkeskustan kortteliin. Keskusaukiota ja sen lähiympäristöä kehitetään julkiseksi kaupunkikeskukseksi ja kävelypainotteiseksi kevyen liikenteen oloja parantamalla. Pyörätiet ulotetaan ydinkeskustaan. Pääkirjaston yleisen arkkitehtuurikilpailun voittajatyö Johdanto. Näkymät Karstuntieltä ja sisältä. Keskustan viheralueita laajennetaan. Koko keskustalle annetaan vihreä ilme. Keskusta-alueella ja erityisesti kulttuurikeskuksessa kiinnitetään huomiota laadukkaan kaupunkikuvan ja -ympäristön kehittämiseen. Kerroslukujen nostaminen 5-6 kerrokseen, paikoin korkeammaksikin on tärkeää kaupunkikuvan kannalta. Rakennusoikeuksien nosto keskustassa mahdollistaa rakennuskannan uusimisen ja pysäköintijärjestelyt. Pysäköinti sijoitetaan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin kortteleiden alle tai yhteisiin keskitettyihin pysäköintilaitoksiin (esim. Nahkurintori, torinaluspysäköinti). Johdannon tekijä on arkkitehti SAFA Ilmari Lahdelma (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy). Kirkkoon, Harjulle, Harjulaan, Rantapuistoon ja Keskusaukiolle muodostetaan kaupunkikuvalliset näkymäakselit. Raskas liikenne ohjataan keskustan ohi valtateille. Kuva: Jussi Tiainen 14

16 5 KESKUSTAN KEHITTÄMISEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma Suunnitelma on valmistunut vuoden 2001 lopussa (tarkistuksia ). Suunnitelma sisältää kaksi vaihtoehtoa asuntopainotteinen vaihtoehto 1 (s.18) ja liikepainotteinen vaihtoehto 2 (s.19). Asuinkerrosalaa suunnittelualueella on nykyään noin k-m2. Vaihtoehdosta riippuen nettolisäystä suunnitelmassa on noin k-m2, mikä merkitse noin lisäasukasta. Yleissuunnitelmaa toteutettaessa ei selkeästi tehtäisi valintaa suunnitelmassa olevien vaihtoehtojen välillä, vaan vaihtoehtoja pidetään kehyksinä, joiden puitteissa tehdään valinnat asemakaavojen laadinnan yhteydessä ottaen huomioon reaaliset toteuttamismahdollisuudet. Palvelun ja hallinnon tiloja on nykyään noin k-m2. Suunnitelmassa esitetään nettolisäystä noin 6000 k-m2. Keskeisimpiä hankkeita ovat kesällä 2002 valmistunut valtion virastotalo ja tuleva pääkirjasto. Liike- ja toimistotiloja on nykyään noin k-m2. Vaihtoehdosta riippuen nettolisäystä on k-m2. Suurimmat lisäykset kohdistuvat mm. päivittäistavarakaupan tarjontaan. Yleistä pysäköintiä varten on tällä hetkellä keskeisellä alueella noin 1660 autopaikkaa. Suunnitelman mukaan maanpinnalle jäisi yhteensä autopaikkaa ja maan alle sijoitettaisiin nykyisten noin 260 autopaikan lisäksi uutta autopaikkaa. 5.2 Keskustaan liittyvien alueiden suunnittelutilanne Nykyisellä keskustan asemakaavavarannolla ja keskustan yleissuunnitelmalla on mahdollista varautua yhteensä n lisäasukkaaseen ydinkeskustassa ja sen lähiympäristössä asumisväljyyden kasvun toteutumisesta riippuen. Keskustan ympäristön kasvutavoitteeseen ( lisäasukasta) vastaaminen edellyttäisi uusien asuinalueiden kaavoittamista n uudelle asukkaalle. Yllä: Lohjan lukio (arkkitehti Aarne Ervi 1954). Alla: Lohjan tori. Keskustan alueen väestörakenne poikkeaa monessa suhteessa muiden kaupunginosien väestörakenteesta. Vanhusväestön sekä nuorten aikuisten osuudet ovat huomattavat, kun taas lasten osuus on pieni. Yhden hengen asuntokuntien osuus on keskustassa lähes 60 %. Keskustan laajentamisen lähtökohtaisina perusteina voidaan siten pitää paitsi väestönkasvuun varautumista, myös keskustan väestörakenteen monipuolistamista. Nykyinen kaavavaranto: Keskustan yleissuunnitelma ( k-m2 / lisäasukasta) Keskustan yleissuunnitelman ulkopuolinen keskusta-alue (14 000k-m2: 290/340 lisäasukasta) Pitkäniemen pientalokaava (8 700k-m2: 180/210 lisäasukasta) Moisiolle rakentuvat tontit (n k-m2: 70/80 lisäasukasta) 15

17 Keskustaa tukevien alueiden suunnittelutilanne: Taimisto Alue on yksi keskeisistä rakentamattomista keskustaan liittyvistä alueista, joka voitaisiin toteuttaa varsin tehokkaasti keskustaa tukien noin m2:n laajuisen teollisuusasemakaavan uusimisella. Esimerkkilaskelma: korttelipinta-ala m2, e=0,5 - >23 250k-m2: 480/570 lisäasukasta Moision alue Moision rakentamattomaksi jääneen asuntokaava-alueen (v. 1951) uudistamisessa tulee ottaa huomioon alueen luonne arvokkaana kulttuurimaisemana ja osana kirkkomaisemaa. Esimerkkilaskelma: korttelipintaala n m2, e=0,3 - >31 800k-m2: 660/780 lisäasukasta. Porla Porlan alueen asemakaavaehdotuksessa on esitetty alueelle asuinrakentamista (eteläosaan), julkista rakentamista (hotelli, palvelutalo), tutkimuslaitoksen aluetta sekä suojelu- ja puistoaluetta (Aurlahden ja rannan suunnat). Esimerkkilaskelma: 3 000k-m2 -> 60/70 lisäasukasta Hiidensalmi Alueelle on ideoitu yrityspuiston ja asuntomessualueen rakentamista. Hiidensalmen alueen saastuneen maaperän kunnostaminen tulee selvittää ja ottaa huomioon alueen rakentamisessa. Yllä: Tytyrin kaivosalue sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Haikarin puukaupunki Alueen asemakaavaluonnoksessa on osoitettu uutta asuinkerrosalaa n k-m2, mikä merkitsisi noin 500 lisäasukasta asumisväljyydestä riippuen. Alueen toteuttamiseksi puurakentamisen kohdealueena on järjestetty arkkitehtikilpailu. Rakentamisen suuntaviivat ratkeavat alkuvuodesta Lisäksi työpaikkarakentamiselle on omat aluevarauksensa; keskustan tuntumassa esim. Pappilankorpi. 5.3 Asukkaiden osallistuminen Asukkaiden osallistumiselle on luotu järjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Yksi uuden lain keskeisimmistä tavoitteista on mankäytön suunnitteluprosessin kehittäminen entistä vuorovaikutteisemmaksi. Aidon vuorovaikutuksen aikaansaaminen edellyttää kaikkien osapuolten (asukkaiden, kiinteistönomistajien, yrittäjien, virkamiesten) välillä tapahtuvaa avointa tiedonvaihtoa, yhteisen kielen ja tiedollisen tason hakemista sekä suunnitelmien ymmärrettävyyden parantamista. Yllä ja alla: Haikarin entinen kalkkikaivosalue, jossa on meneillään Moderni puukaupunki -hanke. 16

18 5.4 Lohjan keskustan kaupan ja palvelun alojen kehittämis- ja verkostoitumisprojekti Projektilla tähdätään Lohjan keskustan kaupallisen vetovoimaisuuden lisäämiseen. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi on sekä yritys- että verkostotasolla tapahtuva kehittäminen. Lohjan keskustan kaupalliset kehittämishankkeet Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) ESR -rahoitteisella kasvuyritysprojektilla ja Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisvaroilla rahoitettavat Lohjan keskustan kehittämishankkeet keskittyvät elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämiseen. Taustaa Helsingin Yliopiston Länsi-Uudenmaan Täydennyskoulutuslaitoksen tekemien tutkimusten pohjalta on havaittu, että ostovoimaa valuu pois Lohjalta pääkaupunkiseudulle ja lähialueiden ostoskeskuksiin etenkin erikoistavaroiden osalta. Kaupungin tarjotessa yritystoiminnalle tarkoituksenmukaiset puitteet ja kehittämällä keskustayritysten liiketoimintaa edelleen saadaan lisättyä keskustan kaupallista vetovoimaa ja käännettyä asiakasvirrat takaisin Lohjalle. Tavoite Lohjan keskustan kehittämishankkeilla vahvistetaan Lohjan asemaa läntisen Uudenmaan teollisena, kaupallisena, hallinnollisena sekä koulutuksen että kulttuurin toiminnallisena keskuksena Lohjan kaupungin visio 2005 mukaisesti. Keskustan kehittämisyhdistys Vuoden 2003 aikana Lohjalle perustetaan Keskustan kehittämisyhdistys, jonka tarkoituksena on vahvistaa Lohjan kaupunkikeskustan roolia alueellisena keskuksena ja kohottaa sen toiminnallista ja kaupunkikuvallista tasoa. Yhdistys edistää Lohjan keskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä sekä jäsentensä yhteis- toimintaa, kehittää keskustassa toimivien yritysten ja yhteisöjen yleisiä toiminta- mahdollisuuksia ja parantaa kaupallisia yhteisiä toimintaedellytyksiä keskustassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys koordinoi keskustassa tapahtuvaa ohjelma- toimintaa, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja, opastaa keskustassa toimivia ammatinharjoittajia, yrityksiä ja yhteisöjä ja näiden yhteenliittymiä sekä tiedottaa keskustassa tapahtuvista toiminnoista. Profiitti -kehittämisohjelma Lohjalaisista keskustayrittäjistä on koottu ydinryhmä, jonka toimintaa kehitetään yrityskohtaisesti tehtävällä Profiitti - tuottavuusanalyysillä ja kehittämisohjelmalla. Sen puitteissa TE-keskuksen Profiitti -konsultti läpikäy yhdessä yrittäjän kanssa yrityksen kaikki keskeiset toiminnot ja analysoituaan ne antaa ehdotuksen kyseisen yrityksen kehittämisohjelmaksi. Vuoden 2002 aikana 16 lohjalaisessa yrityksessä toteutettiin Profiitti -kehittämisohjelma. Alla: Lohjan keskustaa Pyhän Laurin kirkon ympäristön kulttuurikeskustan suunnasta. Kehittämis- ja verkostoitumisprojekti Alkukartoituksen pohjalta esiin nousevista usealle yritykselle yhteisistä kehittämisteemoista järjestetään kaikille yrittäjille avoin koulutuskokonaisuus, joka yrittäjien tarpeista ja kiinnostuksen kohteista riippuen pitää sisällään mm. taloushallintoa, johtamisteemoja, kuluttajasosiologiaa, myymäläsuunnittelua, asiakassuhdemarkkinointia, jne. Kevään 2002 aikana yrittäjille on järjestetty avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa on käsitelty keskustan yleissuunnitelmaa, keskustassa suunnitteilla olevia suuria rakennushankkeita sekä tulevaisuuden kulutustrendejä. Kesällä toteutettiin yrittäjien keskuudessa Kunta-SWOT ja strategiadiagnoosi kaupungin elinkeinopolitiikasta. Syksyllä yrittäjät ovat läpikäyneet strategisen johtamisen valmennuskokonaisuuden halutun tulevaisuuden määrittämiseksi ja saavuttamiseksi keväällä heille annetun Lohjan keskustan fyysisen suunnittelun kattavan tietopaketin pohjalta. Projekti jatkuu vuoden 2003 aikana. 17

19 18

20 19

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALON KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto 2.4.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLHÄISTEN TEHDAS ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI, Ylhäisten (14) kaupunginosan korttelin 7 tontilla 5. Sijaintikartta

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. 050 347 5632 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 14.10.2015 KAAVOITUSKATSAUS 2015 2016 KAAVOITUSKATSAUS 2015 2016 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KIVIRANNAN KAAKKOISKULMAAN

ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KIVIRANNAN KAAKKOISKULMAAN TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaupunkirakenne 20.3.2002 1 ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KIVIRANNAN KAAKKOISKULMAAN 2VDOOLVWXPLVMDDUYLRLQWLVXXQQLWHOPD.DDYRLWXNVHQNRKGH Asemakaavoitettava alue sijaitsee 22.

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

HOLMANTIEN GRILLIKIOSKI:

HOLMANTIEN GRILLIKIOSKI: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaupunkirakenne 29.5.2013 LIITE 6 1(6) HOLMANTIEN GRILLIKIOSKI: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ Keskusta, Kauppalaispihan kortteli

JYVÄSKYLÄ Keskusta, Kauppalaispihan kortteli JYVÄSKYLÄ Keskusta, Kauppalaispihan kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS, kaavatunnus 01:158 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan otsikko: Asemakaavan muutos 1. kaupunginosan korttelin 11 tonteille

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 29.11.2011/tark. 26.8.2016 Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla ( Äänekosken kaupunki 2016).

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot