Luku 8 Opinahjot ja terveyspalvelut Viimeksi muokattu Kaukopään koulu kansakoulu Vuoksenniskan yhteiskoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 8 Opinahjot ja terveyspalvelut Viimeksi muokattu 7.4.13. Kaukopään koulu kansakoulu Vuoksenniskan yhteiskoulu"

Transkriptio

1 1 Luku 8 Opinahjot ja terveyspalvelut Viimeksi muokattu Kaukopään koulu kansakoulu Vuoksenniskan yhteiskoulu Terveyden ja sairaanhoito Lääkäripalvelut Viipurin lääninsairaala Terveystalo-neuvola Nämä aiheet käsittelemättä: Päiväkoti-sauna-pesula Imatran palvelutaloyhdistys Raution toimintakeskus Lähteet: Sulo Siitonen, Ruokolahti-kotiseutulukemisto Kaukopään koululta saatu aineisto koulun 70-vuotisjuhlapuhetta varten (2007). Täydennetty haastatteluissa kerrotuilla tiedoilla ja tarinoilla (Signe Mannonen, Kerttu Karhu, Laina Oinonen, Eila Karpus, Riitta Ollikainen ja Raija Kiljunen). Pertti Viinanen: Luottamusmies ja Aulis Väisänen: Nähtyä ja koettua vuosien varrelta. Maija Nevalainen: Lainajyvästöstä euroaikaan Maija-Liisa Kykkänen, Imatran koululaitos 100 vuotta, 1996 (Kertomus Ruokolahden kouluista) Irma Piirosen muistelmakirjoitus Raili Ijäksen kirjoitus Atte Kososen kirjoitus Tässä luvussa Katsaus koululaitoksen kehittymiseen Ruokolahdella, tarkemmin Rautionkylän lasten koulunkäynnistä ensin Rantakoululla eli Vuoksenniskan kansakoulussa ja sittemmin uuden koulun valmistuttua Kaukopäässä, joka onkin ollut keskeinen ja kaikkia lapsiperheitä koskettava instituutio Rautionkylässä. Myös oppikoulu- ja lukiomuistoja on saatu talteen. Kouluasioiden jälkeen on muistoja lääkärikäynneistä ja kylän omasta terveystalosta. Kouluopetuksen käynnistyminen kangerteli Ruokolahdella Ensimmäisistä kouluista ja koulumestareista Imatran seudulla on löydettävissä tietoja vasta luvun alkupuolelta. Ruokolahdella oli koulutupa, jossa pitäjän koulumestari antoi opetusta niin lapsille kuin aikuisillekin. Koulumestareille hyväksyttiin ohjesääntö pitäjänkokouksessa Kansakouluasetus annettiin vuonna Sen mukaan kansakoulun paikallinen hoito annettiin kunnan itsenäisesti päätettäväksi, toimilupa piti kuitenkin pyytää Helsingistä. Into kansakoulujen perustamiseen oli eri osissa maata hyvin erilainen. Ruokolahdella vastustettiin aluksi koulujen perustamista. Keisarillinen Senaatti oli kehottanut kirjeessään 1860 kuntalaisia myöntämään pitäjän vara-aitasta 50 tynnyriä ruista ja 50 tynnyriä ohraa kansakoulun avuksi. Kun kirjelmä luettiin kuntakokouksessa maaliskuussa 1870, kuntalaiset vastasivat kaikki yksimielisesti, että myö ei nyt eikä vastaisuudessakaan myönnetä viljaa koulua varten annettavaksi.

2 2 Vastustuksesta huolimatta päätettiin kuitenkin jo seuraavana vuonna 1971 perustaa kuntaan kansakoulu, ja vuonna 1972 aloitti Salosaaressa toimintansa Vaittilan kansakoulu ja se olikin parikymmentä vuotta Ruokolahden kunnan ainoa koulu. Vihdoin koulu Immalanjärven kylään Kuntakokouksessa vuonna 1902 tehtiin päätös Immolan läntisen kansakoulun perustamisesta Vuoksenniskalle, mutta päätös peruttiin. Vuonna 1906 tuli Viipurin läänin Kuvernöörinvirastosta päätös, jonka mukaan Ruokolahden kunta velvoitettiin 200 mk sakon uhalla perustamaan kansakoulu Immolan kylään sekä rakentamaan koulutalo. Koululle ostettiin tila Immalanjärven rannalta koulua varten. Tilalla olevan talon tupa oli kooltaan 49 m 2 ja siinä koulu pääsi aloittamaan toimintansa. Entisen maalaistalon yhteyteen rakennettiin 1907 luokkahuone ja eteinen, 1914 eteisen viereen toinen luokkahuone uutta koulurakennusta kunta ei sakonuhasta huolimatta ryhtynyt rakentamaan. Koulurakennusta laajennettiin vielä rakentamalla toinen kerros, jonne tuli kaksi luokkahuonetta, opettajainhuone sekä miesopettajan asunto. Yleinen oppivelvollisuuslaki tuli Suomessa voimaan Alakoulu perustettiin vuonna 1923, sen käyttöön vuokrattiin Immolan kartanon väentupa. Uusi alakoulurakennus valmistui vuonna 1927 entisen koulun välittömään läheisyyteen. (Imatran koululaitos 100 vuotta) Koulussa tuli ahdasta Vuoksenniskan kansakoulu joutui jatkuvasti toimimaan puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa. Kun alueen väestö kasvoi nopeasti Kaukopään tehtaan käynnistyessä, tuli koulussa ahdasta. Jotkin luokat joutuivat käymään koulua Suojeluskunnan talolla, kunnes uusi Kaukopään koulu saatiin käyttöön. Opetustiloiksi joutuivat eteiset ja opettajien keittiötkin, voimistelutunnit oli pakko pitää ulkona miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. (Kaukopään koulun arkistot) (Imatran koululaitos 100 vuotta) Rautionkylän koululaisten koulumatka ja muistot Rantakoulusta Vuoksenniskan kansakoulussa kävivät koulunsa myös Rautionkylän lapset vuoteen 1937 asti. Vanhaa koulu kutsuttiin puheessa Rantakouluksi. Koulu sijaitsi Rautionkylästä katsottuna Immolanhovin peltojen (nykyisen golfkentän) takana, lähellä Immalanjärven rantaa paikalla, jossa nykyisin on Imatran kaupungin vesilaitos. Vuonna 1937 Vuoksenniskan kansakoulussa oli 653 oppilasta. Siellä oli neljä luokkaa: 1-2 vuosiluokat muodostivat alakoulun ja 3-4 luokat yläkoulun. Riitta Ollikainen, joka oli lapsena lähetetty Iisalmesta äidin kotitaloon Koholaan tädin ja enojen luokse, aloitti koulunkäynnin Vuoksenniskan koulussa vuonna Hän kuvaa koulutietä: Koholasta lähdettiin Karpuksen ohi, ei menty maantielle (Niskapietiläntie) saakka. Suunnilleen Olkinuorankatua Hovin pelloille, siitä mentiin ja ihmiset olivat töissä siellä. Se tie meni hovin navetan ali. Koulukaveri, jonka kanssa kuljin, oli samanikäinen Hyvärisen Eeva. Hyvärisillä oli ensimmäinen kauppa Rautionkylässä. Serkkuni Eeva Vanhanen oli apulaisena Immolan hovin hammaslääkärillä. Pistäydyttiin koulutien varrella Eevan luona, ja Eeva antoi meille omenat. Hovin isot sonnit olivat aitauksessa. Entisten koululaisten muistot koulutien alkuvaiheesta todistavat, että monenlaisia ratkaisuja oli jouduttu tekemään koulutiloja järjestettäessä: Kävin ensimmäisen vuoden Rantakoulussa Vuoksenniskalla. Toisen vuoden kävin Suojeluskuntapirtissä, koska oppilaita oli niin paljon. Sitten pääsin uuteen Kaukopään kouluun, joka olikin hieno koulu.

3 3 Koululaisten määrää kuvaa eräs Immalan koulun opettaja 1937 juuri ennen Kaukopään koulun saamista käyttöön: Viimeisen viiden vuoden aikana on Vuoksenniskalle suuntautuneen kansainvaelluksen vaikutuksesta tilanne koulussamme käynyt aivan ylipääsemättömän tukalaksi. Lapsia lappautuu kouluun aivan loputtomiin, ihan vilisemällä. Viiden vuoden aikana on opettajamäärä pitänyt kaksinkertaistaa. Nyt vuonna 1937 on opettajia 14 ja oppilaita 653. Kunnan viranomaiset ovat oivaltaneet, etteivät koulumme seinät pikkuväen puolelta kestä sellaista rynnistystä ja ovat kiirehtineet saamaan koulun Kaukopäähän. (Nevalainen, Lainajyvästöstä euroaikaan) Eräs muistelija kertoo koulun aloittamimsesta vuonna 1936: Olin kovin ujo tuohon aikaan, joten kouluun meno oli minulle kova kokemus. Laura-sisko, joka oli jo aloittanut alakoulun vuotta aikaisemmin, vei minut kouluun ja antoi kaikki tarvittavat tiedot opettajalle. Tuossa Vuoksenniskan koulussa oli niin paljon oppilaita, että piti olla kaksi vuoroa. Kerttu ja Martti olivat jo yläkoulussa ja he olivat aamuvuorossa, joka alkoi klo 8. Minä Lauran kanssa jouduin iltavuoroon ja meidän koulutunnit alkoivat klo 12 ja kestivät neljään. -- Suorin tie kouluun oli kulkea jonkinlaista kärritietä kaatopaikan ohi. Sateisella ilmalla tie oli saviliejua ja ainakin kerran kaaduin niin, että kaikki vaatteeni olivat saviliejussa. En muista millaisia poruja sain kotona. Talvella tuo koulutie oli aivan tukossa ja jouduimme rahjustamaan lumihangessa. Virallinen tie oli aurattu, mutta sitä kautta matka olisi ollut pidempi. Joskus kuljimme radan kautta. Meitä aina peloteltiin, että ratavahti sakottaa meitä ja ajaa meidät pois junaradalta. Harvoin sitä reittiä uskalsimme käyttää. Rantakoululla oli opettaja Haverisella oli omat kehittämänsä systeemit oppilaiden rikkeistä ja kurittomuuksista. Ne olivat mojovia luunappeja, oikean käden keskisormella ne kolahtivat kalloihimme kuin höyryvasarat. Hän harjoitutti sormensa kynttä oppilaiden nähden napsauttelemalla sitä kuuluvasti moninaisiin paikkoihin luokassa. Myös iskut karttakepillä sormille pulpettia vasten olivat hänen mielestään käyttökelpoisia rangaistuksia. Oppilasaines oli lähiympäristöstä, Karjalasta ja Savosta Imatralle työn perään muuttaneiden vanhempien lapsia. Joukossa oli isoja monta kertaa luokalle jääneitä vuotiaita pojanroikaleita, jotka hakkasivat pienempiä. Minäkin jouduin heidän silmätikukseen, kun puhuin Turun murretta, johon sotkin Helsingin slangia. Uusi hieno koulurakennus täyttyi heti alkuunsa Pekka Nevalainen vaikutti koulun uuden koulun rakentamiseen Ruokolahden kunnanvaltuustossa, ja toimikin koulun ensimmäisenä johtokunnan puheenjohtajana. (Signe Mannonen). Koulunrakennuksen suunnitteli arkkitehti Jalmari Lankinen. Kaukopään koulu rakennettiin hienolle paikalle Rautionkylään maantien varrelle Raution talon maasta myydylle tontille vuonna 1937 ja otettiin käyttöön saman vuoden syksyllä. Samaan aikaan rakennettiin Puntalan koulua saman rakennusmestari Huttusen johdolla. Kaukopään koulu vihittiin lokakuun Syksyllä 4 opettajaa ja 200 oppilasta siirtyi Vuoksenniskan koululta uuteen hienoon kouluun. Koulurakennus oli ensimmäiset vuodet nykyistä pienempi, siinä oli vain kaksi kerrosta. Niinpä 200 oppilaasta osa joutui heti käymään koulua iltavuorossa, joka alkoi klo 13. (Imatran koululaitos 100 vuotta) Tilavia luokkahuoneita oli seitsemän, lisäksi oli opettajien asuntoja kolmikerroksisessa siipirakennuksessa.

4 4 Koulun käyttäjämäärä kasvoi jatkuvasti, ja varsinkin sodan jälkeistä tilannetta voi nimittää ahtauden ajaksi Kaukopään koulussa. Rajan takaa tulleita siirtolaisia jäi Imatran alueelle paljon. (Imatran koululaitos 100 vuotta) Alkuvuosina ja sodan jälkeen koulun suuret lapsimäärät tulivat alueelle muuttaneista perheistä, 50-luvulla kouluun tulivat sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Ja ahdasta oli edelleen. Enimmillään Kaukopään koulussa oli yli 400 oppilasta. Tämän päälle tulivat vielä Vuoksenniskan yhteiskoulussa kirjoilla olevat oppilaat. Yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna Sillä ei ollut alkuun omaa rakennusta, joten se toimi vuokralla Kaukopään koulun tiloissa iltavuorossa. Vuoksenniskan yhteiskoulun alkuajoista kerrotaan myöhemmin omassa luvussa. Kaukopään koulu oli aluksi kaksikerroksinen. Koulurakennukseen rakennettiin lisätilaa ensin koulun päätyyn käsityöluokan päälle ja vuonna 1949 rakennettiin kolmas kerros. Rakennustöiden aikana yhteiskoulun oppitunteja järjestettiin myös Immolan lentokentän halleissa. Luokkahuoneiden vähyyden vuoksi juhlasalikin jaettiin kahdeksi luokkahuoneeksi. Kaukopään koulussa oli oppilaita koulun siirtyessä perustetulle Imatran kauppalalle vuonna 1948 seuraavasti: - alakoulu yläkoulu jatkoluokat 80 Syksyllä 1951 Kaukopään koulun tilat palautuivat kokonaan kansakoulun käyttöön, kun yhteiskoulu pääsi siirtymään vanhaan kansakoulurakennukseen Immalanjärven rantaan (Vuoksenniskalle valmistui uusi koulutalo Honkaharjuun) luvun lopulla Kaukopään koululla toimi muutaman vuoden ns. jatkokoulu, jonka nimi muuttui sitten kansalaiskouluksi Kansalaiskoulu siirtyi jo vuonna 1960 Rantakoulun tiloihin, jotka vapautuivat Vuoksenniskan yhteiskoulun saadessa vuorostaan käyttöön uudet hienot rakennukset. Kaukopään koulun tilat saneerattiin perusteellisesti 1990-luvun alkupuolella. Koulun sisätilat uudistettiin ja rakenteisiin tehtiin tarpeelliset muutokset. Erityisesti parannuksia työoloihin vaikuttivat ilmastoinnin, sisäpuhelinten, suihkujen, pukuhuoneen (myös opettajia varten omansa) ja uudistettujen ruokailutilojen myötä. Kouluruokailusta kertoo pitkäaikainen keittäjä Signe Mannonen Kouluruokailu on kuului koulupäivään Suomessa jo 1930-luvulla, tosin aluksi kouluruoka oli aina lusikkaruokaa ja leivät tuotiin eväissä kotoa. Ruokailu tapahtui luokissa, jonne järjestäjät hakivat ruoka-astiat keittolasta. Keittäjä tarkasti ensin käsien puhtauden. Kouluruokailun alkuaikoina oppilaiden tuli tuoda kotoa perunoita, juureksia, marjoja ja sieniä. Järjestettiin myös opettajan johdolla koululaisten sienten- ja marjankeruupäiviä, jolloin oppilaat keräsivät raaka-aineita koulun keittiölle. Raija Kiljunen muistelee, että neljännellä luokalla koko luokka käveli Puntalantien varteen puolukoita poimimaan. Signe Mannonen aloitti työnsä Kaukopään koulun keittiössä kevättalvella 1947 ja oli koulun keittäjänä samassa talossa 33 vuotta. Hän jäi eläkkeelle vuonna Signen tullessa Kaukopään koululle keittäjäksi oli koulussa yli 800 oppilasta, kun yhteiskoulun oppilaat

5 5 laskettiin mukaan. Sinä vuonna rakennettiin koulun laajennusta, ja lentokonehallilla opiskelevat oppikoululaiset tulivat koululle syömään. Edellinen keittäjä oli saanut lopputilin, kun hän oli kirnunnut koulun maidosta voita. Johtajaopettaja tavoitti keittäjän voin teosta ja niin joutui keittäjä lähtemään. Keittiöön otettiin nyt 2 keittäjää, jotka aluksi jakoivat yhden keittäjän palkan. Palkkaa korotettiin ja kesälomakin myönnettiin kummallekin. Kun oppikoulu muutti pois, alennettiin keittäjien palkkaa työn vähentymisen perusteella. Koulun keittiössä oli puuhellat ja vesi tuli Immalanjärvestä. Koululle tehtiin kyllä kaivo, mutta vesi ei riittänyt kaivossa koulun keittiön käyttöön. Joskus vesipumput eivät toimineet, ja silloin vettä haettiin Monosen Hiljan kaivosta saaveilla. Myös tiskivesi kuumennettiin padassa hellalla. Signe Mannonen muistelee työtä Kaukopään koulun keittiössä 1940-luvulla: Keittiössä oli mustat rautapadat, haloilla piti tehdä tulet. Vesi haettiin joskus koulun kaivosta saaveilla. Tiskivesi kuumennettiin padassa, joka oli aina sitä varten hellalla. Puuropäivänä oli 36 ämpäriä, joilla puuro jaettiin luokkiin. Puuro ei palanut pohjaan kuin yhden kerran. Puuro keitettiin tinapadassa, joka oli rautapadan sisässä, vesi oli välissä. Vellit ja keitot keitettiin rautapadassa, siinä isossa. Aina oli pelko, että ruoka loppuisi kesken. Sodan jälkeen elintarvikkeita säännösteltiin, ja koulun keittäjätkin joutuivat kamppailemaan annosten kanssa. Kansanhuollosta Vuoksenniskalta piti aina kuukauden lopussa hakea seuraavan kuukauden paperit. Keittäjä käveli hakemaan paperit jalkaisin. Oli suunniteltava mitä minäkin päivänä tuodaan ja miten paljon. Osuusliikkeestä tuotiin lihat, Valiolta Tienhaarasta maito. Sinnekin keittäjä käveli tekemään tilaukset. Keittola-apulainen Hilja Heinosen tehtäviin kuului käydä Valiolla (Tienhaaraassa) rahastamassa nämä kaupat. Maito tuli 60 litran tonkassa. Se oli kokomaitoa, siitä sai siis tehtyä vaikka voita. Viranomaiset kävivät välillä tarkastamassa mittauksilla, oliko se puhdasta. Alkeellisimmista oloista huolimatta ihmiset olivat silloin kuitenkin yhtä terveitä tai terveempiä kuin nykyisin. Signe Mannosen aikana 33 vuoden aikana ei koskaan tullut ruuasta mitään epidemiaa. Oli opittu tekemään raskasta työtä. Keittäjän työkin oli paljolti kantamista, kun kellarikerroksesta ruoka vietiin luokkiin ylimpään kerrokseen saakka. Kaukopään koulun johtajaopettajat Runald E. Mäkelä Martti Arppo Runald E. Mäkelä Toivo Luukkanen Jussi Virsunen Anja Tiira Mikko Nokelainen (vuodet?) Lasse Tiilikka (mistä vuodesta alkaen?) Muistoja opettajista Kansakoulumme johtajaopettaja Rudolf Mäkelä oli vaikutusvaltainen ja arvostettu henkilö sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa. Hän oli hyvin tiukka, mutta oikeudenmukainen päätöksissään. Koulumme opettajista monet asuivat silloin perheineen koulun yhteydessä

6 6 omalla työpaikallaan. Kaikkein kauimpana asui neljännen luokan opettajamme Helvi Iivonen. Hänen työmatkansa linja-autolla Imatran yhteislyseon lähelle oli yli kymmenen kilometriä suuntaansa päivittäin. Muut koulun ulkopuolella asuvat olivat kävelymatkan päässä koulusta. Alakoulumme opettaja Kaarina Vainio oli syntyjään Hiitolasta, suuren Asilan kartanon tytär, ja hän ymmärsi siirtolaisten vaikeudet toisia paremmin. Vainio avioitui keski-ikäisenä laskennon opettajamme, vahvatahtoisen Martti Arpon kanssa. Arppoa pidettiin vannoutuneena poikamiehenä, mutta toisin kävi. Heistä tuli myöhemmin pariskunta ja he saivat kahdet kaksoset. Monet vanhat rautionkyläläiset muistelijat ovat kertoneet miten opettaja Martti Arppo joutui pois poikamiehen siviilisäädystä: Sotien jälkeen oli ankara asuntopula. Martilla oli tilava asunto, joka huoneenvuokralautakunnan päätöksellä määrättiin jaettavaksi erään parhaassa naimaiässä olevan opettajattaren kanssa. Pian oli pinttynyt vanhapoika aviossa. Mäkelä oli silloin meillä opettajana. Arppo oli kova poika, se haetti meillä metsästä katajakepin ja sanoi että kädet pitää panna pöydälle, ja sitten hän nappasi kepillä tuohon. Se oli ankara mies. Martti Arppo oli hyvä opettaja, hänellä oli tapana puristaa kurittomia poikia niskasta. Junamatka Imatran yhteiskouluun Imatralla vuonna 1908 aloittanut ensimmäinen kansakoulua korkeampi oppilaitos oli Imatran yhteislukio, myöhemmin valtion oppilaitokseksi muuttuneena Imatran Yhteislyseo. Yhteiskoulu/yhteislyseo toimi 1920 luvun alkupuolelta Imatrankosken rautatieaseman läheisyydessä alun perin hotelliksi rakennetussa rakennuksessa, joka 2000-luvulla on ollut kuvataideopiskelijoiden käytössä. Kun koulu oli aseman vieressä, kulkivat oppilaat eri suunnista kätevästi junalla kouluun. Koulumatka yhteiskouluun Imatrankoskelle Rautionkylästä Imatrankoskelle taittui junalla Immolan pysäkiltä. Junaa kutsuttiin Äänislinnan pikajunaksi, koska tuli tätä rataa pitkin Äänislinnasta asti kaupunki oli suomalaisilla sodan aikana. Äänislinnan pikajuna kuljetti pääasiassa sotilaita rintamilta lomilleen koti-suomeen. Vaikka juna oli yleensä tupaten täynnä väkeä ja savua, sopivat myös koululaiset sinne sekaan. Sotilaat olivat hyvin ystävällisiä koululaisille ja joskus antoivat pakkauksistaan näkkileipää. Leipäpalat tulivat hyvään tarpeeseen, sillä aina ei ollut koululaisillakaan eväitä. Virasojalla oli vaihto moottorijunaan, joka vei Imatran asemalle. Onneksi koulu oli aivan Imatran aseman vieressä, joten pääsimme kouluun välittömästi junan tultua asemalle. Vuoksenniskan yhteiskoulu toimi Kaukopään koulun tiloissa vuosina Tähän korkeampaan opinahjoon eivät kaikki halukkaat mahtuneet asukasmäärän kasvaessa paikkakunnalla. Kuten aiemmin on mainittu, aloitti vuonna 1943 toimintansa Vuoksenniskan yhteiskoulu 2-luokkaisena iltakouluna Kaukopään kansakoulun tiloissa. Vuoksenniskan yhteiskoulun historiikki kertoo, koulun tilaratkaisuista 1940-luvulla: Ehdotetuista vaihtoehtoista käynnistettävä koulun toimitiloiksi pidettiin parhaana Kaukopään koulun tilojen käyttöä iltavuorossa. Käännyttiin Ruokolahden kunnanvaltuuston ja Kaukopään koulun johtokunnan puoleen. Kumpikin elin suhtautui myönteisesti ja koulun huoneistokysymys ensimmäiseksi vuodeksi oli saanut onnellisen ratkaisun. Pidettiin selvänä oli että Kaukopään kansakoulu ei voisi suorittaa sille annettua uutta tehtävää muuta kuin

7 7 yhden vuoden. Koulua oli ehdottomasti laajennettava ja tehtävä päätös koulun korottamisesta kerroksella. Tehtiin piirrokset koulun korottamisesta yhdellä kerroksella vuonna Tuon kesän sotatapahtumat evakuointeineen tekivät tyhjäksi lupaavan laajennusyrityksen. Jotta yhteiskoulu pääsi syksyllä jatkamaan toimintansa, päätettiin poikien käsityöluokka sisustaa tavalliseksi luokaksi ja käsitöille varata uusi tila koulun kellarikerroksessa. Neljäntenä lukuvuotenaan yhteiskoulu selvisi pulmastaan saamalla käyttöön myös alakoulun luokat, jotka tähän mennessä olivat olleet vain kansakoulun käytössä. Kireimmilleen kehittyi koulun huoneistokysymys viidennen lukuvuoden kohdalla Myös kansakoulun oppilasmäärä oli kasvanut. Voidakseen sijoittaa kaikki kansakoululaiset luokkiin, Ruokolahden kunta oli pakotettu irtisanomaan Vuoksenniskan yhteiskoulun Kaukopään koululta. Tuo päätös olisi merkinnyt kuoliniskua yhteiskoulun toiminnalle. Koulun johtokunta kääntyi kunnanvaltuuston puoleen pyytäen sitä vielä harkitsemaan päätöstä ja etsimään jotain muuta keinoa. Kunnanvaltuusto oli halukas perumaan irtisanomisen. Muina keinoina toteutettiin Vuoksenniskan yhteiskoulun rakennuttama kahden luokkahuoneen lisärakennus Vuoksenniskan kansakoululle, jossa tilanahtaus oli suurin sekä kahden luokkahuoneen sisustaminen Immolan sodassa tuhoutuneen lentohallin säilyneeseen osaan yhteiskoulun käyttöä varten. Näin väheni paine Kaukopään koulun kohdalla ja yhteiskoulun toiminta oli turvattu taas vuodeksi eteenpäin. Tällä välin oli yhteiskoulua lähellä olevissa piireissä herännyt ajatus yhteiskoulun laajentamiseksi täysiluokkaiseksi yliopistoon valmistavaksi kouluksi. Valtioneuvostolle tehtiin siitä anomus mihin saatiin myönteinen vastaus. Mutta taas oltiin vanhan huoneistopulman edessä. Edellytyksenä koulun laajentamiselle oli Kaukopään koulun aikaisemmin toteutumatta jäänyt laajentaminen koulun korottamisesta kerroksella. Korottamisesta tehtiin anomus nyt Imatran kauppalalle, jonka puolelle Rautionkylä jäi Imatran kauppalan perustamisen jälkeen vuonna Kauppala lupasi suorittaa korotuksen, ja työt pantiin alulle heti vuonna Rakennustyö ei valmistunut lukuvuoden alkuun mennessä, joten taas oli turvauduttava tilapäisjärjestelyyn. Koulun juhlasali jaettiin 2 luokaksi ja lentohalliin sijoitettiin toiset kaksi luokkaa iltavuoroon. Laajennustyö saatiin valmiiksi tammikuussa Ensimmäiset ylioppilaat saivat lakkinsa Vuoksenniskan yhteiskoulusta vuonna Se jäikin ainoaksi ikäluokaksi, joka sai yo-lakkinsa Kaukopään koululla. Yhteiskoulu muutti syksyllä 1951 Rantakoululle, kun Vuoksenniskan koulurakennus valmistui ja siirtyi rannalta mäelle Honkaharjun kouluun. Yhteiskoulun tunteja pidettiin tilanpuutteen vuoksi myös lentokonehallissa: Pulpetit olivat pitkän hallin toisessa päässä. Oppikoululaiset hivuttautuivat vähitellen pulpetteineen opettajasta poispäin, ja opettaja sai sitten komentaa tulemaan takaisin hallin etuosaan. Opettajien piti siirtyä koululta lentokonehalleille välitunnin aikana kävellen tai polkupyörällä, ja usein tulivat myöhässä. Opetusministeri Reino Oittinen kävi tarkastamassa tiloja lentokonehalleilla ja kyseli oppilailta miten koulunkäynti sujuu. Hallin lähistöllä oli puuhuussi, jonka vieressä oli puinen risti kuolleen saksalaisen sotilaan muistona. Ristin päällä oli sotilaan kypärä. Raijan luokkatoveri Irma Piironen kertoo vielä välitunneista lentohallituntien yhteydessä: opettajat joutuivat joskus haravoimaan oppilaita läheisestä metsästä, kun he

8 8 olivat unohtuneet sinne sotaleikkiin. Välituntivalvojia ei ollut siihen aikaan. Matematiikan opettaja Kerttu Karhukin muistelee, että jossain vaiheessa kaksi luokkaa toimi lentohallissa ja siirtyminen koululta lentohalleille oli hankalaa. Yhteiskoulun opettajat Alkuun varsinaisia yhteiskoulun opettajia olivat vain Rehtori Joutsamo ja Kerttu Karhu, joka opetti matemaattisia aineita. Myös Kaukopään koulun opettajat opettivat eri oppiaineita yhteiskoulun puolella: Aune? (käsityöt) Iida Länsilehto ja Hanna Jääskeläinen, Käsityöt Pauli Kostamo, poikien voimistelu Aino Tikkanen, tyttöjen voimistelu Eemil Jääskeläinen, käsityö Toini Lakio, suomi Jouko Lakio, uskonto Lauri Komi, matematiikka oli rehtorina Jaakko Hinkka, uskonto ja psykologia Laina Lampisuo Kerttu Karhulla hyvät muistot oppilaista Opetin matematiikan lisäksi kemiaa ja fysiikkaa, vaikka ne eivät olleet niin mieluisia. Alkuun oli myös ruotsin alkeet. Yhtään hankalaa oppilasta ei ole jäänyt mieleen. Koulustakaan ei muuta hankaluutta kuin pimeys ja pimeällä kulkeminen. Usein aloitimme klo 14 ja koulu päättyi monta kertaa klo 19. Koulu aloitti toimintansa melko puutteellisissa olosuhteissa. Asuimme Vuoksenniskalta, josta kuljin Kaukopään koululle. Lyhyin reitti kulki jalkaisin rautatietä pitkin. Junan äänen kuuluessa hypättiin penkkaan. Siihen aikaan kuljettiin paljon radalla, eikä kukaan jäänyt junan alle. Sekin mahdollisuus oli, että kävin junaan Rönkän asemalla ja jäin pois Raution seisakkeella. Minullakin oli tunteja lentohalleissa. Kun menin lentohalleille ensimmäisille tunneille, matkustin junalla Rönkän asemalta Immolan pysäkille. Rautionkylä tuli tutummaksi, kun muutettiin vuonna 1950 omakotitaloon Aamukujalle. Teinikunta järjesti konventin kerran kuussa Kaukopään koululla ja myöhemmin Vuoksenniskalla. Teinikuntaan sai liittyä oppilaat oppikoulun 4. luokasta ylöspäin. Konventissa oli aluksi ohjelmaa: pieniä näytelmiä, runonlausuntaa ja yhteislaulua. Ohjelman jälkeen tanssittiin jossakin luokassa. Lähtiessä piti siivota ja laittaa paikat järjestykseen. Vierailukonventissa Vuoksenniskan yhteiskoulun oppilaat kävivät Imatrankosken yhteislyseossa. Vuoksenniskan yhteiskoulu siirtyi syksyllä 1951 kansakoulun vanhaan kiinteistöön, ns. Rantakouluun, ja nyt saivat vuorostaan yhteiskoululaiset ja lukiolaiset kulkea kouluun Immolan hovin kautta. Irma Piironenkin muistelee, että kärritie oli talvella usein ummessa. Koulumatka taittui hiihtäen ja pyörällä, abiturienttivuonna useimmiten kävellen. Jos joku opettaja sattui ajamaan taksilla samaan aikaan koulumatkansa, hän poimi mukaan kyytiinsä kävelevän oppilaan.

9 9 Yhteiskoulun ja lukion liikuntatunnit pidettiin usein mäellä Vuoksenniskan seurojentalon salissa tai urheilukentällä. Silloin oli myös vaarana matkan varrella sijaitseva baari, jonne opettajamme Aino Perjola suoritti yllätystarkastuksia. Kaukopään koululla pidettiin jumalanpalveluksia Kaukopään koulu on toimittanut myös kirkon virkaa: Ennen Kolmen ristin kirkon valmistumista pidettiin sunnuntaisin jumalapalveluksia koulun salissa ( luvuilla). Iiris Jäppinen muistaa, että ainakin vuonna 1946 jumalanpalveluksia pidettiin, tuona vuonna hän muutti Rautionkylään. Jouko Lakio oli Vuoksenniskan pappi. Uudenvuoden tienoilla useana vuonna pidettiin Kaukopään koululla 3-päiväiset evankeliset juhlat, jonne ihmiset kokoontuivat laajalta alueelta. Pääpuhujana oli evankelisen liikkeen johtohahmo Toivo Rapeli. Päiville kauempaa tulevat ihmiset majoittuivat Rautionkylän taloissa. (Raija Kiljunen) Sota alkaa Kaukopään kansakoulu ehti toimia kaksi vuotta uudessa koulutalossa ennen talvisotaa. Talvisota alkoi tavallisena koulupäivänä ja koululaisten piti kiiruhtaa pommisuojaan, mäkeä alas. Olin 2. luokalla ja meillä oli kaunokirjoitustunti, oli mustepullot edessä ja ihan hiljaista. Ykskaks alkoi kellot soida. Johtajaopettaja Mäkelä huusi käytävällä, että nyt on ilmahälytys, pukekaa kaikki päällenne, pitää lähteä pommisuojaan. Se oli alhaalla omakotialueella. Vihot siihen ja mustepullot kiinni. Kaikki juoksivat maakuoppaan tehtyyn pitkään pommisuojaan. Lentokoneita lensi, mutta en muista pommitettiinko silloin. Kun ilmahälytys meni ohi ja tultiin koululle takaisin. Kuulimme, että sota on alkanut ja koulu lopetetaan toistaiseksi. Minusta tuntui mukavalle, kun ei tarvinnut mennä kouluun. En osannut pelätä sotaa. Sodan jälkeen Ruotsissa olleet sotalapset palasivat vähitellen kotiin. Raili oli ollut Ruotsissa 4 vuotta ja unohtanut suomenkielen. Kaukopään koulussa syksyllä 1947 Iida Länsilehdon luokalla oli kolme Ruotsista palannutta lasta aloittamassa ensimmäistä luokkaa. Raili kertoo, että hän ja Esko ja olivat palautuneet sotalapsireissultaan vasta heinä-elokuun puolivälissä, eikä kumpikaan osannut ollenkaan suomea. Tekla oli varmaan palannut aikaisemmin, muistaakseni hänellä ei ollut kieliongelmia. Ummikkona piti siis aloittaa koulunkäynti. Aika nopeasti löysivät Raili ja Eskon toisensa kaveriksi yhteisen kielen myötä. Muut oppilaat kuitenkin aloittivat heti alkuun kovan kiusaamisen. Raili kertoo mieleen jääneen tapauksen: Kuljin usein Eskon kanssa koulumatkat yhdessä. Kerran eteemme osui pysähtynyt kuorma-auto. Keksimme, että siinä takalavan reunalla on mukava roikkua kun auto lähti liikkeelle. Ei meille mitään sen pahempaa sattunut, varmaan hellitimme vielä kohtalaisen hiljaisessa vauhdissa. Joku kuitenkin oli mennyt kielimään tapauksesta opettaja Iida Länsilehdolle. Hän ei tuntunut juurikaan osaavan ruotsia, niinpä hän ojensi meitä piirtämällä taululle tikkupojan ja -tytön roikkumassa kuorma-auton lavan reunalla ja elehti siihen tyyliin, että tätä ei saa tehdä. Luokkakavereilla oli mahdottoman hauskaa ja saimme kuulla asiasta pitkään. Kiusaamisen takia yhdessäolomme jäi kohtalaisen lyhyeksi, jatkossa yritimme selvitä koulusta ilman kaveria.

10 10 Sairaan- ja terveydenhoitoa Rautionkylän omalääkäri 1930-luvun puolivälistä: Pärnäsen talon muistoihin kuuluu vielä minun sairastumiseni tulirokkoon. Muistan kun lepäilin sängyn päällä korkeassa kuumeessa. Sain tietää, että lämpöä oli 42 astetta. Isosisko Kerttu minua hoiteli, mutta kuumeen noustua ja nähdessään minun tuskani hän lähti etsimään äitiä, joka tuolloin oli Immolan lentokenttätyömaalla siivoojana. Kerttu kertoi sanoneensa äidille: Jos haluat vielä nähdä Heikkiä elävänä niin tule nyt häntä auttamaan. Äiti tuli kiireellä kotiin ja vei minut keskikylälle lääkäriin. Tuohon aikaan Ruokolahden kunnan lääkärillä oli vastaanotto kerran viikossa Rautionkylässä jonkun talon huoneistossa. (Husun talo Onnela, ks. luku 6. toim.huom) Lääkärin nimi oli Elli Cleve- Laurell. Onneksi hänellä oli tuona päivänä vastaanotto meidän kylällä. En muista lääkkeiden saannista, kun apteekkiin oli matkaa yli 4 km. Lieneekö Kerttu ne hakenut, vai oliko lääkärillä mukana myös lääkkeitä. Siitähän minä sitten selvisin hiljalleen terveeksi. Lapset lähettiin ennen sotia Viipurin lääninsairaalaan Kertomus 7-vuotiaan tytön sairaalakokemuksesta 1930-luvun puolivälissä: Minulta meni jalka poikki, kun laskin suksilla mäkeä Karpuksen suuntaan (nyk. Hiihtomaa). Mäen alla kaaduin ja Ahti tuli suksilla. Inkisessä olivat nähneet. Mari täti kantoi minut mäen alta. Kyllä se oli pahoillaan. Jalka katkesi reidestä. Ensin vietiin hevosella Imatralle lääkäriin. Arttu-eno oli lähdössä työhommiin mutta lähtikin heti viemään minua lääkäriin. Muistan kuinka Imatrankosken kohina kuului, lääkäri oli siellä Vuoksen takana. Lääkäri määräsi heti lähtemään Viipurin lääninsairaalaan. Tultiin enon kanssa vielä yöksi kotiin, mutta kun oli niitä kortteerimiehiä, niin sanoivat että parempi lähteä yöjunassa. Niin lähdettiin Viipuriin, Arttueno lähti viemään. Sairaalassa sain tikkarin, mutta eihän se läpivalaisu koskenut yhtään. Minä jouduin olemaan sairaalassa vaakatasossa jalka vedossa. En muista miten pitkään, meni kai siellä viikkoja ja talveahan se oli. Toinen sairaskertomus: Vuoden 1938 kevättalvella ilmestyi minun vasemman jalan sääreen ja oikean jalan pohkeeseen isot ihottumat, jotka sitten aukesivat ja alkoivat mätimään. Tohtori Piponius, joka asui Tainionkoskella, minua hoiteli erittäin huolellisesti. Hän passitti minut Viipurin lääninsairaalaan hoitoon noiden ihottumieni ja silmieni takia. Eino-setäni minut sinne vei linja-autolla. Se reissu kesti 3 kuukautta. Eräs hoitomuoto oli kun olin sokeana noin 2 viikkoa. Muistan kuinka toiset potilastoverit, jotka kaikki olivat aikuisia miehiä taluttivat minut ulos sairaalan puutarhaan. Oli juuri kevään aikaa ja mahtavat kevään tuoksut tulvahtivat sieraimiini. Onneksi tuo hoitovaihe ei kestänyt kauemmin. Muutenhan siellä oli ihan kiva olla. Kaikki sen osaston miehet olivat ystäviäni ja heidän kanssaan pelattiin, sitten kun näköni palautui ns. tammilautapelejä, syöttiä ja säästöä. Opettelin myös vähän shakkipeliä. Oli hyvä, että minulla oli sairaalassa ystäviä, jotka halusivat tuolla tavoin huolehtia minun viihtyvyydestäni, eihän minua kukaan käynyt sairaalassa katsomassa. Aikanaan sitten pääsin sieltä pois. Ei minua kukaan tullut hakemaan, vaan yksin tein sen matkan Viipurista Tienhaaran kylälle, josta sitten kävellä repsuttelin kotiin. Tiuruniemen sairaala Kymmenvuotias tyttö joutui jatkuvien niskakipujen takia tutkimuksiin Tiuruniemen sairaalaan, joka toimi aluesairaalana. Siellä todettiin kolmannen ja neljännen niskanikaman kasvaneen yhteen. Hoidoksi määrättiin renkaat ja niissä riippumista. Näin alkoi telinevoimisteluharrastukseni.

11 11 Keuhkotautia ei vielä luvuilla pystytty täysin hallitsemaan. Tuttavaperheemme 12- vuotias tytär kuoli lentävään keuhkotautiin. Ortodoksihautajaiset olivat mieleenpainuva tilaisuus. Leikkitoverini Maija sairastui ollessaan Tukholmassa töissä. Hänen sisarensa ja veljensä olivat jo aikaisemmin asettuneet Ruotsiin. Maijaa hoidettiin Tiuruniemen parantolassa, jossa kävin häntä katsomassa monta kertaa. Maija menehtyi Ikävä tapaturma sattui Karpuksen sahalla eräälle 7-vuotiaalle pojalle hänen ollessaan katsomassa lautojen sahausta: lauta meni läpi rinnasta. Lauta vedettiin pois, Erkki Karpus haki autonsa ja vei pojan Thesleville, Immolan lääkärille. Lääkäri sanoi: Ei taida pojasta tulla kovin pitkäikäistä. Poika vietiin kuitenkin Tiuruniemen sairaalaan, leikkaukseen ja siellä sai hoitoa 2 viikon ajan. Onneksi lauta meni oikealta puolelta ja sopivasti luiden välistä. Lehdessäkin oli juttu onnettomuudesta, siinä mainittiin että poika ei itkenyt lainkaan. Välillä oli kyllä tajuttomana. Theslef olikin vuosikymmeniä rautionkyläläisille tärkeä nimi, kun lääkäriapua tarvittiin. Terveystalo - Neuvola Teksti: Atte Kosonen, talon nykyinen omistaja Entinen terveystalo, sittemmin neuvola osoitteessa (Niskapietiläntie 1 B), joka nykyään on asuinkäytössä siirtyi omistukseeni Imatran kaupungilta Rakennus on Ruotsin valtion lahjoitus Imatran kauppalalle, ja se on rakennettu alunperin terveystaloksi. Rakennus on aloitettu vuonna 1955 ja käyttöönottotarkastus on ollut Käyttö muuttui puhtaasti neuvolaksi kuitenkin varsin pian Honkaharjun nykyisen sairaalan valmistuttua, sillä rakennuksessa oli terveysasematilan lisäksi kätilön, terveyssisaren, kodinhoitajan sekä talonmiehen työsuhdeasunnot ja tuolloin ns. suurten ikäluokkien syntymän aikaa tarvetta oli enemmän neuvolalle (arkkiatri Arvo Ylpön aloitteesta luotu neuvolajärjestelmä) kuin terveysasemalle, koska samalla tiellä toimi varuskunnan sairaala ja Kaukopään tehtailla oli taas omalle henkilökunnalleen sekä näiden perheenjäsenille oma terveysasema/sairaalansa. Tiettävästi vielä ja 1990-luvillakin kuitenkin neuvolan tiloissa on välillä pidetty satunnaisesti myös yleislääkärin vastaanottoa. Tilat soveltuivat kuitenkin terveysasematyöhön huonosti, sillä ne olivat sokkeloisia ja sekä henkilökunnan että asiakkaiden sisäänkäynnin kautta on rakennuksessa useita portaita, joten se ei soveltunut liikuntaesteisille asiakkaille. Neuvolatoiminta siirrettiin ko. rakennuksessa toiminnan lopettamisen jälkeen muutamaksi vuodeksi Kaukopään peruskoululle entiseen opettajan asuntoon, kunnes lopetettiin kokonaan. Rakennuksen piirustukset sekä muita asiakirjoja ko. rakennukseen liittyen on säilynyt. Rautionkylään terveyssisareksi Sirkka Finne oli pitkään Rautionkyläläisten terveydenhoitajana, jäi eläkkeelle Sirkka oli sairaanhoitokoulun jälkeen ensin terveyssisarena Sulkavan Lohikoskella, siellä sisaren piti käydä maaseudulla taloissa aina kun apua tarvittiin. Sienimäellä asunut isä ilmoitti, että Rautionkylässä olisi paikka auki. Se haku oli niin erikoinen: Meitä oli kolme hakijaa. Isä tunsi terveyslautakunnan puheenjohtaja Laurikaisen Einon, ja kuulin jäljestäpäin hänen sanoneen, että tää tyttö myö otetaan, tämän isän mie tunnen. Muutin täsmälleen samanlaisesta terveystalosta täsmälleen samaan asuntoon asumaan! Nämä ovat niitä ruotsalaisten lahjataloja, joita ruotsalaiset omaatuntoaan rauhoittaakseen lahjoittivat Suomelle.

12 12 Neuvolatoimintahan tuli 40-luvun alussa Ylpön ideoimana. Mie olen ihan semmoisia uranuurtajia siinä mielessä. Silloin oli työtä, terveyssisar pääsi töihin, se oli ihan toista kuin nykyisin. Olin kotona lomalla, ja heräsin aamulla siihen, että Saara-täti huusi yläkertaan: Kaukopään terveyssirar nousehan ylös. Hän oli lehdestä lukenut, että Sirkka Tuomainen oli valittu. Itse en vielä tiennyt sitä. Ensimmäinen neuvolapäivänä kun avasin oven, niin odotushuone oli täynnä ihmisiä. Siihen aikaan ei ollut aikavarauksia, vaan ihmiset tulivat lasten kanssa. Sellaista en ollut Lohikoskella nähnyt. Ensimmäinen asiakas sattui olemaan Tiippanan Sirkka, joka oli miun lapsuuden ystäviä. Terveyssisar Kaukopään koululla Sitten menin koululle. Siellä oli Signe Mannonen, joka oli minulle kuin äiti, niin ihana ihminen. Opettajainhuoneeseen piti koputtaa. Siellä istui opettajia kahvilla. Raotin varovasti ovea. Issu Länsilehto oli siellä opettajana ja sanoi: sieltähän sie Sirkka tulet. Siun äiti oli miun kanssa koulussa ja kyllä se oli kiltti ihminen. Se helpotti hirveästi. Opettajanhuoneessa oli omia persoonoita ja aina vähän kuohui. Oppilaita oli paljon. Koulutarkastukset tehtiin siihen aikaan koululla luokissa. Opettajan kanssa sovittiin minä päivänä sopii koulutyön kanssa. Lapset mitattiin ja punnittiin. Koulutuksessa meille sanottiin, että pitää aina huomioida kouluopetus, ettei se häiriinny. Kaikkien opettajien kanssa sujui kaikki hyvin, varsinkin jatkokoulussa, jossa oli opettajana Kosti-Heikki Lahti. Hän sanoi, että hyvä kun tulette, minulla onkin tärkeää asiaa muualle. Sain sitten lasten kanssa olla kaikessa rauhassa. Lapset olivat kivoja, mutta sellainen asia oli ensimmäinen jonka panin merkille: Lohikoskella kaikki lapset tervehtivät aina hyvää päivää, huomenta. Siskokin oli siellä ja sanoi ihan kauheeta: huomentahuomentahuomenta. Kun tulin tänne, ja lapset tulivat vastaan kun tässä liikuttiin, koskaan ne eivät sanoneet päivää. Luulin jo että ne vihaavat minua. Koulussa lapset olivat ihan kivoja, mutta niitä ei vain ollut käsketty tervehtimään kaikkia. Sitten tuli kyllä terve ja tämmöisiä myöhemmässä vaiheessa. Terveydenhoitajan työstä Neuvolan terveydenhoitaja hoiti silloin myös koulun. Nyt myöhemmin se on jakautunut sillä tavalla, että on kouluterveydenhoitaja ja vanhustenneuvolan ja lastenneuvolan terveydenhoitaja on erikseen. Jo miun aikana oli sillä tavalla. Mutta mie olin tässä ja tämä oli pieni piiri niin miulta otettiin tämä Kaukopään koulu pois, kun siellä oli parhaimmillaan yli 500 lasta. Siitä tuli liian paljon työtä, kun mie tein sen kaiken. Miulle annettiin pieniä kouluja kuten Sienimäki, Meltola ja Salo-Issakka. Näissä olin sitten kouluterveydenhoitajana. Sitten tuli lääkärikin viikottain ja terveydenhoitajille tuli omat huoneet, missä voi ottaa vastaan. Kaikki muuttui aina paremmaksi. Sitten jo muuttui ennen kuin jäin eläkkeelle, tuli säästöjä ja kouluterveydenhoitajia otettiin pois kouluista. Huomattiin että kaikki meni takaperoisesti, eikä lasten terveydestä ole kukaan pitämässä huolta, ei ole ketään jolle lapsi voisi tulla puhumaan asioistaan. Nyt on taas ruvettu kiinnittämään huomiota. Olen oikein hyvilläni kun luen lehdestä, että kuinka hyvä on että on kouluterveydenhoitajia ja lääkäri kouluilla. Täytyy kyllä sanoa, että oli hyviäkin lääkäreitä. Mutta jotkut olivat sellaisia, että ne eivät piitanneet mitään.

13 13 Terveystaloon aamuvastaanotolle klo 8-10 voi tulla kuka tahansa mittauttamaan verenpainetta tai otattamaan tikkejä pois. Iltapäivällä oli lastenvastaanotto tiistaina ja torstaina annettiin aikoja. Mie tykkäsin siitä aamuvastaanotosta, kun silloin kävi näitä kaikkia kyläläisiä. Oli niin kiva haastella niiden kanssa verenpainetta mitatessa. Edeltäjä Neiti Laisi oli hiljaisempi Puhelias ja pidetty terveydenhoitaja Sellainen lärpättäjä on meidän terveyssisar, sanoivat kyläläiset. Haastattelussa mukana ollut Iiris Jäppinen, korostaa että maininta oli myönteinen. Vanhat ihmiset tykkäsivät terveyssisar Finnestä erikoisesti. Iiriksen Mammalle Maria Hakaselle reseptin uusiminen oli tärkeä tapaus. Kun Finne jäi eläkkeelle, Iiris kertoi Mammalle, että tämä on nyt viimeinen palvelus. Mamma sanoi aina, että kyllä Sirkka sen uusii, ja kyllä Sirkka tulee mittaamaan verenpainetta. Sirkka oli niin ystävällinen. Entiset neuvolalapset tuntevat myös, sanovat päivää ja jäävät juttelemaan. Nyt kun kuljen tuolla tiellä ja tapaan tuttuja ihmisiä, entisiä asiakkaita. Lapset ovat tietenkin kasvaneet ja pelkään, että en muista oliko tyttö vai poika. Eilen Rautakirjassa oli mies, jonka tunnen mutta en muista nimeä. Ulos lähtiessä mies avasi oven ja rupesi juttelemaan. Onneksi muistin että hänellä oli tyttöjä. Kysyin sitten miten teidän tytöt. Ajat muuttuvat, isät mukaan lastenhoitoon Kahden sukupolven vauvoja ei muistu mieleen. Silloin alkoi sellainen aika, ettei saanut jäädä, eikä tänne voinut jäädä kuten maalla, missä asuu monta sukupolvea. Oli myös Rajavartiosto, jossa oli paljon vaihtuvuutta. Muistan kun puhuttiin, että isätkin voisivat käydä neuvolassa ja ottaa osaa synnytykseen. Nythän niin onkin, on oikein isyyslomatkin. Miun työn alkuaikoina isät eivät näytelleet mitään osaa. Vauvoja kun mentiin katsomaan ensi käynnille, äiti oli siellä enimmäkseen kotona. Kerran menin rajavartiostoon vauvaa katsomaan. Isä tuli avaamaan oven, ja sanoi että vaimo meni käymään kaupoilla Vuoksenniskalla. Sanoin että tulen toisena päivänä. Isä sanoi että olenhan minä kotona. Niin sitten heitin takin naulaan ja alettiin hoitaa asia ja hyvin meni. Huomasin, että minulla oli selvä asenne, ettei isälle voi näistä puhua. Nyt on ihan toinen henki. Päiväkodiltakin isät hakevat lapsia.

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 1/16 2/16 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 30 100% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja

Lisätiedot

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ KYSYMYKSET KOULULAISILLE 1. Millaisissa ympäristöissä on helppo ja kiva oppia? (Koulu, luokka, piha, lähiympäristö, retket) 2. Millaisissa

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

PAPERITTOMAT -Passiopolku

PAPERITTOMAT -Passiopolku PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Oppilaskysely Opetuspalvelut

Oppilaskysely Opetuspalvelut Oppilaskysely 2019 Opetuspalvelut Taustatietoja Oppilaat vastasivat kyselyyn ajalla 25.4. 17.5.2019 saamansa linkin kautta Kyselyyn vastasi 3330 oppilasta 2019 kyselyyn vastasi 76% kaikista perusopetuksen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020

Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun Kauppiaskadun koulurakennus peruskorjataan kesäkuun 2018 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Vuosiluokkien

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Pegasosten ja yksisarvisten maa

Pegasosten ja yksisarvisten maa Pegasosten ja yksisarvisten maa Olipa kerran pegasos Lily joka asui perheensä kanssa pilvien päällä. Pegasokset ja yksisarviset ovat sodassa vaikka heillä on sama jumalatar alicorn tamma Alron. Lily ja

Lisätiedot

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 41

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 41 Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 41 1/15 2/15 N Prosentti Hirvijärvi 41 100% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Anni sydäntutkimuksissa

Anni sydäntutkimuksissa Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Matti Leinon sukuhaara

Matti Leinon sukuhaara Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot