Kunnanhallitus Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eija Karjalainen ja Jukkapekka Lempiäinen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA Kunnanhallitus 379 Aika: klo Paikka: kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Esko Kekkonen, pj Jukkapekka Lempiäinen Pentti Pylkkänen Outi Kiesilä Hannu Ripatti Eija Karjalainen, Maarit Honkanen Muut läsnäolijat: Juhani Manninen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Varpu Järvinen, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Seija Väisänen, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Mervi Simoska, pöytäkirjanpitäjä 266 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 267 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eija Karjalainen ja Jukkapekka Lempiäinen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Esko Kekkonen puheenjohtaja Mervi Simoska pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika Eija Karjalainen Jukkapekka Lempiäinen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokoushuone kello Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 267 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 268 Työjärjestyksen hyväksyminen 269 Hirvensalmen kunnan osallistuminen Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus hankkeen kolmanteen vaiheeseen 270 Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnoksen käsittely 271 Jätemaksutaksan tarkistaminen 272 Lausunnon antaminen Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen muuttamiseen 273 Hirvensalmen kunnan tasa-arvosuunnitelma 274 Ruokapalvelupäällikön tehtävien ostaminen Kangasnimen kunnalta 275 Maanomistajan luvan myöntäminen Hirvensalmen moottorikelkkailijat ry:lle 276 Etuosto-oikeuden käyttäminen 277 Ilmoitusasiat Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä

3 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 268 Kj Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös: Lisäksi päätettiin käsitellä lisälistan asiat

4 Kunnanhallitus HIRVENSALMEN KUNNAN OSALLISTUMINEN MIKKELIN SEDUN OPETUSPALVELUKESKUS -HANKKEEN KOLMANTEEN VAIHEESEEN Sivistysltk Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus hanke on edennyt vuodesta 2004 kehittäen opetustoimen seudullista näkökulmaa. Ensivaiheessa tuotettiin strategia, yhteistyömallien arviointi ja tämän perusteella seudun kunnat päättivät jatkaa seudullisen opetustoimen yhteistyön syventämistä opetuspalvelukeskukseksi. Tämän perusteella aloitettiin hankkeen toinen vaihe - seudullisen opetuspalvelukeskuksen toiminnallinen suunnittelu syksyllä Ensimmäisen vaiheen lopussa seudullisesta opetuspalvelukeskuksesta esitettiin niin sanottu evoluutiomalli, jonka perusteella seudun kunnilla olisi mahdollisuus joko yhdistää opetustoimi kokonaisvaltaisesti tai ostaa joitakin tarvitsemiaan opetustoimen palveluja tarpeensa mukaan. Toisen vaiheen toiminnallinen suunnittelu on kuitenkin osoittanut, että kahden rinnakkaisen vaihtoehdon malli ei toimi. Jos seudulle syntyy yhteinen opetustoimi, tuki- ja muiden palvelujen tuotanto toteutuu luontaisena ja tehokkaasti osana riittävän laajaa opetustoimen kokonaisuutta. Jos seudullista opetustointa ei synny, puuttuu tuki- ja muilta palveluilta seudullinen tuottajataho ja niiden erillinen suunnittelu ja tuottaminen kuntien opetustointen ulkopuolella ei hankkeen ohjausryhmän arvion mukaan ole toimiva ratkaisu. Näin siis kuntien yhteinen seudullinen opetustoimi pystyy tuottamaan myös laadukkaammat ja toimitusvarmemmat tuki- ja muut palvelut varsinaisen opetustehtävän ohella. Nyt seudullisen opetustoimen suunnittelu on edennyt kolmannen vaiheen alkuun. Kolmannessa vaiheessa tarkoituksena on viedä toiminnallinen suunnittelu valmiiksi niin, että sitoumuksen antaneet kunnat voivat yhdistää opetustoimensa seudulliseksi kokonaisuudeksi opetuspalvelukeskus nimiselle tuottavalle taholle. Kuntapäätösten jälkeen aloitetaan perustettavan käynnistystiimin toimesta suunnitteluvaihe vuoden 2007 alussa. Yhteisen opetustoimen toiminta alkaa suunnitelman mukaan syksyllä 2007.

5 Kunnanhallitus Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus hanke on valtakunnallinen kärkihanke ja sen toiminnan suunnittelu sekä hankkeen kolmannen vaiheen toteuttaminen on saanut sisäasiainministeriöltä kuntien yhteistoimintaavustusta euroa. Mikkelin seudun seutuvaliokunta on kokouksessaan päättänyt ( 102) avustuksen edellyttämän kuntaosuuden (30% kustannuksista) euroa varaamisesta, joten hankkeen toteuttamiseen on loppuvuoden 2006 ja kevään 2007 aikana käytettävissä yhteensä euroa. Näin ollen kolmannen vaiheen käynnistäminen ei vaadi kunnilta lisärahoitusta. Hankkeen toisessa vaiheessa tehtyjen sidosryhmäseminaarien ja kuntakierrosten palautteen perusteella halukkuutta seudullisen opetustoimen muodostamiseen on olemassa seudun kunnissa sekä luottamushenkilöiden että opetustoimen henkilöstön keskuudessa niin, että riittävän laaja ydinkuntien yhteinen opetuspalvelukeskus on mahdollista perustaa. Lisäksi opetustoimen suurimman henkilöstöryhmän ammattiyhdistys OAJ tukee seudullisen opetustoimen muodostumista Mikkelin seudulle. Kolmannen vaiheen alussa kuntia pyydetään tekemään sitoutumista ilmaiseva päätös siitä, että ne haluavat jatkaa seudullisen opetustoimen yhteistä suunnittelua. Tämä suunnittelu johtaa opetuspalvelukeskuksen toimintasuunnitelmaan, yhteistyösopimusten ja palvelusopimusten laadintaan, joiden perusteella kunta yhdistää opetustoimensa seudulliseen opetuspalvelukeskukseen. Suunnittelun jälkeen kunnat tarkastavat ja hyväksyvät suunnitelmat ja allekirjoittavat yhteistyösopimuksen ja palvelusopimukset. Ennen allekirjoituksia ja opetustoimen yhdistämistä käydään kaikki tarvittavat neuvottelut henkilöstön ja muiden tahojen kanssa. Tämän jälkeen opetuspalvelukeskus vastaa seudullisena tuottajatahona kunnan opetustoimen toteutuksesta yhteistyö- ja palvelusopimuksissa määritellyillä tavoilla. Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus - hankkeen ohjausryhmä esittää Mikkelin seudun kunnille päätettäväksi, että kunta sitoutuu Mikkelin seudun opetuspalvelukeskuksen kolmannen vaiheen suunnitteluun. Suunnittelu johtaa toimintasuunnitelman,

6 Kunnanhallitus yhteistyösopimusten ja palvelusopimusten laadintaan, joiden perusteella kunta yhdistää opetustoimensa seudulliseen opetuspalvelukeskukseen. Ohjausryhmä pyytää kuntia antamaan vastauksensa esitykseen mennessä osoitteella Mikkelin seudun aluekeskusohjelma / Aki Kauranen Mikkelin kaupunki / opetuspalvelukeskus Maaherrankatu Mikkeli Mikäli Mikkelin seudun opetuspalvelukeskuksen toiminta käynnistyy on huomioitava, että tällöinkin peruskunnat vastaavat edelleen perusopetuksesta. Perusopetuksen tuottajana toimii tällöin seudullinen opetuspalvelukeskus. Liite 1 Muistio Mikkelin seudun opetuspalvelukeskuksesta käydyistä keskusteluista sidosryhmäseminaareissa kesällä ja syksyllä Rehtori Päätös Sivistyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Hirvensalmen kunta sitoutuu Mikkelin seudun opetuspalvelukeskuksen kolmannen vaiheen suunnitteluun. Suunnittelu johtaa toimintasuunnitelman, yhteistyösopimusten ja palvelusopimusten laadintaan, joiden perusteella kunta yhdistää opetustoimensa seudulliseen opetuspalvelukeskukseen. Khall 269 Muistio Mikkelin seudun opetuspalvelukeskuksesta käydyistä keskusteluista sidosryhmäseminaareissa kesällä ja syksyllä 2006 liitteenä 1. Kj Hirvensalmen OAJ:n paikallisjärjestö on käsitellyt seudullista opetuspalvelukeskusta sekä hallituksen kokouksessaan että yhdistyksen syyskokouksessa OAJ Hirvensalmen paikallisosaston lausunto on liitteenä 2. Lisäksi kunnan kouluilta on pyydetty lausunnot asiaan. Lahnaniemen koulu on hankkeen kannalla, muttei ole jättänyt kirjallista lausuntoa. Malvaan koulu on ilmoittanut, ettei ota asiaan kantaa. Koulujen lausunnot liitteinä 3-5. Kunnanhallitus päättää, että Hirvensalmen kunta sitoutuu Mikkelin opetuspalvelukeskuksen kolmannen vaiheen suunnitteluun.

7 Kunnanhallitus Suunnittelu johtaa toimintasuunnitelman, yhteistyösopimusten ja palvelusopimusten laadintaan, joiden perusteella kunta niin päättäessään luovuttaa opetustoimen palvelutuotannon opetuspalvelukeskukselle. Kunta edellyttää, että suunnittelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - Kunnan ja opetuspalvelukeskuksen välinen suhde on tilaajatuottajamalli. Kunnalla säilyy opetustoiminnan järjestämisvastuu ja kunta toimii palvelujen tilaajana. - Palvelusopimukset on valmisteltava siten, että ne takaavat palvelutoiminnan pitkäaikaiset ja vakaat sopimukset, mutta mahdollistavat myös sopimuksesta irtautumisen, jos palvelut eivät laadultaan tai kustannuksiltaan vastaa odotuksia. - Opetuspalvelukeskuksen johtamiseksi ja ohjaamiseksi muodostettavassa toimielimessä tulee olla tasaedustus mukana olevista kunnista alkuperäisen hankeselvityksen mukaisesti. - Hirvensalmen kunnan opetuspalvelujen hallintokustannukset eivät saa nousta normaalia kustannuskehitystä enempää vuoden 2006 tasosta. Opetustunnin keskimääräinen hinta voi toimia perusteltuna toiminnan ja palvelujen hintana. Hallintokustannukset on kuitenkin perustultua hinnoitella läpinäkyvästi siten, että ne ovat irti palvelutuotannon yksikköhinnoista ja niitä voidaan seurata. Päätös:

8 Kunnanhallitus UUTELAN RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN KÄSITTELY Tekn.ltk Osayleiskaava sijaitsee Hirvensalmen kunnan eteläosassa valtatien 5 ja Hirvensalmelta Mäntyharjulle menevän tien risteysalueella. Kirkonkylältä matkaa alueelle on noin 13 km. Alueella on voimassa YM:n vahvistama Mikkelin ja Pieksänmäen seutujen seutukaava. Kaava-alue on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Seutukaavassa alueen läpi on osoitettu Lahti-Heinola-Mikkeli oikoradan linjaus sekä oleva valtatie 5. Tiehallinnon toimesta on laadittu vuonna 2004 toimenpideselvitys valtatien 5 parantamisesta välillä Lusi-Mikkeli. VR on laadituttanut Oikorata Lahti-Heinola-Mikkeli, Ratalinjan valinta selvityksen joka valmistui Alueen maanomistus on suurelta osin yksityisten omistuksessa, mutta alueella on maata myös kunnan omistuksessa. Alue on tyypillistä haja-asutusaluetta, jossa vallitsevina seikkoina on aluetta halkovat yleiset tiet. Alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, havupuuvaltaista kangasmetsää. Hirvensalmi-Uutela tien varrella on pieniä peltoalueita. Alueen korkeuserot ovat noin 25 metrin suuruiset. Suunnittelualueen kaakkoisreunassa sijaitsee Huruslampi, joka on noin 30 ha suuruinen. Suunnittelualueella on seitsemän asuintaloa ja neljä vapaaajanasuntoa. Alue on normaalia haja-asutusaluetta. Hintikan vesiosuuskunnan runkolinja kulkee Huruksentien varressa. Kunnan tavoitteena on ohjata valtatien 5 sekä risteysalueen maankäyttöä ja luoda edellytykset alueen kehittymiselle. Kunnan tavoitteena on saada alueelle liikennettä palveleva huoltamo/myymälä sekä pienteollisuuden tontteja. Alueelle on tarkoitus osoittaa myös vesihuoltolinjan läheisyyteen hiukan asutusta. Yleiskaavassa huomioidaan valtatien 5 ja oikoradan uudet

9 Kunnanhallitus linjaukset. Yleiskaavalla on osoitettu alueelle risteysalueen läheisyyteen kaksi työpaikka-aluetta (Teollisuus- ja varastoaluetta T) sekä palveluiden aluetta (P-1), joka on tarkoitettu matkailijoita palvelevaksi liikenneasemaksi. Huruksentien varteen on osoitettu 11 ha asuinaluetta, johon voi rakentaa noin 11 uutta asuinrakennuspaikkaa. Lomarakennuspaikat on sijoitettu Huruslammen rantaan (4 ha). Työpaikka-aluetta kaavassa on 8 ha, jotka ovat suurelta osin kunnan mailla. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena yleiskaavana kunnanvaltuustossa. Omakotitonttien rakennusluvat myönnetään osayleiskaavan perusteella. Myös pienimuotoinen osayleiskaavan mukainen työpaikkarakentaminen voi tapahtua suoraan rakennusluvilla. Isommista hankkeista käytettävästä menettelytavasta neuvotellaan ympäristökeskuksen kanssa. Vesiosuuskunnan verkkoon liittymisestä kukin rakentaja vastaa itse. Mahdollisen yhteisen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen on myös rakentajien vastuulla. Alueen sähkö- ja televerkon rakentamisesta huolehtivat alueelliset yhtiöt. Päätös alueen kaavoittamisesta on tehty vuoden 2003 aikana. Maastokäynti alueelle on tehty syyskuussa Liitteenä nro 4 Uutelan osayleiskaavaluonnos. Tekn.joht. Päätös Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa Uutelan osayleiskaavaluonnoksen MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaan nähtäville 30 päivän ajaksi sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Tekninen lautakunta päätti jättää asian pöydälle. Käydään neuvottelu osayleiskaava-alueen maanomistajien kanssa luonnoksen tarkistamiseksi. Tekn.ltk

10 Kunnanhallitus Keväällä 2005 pidettiin yleisötilaisuus sekä elokuussa maanomistajille tiedotustilaisuus, jonka perusteella alustavaa kaavaluonnosta muutettiin. Kaavaa laajennettiin Huruksen itäpuolelle. AOT-alue osoitettiin, AP-alueita pienennettiin. Tekn.joht. Päätös Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnoksen nähtäville 14 vuorokauden ajaksi ja pyytää tarvittavat lausunnot. Liitteenä nro 1 Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnos. Lisäksi lautakunta esittää kahden asuinrakennustontin sijoittamista kunnan omistamalle maalle ( RN:o 5:112) RMkorttelialueen itäpuolella olevan tien yläpuolelle sekä Kiinteistö Oy Tammilehdon omistaman teollisuuskorttelin vieressä olevat M-alueet muutetaan teollisuusalueeksi. Ko. maanomistajaa tulee kuulla. Khall Liitteenä nro 2 Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnos. Kj Päätös Kunnanhallitus asettaa Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnoksen nähtäville 14 vuorokauden ajaksi. Kunta pyytää luonnokseen tarvittavat lausunnot. Kaava asetetaan nähtäville muutettuna siten, että 1. kiinteistölle R:No 5:112 merkitään kaksi asuinrakennustonttia RM-korttelialueen itäpuolella olevan tien yläpuolelle, 2. Kissanristin kiinteistön vieressä olevat M-alueet muutetaan teollisuusalueeksi ja 3. kaavatekstiin tehdään lisäys, että kaava-alueelle voidaan sijoittaa rakennuslautakunnan antamien määräysten mukaan valomainoksia. Tekn.ltk On laadittu uusi kaavaluonnosehdotus 5-tien linjauksen ja liitooravaselvityksen mukaisin perustein. Tekn.joht. Kaavaluonnosehdotus esitellään kokouksessa. Päätös Kaavaluonnos esiteltiin kokouksessa, joka hyväksyttiin. Todettiin, että Huruksen alueelle johtava yksityistie siirtyy Huruslammen puolelle tiesuunnitelman mukaisesti.

11 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnoksen nähtäville 14 vuorokauden ajaksi ja pyytää tarvittavat lausunnot. Liitteenä nro 4 Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnos. Khall 270 Liitteenä 6 Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnos. Kunnanhallitus päättää asettaa Uutelan risteysalueen osayleiskaavaluonnoksen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti sekä pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Kaavaluonnos laitetaan myös kunnan kotisivuille. Päätös: Kaavaluonnos on nähtävä

12 Kunnanhallitus JÄTEMAKSUTAKSAN TARKISTAMINEN Tekn.ltk Hirvensalmen kunnalla on voimassa oleva sopimus yhdyskuntaym. jätteiden vastaanottamisesta Metsäsairila Oy:n kanssa saakka. Uusi kuten vanhakin sopimus koskee Hirvensalmen kunnan alueella syntyvää yhdyskuntajätteen ja hyötyjätteen vastaanottoa ja käsittelyä Mikkelin kaupungissa sijaitsevalla Metsä-Sairilan jäteasemalla. Jätteiden keräilystä ja kuljetuksesta sekä hyöty- ja ongelmajätteistä huolehtii Hirvensalmen kunta jätelain edellyttämällä tavalla. Kunnalla on voimassaoleva kuljetussopimus RL-Huolinnan kanssa. Kunnanhallitus käsittelee sopimusluonnoksen yhdyskuntajätteiden toimittamisesta Metsä-Sairilan jätekeskukselle. Sopimusluonnoksessa uuden jäteverollisen jätetonnin hinta on 84, alv 0 %. Jäteverolinen jätetonni sisältää 30 jäteveroa. Jätelain 5 luvun 27 :n ja 30 :n mukaan kunnalla on oikeus periä sille järjestetystä jätehuollosta kertyvistä kustannuksista jätteen tuottajalta. Jätelaki kehottaa määräämään taksan myös siten, että se kannustaa jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen sekä jätteen hyödyntämisen. Hintamuutos on esitetty astiakohtaisiin jätteenkäsittelymaksuihin, jotka on laskettu yhdyskuntajätteen tonnihinnasta, ja jota on korotettu samassa suhteessa pyöristäen, kun Hirvensalmen kunnalta perittäviä jätteenkäsittelymaksuja korotetaan. Korotus jätteenkäsittelymaksuun on 7 %. Aluekeräyspisteiden maksuihin esitetään korotusta 10 %, joka vastaa alueen normaalitasoa. Liitteenä nro 5 vertailu kokonaishinnan noususta jätetaksassa yleisimmillä jäteastioilla. Tekn.joht. Päätös Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi liite nro 6 mukaiset jätemaksutaksat, jotka tulevat voimaan alkaen. Khall 271 Liitteenä 7 vertailu kokonaishinnan noususta jätetaksassa yleisimmillä jäteastioilla ja liitteenä 8 jätemaksutaksat.

13 Kunnanhallitus Kj Päätös: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen 8 mukaiset jätemaksutaksat, jotka tulevat voimaan alkaen.

14 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN MUUTTAMISEEN Khall. 272 Etelä-Savon pelastuslautakunta on lähettänyt kuntiin ja muihin sidosryhmiin lausunnolle Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen muutosesityksen. Muutosesityksessä esitetään, että varallaolojärjestelmät muutetaan siten, että Etelä-Savon pelastuslaitoksella on ympäri vuoden 19 yksikönjohtajapäivystäjää ympäri maakuntaa. Tämän lisäksi suurimmissa kuntakeskuksissa on kesäviikonloppuina varallaolossa kaksi sammutusmiestä (Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Kerimäki, Joroinen). Lisäksi pelastuslaitoksella järjestetään tarpeen mukaan varallaolojärjestelmän vahvennuksia. Vahvennuksia vaativat esimerkiksi yksittäiset suuret yleisötapahtumat, joissa onnettomuusriski kasvaa merkittävästi. Etelä-Savon pelastuslautakunta pyytää kuntien lausuntoja voimassa olevan palvelutason muuttamisesta mennessä. Etelä-Savon pelastuslautakunta päättää palvelutasosta samassa yhteydessä kun se tekee vuoden 2007 määrärahojen käyttösuunnitelman. Kj. Päätös: Hirvensalmen kunnalla ei ole huomautettavaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen muuttamiseen.

15 Kunnanhallitus HIRVENSALMEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Khall. 273 Vuonna 1986 hyväksyttiin laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta. Lakia muutettiin vuonna voimaan tulleen lain merkittävimmät muutokset koskevat tasa-arvosuunnitelmaa. Muuttuneen tasa-arvolain mukaan tasa-arvosuunnitelmalle on nyt annettu laissa vähimmäissisältö. Tasa-arvolain mukaan tasaarvosuunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita palvelusuhteen ehtoja. Suunnitelman laatiminen kuuluu, kuten aikaisemmankin lain aikaan, yhteistoimintamenettelyn piiriin. Työnantaja on viime kädessä vastuussa siitä, että tasaarvosuunnitelma on laadittu. Suunnitelman tulee sisältää seuraavaa: 1. Selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. 2. Käynnistettäväksi ja toteutettavaksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasaarvon saavuttamiseksi. 3. Arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Tasa-arvosuunnitelman sisällöstä ei tarvitse sopia. Työnantaja päättää, mitä tasa-arvosuunnitelmaan sisällytetään ja miten siitä tiedotetaan. Tasa-arvosuunnitelma on tehtävä, jos työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava vuosittain. Paikallisesti voidaan sopia, että edellä olevat 1. kohdan selvitys, erittely ja kartoitus tehdään harvemmin, kuitenkin vähintään kerran kolmessa vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut oppaan Tasaarvosuunnitteluun, miksi, mitä, miten? Sen tarkoituksena on helpottaa uudistetun tasa-arvolain tulkintaa työpaikoilla. Lisäksi siinä pyritään selkeyttämään uudistetun lain valmistumisen jälkeen tehtäviä tasa-arvosuunnitelmia kertomalla tasa-arvosuunnitelmiin sisällytettävistä asioista, niiden vähimmäissisällöstä ja kattavuudesta. Tasa-arvosuunnitelmien lähtökohtana on tasaarvoasioiden sisällyttäminen osaksi normaaleja toimintayksiköiden vuosisuunnitelmia. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää esimerkiksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun

16 Kunnanhallitus toimintaohjelmaan. Mahdollista on laatia myös erillinen tasaarvosuunnitelma. Palkkakartoitus sisältyy uutena elementtinä tasaarvosuunnitelmaan. Se kattaa kaikki työnantajan palveluksessa olevat henkilöt. Tasa-arvolaki ei määrittele yksityiskohtaisesti, miten palkkakartoitus käytännössä tehdään. Kartoituksen toteutus voi vaihdella ala- ja työnantajakohtaisesti. Keskeistä kartoituksen tekemisessä on, että yksittäisten henkilöiden palkat eivät siitä ilmene. Palkkakartoitus laaditaan palkkausjärjestelmittäin ryhmiteltynä. Laissa ei ole säännöstä siitä, mihin mennessä uudet tasaarvosuunnitelmat on tehtävä. Hirvensalmen kunnassa ei ole voimassa olevaa tasa-arvosuunnitelmaa. Koska kunnan henkilöstömäärä ylittää lain minimimäärän, 30 henkilöä, olisi kunnalle saatava uuden lain mukainen tasa-arvosuunnitelma mahdollisimman pian. Vaikka suunnitelman laatimiselle ei ole asetettu määräaikaa, on tasa-arvovaltuutetulla mahdollisuus asettaa määräaika, jonka kuluessa tasa-arvosuunnitelma on laadittava ja tasa-arvovaltuutetun esityksestä tasa-arvolautakunta voi tarvittaessa sakon uhalla velvoittaa laatimaan suunnitelman. Hirvensalmen kunnan yhteistyötoimikunta on käsitellyt kunnan tasa-arvosuunnitelmaa kolmessa kokouksessaan vuonna Liitteenä 9 on kunnan tasa-arvosuunnitelmaluonnos. Kj. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 9 olevan Hirvensalmen kunnan tasa-arvosuunnitelman.

17 Kunnanhallitus RUOKAPALVELUPÄÄLLIKÖN TEHTÄVIEN OSTAMINEN KANGASNIEMEN KUNNALTA Khall 274 Vuoden 2007 talousarvioon on varattu määrärahat ruokapalvelupäällikön osa-aikaisten tehtävien ostamiseksi Kangasniemen kunnalta. Kangasniemen kunnan kanssa on käyty neuvotteluja, joiden perusteella Kangasniemen kunta rekrytoisi ruokapalvelupäällikön, jonka työaikaa Hirvensalmen kunta voisi ostaa 40 %. Ruokapalvelupäällikkö toimisi kahtena päivänä viikossa Hirvensalmen kunnan toimipisteissä. Ruokapalvelupäällikön tehtäviin kuuluisi koko kunnan ruokapalvelujen ohjaamisesta huolehtiminen sekä ruokapalvelujen tulosalueen johtamiseen, taloushallintoon ja henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät. Kj Hirvensalmen kunta päättää ostaa Kangasniemen kunnalta ruokapalvelupäällikön tehtäviä 40 % työajalla vuonna Henkilön rekrytointi tapahtuu yhteistyössä Kangasniemen kunnan kanssa Tarkempi sopimus palvelujen ostamisesta neuvotellaan myöhemmin. Päätös:

18 Kunnanhallitus MAANOMISTAJAN LUVAN MYÖNTÄMINEN HIRVENSALMEN MOOTTORIKELKKAILIJAT RY:LLE Khall. 275 Hirvensalmen moottorikelkkailijat ry hakee kunnanhallitukselta maanomistajan lupaa rakentaa ja ylläpitää moottorikelkkaurastoa karttaliitteessä 10 osoitetuilla kunnan omistamilla maa-alueilla. Kelkkaura on noin kaksi metriä leveä talvipolku, joka pyritään rakentamaan vanhojen, jo olemassa olevien polkujen yms. päälle. Uraston rakentaminen vaatii lähinnä pienrisukon poistoa sekä tarvittavien silta yms. rakenteiden rakentamista. Kelkkaura merkitään valtakunnallisesti hyväksytyin kelkkauramerkein. Kelkkauran rakentaminen ko. alueille parantaa liikkumismahdollisuuksia moottorikelkalla Liekune-Kirkonkylä- Ryökäsvesi ja avaa turvallisemman uran Mikkelin ja Hirvensalmen välille. Samalla pyritään ehkäisemään omin päin ajelu Kirkonkylä- Satulinna ulkoilu- ja latureiteillä. Uran tekninen sijainti tarkentuu maastossa tehtävän kartoituksen yhteydessä. Moottorikelkkailijat tarkistaa uran sijainnin yhdessä kunnan teknisen toimen kanssa. Urien ylläpidosta ja merkinnästä vastaa Hirvensalmen moottorikelkkailijat ry. Kj Päätös: Kunnanhallitus myöntää luvan moottorikelkkauran rakentamiseen ja ylläpitoon karttaliitteen mukaiselle reitille kunnan omistamilla mailla Hirvensalmen moottorikelkkailijat ry:lle. Uran tarkemmasta sijainnista on sovittava teknisen toimiston kanssa.

19 Kunnanhallitus ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN Khall Etuostolain mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kun- 276 nassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeutta ei ole, jos 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5000 neliömetriä tai sitä vähemmän; 2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän taikka tällaisen henkilön puoliso; 3) ostajana tai myyjänä on valtio tai sen laitos; 4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Lain 21 :n mukaan päätöksen asiassa tekee kunnanhallitus, jollei se ole siirtänyt päätösvaltaa viranhaltijan tehtäväksi. Kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä, jossa on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite, kunta voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. Mikäli kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeutta, päätöksestä voi valittaa lääninoikeuteen. Mikäli etuosto-oikeutta ei käytetä, päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Hirvensalmella etuosto-oikeuden käyttämistä koskevat päätökset tekee kunnanhallitus. Kunnalle on toimitettu seuraavat kiinteistönluovutusilmoitukset: 1. Aulis Rekola/Sirkka ja Keijo Niemi 2. Pentti Tuukkanen/Oiva ja Sirkka Tyllinen 3. Anja Ronkainen/Mirja Mokkila 4. Matti ja Eija Nissinen/Bataev Vladimir 5. RR-Analyysit Oy/Rauno ja Kaarina Ruotsalainen Kj Päätös: Kunnanhallitus päättää, että kunta ei käytä etuosto-oikeuttaan yllä mainituissa kiinteistökaupoissa.

20 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Khall Kunnanhallituksen tiedoksi saatetaan seuraavat valtion- 277 viranomaisten päätökset ja kirjeet sekä muiden yhteisöjen ym. asiakirjat tai kirjeet: 1. Tiehallinnon kirje valtatie 5 parantaminen/suunnitelman laatimisesta välillä Hurus-Hietanen. 2. TE keskuksen tiedote lokakuun työllisyystilanteesta. 3. Etelä-Savon maakuntaliiton lausunto seutukuntajaon tarkistustarpeista. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n 4. valtuuston pöytäkirja 5. hallituksen pöytäkirja rakennustoimikunnan pöytäkirja hallituksen pöytäkirjaote sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamisesta. 8. Itä-Suomen päihdehuollon pöytäkirja Vaalijalan ky:n 9. yhtymäkokouksen pöytäkirja hallituksen pöytäkirja Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjaote perusterveydenhuollon palvelujen myyntisopimuksen uudistamisesta Ristiinan ja Hirvensalmen kunnille. Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan 12. pöytäkirja ote pöytäkirjasta koskien ympäristönsuojelun maksutaksan hyväksymistä 14. ote pöytäkirjasta koskien ympäristöterveydenhuollon maksutaksan hyväksymistä. Pöytäkirjajäljennökset: 15, rakennuslautakunta tarkastuslautakunta Kj Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Muut asiakirjat ja kirjeet eivät aiheuta enempiä toimenpiteitä.

21 Kunnanhallitus Päätös:

22 Kunnanhallitus TIETOPALVELUYHTIÖN PERUSTAMINEN MIKKELIN SEUDULLE Khall Mikkelin seutuvaliokunta päätti kokouksessaan, että se suosittelee kunnille varautumista vuoden 2006 talousarviossaan Mikkelin seudun tietopalveluyhtiön perustamiseen ja että seuraavassa kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestysluonnos sekä osakassopimus. Esityslistan liitteenä ovat yhtiöjärjestysluonnos, osakassopimus sekä alustava liiketoimintasuunnitelma. Liitteet Yhtiöjärjestysluonnos on perusmallia. Osakassopimuksessa on määritelty osakkeiden myynti ja omistamisen rajaus siten, että omistajakuntien ei tarvitse kilpailuttaa tietotekniikan hankintoja, vaan ne voidaan suoraan ostaa yhtiöltä. Tämä edellyttää sitä, että liikevaihdosta ei enempää kuin 20%:a myydä ulkopuolisille asiakkaille. Yhtiön päätehtävä vuonna 2006 olisi yhteisten kilpailutusten ja alueellisten ohjelmistohankkeiden hallinnointi. Käytännössä se tarkoittaa henkilöstö- ja taloushallinnon eli HETA ja Effica hankkeita sekä hoitaisi alueverkon sopimusten ylläpidon. Näistä on syntynyt kustannuksia jo vuonna 2005 ja ne siirretään yhtiön kuluiksi ja laskutetaan ohjelmistojen käyttäjiltä. Sairaanhoitopiirille on esitetty, että yhtiö huolehtisi myös alueellisen terveydenhuollon tietotekniikan kehittämisestä sairaanhoitopiirin puolesta. Päätoimista henkilökuntaa ei ole alkuvaiheessa, vaan osakassopimuksessa on esitetty, että kaupungin tietohallintopäällikkö toimisi toimitusjohtajana toistaiseksi. Toiminnan laajentamisesta päätetään erikseen. Liiketoimintasuunnitelmassa on useita erilaisia toimintavaihtoehtoja, joista osaa tehdään jo seudullisesti epävirallisesti ja osa on sellaisia, joissa yhteishankinnoilla saadaan merkittäviä kustannusetuja, jos niin halutaan. Kj: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevat asiakirjat. Kunta edellyttää, että yhtiö maksaa sijoitetulle pääomalle tuottoa. Äänivaltaa on rajoitettava siten, ettei kukaan osakkaista voi yksin päättää asioista. Päätös:

23 Kunnanhallitus Khall tehdyn päätöksen jälkeen on seudullisen tietohallintoyhtiön valmistelu jatkunut pitkin vuotta. Päätös seudullisesta sosiaalipalvelujen ohjelmistosta (Pro Consona) on tehty ja käyttöönotto on aloitettu. Terveydenhuollon ohjelmiston (Effica) käyttöönotto laajenee jatkuvasti. Seudullinen talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmisto (HETA) on ollut laajassa käytössä vuoden alusta. Hirvensalmen kunnassa Pro Consona otetaan käyttöön sosiaalityössä tammikuussa 2007, elatusturvassa helmikuussa 2007 ja päivähoidossa elokuussa Efficaa otetaan käyttöön myöhemmin mm. vanhustenhuollon osalta. Myönteisen päätöksen yhtiöön liittymisestä ovat tehneet : ESSKY, kuntayhtymän hallitus Etelä-Savon sairaanhoitopiiri hallitus Kangasniemi valtuusto , päätöksessä kunta varaa oikeuden esittää muutoksia etenkin osakassopimukseen Mikkelin AMK kuntayhtymän hallitus Pertunmaan kunta, valtuusto Pieksämäen kaupunginhallitus Puumalan kunta, valtuusto Ristiinan kunnanvaltuusto Mikkelin kaupunginhallitus Juva ja Suomenniemi eivät liity yhtiöön vielä tässä vaiheessa. Mikkelin kaupungin päätös siirtyi loppuvuoteen mm. Haukivuoren liitoksen vuoksi. Jotta osakepääoma saadaan täytettyä euroon näiden kahden poisjäävän kunnan ja Haukivuoren osalta, Mikkelin kaupunki sijoittaa puuttuvan osan. Vastaava käytäntö oli myös Metsäsairila Oy:n kohdalla. Hirvensalmen esitystä siitä, että yhdelle omistajalle ei tulisi ehdotonta enemmistöä, on noudatettu. Uusi osakepääomarakenne: