Koulukylä Agenda

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulukylä Agenda 22.-23.2.2013"

Transkriptio

1 1 Koulukylä Agenda 22.- Hankkeen toteutussuunnitelma on tehty työseminaarissa, jossa läsnä on ollut Projektipäällikkö Pia Tuunanen, Kyläkoulu-hanke Rehtori Jaana Strandman, Ihastjärven koulu Asiantuntija Jaana Utti, Tamora Oy Avustava asiantuntija Ville Mäkelä Kyläkoulu-konsepti Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian maastouttajana Ihastjärven kylän palvelut rakentuvat lähes yksinomaan kyläkoulun ympärille. Kylä on hyvin hajanainen eikä kaavoituksellisesti näytä siltä, että tilanne olisi muuttumassa. Ihastjärvelle muutetaan olemassa olevaan rakenteeseen ja jonkin verran yksityisten omistamille rakennuspaikoille. Väestö on ikääntymässä kuten Mikkelissä muutenkin. Oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Oppilasmääräennusteen mukaan koulun tulevaisuus ei näyttäisi sektoroidussa tarkastelussa hyvältä. Uuden koulun aikana on voitu jo nähdä, että hyvällä ja yhteisöllisellä kouluympäristöllä voidaan oppilasmääriin vaikuttaa. Samalla kylän elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Ihastjärvellä on koulu avautuu ympäristöönsä ja rakentaa kaksisuuntaisesti elinvoimaa: toisaalta tarjoten kyläläisille mahdollisuuksia uuteen alhaalta ylös suuntautuvaan aktiivisuuteen ja toisaalta tarjoten oppilaille mahdollisuuden monipuoliseen aikuiseen tukeen. Koulu organisoituna yksikkönä tuo tähän aktiivisuuteen Mikkelin kaupungin strategiset linjat, jolloin aktiivisuus saadaan suunnattua samassa linjassa kaupungin tavoitteiden suuntaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeiset monipuoliset pedagogiset mallit. Kokonaisuuden avulla voidaan rakentaa ja taloudellisesti kestävä yhteiskuntavastuullinen toimintamalli.

2 2 Tässä hankkeessa kirkastetaan ja konseptoidaan Ihastjärven kyläkoulun toimintamalli nimenomaan Mikkelin kaupungin strategisia tavoitteita maastouttavana, muualle siirrettävänä toimintamallina. Keskeistä on ketterä kehittämiskulttuuri ja sen jatkuva, avoin seuranta. Lähtökohtana on kuntalaisten hyvinvointi, ympäristön hyvinvointi ja yritysten hyvinvointi. Kaupunkistrategia antaa hyvin vahvat lähtökohdat hankkeelle: vahvuuksien vahvistamisen lähtökohdan. Hanke on hyvin pieni ja sen mahdollisuudet saada pysyviä muutoksia aikaan voivat lähteä ainoastaan vahvuuksien vahvistamisesta, ei heikkouksien korjaamisesta. Hankkeessa keskistytään - Pahoinvoinnin poistamisen sijasta hyvinvoinnin edistämiseen - Syrjäytymisen estämisen sijasta osallisuuden lisäämiseen - Esteiden poistamisen, ja esteettömyydenkin, sijasta saavutettavuuden lisäämiseen. Tämä vaikuttaa hankkeen kohdeasiakkaisiin. Kylän toiminnallisuuden lisäämistä voidaan ajatella seuraavasti Kylä juridisena henkilönä Kyläläisten ja virkamiesten ydintoimijoiden joukko Kyläaktiivit Avoimet, nopeasti atkivoituvat verkostot tapahtumien ja toimintojen ympärillä Osalliset Palveluiden käyttäjät yhdessä palveluiden tuottajina ja kehittäjinä pisimmälle viety käyttäjälähtöisyys Palveluiden käyttäjät Satunnaiset kulkijat, osallistuvat vain palveluiden käyttöön, ei tuottamiseen

3 3 Julkisen sektorin rooli on toimia palveluiden syntymisen ja kehittymisen mahdollistajana. Perusopetuksen tuottaminen ja tilojen tuottaminen kuuluu julkisen sektorin rooliin tuotantomielessä, muuten rooli on vahvasti mahdollistaja ja pysyvien rakenteiden rakentaja. Uudenlainen Public-Private-People-Partnership-ajattelu palveluiden kehittämisessä otetaan lähtökohdaksi. Hankkeen kohderyhmässä on siis niitä toimijoita, joiden varaan kestävää hyvinvointia voidaan rakentaa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi ympäristön hyvinvoinnin teemassa rakennetaan luontovahvuuksia ja kestävän kehityksen malleja vaikkapa kuljetuksiin, ei rakenneta tai korvata jätevesipumppaamoa, yritysten hyvinvoinnissa etsitään potentiaalisia uusia ansaintalogiigoita yritysten kanssa yhteistyössä ja mahdollistetaan kumppanuuksien syntymistä, ei avusteta velkasaneerauksessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa keskitytään hyvinvointia lisääviin yhteisöllisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin, ei korvata sosiaali- ja terveyssektorin asiakkuuksia. Vahva taloudellisuuden vaade on niin ikään kehittämisessä läsnä koko ajan. Emme rakenna rakenteita, joilla tuotetaan uusia julkisia palveluita. Hankkeessa haetaan kuitenkin uusia tapoja tuottaa julkisia palveluita. Ne liittyvät ainakin uuteen tapaan käydä koulua ja digitaaliseen Mikkeliin. Näissäkin on huomattava asiakaslähtöinen lähtökohta: hankkeessa ei ajatella uutta tapaa tuottaa koulupalvelua (joka rajaisi sen julkisiin resursseihin ja niiden optimointiin), vaan uuteen tapaan käydä koulua, joka avaa yhteisölliset resurssit aivan uudella tavalla. Vastaavasti hankkeessa ei niinkään ajatella sitä miten jokin palvelu siirretään verkkoon, vaan miten verkossa tuotetaan ja kulutetaan palvelua yhdessä uudella tavalla, jolloin taloudellisuuden vaade paranee. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestelmäsuunnitelma vuosille (luonnos seudullinen lautakunta ) asiakirjassa kohdassa Uudet palveluiden tuottamistavat (sivu 9) nostetaan esille monitoimijuus. Hankkeessa etsitään uusia monitoimijamalleja. Koska hanke on pieni ja se on maantietellisesti rajattava kyliin ja koska Ihastjärvellä on hyvin rajatusti sosiaali- ja terveystoimen palveluita, rajautuu kotiin vietäviin palveluihin ja kouluterveydenhuoltoon sosiaali- ja terveystoimen asiakkuuksien suhteen. Toisena asiana asiakirjan samassa kohdassa nostetaan esille palveluohjaus, joten hankkeessa tarkastellaan hieman sitä, miten palveluohjausta voitaisiin ajatella uusilla toimintamalleilla. Hankkeessa on varottava luomasta uusia julkisia palveluita, joista syntyisi uusia palveluodotuksia kyliin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyisten palvelumuotojen kohdalla kenttä jää siis hyvin kapeaksi. Hankkeessa tullaan kuitenkin esittämään uusia ratkaisuja, vaikka niitä ei ole palvelulupauksen syntymisen takia ole tarkoituksenmukaista kokeilla. Samassa kohdassa nostetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi sähköiset palvelut. Niitä kehitetään yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Sähköisten palveluiden keskeiset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat - Suojatut yhteydet asioinnissa toteutuvat - Toimeentulotuen hakeminen sähköisesti yleistyy - Kansalaisten asiointitili käyttöön. Hankkeen näkökulmasta nämä ovat tavoitteita, joihin liittyy niiden toteutuessa koulutusvastuu,

4 4 Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden kehittämisessä Ihastjärveä (ja kyliä yleisesti) koskee siis määritellyistä palvelutasoista - Kotiin vietävät palvelut (kokonaisuudessaan) - Lähipalveluista kouluterveydenhuolto - Uusista palvelutuotantoyksikkökohtaisista palveluista ei mikään (koska palvelutuotantoyksikköjä ei ole). Liikkuvat palvelut jaetaan em. Asiakirjassa kolmeen ryhmään 1. Kyyditys- ja asiointipalvelut 2. Yhden palvelun palveluautot 3. Monipalveluautot Näistä liikkuvista palveluista kyläkoulukonseptissa kyläyhteisöllä on käyttäjän rooli. Ratkaisut ovat kaupunkitasoisia ja esimerkiksi monipalveluauto sopisi mainiosti Ihastjärvelle ja se sopisi erinomaisesti kokeiltavaksi, mutta Ihastjärvellä sitä ei voida tietenkään tuottaa. Kuljetus- ja asiointipalvelut syntyvät samalla tavalla kaupungin linjausten mukaisesti ohjatusti, niissä rooli on kylän oman palvelutuotannon kanavointi yritysten hyvinvointi teeman alle. Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin kaupunkistrategiaan liittyy neljä lupausta, joista ensimmäinen, digitaalinen kaupunki, antaa suuntaa hankkeen toimenpiteille. Hankkeessa etsitään digitaalisia muotoja ja tehdään niitä näkyviksi. Ne tulevat näkymään erityisesti perusopetuksessa ja yhteisöllisyyden rakentamisessa sekä mahdollisesti yrittäjyysinfran rakentamisessa. Lupaus kestävän talouden edistämisestä sekä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmasta antavat hankkeelle sen keskeisen taloudellisuusvaateen, joka näkyy koko hankkeen ajan. Strategiasta nousee esille keskeisenä myös lähiruoka ja joukkoistaminen, jotka molemmat suuntaavat hankkeen tavoitteita. Hankkeen vaiheet

5 5 Hanke muodostuu neljästä vaiheesta. Keväällä suunnitellaan, mallinnetaan hyviä käytäntöjä ja rakennetaan valmiuksia syksyn kokeiluun. Kesällä rakennetaan sauna ja puutarha. Kesän aikana keskeistä on toimija-rekrytointi ja sen keskeinen foorumi ja toimintamalli on Kesäkioski Lantti. Se vetää puoleensa myös kesäasukkaat jolloin syntyy aito vuorovaikutus. Näihin ryhmiin syntyy luontevia sidoksia, joissa palvelun tuottaminen ja käyttäminen nivoutuu uudella tavalla yhteen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi vaikka taidenäyttelyä tai omien tuotteiden markkinointia ja sen uusia kanavointia. Toimintaympäristön käytön ja verkoston rakentamisen kannalta tämä on hyvin tärkeää. Syksyllä kokeillaan malli käytännössä elokuun alusta aina jouluun asti. Varsinainen tuotteistus rakennetaan syksyllä. Keskeiset toimenpidekokonaisuudet Strategian maastoutustehtävä määrittelee hankkeen toimenpidekokonaisuudet seuraavasti 1. Uusi koulunkäynnin malli oppijakeskeinen yhteisöllisyyttä hyödyntävä pedagoginen malli, joka mahdollistaa selkeän tuottavuuden paranemisen 2. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen 3. Kylän elinvoiman vahvistaminen 4. Konseptin tuottaminen käyttöönotettavaksi muuallakin, sisältää organisoinnin

6 6 Toimenpidekokonaisuus 1. Uusi koulunkäynnin malli Romutamme opettajakeskeisen ryhmäjakomallin. Oppimista tapahtuu eri ympäristöissä ja eri kokoisissa ryhmissä oppijan oman tilanteen mukaan. Opettajien rinnalla on runsas joukko muita aikuisia lasta tukemassa. Pedagogisista malleista projektioppiminen on pienimpienkin kohdalla heti arkea. Mallissa jokaisella on tilaa olla onnistuja. Toimenpide 1: Ihastjärvi-oppijayhteisössä on 80 oppijaa syksyllä 2013 Ihastjärvellä rakennetaan oppijakeskeisen malli, jossa koko oppijayhteisö toimii joustavasti. Koulu voi alkaa hieman eri aikoina, oppimista tapahtuu eri kokoisissa ryhmissä: 80 oppilaan kuoro voi olla mahtava ja toisaalta laskemaan oppiminen voi joltain sujua parhaiten viiden oppijan ryhmässä. Vaikkapa luonnossa tai kangaspuiden äärellä loimia laskien. Oppilaat voivat valita koulun, vanhemmat maksavat kuljetuksen. Savisillan oppilaat Rouhelan ja päämajan kouluun. Osa oppilaista saavat kuljetuksen. Kun oppilas valitsee Ihastjärven, se ei lisää koskaan kaupungin kustannuksia, osassa tapauksista vähenee. Oppilaskohtainen kustannus saadaan erittäin kilpailukykyiseksi opetuksen tason kohotessa. Toimenpide 2: ipadin käyttö oppijan välineenä Sisältöjen tuottaminen yhdessä oppijoiden kanssa eri aineissa, sisällä ja ulkona. Oppikirjoista luovutaan lähes kokonaan ja oppimateriaali rakennetaan yhdessä. IPadit on hankittu Mobiilisti Mikkelissä hankkeen varoista. Taloudellisesti säästö oppimateriaalisista sekä kopiointikustannuksista tulee olemaan merkittävä. Myös tietohallinnon kulut tulevat laskemaan olennaisesti. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin uusien koulunkäyntitapojen oppiminen ja tämän linkittyminen mm. digisaliin ja digituotantoyksikköön myöhemmässä kokonaisuudessa. Toimenpide 3: Oppijakeskeiset pedagogiset mallit Opettajakeskeinen toimintamalli erityisesti opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä on vielä todellisuutta usein. Oppilaat kokoontuvat opettajan ympärille luokkiin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Opettaja opettaa ja sitten tehdään harjoituksia. Opetuksen sisältö on suunniteltu ennakolta ja oppilaan kykyä omaksua arvioidaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeisiä pedagogisia malleja, myös sellaisia, joiden on aiemmin ajateltu soveltuvan vain isommille oppilaille. Otamme käytöön ja mallinnamme systemaattisesti paitsi projektioppisen myös ilmiöpohjaisen ja elämyspohjaisen pedagogisen mallin. Ne osaltaan mahdollistavat uutta koulunkäynnin tapaa.

7 Toimenpide 4. Pedagoginen ruokalista 7 Pedagogista ruokalistaa on kehitetty kansainvälisesti sertifioidun Sapere-mallin mukaisesti. Keski-Suomessa on tehty laaja projekti, jossa pedagogisen ruokalista hyödyt on kiistatta todettu. Siellä sen oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousset 23 senttiä. Ihastjärvellä pedagoginen ruokalista nivoutuu Mikkelin kaupunkistrategiaan: ruuan alkuperän tunnistaminen, kestävän kehityksen huomioinen, ympäristön huomioiminen ja lasten osallisuus toteutuvat kokonaisuudessaan kaupunkistrategiaa. Oppilaiden osallistuminen ruuan valmistukseen ja paikallisten yrittäjien mukaan tulo on itse asiassa myös osa pitkälle vietyä joukkoistamista. Syksyn kokeilun suunnittelu ja neuvottelut Ison Padan kanssa. Kokeilun analysointi. Toimenpidekokonaisuus 2. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen Perusperiaate on toimijuus julkisen sektorin ulkopuolella projektin katalysaattorivaikutus, jolla saadaan aikaan pysyviä uusia toimintamalleja. Toimenpide 1. Hyvinvointipäivät Kevät 2013: Organisointi, vastuuhenkilön nimeäminen, ilmoituskanavan valinta ja toimijaverkoston kokoaminen kylittäin. Kun nämä on kasassa, projektilta tulee teema-aihevalikot ja kontaktit syksyn toteutusta varten sekä viestintämateriaali ensimmäisiin toteutuksiin. Hinnoittelu syksyä varten. Syksy 2013: Kahden hyvinvointipäivän toteuttaminen kahden eri teeman terveydenhuollon teeman (julkinen sektori tuottaa) ympärillä näihin projekti tekee arvioinnin ja kehittämisehdotukset Yhdeksän julkisen terveydenhuollon teemapäiväosuuden tuotteistus seuraavaan raamiin.

8 Ruoka Terveys Liikunta Terveellinen lähiruoka Laihduttaisinko vähän? Huipputasoa digisalissa Läheltä Tehokas ohjelma Jumppaa 8 Vanhuus ja ruokaelämykset Vaihtelua Mielen terveys Reseptekä minulle Liikutaan luonnossa Metsäkävelyä Nuoret ja nautinto Itse tehden Kansanterve Ihastjärvi Mittauksia Voimaa! Tapaturmitta. Kotikuntosali Kyläpäällikkökoulutukseen motivointiosuuden ja jatkuvan innostuksen mallin rakentamisen Hinnoittelumallin muille toimijoille Syksyn toteutuksissa arvioinnin, kehittämisehdotukset ja kartoituksen hyvinvoinnin rakentamisen potentiaaleista (käyttäjälähtöinen kartoitus kaikilla kylillä). Toimenpide 2. Digi-Sali Hyvinvointipalvelut tuotetaan erittäin korkealaatuisesti sähköisesti ja niitä kulutetaan yhteisöllisesti Ihastjärvellä. Ryhmäliikunta, kirkko, konsertti, jalkapallo-ottelu, tapahtumat vuorovaikutteinen käyttö yhdessä ja yhteisöllisyyttä lisäävä kahvihetki tähän liittyen. Linkitys esimerkiksi pilates-kouluun Kyyhkylässä aluksi pari päivää siellä ja sitten yhdessä verkossa. Sisältö yksityinen infra julkinen. Voidaan käyttää myös esimerkiksi neuvontaan Hyviksen käyttöön. Saman palvelun voi käyttää myös kotoa, jos asukas niin haluaa. Konseptoi digisalitapahtuman ja antaa ohjeet muille kylille sen toteuttamisesta. Toteuttaa syksyn ohjelmassa neljä digisalitapahtumaa Ihastjärvellä. Ne voidaan kylien niin halutessa välittää samalla myös muille kylille. Tekee käytöstä kartoituksen.

9 Toimenpide 3. Digi-tuotantoyksikkö Ihastjärveltä lähetään tapahtumia verkkoon, esimerkiksi juhlat, aamunavaukset ja opetustuokioita, jumppia jne. Näihin hyvin luontevasti kyläläiset ja vapaa-ajanasukkaat voivat liittyä kylän toimintaan. 9 Neljä arvioitua tapahtumatuotantoa. Tapahtumatuotannon konseptoinnin. Toimenpide 4. Aamuparlamentti Ihastjärven turinaklubi tuotteistetaan aamuparlamentiksi, jossa 3 hintaan saa aamupalan. Tässä kyläkokouksessa koulun työnjako tehdään aamulla, koululla olevat aikuiset ottavat tehtävänsä, tulevaisuutta suunnitellaan ja mennyttä päivitellään. Perjantaisin aamuparlamentin jälkeen lämpiää pihasauna. Aamuparlamenttiin voi osallistua myös digitaalisesti. Toimenpide 5. Etsivä sairaanhoitaja Ei-julkisen terveydenhuollon sairaanhoitaja, joka on koululla puoli päivää joka toinen viikko. Hän osallistuu aamuparlamenttiin, toimii verkkoterkkarina, osallistuu uuden tavan käydä koulua tuottamiseen. Hän kanavoi yksityisen sektorin palveluja. Hänellä on käytössää hieman kotipalveluapua Ihastjärven boosteriapu 30*25 ihastjärveläiselle yrittäjälle. Toimenpide 6. Liikkeelle ja vähän laihemmiksi Kylän liikunnan aktivointi, vuorot ja yhteisiin tapahtumiin osallistuminen. Halukkaille laihdutus kansansairauksien ehkäisyinfoihin (Hyvinvointipäivissä) liittyen. Halukkaiden rekrytointi. Tavoitteen asettaminen. Mittaus. Toimenpide 7. Hyvinvointipotentiaalin kartoitus Hyvinvointipotentiaali perustuu arvoihin ja yhteisöllisyyteen. Niitä on kartoitettukyselyin, havainnoinnein ja haastatteluin vauvasta vaariin. Potentiaalin analysointi palveluinnovaatioihin erikoistuneen yrityslabran tutkijan asiantuntemuksella.

10 Havainnoinnin ja kartoituksen täydennys tapahtumissa. Toimenpidekokonaisuus 3. Kylän elinvoiman vahvistaminen Toimenpide 1. Lähityökeskus 1 0 Koululla on hyvät tietoliikenneyhteydet, joten siellä on mahdollista työskennellä. Työskentelymahdollisuus tarjotaan kaikille halukkaille olettaen että sopii muuhun toimintaan. Palveluaika mahdollistetaan vastuuttamalla yhteisöä. Toimenpide 2. Tuote- ja työtori Tuote- ja työtori rakentuu Kesäkioski Lantin ja koulun keittiön ympärille. Tilojen käyttöä monipuolistetaan entisestään. Toria viedään myös blogiin systemaattisesti, linkitetään hyvinvointipäivään ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Aamuparlamentin asialistalla tori on pysyvästi. Torilla on mm. mökkitalkkari, hyvinvointiyrittäjät, kuljetusyrittäjät, paikalliset tuotteet, rakentajat jne. Toimenpide 3. Lähileipää lapsille Pedagogiseen ruokalistaan, yrittäjyyskasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyen syksyn ajan lapset syövät lähileipää kaikissa ruokailuissa. Leipä hankintaan Jumppaa lähileipää lapsille kampanjalla. Verkkokaupasta voi jokainen halukas lisäksi vaihtaa näkkäripaketin paikalliseen leipään. Toimenpide 4. Ihastjärven lähiravintola Aamiaistarjoilu aamuparlamentissa, ruuan myynti mukaan, lounaat ja popupravintolat tapahtumissa ovat osa toimintaa. Myös tämä linkittyy blogiin. Tavoitteena on myös yhteisön kuljetusten aktiointi. Toimenpide 5. Kaikki kädet tarvitaan Ihastjärvellä Huolehdimme kaikille Ihastjärveläisille erinomaisesti ohjatun, vaikuttavan kuntouttavan työtoiminnan. Tulo 10,90 tulee sopimuksen tekevälle yhdistykselle. Rekrytoida kaikki Ihastjärveläiset kuntouttavaan työtoimintaan sopivat koko syksyn jakson ja sen jälkeenkin pysyvästi.

11 1 1 Toimenpide 6. Huolehdimme omasta nuorisotakuusta Nuorisotakuun piiriin kuuluvat työllistetään mielekkääseen työhön. Keväällä katsoa määrät, rakentaa toimintamalli ja kanavoida kustannukset niin, että siitä ei synny Ihastjärvelle menovirtaa, mieluummin tulovirta. Kesällä huolehtia rekrytointi. Syksyllä toimintamalli ja jatkuva käyttöä. Toimenpidekokonaisuus 4. Konseptin tuottaminen Toimenpide 1. Kyläpäällikkökoulutus Toimivuus henkilöityy helposti ja konsepti edellyttää systemaattista johtamista. Verkostojen johtaminenmiten kyläpäällikkönä sitoutuan sisäkehää? Miten rakennan, viestin, palkitsen? Taloudellisuus ja ansainnat - miten tuottavuus pidetään jatkuvasti mielessä? Miten niukkuus ruokkii innovaatioita? Tuotteistaminenja konseptointi - mallintamisen työvälineet, kerran tehdyn hyödyntämien ja blogi välineenä Kestävästi käytäntöön - miten rakennan pysyvät toimintamallit ja saan uusia toimijoita mukaan? Kyläpäällikkökoulutukseen osallistuu tuleva päällikkö ja hänen varahenkilönsä Vitsiälästä ja Lahnaniemeltä, haluttaessa myös muualta. Koulutus alkaa elokuussa ja kestää koko pilotoinnin ajan 4*4 tuntia teemoina verkostojen johtaminen, taloudellisuus ja ansainnat, tuotteistaminen, kestävästi käytäntöön.

12 Ideana on heti alusta asti vastuuttaa kylien toimijat eri kehillä. Toimenpide 2. Yksi vuorovaikutuksen kenttä blogi 1 2 Ihastjärvellä on kyläläisten yhteinen blogi käytössä. Se ei toimi ylhäältä alas tiedotuskanavana vaan aitona vuorovaikutuksen kenttänä, jossa yhteistä tietoa syntyy yhteisen toiminnan tuloksena. Sitoutuminen on vahvaa. Tämä tarvitaan uuden ajan verkostojen johtamiseen. Kylän oma blogi vuorovaikutuksen kenttä, jossa ihmiset voivat yhdessä rakentaa yhdessä ja toiminta ei ole yhden ihmisen varassa. Kyläläiset ottavat vastuuta yhteiseksi hyväksi toimimiseksi.

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi

Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa - A1 Eräkorpi tulevaisuuden kuva 1)Koulujen pihat systemaattisesti laadukkaiksi lähiliikuntapaikoiksi, koulujen tilat monipuoliseen yhteiskäyttöön 2) Vaatii asenteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan päämäärä: Oulu on (vuonna 2020 Euroopan) älykkäimmin ja vastuullisimmin digitalisaation mahdollisuuksia toiminnassaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Terveydenhuolto Vertaistuki Tietoa Seurakunta Virastot Verkko palvelut Läheiset Viihdettä Pienet kunnat Suuret palvelut Digisyrjäytymisen vaara ei häviä

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot