Koulukylä Agenda

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulukylä Agenda 22.-23.2.2013"

Transkriptio

1 1 Koulukylä Agenda 22.- Hankkeen toteutussuunnitelma on tehty työseminaarissa, jossa läsnä on ollut Projektipäällikkö Pia Tuunanen, Kyläkoulu-hanke Rehtori Jaana Strandman, Ihastjärven koulu Asiantuntija Jaana Utti, Tamora Oy Avustava asiantuntija Ville Mäkelä Kyläkoulu-konsepti Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian maastouttajana Ihastjärven kylän palvelut rakentuvat lähes yksinomaan kyläkoulun ympärille. Kylä on hyvin hajanainen eikä kaavoituksellisesti näytä siltä, että tilanne olisi muuttumassa. Ihastjärvelle muutetaan olemassa olevaan rakenteeseen ja jonkin verran yksityisten omistamille rakennuspaikoille. Väestö on ikääntymässä kuten Mikkelissä muutenkin. Oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Oppilasmääräennusteen mukaan koulun tulevaisuus ei näyttäisi sektoroidussa tarkastelussa hyvältä. Uuden koulun aikana on voitu jo nähdä, että hyvällä ja yhteisöllisellä kouluympäristöllä voidaan oppilasmääriin vaikuttaa. Samalla kylän elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Ihastjärvellä on koulu avautuu ympäristöönsä ja rakentaa kaksisuuntaisesti elinvoimaa: toisaalta tarjoten kyläläisille mahdollisuuksia uuteen alhaalta ylös suuntautuvaan aktiivisuuteen ja toisaalta tarjoten oppilaille mahdollisuuden monipuoliseen aikuiseen tukeen. Koulu organisoituna yksikkönä tuo tähän aktiivisuuteen Mikkelin kaupungin strategiset linjat, jolloin aktiivisuus saadaan suunnattua samassa linjassa kaupungin tavoitteiden suuntaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeiset monipuoliset pedagogiset mallit. Kokonaisuuden avulla voidaan rakentaa ja taloudellisesti kestävä yhteiskuntavastuullinen toimintamalli.

2 2 Tässä hankkeessa kirkastetaan ja konseptoidaan Ihastjärven kyläkoulun toimintamalli nimenomaan Mikkelin kaupungin strategisia tavoitteita maastouttavana, muualle siirrettävänä toimintamallina. Keskeistä on ketterä kehittämiskulttuuri ja sen jatkuva, avoin seuranta. Lähtökohtana on kuntalaisten hyvinvointi, ympäristön hyvinvointi ja yritysten hyvinvointi. Kaupunkistrategia antaa hyvin vahvat lähtökohdat hankkeelle: vahvuuksien vahvistamisen lähtökohdan. Hanke on hyvin pieni ja sen mahdollisuudet saada pysyviä muutoksia aikaan voivat lähteä ainoastaan vahvuuksien vahvistamisesta, ei heikkouksien korjaamisesta. Hankkeessa keskistytään - Pahoinvoinnin poistamisen sijasta hyvinvoinnin edistämiseen - Syrjäytymisen estämisen sijasta osallisuuden lisäämiseen - Esteiden poistamisen, ja esteettömyydenkin, sijasta saavutettavuuden lisäämiseen. Tämä vaikuttaa hankkeen kohdeasiakkaisiin. Kylän toiminnallisuuden lisäämistä voidaan ajatella seuraavasti Kylä juridisena henkilönä Kyläläisten ja virkamiesten ydintoimijoiden joukko Kyläaktiivit Avoimet, nopeasti atkivoituvat verkostot tapahtumien ja toimintojen ympärillä Osalliset Palveluiden käyttäjät yhdessä palveluiden tuottajina ja kehittäjinä pisimmälle viety käyttäjälähtöisyys Palveluiden käyttäjät Satunnaiset kulkijat, osallistuvat vain palveluiden käyttöön, ei tuottamiseen

3 3 Julkisen sektorin rooli on toimia palveluiden syntymisen ja kehittymisen mahdollistajana. Perusopetuksen tuottaminen ja tilojen tuottaminen kuuluu julkisen sektorin rooliin tuotantomielessä, muuten rooli on vahvasti mahdollistaja ja pysyvien rakenteiden rakentaja. Uudenlainen Public-Private-People-Partnership-ajattelu palveluiden kehittämisessä otetaan lähtökohdaksi. Hankkeen kohderyhmässä on siis niitä toimijoita, joiden varaan kestävää hyvinvointia voidaan rakentaa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi ympäristön hyvinvoinnin teemassa rakennetaan luontovahvuuksia ja kestävän kehityksen malleja vaikkapa kuljetuksiin, ei rakenneta tai korvata jätevesipumppaamoa, yritysten hyvinvoinnissa etsitään potentiaalisia uusia ansaintalogiigoita yritysten kanssa yhteistyössä ja mahdollistetaan kumppanuuksien syntymistä, ei avusteta velkasaneerauksessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa keskitytään hyvinvointia lisääviin yhteisöllisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin, ei korvata sosiaali- ja terveyssektorin asiakkuuksia. Vahva taloudellisuuden vaade on niin ikään kehittämisessä läsnä koko ajan. Emme rakenna rakenteita, joilla tuotetaan uusia julkisia palveluita. Hankkeessa haetaan kuitenkin uusia tapoja tuottaa julkisia palveluita. Ne liittyvät ainakin uuteen tapaan käydä koulua ja digitaaliseen Mikkeliin. Näissäkin on huomattava asiakaslähtöinen lähtökohta: hankkeessa ei ajatella uutta tapaa tuottaa koulupalvelua (joka rajaisi sen julkisiin resursseihin ja niiden optimointiin), vaan uuteen tapaan käydä koulua, joka avaa yhteisölliset resurssit aivan uudella tavalla. Vastaavasti hankkeessa ei niinkään ajatella sitä miten jokin palvelu siirretään verkkoon, vaan miten verkossa tuotetaan ja kulutetaan palvelua yhdessä uudella tavalla, jolloin taloudellisuuden vaade paranee. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestelmäsuunnitelma vuosille (luonnos seudullinen lautakunta ) asiakirjassa kohdassa Uudet palveluiden tuottamistavat (sivu 9) nostetaan esille monitoimijuus. Hankkeessa etsitään uusia monitoimijamalleja. Koska hanke on pieni ja se on maantietellisesti rajattava kyliin ja koska Ihastjärvellä on hyvin rajatusti sosiaali- ja terveystoimen palveluita, rajautuu kotiin vietäviin palveluihin ja kouluterveydenhuoltoon sosiaali- ja terveystoimen asiakkuuksien suhteen. Toisena asiana asiakirjan samassa kohdassa nostetaan esille palveluohjaus, joten hankkeessa tarkastellaan hieman sitä, miten palveluohjausta voitaisiin ajatella uusilla toimintamalleilla. Hankkeessa on varottava luomasta uusia julkisia palveluita, joista syntyisi uusia palveluodotuksia kyliin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyisten palvelumuotojen kohdalla kenttä jää siis hyvin kapeaksi. Hankkeessa tullaan kuitenkin esittämään uusia ratkaisuja, vaikka niitä ei ole palvelulupauksen syntymisen takia ole tarkoituksenmukaista kokeilla. Samassa kohdassa nostetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi sähköiset palvelut. Niitä kehitetään yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Sähköisten palveluiden keskeiset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat - Suojatut yhteydet asioinnissa toteutuvat - Toimeentulotuen hakeminen sähköisesti yleistyy - Kansalaisten asiointitili käyttöön. Hankkeen näkökulmasta nämä ovat tavoitteita, joihin liittyy niiden toteutuessa koulutusvastuu,

4 4 Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden kehittämisessä Ihastjärveä (ja kyliä yleisesti) koskee siis määritellyistä palvelutasoista - Kotiin vietävät palvelut (kokonaisuudessaan) - Lähipalveluista kouluterveydenhuolto - Uusista palvelutuotantoyksikkökohtaisista palveluista ei mikään (koska palvelutuotantoyksikköjä ei ole). Liikkuvat palvelut jaetaan em. Asiakirjassa kolmeen ryhmään 1. Kyyditys- ja asiointipalvelut 2. Yhden palvelun palveluautot 3. Monipalveluautot Näistä liikkuvista palveluista kyläkoulukonseptissa kyläyhteisöllä on käyttäjän rooli. Ratkaisut ovat kaupunkitasoisia ja esimerkiksi monipalveluauto sopisi mainiosti Ihastjärvelle ja se sopisi erinomaisesti kokeiltavaksi, mutta Ihastjärvellä sitä ei voida tietenkään tuottaa. Kuljetus- ja asiointipalvelut syntyvät samalla tavalla kaupungin linjausten mukaisesti ohjatusti, niissä rooli on kylän oman palvelutuotannon kanavointi yritysten hyvinvointi teeman alle. Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin kaupunkistrategiaan liittyy neljä lupausta, joista ensimmäinen, digitaalinen kaupunki, antaa suuntaa hankkeen toimenpiteille. Hankkeessa etsitään digitaalisia muotoja ja tehdään niitä näkyviksi. Ne tulevat näkymään erityisesti perusopetuksessa ja yhteisöllisyyden rakentamisessa sekä mahdollisesti yrittäjyysinfran rakentamisessa. Lupaus kestävän talouden edistämisestä sekä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmasta antavat hankkeelle sen keskeisen taloudellisuusvaateen, joka näkyy koko hankkeen ajan. Strategiasta nousee esille keskeisenä myös lähiruoka ja joukkoistaminen, jotka molemmat suuntaavat hankkeen tavoitteita. Hankkeen vaiheet

5 5 Hanke muodostuu neljästä vaiheesta. Keväällä suunnitellaan, mallinnetaan hyviä käytäntöjä ja rakennetaan valmiuksia syksyn kokeiluun. Kesällä rakennetaan sauna ja puutarha. Kesän aikana keskeistä on toimija-rekrytointi ja sen keskeinen foorumi ja toimintamalli on Kesäkioski Lantti. Se vetää puoleensa myös kesäasukkaat jolloin syntyy aito vuorovaikutus. Näihin ryhmiin syntyy luontevia sidoksia, joissa palvelun tuottaminen ja käyttäminen nivoutuu uudella tavalla yhteen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi vaikka taidenäyttelyä tai omien tuotteiden markkinointia ja sen uusia kanavointia. Toimintaympäristön käytön ja verkoston rakentamisen kannalta tämä on hyvin tärkeää. Syksyllä kokeillaan malli käytännössä elokuun alusta aina jouluun asti. Varsinainen tuotteistus rakennetaan syksyllä. Keskeiset toimenpidekokonaisuudet Strategian maastoutustehtävä määrittelee hankkeen toimenpidekokonaisuudet seuraavasti 1. Uusi koulunkäynnin malli oppijakeskeinen yhteisöllisyyttä hyödyntävä pedagoginen malli, joka mahdollistaa selkeän tuottavuuden paranemisen 2. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen 3. Kylän elinvoiman vahvistaminen 4. Konseptin tuottaminen käyttöönotettavaksi muuallakin, sisältää organisoinnin

6 6 Toimenpidekokonaisuus 1. Uusi koulunkäynnin malli Romutamme opettajakeskeisen ryhmäjakomallin. Oppimista tapahtuu eri ympäristöissä ja eri kokoisissa ryhmissä oppijan oman tilanteen mukaan. Opettajien rinnalla on runsas joukko muita aikuisia lasta tukemassa. Pedagogisista malleista projektioppiminen on pienimpienkin kohdalla heti arkea. Mallissa jokaisella on tilaa olla onnistuja. Toimenpide 1: Ihastjärvi-oppijayhteisössä on 80 oppijaa syksyllä 2013 Ihastjärvellä rakennetaan oppijakeskeisen malli, jossa koko oppijayhteisö toimii joustavasti. Koulu voi alkaa hieman eri aikoina, oppimista tapahtuu eri kokoisissa ryhmissä: 80 oppilaan kuoro voi olla mahtava ja toisaalta laskemaan oppiminen voi joltain sujua parhaiten viiden oppijan ryhmässä. Vaikkapa luonnossa tai kangaspuiden äärellä loimia laskien. Oppilaat voivat valita koulun, vanhemmat maksavat kuljetuksen. Savisillan oppilaat Rouhelan ja päämajan kouluun. Osa oppilaista saavat kuljetuksen. Kun oppilas valitsee Ihastjärven, se ei lisää koskaan kaupungin kustannuksia, osassa tapauksista vähenee. Oppilaskohtainen kustannus saadaan erittäin kilpailukykyiseksi opetuksen tason kohotessa. Toimenpide 2: ipadin käyttö oppijan välineenä Sisältöjen tuottaminen yhdessä oppijoiden kanssa eri aineissa, sisällä ja ulkona. Oppikirjoista luovutaan lähes kokonaan ja oppimateriaali rakennetaan yhdessä. IPadit on hankittu Mobiilisti Mikkelissä hankkeen varoista. Taloudellisesti säästö oppimateriaalisista sekä kopiointikustannuksista tulee olemaan merkittävä. Myös tietohallinnon kulut tulevat laskemaan olennaisesti. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin uusien koulunkäyntitapojen oppiminen ja tämän linkittyminen mm. digisaliin ja digituotantoyksikköön myöhemmässä kokonaisuudessa. Toimenpide 3: Oppijakeskeiset pedagogiset mallit Opettajakeskeinen toimintamalli erityisesti opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä on vielä todellisuutta usein. Oppilaat kokoontuvat opettajan ympärille luokkiin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Opettaja opettaa ja sitten tehdään harjoituksia. Opetuksen sisältö on suunniteltu ennakolta ja oppilaan kykyä omaksua arvioidaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeisiä pedagogisia malleja, myös sellaisia, joiden on aiemmin ajateltu soveltuvan vain isommille oppilaille. Otamme käytöön ja mallinnamme systemaattisesti paitsi projektioppisen myös ilmiöpohjaisen ja elämyspohjaisen pedagogisen mallin. Ne osaltaan mahdollistavat uutta koulunkäynnin tapaa.

7 Toimenpide 4. Pedagoginen ruokalista 7 Pedagogista ruokalistaa on kehitetty kansainvälisesti sertifioidun Sapere-mallin mukaisesti. Keski-Suomessa on tehty laaja projekti, jossa pedagogisen ruokalista hyödyt on kiistatta todettu. Siellä sen oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousset 23 senttiä. Ihastjärvellä pedagoginen ruokalista nivoutuu Mikkelin kaupunkistrategiaan: ruuan alkuperän tunnistaminen, kestävän kehityksen huomioinen, ympäristön huomioiminen ja lasten osallisuus toteutuvat kokonaisuudessaan kaupunkistrategiaa. Oppilaiden osallistuminen ruuan valmistukseen ja paikallisten yrittäjien mukaan tulo on itse asiassa myös osa pitkälle vietyä joukkoistamista. Syksyn kokeilun suunnittelu ja neuvottelut Ison Padan kanssa. Kokeilun analysointi. Toimenpidekokonaisuus 2. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen Perusperiaate on toimijuus julkisen sektorin ulkopuolella projektin katalysaattorivaikutus, jolla saadaan aikaan pysyviä uusia toimintamalleja. Toimenpide 1. Hyvinvointipäivät Kevät 2013: Organisointi, vastuuhenkilön nimeäminen, ilmoituskanavan valinta ja toimijaverkoston kokoaminen kylittäin. Kun nämä on kasassa, projektilta tulee teema-aihevalikot ja kontaktit syksyn toteutusta varten sekä viestintämateriaali ensimmäisiin toteutuksiin. Hinnoittelu syksyä varten. Syksy 2013: Kahden hyvinvointipäivän toteuttaminen kahden eri teeman terveydenhuollon teeman (julkinen sektori tuottaa) ympärillä näihin projekti tekee arvioinnin ja kehittämisehdotukset Yhdeksän julkisen terveydenhuollon teemapäiväosuuden tuotteistus seuraavaan raamiin.

8 Ruoka Terveys Liikunta Terveellinen lähiruoka Laihduttaisinko vähän? Huipputasoa digisalissa Läheltä Tehokas ohjelma Jumppaa 8 Vanhuus ja ruokaelämykset Vaihtelua Mielen terveys Reseptekä minulle Liikutaan luonnossa Metsäkävelyä Nuoret ja nautinto Itse tehden Kansanterve Ihastjärvi Mittauksia Voimaa! Tapaturmitta. Kotikuntosali Kyläpäällikkökoulutukseen motivointiosuuden ja jatkuvan innostuksen mallin rakentamisen Hinnoittelumallin muille toimijoille Syksyn toteutuksissa arvioinnin, kehittämisehdotukset ja kartoituksen hyvinvoinnin rakentamisen potentiaaleista (käyttäjälähtöinen kartoitus kaikilla kylillä). Toimenpide 2. Digi-Sali Hyvinvointipalvelut tuotetaan erittäin korkealaatuisesti sähköisesti ja niitä kulutetaan yhteisöllisesti Ihastjärvellä. Ryhmäliikunta, kirkko, konsertti, jalkapallo-ottelu, tapahtumat vuorovaikutteinen käyttö yhdessä ja yhteisöllisyyttä lisäävä kahvihetki tähän liittyen. Linkitys esimerkiksi pilates-kouluun Kyyhkylässä aluksi pari päivää siellä ja sitten yhdessä verkossa. Sisältö yksityinen infra julkinen. Voidaan käyttää myös esimerkiksi neuvontaan Hyviksen käyttöön. Saman palvelun voi käyttää myös kotoa, jos asukas niin haluaa. Konseptoi digisalitapahtuman ja antaa ohjeet muille kylille sen toteuttamisesta. Toteuttaa syksyn ohjelmassa neljä digisalitapahtumaa Ihastjärvellä. Ne voidaan kylien niin halutessa välittää samalla myös muille kylille. Tekee käytöstä kartoituksen.

9 Toimenpide 3. Digi-tuotantoyksikkö Ihastjärveltä lähetään tapahtumia verkkoon, esimerkiksi juhlat, aamunavaukset ja opetustuokioita, jumppia jne. Näihin hyvin luontevasti kyläläiset ja vapaa-ajanasukkaat voivat liittyä kylän toimintaan. 9 Neljä arvioitua tapahtumatuotantoa. Tapahtumatuotannon konseptoinnin. Toimenpide 4. Aamuparlamentti Ihastjärven turinaklubi tuotteistetaan aamuparlamentiksi, jossa 3 hintaan saa aamupalan. Tässä kyläkokouksessa koulun työnjako tehdään aamulla, koululla olevat aikuiset ottavat tehtävänsä, tulevaisuutta suunnitellaan ja mennyttä päivitellään. Perjantaisin aamuparlamentin jälkeen lämpiää pihasauna. Aamuparlamenttiin voi osallistua myös digitaalisesti. Toimenpide 5. Etsivä sairaanhoitaja Ei-julkisen terveydenhuollon sairaanhoitaja, joka on koululla puoli päivää joka toinen viikko. Hän osallistuu aamuparlamenttiin, toimii verkkoterkkarina, osallistuu uuden tavan käydä koulua tuottamiseen. Hän kanavoi yksityisen sektorin palveluja. Hänellä on käytössää hieman kotipalveluapua Ihastjärven boosteriapu 30*25 ihastjärveläiselle yrittäjälle. Toimenpide 6. Liikkeelle ja vähän laihemmiksi Kylän liikunnan aktivointi, vuorot ja yhteisiin tapahtumiin osallistuminen. Halukkaille laihdutus kansansairauksien ehkäisyinfoihin (Hyvinvointipäivissä) liittyen. Halukkaiden rekrytointi. Tavoitteen asettaminen. Mittaus. Toimenpide 7. Hyvinvointipotentiaalin kartoitus Hyvinvointipotentiaali perustuu arvoihin ja yhteisöllisyyteen. Niitä on kartoitettukyselyin, havainnoinnein ja haastatteluin vauvasta vaariin. Potentiaalin analysointi palveluinnovaatioihin erikoistuneen yrityslabran tutkijan asiantuntemuksella.

10 Havainnoinnin ja kartoituksen täydennys tapahtumissa. Toimenpidekokonaisuus 3. Kylän elinvoiman vahvistaminen Toimenpide 1. Lähityökeskus 1 0 Koululla on hyvät tietoliikenneyhteydet, joten siellä on mahdollista työskennellä. Työskentelymahdollisuus tarjotaan kaikille halukkaille olettaen että sopii muuhun toimintaan. Palveluaika mahdollistetaan vastuuttamalla yhteisöä. Toimenpide 2. Tuote- ja työtori Tuote- ja työtori rakentuu Kesäkioski Lantin ja koulun keittiön ympärille. Tilojen käyttöä monipuolistetaan entisestään. Toria viedään myös blogiin systemaattisesti, linkitetään hyvinvointipäivään ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Aamuparlamentin asialistalla tori on pysyvästi. Torilla on mm. mökkitalkkari, hyvinvointiyrittäjät, kuljetusyrittäjät, paikalliset tuotteet, rakentajat jne. Toimenpide 3. Lähileipää lapsille Pedagogiseen ruokalistaan, yrittäjyyskasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyen syksyn ajan lapset syövät lähileipää kaikissa ruokailuissa. Leipä hankintaan Jumppaa lähileipää lapsille kampanjalla. Verkkokaupasta voi jokainen halukas lisäksi vaihtaa näkkäripaketin paikalliseen leipään. Toimenpide 4. Ihastjärven lähiravintola Aamiaistarjoilu aamuparlamentissa, ruuan myynti mukaan, lounaat ja popupravintolat tapahtumissa ovat osa toimintaa. Myös tämä linkittyy blogiin. Tavoitteena on myös yhteisön kuljetusten aktiointi. Toimenpide 5. Kaikki kädet tarvitaan Ihastjärvellä Huolehdimme kaikille Ihastjärveläisille erinomaisesti ohjatun, vaikuttavan kuntouttavan työtoiminnan. Tulo 10,90 tulee sopimuksen tekevälle yhdistykselle. Rekrytoida kaikki Ihastjärveläiset kuntouttavaan työtoimintaan sopivat koko syksyn jakson ja sen jälkeenkin pysyvästi.

11 1 1 Toimenpide 6. Huolehdimme omasta nuorisotakuusta Nuorisotakuun piiriin kuuluvat työllistetään mielekkääseen työhön. Keväällä katsoa määrät, rakentaa toimintamalli ja kanavoida kustannukset niin, että siitä ei synny Ihastjärvelle menovirtaa, mieluummin tulovirta. Kesällä huolehtia rekrytointi. Syksyllä toimintamalli ja jatkuva käyttöä. Toimenpidekokonaisuus 4. Konseptin tuottaminen Toimenpide 1. Kyläpäällikkökoulutus Toimivuus henkilöityy helposti ja konsepti edellyttää systemaattista johtamista. Verkostojen johtaminenmiten kyläpäällikkönä sitoutuan sisäkehää? Miten rakennan, viestin, palkitsen? Taloudellisuus ja ansainnat - miten tuottavuus pidetään jatkuvasti mielessä? Miten niukkuus ruokkii innovaatioita? Tuotteistaminenja konseptointi - mallintamisen työvälineet, kerran tehdyn hyödyntämien ja blogi välineenä Kestävästi käytäntöön - miten rakennan pysyvät toimintamallit ja saan uusia toimijoita mukaan? Kyläpäällikkökoulutukseen osallistuu tuleva päällikkö ja hänen varahenkilönsä Vitsiälästä ja Lahnaniemeltä, haluttaessa myös muualta. Koulutus alkaa elokuussa ja kestää koko pilotoinnin ajan 4*4 tuntia teemoina verkostojen johtaminen, taloudellisuus ja ansainnat, tuotteistaminen, kestävästi käytäntöön.

12 Ideana on heti alusta asti vastuuttaa kylien toimijat eri kehillä. Toimenpide 2. Yksi vuorovaikutuksen kenttä blogi 1 2 Ihastjärvellä on kyläläisten yhteinen blogi käytössä. Se ei toimi ylhäältä alas tiedotuskanavana vaan aitona vuorovaikutuksen kenttänä, jossa yhteistä tietoa syntyy yhteisen toiminnan tuloksena. Sitoutuminen on vahvaa. Tämä tarvitaan uuden ajan verkostojen johtamiseen. Kylän oma blogi vuorovaikutuksen kenttä, jossa ihmiset voivat yhdessä rakentaa yhdessä ja toiminta ei ole yhden ihmisen varassa. Kyläläiset ottavat vastuuta yhteiseksi hyväksi toimimiseksi.

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Hankepäällikkö Jarkko Tonttila Ajattelu uudistuu, paradigma murtuu! 2000 Tuotelähtöisyys Asiakas objektina

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan päämäärä: Oulu on (vuonna 2020 Euroopan) älykkäimmin ja vastuullisimmin digitalisaation mahdollisuuksia toiminnassaan

Lisätiedot