Koulukylä Agenda
|
|
- Matti Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Koulukylä Agenda 22.- Hankkeen toteutussuunnitelma on tehty työseminaarissa, jossa läsnä on ollut Projektipäällikkö Pia Tuunanen, Kyläkoulu-hanke Rehtori Jaana Strandman, Ihastjärven koulu Asiantuntija Jaana Utti, Tamora Oy Avustava asiantuntija Ville Mäkelä Kyläkoulu-konsepti Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian maastouttajana Ihastjärven kylän palvelut rakentuvat lähes yksinomaan kyläkoulun ympärille. Kylä on hyvin hajanainen eikä kaavoituksellisesti näytä siltä, että tilanne olisi muuttumassa. Ihastjärvelle muutetaan olemassa olevaan rakenteeseen ja jonkin verran yksityisten omistamille rakennuspaikoille. Väestö on ikääntymässä kuten Mikkelissä muutenkin. Oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Oppilasmääräennusteen mukaan koulun tulevaisuus ei näyttäisi sektoroidussa tarkastelussa hyvältä. Uuden koulun aikana on voitu jo nähdä, että hyvällä ja yhteisöllisellä kouluympäristöllä voidaan oppilasmääriin vaikuttaa. Samalla kylän elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Ihastjärvellä on koulu avautuu ympäristöönsä ja rakentaa kaksisuuntaisesti elinvoimaa: toisaalta tarjoten kyläläisille mahdollisuuksia uuteen alhaalta ylös suuntautuvaan aktiivisuuteen ja toisaalta tarjoten oppilaille mahdollisuuden monipuoliseen aikuiseen tukeen. Koulu organisoituna yksikkönä tuo tähän aktiivisuuteen Mikkelin kaupungin strategiset linjat, jolloin aktiivisuus saadaan suunnattua samassa linjassa kaupungin tavoitteiden suuntaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeiset monipuoliset pedagogiset mallit. Kokonaisuuden avulla voidaan rakentaa ja taloudellisesti kestävä yhteiskuntavastuullinen toimintamalli.
2 2 Tässä hankkeessa kirkastetaan ja konseptoidaan Ihastjärven kyläkoulun toimintamalli nimenomaan Mikkelin kaupungin strategisia tavoitteita maastouttavana, muualle siirrettävänä toimintamallina. Keskeistä on ketterä kehittämiskulttuuri ja sen jatkuva, avoin seuranta. Lähtökohtana on kuntalaisten hyvinvointi, ympäristön hyvinvointi ja yritysten hyvinvointi. Kaupunkistrategia antaa hyvin vahvat lähtökohdat hankkeelle: vahvuuksien vahvistamisen lähtökohdan. Hanke on hyvin pieni ja sen mahdollisuudet saada pysyviä muutoksia aikaan voivat lähteä ainoastaan vahvuuksien vahvistamisesta, ei heikkouksien korjaamisesta. Hankkeessa keskistytään - Pahoinvoinnin poistamisen sijasta hyvinvoinnin edistämiseen - Syrjäytymisen estämisen sijasta osallisuuden lisäämiseen - Esteiden poistamisen, ja esteettömyydenkin, sijasta saavutettavuuden lisäämiseen. Tämä vaikuttaa hankkeen kohdeasiakkaisiin. Kylän toiminnallisuuden lisäämistä voidaan ajatella seuraavasti Kylä juridisena henkilönä Kyläläisten ja virkamiesten ydintoimijoiden joukko Kyläaktiivit Avoimet, nopeasti atkivoituvat verkostot tapahtumien ja toimintojen ympärillä Osalliset Palveluiden käyttäjät yhdessä palveluiden tuottajina ja kehittäjinä pisimmälle viety käyttäjälähtöisyys Palveluiden käyttäjät Satunnaiset kulkijat, osallistuvat vain palveluiden käyttöön, ei tuottamiseen
3 3 Julkisen sektorin rooli on toimia palveluiden syntymisen ja kehittymisen mahdollistajana. Perusopetuksen tuottaminen ja tilojen tuottaminen kuuluu julkisen sektorin rooliin tuotantomielessä, muuten rooli on vahvasti mahdollistaja ja pysyvien rakenteiden rakentaja. Uudenlainen Public-Private-People-Partnership-ajattelu palveluiden kehittämisessä otetaan lähtökohdaksi. Hankkeen kohderyhmässä on siis niitä toimijoita, joiden varaan kestävää hyvinvointia voidaan rakentaa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi ympäristön hyvinvoinnin teemassa rakennetaan luontovahvuuksia ja kestävän kehityksen malleja vaikkapa kuljetuksiin, ei rakenneta tai korvata jätevesipumppaamoa, yritysten hyvinvoinnissa etsitään potentiaalisia uusia ansaintalogiigoita yritysten kanssa yhteistyössä ja mahdollistetaan kumppanuuksien syntymistä, ei avusteta velkasaneerauksessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa keskitytään hyvinvointia lisääviin yhteisöllisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin, ei korvata sosiaali- ja terveyssektorin asiakkuuksia. Vahva taloudellisuuden vaade on niin ikään kehittämisessä läsnä koko ajan. Emme rakenna rakenteita, joilla tuotetaan uusia julkisia palveluita. Hankkeessa haetaan kuitenkin uusia tapoja tuottaa julkisia palveluita. Ne liittyvät ainakin uuteen tapaan käydä koulua ja digitaaliseen Mikkeliin. Näissäkin on huomattava asiakaslähtöinen lähtökohta: hankkeessa ei ajatella uutta tapaa tuottaa koulupalvelua (joka rajaisi sen julkisiin resursseihin ja niiden optimointiin), vaan uuteen tapaan käydä koulua, joka avaa yhteisölliset resurssit aivan uudella tavalla. Vastaavasti hankkeessa ei niinkään ajatella sitä miten jokin palvelu siirretään verkkoon, vaan miten verkossa tuotetaan ja kulutetaan palvelua yhdessä uudella tavalla, jolloin taloudellisuuden vaade paranee. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestelmäsuunnitelma vuosille (luonnos seudullinen lautakunta ) asiakirjassa kohdassa Uudet palveluiden tuottamistavat (sivu 9) nostetaan esille monitoimijuus. Hankkeessa etsitään uusia monitoimijamalleja. Koska hanke on pieni ja se on maantietellisesti rajattava kyliin ja koska Ihastjärvellä on hyvin rajatusti sosiaali- ja terveystoimen palveluita, rajautuu kotiin vietäviin palveluihin ja kouluterveydenhuoltoon sosiaali- ja terveystoimen asiakkuuksien suhteen. Toisena asiana asiakirjan samassa kohdassa nostetaan esille palveluohjaus, joten hankkeessa tarkastellaan hieman sitä, miten palveluohjausta voitaisiin ajatella uusilla toimintamalleilla. Hankkeessa on varottava luomasta uusia julkisia palveluita, joista syntyisi uusia palveluodotuksia kyliin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyisten palvelumuotojen kohdalla kenttä jää siis hyvin kapeaksi. Hankkeessa tullaan kuitenkin esittämään uusia ratkaisuja, vaikka niitä ei ole palvelulupauksen syntymisen takia ole tarkoituksenmukaista kokeilla. Samassa kohdassa nostetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi sähköiset palvelut. Niitä kehitetään yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Sähköisten palveluiden keskeiset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat - Suojatut yhteydet asioinnissa toteutuvat - Toimeentulotuen hakeminen sähköisesti yleistyy - Kansalaisten asiointitili käyttöön. Hankkeen näkökulmasta nämä ovat tavoitteita, joihin liittyy niiden toteutuessa koulutusvastuu,
4 4 Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden kehittämisessä Ihastjärveä (ja kyliä yleisesti) koskee siis määritellyistä palvelutasoista - Kotiin vietävät palvelut (kokonaisuudessaan) - Lähipalveluista kouluterveydenhuolto - Uusista palvelutuotantoyksikkökohtaisista palveluista ei mikään (koska palvelutuotantoyksikköjä ei ole). Liikkuvat palvelut jaetaan em. Asiakirjassa kolmeen ryhmään 1. Kyyditys- ja asiointipalvelut 2. Yhden palvelun palveluautot 3. Monipalveluautot Näistä liikkuvista palveluista kyläkoulukonseptissa kyläyhteisöllä on käyttäjän rooli. Ratkaisut ovat kaupunkitasoisia ja esimerkiksi monipalveluauto sopisi mainiosti Ihastjärvelle ja se sopisi erinomaisesti kokeiltavaksi, mutta Ihastjärvellä sitä ei voida tietenkään tuottaa. Kuljetus- ja asiointipalvelut syntyvät samalla tavalla kaupungin linjausten mukaisesti ohjatusti, niissä rooli on kylän oman palvelutuotannon kanavointi yritysten hyvinvointi teeman alle. Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin kaupunkistrategiaan liittyy neljä lupausta, joista ensimmäinen, digitaalinen kaupunki, antaa suuntaa hankkeen toimenpiteille. Hankkeessa etsitään digitaalisia muotoja ja tehdään niitä näkyviksi. Ne tulevat näkymään erityisesti perusopetuksessa ja yhteisöllisyyden rakentamisessa sekä mahdollisesti yrittäjyysinfran rakentamisessa. Lupaus kestävän talouden edistämisestä sekä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmasta antavat hankkeelle sen keskeisen taloudellisuusvaateen, joka näkyy koko hankkeen ajan. Strategiasta nousee esille keskeisenä myös lähiruoka ja joukkoistaminen, jotka molemmat suuntaavat hankkeen tavoitteita. Hankkeen vaiheet
5 5 Hanke muodostuu neljästä vaiheesta. Keväällä suunnitellaan, mallinnetaan hyviä käytäntöjä ja rakennetaan valmiuksia syksyn kokeiluun. Kesällä rakennetaan sauna ja puutarha. Kesän aikana keskeistä on toimija-rekrytointi ja sen keskeinen foorumi ja toimintamalli on Kesäkioski Lantti. Se vetää puoleensa myös kesäasukkaat jolloin syntyy aito vuorovaikutus. Näihin ryhmiin syntyy luontevia sidoksia, joissa palvelun tuottaminen ja käyttäminen nivoutuu uudella tavalla yhteen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi vaikka taidenäyttelyä tai omien tuotteiden markkinointia ja sen uusia kanavointia. Toimintaympäristön käytön ja verkoston rakentamisen kannalta tämä on hyvin tärkeää. Syksyllä kokeillaan malli käytännössä elokuun alusta aina jouluun asti. Varsinainen tuotteistus rakennetaan syksyllä. Keskeiset toimenpidekokonaisuudet Strategian maastoutustehtävä määrittelee hankkeen toimenpidekokonaisuudet seuraavasti 1. Uusi koulunkäynnin malli oppijakeskeinen yhteisöllisyyttä hyödyntävä pedagoginen malli, joka mahdollistaa selkeän tuottavuuden paranemisen 2. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen 3. Kylän elinvoiman vahvistaminen 4. Konseptin tuottaminen käyttöönotettavaksi muuallakin, sisältää organisoinnin
6 6 Toimenpidekokonaisuus 1. Uusi koulunkäynnin malli Romutamme opettajakeskeisen ryhmäjakomallin. Oppimista tapahtuu eri ympäristöissä ja eri kokoisissa ryhmissä oppijan oman tilanteen mukaan. Opettajien rinnalla on runsas joukko muita aikuisia lasta tukemassa. Pedagogisista malleista projektioppiminen on pienimpienkin kohdalla heti arkea. Mallissa jokaisella on tilaa olla onnistuja. Toimenpide 1: Ihastjärvi-oppijayhteisössä on 80 oppijaa syksyllä 2013 Ihastjärvellä rakennetaan oppijakeskeisen malli, jossa koko oppijayhteisö toimii joustavasti. Koulu voi alkaa hieman eri aikoina, oppimista tapahtuu eri kokoisissa ryhmissä: 80 oppilaan kuoro voi olla mahtava ja toisaalta laskemaan oppiminen voi joltain sujua parhaiten viiden oppijan ryhmässä. Vaikkapa luonnossa tai kangaspuiden äärellä loimia laskien. Oppilaat voivat valita koulun, vanhemmat maksavat kuljetuksen. Savisillan oppilaat Rouhelan ja päämajan kouluun. Osa oppilaista saavat kuljetuksen. Kun oppilas valitsee Ihastjärven, se ei lisää koskaan kaupungin kustannuksia, osassa tapauksista vähenee. Oppilaskohtainen kustannus saadaan erittäin kilpailukykyiseksi opetuksen tason kohotessa. Toimenpide 2: ipadin käyttö oppijan välineenä Sisältöjen tuottaminen yhdessä oppijoiden kanssa eri aineissa, sisällä ja ulkona. Oppikirjoista luovutaan lähes kokonaan ja oppimateriaali rakennetaan yhdessä. IPadit on hankittu Mobiilisti Mikkelissä hankkeen varoista. Taloudellisesti säästö oppimateriaalisista sekä kopiointikustannuksista tulee olemaan merkittävä. Myös tietohallinnon kulut tulevat laskemaan olennaisesti. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin uusien koulunkäyntitapojen oppiminen ja tämän linkittyminen mm. digisaliin ja digituotantoyksikköön myöhemmässä kokonaisuudessa. Toimenpide 3: Oppijakeskeiset pedagogiset mallit Opettajakeskeinen toimintamalli erityisesti opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä on vielä todellisuutta usein. Oppilaat kokoontuvat opettajan ympärille luokkiin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Opettaja opettaa ja sitten tehdään harjoituksia. Opetuksen sisältö on suunniteltu ennakolta ja oppilaan kykyä omaksua arvioidaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeisiä pedagogisia malleja, myös sellaisia, joiden on aiemmin ajateltu soveltuvan vain isommille oppilaille. Otamme käytöön ja mallinnamme systemaattisesti paitsi projektioppisen myös ilmiöpohjaisen ja elämyspohjaisen pedagogisen mallin. Ne osaltaan mahdollistavat uutta koulunkäynnin tapaa.
7 Toimenpide 4. Pedagoginen ruokalista 7 Pedagogista ruokalistaa on kehitetty kansainvälisesti sertifioidun Sapere-mallin mukaisesti. Keski-Suomessa on tehty laaja projekti, jossa pedagogisen ruokalista hyödyt on kiistatta todettu. Siellä sen oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousset 23 senttiä. Ihastjärvellä pedagoginen ruokalista nivoutuu Mikkelin kaupunkistrategiaan: ruuan alkuperän tunnistaminen, kestävän kehityksen huomioinen, ympäristön huomioiminen ja lasten osallisuus toteutuvat kokonaisuudessaan kaupunkistrategiaa. Oppilaiden osallistuminen ruuan valmistukseen ja paikallisten yrittäjien mukaan tulo on itse asiassa myös osa pitkälle vietyä joukkoistamista. Syksyn kokeilun suunnittelu ja neuvottelut Ison Padan kanssa. Kokeilun analysointi. Toimenpidekokonaisuus 2. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen Perusperiaate on toimijuus julkisen sektorin ulkopuolella projektin katalysaattorivaikutus, jolla saadaan aikaan pysyviä uusia toimintamalleja. Toimenpide 1. Hyvinvointipäivät Kevät 2013: Organisointi, vastuuhenkilön nimeäminen, ilmoituskanavan valinta ja toimijaverkoston kokoaminen kylittäin. Kun nämä on kasassa, projektilta tulee teema-aihevalikot ja kontaktit syksyn toteutusta varten sekä viestintämateriaali ensimmäisiin toteutuksiin. Hinnoittelu syksyä varten. Syksy 2013: Kahden hyvinvointipäivän toteuttaminen kahden eri teeman terveydenhuollon teeman (julkinen sektori tuottaa) ympärillä näihin projekti tekee arvioinnin ja kehittämisehdotukset Yhdeksän julkisen terveydenhuollon teemapäiväosuuden tuotteistus seuraavaan raamiin.
8 Ruoka Terveys Liikunta Terveellinen lähiruoka Laihduttaisinko vähän? Huipputasoa digisalissa Läheltä Tehokas ohjelma Jumppaa 8 Vanhuus ja ruokaelämykset Vaihtelua Mielen terveys Reseptekä minulle Liikutaan luonnossa Metsäkävelyä Nuoret ja nautinto Itse tehden Kansanterve Ihastjärvi Mittauksia Voimaa! Tapaturmitta. Kotikuntosali Kyläpäällikkökoulutukseen motivointiosuuden ja jatkuvan innostuksen mallin rakentamisen Hinnoittelumallin muille toimijoille Syksyn toteutuksissa arvioinnin, kehittämisehdotukset ja kartoituksen hyvinvoinnin rakentamisen potentiaaleista (käyttäjälähtöinen kartoitus kaikilla kylillä). Toimenpide 2. Digi-Sali Hyvinvointipalvelut tuotetaan erittäin korkealaatuisesti sähköisesti ja niitä kulutetaan yhteisöllisesti Ihastjärvellä. Ryhmäliikunta, kirkko, konsertti, jalkapallo-ottelu, tapahtumat vuorovaikutteinen käyttö yhdessä ja yhteisöllisyyttä lisäävä kahvihetki tähän liittyen. Linkitys esimerkiksi pilates-kouluun Kyyhkylässä aluksi pari päivää siellä ja sitten yhdessä verkossa. Sisältö yksityinen infra julkinen. Voidaan käyttää myös esimerkiksi neuvontaan Hyviksen käyttöön. Saman palvelun voi käyttää myös kotoa, jos asukas niin haluaa. Konseptoi digisalitapahtuman ja antaa ohjeet muille kylille sen toteuttamisesta. Toteuttaa syksyn ohjelmassa neljä digisalitapahtumaa Ihastjärvellä. Ne voidaan kylien niin halutessa välittää samalla myös muille kylille. Tekee käytöstä kartoituksen.
9 Toimenpide 3. Digi-tuotantoyksikkö Ihastjärveltä lähetään tapahtumia verkkoon, esimerkiksi juhlat, aamunavaukset ja opetustuokioita, jumppia jne. Näihin hyvin luontevasti kyläläiset ja vapaa-ajanasukkaat voivat liittyä kylän toimintaan. 9 Neljä arvioitua tapahtumatuotantoa. Tapahtumatuotannon konseptoinnin. Toimenpide 4. Aamuparlamentti Ihastjärven turinaklubi tuotteistetaan aamuparlamentiksi, jossa 3 hintaan saa aamupalan. Tässä kyläkokouksessa koulun työnjako tehdään aamulla, koululla olevat aikuiset ottavat tehtävänsä, tulevaisuutta suunnitellaan ja mennyttä päivitellään. Perjantaisin aamuparlamentin jälkeen lämpiää pihasauna. Aamuparlamenttiin voi osallistua myös digitaalisesti. Toimenpide 5. Etsivä sairaanhoitaja Ei-julkisen terveydenhuollon sairaanhoitaja, joka on koululla puoli päivää joka toinen viikko. Hän osallistuu aamuparlamenttiin, toimii verkkoterkkarina, osallistuu uuden tavan käydä koulua tuottamiseen. Hän kanavoi yksityisen sektorin palveluja. Hänellä on käytössää hieman kotipalveluapua Ihastjärven boosteriapu 30*25 ihastjärveläiselle yrittäjälle. Toimenpide 6. Liikkeelle ja vähän laihemmiksi Kylän liikunnan aktivointi, vuorot ja yhteisiin tapahtumiin osallistuminen. Halukkaille laihdutus kansansairauksien ehkäisyinfoihin (Hyvinvointipäivissä) liittyen. Halukkaiden rekrytointi. Tavoitteen asettaminen. Mittaus. Toimenpide 7. Hyvinvointipotentiaalin kartoitus Hyvinvointipotentiaali perustuu arvoihin ja yhteisöllisyyteen. Niitä on kartoitettukyselyin, havainnoinnein ja haastatteluin vauvasta vaariin. Potentiaalin analysointi palveluinnovaatioihin erikoistuneen yrityslabran tutkijan asiantuntemuksella.
10 Havainnoinnin ja kartoituksen täydennys tapahtumissa. Toimenpidekokonaisuus 3. Kylän elinvoiman vahvistaminen Toimenpide 1. Lähityökeskus 1 0 Koululla on hyvät tietoliikenneyhteydet, joten siellä on mahdollista työskennellä. Työskentelymahdollisuus tarjotaan kaikille halukkaille olettaen että sopii muuhun toimintaan. Palveluaika mahdollistetaan vastuuttamalla yhteisöä. Toimenpide 2. Tuote- ja työtori Tuote- ja työtori rakentuu Kesäkioski Lantin ja koulun keittiön ympärille. Tilojen käyttöä monipuolistetaan entisestään. Toria viedään myös blogiin systemaattisesti, linkitetään hyvinvointipäivään ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Aamuparlamentin asialistalla tori on pysyvästi. Torilla on mm. mökkitalkkari, hyvinvointiyrittäjät, kuljetusyrittäjät, paikalliset tuotteet, rakentajat jne. Toimenpide 3. Lähileipää lapsille Pedagogiseen ruokalistaan, yrittäjyyskasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyen syksyn ajan lapset syövät lähileipää kaikissa ruokailuissa. Leipä hankintaan Jumppaa lähileipää lapsille kampanjalla. Verkkokaupasta voi jokainen halukas lisäksi vaihtaa näkkäripaketin paikalliseen leipään. Toimenpide 4. Ihastjärven lähiravintola Aamiaistarjoilu aamuparlamentissa, ruuan myynti mukaan, lounaat ja popupravintolat tapahtumissa ovat osa toimintaa. Myös tämä linkittyy blogiin. Tavoitteena on myös yhteisön kuljetusten aktiointi. Toimenpide 5. Kaikki kädet tarvitaan Ihastjärvellä Huolehdimme kaikille Ihastjärveläisille erinomaisesti ohjatun, vaikuttavan kuntouttavan työtoiminnan. Tulo 10,90 tulee sopimuksen tekevälle yhdistykselle. Rekrytoida kaikki Ihastjärveläiset kuntouttavaan työtoimintaan sopivat koko syksyn jakson ja sen jälkeenkin pysyvästi.
11 1 1 Toimenpide 6. Huolehdimme omasta nuorisotakuusta Nuorisotakuun piiriin kuuluvat työllistetään mielekkääseen työhön. Keväällä katsoa määrät, rakentaa toimintamalli ja kanavoida kustannukset niin, että siitä ei synny Ihastjärvelle menovirtaa, mieluummin tulovirta. Kesällä huolehtia rekrytointi. Syksyllä toimintamalli ja jatkuva käyttöä. Toimenpidekokonaisuus 4. Konseptin tuottaminen Toimenpide 1. Kyläpäällikkökoulutus Toimivuus henkilöityy helposti ja konsepti edellyttää systemaattista johtamista. Verkostojen johtaminenmiten kyläpäällikkönä sitoutuan sisäkehää? Miten rakennan, viestin, palkitsen? Taloudellisuus ja ansainnat - miten tuottavuus pidetään jatkuvasti mielessä? Miten niukkuus ruokkii innovaatioita? Tuotteistaminenja konseptointi - mallintamisen työvälineet, kerran tehdyn hyödyntämien ja blogi välineenä Kestävästi käytäntöön - miten rakennan pysyvät toimintamallit ja saan uusia toimijoita mukaan? Kyläpäällikkökoulutukseen osallistuu tuleva päällikkö ja hänen varahenkilönsä Vitsiälästä ja Lahnaniemeltä, haluttaessa myös muualta. Koulutus alkaa elokuussa ja kestää koko pilotoinnin ajan 4*4 tuntia teemoina verkostojen johtaminen, taloudellisuus ja ansainnat, tuotteistaminen, kestävästi käytäntöön.
12 Ideana on heti alusta asti vastuuttaa kylien toimijat eri kehillä. Toimenpide 2. Yksi vuorovaikutuksen kenttä blogi 1 2 Ihastjärvellä on kyläläisten yhteinen blogi käytössä. Se ei toimi ylhäältä alas tiedotuskanavana vaan aitona vuorovaikutuksen kenttänä, jossa yhteistä tietoa syntyy yhteisen toiminnan tuloksena. Sitoutuminen on vahvaa. Tämä tarvitaan uuden ajan verkostojen johtamiseen. Kylän oma blogi vuorovaikutuksen kenttä, jossa ihmiset voivat yhdessä rakentaa yhdessä ja toiminta ei ole yhden ihmisen varassa. Kyläläiset ottavat vastuuta yhteiseksi hyväksi toimimiseksi.
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotInno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi
Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off 1 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointi julkiselle sektorille () 2010-2013 Olennaista on kyky tehdä innovaatioita, uudistamista
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotMITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen
MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotTulevaisuus haastaa opettajuuden
Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotRakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä
Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Tom Holmroos, erityisasiantuntija Merja Lang, palvelumuotoilija Elisa Kettunen, projektipäällikkö 11.9.2019 Tulevaisuuden kunnan digitalisointi
LisätiedotSiv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotElisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?
Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan
LisätiedotRajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016
Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotKoulutuspoliittisen ohjelman mittarit
Koulutuspoliittisen ohjelman mittarit Oppimisen ja opetuksen oppijakeskeinen uudistaminen Mittari 1: Oppijat voivat vaikuttaa opetuksen suunnitteluun Kuvaus: Oppijoita kuunnellaan säännöllisesti opetuksen
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotLiikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,
Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotHO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja
HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana
LisätiedotMonilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.
Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotIntensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut
Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut Toimintasuunnitelma 14.2.2018 Mari Luosa, vastaava tukipalvelukoordinaattori Vuosiluokat 7-9 intensiivisen tuen joustoluokka
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotOpetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto
Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotTervetuloa kokeilemaan!
Tervetuloa kokeilemaan! MeUskaltajat-verkoston Tarinapaja: Kokeileva ja kokemuksellinen kehittäminen Jari Koskinen Toimitusjohtaja *)Kriittiset menestystekijät: Missä on onnistuttava, jotta edistämme ensi
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotVoiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen
Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät
LisätiedotSUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle
SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA
PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä
LisätiedotStrategiakortit 2015
Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotKärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä
Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN
LisätiedotHYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotEHO Ennaltaehkäisy, Hyvinvointi,
EHO Ennaltaehkäisy, Hyvinvointi, Osallisuus Verkostolla hyvinvointia opiskeluhyvinvointiin 2.6.2014-31.12.2015 EHO Sedussa Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan mallintaminen (Sedun ja opetuspisteiden yhteisöllinen
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
LisätiedotIntensiivisen tuen järjestelyt/ Lempäälän kunta, opetuspalvelut - minikuntouttava 3-6. Toimintasuunnitelma
Intensiivisen tuen järjestelyt/ Lempäälän kunta, opetuspalvelut - minikuntouttava 3-6 Toimintasuunnitelma 07.02.2018 3.-6.lk Pienryhmässä opiskelee 6 8 oppilasta Pienryhmän työjärjestys laaditaan siten,
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE
OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen
LisätiedotL U PA T E H D Ä F I K S U M M I N. VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori #Työ2piste0
L U PA T E H D Ä F I K S U M M I N VM, Valtiokonttori, Senaatti, Valtori #Työ2piste0 Tavoitteenamme on joustavasti toimi ja ilmiölähtöiseen työskentelyyn kykenevä valtionhallinto, jossa on mahdollisuus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen
Lisätiedot