KOLMETOISTA KONSTIA TOIMINNAN JA REKRYTOINNIN KEHITTÄMISEEN Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan MAMOKin kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOLMETOISTA KONSTIA TOIMINNAN JA REKRYTOINNIN KEHITTÄMISEEN Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan MAMOKin kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Terhi Salonen KOLMETOISTA KONSTIA TOIMINNAN JA REKRYTOINNIN KEHITTÄMISEEN Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan MAMOKin kehittämissuunnitelma Opinnäytetyö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Terhi Salonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyö, kulttuurisen nuorisotyö Nimeke Kolmetoista konstia toiminnan ja rekrytoinnin kehittämiseen Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan MAMOKin kehittämissuunnitelma Tiivistelmä Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, kuinka kymmenvuotisjuhliaan viettävän Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan MAMOKin toimintaa voisi kehittää. Lopputuloksena syntyi kolmentoista konstin kehittämissuunnitelma, joka sisältää konkreettisia ideoita tempauksista, kampanjoista, markkinointituotteista ja käytännönläheisiä parannusehdotuksia liittymisprosessien ja sisäisten toimintatapojen kehittämiseksi. Kehityssuunnitelman laadinnan pohjana käytettiin kyselytutkimusta, jolla selvitettiin opiskelijoiden suhtautumista opiskelijakuntaa kohtaan. Tutkimusongelmana oli kysymys siitä, miksi opiskelijat eivät ole liittyneet opiskelijakuntaan eikä osallistunut sen toimintaan - ja toisaalta, mitä syitä jäseneksi liittyneet ilmoittavat liittymiselleen ja osallistumiselleen. Puolistrukturoitu kysely suoritettiin verkkotutkimuksena ja aineistoa analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Kysely oli suunnattu kaikille Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kehityssuunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen kanssa, joka vastaa myös sen toimeenpanosta. Asiasanat (avainsanat) opiskelijajärjestöt, rekrytointi, kehittäminen, osallisuus, motivaatio, opinnäytteet Sivumäärä Kieli URN 38 sivua + 6 sivua liitteitä Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Helena Timonen, yliopettaja Anna Tompuri, pääsihteeri Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Terhi Salonen Degree programme and option Civic Activities and Youth Work Cultural Youth Work Name of the bachelor's thesis Thirteen techniques for developing activity and recruiting Developmental plan for the Student Union of Mikkeli University of Applied Sciences Abstract The goal of my diploma work is to find out how to develop the activity of MAMOK, the Student Union of Mikkeli University of Applied Science, which is celebrating its tenth anniversary. The outcome was a developmental plan of thirteen techniques that includes concrete ideas of events, campaigns, marketing products and practical improvement suggestions for developing member procedures and internal organisational policies. The developmental plan was based on a survey about students attitudes towards the Student Union. The research dilemma was the question on one hand, why students have not joined the student union and have not participated in to its activities and on the other hand, what reasons members give to their membership and participation. A semi-structured questionnaire was given out on the internet and data was analysed with both quantitative and qualitative methods. All students of Mikkeli University of Applied Science could fill in the questionnaire. The developmental plan was drafted in close cooperation with the executive board of the student union, which is also responsible for the enactment of the plan. Subject headings, (keywords) Student organisations, recruiting, developing, involvement, motivation, diploma work Pages Language URN 38 pgs + 6 pgs appendices Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Helena Timonen Anna Tompuri, Secretary General Student Union MAMOK

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YHTEISKUNNALLISIA JA HENKILÖKOHTAISIA LÄHTÖKOHTIA Opiskelijakuntien kehitys Oma kokemukseni opiskelijakuntatoimijana TOIMINNAN TAIKASANAT Motivaatio ja motiivi Vapaaehtoisuus Osallisuus ja sitoutuminen Rekrytointi TUTKIMUSONGELMA JA KUINKA SITÄ LÄHESTYTTIIN Tutkimusmenetelmänä kyselytutkimus Kyselyyn vastanneiden taustamuuttujia Kyselyn tulosten laadullinen arviointi ja työstö KESKEISET TULOKSET Aikaisempaa kokemusta ja piilevää potentiaalia Jäseneksi liittymättömyyden moninaiset syyt Ei-aktiiviset jäsenenä toiminnan ulkopuolella Toiminnassa mukanaolevien into sisäisen motivaation koulukirjaesimerkki KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN ELI KOLMETOISTA KONSTIA Edut esiin Liittyminen helpoksi Koko opiskeluajan mittainen jäsenyys tarjolle Jäsenmaksulle katetta Henkilökohtainen kontakti Tuutoroinnista tuloksia Sosiaalinen paine, mutta mukava sellainen Näkyvyys kaikilla kampuksilla Tehoa ja tenhoa tiedotukseen Toiminnan anti tunnetuksi Laadukasta toimintaa Osallistumiskynnys matalaksi Ilo irti tietäjistä ja taitajista LOPUKSI LÄHTEET...36 LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Toimivaa osaa ei pidä muuttaa. Jos jokin ei ole rikki, älä korjaa sitä. Tee lisää sellaista, mikä toimii. Jos jokin ei toimi, tee jotain muuta. (Kataja & Liukkonen, 2002) Opinnäytetyöni tavoitteena on laatia Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalle MAMOKille kehittämissuunnitelma. Perimmäinen kysymys suunnitelman taustalla on: Kuinka opiskelijakuntaa tulee kehittää, jotta opiskelijat tuntisivat sen omakseen? Mihin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota toiminnan suunnittelussa ja rekrytoinnissa eli jäsenhankinnassa, jotta useammat opiskelijat liittyisivät opiskelijakunnan jäseniksi ja löytäisivät toiminnasta itselleen sopivan muotoisia ja laajuisia kokonaisuuksia? Aivan ensiksi selvitän kyselytutkimuksella vapaaehtoisten motiiveja: mikä on saanut toimijat lähtemään toimintaan mukaan ja mikä on pitänyt heidät aktiivisina sekä toisaalta, miksi puolet ammattikorkeakoulun opiskelijoista ei ole kokenut opiskelijakunnan toimintaa eikä jäsenyyttä houkuttelevaksi. Sitten jäsennän tulosten pohjalta kehittämissuunnitelman, jota soveltamalla uskoisin MAMOKin saavaan jäsentensä ja aktiivisten osallistujiensa määrän merkittävään kasvuun. Aktiivisen kansalaisuuden teema on hyvin ajankohtainen. Käsite on jatkuvasti pinnalla mediassa ja politiikassa, varsinkin nyt, kun äänestysprosentti jäi ennätysmäisen heikoksi eduskuntavaaleissa maaliskuussa Aktiivinen kansalaisuus nostettiin erityisen mielenkiinnon kohteeksi jo aiemmin muun muassa Vanhasen hallituksen käynnistämän kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman (2006) yhteydessä, jonka tavoitteena oli edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta. Länsimaisen yhteiskunnan jälkimodernille aikakaudelle tunnusomainen yksilöllisyyden korostuminen on lisännyt valinnan mahdollisuuksia ja yhteisöllisyys on valtavassa murroksessa. Heelaksen (1998) mukaan instituutioiden määräykset ja rajoitukset ovat vähentyneet elämänvalintoja tehtäessä. Tämä muutos haastaa

6 2 yksilöiden vapaaehtoistoimintaan motivoitumisen, mukaan lähtemisen ja sitoutumisen pidemmällä tähtäimellä, sillä ylhäältä lankeavaa pakottavaa syytä ei enää ole, jos sellaista on ollut aiemminkaan (Yeung 2005, 104). Esimerkiksi kirkon toiminnassa tämä muutos näkyy niin, että sunnuntaijumalanpalvelusten osallistujaluvut ovat jyrkästi pudonneet ja kirkosta eroavien määrä on kasvanut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ylhäältä saneltu tapa käydä kirkossa ja kokoontua jumalanpalveluksen jälkeen muiden kyläläisten kanssa vaihtamaan kuulumisia on uhanalainen muinaisjäänne, jonka katoaa kulttuuristamme vähitellen. Harjun (2005) mukaan yhteisöllisyys on kansalaisyhteiskunnan keskeisin ilmentymä ja kantava periaate. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaan Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan sitä valtiosta vapaata (non-governmental organization, NGO), vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvaa ja ei voittoa tavoittelevaa yhteistyötä, joka luo osaltaan demokratiaa vahvistavaa sosiaalista pääomaa. (Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, 2006) Yhteisöllisyys voidaan siis nähdä koko tämän pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustana, sillä sen kautta mahdollistuu demokraattinen ja oikeudenmukainen päätöksenteko ja hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen kansalaisten kesken. Moni-ilmeinen moderni yhteiskunta saa aikaan myös moniulotteista yhteisöllisyyttä sen uusine muotoineen. Yeungin (2005, 105) mukaan tämä moni-ilmeisyys kuvastaa yhtäältä vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten motiivien haurautta, toisaalta sen monipuolisia mahdollisuuksia. Siihen voi liittyä sekä traditionaalisia että moderneja elementtejä, kuten myös yksilöllisiä ja kollektiivisia aineksia. Erinomainen ja kiehtova esimerkki tästä on vapaaehtoisten nuorten naisten ylläpitämät neuleblogit eli verkkopäiväkirjat, joissa vaihdetaan ajatuksia, kokemuksia ja ideoita neulomisesta. Harrastusteemana neulomista voidaan pitää melko traditionaalisena, mutta välineenä virtuaalinen tila on hyvin moderni. Neulominen koetaan yleensä melko yksilöllisenä ajanvietteenä, mutta virtuaaliyhteisöt keräävät yllättäen satoja aiheesta kiinnostuneita tuntemaan samanhenkisyyttä muiden harrastajien kanssa. Yeung (2005, 105) katsookin, että vapaaehtoistoiminta ja -motivaatio ovat merkittäviä tutkimuskohteita, kun halutaan arvioida yhteiskunnan sosiaalisten sidosten tilaa. Kun yhteisöllisyys muuttuu, myös vapaaehtoisuuden kohteet vaihtuvat. Harju (2005, 75) esittää vapaaehtoistoiminnan määrän näennäisen vähenemisen johtuvan siitä, että yhdistysten määrä kasvaa ja niiden koko pienenee, jolloin yksittäistä yhdistystä

7 3 kohden ihmisten panos vähenee. Opiskelijakunnan näkökulmasta tieto on helpottava. Jos kaikki opiskelijatoiminnasta kiinnostuneet alayhdistyksineen kerätään saman organisaation alle ja toteutetaan kaikille yhteistä toimintaa, pienistä puroista syntyy iso virta ja yhden ihmisen työpanos hyödyttää samalla useampia ihmisiä. Yeungin (2002, 25 26) väitöstutkimuksen tulokset ovat yhtä aikaa sekä huolestuttavia että lohdullisia. Juuri opiskelijoista löytyy eniten niitä, jotka uhraavat aikaansa vapaaehtoistoiminnalle vähiten sekä eniten niitä, jotka käyttävät vapaaehtoistyöhön enemmän aikaan kuin mikään muu ihmisryhmä. Potentiaalia osallistumiseen ja aktiiviseen vaikuttamiseen on siis olemassa. Minun nähdäkseni myös opiskelijakuntien on muututtava muuttuvassa yhteiskunnassa ja turvattava toimintansa jatkuvuus varmistamalla, että sen pariin haluaa jatkossakin hakeutua aktiivisia ja innokkaita opiskelijoita. Sen vuoksi on erittäin perusteltua selvittää niitä syitä ja kantavia voimia, jotka ovat saaneet ammattikorkeakouluopiskelijat osallistumaan opiskelijakuntatoiminnan ja pohtia, kuinka opiskelijakunta voi omalla toiminnallaan vahvistaa näitä tekijöitä. 2 YHTEISKUNNALLISIA JA HENKILÖKOHTAISIA LÄHTÖKOHTIA Tässä kappaleessa esittelen laajemmin aiheen yhteiskunnallista taustaa sekä henkilökohtaisia vaikuttimiani. Pidän aihetta hyvin tärkeänä, sillä jäsenrekrytoinnin haasteet ovat pitkään vaivanneet itseni lisäksi myös muita ammattikorkeakouluopiskelijajärjestöjen järjestäytymisasteen kehitystrendeistä kiinnostuneita toimijoita. Toivon mukaan työni tuloksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muissa opiskelijakunnissa. 2.1 Opiskelijakuntien kehitys Ammattikorkeakoulujen kymmenvuotisen historian rinnalla on seurattu myös opiskelijakuntien kehitystarinaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistykset ovat kulkeneet pitkän matkan 1990-luvun alun teknillisten oppilaitosten oppilaskuntien huuruisista illanvietoista ja epäjärjestelmällisestä puuhastelusta tähän päivään, jolloin ammattikorkeakoululain 42a :n mukaiset julkisoikeudelliset opiskelijakunnat ovat saavuttamassa ansaitsemansa aseman omissa instituutioissaan ja yhteiskunnassa.

8 4 Uudistetussa ammattikorkeakoululaissa ( /413) säädetään opiskelijakunnista seuraavaa 42a 1 momentissa: Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä jäsentensä suoritettaviksi. -- Ensimmäinen momentti käsittelee opiskelijakunnan jäsenyysperusteita. Siinä todetaan, että päätoimiset opiskelijat voivat kuulua opiskelijakuntaan, toisin sanoen opiskelijakuntaan liittyminen on vapaaehtoista, eikä automaattista kuten ylioppilaskunnissa. Opiskelijakuntien toiminta pyöriikin pääsääntöisesti vapaaehtoisten opiskelijoiden voimin. Kaikissa opiskelijakunnissa on vähintään yksi palkattu työntekijä, muutamissa jo useampi, jotka huolehtivat käytännön rutiineista, kuten taloushallinnosta ja jäsenpalveluista. Ylintä päätäntävaltaa opiskelijakunnissa käyttää edustajisto, päätösten toimeenpanosta vastaa hallitus. Opiskelijakunnasta riippuen luottamushenkilöitä valitaan vuosittain henkilöä. Ehdokkaista ei kuitenkaan ole ylitarjontaa, vaan pikemminkin päinvastoin: nimiä vaalilistoille saadaan raapia kasaan työllä ja tuskalla. Rekrytointihaasteet toistuvat samanlaisina syksystä toiseen toimijoiden suuren vaihtuvuuden vuoksi. Koko toimikaudeksi, saati useammaksi vuodeksi toimintaan sitoutuvien ihmisten löytämistä pidetään hyvin vaikeana, miltei mahdottomana saavutuksena. Opiskelijakunnalle on määrätty toisessa ja kolmannessa momentissa julkisia tehtäviä. Näitä on opiskelijajäsenten valinta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja monijäsenisiin toimielimiin, osallistuminen ammattikorkeakoulun toimintaan ja jäsentensä yhdyssiteenä toimiminen ja yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja henkisten sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyvien pyrkimyksien edistäminen.

9 5 Opiskelijakuntien jäsenmäärän kehitys on tilastojen mukaan hyvin vaihtelevaa, vaihteluväli on hurjat %. Valtakunnallinen jäsenyysaste on keskimäärin noin 56 %. Vaikka jäseniä on kaikista jäsenkelpoisista yli puolet, ei suurin osa heistä osallistu opiskelijakunnan tarjoamaan toimintaan lainkaan. Vähäisetkin aktiivijäsenet ylikuormittuvat työtaakan alle ja jättäytyvät toiminnasta sen muututtua liian vaativaksi ja rasittavaksi. Suomen ammattikorkeakoulut ovat solmineet opetusministeriön kanssa vuosille tavoitesopimukset, joiden mukaan ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu se, että vuoteen 2009 mennessä 70 % opiskelijoista tulee olla opiskelijakunnan jäseniä. MAMOKin jäsenprosentti on syksyllä 2005 ollut 56,82 % ollen samalla Suomen opiskelijakuntien jäsenprosentin mediaani eli puolet opiskelijakunnista yltää samaan. Jäsenprosentti on kuitenkin ollut laskusuuntainen, syksyn 2006 tilastojen mukaan jäseninä oli 49 % opiskelijoista. Työtä siis riittää sekä opiskelijakunnalla että ammattikorkeakoululla. Onhan tavoite yhteinen. Neljännessä momentissa säädetään opiskelijakunnan rahoituksesta. Siinä todetaan, että julkisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kulut katetaan jäsenmaksuilla, toiminnasta saatavilla tuloilla ja opiskelijakunnan omaisuudella. Uuden lakisääteisten aseman mukaisen toiminnan toteuttaminen aiheuttaa mahdollisesti opiskelijakunnalle lisää kuluja. Jäsenmaksun korottaminen nykyisellä jäsenmäärällä toisi myös hetkellisesti lisää tuloja, mutta saattaa aiheuttaa negatiivisesti jäsenmäärän kehitykseen. Voidaan siis loogisesti päätellä, että jäsenprosentin nostaminen on ehdottomasti ensisijainen toimenpide rahoituksen lisäämiseksi. Samalla lisääntyy opiskelijakunnan määrällinen edustavuus, kun yhä suurempi osuus opiskelijoista tunnustaa julkiseksi edunvalvojakseen julkisoikeudellisen opiskelijakunnan. Yhteiskunnallisen aseman vakiintuminen lisää myös näkyvyyttä, joka parhaimmillaan lisää myös opiskelijoiden liittymishalukkuutta, puhumattakaan yritysten yhteistyöhalukkuudesta erimerkiksi sponsoroinnin kautta. Kyseessä on siis positiivinen noidankehä, jota kannattaa tavoitella.

10 2.2 Oma kokemukseni opiskelijakuntatoimijana 6 Olen itse toiminut opiskeluaikanani aktiivisesti järjestön kaikilla tasoilla: paikallisesti oman yksikköni koulutusalajärjestön hallituksessa ja koulutusalaneuvostossa, alueellisesti oman opiskelijakunnan hallituksessa ja edustajistossa sekä valtakunnallisesti opiskelijakuntien kattojärjestön hallituksessa että edustajana sen ylintä valtaa käyttävässä liittokokouksessa. Tunnen siis ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkeen toiminnan ja sen avaintoimijat melko hyvin ja koen tehtäväkseni olla kehittämässä liikettä, joka on antanut minulle henkilökohtaisesti paljon. Kun alan tuntemukseen ja henkilökohtaiseen tunteenpaloon yhdistetään laadukkaan korkeakoulututkinnon tarjoama tietotaito ja ensiluokkainen tilaisuus paneutua aiheen huolelliseen tarkasteluun, uskon voivani löytää tämän opinnäytetyöprosessin tuloksena käytännönläheisiä, hyödyllisiä ja toimivia ehdotuksia tai suosituksia opiskelijakunnan toiminnan kehittämiseksi. Minua on usein mietityttänyt omat henkilökohtaiset syyni omistautua opiskelijatoiminnalle niin sitoutuneesti, että sen on johtanut jopa opintojeni viivästymiseen. Opiskelijakortin hankin heti opintojeni alussa, kuten kuului tehdä, näin minun annettiin ymmärtää. Ensimmäisiin luottamustehtäviini päädyin vahingossa, minua pyydettiin mukaan, enkä oikein edes tiennyt, mihin lupauduin. Työ vei kuitenkin mukanaan, osaaminen ja kehittyminen innostivat ottamaan haltuun yhä vaikeampia vastuualueita, hyvin hoidetut velvollisuudet puhuivat puolestaan ja etenin askel kerrallaan järjestön sisällä kohti haasteellisempia luottamustehtäviä. Opiskelija-aktiiveista kerrotaan aina vitsaillen, että he tulevat riippuvaisiksi järjestötoiminnasta ja opintojen päättymisen jälkeen heille tulisi järjestää tukiryhmiä ja vieroittautumiskursseja. Vitsi naurattaa ensin, mutta omalle kohdalle sattuessaan se ei olekaan enää niin hauskaa. Kun opintojeni loppuvaiheessa ymmärsin, että opiskelijajärjestötoimintakauteni on vääjäämättä päättymässä, koin valtavaa pettymystä ja suoranaista eroahdistusta. Mikä muu ympäristö voisi tarjota minulle samanlaisen mahdollisuuden päteä ja tuntea kyvykkyyttä? Missä muualla pystyisin yhtä luontevasti ottamaan kontaktin uusiin ihmisiin? Lähestulkoon koko sosiaalinen viiteryhmäni oli opiskelijajärjestössä, sillä lapsuuden ystävät ja opiskelukaverit olivat jo kyllästyneet minun intooni keskustella jatkuvasti yhteiskunnallisista epäkohdista koulutus- ja sosiaalipoliittisine näkökulmineen. Järjestön kautta saamieni ystävien ja

11 7 tuttavien kanssa käydyt keskustelut koin kaikkein mielekkäimmiksi, heidän neuvonsa ja tukensa merkitsi minulle kaikkein eniten, myös henkilökohtaisissa asioissa; niiden ihmisten kanssa jaetut kokemukset, yhdessä eletyt saavutukset ja menetykset näyttäytyivät elämäni tärkeimpinä kasvun hetkinä. Olin siis sen ikävän tosiasian edessä, että joutuisin kehittämään itselleni uuden harrastuksen, elämäntavan ja ihmissuhdeverkoston. Tämä kaikki sain minut pohtimaan: mikä opiskelijajärjestötoiminnassa ylipäänsä kiehtoo ja mikä saa ihmisen sitoutumaan? Kuinka niitä tekijöitä voitaisiin kehittää ja lisätä, jotta yhä useammat opiskelijat voisivat kokea toiminnan antoisuuden? 3 TOIMINNAN TAIKASANAT Järjestötoimijoiden ja vapaaehtoisten innostuneisuudessa ja energisyydessä on jotakin miltei taianomaista. Vastoinkäymisistä lannistumatta he pyrkivät kohti päämääriään toisinaan jopa oman hyvinvointinsa kustannuksella. Kyse ei ole kuitenkaan taikavoimista, vaan moniselitteisistä mielen ilmiöistä, johon liittyy lukuisia kognitiivisia, affektiivisia ja sosiaalisia prosesseja. Seuraavassa esittelen joitakin näistä eli tämän työn kannalta keskeisimpiä käsitteitä, joita ovat motiivi ja motivaatio, vapaaehtoisuus, osallisuus ja sitoutuminen sekä rekrytointi. 3.1 Motivaatio ja motiivi Motivaatio on kaiken toimintamme liikkeellepaneva voima. Motivaatio saa meidät aamuisin raahautumaan maallisten velvollisuuksiemme pariin. Motivaatio johdattaa meidät iltaisin joogaa, lenkille, oluelle tai sohvalle. Se on vaikeaselkoinen ja jatkuvasti muuttuva, elävä prosessi, jossa yhdistyvät ihmisen persoonallisuus, emotionaaliset ja rationaaliset tekijät sekä sosiaalinen ympäristö (Liukkonen & Jaakkola, 2002, 14). Motivaatio on motiivien aikaansaama tila. Usein motiiveilla viitataan tarpeisiin haluihin, vietteihin, sisäisiin yllykkeisiin sekä palkkioihin ja rangaistuksiin. (Peltonen & Ruohotie 1992, 16.) Motiivit voivat olla Hirsjärven klassisen määrittelyn mukaan (1982) joko tiedostettuja tai tiedostamattomia, sisäisiä tai ulkoisia, biologisia tai sosiaalisia. Tiedostamattomat motiivit voidaan tunnistaa siitä, että tavoitteet ja toiminta pystytään nimeämään, mutta toimija ei pysty kertomaan, miksi tavoitteet on asetettu tai miksi asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Sisäisessä motiivissa

12 8 olennaista on se, että syyt ovat sisäisiä ja yksilön itsensä välittämiä, ulkoinen motiivi on aina riippuvainen ympäristöstä, useimmiten jonkin organisaation tai sen edustajan välittäminä. (Peltonen & Ruohotie 1992.) Sisäinen motivaatio liitetään usein myönteisiin tunteisiin, ajatuksiin ja käyttäytymismalleihin, kun taas ulkoinen motivaatio ja motivaation puute on suhteessa näihin tekijöihin kielteisessä mielessä. (Jaakkola & Liukkonen, 2002) Liukkosen ja Jaakkolan (2002) mukaan motivaatiolla voidaan nähdä kolme erilaista tehtävää ihmisen käyttäytymisen suhteen: energisaatio, suuntautuminen ja säätely. Ensinnäkin se on käyttäytymisen energian lähde eli se saa meidät aktivoitumaan ja toimimaan ylipäänsä. Toiseksi, motivaatio ohjaa käyttäytymistämme toivotun tavoitteen suuntaan. Kolmanneksi motivaatio säätelee käyttäytymistämme eli prosessin myötä arvioimme kyvykkyyttämme kyseisessä tilanteessa ja toimintaympäristössä sekä niiden merkitystä itsellemme. (Liukkonen & Jaakkola 2002, 14.) Motivaatio on hyvin vaikea ja abstrakti tutkimuskohde, sillä se on luonteeltaan hyvin subjektiivinen (Jaakkola & Liukkonen 2002, 17). Motivaatiot liittyvät usein asenteisiin, mutta motivaatio voi muuttua ilman, että asenne muuttuu. Motivaatiota ei kuitenkaan voida havaita tai mitata suoraan eikä käyttäytymistä voida selittää vain motivaation avulla (Nikki, 1995). Motivaatio on hyvin myös vahvasti kontekstisidonnainen. Työelämässä motivointiin liitetään yleensä palkankorotukset, ylimääräiset lomat, bonukset ja muistamiset, mutta arkikokemus on osoittanut, että näihin ulkoisiin motiiveihin perustuvat keinot eivät yksin kanna kovin pitkälle, sillä kun niiden toiminnalle energiaa, suuntaa ja säätelyä ohjaava vaikutus päättyy, saattaa motivaation jopa huonontua, siitä mitä se oli ennen ulkoista palkkiota. Palkankorotuksen motivoivan vaikutuksen arvioidaan kestävän noin puoli vuotta, jonka jälkeen pitäisi seurata taas uusi korotus tai työteho laskee (Liukkonen & Jaakkola 2002, 7). Paljon pitkäkestoisempia, pysyvämpiä ja voimakkaampia ovat esimerkiksi puhtaan tekemisen ilosta ja nautinnosta kumpuavat sisäiset palkkiot, sillä niistä voi tulla pysyvän motivaation lähde. (Peltonen & Ruohotie 1992, 19).

13 3.2 Vapaaehtoisuus 9 Suomessa vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin on kirjattu muun muassa vapaaehtoisuus, palkattomuus, vastavuoroisuus tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, eiammatillisuus ja yhteinen ilo (Harju & al. 2001, 34). Lähteenmaan (1997, 174) tutkimus paljasti syyn Walkers-kahviloiden suuren suosion vapaaehtoisten työntekijöiden ja asiakkaidenkin parissa. Nuorten toiminta perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen ja hyvään fiilikseen. Kenenkään ei ole pakko tulla töihin ja onkin toivottavaa jäädä kotiin, jos työ ei aidosti huvita, jottei muiden mieliala laske suotta. Työyhteisön vahva yhteishenki ja ryhmässä viihtyminen on ensisijaisen tärkeää. Jokainen vapaaehtoinen tehdään merkittäväksi, jolloin heille syntyy miellyttävä ajatus siitä, että työ on palkitsevaa, vaikkakin palkatonta ja pakotonta. Työntekijöille järjestetyt yhteiset viikonloppuleirit nostivat yhteishenkeä ja hitsasivat ryhmää yhteen. Harvat kuitenkaan ilmoittivat motiivikseen egoistisen tai utilitaristisen hyödyn. Instrumentaalinen saavuttaminen on vähäistä verrattuna yhdessä tekemisen tuottamaan mielihyvään. Kun suomalaisia pyydettiin nimeämään tärkein syy osallistumiselle, 41 % kertoi motiivikseen halun auttaa (Yeung 2002, 32). Puhtaasti altruistinen hyvän tekeminen sekoittuu usein Lähteenmaan (1997, 183) lanseeraamaan hedonistiseen altruismiin, jossa ihmiset kokevat mielihyvää tehdessään yhdessä jotain yleishyödyllistä ja nähdessään työn tulokset. Yhä harvemman nuoren toimintaa ohjaa enää protestanttinen työetiikka ja uhrautumismielenlaatu, sillä kurin ja kontrollin yhteiskunnasta on siirrytty individualistisuutta ja subjektiviteettia korostavaan malliin, jossa etusijalla on narsistisesti oma hyvinvointi. (Puuronen 1989, Lähteenmaan 1997 mukaan). 3.3 Osallisuus ja sitoutuminen Yeungin (2002) tutkimuksessa toiseksi yleisin (16 %) syy vapaaehtoisuuteen kaikilla vastanneilla oli ylimääräisen ajan käyttäminen hyödylliseen toimintaan. Moni opiskelijakuntatoiminnassa mukana oleva kokee juuri ajankäytön suurimmaksi ongelmaksi. Tällä hetkellä toiminnassa on vain vähän sellaisia muotoja, joihin voisi projektiluontoisesti sitoutua vain määräaikaiseksi ajaksi. Suurpää on Lähteenmaan (1997, 57) mukaan todennut nuorille olevan tyypillistä kuulua erilaisiin ryhmiin ja sukkuloida näiden välillä.

14 10 Episodisen vapaaehtoisuuden eli pätkävapaaehtoisuuden lisääntyminen onkin Yeungin (2005) mukaan kansainvälinen muutostrendi. Se voidaan jakaa kolmeen luokkaan: 1) hetkellinen vapaaehtoisuus on lyhytkestoista, kertaluonteista toimintaa; 2) harjoitteluvapaaehtoisuus on säännöllistä, mutta lyhytkestoista, esimerkiksi osana koulutusta; 3) satunnainen vapaaehtoisuus on myös säännöllinen ja pitkäkestoista, mutta osallistuminen tapahtuu harvoin. Pätkävapaaehtoisuus ei ole arvoltaan yhtään sen vähäisempää tai heikompaa kuin usein ja säännönmukaisesti tapahtuva tiheä vapaaehtoisuus. Se ei myöskään ole mikään uusi tuntematon ilmiö: Yeung ottaa esimerkiksi kyläyhteisöjen talkoot, joihin osallistuttiin vastavuoroisuusperiaatteella ja Yhteisvastuukeräyksen, joka vuosi toisensa jälkeen houkuttaa uskollisia vapaaehtoiskerääjiä antamaan panoksensa lyhyeksi hetkeksi yhteiseen käyttöön ja samalla he kokevat kuuluvansa perinteikkään ja kunnioitetun toimintamuodon laajaan vapaaehtoisten arvostettuun joukkoon, vaikka eivät koskaan tapaisi muita toimijoita (Yeung 2005, 28.) Lyhyiden osallisuushankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen nopealla aikataululla suunnitteluvaiheesta loppuarviointiin lisäisi nuorten mahdollisuutta kokea valtautumista ja sitä kautta kiinnostusta omienkin asioiden hoitamiseen, mutta ei vaatisi kohtuuttoman suuria ajallisia tai taloudellisia uhrauksia. Opiskelijoiden ensisijainen tehtävä ammattikorkeakoulussa on kuitenkin opiskella, vaikka monen sitoutuneen aktiivin mielestä opiskelijayhdistystoiminta on vähintäänkin yhtä kehittävää ja siihen käytettävä aika yhtä antoisaa ellei jopa enemmän. Nuoret kokevat kansalaissektorin merkittävänä osallisuuden ja vaikuttamisen kanavana perinteisen puoluepolitiikan sijaan (Paakkunainen 2003). Lähes puolet nuorista (48 %) kokee, että asiat hoituvat ihan hyvin Suomessa myös ilman heidän vaaleissa antamaa ääntään. He näkevät muut vaikuttamiskeinot läheisempinä ja helpommin lähestyttävinä. Näitä ovat esimerkiksi vetoomusten allekirjoittaminen tai nimien kerääminen, lakkoon tai julkisiin mielenosoituksiin osallistuminen ja mielipidepalstalle kirjoittaminen (Saarela 2002, 49). Matthies (1999, 55) kutsuu tätä jaloilla äänestämiseksi, joka aiheutuu siitä, ettei yksilö koe poliittisten järjestelmien ja järjestöjen byrokraattisen hallinnon omakohtaisuutta. Konkreettiset keinot edistää omia yksilöllisiä tai intressejä hämärtyvät politiikan harmaan verhon taa. Kansalaisten omaehtoinen toiminta yhteisön hyväksi nähdään usein vastakohtana poliittiselle

15 päättämiselle, eikä todellista valtaa jaeta kansalle, vaikka se olisi omiaan motivoimaan kansalaisryhmiä vastuunottamiseen. 11 Kokemukseen perustuvaa käsitystä siitä, että mikään vaikuttaminen ei kannata, voidaan murtaa aidon osallisuuden avulla syntyvien vähittäisten empowerment - prosessien kautta (Matthies 1999, 53-54). Osallisuuden määritelmä on monitasoinen ja siitä ovat monet esittäneet oman näkemyksensä. Viirkorpi painottaa Gretschelin (2002, 90) mukaan omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamiskykyä asioiden kulkuun ja vastuunottamista seurauksista. Toimijat saavat käyttöönsä kaiken tarvittavan tiedon ja ymmärtävät sen, mutta pystyvät myös tuomaan oman näkökulmansa esiin ja tulevat kuulluksi. Gretschel lisäisi tähän vielä subjektin itsensä kokeman tunteen siitä, onko hän osallinen vai ei. Osallistuminen on pelkkää mukana oloa ja tilanteen määrittelee joku muu eikä omakohtaista panostusta synny. Osallisuuden tunnetta kuvataan sanalla empowerment. Sillä on useita suomennoksia: voimaantuminen, voimistuminen, voimistaminen, valtautuminen, valtaistuminen, valtauttaminen, vahvistuminen, vahvistaminen, toimintakykyistyminen, toimintakykyistäminen. Näissä on pieniä painotuseroja, merkittävimpänä kuitenkin se, että Siitosen (Gretschel 2000, 91) mukaan prosessi on aina henkilökohtainen ja itsestä lähtevä sosiaalinen tapahtuma, jota ei voi tuottaa eikä aiheuttaa toinen ihminen. Näin ollen valtautuminen ja voimaantuminen ovat kuvaavimmat käännökset. Gretschel määrittelee valtautumista seuraavasti: Nuori tuntee pätevyyttä ja pitää itse omaa rooliaan merkittävänä. Pätevyyden tunne ja oman roolin arvostaminen tuo hänelle kompetenssia tuoda ilmi hänen toiminnalle asettamiaan intentioita ja odotuksia sekä arvioida niiden toteutumista osana yhteisöä. Puhutaan siis merkittävistä oppimiskokemuksista ja oman elämän haltuunottamisesta. Antikaisen mukaan valtautuminen sisältää muutoksen nuoren tavassa hahmottaa oma identiteettinsä vahvempana ja muutoksen ympäristössä, joka syntyy osallistumisen kautta. Näin saavutettu sosiaalinen pääoma ei ole tilannesidonnainen, vaan jatkaa olemistaan tilanteesta toiseen (Gretschel 2002). Osallistumisen halu kasvaa vähitellen, kun muutokset ympäristössä alkavan näkyä selvemmin. Varhainen mukanaolo jo suunnitteluvaiheessa näyttää sitoutumisen kannalta tärkeimmältä aspektilta: silloin juttu tuntuu omalta projektilta. Jos eteen lätkäistään muiden alusta loppuun valmistama projektisuunnitelma, ei osallisuuden

16 12 tarinaan enää pääse mukaan. Näin ollen MAMOKin tulisi huomioida aktiiviensa omat toiveet ja näkemykset toimintaa rakentaessaan, eikä tarjota valmiiksi pureskeltuja kokonaisuuksia, joiden toteuttamista varten tarvitaan muutama näppärä ja kuuliainen aktiivi. Merkittävien oppimiskokemuksien perässä tulevia aktiiveja ei kannata käännyttää ovelta. Opiskelijakuntatoiminta voi parhaimmillaan tarjota mahtavan ympäristön erilaisten vuorovaikutus- ja johtamistaitojen harjoittelemiseen käytännössä. Neuvottelu- ja argumentointitaidot kehittyvät nopeasti hallitustoimijalla, sillä ne ovat työryhmäedustajien jokapäiväisiä työkaluja. Kansainväliset opiskelijat ja heidän edunvalvonta tarjoavat mahdollisuuden myös kielitaidon ja kulttuurienvälisen viestintätaitojen kohentamiseen. Jos motiivina on pelkästään utilitaristinen opintosuoritusmerkintöjen kalasteleminen, kannattaa luottamushenkilökandidaattia ystävällisesti opastaa miettimään uudelleen. Rahalliset korvaukset yhdistystyöskentelystä ovat marginaalisen pieniä, lähes olemattomia. Pelkän materialistisen hyödyn motivoimana saattaa 12 kuukauden mittainen hallituskausi käydä tuntumaan loputtomalta. Jollei taustalla ole voimakkaampia ambitioita, aktiivi uupuu pian eikä koe enää toimintaa mielekkäänä. Yeungin (2002, 60) tutkimuksessa kysyttiin vain yhtä motiivia osallistumiselle, mutta todettiin myös, että harvoin kukaan lähtee mihinkään toimintaan vain yhden motiivin voimin. 3.4 Rekrytointi Kulutusorientoituneisuus tuntuu tehoavan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Puuronen uskoo Lähteenmaan (1997, 183) mukaan, että myös poliittisten nuorisojärjestöjen tulisi suhtautua perinteisten ajattelumallien sijaan erityisen myönteisesti kuluttamiseen. Näihin rinnastettavissa olevan opiskelijakunnan toiminnan näkyvyyden lisääminen erilaisten palveluiden tarjoamisen, kuten tapahtumien, etuuksien, viikoittaisten aktiviteettien ja harrastusmahdollisuuksien avulla kasvattaa sitä mahdollisuutta, että nuori törmää vapaa-ajantoimintaan vahingossa ja kiinnostuu siitä, mitä muuta opiskelijakunnalla on tarjota, esimerkiksi edunvalvontatoiminnan merkeissä. Jos opiskelija kokee, että toiminta on sinällään jo hyödyllistä ja sen avulla saavutetaan jotain, mitä parantaa koko yhteisön viihtyvyyttä, toimintaan on helppo lähteä mukaan kehittämään sitä edelleen. Ilman sisältöä on turha tarjota jäsenyyttä. Toisaalta mallikkaasti toimiva järjestö ei välttämättä houkuttele uudistushenkistä

17 13 parantajaa, joka motivoituu suurista haasteista ja tarttuu mielellään räikeisiin epäkohtiin. Järjestön vaikutus- ja yhteistyökanavien on oltava kunnossa ammattikorkeakoulun hallintoon ja muihin alueellisiin ja valtakunnallisiin vaikuttajiin. Parhaimpana todisteena siitä toimivat konkreettiset vaikutustulokset. Ilman niitä toiminta näyttää epäuskottavalta ja hedelmättömältä. 4 TUTKIMUSONGELMA JA KUINKA SITÄ LÄHESTYTTIIN Anne Birgitta Yeungin (2004, 98 99) mukaan onnistuneessa rekrytoinnissa kohtaavat sekä organisoivan tahon että yksilön tarpeet, toiveet ja odotukset. Uskon, että ajatusta voidaan laajentaa myös onnistuneeseen toiminnan suunnitteluun opiskelijakunnissa: toiminta on onnistunutta silloin, kun sen suunnittelussa huomioidaan sekä opiskelijakunnan ja opiskelijan tarpeet toiveet ja odotukset. Tavoitteenani on selvittää, kuinka MAMOKin toiminta tulee järjestää, jotta sekä opiskelija että järjestö ovat tyytyväisiä. Suomalaisessa kyselytutkimuksessa (Yeung 2002) lähes kaksi kolmesta (58 %) vapaaehtoistoiminnan ulkopuolisesta vuotiaasta olisi valmis tulemaan mukaan toimintaan, jos heitä pyydettäisiin. Vain 25 % nuorista ilmoitti, ettei lähtisi mukaan edes pyydettäessä, kun vastaava luku kaikista kansalaisista oli 40 % (Yeung 2002, 56). Saman tutkimuksen mukaan nuoret ja opiskelijat käyttävät vapaaehtoisuuteen enemmän aikaa (yli 19 tuntia kuukaudessa) kuin suomalainen keskivertovapaaehtoinen (17,5 tuntia kuukaudessa). Kansalaisjärjestöjen kannatus on nuorten keskuudessa sangen vahvaa, sillä muun muassa Nuorisobarometrin 2001 mukaan nuoret uskovat niiden voimaan jopa puolueita enemmän. Nuorissa piilee siis valtava rekrytointipotentiaali, kunhan osallistumisen syy osataan vain paikantaa ja kaivaa esiin. Tämän tutkimuksen haasteena oli löytää ne keinot, joilla mahdollisista jäseniltä saadaan mahdollisimman rehellistä ja käyttökelpoista tietoa jäseneksi liittymisen tai liittymättä jättämisen syistä. Yeungin (2005,23) mukaan vapaaehtoistutkimuksen yksi haasteista ja ansioista on se, että perinteisen tutkimuksen keinoin aihepiiriä on vaikea ottaa haltuun, kuvata ja analysoida. Hannu Sorrin (2005, 131) mukaan Gisela Jakob (1993) kritisoi sellaista vapaaehtoisuutta koskevaa motiivitutkimusta, jossa motiivi-käsite määritellään

18 14 kapea-alaisesti ja pistemäisesti irrallisena ilman yhteyttä tutkittavan elämäntilanteisiin. Jakobin mukaan vapaaehtoisuutta tulee tutkia elämänkerta-analyyttisesti prosessina. Ote vaatii aineistokseen vapaaehtoisten elämäkertakertomuksia, jotka kuvaavat heidän näkökulmastaan tapahtumien kulkuja osana heidän elämänhistoriaansa. Anne Birgitta Yeung (2004) toteutti tällaisen tutkimuksen ja loi teemahaastatteluaineiston pohjalta fenomenologisen analyysin avulla neliulotteisen kahdeksankulmiomallin, joka sai lempinimen vapaaehtoismotivaation timanttimalli (KUVIO 1). Haastatteluaineistosta poimittiin motivaation eri elementit ja sijoitettiin timanttimallin neljälle eri akselille, joissa oli kahdeksan ääripäätä: Saaminen Antaminen, Toiminta Pohdinta, Läheisyys Etäisyys ja Uuden etsintä Jatkuvuus. Näin voitiin paremmin hahmottaa, kuinka vapaaehtoisten motiivit jakautuivat teemojen sisään. Hän pystyi sijoittamaan näille akseleille kaikki aineistosta nousseet 767 motivaation elementtiä, joten se kattaa joukon yksilöllisiä kuvauksia ja kokemuksia vapaaehtoismotivaatiosta. Saaminen Toiminta Jatkuvuus Läheisyys Itseä kohti Itsestä poispäin Etäisyys Uuden etsintä Pohdinta Antaminen KUVIO 1. Vapaaehtoismotivaation timanttimalli (Yeung 2005, 107) Lisäksi malli sulkee sisäänsä myös toisen metaulottuvuuden: itseä kohti - itsestä poispäin. Oikealle suuntautuneet motivaation ääripäät suuntautuvat kohti sosiaalisia piirejä, toimintoja, uusia sisältöjä ja toisille antamista. Vasemmalle suuntautuneet ääripäät kohdistuvat sisäiseen pohdiskeluun, omaan rauhaan, tuttuuteen ja itselle

19 15 saamiseen. Timanttimallin tulokset korostivat aiempia tutkimuksia enemmän vapaaehtoistoiminnasta innostumisessa ja siihen sitoutumisessa erityisesti sosiaalisten kontaktien ja auttamishalun roolia sekä epävirallisen oppimisen ja uusien näkökulmien saamisen merkitystä. Tulokset olivat hiukan yllättäviäkin: yksilön motivaatio voi sisältää moninaisia, ristiriitaisiakin elementtejä sekä itsestä ulospäin suuntautuvan ja itseen kohdistuvan suunnan välillä. Yeungin tutkimus on ensimmäinen laatuaan ja hänen mukaansa vapaaehtoistoiminnan motiiveista ja sitoutumisesta kaivattaisiin lisää suomalaista tutkimustietoa. Hän toteaa, että timanttimallin pohjalta olisi kiehtovaa rakentaa myös kyselyaineistoin toteutettava hanke. Hän toisaalta myös varoittaa kyselylomaketutkimuksen sudenkuopista. Usein tutkijat määrittelevät etukäteen, mikä on oleellista ja keskeistä vapaaehtoistoiminnassa, eivätkä tutkittavat itse pääse vaikuttamaan kysymyksiin, jolloin osallistujien kokemuksen ääni jää peittoon. (Yeung 2005, 22, ) 4.1 Tutkimusmenetelmänä kyselytutkimus Kaikista näistä vaaroista tietoisena halusin toteuttaa motiiviaiheisen kyselylomaketutkimuksen opiskelijakunnan potentiaalisille jäsenille eli Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Tutkimus suoritettiin Webropol-ohjelmalla, joka on selaimella käytettävä sovellus, jolla voi laatia www-kyselyitä. Sovellus pyörii palveluntarjoajan palvelimella ja sinne kirjaudutaan erillisin käyttäjätunnuksin, jotka sain Mikkelin ammattikorkeakoululta. Laadin puolistrukturoidun kyselylomakkeen, jossa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä, pääpainon ollessa jälkimmäisissä, jotta tutkittavien ääni pääsee kuuluviin. Testasin lomakkeen toimivuutta pienellä koeyleisöllä, joka koostui lähipiirini henkilöistä. Kysymyksiä oli yhteensä 21 (LIITE 1). Kyselyssä lähdettiin liikkeelle helpoista kysymyksistä eli kaikille yhteisistä taustamuuttujakysymyksistä, joissa tiedusteltiin sukupuolta, ikää, opiskelualaa, opiskeluaikaa ja asuinpaikkaa ja aikaisempaa järjestökokemusta. Sen jälkeen kyselyssä oli eri kysymykset opiskelijoille, joiden suhde opiskelijakuntaan oli erilainen. Kysyin suurimpia syitä ja merkittävimpiä tekijöitä siihen, että opiskelija oli/ei ollut liittynyt tai oli/ei ollut osallistunut toimintaan. Omat kysymyksensä oli niille, jotka eivät olleet jäseniä (ei-jäsenet), omansa niille opiskelijoille, jotka ovat jäseniä, mutta eivät ole toiminnassa mukana

20 16 (ei-aktiiviset jäsenet) sekä omansa toiminnassa mukana oleville jäsenille (aktiiviset jäsenet). Näin sain kohdennettua kysymykset tarkoitusta vastaavalla tavalla, kun vastaaja ensin määritteli itse, mihin ryhmään hän koki kuuluvansa. Webropol-ohjelma mahdollisti teknisesti automaattisen siirtymistoiminnon, jolloin epäolennaiset kysymyspatterit eivät näkyneet muille ryhmille. Kyselyyn johtava avoin linkki oli opiskelijoiden saatavilla 18 päivän ajan kolmessa paikassa: Mikkelin ammattikorkeakoulun student.mikkeliamk.fi-opiskelijaportaalin sivuilla, opiskelijakunnan mamok.fi-verkkosivuilla sekä kaikille opiskelijoille sähköpostitse lähetetyssä MAMOKin kuukausitiedotteessa 3/07. Näiden julkaisupäivät seurasivat toisiaan muutamien päivien viiveellä, jolloin jokaisen uutuusarvo näkyi selvänä piikkinä vastausmäärien kehityksessä. Hajautetusta julkaisemisesta johtuen en nähnyt tarvetta enää erilliselle muistutusviestille, olihan aineistoakin kertynyt jo runsaasti. 4.2 Kyselyyn vastanneiden taustamuuttujia Kyselyyn tuli 293 vastausta, joista karsin kolme tyhjänä jätetty lomaketta, jolloin vastaajamääräksi jäi 290. Vastausmäärä ylitti odotukset moninkertaisesti, vaikka tilastollisesti tarkasteltuna määrä oli mitätön ja riittämätön tilastollisen vertailun tekemiseen: kaikista MAMKin opiskelijoista vastaajia vain noin 10,6 %. MAMOKin jäsenistä joka viides (21,5 %) vastasi kyselyyn, mikä sekään ei anna vielä riittävää pohjaa laajasti pätevien yleistysten tekemiseen. Vastaajat edustivat kaikkia koulutusaloja, joskin liiketalouden, luonnontieteiden, tekniikan ja ympäristöala olivat suhteellisesti yliedustettuina. Vastaajien sukupuolta tarkasteltaessa naiset olivat hyvin vahvasti yliedustettuina. Naisia vastanneista oli 74,8 %, kun läsnäolevista opiskelijoista naisia on 56,3 %. Kenties naiset vastaavat tämäntyyppisiin kyselyihin herkemmin tai ehkä kannustimena käytetyt elokuvaliput vetosivat naisopiskelijoihin vahvemmin. Uskon, että opiskelijat tunsivat verkossa vastattavan anonyymin kyselyn helpommin lähestyttävänä ja vaivattomampana kuin esimerkiksi sähköpostitse kerättävien vapaiden kirjoitelmien tuottamisen. Kyselyyn vastaaminen oli nopeaa, se vei enintään 10 minuuttia, mikä oli tärkeää, sillä muuten se olisi saattanut tuntua vastaajasta liian kuormittavalta ja vastaamiseen ei olisi ryhdytty lainkaan. Vastauksista 65 % tuli virka-

21 17 ajan ulkopuolella eli klo 16 jälkeen illalla, viikonloppuisin tai talviloman aikana, mikä osoittaa opiskelijoiden käyttävän student-opiskelijaportaalin palveluja runsaasti myös omalla ajalla. Avoin linkki verkkosivuilla tosin aiheuttaa epäilyksen vastaajista, jotka eivät varsinaisesti kuulu kohderyhmään, mutta vastausten sisältöä tarkasteltaessa sellaisia ei sieltä esiin selvästi noussut. Pyrin saatekirjeellä (LIITE 2) ja alkuohjeistuksella (LIITE 3) herättelemään vastaajien sisäistä motivaatiota vastata kertomalla tutkimuksen merkityksestä opiskelijakunnan kehittämistyössä. Lisäksi käytin ulkoisen motivaation keinona palkintoa. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin viisi Mikkelin Elokuvateatterien elokuvalippua, jotka MAMOK tarjosi. 4.3 Kyselyn tulosten laadullinen arviointi ja työstö Pääasiassa avoimista kysymyksistä muodostuvasta kyselystä kasaantui 24 liuskaa tekstimuotoista aineistoa. Purin melkein kaikkien kysymyksen kohdalla vastaukset elementteihin eli perusosasiin ja ryhmittelin ne niin, että samantapaiset elementit muodostivat aina uuden luokan, elleivät ne kuuluneet johonkin aiempaan luokkaan. Elementtejä löytyi 604 ja luokkia yhteensä 47. Näin sain suurpiirteisen käsityksen yleisimmistä vastauksista, vaikka tilastollista vertailua en halunnutkaan tehdä. Aineisto oli oikein rikasta ja moniäänistä, osin tietysti myös ristiriitaista. Järjestin näiden aineistojen äärelle keskustelutilaisuuden MAMOKin istuvalle hallitukselle ja pääsihteerille. Nauhoitin keskustelun muistiinpanojen tekemisen helpottamiseksi ja työstin äänitteen pohjalta konkreettisen toimintasuunnitelman rekrytoinnin kehittämiseksi. Toimitin sen vielä kerran kommentoitavaksi ja tarkennettavaksi samalla ryhmälle, joka keskusteli innostuneesti ideoiden toteuttamiskelpoisuudesta ja - aikatauluista. Tavoitteenani oli, että ryhmätilanteen tuloksena opiskelijoiden palautteesta kootun aineiston pohjalta nousisi rakentavaa keskustelua nykyisistä käytänteistä ja syntyisi konkreettisia kehitysehdotuksia ja toteuttamiskelpoisia uusia ideoita. Lopullisena tavoitteenani oli luoda opiskelijakunnan käyttöön selkeä ja innostava vinkkilista, jonka avulla toimintaa voi kehittää houkuttelevammaksi ja vastaamaan opiskelijoiden odotuksia. Näin tapahtui ja vaikka lopputulos ei ehkä vastannut aivan alkuperäisiä

22 odotuksia, vaan käsitteli rekrytoinnin kehittämistä myös laajassa merkityksessä toiminnan kokonaisvaltaisena kehittämisenä, se on varmasti laajasti hyödynnettävissä KESKEISET TULOKSET Tässä luvussa tutustutaan tutkimuksen löytöihin ja vertaillaan aktiivisten, eiaktiivisten ja ei-jäsenten suhtautumista opiskelijakunnan toimintaan. Lopuksi nostetaan esiin opiskelijoiden esiintuomia epäkohtia ja muita havaintoja. Lukujen vertailukohteena käytetään viimeisimpiä valmistuneita tilastoja Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijamääristä ( ) ja MAMOKin ilmoitusta jäsenmäärästä samalta lukukaudelta ( ). 5.1 Aikaisempaa kokemusta ja piilevää potentiaalia Vastaajista yli puolet (56 %, n=164) olivat MAMOKin jäseniä, jotka eivät olleet osallistuneet toimintaan. Kolmannes vastaajista (32 %, n=93) ei ollut jäseniä ja reilu kymmenesosa (12 %, n=36) kuului toiminnassa aktiivisesti mukana olevien jäsenten ryhmään. Jakauma kuvastaa hyvin myös opiskelijakunnan henkistä tilaa: puolet opiskelijoista on jäseniä, joista valtaosa ei osallistu toimintaan lainkaan. Ei-jäsenten osuus vastaajissa on alhainen, sillä todellisuudessa heitä on yli puolet kaikista opiskelijoista. Lukema selittyy sillä, että he, jotka eivät ole jäseniä, eivät ole ilmeisesti aktivoituneet myöskään vastaamaan tähän kyselyyn. Aktiiviset jäsenet ovat tässä otoksessa yliedustettuina, sillä varsinaisesta kokonaisopiskelijamäärästä (n=2736, syksy 2006) heitä voidaan arvioida olevan vain viitisen prosenttia (n=150), kun kyselyssä he edustivat 12 prosenttia vastaajista. Lomakkeessa kysyttiin kaikilta vastaajilta heidän aiempaa vapaaehtoistoiminta- tai luottamustoimintaansa. Kaikista vastanneista 23 % (n=67) oli toiminut tai toimi parhaillaan vapaaehtoisena jossakin muussa järjestössä kuin MAMOKissa. Hiukan useampi, 26 % (n=75) toimi tai oli toiminut luottamushenkilönä. Ristiintaulukoinnin tuloksena havaittiin, että 69 % (n=47) vapaaehtoisista oli toiminut myös luottamushenkilönä. Se onkin aivan luonnollista, sillä usein henkilö tutustuu järjestöön vapaaehtoistoiminnan kautta ja kehittyessään etevämmäksi hakeutuu myös päättävään asemaan järjestössä.

23 19 Ilahduttavaa oli huomata, että ei-jäsenistä 15 % (n=14) on ollut vapaaehtoisena ja 17 % (n=15) luottamushenkilönä. Ei-aktiivisista jäsenistä 17 % on ollut vapaaehtoisena ja jopa 21 % luottamushenkilönä. Tämä kertoo siitä, että joka kuudennella ei-jäsenellä ja joka viidennellä jäsenkortin hankkineella on jonkinlaista kokemusta järjestöjen toimintamalleista, päätöksentekomenettelyistä ja kokoustekniikasta, mutta he eivät ole syystä tai toisesta löytäneet tai eivät ole etsineet sille luontevaa jatketta opiskelijakuntatoiminnasta. Heissä piilee erinomainen voimavara, johon tulee kiinnittää huomiota. Vapaaehtoisina toimineista vastaajista 32 % ilmoitti olleensa mukana jonkin opiskelija- tai koululaisjärjestön toiminnassa. Partiossa tai 4H-järjestössä oli ollut mukana 12 %, samoin Mannerheimin lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin, Amnestyn ja Animalian kaltaisissa eettisissä järjestöissä. Myös työmarkkinajärjestöillä tai niiden opiskelijayhdistyksillä oli lähes yhtä vahva (10 %) kannatus ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Taide- ja kulttuurijärjestöt (8 %), urheiluseurat (7 %) ja nuorisovaltuustot (6 %) muodostivat pieniä ryhmittymiä. Värikkäitä ja vaihtelevia kokemuksia löytyy siis opiskelijoiden taustoista. Uskoisin, että näiden toimijoiden joukosta voisi moni saada vastapainoa opiskeluelämäänsä seuraavan vastaajan tavoin: Halusin vaihtelua yksitoikkoiseen luento- ja kouluelämään, tiedonnälkä koulun ajankohtaisista asioista sekä taka-ajatuksena tutustua myös uusiin ihmisiin ja saada kavereita. N21, tekniikan ala. 5.2 Jäseneksi liittymättömyyden moninaiset syyt Jäseneksi liittymättömien opiskelijoiden ilmoittamat syyt jakaantuivat selkeästi kolmeen luokkaan: kriittisiin, välinpitämättömiin ja myönteisiin (KUVIO 2).

24 20 Myönteiset 26 % Kriittiset 42 % Välinpitämättömät 32 % KUVIO 2. Ei-jäsenten suhtautuminen jäseneksi liittymiseen Suuri osa opiskelijoista (42 %) koki, että jäsenkortin hinta oli liian korkea saataviin etuihin nähden. Monet kriittisistä vetosivat vastauksissaan seuraavan vastaajan kaltaisesti siihen, että tarjotut edut eivät hyödytä heitä niin paljon, että he saisivat opiskelijakortin hinnan katettua. Minusta jäsenmaksu on aivan liian kallis siitä saataviin etuihin nähden. Ensimmäisenä vuotena minulla olin jäsenenä ja minulla oli sininen kortti, mutta en käyttänyt sitä kertaakaan missään. Tarvitsen harvoin matkustaa ja siksi minulla on Matkahuollon ja VR:n yhteinen matkakortti (6e) ja ruokalassa käytän pahvista Kelan ateriatukikorttia. N21, tekniikan ala Kolmannes jäseneksi liittymättömistä (32 %) olivat välinpitämättömiä. He eivät olleet kokeneet minkäänlaista tarvetta jäsenyydelle, eivät olleet kiinnostuneita järjestötoiminnasta tai eivät muulla tavoin olleet kokeneet kuuluvaansa kohderyhmään. Muun muassa ilta- ja viikonloppuopiskelijat näkivät, että eivät ehtisi osallistua opiskelijakunnan tarjouksiin. Monet työssäkäyvät ja sen ohessa opiskelevat kokivat, että eivät tarvinneet alennuksia. Kolmas luokka jäseneksi liittymättömien joukossa, joita kutsun myönteisiksi (26 %), muodostui niistä, jotka eivät olleet ehtineet, eivät olleet saaneet aikaiseksi tai joilla ei ollut ollut aikaa liittyä. Hyvin monien vastauksista kuulsi läpi se, että liittyminen ei ollut täysin poissuljettu vaihtoehto. He eivät olleet saaneet tarpeeksi tietoa toiminnasta tai siitä, kuinka liittyminen tapahtuu tullakseen riittävän motivoituneiksi liittymään, kuten seuraavat vastaajat sen ilmaisevat: En ole saanut tarpeeksi infoa eduista sun muusta. Joskus lyötiin kouraan lasku jonka maksamalla voi liittyä, mutta se tuntui jotenkin hämärältä. M25, tekniikan ala

25 21 En ole saanut aikaiseksi ja kun paperi pitää tuoda MAMOKin toimistoon niin se tuntuu aina olevan liian kaukana. N21, kulttuuriala En ole ehtinyt perehtyä toimintaan.. olisi varmaan kyllä mukavaa kivassa porukassa! N20, sosiaali- ja terveysala Eniten liittymispotentiaalia löytyy viimeksi mainitusta ryhmästä, jonka liittymättä jääminen ei johdu niinkään asenteesta kuin aikaansaamisesta. Se on pienestä kiinni. 5.3 Ei-aktiiviset jäsenenä toiminnan ulkopuolella Kyselylomakkeessa tiedusteltiin jäseneksi liittyneiltä, toiminnan ulkopuolelle sijoittuneilta opiskelijoilta, että mitkä syyt olivat vaikuttaneet siihen, että he olivat liittyneet jäseniksi (KUVIO 3). Kysymys 15: Mitkä syyt vaikuttivat siihen, että liityit jäseksi? Vain jokin muu syy kuin edut 4 % Etujen lisäksi jokin muu syy 17 % Yksistään edut ja alennukset 79 % KUVIO 3. Ei-aktiivisten jäsenten liittymisen syyt Tähän kysymykseen vastanneista 79 % ilmoitti ainoaksi liittymismotiivikseen opiskelijakortin tuomat jäsenedut ja alennukset eli ulkoisen motivaation lähteen. Vaivaton käyttää kun saa Matkahuollosta, VR:ltä ja ruokalasta sekä kahviloista alennukset samalla kortilla. Lisäksi muitakin etuja. M21, tekniikan ala Se, että sain sen sinisen jäsenkortin ja voimassaolevan tarran, jolla saa kaikkia kivoja etuja monesta paikasta. N21, tekniikan ala Luokka yllätti suhteellisella suuruudellaan, mutta kertoo samalla karua kieltä muun MAMOKin toiminnan näkyvyydestä ja houkuttelevuudesta: opiskelijat eivät tiedä,

26 22 mitä tarkoitusta varten MAMOK on olemassa. Opiskelijakortti on toki käsinkosketeltavan konkreettinen todiste jäsenyydestä ja oikeudesta alennuksiin, mutta näille opiskelijoille jäsenyyden syvempi olemus ja perimmäinen merkitys ei ole olennaista, tärkeintä on jäsenyydestä koituva taloudellinen hyöty. Etujen ja alennusten lisäksi jonkin muun syyn liittymiselleen oli ilmoittanut 17 % tähän kysymykseen vastanneista. Näistä vastaajista monet puhuivat niistä seikoista, jotka muodostavat jäsenyyden lakisääteisen perusteen: yhteenkuuluvuuden tunteesta opiskelijoiden kesken, vaikutusmahdollisuuksista ja heitä edustavan opiskelijakunnan kannattamisesta, vaikka aikaa omalle toiminnalle ei olisikaan. Osasta liittyminen vain kuului asiaan eli se tuntui luontevalta, osalle jatkeelta toisen asteen oppilaskuntaan kuulumiselle. Tärkeän vähemmistön 4 % edustuksellaan muodostivat tämän kysymyksen kohdalla ne opiskelijat, jotka ilmoittivat liittymismotiivikseen jonkin muun kuin alennuksiin ja etuihin liittyvän syyn. Heidän vastauksissaan nousi esiin ne yhteisöllisyyden ja edunvalvonnan teemat, joita muidenkin opiskelijoiden soisi arvostavan: -- mielestäni ammattikorkeakouluopiskelijoiden pitää pitää yhtä vaikka sitten kuulumalla mamokkiin ja sitä myöten samokkiin.-- N21, tekniikan ala Halusin kuulua opiskelijakuntaan joka vaikuttaa omassa koulussani. En osaa muuta sanoa. N20, ravitsemis- ja talousala Kun näiltä opiskelijoilta kysyttiin syitä siihen, miksi he eivät ole osallistuneet toimintaan, olivat vastausten luokat ennalta arvattavissa (KUVIO 4). Ajan, kiinnostuksen ja tiedon puute kattavat osallistumattomuuden syistä 90 %. Loppukymmenys muodostuu aikaansaamattomuudesta ja siitä, että toiminta ei ole mukavaa.

27 23 Kysymys 16: Mikä on suurin syy siihen, että et ole osallistunut MAMOKin toimintaan? Ei ole tietoa Ei kiinnosta tarpeeksi 14 % 25 % Ei ole saanut aikaiseksi 5 % Toiminta ei ole mukavaa 5 % Ei ole aikaa 51 % KUVIO 4. Jäseneksi liittyneiden ilmoittamat syyt osallistumattomuudelleen Puolet vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole aikaa. Kysymys ajankäytöstä on mielenkiintoinen, sillä aika on ainut resurssi, jota kaikilla on käytössään yhtä paljon. Siitä jokainen mitoittaa aikaansa tarpeen mukaan niihin kohteisiin, jotka hän katsoo ensisijaisiksi. Kysymys on siis arvoista ja arvostuksesta. Nämä opiskelijat ovat ensisijaisesti sitoutuneet opintojensa suorittamiseen, työssä käymiseen tai muihin harrastuksiinsa. Olen mä jossain ollut mukana, mutta aika vähän. Olen ollut tuutori. Muut harrastukset ja tekemiset ovat vieneet aikaani ja teen vastaavia hommia muualla.. N22, humanistinen ala Työssä käynnistä ja opiskelulta ei jää ylimääräistä energiaa. N28, luonnontieteiden ala Neljännes näistä opiskelijoista sanoo suoraan, että järjestötoiminta ei kiinnosta tai toiminta ei ole riittävän mielenkiintoista. Heidän vastauksissaan kaikuu paljon samaa kuin niiden, jotka ilmoittavat syyksi sen, että toiminnasta ei tiedoteta tarpeeksi. Molempien ryhmien syyn taustalla piilee se, että opiskelijalla ei ole tarpeeksi tietoa tehdäkseen päätöstä osallistua, joka kumpuaisi oikeansuuntaisesta ja riittävän voimakkaasta motiivista. Tämän kysymyksen kohdalla yllättävin oli luokka, jossa nousi esiin toiminnan luonne: sitä ei pidetä mukavana. Toiminta koetaan liian sitovana tai liian vaikeana omiin kykyihin nähden. Useampikin vastaaja koki MAMOKin jonkinlaisena sisäpiirinä, johon on hankala päästä mukaan. Myös huonot kokemukset MAMOKista aiemmilta

28 vuosilta oli vaikuttanut näiden jäsenten suhtautumiseen opiskelijakuntaa kohtaan. Näiden käsitysten korjaaminen on erittäin tärkeä toimenpide MAMOKin maineen kannalta, sillä suomalaisen sanonnan mukaan paha kello kauas kuuluu ja vaikka ryhmä on edustukseltaan pieni, voi se silti olla kovaääninen Toiminnassa mukanaolevien into sisäisen motivaation koulukirjaesimerkki Toiminnassa mukana olevien jäsenten kysymyspatteristo oli kaikkein laajin, sillä uskoin aktiivisten jäsenten käsittävän kysymyksiin vastaamisen tärkeyden ja luotin siihen, että he ovat siksi motivoituneita näkemään hiukan enemmän vaivaa kyselyyn vastaamiseksi. Valtaosa (56 %) toiminnassa mukana olevista jäsenistä ilmoittivat liittymisensä syyksi edellisen ryhmän tapaan opiskelijakortin etuudet. Niiden lisäksi vastauksista oli löydettävissä myös muita luokkia: sosiaaliset syyt, vaikuttaminen, mainostus ja tapahtumat (KUVIO 5). Sosiaalisiin syihin vetosi 16 % vastanneista. Uudet tuttavuudet ja vertaisryhmän tarve nousivat esiin, samoin se, että kaveritkin liittyivät. Muutamassa vastauksessa korostettiin jäseneksi liittymisen automaattisuutta, kuten seuraavassa: --Tuntui jotenkin itsestäänselvyydeltä liittyä heti amk:n alettua omaan opiskelijakuntaan.-- N23, humanistinen ala Kysymys 9. Mitkä syyt vaikuttivat siihen, että liityit jäseneksi? Mainostus, hyvä maine 7 % Tapahtumat 5 % Vaikuttaminen 16 % Opiskelijakortti, alennukset, edut 56 % Sosiaaliset syyt 16 % KUVIO 5. Toiminnassa mukana olevien jäsenten ilmoittamat syyt liittymiselle

29 25 Vaikuttamisen teemoihin liittyviin syihin vetosi 16 % tähän kysymykseen vastanneista. Vastauksissa nousi esiin esimerkiksi se, että opiskelijakuntaan liityttyä on mahdollista saada apua opiskeluihin liittyvissä asioissa. Vaikuttamisen halu ja oma mahdollisuus siihen yhdisti näitä vastaajia kaikkein vahvimmin. Opiskelijajärjestöön kuuluvana minulla on oikeus vaikuttaa ja saada joitain etuja. Kyllä sitä haluaa ainakin yrittää olla mukana opiskelijatoiminnassa. N21, humanistinen ala MAMOKin hyvä maine, hyvä fiilis ja vetävä markkinointi oli vedonnut osaan aktiiveista. Pientä joukkoa veti puoleensa tapahtumiin osallistumisen mahdollisuus niin voimakkaasti, että he olivat sen vuoksi hankkineet jäsenyyden. Aktiivisesti mukana olleet kertoivat yleisimmiksi mukaan lähtemisensä syiksi sen, että heitä pyydettiin, he halusivat olla mukana vaikuttamassa, toiminta oli mielekästä tai tuutorointi veti mukaan toimintaan (KUVIO 6). Kaverit houkutteli mukaan. Järjestötoiminta oli tuttua kuin myös osa toiminnassa mukana olleista, joka madalsi kynnystä lähteä mukaan. N21, kulttuuriala Vanhemmat opiskelijat ylipuhuivat minut opiskelujen alkuvaiheessa. Toiminta kiinnosti muutenkin ja he saivat minut vakuuttuneeksi siitä, että handlaan homman - pelotti, josko se olisi liian vaikeaa, suurta, vaativaa tms.. N23, humanistinen ala Toimin tuutorina, ja se nyt vain tuli luonnostaan. On tärkeätä ja mukavaa auttaa uusia opiskelijoita sulautumaan joukkoon. Tietenkin se on myös ammatillista harjoittelua. Ja mamok järjestää hienoja tapahtumia, joihin on ilo osallistua silloin kun vain aikaa löytyy! N21, humanistinen ala. Kysymys 10. Mitkä tekijät saivat sinut lähtemään mukaan toimintaan? Tuutorointi 8 % Pyydettiin 25 % Mielekäs toiminta 25 % Halu vaikuttaa 29 % Ystävät tai tuttavat 13 % KUVIO 6. Aktiivisten jäsenten syitä lähteä toimintaan mukaan.

30 6 KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN ELI KOLMETOISTA KONSTIA 26 Tässä kappaleessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä opiskelijakunta MAMOKin toiminnan kehittämiseksi. Joukkoon mahtuu tempauksia, kampanjoita, ideoita markkinointituotteista ja liittymisprosesseihin liittyviä parannusehdotuksia sekä kampuksien käytänteiden että opiskelijakunnan sisäisten menettelytapojen sujuvoittamiseksi. Osa ajatuksista on syntynyt aivoriihityöskentelyn tuloksena tutkimustulosten pohjalta ja osa on lainattu toisilta opiskelijakunnilta. Lainattujen ideoiden alkuperä on pyritty ilmoittamaan silloin, kun se on ollut tiedossa. KOLMETOISTA KONSTIA TOIMINNAN JA REKRYTOINNIN KEHITTÄMISEKSI 1 Edut esiin 2 Liittyminen helpoksi 3 Koko opiskelunajan mittainen jäsenyys tarjolle 4 Jäsenmaksulle katetta 5 Henkilökohtainen kontakti 6 Tuutoroinnista tuloksia 7 Sosiaalinen paine, mutta mukava sellainen 8 Näkyvyys kaikilla kampuksilla 9 Tehoa ja tenhoa tiedotukseen 10 Toiminnan anti tunnetuksi 11 Laatua tekemiseen 12 Osallistumiskynnys matalammaksi 13 Ilo irti tietäjistä ja taitajista 6.1 Edut esiin Tutkimukseni perusteella suurin osa jäseniksi liittyneistä opiskelijoista ilmoitti ensisijaiseksi liittymisperusteekseen jäsenedut. Vain hyvin harva niistä, jotka eivät olleet mukana toiminnassa, toivat esiin muita kuin alennuksiin liittyviä syitä. Etuja pitää olla riittävästi tarjolla kaikissa koulutusta tarjoavissa kaupungeissa: Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Opiskelijoiden toiveita alennuksista voisi selvittää kyselynä uusien verkkosivujen mahdollistaman pikagallup-toiminnon avulla. Edut pitää olla jatkuvasti selvästi näkyvillä ja helposti opiskelijoiden saatavissa. Jäsenetuna saatu kalenteri on hyvä paikka alennusluetteloille, mutta helppolukuisuuteen kannattaa panostaa myös verkkosivuilla ja näkyvyyttä lisätä myös itse etuliikkeissä.

31 27 Jäsenetujen hankkiminen on hidasta ja hankalaa hommaa, mutta se on sen arvoista. Henkilökohtaisen kontaktin tehokkuutta ei tässäkään tulisi vähätellä, vaan kaikki suhteet tulee hyödyntää. Neuvoteltaessa alennuksista yhteistyökumppaneiden kanssa kannattaa aina esittää ajantasaiset luvut jäsenmäärästä eli asiakaspotentiaalista sekä korostaa etujen myötä lisääntyvää näkyvyyttä. 6.2 Liittyminen helpoksi Liian monen opiskelijan liittyminen kompastuu pieneen käytännön seikkaan. Liittymislomaketta ei ole saatavilla, sopivaa passikuvaa ei ole otettuna tai opiskelijalta puuttuu lähettämiseen tarvittava kirjekuori tai postimerkki. Jäsenyyden uusiminen vaatii myös ponnisteluja: uuden tarran saa korttiinsa, kun näyttää kuitin maksetusta jäsenmaksusta sekä läsnäolotodistuksen. Liittyminen pitää tehdä mahdollisimman helpoksi. MAMOKin toimistolle tulee rakentaa Täyden palvelun liittymispiste ja sellainen tulee järjestää myös muille kampuksille. Pisteessä voisi täyttää liittymislomakkeen alusta loppuun, otattaa itsestään samalla kuvan, joka voidaan liittää hakemukseen heti, sekä maksaa jäsenmaksun käteisellä, kortilla tai verkkopankissa. Ihanteellisessa tilanteessa verkkosivuilta saatava liittymislomake olisi kokonaan sähköinen ja siihen voisi liittää sähköisen valokuvan. Tiedot kirjautuisivat sähköisessä muodossa jäsenrekisteriin ja toimistolla tehtävä tietojen manuaalinen syöttäminen jäisi tarpeettomana työvaiheena pois. Käytännöllisin järjestelmä olisi kuitenkin ASIO-jäsenrekisteriohjelmisto, joka on liitettävissä ASIO-opintotieto-ohjelmistoon. Parhaimmassa tapauksessa opiskelija voisi kirjautua sinne omilla käyttötunnuksilla, jolloin varmistettaisiin henkilöllisyys ja opiskelijan kirjoillaolo oppilaitoksessa. Sinne voisi ladata sähköisen kuvan ja tilata jäsenkortin kokonaan sähköisesti. Järjestelmä ohjaisi verkkopankkipalveluun, ja sähköisen maksamisen jälkeen tilaus lähtisi MAMOKille ja edelleen sähköisesti korttifirmaan. Myös paperisen liittymislomakkeen palauttaminen pitää olla mahdollisimman vaivatonta. Syksyllä 2007 alkaa kokeilu, jossa hyväksymiskirjeen mukana saadun

32 28 liittymislomakkeen voi myös palauttaa hyväksymiskirjeen kanssa opintotoimistoon, josta ne toimitetaan edelleen opiskelijakunnalle. Lisäksi kaikille kampuksille tulee järjestää erillinen MAMOK-laatikko, jonne liittymislomakkeen voi jättää. Yhteyshenkilöt tyhjentävät laatikot päivittäin ja lähettävät sisäisellä postilla MAMOKille. Kortin hankkineiden vanhojen jäsenten jäsenmaksun maksaminen ja voimassaolotarran hankkiminen tulisi tehdä myös mahdollisimman helpoksi. Tarranjakokäytänteet tulee yhtenäistää ja niitä tulee tehostaa kaikilla kampuksilla. 6.3 Koko opiskeluajan mittainen jäsenyys tarjolle Kaikkein suurin pudotus jäsenyysasteessa tapahtuu toisen vuoden syksynä, jolloin opiskelijan on ensimmäistä kertaa hankittava opiskelukorttiinsa etuihin oikeuttava voimassaolotarra. Jos jäsenmaksulle ei ole ensimmäisenä opiskeluvuonna koettu saatavan riittävästi vastiketta, jää jäsenyys helposti uudistamatta. Tarra saattaa jäädä hankkimatta myös pelkästään aikaansaamattomuuden vuoksi, kuten useat opiskelijat kyselyaineistossa kertoivat tapahtuneen. Koko opiskeluajan mittaisessa jäsenyydessä jäsenmaksu maksetaan koko säännönmukaiseksi opiskeluajaksi heti opintojen alussa, jolloin liittyminen on kaikkein luonnollisinta. Voidaan olettaa, että esimerkiksi monen opiskelijan vanhemmat voivat maksaa sen jopa mielellään. Jäsenmaksut tiliöidään niin, että ne jyvitetään neljälle vuodelle, jolloin jäljelle jääneet rahat voidaan tarvittaessa palauttaa, jos jäsenyys päättyy opintojen keskeyttämisen vuoksi. Poissaololukukausilta jäsenyyden voimassaolo siirtyy poissaoloa vastaavan ajan eteenpäin. Tällaisista järjestelyistä on saatu niin hyviä kokemuksia muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa HAMKOssa ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa TAMKOssa, että siellä on markkinoitu jopa lähes pelkästään pitkäkestoista jäsenyyttä. Markkinointikeinona HAMKOssa on käytetty esimerkiksi ns. korotusturva -argumenttia eli jos jäsenmaksuun tulee korotuksia, ei koko opiskeluajalta jäsenmaksun maksaneiden tarvitse maksaa korotuksia.

33 6.4 Jäsenmaksulle katetta 29 Melkein puolet ei-jäsenistä ilmoitti liittymättömyytensä syyksi sen, että jäsenmaksu oli liian korkea etuihin nähden. Syksyllä 2006 liittymismaksu ja jäsenmaksu yhdeksi lukuvuodeksi oli yhteensä 27. Vanhojen jäsenten eli kortinhaltijoiden pelkkä jäsenmaksu oli 18,50. Valtakunnallisessa vertailussa summa liikkuu keskivaiheilla. Kalleimpiin jäsenmaksuihin sisältyy usein myös liikuntapassi tai muita erityisiä palveluja. Jos halutaan parantaa jäsenmaksun hinta laatu-suhdetta, on vaihtoehtoina jäsenyyden hinnan laskeminen tai palvelujen kehittäminen. Ensimmäinen ei nykyisellä rahoituspohjalla tule valitettavasti kysymykseen, joten jäljelle jää vain palvelujen kehittäminen. Useinkaan opiskelijat eivät tiedä, mitä kaikkea jäsenmaksulla saa. Alennusten ja etujen lisäksi myös edunvalvonta ja opiskelijatoiminnan sosiaalinen ulottuvuus ovat opiskelijakunnan arvokkainta antia. Monesti kuullaan opiskelijoiden vetoavan siihen, että he eivät tarvitse korttia, sillä julkisen liikenteen opiskelija-alennukset saa myös hankkimalla VR:n ja Matkahuollon yhteisen, 6 euron hintaisen opiskelijakortin. Kelan myöntämän ateriatuettuun ruokailuun oikeuttavan kortin saa opintotoimistosta aivan ilmaiseksi. Mielestäni opiskelijakunnan tulisikin pohtia huolellisesti sitä, että mikä voisi olla opiskelijakortin vetovoimatekijä, jos se ei sisältäisi lainkaan näitä edellä mainittuja. Usein perusteluna käytetään myös sitä, että kortilla saatavat alennukset ovat niin vähäisiä, että niiden avulla ei synny jäsenmaksulle lainkaan katetta, vaan opiskelija jää maksumieheksi. Opiskelijoita voisi herätellä näkemään alennusten monipuolisuuden ja konkreettisen hyödyn, esimerkiksi Näin säästät jäsenenä, eikä siinä vielä kaikki! -laskelman (LIITE 3) avulla. Lisäksi kalenteriin voisi tuottaa ystäväntarjousliittymislomakkeen, jossa on yhteystietolaatikko rekrytoijalle. Opiskelijakunta voisi palkita jokaisen, joka saa myös ystävänsä liittymään.

34 6.5 Henkilökohtainen kontakti 30 Kaikista rekrytoinnin muodoista ja menetelmistä kasvoista kasvoihin -kohtaaminen on ehdottomasti tehokkainta. Monet suuret järjestöt, kuten Pelastakaa Lapset ry., WWF, Kirkon Ulkomaanapu ja Greenpeace käyttävät sitä menestyksekkäästi säännöllisten tukijoiden hankintaan. Keskimäärin vain joka neljäs kieltäytyy lähtemästä mukaan, vaikka pyydettäisiin. Pyydä, houkuttele, suostuttele, yllytä, haasta, lahjo, puhu ympäri. Kiristämistä ja uhkailua ei suositella. 6.6 Tuutoroinnista tuloksia Opiskelijakunnan luottamushenkilöt ja työntekijät eivät ehdi mitenkään käsin poimia jokaista uutta jäsentä tai tulevaa aktiivia. Rekrytoinnissa merkittävänä voimavarana voidaan nähdä vertaistuutorit, jotka kohtaavat kaikki uudet opiskelijat auttaessaan heitä käytännön asioiden kanssa alkuun opintiellä. Opiskelijakunta kouluttaa vuosittain satakunta uutta vertaistuutoria, kv-tuutoria ja markkinointituutoria. Tuutorit tulee vakuuttaa MAMOKin hyödyllisyydestä ja erinomaisuudesta jo koulutusvaiheessa, jotta heistä voidaan koota opiskelijakunnalle oma street marketing team. Onhan sillä melkoinen painoarvo uuden opiskelijan mielessä, jos ensimmäinen vastaantuleva ihminen uudessa opiskeluympäristössä kertoo, kuinka opiskelijakuntaan liittyminen on luonnollista ja kuuluu asiaan. Tuutoreiden purjehtiminen MAMOKin lipun alla vaatii joitakin materiaalisia panostuksia: MAMOKin logolla varustettuja rintamerkkejä ja hihamerkkejä laukkuun ja takkiin, käyntikortteja, lentolehtisiä, liittymislomakkeita tai muuta kevyttä jaettavaa, jossa on jokin mieleenpainuva jekku. Kenties tuutoreiden päällä olevat Hyvä tyyppi - paidat liitetään jatkossa mielikuvana myös MAMOKiin. Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOssa tuutorikoulutukseen pääsee vain jäseneksi liittyneet, ehkä siinä olisi idea pohdittavaksi myös MAMOKille. Tuutoreiden kesken voisi myös järjestää jäsenhankintakilpailun ja palkita heitä rekrytoitujen jäsenten perusteella ikään kuin proviisioperiaatteella.

35 6.7 Sosiaalinen paine, mutta mukava sellainen 31 Myös opiskeluryhmien kesken voisi rakentaa miellyttävän jännitteen tarjoamalla ryhmälle illanvieton palkinnoksi, kun ryhmän liittymisaste on yli 70 %. Näin on tehty onnistuneesti esimerkiksi Tampereella. Illan kustannukset maksaisi sponsoreiksi tarjoutuneet yhteistyökumppanit, jotka tarjoaisivat tilat ja tarjoilut vastineeksi esittelypuheenvuorostaan. 6.8 Näkyvyys kaikilla kampuksilla Kymmenvuotisjuhliaan viettävän opiskelijakunnan tulee vahvistaa ulkoasunsa ja luoda vahva MAMOK-brändi. Opiskelijakunnalla pitää olla jotakin, josta sen tunnistaa jo kauas, oli se sitten graafisen ohjeistuksen mukainen oma fontti, värit, maskotti tai logo. Brändin tunnettuuden lisäämiseksi sopii erinomaisesti paidat, rintamerkit, hihamerkit, isot banderollit, heijastimet tai miltei mikä tahansa, mikä kulkee mukana ja näkyy kauas. Uutena ideana kampanjatuotteesta syntyi MAMOK-kondomit, joita voisi uusille opiskelijoille Tursajaisissa ja Scooprockissa. Pakkauksiin laaditaan iskeviä iskulauseita, Lisää sloganeita voisi ideoida verkkokilpailulla tai foorumissa. Muutamia esimerkkejä seuraavassa: MAMOK voi pelastaa päiväsi. Moneksi vuodeksi Säästä omakotitalo, asuntolaina, elatusmaksut jäsenmaksulle katetta. Liity nyt! Lähe mukkaan! MAMOK MAMOK suojelee opiskelijaa kaikelta pahalta. Enemmän kaverityyppiä MAMOK Ei pörrömpää MAMOK Uuden opiskelijan oppaan ja hyväksymiskirjeen teksteihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne ovat opiskelijan ensikosketuksia opiskelijakuntaan. MAMOKin oma lehti Undergraduate (UG) on erittäin hyvä kanava tiedottaa opiskelijoille opiskelijakunnan tapahtumista ja kertoa toiminnasta ja toimijoista. Lehti toteutetaan sekä verkkoversiona että painettuna syksyllä 2007 ja tammikuussa 2008, kun uudet opiskelijat saapuvat. Lehti ilmestyy jatkossa myös pelkästään sähköisen kahdesti lukuvuoden aikana.

36 32 Opiskelijakunnan toimiston tunnettuutta voisi lisätä helposti hankkimalla asialliset opasteet kampukselle. Verkkosivu-uudistuksen myötä nettisivuille saadaan myös kuvia toimistosta ja toimijoista. Myös ajatus jäsenten käytössä olevasta web-kamerasta voisi olla pohtimisen arvoinen. Toimitilat tulee järjestää houkutteleviksi ja viihtyisiksi: on järjestettävä remontti tai vähintään siivoustalkoot. Tarpeettomasta tavarasta pääsee eroon pitämällä avoimen kirpputorin parkkipaikalla. Pöytäpaikkoja voisi olla vuokrattavissa myös opiskelijoiden tavaroille. Opiskelijakunta kiertää syksyllä kaikilla kampuksilla. Kiertue kulkee nimellä MAMOK on the ROAD mukaillen MAMKin samannimistä yhteishakukiertuetta. Kiertueen tavoitteena on tehdä opiskelijakuntaa tutuksi ja tarjota opiskelijoille tietoa MAMOKin toiminnasta. Kiertueen osana voisi toimia esimerkiksi Se voit olla sinä! kampanja, jossa ständille tuodaan luonnollisenkokoinen kokovartalojuliste järjestötoimijasta, jonka kasvojen kohdalla aukko omaa päätä varten. Uusista järjestötoimijoista voidaan ottaa kuvia ja laittaa ne nettiin. Sinustako vaikuttaja? Tule jäseneksi, edustajiston jäseneksi, hallituksen jäseneksi! kampanjan yhteydessä houkutellaan opiskelijoita mukaan vaikuttamis- ja edunvalvontatoimintaan ja jaetaan vanupuikkoja. Sinäkö se oot? kampanjan yhteydessä haetaan uusia toimijoita syksyllä esimerkiksi UG:ssä seuraavien lehti-ilmoituksen tapaan: Hakusessa olisi iloinen ja reipas opiskelija, joka voisi koulun jälkeen huolehtia mukavasta ja hyvin käyttäytyvästä 10-vuotiaasta opiskelijakunnasta. Välipala on jääkaapissa, jonka ovesta löytyy toimintasuunnitelma. Yhteystiedot ovat ilmoitustaululla. Tehkää mieluiten jotakin kehittävää. Nim. Iltatyö Haluatko saada uusia ystäviä ja löytää elämääsi tarkoituksen? Tule arvoitukselliseen tapaamiseen, jossa kerrotaan mysteeristä lisää. Ei sitoutumispakkoa. Ensimmäinen kerta ilmaiseksi. Patteristonkatu 3F1. Nim. Saattaa aiheuttaa riippuvuutta. Etsitään avointa ja aktiivista ihmistä iltojen iloksi ja päivien paisteeksi. Luku- ja kirjoitustaito eduksi. Ulkonäöllä ei väliä. Kiva, jos säkin tykkään edunvalvonnasta. Nim. koulutuspolitiikka rocks. Toimelias ja ulospäin suuntautunut pääsihteeri etsii päiväkahviseuraa. Kirjoitetaan yhdessä puhtaaksi muutama muistio ja sitten keitetään kahvit. Jos osoittaudut luottamuksen arvoiseksi, voin näyttää sinulle arkistot. Nim. Pätevä myös muodollisesti. ANTI-MAMOK päivänä kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijakunnan aikaansaannoksiin ja vaikutustyön tuloksiin. Saavutetut edut poistetaan päiväksi esimerkiksi sulkemalla kahvio ja huputtamalla kopiokoneet. Vastaavaa huomiota voidaan tavoitella levittämällä ilmoitustauluille esimerkiksi TOP 10 -listoja opiskelijakunnan aikaansaannoksista. Nettisivuilla vastaava tieto pitäisi olla jatkuvasti helposti saatavilla, samoin tapahtumakalenteri.

37 6.9 Tehoa ja tenhoa tiedotukseen 33 Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta. Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu. Jos viestintä ei voi epäonnistua, niin se kuitenkin tavallisimmin epäonnistuu. Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa. (Osmo A. Wiio, 1978) Kuten kaikki viestintä, myös tiedotus ja markkinointi on vaikeaa. Opiskelijakunnan tiedottaminen kaipaa räväkkyyttä ja menevyyttä, jottei tärkeä sanoma hukkuisi kaiken muun informaation sekaan. Myös epätavanomaiset tempaukset ja räikeätkin ulostulot ovat kannatettavia, jos niillä saada opiskeluputkessaan hiihtävä opiskelija pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan omaa asemaansa, omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan opiskelijana. Tiedottaminen painopiste on verkossa ja uusilla nettisivuilla, jotka otetaan käyttöön viimeistään syksyllä Student.mikkeliamk.fi opiskelijapalveluportaalia tulee käyttää voimakkaammin, sillä siellä opiskelijat käyvät hoitamassa säännöllisesti opintojaksoilmoittautumisiaan ja muita opintoihin liittyviä käytännön asioita. Sivuille voisi rakentaa automaattisesti päivittyvän MAMOK-moduulin eli Opiskelijakunnassa tapahtuu -ikkunan, jossa näkee opiskelijakunnan viimeisimmät uutiset ja päivitykset Toiminnan anti tunnetuksi Niin tiedottamisessa, markkinoinnissa kuin kaikessa muussakin toiminnassa tulisi korostaa sosiaalisen kohtaamisen riemua. Monet kyselyn vastaajat nostivat esiin tapahtumat, kokoontumiset, bileet, uudet ystävät, tuttavat ja uudet kokemukset. Vetoavia avainsanoja Yeungin (2001) mukaan on sinä, saada, ihmissuhteet, uutta ja löytö. Näiden ja muiden vastaavien tunnetasolla vetoavien iskusanojen hyödyntäminen markkinoinnissa voisi olla tehokasta. Yrittäjyyspäivillä kannattaisi hyödyntää työnantajien puheenvuoro: Mitä ajattelen järjestötoimijoista, kun haen työntekijää?. Myös vanhoista toimijoista voisi olla hyötyä markkinoinnissa, esimerkiksi UG-lehdessä voisi olla säännöllisesti ilmestyvä Kuukauden alumni kolumni vaikkapa otsikolla Näin minulle kävi Lehdessä voisi olla myös kymmenvuotisjuhlan kunniaksi historian saatossa järjestetyistä tempauksista

38 sarjakuva, jonka värit vähenisivät harmaaksi ja mustavalkoiseksi, mitä kauemmas mentäisiin ajassa taaksepäin. 34 Ansioituneiden toimijoiden palkitseminen julkisesti ja henkilökohtaisesti esimerkiksi lukuvuoden avajaisissa kannustaisi myös muita tekijöitä ja innostaisi uusia toimijoita. Vuoden Aktiivin voisi valita esimerkiksi henkilökunnan ja hallinnon edustajat. Myös opiskelijakuntatoiminnan hyväksilukemisesta osaksi opintoja tulisi sopia yhteisesti, jotta kaikissa koulutusohjelmissa toiminnasta voisi saada opintopisteitä Laadukasta toimintaa Ei ole yhdentekevää, järjestetäänkö vuoden aikana opiskelijakunnan nimissä muutama huolellisesti tehty iso tapahtuma vai liian usein, liian monta hutaistua juhlaa. Yksikin heikkolaatuinen tapahtuma saattaa vaikuttaa opiskelijan mielikuviin niin, että jäsenmaksua ei makseta seuraavana vuonna. Laatu puhuu puolestaan ja saa opiskelijan suosittelemaan yhteisöä myös muille opiskelutovereilleen Osallistumiskynnys matalaksi Opiskelijoille tulee tarjota eritasoista toimintaa, myös lyhytkestoisia projekteja, joihin ei tarvitse sitoutua koko vuodeksi. Toimijat tulee ottaa mukaan suunnitteluun, sillä vain aito osallisuus ja vastuu tuottavat sitoutumista. Kerhotoiminnan tulee olla tavoitteellista ja määräaikaista, jolloin toiminnalla on luonteva elinkaari; sillä on selkeä alku ja selkeä loppu. Kerhot voisivat olla leffakerhoja, pienoismallien rakentamista, roolipelejä, joogaa, jumppaa, sählyä, mölkkyä tai miltei mitä tahansa, mitä opiskelijat tahtovat opiskelemisen vastapainoksi vapaa-ajallaan tehdä. MAMOK voisi tarjoaa toimintaedellytykset, markkinointikanavat, tilat, välineet ja mahdollisesti pienen palkkionkin vetäjille. Vetäjinä toimisivat ulkopuoliset ihmiset sisäisen motivaation innostamina, jatkajan löytyminen olisi ryhmän omalla vastuulla Ilo irti tietäjistä ja taitajista Opiskelijakunnan kannattaa ehdottomasti hyödyntää oman oppilaitoksen opiskelijoiden kasvavaa ammattitaitoa tarjoamalla sekä työharjoittelumahdollisuuksia

39 35 että opinnäytetyönaiheita. Harjoittelun on oltava ohjattua, mikä tietysti vaatii henkilöstöresursseja, mutta useita itsenäisiä projekteja voisi toteuttaa myös muina hyväksiluettavina projekteina. Esimerkiksi markkinointiin ja hallintoon liittyviä kehittämistehtäviä opiskelijakunta ulkoistaa varmasti mielellään opiskelijoille. Laitosten opinnäytetyöohjaajille ja harjoitteluvastaaville kannattaa viestiä MAMOKin käytettävyydestä harjoittelupaikkana. Opiskelijoille tulisi tiedottaa avoimesti MAMOKin tarjoamista opintoihin liittyvistä runsaista mahdollisuuksista ja voimavaroista. 7 LOPUKSI Tämän työn tekeminen on ollut kaikille osapuolille hyvin antoisa prosessi. Se on merkinnyt minulle tilaisuutta yhdistää tietoja, taitoja ja kokemusta, joka opiskeluaikanani on minulle kertynyt sekä virallisen opetussuunnitelman puitteissa että informaalin, kokemuksellisen oppiminen nimissä järjestötyön parissa. Opinnäytetyöni on huomaamattaan tullut käynnistäneeksi monia muita tapahtumaketjuja tai ollut osallisena sellaisissa, joiden tuloksia voidaan nähdä mahdollisesti eri puolilla Suomen opiskelijakuntia. Näiden tutkimustulosten ja johtopäätösten pohjalta on lähdetty kehittelemään jo ainakin kahta uutta opinnäytetyötä, joissa toisessa vastaavanlainen kysely tehdään erään toisen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Toinen opinnäytetyö on suunnattu Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja se mahdollisesti käsittelee tämän tutkimuksen aineistossa esiin noussutta lyhytkestoisen kerhotoiminnan teemaa. Lisäksi aineistoa on pyydetty koulutusmateriaaliksi erään kolmannen opiskelijakunnan tarpeisiin. Toiveenani olisi jonakin päivänä jatkaa tutkimusta samasta aiheesta jatko-opintojen parissa ja syventyä entisestään rekrytoinnin salaperäiseen maailmaan, mahdollisesti jopa valtakunnallisen tutkimuksen merkeissä. Haasteena olisi kerätä hyviä käytänteitä SAMOKin jäsenjärjestöjen parista ja koostaa niistä todellinen rekrytoinnin sata salamaa tietopaketti, josta voi olla peräti julkaisuksi asti. Työtä tehdessäni olin kiusallisen tietoinen omasta objektiivisuuden puutteesta. Tiedostamattomat motiivimme saavat meitä tarkastelemaan aineistoa juuri siitä yhdestä näkökulmasta, joka ei suinkaan ole se ainut oikea. Onneksi sain paljon

40 36 kommentteja ja huomioita myös vaihtoehtoisista aineiston tulkintatavoista muilta aiheesta kiinnostuneilta. Vastaavanlaista tutkimusta juuri opiskelijajärjestöissä ei ollut juurikaan tehty ja jouduin monin paikoin soveltamaan aika reippaastikin oppimaani. Säännöt venyivät ja paukkuivat, tutkimusmenetelmäkään ei ollut aukoton ja kyselytutkimuksen aineisto jätti paljon tulkinnan varaan. Joku toinen tutkija, jolla on erilainen kokemustausta saattaa päästä saman aineiston pohjalta aivan toisiin johtopäätöksiin kuin minä, mutta tärkeintä on, että tulokset olivat konkreettisia, käytännönläheisiä ja elämänmakuisia. Latu on nyt avattu ja matka oli kaikin puolin miellyttävä, vaikkakin joskus hiukan mäkinen. Opiskelijakunta MAMOKin toiminta on parhaimmillaan juuri tekijöidensä näköistä. On erittäin tärkeää varmistaa, että innostuneita, aktiivisia ja aikaansaavia tekijöitä ja toimijoita hakeutuu jatkossakin opiskelijakunnan pariin. Tarvitaan ihmisiä, joilla on halua, kykyä ja uskallusta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja työntää se samaan soppaan muiden kokkien kanssa. Jaettaessa huolet puoliintuu ja ilot moninkertaistuu. Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisille! 8 LÄHTEET Ammattikorkeakoululaki /413. WWW-dokumentti. Luettu Gretschel, Anu Kunta nuorten osallisuusympäristönä. Nuorten ryhmän ja kunnan vuorovaikutussuhteen tarkastelu kolmen liikuntarakentamisprojektin laadunarvioinnin keinoin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Harju, Aaro Kansalaisyhteiskunta vapaaehtoistoiminnan innoittajana. Teoksessa Nylund, M. & Yeung A.B. (toim.) Vapaaehtoistoiminta - Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino. Harju, Ulla-Maija & al Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa ja järjestöissä. Helsinki: Edita.

41 37 Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma WWW-dokumentti. lma/fi.pdf. Luettu Liukkonen, Jarmo, Jaakkola, Timo & Suvanto, Antti (toim.) Rahasta vai rakkaudesta työhön? Mikä meitä motivoi? Likes-työelämäpalvelut Oy. Jyväskylä: Jyvässeudun paino Oy. Lähteenmaa, Jaana Nuoret vapaaehtoistyöntekijät: motiiveja ja moraalipohdintoja. Teoksessa Nuorten elämänpolkuja lama-suomessa. Nuorisotutkimus /97. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry. Matthies, Aila-Leena Ekonomistisen ja eettisen vuoropuhelu. Teoksessa Hokkanen, Liisa, Kinnunen, Pertti & Siisiäinen, Martti (toim.) Haastava kolmas sektori. Pohdintoja tutkimuksen ja toiminnan moninaisuudesta. Jyväskylä:Gummerus. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä Tilasto. Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän ja opetusministeriön välinen tavoitesopimus vuosille WWW-dokumentti. into_ohjaus_ja_rahoitus/tavoitesopimukset/ sopimukset0709/sopimus/mikkeli_ sopimus_07-09.pdf. Luettu Nylund, Marianne & Yeung Anne Birgitta Vapaaehtoisuuden anti, arvot ja osallisuus murroksessa. Teoksessa Nylund, Marianne & Yeung Anne Birgitta (toim.) Vapaaehtoistoiminta - Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino. Paakkunainen, Kari (toim.) Kyllä vaaleille, mutta. Nuoret ja eduskuntavaalit WWW-dokumentti. nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/muut_tutkimukset/vaalikirja2003.pdf. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Luettu

42 Peltonen, Matti & Ruohotie, Pekka Oppimismotivaatio. Teoriaa, tutkimuksia ja esimerkkejä oppimishalukkuudesta. Keuruu: Otava. 38 Saarela, Petri. Nuorisobarometri Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 24. WWW-dokumentti. nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/barometri2002.pdf. Jyväskylä: Gummerus. Luettu Sainio, Ari Kohti kansalaisten kuntaa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Salmela-Aro, Katariina & Nurmi, Jan-Erik Mikä meitä liikuttaa. Modernin motivaatiopsykologian perusteet. Keuruu: Ps-Kustannus. Sorri, Hannu Elämän käänteet. Arvojen ja identiteetin muutokset. Teoksessa Nylund, M. & Yeung A.B. (toim.) Vapaaehtoistoiminta - Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino. Yeung, Anne Birgitta Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa ihanteita vai todellisuutta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. Yeung, Anne Birgitta Individually Together. Volunteering in Late Modernity: Social Work in the Finnisg Church. Helsinki: The Finnish Federation for Social Welfare and Health. Yeung, Anne Birgitta Tutkimustyökaluja vapaaehtoismotivaation mysteeriin. Teoksessa Nylund, Marianne & Yeung Anne Birgitta (toim.)vapaaehtoistoiminta - Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino. Yeung, Anne Birgitta Vapaaehtoistoiminnan timantti Miten mallintaa motivaatiota? Teoksessa Nylund, Marianne & Yeung Anne Birgitta (toim.) Vapaaehtoistoiminta - Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino. Yeung, Anne Birgitta ja Grönlund Henrietta Nuorten aikuisten arvot, asenteet ja osallisuus. Teoksessa Nylund, Marianne & Yeung Anne Birgitta (toim.) Vapaaehtoistoiminta- Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino.

43 LIITE 1(1) KYSELYLOMAKKEEN KYSYMYKSET Opiskelijoiden käsitykset opiskelijakunta MAMOKista 1. Mikä on sukupuolesi? a) nainen b) mies 2. Mikä on ikäsi? 3. Mikä on opiskelualasi? a) Humanistinen ja kasvatusala b) Kulttuuriala c) Liiketalouden ala d) Luonnontieteet, tietojenkäsittelyn ala e) Metsätalousala f) Matkailuala g) Ravitsemis- ja talousala h) Sosiaali- ja terveysala i) Tekniikan ala 4. Kauanko olet opiskellut? a) Opiskelen ensimmäistä vuotta b) Opiskelen toista vuotta c) Opiskelen kolmatta vuotta d) Opiskelen neljättä vuotta e) Opiskelen yliajalla f) Olen valmistunut 5. Oletko muuttanut Mikkeliin opintojen vuoksi? a) ei b) kyllä 6. Toimitko tai oletko toiminut vapaaehtoisena jossakin muussa järjestössä kuin MAMOKissa? a) ei b) kyllä, missä? 7. Toimitko tai oletko toiminut luottamushenkilönä jossakin muualla kuin MAMOKissa? a) ei b) kyllä 8. Mikä on suhteesi opiskelijakunta MAMOKiin? a) En ole jäsen. (Lomake siirtyy kysymyksiin nro 19 21) b) Minulla on sininen jäsenkortti ja voimassaoleva tarra eli olen jäsen, mutta en ole osallistunut toimintaan. (Lomake siirtyy kysymykseen nro 15 18) c) Olen toiminnassa mukana oleva jäsen. (Lomake siirtyy kysymyksiin nro 9 14)

44 SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN VASTAAVAT VAIN NE, JOTKA VASTASIVAT KYSYMYKSEEN NRO 8 Mikä on suhteesi opiskelijakunta MAMOKiin? c) Olen jäsen. 9. Mitkä syyt vaikuttivat siihen, että liityit jäseneksi? Mainitse kolme tärkeintä. 10. Mitkä tekijät saivat sinut lähtemään mukaan toimintaan? LIITE 1(2) 11. Missä toiminnassa olet ollut mukana vapaaehtoisena? a) MAMOKin edustajistossa luottamushenkilönä b) MAMOKin hallituksessa luottamushenkilönä c) Tuutorina (vertais-, markkinointi- tai kv-tuutorina) d) Jaostossa (kopo-, sopo-, tuutor-, liikunta-, kuvajaosto, international club tms.) e) Opiskelijakunnan tapahtumissa järjestäjänä, talkootyöläisenä f) Opiskelijakunnan tapahtumissa osallistujana g) Alayhdistyksen toiminnassa h) Jossakin muussa, missä? 12. Mikä on ollut toiminnan parasta antia? 13. Voisiko opiskelijatoiminnasta olla sinulle hyötyä myöhemmin työelämässä? a) En osaa sanoa b) Ei c) Kyllä, millaista? 14. Miten MAMOKia tulisi mielestäsi kehittää, jotta useammat lähtisivät toimintaan mukaan? SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN VASTAAVAT VAIN NE, JOTKA VASTASIVAT KYSYMYKSEEN NRO 8 Mikä on suhteesi opiskelijakunta MAMOKiin? b) Minulla on sininen jäsenkortti ja voimassaoleva tarra eli olen jäsen, mutta en ole osallistunut toimintaan Mitkä syyt vaikuttivat siihen, että liityit jäseneksi? Mainitse kolme tärkeintä. 16. Mikä on suurin syy siihen, että et ole osallistunut MAMOKin toimintaan? 17. Millainen toiminta sinua voisi kiinnostaa? a) MAMOKin edustajistotoiminta b) MAMOKin hallitustyöskentely c) Tuutorointi (vertais-, markkinointi- tai kv-tuutorointi) d) Yleinen koulutuksen ja opiskeluolojen kehittäminen (esim. jaostotyöskentely ja MAMKin työryhmät) e) Kulttuuri- ja liikuntatapahtumien järjestäminen (esim. Scooprock, Tursajaiset, Sporttibreikki, Talvihässäkkä, Haalarikaste ja muut opiskelijabileet) f) Kansainvälinen toiminta (International Club) g) Työharjoittelu opiskelijakunnassa h) Opinnäytetyön tekeminen opiskelijakuntaan liittyvästä aiheesta i) Kerhotoiminta (esim. pelit, teatteri, musiikki, elokuva, liikunta) j) Jokin muu, mikä? 18. Miten MAMOKia tulisi mielestäsi kehittää, jotta se paremmin vastaisi tarpeitasi?

45 LIITE 1(3) SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN VASTAAVAT VAIN NE, JOTKA VASTASIVAT KYSYMYKSEEN NRO 8 Mikä on suhteesi opiskelijakunta MAMOKiin? a) En ole jäsen. 19. Mitkä syyt ovat vaikuttaneet siihen, että et ole liittynyt jäseneksi? 20. Millainen toiminta sinua voisi kiinnostaa? a) MAMOKin edustajistotoiminta b) MAMOKin hallitustyöskentely c) Tuutorointi (vertais-, markkinointi- tai KV-tuutorointi) d) Yleinen koulutuksen ja opiskeluolojen kehittäminen (esim. jaostotyöskentely ja MAMKin työryhmät) e) Kulttuuri- ja liikuntatapahtumien järjestäminen (esim. Scooprock, Tursajaiset, Sporttibreikki, Talvihässäkkä, Haalarikaste ja muut opiskelijabileet) f) Kansainvälinen toiminta (International Club) g) Työharjoittelu opiskelijakunnassa i) Opinnäytetyön tekeminen opiskelijakuntaan liittyvästä aiheesta j) Kerhotoiminta (esim. pelit, teatteri, musiikki, elokuva, liikunta) h) Jokin muu, mikä? 21. Miten MAMOKia tulisi mielestäsi kehittää, jotta se paremmin vastaisi tarpeitasi?

46 LIITE 2 Vastaa kyselyyn ja voita leffalippuja! Onko sinulla mielipide MAMOKin jäsenyydestä tai toiminnasta? Haluaisitko avata sanaisen arkkusi? Nyt se on erityisen nopeaa ja vaivatonta. Klikkaa linkkiä, vastaa kyselyyn ja vaikuta! Haluamme kuulla kaikenlaisten opiskelijoiden kaikenlaisia ajatuksia opiskelijakunnasta, olitpa jäsen tai ei, tekijä tai kokija, aktiivi tai passiivi. Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan viisi Mikkelin elokuvateatterin leffalippua. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kyselyyn pääset tästä Lisätietoja tutkimuksesta: Terhi Salonen terhi.m.salonen@gmail.com (

47 LIITE 3

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI. Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu

MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI. Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu RI:n jäsenkehitys 1905-2010 Miksi uusilla jäsenillä on väliä? Klubin

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

NYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus

NYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus STRATEGIA -2020 JOHDANTO Strategia luo suuntaviivat toiminnalle ja opastaa opiskelijakuntaa paikallisessa (LUC2020) ja valtakunnallisessa toimintaympäristön muutoksessa. Strategian tavoite on löytää ratkaisuja

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ Järjestömessut 20.3.2018 Lapin ammattikorkeakoulu Sirkka Kellokumpu, SPR Lapinpiiri Suvimaria Saarenpää, Rovaniemen Neuvokas HYVÄÄ ELÄMÄÄ RAKENNETAAN YHDESSÄ Maakunnat

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä. Afrikkalainen sananlasku Lähtökohta Seurakunnan

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Ohjaamo-kyselyn tuloksia Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Riikka Taavetti @rtaavetti vetovoimablog.com #vetovoimahanke Vetovoima-tutkimus: mitä tutkittiin ja miten? nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Espoon Avoimen osallisuuden malli Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.

Lisätiedot

Järjestäminen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Järjestäminen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Järjestäminen Se on sarja tapahtumia, prosessi, jolla työpaikan järjestäytymisaste nousee, löydetään luontaisia johtajia ja uusia aktiiveja, sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin ja muutetaan voimasuhteet

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias.

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias. Derby Forum -kysely Onnittelut meille, sillä juuri Sinut on valittu kehittämään Lions toimintaa piirissämme. Etenemme kahdessa vaiheessa. Aluksi toivomme Sinun vastaavan tähän kyselyyn. Täyttämällä tämän

Lisätiedot

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Nykytilan määrittely: SWOT

Nykytilan määrittely: SWOT Strategia 2018-2021 Johdanto Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOn strategia on laadittu vuonna 2017 aiemman strategiakauden päättyessä. Strategia on laadittu vuosille 2018-2021. Lähtökohtana

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA Maarita Mannelin www.pohjois-karjala.fi/pokat2021 HYVINVOIVAT JA TERVEET IHMISET Tiedolla johtaminen Varhainen tuki, toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen Kulttuuri, liikunta

Lisätiedot

OSAKOn strategia 2014-2017

OSAKOn strategia 2014-2017 OSAKOn strategia 2014-2017 Johdanto, strategiatyöryhmän terveiset lukijalle Opiskelijakunnan edustajisto perusti vuoden 2013 ensimmäisessä kokouksessaan strategiatyöryhmän, johon nimettiin seitsemän OSAKOn

Lisätiedot

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Liikkuja polku verkostotapaaminen Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20 Lapset ja nuorisotyö - Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Puijolan nuorisotyö 2 Päätavoite PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ jakautuu 4 osatavoitteeseen

Lisätiedot

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa? Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA JA MYÖTÄTUNTOA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN

MIELEN HYVINVOINTIA JA MYÖTÄTUNTOA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN MIELEN HYVINVOINTIA JA MYÖTÄTUNTOA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN - NYYTI RY:N VAPAAEHTOISTOIMINTA Yksinäisyys Argumenta-hankkeessa -työpaja, 8. 9.5.2017 Leena Tuuttila/ Nyyti ry Nyyti ry perustettiin 22.11.1984

Lisätiedot

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa

Lisätiedot