Transkriptio

1 1 SUOMALAISET YRITYKSET JA GLOBAALIN KILPAILUN HAASTEET -TUTKIMUSOHJELMA LIIKETOIMINTA KILPAILUNA JA YHTEISTYÖNÄ (LIIKE) RESEARCH PROGRAMME ON FINNISH COMPANIES AND THE CHALLENGES OF GLOBALIZATION OHJELMAMUISTIO PROGRAMME MEMORANDUM HELSINKI 2000

2 2 ISBN

3 3 SISÄLLYS 1 TUTKIMUSOHJELMAN VALMISTELU 5 2 TUTKIMUSOHJELMAN AJANKOHTAISUUS JA MERKITTÄVYYS 6 3 SUOMALAISET YRITYKSET JA LIIKKEENJOHTO TUTKIMUSOHJELMAN KOHTEENA 8 4 TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET 9 5 TUTKIMUSOHJELMAN TEEMA-ALUEET 11 Tutkimusohjelman teema-alueet Innovaatioiden synty ja kaupallistaminen tietointensiivisissä yrityksissä Tiedonmuodostus, uudet toimintamuodot ja tulevaisuuden yritys: tuotantovetoisuudesta tietointensiiviseen yritykseen Yritysten verkostoituminen globaalissa taloudessa Elektronisten markkinoiden kehittyminen: uhat ja mahdollisuudet Omistajat ja ylin johto Taloushallinnon uudet haasteet globaalisti toimivissa yrityksissä Yrittäjyys - uusien yritysten synty ja kehitys Työ, yksilö ja liikkeenjohto globaalissa yritysympäristössä Yritysten ja liikkeenjohdon yhteiskunnallinen ja ekologinen vastuu globaalissa taloudessa 16 6 OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 16 LIITE: OHJELMAN VALMISTELU 19 CONTENTS 1 PROGRAMME PREPARATION 23 2 TOPICALITY AND IMPORTANCE OF THE PROGRAMME 24 3 FINNISH COMPANIES AND BUSINESS MANAGEMENT AS RESEARCH OBJECTS IN THE PROGRAMME 26

4 4 4 Programme goals 28 5 PROGRAMME THEMES Innovations in knowledge-intensive companies Knowledge formation and organizing: from productiondriven to knowledge-intensive companies Company networks in the global economy Emergence and development of the electronic marketplace: threats and opportunities Owners and top management New challenges for financial control in globally operating businesses Entrepreneurship the emergence and development of new companies Work, the individual and management in a global business environment The social and ecological responsibility of enterprises and business management in the global economy 34 6 PPROGRAMME IMPLEMENTATION 35 APPENDIX: PROGRAMME PREPARATION 38

5 1 TUTKIMUSOHJELMAN VALMISTELU 5 Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sitoutui tulossopimuksessa vuosille kiinnittämään erityistä huomiota kauppatieteellisen tutkijankoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen Toimikunta asetti kokouksessaan työryhmän valmistelemaan ehdotuksen toimenpiteistä kauppatieteiden, erityisesti liiketaloustieteen, tutkijankoulutuksen ja tutkimuksen tehostamiseksi Työryhmä esitti päivätyssä muistiossaan arvion tutkijankoulutuksen tämänhetkisestä tilanteesta, koulutuksen määrällisistä ja sisällöllisistä tavoitteista sekä antoi ehdotuksen toimenpiteistä alan tutkijankoulutuksen kehittämiseksi ja tutkimusohjelman käynnistämistä liiketoimintaosaamisen edistämiseksi Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan esityksestä Suomen Akatemian hallitus päätti käynnistää vuonna 2001 tutkimusohjelman aiheesta Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailun haasteet Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jatkoi tutkimusohjelman aiheen kehittelyä järjestämällä tutkivan työpajan, jossa kuultiin laajemmin tiedeyhteisön näkemyksiä tutkimusohjelman sisällöllisistä painotuksista ja rajauksista Alkuperäisen ohjelmaesityksen ja työpajassa saadun palautteen pohjalta valmisteltiin ohjelmamuistio, jossa kuvataan ohjelman perustelu, ohjelmalliset tavoitteet, teema-alueet ja hakumenettely Ohjelmamuistio toimii ohjelman kaksivaiheisen haun pohjana Aiehaku järjestetään syyskuussa 2000, ja siitä jatkoon valittavien hankkeiden toinen hakuvaihe on joulu-tammikuussa 2000/2001 Aiehakemusten arviointia varten asetetaan ohjelmaryhmä, jonka esityksen pohjalta toimikunta päättää jatkohakuun valittavista hankkeista Jatkohakemuksista pyydetään asiantuntija-arviot, ja rahoitettavista hank-

6 6 keista päättää toimikunta keväällä 2001 Tutkimusohjelmalle valitaan koordinointi ja ohjelmanjohtaja syksyllä 2000 Liitteenä on tiedot tutkimusohjelman valmisteluun osallistuneiden valmisteluryhmien kokoonpanosta sekä ohjelman valmistelun yksityiskohtaisempi aikataulu päätöspäivämäärineen 2 TUTKIMUSOHJELMAN AJANKOHTAISUUS JA MERKITTÄVYYS Yritystoiminnan ympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi ja maailmanlaajuisesti Merkittäviä uusia piirteitä tässä siirtymässä ovat erityisesti informaatioteknologian ja tietoliikenteen nopea kehitys sekä globaalien reaaliaikaisten pääomamarkkinoiden syntyminen ja täydellistyminen Maailman suuret finanssikeskukset ja monikansalliset yritykset ovat sulautuneet yhtenäiseksi pääomaverkoksi, joissa pääomavirrat eivät enää, kuten teollisessa taloudessa, seuraa hyödyke-virtoja, vaan liikkuvat salamannopeasti ja oma-lakisesti, lähinnä institutionaalisten sijoittajien toimesta, kohti korkeinta tuottoa ja lupaavia yrityksiä ja kehityskeskuksia Osittain tämän kehityksen seurauksena elämme uuden aikakauden kynnyksellä Vanha teollinen talous on murtumassa, mutta uuden talouden luonne ja rakenteet ovat vasta muotoutumassa Keskeisenä vanhoja rakenteita muuttaneena ja myös rakenteissa muuttuneena moottorina on ollut markkinatalouden perusyksikkö, yksityinen yritys Sen keskeisenä toimijana ja voimana on liikkeenjohto, jonka tehtävänä on yhdistää erilaista osaamista, teknologiaa ja pääomaa sekä näin

7 muokata ja kehittää teknologiaa, organisointimuotoja ja ammattikäytäntöjä Yritysten ja muiden organisaatioiden nopeasti lisääntyneen yhteistyön johdosta innovaatiot leviävät nopeasti maailmanlaajuisesti Näin liikkeenjohto muokkaa paitsi markkinoiden ja toimialojen rakenteita, myös nykyistä ja tulevaisuuden yhteiskuntaa Globaalin markkina- ja finanssivetoisuuden lisääntyminen on johtanut yrityksen sisäisten prosessien selittävän merkityksen vahvistumiseen Tutkimalla systemaattisemmin yrityksen toimintaa voimme syventää käsityksiämme sekä makrotason ilmiöistä, kuten toimialojen, markkinoiden, verkostojen ja yhteiskuntien muutoksista että mikrotason ilmiöistä, kuten työn ja ammattien sekä kuluttamisen luonteen muutoksista 7 Tietotekniikan kehittämisen ja soveltamisen kärkimaana sekä pienenä avoimena taloutena Suomi muodostaa erinomaisen tutkimusympäristön uusien liiketoimintamuotojen ja osaamisen tutkimukseen Suomalaiset yritykset ovat nopeasti reagoineet yritysympäristön muutoksiin ja vastanneet menestyksellisesti globaalin kilpailun haasteisiin Tämä tekee tutkimusohjelmasta myös kansainvälisesti kiinnostavan Tutkimus- ja tutkijankoulutustoiminta on viime vuosien aikana ollut Suomessa teknologiapainotteista Sen myötä Suomeen on syntynyt teknologista huippututkimusta ja menestyneitä korkean teknologian yrityksiä Tulevaisuuden haasteena on yhdistää tähän teknologiaosaamiseen korkeatasoinen liiketoimintaosaaminen

8 8 3 SUOMALAISET YRITYKSET JA LIIKKEENJOHTO TUTKIMUSOHJELMAN KOHTEENA Suomalaiset yritykset ovat osa maailmanlaajuista murrosta Globaalit pääomamarkkinat, informaatio- ja viestintäteknologian kehitys, kilpailun syveneminen, elektroninen talous sekä uudenlainen yritystoiminnan verkottuminen asettavat suomalaisen liikkeenjohdon uusien johtamisongelmien ja haasteiden eteen Suomalaisten yritysten kansalliset ja paikalliset siteet ovat murtuneet omistuksen ja liiketoimintojen kansainvälistyessä Toisaalta paikallisuuden merkitys on niiden toiminnassa korostunut Yritysten välinen kilpailu on laajentunut perinteisestä tuotteiden hinta/laatu-kilpailusta globaaliin kilpailuun pääomasta ja sen tuotosta Maailmanlaajuinen kilpailu on samalla pakottanut suomalaiset yritykset rakentamaan yhteistyöhön perustuvia kumppanuussuhteita ja verkostoja Euroopan yhteisön synty ja kiinteytyminen ovat laajentaneet suomalaisten yritysten kotimarkkinoita Toisaalta maat ja alueet kilpailevat yhä avoimemmin investoinneista, pääomasta sekä huippuosaajista Toimiessaan jo suurelta osin globalisoituneessa maailmantaloudessa osa suomalaisista yrityksistä on alkanut muistuttaa kansainvälisiä, usein monikansallisia, esikuviaan Näiden voimavarat ovat kuitenkin usein kilpailijoitaan rajallisemmat Voidaanko puuttuvia voimavaroja kompensoida erilaisella osaamisella, toimintamalleilla ja kansallisella kulttuuripääomalla? Suomalaiset yritykset eivät menesty ainoastaan huippuluokan teknologia-osaamisen varassa Sen lisäksi tarvitaan uudenlaista liiketoimin-

9 ta- ja markkinointiosaamista, talous- ja rahoitusosaamista sekä finanssi- ja pääomamarkkinoiden rakenteiden dynamiikan tuntemusta Uudet osaamisen haasteet koskevat keskeisesti yritystoiminnan muuttuvaa kokonaisuutta ja siihen liittyvien ongelmien ilmenemistä ja kehittymistä 9 Tällaisia ovat mm innovaatioiden kaupallistamisen vaatimat kyvyt yhdistää usean yrityksen, tutkimuslaitoksen ja yliopiston osaamista ja voimavaroja, tuote-palvelujärjestelmä -kokonaisuuksien edellyttämät erilaisten kyvykkyyksien ja toimintamallien yhdistämiset, työvoima- ja ympäristöongelmien ratkaisut, uusien tietointensiivisten ja finanssivetoisten yritysten johtamis- ja toimintakäytäntöjen luominen Perinteiselle tuotantovetoiselle yritykselle tyypilliset hierarkkiset esimies-alaissuhteet, jäykät organisaatiorakenteet ja perinteiset liiketoimintatavat joudutaan kyseenalaistamaan ja kehittelemään edelleen toimintakäytäntöjä, joita tällä hetkellä luonnehditaan käsitteillä joustavuus, verkostoituminen, asiakaslähtöisyys, oppiva organisaatio ja jatkuva uudistuminen Tietotyö, tiedon johtaminen sekä innovaatioihin ja uuteen tietoon perustuva yritystoiminta nousee keskeiseen asemaan Samalla kun tuotteiden elinkaaret lyhenevät myös organisaatioiden toimintatavat kertakäyttöistyvät 4 TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET Tutkimusohjelman tavoitteena on tutkia suomalaisten yritystoiminnan ja liikkeenjohdon muutoksia globaalin tieto- ja osaamispohjaisen kilpailun sekä jatkuvasti vahvistuvan finanssivetoisuuden puristuksessa

10 10 Erityisesti tutkitaan näihin muutoksiin liittyvää uuden liiketoimintaosaamisen kehittymistä ja kehittämistä suomalaisissa yrityksissä Ohjelman avulla pyritään vastaamaan mm seuraaviin kysymyksiin: miten yrityksen rooli markkinatalouden perusyksikkönä on muuttumassa, miten suomalaiset yritykset syntyvät ja muuttuvat uudessa toimintaympäristössä, millaisten yritystasoisten prosessien kautta muutos tapahtuu, sekä miten voidaan kehittää uusiin olosuhteisiin soveltuvia uusia innovatiivisia liiketoimintaosaamisen muotoja Tutkimusohjelman avulla avataan yritys mustana laatikkona, jollaisena se useimmiten talous- ja yhteiskuntatieteissä kuvataan Tavoitteena on spesifioida erityisesti yritysten sisäisiä prosesseja, joissa liikkeenjohdolla on, muiden sidosryhmien ohella, keskeinen merkitys Suomalaisten yritysten erityisluonteen hahmottamiseksi, ja niiden kilpailukykyä vahvistavien ja heikentävien prosessien täsmentämiseksi, tarvitaan ennen muuta empiiristä ja vertailevaa tutkimusta Tutkimusohjelma on kolmivuotinen Se kohdistetaan seuraavaksi esitettäville teema-alueille Valittavista hankkeista pyritään muodostamaan ohjelmallinen kokonaisuus, joka vahvistaisi ennestään jossain määrin hajanaista ja pirstaleista suomalaista liiketaloustieteellistä tutkimusta ja tutkijakoulutusta

11 5 TUTKIMUSOHJELMAN TEEMA- ALUEET 11 TUTKIMUSOHJELMAN TEEMA-ALUEET Kunkin teeman osalta tutkimusta kohdentavina näkökulmina ovat liiketoiminnan muodot ja liiketoiminnallinen osaaminen ja näissä tapahtuneet viimeaikaiset, globalisoitumiseen liittyvät muutokset Liiketoimintaosaaminen nähdään kiinteänä osana yritysten kykyä ja mahdollisuuksia hyödyntää teknologista ja tietoon perustuvaa henkistä, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa 1 5 INNOVAATIOIDEN SYNTY JA KAUPALLIS- TAMINEN TIETOINTENSIIVISISSÄ YRITYKSISSÄ Suomalaisen liikkeenjohdon yhtenä keskeisenä ongelmana on ollut teknisten innovaatioiden ja huipputuotteiden kaupallinen kehittely ja markkinointi globaaleille markkinoille Vaikka tuotteet ovat yleensä teknisesti hyvin korkeatasoisia, liikkeenjohdolta on usein puuttunut voimavaroja tai osaamista jakelukanavien, muuttuvien kuluttajatarpeiden tai asiakkaiden palveluverkostojen hahmottamiseen Tämä alateema käsittelee erityyppisten innovaatioiden syntyä yrityksissä, niiden kaupallistamista ja näitä molempia prosesseja edesauttavina ja ehkäisevinä tekijöinä esimerkiksi menestyvän kaupallistamisen edellyttämien voimavarojen, kompetenssien ja toimintamuotojen tunnistaminen on tärkeää Muita kiinnostavia tutkimuskohteita ovat tuotekehittelyn vaiheet, innovaatioketjut, palvelujärjestelmien kehittyminen sekä esimerkiksi kuluttajien ja yritysten vuorovaikutusmekanismit

12 TIEDONMUODOSTUS, UUDET TOIMINTAMUODOT JA TULEVAISUUDEN YRITYS: TUOTANTOVETOISUUDESTA TIETOINTENSIIVISEEN YRITYKSEEN Perinteinen jäykkärakenteinen teollinen yritys on ollut hidas reagoimaan uuden toimintaympäristön ja -kilpailukyvyn edellyttämään tuotannolliseen muutostarpeeseen ja toiminnan asiakaslähtöisyyteen Organisaatioiden muutos, uuden tiedon luominen ja organisaation oppiminen on tuotu esille keskeisinä teemoina tuotantovetoisuudesta palvelu- ja tietointensiivisyyteen siirryttäessä Organisaatioiden toiminnan järjestyminen kompleksisten tuotteiden ympärille tarkoittaa useimmiten muutoksia yritysten keskeisten toimintojen määrittelyissä, sekä yritysten rajoissa ja rakenteissa: erot verkostoituvan toiminnan ja organisaatioiden ydintoimintojen välillä liudentuvat Markkinavetoisuuden kasvaessa yritykset muuttuvat ja rakentuvat uudelleen Globalisoituminen on läsnä alusta alkaen yritysten toiminnan uudelleenjärjestelyissä Tämä merkitsee sitä, että tiedontuottaminen muuttuu globalisoituvissa yrityksissä ja samalla tiedon merkitys kilpailuykyvyn kannalta kasvaa Muun muassa näiden muutosten tarkastelu kuuluu tämän alateeman keskeisiin tutkimuskysymyksiin 3 5 YRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN GLOBAALISSA TALOUDESSA Tulevaisuuden menestyvä liiketoiminta edellyttänee uudentyyppisten toimittaja- asiakasverkostojen rakentumista sekä yritysten keskinäiseen yhteistyöhön perustuvien suhteiden luomista Yhteistyösuhteiden ohella globalisoituva kilpailu pakottaa yritykset myös keskittymään ydinosaamiseen liiketoiminnan kehittämisessä Toisaalta asiakkaat edellyttävät toimittajilta yhä laajempia palvelujärjestelmiä, jotka sisältävät ydintuotteen ja sen ympärille rakentuvat tukipalvelut Palvelu-

13 järjestelmien kehittäminen edellyttää lähes poikkeuksetta verkostoitunutta liiketoimintamuotoa, jossa ydinyritys koostaa palvelujärjestelmän osat lukuisten toimittajien avulla Tämä alateema kohdistuu muun muassa globaalin kilpailun ja uuden talouden toimintalogiikan kuvaukseen ELEKTRONISTEN MARKKINOIDEN KEHITTYMI- NEN: UHAT JA MAHDOLLISUUDET Elektronisilla markkinoilla tulee olemaan huomattava merkityksensä uusien liiketoimintarakenteiden ja toimintamallien muodostumisessa tulevaisuudessa Elektronisten kanavien ja markkinapaikkojen synty tullee vahvistamaan ja muuttamaan olemassaolevien markkinoiden toimintaa sekä synnyttämään uusia markkinoiden muotoja Toisaalta, mahdollistaessaan aiempaa laajemmat asiakassuhteet, kehitys voi johtaa myös toimittaja-asiakassuhteiden syvenemiseen ja verkostoituneisiin järjestelmiin Kummassakin tapauksessa elektroniset kanavat vaikuttavat väistämättä yritysten rakenteisiin, liiketoiminnan tapaan, nopeuteen ja mittakaavaan Markkinoiden kehittyminen keskeiseksi kaupankäynnin välineeksi voi myös muuttaa olemassaolevien yritysten toiminnan rakennetta Tämä alateema käsittelee erityisesti elektronisen kaupan kehitystä ja sen monitahoisia seurauksia suomalaisissa yrityksissä ja taloudessa 5 5 OMISTAJAT JA YLIN JOHTO Suomalaisten yritysten omistus on nopeasti kansainvälistynyt Uudet aktiiviset ulkomaiset ja kotimaiset sijoittajat asettavat uusia vaatimuksia suomalaisten yritysten johdolle ja yritysrakenteille Omistajuudella ja omistajan kyvykkyydellä on vaikutuksensa yrityksen liiketoimintaan Samalla omistajan ja johdon väliset roolijaot, vastuut ja velvollisuudet muuttuvat esimerkiksi muuttuvien kontrolli- ja palkkiojärjestelmien

14 14 myötä Pääomarahoituksen saaminen ulkomaisen omistajuuden myötä voi muuttaa suurestikin johdolle asetettavia vaatimuksia ja toimintavallan rajoja Johdon nopea vaihtuvuus asettaa uusia haasteita yrityksen pitkäjänteiselle kehittämiselle ja liiketoimintaosaamisen kehittymiselle Tämän alateeman tarkoituksena on selvittää muun muassa sitä, mitä ja miten uudenlainen ulkomainen omistajuus on muuttanut suomalaisten yritysten rakennetta ja toimintaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 6 5 TALOUSHALLINNON UUDET HAASTEET GLOBAALISTI TOIMIVISSA YRITYKSISSÄ Suomalaisten yritysten nopea kansainvälistyminen on asettanut uusia vaatimuksia niiden taloudelliselle ohjaukselle ja sisäiselle valvonnalle Yritysten eri osien väliset suuret maantieteelliset etäisyydet, eri maiden erilaiset kirjanpito- ja verotusnormistot, yrityskauppojen kautta syntyneet moniaineksiset tietojärjestelmäympäristöt sekä kansallisiin kulttuurieroihin liittyvät erilaiset johtamiskäytännöt ovat synnyttäneet uusia talouden ohjauksen ongelmia sekä riskien ymmärtämiseen että niiden hallintaan liittyviä osaamisen haasteita Tämän alateeman kohdeilmiönä on globaalisti toimivan yrityksen taloushallinnon muutos, siinä ilmenevät ongelmat ja kehittämismahdollisuudet 7 5 YRITTÄJYYS - UUSIEN YRITYSTEN SYNTY JA KEHITYS Uusien yritysten synty ja liikkeellelähtö tapahtuu nykyisin usein samanaikaisesti sekä paikallisessa että globaalissa toimintaympäristössä Aikaisemmat perinteiset toimintamallit eivät enää välttämättä päde Niin yrittäjyyden luonne kuin uusien yritysten syntyprosessi ovat muuttuneet pluralistiseksi luonteeltaan Uusi talous tuottaa uudenlaisia pienyrityksiä Näiden kehityskaari ei välttämättä noudata perinteistä kasvu-

15 mallia, eivätkä aloittavat yrittäjät välttämättä rekrytoidu entisten reittien kautta Toisaalta paikallisuus on saanut uusia merkityksiä globalisoituvan talouden myötä Yrittäjyyden muuttuessa uusien yritysten perustamisen tavat, toimintaehdot ja verkostoituminen ovat muuttuneet Ulkoisen yrittäjyyden ohessa yrittäjyys on laajentunut osaksi suurten yritysten ja myös julkisten organisaatioiden sisäistä toimintamallia Yrittäjyyden ja PK-yritysten muuttuva luonne sekä pienyritysten menestys ja haavoittuvuus ovat keskeisiä tämän alateeman kohdeilmiöitä Yrittäjyyden muutosten, kehityksen ja uusien yritysten dynamiikan tutkimus ovat keskeisiä tämän osa-alueen tutkimuskysymyksiä TYÖ, YKSILÖ JA LIIKKEENJOHTO GLOBAALISSA YRITYSYMPÄRISTÖSSÄ Työsuhteet ovat tulleet yhä enenevässä määrin lyhyiksi, väliaikaisiksi ja markkinavetoisiksi Tämä saattaa olla ristiriidassa tiedon merkityksen kasvun, asiantuntijuuden sekä tietopääoman kärsivällisen kehittämisen kanssa Myöskään yleistyvä projektijohtoinen toimintamalli ei välttämättä luo pysyvyyttä ja jatkuvuutta työsuhteisiin Näiden uusien jännitteiden vaikutus henkilöstöjohtamiseen globaalissa toimintaympäristössä on tämän alateeman ydinkysymyksiä Samalla työntekijöiden omistajuus, kannustavuus ja sitoutuneisuus ovat ydinosia kasvavan ja kansainvälistyvän yrityksen palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien rakentamisessa Miten ja missä olosuhteissa nämä tekijät ja niiden hallinta muotoutuvat osaksi yrityksen onnistumispolkua, on toinen tämän alateeman keskeisistä kiinnostuksen kohteista

16 YRITYSTEN JA LIIKKEENJOHDON YHTEISKUN- NALLINEN JA EKOLOGINEN VASTUU GLOBAALISSA TALOUDESSA Globalisoitumisen myötä yritysten toimintaa arvioidaan enenevässä määrin ympäristön säilymisen ja uusiutumisen, kestävän kehityksen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Ekologisiin kysymyksiin liittyy samalla muun muassa liiketoiminnallisia, strategisia ja markkina-arvoon liittyviä valintoja Yritysten yhteiskunnallinen vastuu on toinen tärkeä kasvava kiinnostuksen aihe Avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi missä menevät suomalaisten yritysten globaalin vastuun rajat ja miten em kysymykset koetaan suomalaisissa globalisoituvissa yrityksissä 6 OHJELMAN TOTEUTTAMINEN Tutkimusohjelma Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailun haasteet liiketoiminta kilpailuna ja yhteistyönä on kolmivuotinen ja ajoittuu vuosille Ohjelmalle osoitetaan määräraha Suomen Akatemian vuoden 2001 käyttösuunnitelmassa Ohjelman rahoituspäätösten valmistelusta, käynnistämisestä, seurannasta ja arvioinnista vastaa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenistä ja alan asiantuntijoista koostuva ohjelmaryhmä LIIKE-ohjelman tutkimusmäärärahaa voivat hakea yksittäiset tutkimusryhmät tai tutkimusryhmien muodostamat konsortiot Hankkeissa voi olla osallisina ulkomaisia tutkijoita tai tutkijaryhmiä Tutkimusohjelman hakuprosessi on kaksivaiheinen Ensimmäisessä vaiheessa tutkimushankkeilta pyydetään aiehakemukset Aie-

17 hakemukset laaditaan englanniksi 12 kappaleena (alkuperäinen ja 11 kopiota) Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA E) Etusivulle merkitään tutkimusohjelman tunnus LIIKE 17 Lomake täytetään ohjeiden mukaisesti, kuitenkin niin, että hakemuksen liitteiksi tarvitaan ainoastaan korkeintaan kuuden sivun mittainen tutkimussuunnitelma tutkimuksen vastuullisen johtajan ansioluettelo sekä julkaisuluettelo vuosilta Aiesuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, teoreettiset lähtökohdat, tärkeimmät menetelmät, yhteydet muuhun tutkimukseen sekä hankkeen yhteydessä mahdollisesti tapahtuva tutkijankoulutus Lisäksi tutkimussuunnitelmaan on sisällytettävä tutkimuksen aikataulu, alustava rahoitussuunnitelma ja rahoitusta hakevan tutkijaryhmän korkeintaan yhden liuskan mittainen esittely Jos kyseessä on konsortiohakemus, kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, joiden liitteiksi tulevat vastuullisten johtajien ansio- ja julkaisuluettelot, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa sekä hankeyhteistyön toiminta kokonaisuudessaan sekä siitä saatava lisäarvo Aiehaku alkaa elo-syyskuussa, jolloin ilmestyy hakujuliste ja hakemukset tulee toimittaa Akatemian kirjaamoon viimeistään klo mennessä Aiehakemukset arvioi ohjelmaryhmä, jonka ehdotuksen perusteella kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valitsee toiseen hakuvaiheeseen hankkeet, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset tutkimussuunnitelmineen Aiehakemuksista ei toimiteta kirjallisia arviointeja hakijoille Ohjelmaryhmä voi kuitenkin tehdä hakijoille hakemusten muutosehdotuksia, ehdottaen esimerkiksi yhteistyötä eri hankkeiden välillä Jatkoon valituille tutkimushankkeille lähetetään tarkemmat ohjeet toisesta hakuvaiheesta Myös varsinaiset hakemukset teh-

18 18 dään englanniksi, jotta arvioinnissa voidaan käyttää ulkomaisia asiantuntijoita Jatkoon päässeiden hankkeiden vastuullisille johtajille ilmoitetaan kirjallisesti toimikunnan päätöksestä viimeistään Toisessa hakuvaiheessa pyydetään tutkimusohjelman jatkoon päässeiltä tutkijoilta yksityiskohtaiset hakemukset Hakemukset liitteineen laaditaan englannin kielellä ja toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon, osoite PL 99, Vilhonvuorenkatu 6, Helsinki Kaikki asiakirjat liitteineen toimitetaan 12 kappaleena (alkuperäinen ja 11 kopiota) Suomen Akatemian kirjaamoon Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta päättää ohjelmaan valittavista hankkeista keväällä 2001 Tutkimusohjelma käynnistyy 1 kesäkuuta vuonna 2001 Tutkimusohjelman varsinaiset hakemukset arvioidaan käyttäen asiantuntijalausuntoja tai -paneelia Tutkimusohjelmaan Akatemian rahoittamiksi hankkeiksi valittavien hakemusten arviointiin sovelletaan Akatemian yleisiä hankkeiden arviointiperusteita: Tutkimussuunnitelman tieteellinen taso Tutkimuksen monitieteisyys, tieteidenvälisyys ja innovatiivisuus Hakijan/tutkimusryhmän pätevyys ja soveltuvuus esitettyjen ta voitteiden saavuttamiseen Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus Yhteistyösuhteet (kansainväliset ja kotimaiset) sekä niiden tutkimukselle tuoma lisäarvo Tutkimushankkeen merkitys tutkijankoulutukselle sekä tutkimusympäristön laadulliselle kehittämiselle Tiedon sovelluskelpoisuus Uusien kansainvälisten ja kansallisten tutkimuskontaktien, ryhmien ja verkostojen syntyminen

19 LIIKE-ohjelman hankkeiden arvioinnissa kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota yhteensopivuuteen tutkimusohjelman tavoitteiden kanssa ja ohjelmallisen kokonaisuuden muodostamiseen Ohjelman päätyttyä tutkimusohjelman ja sen koordinaation toteutus arvioidaan 19 Tutkimusohjelmasta laaditun hakujulisteen, ohjelmamuistion, hakulomakkeita (Application SA E) sekä Suomen Akatemian hakuoppaan saa Suomen Akatemian verkkosivuilta osoitteesta www aka fi sekä Akatemian kirjaamosta, jonne hakemukset myös toimitetaan (osoite: PL 99, HELSINKI (katuosoite: Vilhonvuorenkatu 6); puh , fax , sähköposti keskus@aka fi) Lisätietoja: Tiedesihteeri Tiina Forsman (Suomen Akatemia) p , tiina forsman@aka fi LIITE 1 OHJELMAN VALMISTELU Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sitoutui tulossopimuksessa vuosille kiinnittämään erityistä huomiota kauppatieteellisen tutkijankoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen Toimikunta asetti kokouksessaan työryhmän valmistelemaan toimenpiteitä kauppatieteiden, erityisesti liiketaloustieteen, tutkijankoulutuksen ja tutkimuksen tehostamiseksi Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin professori Risto Tainio (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta) ja jäseniksi professori Anne Kovalainen (Svenska Handelshögskolan), professori Kari Lukka (Turun kauppakorkeakoulu) ja professori Kristian Möller (Helsingin kauppakor-

20 20 keakoulu) Työryhmä täydensi kokoonpanoaan kutsumalla jäseneksi vielä talouselämän edustajan KTT Timo Löyttyniemen (Mandatum Investointipankki) Työryhmän muistio valmistui Muistiossaan sisältää arvion tutkijankoulutuksen tämänhetkisestä tilanteesta sekä koulutuksen määrällisistä ja sisällöllisistä tavoitteista sekä ehdotuksen toimenpiteistä alan tutkijankoulutuksen kehittämiseksi ja tutkimusohjelman käynnistämistä liiketoimintaosaamisen edistämiseksi aiheesta Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailun haasteet Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta päätti kokouksessaan jatkaa tutkimusohjelman aiheen kehittelyä ja asetti työryhmän järjestämään tutkivan työpajan, jossa tavoitteena oli kuulla laajemmin tiedeyhteisön näkemyksiä tutkimusohjelman sisällöllisistä painotuksista ja rajauksista Työpajan toteutusta varten toimikunta asetti työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi professori Risto Tainio, professori Anne Kovalainen ja professori Paavo Okko (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta) Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta päätti kokouksessaan esittää, että Suomen Akatemia käynnistäisi vuonna 2001 tutkimusohjelman aiheesta Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailun haasteet Suomen Akatemian hallitus päätti käynnistää tutkimusohjelman toimikunnan esityksen mukaisesti Tutkiva työpaja järjestettiin Svenska Handelshögskolanissa, Helsingissä Osanottajia oli kaikkiaan yli 70 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta asetti työryhmän viimeistelemään mennessä ohjelmamuistion tutkimusohjelman Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailun haasteet hakujulistusta varten Työryhmän puheenjohtajana toimi professori Risto Tainio ja jäseninä professori Anne Kovalainen sekä professori Paavo Okko Ohjelmamuistion pohjana on käytetty päivätyn muistion esitystä sekä järjestetyssä tutkivassa työpajassa saatua palautetta Työryhmien sihteerinä toimi tiedesihteeri Tiina Forsman

21 21 RESEARCH PROGRAMME ON FINNISH COMPANIES AND THE CHALLENGES OF GLOBALIZATION CONTENTS 1 PROGRAMME PREPARATION 23 2 TOPICALITY AND IMPORTANCE OF THE PROGRAMME 24 3 FINNISH COMPANIES AND BUSINESS MANAGEMENT AS RESEARCH OBJECTS IN THE PROGRAMME 26 4 Programme goals 28 5 PROGRAMME THEMES Innovations in knowledge-intensive companies Knowledge formation and organizing: from production-driven to knowledge-intensive companies Company networks in the global economy Emergence and development of the electronic marketplace: threats and opportunities Owners and top management New challenges for financial control in globally operating businesses Entrepreneurship the emergence and development of new companies Work, the individual and management in a global business environment The social and ecological responsibility of enterprises and business management in the global economy 34 6 PPROGRAMME IMPLEMENTATION 35 APPENDIX: PROGRAMME PREPARATION 38

22 22

23 1 PROGRAMME PREPARATION 23 The Academy of Finland has undertaken to devote particular attention to the training of researchers in the field of management and business economics and to the development of research in this field At its meeting of February 12, 1999, the Council appointed a working group to prepare a proposal for steps to reinforce researcher training and research in business science, and particularly in business economics In a memorandum dated November 30, 1999, the working group presented an assessment of the present state of researcher training and the quantitative and qualitative goals of training, and also made a proposal for steps to develop researcher training and for the launch of a research programme to promote business competence On the basis of a proposal by the Research Council, the Board of the Academy decided on March 21, 2000 to launch a research programme in 2001 on the theme of Finnish companies and the challenges of globalization The Research Council continued development of the theme for the research programme by organizing an exploratory workshop on May 8, 2000 to hear a broader spectrum of opinion from the scientific community on the main content and parameters for the programme A programme memorandum was prepared on the basis of the original programme proposal and the feedback received in the workshop This specifies the relevance of the programme, programme goals, themes and application procedures The programme memorandum serves as the basis for a two-stage application procedure There will be a preliminary round in September 2000, with successful applicants going on to the second stage in December January 2000/2001 A programme team will be appointed