Osaamisen kehittäminen Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisen kehittäminen Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa"

Transkriptio

1 Osaamisen kehittäminen Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa Osaamiskysely Hamina - Kotka - Miehikkälä - Pyhtää - Virolahti Satu Salmela 2014

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Lähtökohtia kehittämistyölle - miksi osaamisen kehittämistä? Osaamisen kehittämisen prosessi ja vaiheet Kysely Osaamisalueet Toimintaympäristö Palvelu Kokoelma- ja sisältö Pedagoginen Vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi Tieto- ja viestintätekninen Työn kehittäminen ja hallinta Arviointiasteikot Valinnaiset kysymykset Kyselyn toteutus Vastaajien taustatiedot Kyselyn tulokset Toimintaympäristö Toimintaympäristön tuntemus Asiakas Palvelu Lainauspalvelu Kaukopalvelu Kirjastoauto Kotipalvelu ja siirtokokoelma Tukipalvelut Elämykselliset kirjastopalvelut Kokoelma- ja sisältö Aineiston hankinta sekä kokoelmien kehittäminen Luettelointi ja sisällönkuvailu Kokoelman hoito ja ylläpito Kokoelmien ja sisältöjen tuntemus Pedagoginen Perehdyttäminen sekä opastus- ja neuvontataidot Tietoyhteiskuntataitojen tukeminen Opetustaidot Vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi... 57

3 5.5.1 Vuorovaikutustaidot Viestintätaidot Kielitaito Markkinointi Tieto- ja viestintätekninen Yleinen tietotekninen Ohjelmat ja sovellukset Laitteet Työn kehittäminen ja hallinta Työyhteisötaidot Suunnittelu- ja kehittämistehtävät Juridinen Projekti Esimiestyö ja johtaminen Taloushallinto Muu ja palaute kyselystä Yhteenveto Kyselyn osaamistasot Osaamisalueiden arviot Tärkeimmät kehittymistarpeet Osaamisen kehittäminen Hahmotelmaa kehittämissuunnitelmien pohjaksi Ehdotetut kehittämiskohteet Loppusanoja kehittämisen tueksi LIITTEET Liite 1. Yksittäisten kirjastojen osaamistasokuvaajat Liite 2. Yksittäisten kirjastojen kehittymistarvekuvaajat

4 1 Johdanto Nykyisessä työelämässä osaamistarpeemme ovat jatkuvan muutoksen alaisena ja uuden oppimisen ja omaksumisen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Toimintaympäristössämme tapahtuvat muutokset haastavat meidät tarkistamaan ammatillista osaamistamme ja pätevyyttämme jatkuvasti. Aikaisemmin hankitut taitomme saattavat vanhentua nopeasti ja eilinen tehokas toimintatapa voi olla huomisen haasteisiin sopimaton. Osaaminen ei ole enää pysyvää, eikä ei ole ratkaisevaa, mitä osaamme tietyllä hetkellä tai valmistuttuamme, vaan entistä enemmän esille nousee asenteemme, kyky oppia sekä omaksua uutta, kehittää omaa osaamista osana työyhteisön tavoitteita. Omaksuttavaa on nykyään jopa liikaa, eikä työyhteisöissä ole aina edes järkevää vaatia, että yksi ihminen olisi huippuasiantuntija kaikilla organisaationsa osaamisaloilla. Ei edes kirjastossa, vaikka perinteiden mukaan tiedämmekin kaikesta kaiken. Ratkaisevaa on yhteinen osaamisemme ja sen kehittäminen niin, että kykenemme yhteisesti täyttämään alan vaatimukset ja osaamistarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Osaamiskartoitukset ja osaamiskartat ovat tähän oiva väline. Niiden kautta voidaan kätevästi tarkastella osaamisen tilaa kunta tai kaupunki, kirjastoyksikkö, tiimi tai henkilökohtaisella tasolla ja ennakoida osaamistarpeita. Viime vuosina myös kirjastot ovat ottaneet osaamiskartoitukset osaksi kehittämistoimiaan ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Kartoitukset on koettu hyödylliseksi ja ne ovat luoneet henkilöstölle mahdollisuuden osallistua osaamisen kehittämiseen (mm. Kauppila 2013; Launonen 2013; Partanen 2012). Kehittämisvälineenä osaamiskartoitus ei silti ole ns. valmisratkaisu, jossa yhden organisaation ratkaisut ja mallit taipuisivat kaikkiin saman alan toimijoihin. Onnistuakseen osaamiskartoitus vaatii riittävästi aikaa, hyvää kommunikaatiota, koko henkilöstön edustuksen osallistumista sekä organisaatiossa vallitsevaa yhteistä ja jaettua ymmärrystä tulevaisuuden suuntaviivoista. Osaamiskartta muodostaa oikein sovellettuna konkreettisen kuvauksen organisaation osaamisesta ja kehysorganisaation kokonaistilanteesta sekä tavoitetilasta. Näin se myös ohjaa kehittämistä oikeaan suuntaan summittaisten ja lyhytjänteisten kehittämistoimien sijaan. Viitalan (2007, 182) mukaan osaamiskartoituksen suurin hyöty onkin kehittämisen jäsentyminen ja suuntaaminen. Kartoitusten avulla olemassa olevan osaamisen arvostus lisääntyy, koska se tulee uudella tavalla näkyväksi. Tiedostetun osaamisen varassa voidaan myös paremmin kehittää toimintaa edelleen. Kartoitusten avulla voidaan tehdä perustellumpia valintoja kehitettävistä osaamisalueista sekä kehittymisen suunnasta ja vauhdista. (Viitala 2007, 182.) Osaamisen kehittäminen on noussut viime vuosina kirjastoissa yhä vahvemmin esille, kun asiakkaiden tarpeiden ja sitä kautta henkilökunnan osaamistarpeiden muutokset on huomattu. Kirjastoalan linjauksissa hahmotellaan uusia osaamisalueita, uudet palvelumuodot sekä aineistot luovat haasteita henkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittämiselle. Paikallisesti Etelä-Kymenlaaksossa on koettu tulevaisuuden osaamishaasteina muun muassa maahanmuuttajien palvelutarpeet, kirjastoautomaatio sekä asiakaspalvelun kehittäminen alan kokonaisvaltaisten muutosten ohella. 1

5 Haasteita osaamisen säilyttämiselle ja ylläpitämiselle kirjastoalalla aiheuttavat lisäksi muutokset henkilöstömäärissä ja rakenteissa. Kunta-alalla eletään suurien poistumien vuosia työvoimassa. Vuosina kuudesosa kunta-alan henkilöstöstä poistuu työelämästä ja eläköitymisaalto koskettaa myös Etelä-Kymenlaakson kirjastoja. Lisäksi alueen kirjastot kokevat, että uuden henkilökunnan rekrytointi alueelle on ollut haasteellista ja hakijamäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin Länsi-Suomen kunnissa. Osaamiskartoituksen kautta haetaan näin parempia eväitä tulevien rekrytointien tueksi. Myös Etelä-Kymenlaakson kuntien mahdolliset kuntaliitokset tekevät tarpeelliseksi osaamistilanteen tarkastelun myös kokonaisuutena. Alueen kirjastot tekevät jo nykyisellään paljon yhteistyötä, joten ilman kuntaliitoksiakin on tärkeää tiedostaa alueelliset vahvuudet ja hyödyntää niitä osaamisen kehittämisessä. Tämä osaamisen kehittämisen hanke lähti liikkeelle tilanteesta, jossa Etelä-Kymenlaakson kirjastot halusivat varmistaa alueensa monipuolisen osaamisen sekä kyvyn vastata toimintaympäristön haasteisiin myös tulevaisuudessa. Nykyinen osaamistilanne ja henkilöstön kokemat kehittämistarpeet haluttiin kartoittaa ja niiden pohjalta laatia henkilöstölle koulutussuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmien pohjalta kirjastoissa suunniteltiin toteutettavan yhteisiä, koko alueen kirjastoille suunnattuja koulutuspäiviä hankkeen puitteissa. Lisäksi osaamisen kehittämisen toivottiin toimivan jatkossa mallina kirjastojen jatkuvan kehittämisen välineenä ja valmentaa henkilökuntaa mahdollisiin kuntarakenteen kuin työtehtävien muutoksiin. Hankkeelle saatiin tukea ELY-keskukselta ja sen alkuperäiseen hankekuvauksen voi tutustua yleisten kirjastojen hankerekisterin kautta: Etelä-Kymenlaakson osaamisen kehittämisen hanke ja osaamiskartoitus pyrittiin lähtökohtaisesti laatimaan henkilöstölähtöisesti ja henkilöstölle, vaikkakin osaamiskartoituksiin viitataan useimmiten johdon työvälineinä. Osaamisen kehittämisen keskiössä on kuitenkin lopulta yksittäinen työntekijä osaamisineen, asenteineen ja motivaatioineen, vaikkakin hän toimii osana omaa kehysorganisaatiotaan ja pyrkii kehittämään osaamistaan kehysorganisaation strategisten linjausten ja painopistealueiden mukaisesti. Koko organisaation osaamisen kehittäminen vaatii laajaa ymmärrystä, organisaation kokonaiskuvan hahmottamista ja erillisten osaamisten merkitysten näkemistä, mihin esimiehellä on useimmiten lähtökohtaisesti parempi lähtökohta. Yksittäinen työntekijä ei sen sijaan välttämättä ehdi näkemään oman työnsä merkitystä kokonaisuudessa. Osaamisen kehittämisprojektissa on yksilön ja esimiesten näkemysten kuitenkin kohdattava ja tuolloin onnistumisen kannalta on tärkeää, että henkilöstön mahdolliset epäluulot osaamiskartoitusta kohtaan saadaan väistymään. Yksittäisten ihmisten ja ryhmien pitää kyetä kytkemään osaksi kunkin organisaation päämääriä ja tavoitteita. Osaaminen ei kuitenkaan kehity käskystä tai kasva automaattisesti ulkopuolisten huippukouluttajien luennoilla istumalla, vaan yksittäisen työntekijän ymmärrys, motivaatio ja sitoutuminen ovat olennaisia tekijöitä organisaation osaamispääoman kasvattamisessa. Siksi tässä hankkeessa 2

6 lähtökohtana oli pitkäjänteinen, henkilöstölähtöinen kehittäminen, jonka kautta vahvistetaan henkilöstön ammatillista itsetuntoa sekä tarjotaan käytännönläheisiä eväitä ja valmiuksia osaamisen kehittämiseen organisaatioiden sisällä. Näistä lähtökohdista toteutettiin osaamisen kehittämisen hanke Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään sekä Virolahden yleisissä kirjastoissa. 2 Lähtökohtia kehittämistyölle - miksi osaamisen kehittämistä? Jotta organisaatiossa voidaan tarkoituksenmukaisesti arvioida ja kehittää osaamista, meillä tulee olla yhteinen käsitys osaamisesta ja sen sisällöstä. Muun muassa Otalan (2008, 50) mukaan ilman tätä yhteistä ymmärrystä osaamisen kehittäminen ei ole tehokasta, sillä käsitteen määrittely auttaa tekemään osaamisen näkyväksi ja konkreettisemmaksi asiaksi organisaatiossa. Tämä edesauttaa edelleen yhteisen ymmärryksen syntymistä. Mitä siis arvioimme ja kehitämme kun kyse on osaamisesta? Osaamisen voidaan sanoa koostuvan tiedoista, taidoista ja persoonallisista ominaisuuksistamme, myös kyvystämme omaksua uutta. Hätösen (2011, 9) mukaan osaamisessa yhdistyvät tietojemme ja taitojemme monipuolinen ja luova käyttäminen, ajattelun taidot, kyky organisoida työtä sekä työskennellä ryhmässä, oppimistaidot, kyky joustaa ja mukautua sekä kyky arvioida omaa osaamista ja toimintaa sitä samalla kehittäen. Kyse on siis monitahoisemmasta asiasta kuin ehkä äkkiseltään työn arjessa ajattelemme. Yleisimmin miellämme osaamiseksi tietojemme ja taitojemme käyttämisen. Toisin sanoen, osaamisessa otamme käyttöön opiskelulla ja kokemuksella hankitun tiedon ja taidon. Kyse ei kuitenkaan ole yksin tiedosta ja esimerkiksi Viitala (2005) toteaakin, vaikka yksilön osaamisen perusta on tieto, se ei yksin tai automaattisesti johda laadukkaaseen työsuoritukseen. Osaaminen on aktiivista ja dynaamista tietämistä, jossa tiedon sisältö ja sen soveltaminen yhdistyvät. Näitä tietoja ja taitoja sovellamme aina lisäksi jossakin tietyssä sosiaalisessa kontekstissa eli on työntekijän ja työn yhdistelmä ja rakentuu siinä tilassa, jossa yksilö toimii (Hätönen 2011, 9; Raivola & Vuorensyrjä 1998, viitattu ). Työelämän kontekstissa on siten työmme vaatimien taitojen ja tietojen hallintaa, muuta ennen kaikkea niiden soveltamista käytännön työtehtäviin. Työntekijän näkökulmasta on jotakin, mitä tarvitsemme suoriutuaksemme työtehtävistämme. Tämä vaadittava hankitaan koulutuksen ja työkokemuksen keinoin, mutta sen ilmentämiseen vaikuttavat myös henkilön yksilölliset ominaisuudet. Osaamiseen ovat liitoksissa yksilön motiivit, työmotivaatio, yksilölliset ominaisuudet, itseä koskeva käsitys sekä työkyky (Otala 2008, ; Hätönen 2011, 9; Holopainen 2001, viitattu ). Osaamisemme ei siten muutu näkyväksi toiminnaksi ellemme osaa soveltaa tietojamme ja ole motivoituneita ja kykeneviä toimimaan sen mukaisesti, jotta kanavoituisi toiminnaksi (Viitala 2005, 126). Silti meille on usein vaikeaa pukea sanoiksi isoa osaa toiminnastamme ja joidenkin 3

7 työsuoritusten kohdalla työntekijästä voi jopa tuntua, ettei mitään varsinaista osaamista edes tarvittu. Oma voi tuntua niin itsestään selvältä, ettemme välttämättä tule ajatelleeksi kuinka monista asioista se koostuu. (Ranki 1999, 27.) Esimerkiksi tämän hankkeen yhteisissä keskustelutilaisuuksissa henkilöstön kanssa pohdittiin kirjastolaisten VAIN -osaamisia ja heräteltiin henkilöstöä ajattelemaan, kuinka paljon erilaista osaamisesta, tietoja ja taitoja jo perusrutiineiksi miellettäviin työtehtäviin sisältyy. Samalla henkilöstö sai mahdollisuuden tarkastella palvelutuotantoa sen eri työvaiheissa ja saman tehtäväkokonaisuuden näyttäytymistä erilaisena erilaisista vastuista huolehtiville henkilöille. Oman osaamisen vahvistaminen ja toisaalta työyhteisön tuki osaamisen kehittämiselle ovat tärkeitä seikkoja ja merkittäviä työhyvinvoinnin tekijöitä. Hätönen (2011, 9) toteaakin, että vahvistaa työkykyä ja toisaalta hyvä työkyky on edellytys työssä menestymiselle ja ammatilliselle kehittymiselle. Pahimmillaan liian isoiksi koetut osaamisaukot voivat johtaa työntekijän työkyvyttömyyteen, jos työyhteisö tai henkilö itse kokee osaamisvaatimukset liian vaativiksi. Tässä suhteessa osaamiskartoitus voi auttaa henkilöstöä hahmottamaan konkreettisemmin oman osaamistason ja tekemään realistisia kehittämissuunnitelmia. Tuolloin myös organisaatio voi edistää henkilön mahdollisimman tarkoituksenmukaista osaamisen kehittämistä. Palkitsevassa ilmapiirissä omien kykyjen ja taitojen käyttäminen lisää mielekkyyden kokemuksia ja kehittymismyönteisyyttä sekä sitoutumista tehtävään ja koko organisaatioon (Hätönen 2011, 9). Osaamiskartoitus saattaa tuoda työntekijälle näkyväksi myös sellaista osaamista, jota hän ei itse hahmota osaamisena, vaan pelkkinä päivittäisinä rutiineina. Nykyisen näkeminen on tärkeää henkilön ammatilliselle itsetunnolle sekä koko työyhteisölle, koska osaamisen kautta ihminen saa arvostusta myös muilta ja asemansa sosiaalisessa yhteisössä (Viitala 2007, 180). Osaamista ei myöskään ole olemassa ilman liitosta oppimiseen. Siksi yksilön metakognitiiviset taidot ovat tärkeä osa osaamisen ja sen ylläpitoa. Metakognitiiviset taidot ovat tietoa omista kognitiivisemotionaalisista prosesseistamme, kuten ajattelusta ja muistista. Niiden avulla pystymme tietoisesti säätelemään omaa oppimis- ja ajattelutoimintaamme, mikä on erityisen tärkeää sellaisissa oppimistilanteissa, joissa itse ohjaamme oppimisen etenemistä. (Salovaara 2004, ). Kun siis käytännössä tiedämme, mitä osaamme, miten opimme ja miten kehitymme, se edistää oppimistamme ja osaamista entisestään. Monissa organisaatioissa on myös jouduttu nykyisten osaamishaasteiden edessä myöntämään oppimisen tarpeiden olevan niin valtavat, että niitä on vaikea, jopa mahdotonta hallita enää yksin. Oppiminen on yhä enemmän yhteisöllinen prosessi, jossa erilaista osaamista yhdistetään, erilaisia kokemuksia jaetaan ja niistä opitaan (Finnsight 2015, 2006, viitattu ). Työyhteisössä on silti oltava ymmärrys siitä, että yksilöiden oppiminen on erilaista ja oppimispolkumme voivat olla hyvin erilaisia ja matka kohti osaamista etenee eri tahdissa. Hyvät metakognitiiviset taidot yhdistyessään oikeanlaiseen asenteeseen, hyvää itsetuntemukseen ja motivaatioon ovat nykyään usein se ratkaiseva tekijä työmarkkinoilla kilpailtaessa tai hyvää työkykyä tavoiteltaessa. Tästä siis puhumme usein, kun viittaamme siihen että aikaisempaa osaamistamme tai 4

8 pätevyyksiämme ratkaisevammaksi ovat nousseet työntekijän kyky ja asenne uuden oppimista ja jatkuvaa kehittymistä kohtaan. Uuden työntekijän kohdalla nämä taidot voivat merkittävästi vaikuttaa urasuunnitteluun. Kokeneemman työntekijän kohdalla oppiminen voi pidentää työuria, kun mielenkiinto ja motivaatio työtehtäviä kohtaan saadaan pysymään parempana. Toki työntekijän oikeanlaiset taidot ja asenne eivät ratkaise koko yhtälöä, vaan kaikelle tälle vaaditaan myös työyhteisön ja esimiehen tuki. Vaikka yksilöllä itsellään on vastuu tiettyyn pisteeseen asti oman osaamisen päivittämisestä, esimiehen tehtävänä on huolehtia, että työntekijä, uusi tai vanha, kohtaa työssään juuri hänelle sopivia haasteita ja pääsee kehittymään omien mahdollisuuksiensa mukaisesti. Muun muassa Hätönen ja Helakorpi (1998,9; 2004) summaavat ongelmaa toteamalla, että usein osa työntekijöistä työskentelee työtehtävissä, jotka tarjoavat heille vain vähäisiä mahdollisuuksia jatkuvaan kehittymiseen, uralla etenemiseen ja osallistumiseen. Toiset taas joutuvat työskentelemään omien resurssiensa ylärajoilla, jolloin laaja-alainen ja monipuolinen kehitys voi olla mahdotonta. (Hätönen 1998, 9; Helakorpi 2004) Ymmärrettävästi kaikilla työntekijöillä ei ole yhtä suurta halukkuutta itsensä kehittämiseen, ja juuri tässä yksilöllisen osaamisprofiilin luominen ja tarkastelu voi auttaa sekä esimiestä että henkilöstöä. Tietoisuus oman osaamisen tilasta on tärkeää työssä menestymisen ja viihtymisen kannalta, ja vasta, kun olemme tietoisia oman osaamisemme vahvuuksista ja heikkouksista, voimme hyödyntää tai kehittää niitä onnistuneesti (Viitala 2007, 180). Konkreettisen kartan kanssa kehityskeskusteluissa ollaan enemmän kartalla ja sekä kehittämisen suuntaviivat saadaan hahmoteltua tarkemmin rastilta rastille etenemiseksi. 3 Osaamisen kehittämisen prosessi ja vaiheet Osaamiskartoitus lähtee liikkeelle organisaation tarpeesta tai halusta kehittää osaamista. Tässä tapauksessa Etelä-Kymenlaakson kirjastot ovat todenneet osaamisen kehittämisen nousseen esille asiakkaiden tarpeiden ja sitä kautta henkilökunnan osaamistarpeiden muutoksista. Lisäksi henkilökunnan rekrytointi on koettu Itä- ja Kaakkois-Suomessa haasteelliseksi. Osaamiskartoituksen toivotaan tuottavan tietoa siitä, minkälaista uutta osaamista alueella tarvitaan ja miten olemassa olevan henkilökunnan osaamista tulisi kehittää. Kun motiivit osaamisen kehittämiselle ovat selvät, voidaan lähteä työstämään varsinaista kehittämisprosessia. Lähtökohdaksi otetaan alussa organisaation strategia, visio ja toiminnan tavoitteet. Osaamisen kehittämisellä tulee olla selkeä yhteys oman organisaation strategiaan: henkilöstön osaamisen kehittämisellä pyritään varmistamaan, että henkilöstöllä on juuri sitä osaamista, joka mahdollistaa strategian toteuttamisen. Strategisten linjausten pohjalta pitäisi olla mahdollista määritellä organisaatiossa tarvittava, jolloin tuloksena on osaamiskartta, jossa määritellään tarvittavat 5

9 osaamisalueet ja osaamisen arvioinnin kriteerit. Osaamiskartta on siinä mielessä sananmukaisesti kartta organisaation matkasta visiosta ja strategiasta osaamiseen konkretisoitumiseen. (Hätönen 2011, 6, 16; Viitala 2004, ) Osaamiskartan laadintaan kuuluu osaamisalueiden määrittely sekä osaamisen arviointikriteerien asettaminen, mikä on suositeltavaa tehdä yhdessä henkilökunnan sekä esimiesten kanssa. Osaamiskartan laadinnassa suositellaan otettavan mukaan koko henkilöstö, jonkin se saattaa olla isoille organisaatioille haasteellista. Tämä on kuitenkin kannattavaa, sillä osaamiskartan ja osaamisalueiden laadinta luo henkilöstölle mahdollisuuden osallistua oman osaamisen itsearviointiin, osaamisen kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen. Prosessi toimii myös välineenä osaamisesta käytävään yhteisölliseen keskusteluun ja luo yhteiset raamit henkilöstön kehittämiselle. (Hätönen 2011, ) Osaamisen kuvaaminen yhteisöllisesti luo yhteisen ja yhtenäisemmän käsityksen organisaation kokonaisosaamisesta. Jokainen osaamiskartta pitäisi siksikin aina luoda ja räätälöidä erikseen kehittämisen kohteena olevan organisaation tarpeiden pohjalta. Kun osaamiskartta kriteereineen on laadittu, on seuraava osaamiskartoituksen vaihe henkilöstön osaamisen konkreettinen arviointi. Etelä-Kymenlaakson tapauksessa se tarkoitti henkilöstön itsearviointia anonyymin kyselyn muodossa. Osaamista voidaan jatkossa kartoittaa myös muilla keinoin, esim. kehityskeskusteluissa, työpariarviointina, 360 -arviointina. Osaamisen arvioinnista matka jatkuu tulosten analysointiin ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Riippuen arviointitavasta tämä voi koskea koko organisaatiota, ryhmiä ja yksiköitä, yksilöitä henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien kautta. Suunnittelua seuraavat kehittämistoimet organisaation oppimista parhaiten tukevin keinoin sekä kehitettävän osaamisen arviointi, kuten kuviosta 1 käy ilmi. Osaamisen kehittäminen ei myöskään pysähdy arviointiin ja tulosten hyödyntämiseen, vaan tavoitteena on jatkuva prosessi. Osaamisen kehittämisen vaikutusten arvioinnille on muistettava antaa aikaa. Osaamistasoja ei kannata välttämättä lähteä mittaamaan heti järjestettyjen koulutusten jälkeen, vaan kehittyminen vie aikaa ja vaatii uusien tietojen ja taitojen testaamista käytännössä. Kokemusten muokkaaminen, tiedon sisäistäminen sekä ymmärtäminen vaativat aikaa ja mahdollisuuksia soveltaa opittua eri tilanteissa. Siten esimerkiksi vuosi voi olla melko lyhyt tarkastelujakso ja sen sijaan voi olla tarkoituksenmukaisempaa suosia pidempiä tai toistuvia arviointijaksoja. 6

10 Kuvio 1. Osaamisen kehittämisen kokonaisuus (Hätönen 17,2011). Hankkeen vaiheet Kuten jo alussa mainittiin, Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa osaamiskartoitusta lähdettiin tekemään selkeästi henkilöstöorientoituneesti. Henkilöstön mielissä osaamiskartoituksia leimaa usein negatiivissävytteinen pohjavire: kyse on osaamisaukoista ja puutteiden metsästyksestä (Viitala 2005, 16.). Siksi kirjastojen henkilöstölle haluttiin viestiä voimakkaasi, että kyse ei ole osaamattomuuden toteamisesta, vaan ennen kaikkea vahvuuksien todentamisesta, osaamisen näkyväksi tekemisestä ja tuen tarjoamisesta heikommaksi koetuille työelämän osaamisille. Tavoitteena oli luoda käytännöllinen malli osaamisen kehittämisen, jatkuvan oppimisen ja kehittymisen tueksi niin esimiehille kuin henkilöstölle. Hanketta koordinoi hanketyöntekijä Satu Salmelan ohella ohjausryhmä, johon kuuluivat Kotkan kaupunginkirjaston edustajina kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen sekä vastaava kirjastonhoitaja Airi Halonen, kirjastotoimenjohtaja Aino Satama Haminan kaupunginkirjastosta sekä kirjastotoimenjohtaja Evan Seppä Pyhtään kunnankirjastoista. Osaamiskartoituksen teko jakautui pääpiirteittäin neljään työvaiheeseen. Alkuvaiheeseen kuului hankkeen suunnittelu ja esittely sekä tutustuminen kohdeorganisaatioihin. Toisessa vaiheessa keskityttiin osaamisalueiden ja arviointikriteerien laadintaan yhdessä ohjausryhmän ja henkilöstön 7

11 kanssa. Kolmannessa vaiheessa laadittiin ja toteutettiin kysely. Viimeisessä vaiheessa kyselyn tuloksista laadittiin analyysit kullekin kirjastolle ja esiteltiin tulokset vastaajakirjastoissa. Heti hankkeen alussa tiedotustilaisuudet auttoivat henkilöstöä perehtymään osaamisen kehittämisen ideaan ja osaamiskartoitukseen prosessina. Henkilökunnalla oli mahdollisuus keskustella ja kysyä hankkeesta niin yhteisissä tiedotustilaisuuksissa, kirjastoihin tutustumisissa, pienryhmätyöskentelyssä kuin sähköpostillakin. Kirjastojen henkilöstölle pidettiin hankkeen eri vaiheissa erilaisia infotilaisuuksia ja myös esimiesten kesken osaamisen kehittämisen ajatuksia käytiin läpi erikseen. Alusta saakka vuorovaikutuksella haettiin henkilöstön sitouttamista, motivointia ja ymmärrystä osaamisen kehittämisen merkityksestä omassa työssä sekä koko organisaation kannalta. Keskusteluiden avulla pyrittiin nostamaan esille henkilöstöä mahdollisesti askarruttavia asioita ja viestimään osaamiskartoituksen eduista ja haasteista avoimesti etukäteen. Henkilöstön ja ohjausryhmän kanssa käydyt keskustelut myös ohjasivat kyselyn päälinjauksia. Henkilöstön motivointi ja osallistaminen lienee onnistunut siinä mielessä, että kyselyn vastausprosentti oli korkea ja palaute kyselystä oli sen pituudesta huolimatta pääsääntöisesti positiivista. Hankkeen alkuvaiheessa osaamisen kehittämisestä muodostettiin myös työtila wikialustalle. Jokainen kirjasto sai wikiin omat tunnukset ja saattoi esimiehet saattoivat halutessaan pyytää henkilöstä seuraamaan ja kommentoimaan wikin sisältöjä. Wiki toimi hankkeen alkuvaiheessa työhistorian tallentajana sekä materiaalivarastona ja esimerkiksi osaamisalueet ja kyselyn osaamiskysymykset työstettiin wikin kautta. Hankkeen tärkeimmät työvaiheet on myös koottu seuraavaan taulukkoon, josta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa yhteisistä tapaamisista ja niiden sisällöistä pääpiirteittäin. 8

12 PVM ja aika Tilaisuus Sisältö klo Ohjausryhmän aloituspalaveri Hankkeen suunnittelua ohjausryhmän kanssa Hanketyöntekijän esittäytyminen sähköpostilla Osaamiskartat koulutus Tampereella ELY-keskuksen järjestämä koulutus klo klo Osastovierailu. Kotkan pääkirjaston musiikkiosasto Osastovierailu. Kotkan pääkirjaston lasten- ja nuortenosasto Kotkan kaupunginkirjaston viikkoinfo klo Kirjastokierros: Tavastila, Karhuvuori, Otsola, Karhula; Pyhtää klo klo Pienryhmät Hamina Pienryhmät Kotka pääkirjasto Tutustumista henkilökuntaan ja osastojen toimintaan Tutustumista henkilökuntaan ja osastojen toimintaan Hankkeen esittely henkilöstölle Tutustumista henkilökuntaan ja kirjastojen toimintaan Osaamisen kehittämisen hankkeen esittely ja osaamisalueiden hahmottelua pienryhmätyönä Osaamisen kehittämisen hankkeen esittely ja osaamisalueiden hahmottelua pienryhmätyönä Vko Sähköpostiviesti osaamislistoista Sähköposti henkilöstön osaamislistoista ohjeineen klo Esimiespalaveri Kotka Hankkeen esittely esimiesten näkökulmasta klo klo klo klo klo klo klo klo Pienryhmät Karhula: Kotkan lähikirjastot Pienryhmät Pyhtää Pienryhmä Kotka pääkirjasto Pienryhmä Kotka kirjastoauto Ohjausryhmän palaveri Ohjausryhmän palaveri Kyselyinfo Kotka Kyselyinfo Hamina Kyselyinfo Pyhtää Osaamisen kehittämisen hankkeen esittely ja osaamisalueiden hahmottelua keskustelun kautta Osaamisen kehittämisen hankkeen esittely ja osaamisalueiden hahmottelua keskustelun kautta Yhteiskeskustelua osaamisalueista materiaalien pohjalta Keskustelua ja kirjastoautoa koskevien kysymysten muokkausta Osaamisalueista koottujen kysymysten läpikäyntiä ja karsintaa Osaamisalueista koottujen kysymysten läpikäyntiä ja karsintaa Tiedotustilaisuus kyselystä Tiedotustilaisuus kyselystä Tiedotustilaisuus kyselystä Vko 45 Kysely avautuu viikolla 45 Kyselyn avaaminen Vko 47 Kysely sulkeutuu 47 Kyselyn sulkeminen klo Marrasjoulukuu klo Kyselyaineistojen analyysi ja raportointi Ohjausryhmän tulospalaveri Kirjastokohtaisten analyysien laatiminen sekä koko aluetta koskevan raportin laatiminen Koko Etelä-Kymenlaakson aluetta koskevan tulososion käsittely. Alustava päätöksenteko yhteisistä kehittämiskohteista 9

13 klo klo klo klo klo klo klo klo Tulosinfo Pyhtää Tulosinfo Hamina Tulosinfo Kotkan pääkirjasto Tulosinfo Miehikkälä & Virolahti Tulosinfo Kotka pääkirjasto Ohjausryhmän loppupalaveri Tulosinfo Kotkan kirjastoauto Tulosinfo Kotkan lähikirjastot Kyselyn tulosten esittely henkilökunnalle Kyselyn tulosten esittely henkilökunnalle Kyselyn tulosten esittely henkilökunnalle Kyselyn tulosten esittely henkilökunnalle Kyselyn tulosten esittely henkilökunnalle Koko aluetta koskevan raportin läpikäymistä sekä palautekeskustelu Kyselyn tulosten esittely henkilökunnalle Kyselyn tulosten esittely henkilökunnalle Taulukko 1. Hankkeen eteneminen 10

14 4 Kysely 4.1 Osaamisalueet Tässä osaamiskartoituksessa vastaajia pyydettiin arvioita omasta ammatillisesta osaamisestaan seitsemällä eri osaamisalueella. Kyselyn osaamisalueet muodostuivat kirjasto- ja tietopalvelualan yleisten osaamisvaatimusten, aikaisemmin tehtyjen osaamiskartoitusten, Etelä-Kymenlaakson kirjastojen henkilökunnalta kerätyn palautteen, kyselyn kehittämisehdotusten sekä ohjausryhmän linjausten pohjalta. Työskentelyn pohjana olivat kunkin kirjaston omat visiot ja strategia sekä aikaisemmin hahmotellut osaamiskuvaukset, mikäli niitä oli olemassa. Kaikilla henkilöstön jäsenillä oli mahdollisuus osallistua pienryhmätyöskentelyyn, mikä lisäksi myös kirjallista palautetta oli mahdollista antaa anonyymisti. Jo näissä pienryhmäkeskusteluissa henkilöstö jakoi näkemyksiään omaan tehtävänkuvaansa kohdistuvista osaamistarpeista ja työn haasteista. Tämä toimi jo hyvänä avauksena osaamisen kehittämiselle luoden pohjaa yhteiselle keskustelulle ja laajemmalle näkemykselle palveluiden osaamisvaatimuksista organisaatioiden eri tasoilla. Ohjausryhmän tapaamisissa päätettiin kyselyn päälinjoista, osaamisalueista ja konkreettisista kysymyksistä. Lisäksi osa kirjastojen henkilökunnasta osallistui kyselyn sisältöjen laadintaan omien asiantuntija-alojensa mukaisesti. Kyselyä varten muodostetut osaamisalueet olivat: toimintaympäristö, palvelu, kokoelma- ja sisältö, pedagoginen, vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi, tieto- ja viestintätekninen sekä työn kehittäminen ja hallinta. Tarkemmat kuvaukset osaamisalueiden sisällöstä löytyvät seuraavista alaluvuista, mutta lyhyemmin ne on koottu seuraavaan taulukkoon kaksi. Osaamisalue I Toimintaympäristö Kysymysryhmät / sisällöt (* =valinnainen kysymysryhmä) Toimintaympäristön tuntemus kirjasto- ja tietopalvelualan tuntemus kunta toimintaympäristönä oma kirjasto toimintaympäristönä ulkoisen toimintaympäristön tuntemus Asiakas II Palvelu Lainauspalvelu Tietopalvelu Kaukopalvelu * Kirjastoauto * Kotipalvelu ja siirtokokoelma * Tukipalvelut * Elämykselliset kirjastopalvelut * 11

15 III Kokoelma- ja sisältö Kokoelman hallinta ja kehittäminen Aineiston hankinta sekä kokoelmien kehittäminen * Luettelointi ja sisällönkuvailu * Kokoelman hoito ja ylläpito Kokoelmien ja sisältöjen tuntemus oman kokoelman tuntemus, eri aineistomuotojen ja lajien tuntemus IV Pedagoginen Pedagoginen perehdyttäminen, opastus- ja neuvontataidot Tietoyhteiskuntataitojen tukeminen mediakasvatuksen, informaatiolukutaidon ja tiedonhallinnan elementit Opetustaidot * erilaiset opetustilanteet, niiden suunnittelu ja pitäminen V Vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi Vuorovaikutustaidot Viestintätaidot Puheviestintä ja esiintymistaidot Kirjallinen viestintä ja verkkoviestintä Kielitaito Markkinointi Palvelumarkkinointi Markkinoinnin ja viestinnän keinot ja kanavat VI Tieto- ja viestintätekninen Yleinen tietotekninen Ohjelmat ja sovellukset Laitteet VII Työn kehittäminen ja hallinta Työyhteisötaidot Suunnittelu- ja kehittämistehtävät Juridinen Projekti * Esimiestyö ja johtaminen * Taloushallinto* Taulukko 2. Kyselyn osaamisalueet ja kysymysryhmät Toimintaympäristö Kirjasto tuottaa palveluitaan asiakkaille tietyssä kontekstissa, toimintaympäristössä. Oman asiakaskunnan ja toimintaympäristön hyvä tuntemus ovat perusedellytys laadukkaille kirjastopalveluille. Vaikka lainaus- ja palautus saattavatkin hoitua automaation välityksellä, tuota kaikkea muuta toimintaa ei voida koneellistaa, vaan välittäjäksi ja tuottajaksi asiakkaan, tilan ja kokoelman välille tarvitaan inhimillistä käyttöliittymää: kirjastoammattilaista. Myös asiakkailta saatava palaute ja käyttäjätutkimukset vahvistavat samansuuntaisia ajatuksia: kirjastojen asiakaspalvelua pidetään yleisesti laadukkaana sekä asiantuntevana ja asiakkaat arvostavat henkilökohtaista asiakaspalvelua yhä enemmän. Nykyisissä 12

16 muutoksissa selvitäksemme kirjastoammattilainen tarvitsee kuitenkin entistä paremmat keinot asiakaskunnan toiveiden ja tarpeiden ymmärtämiseen ja ennakointiin sekä alati muuttuvan tietoympäristön seuraamiseen. Kilpailu asiakkaiden ajankäytöstä on kovaa. Siksi on entistä tärkeämpää hyödyntää toimintaympäristön ja asiakaskunnan tuntemus, mikäli haluamme asiakkaiden jatkossakin tulevan kirjastoon fyysisesti tai virtuaalisesti. Ei riitä, että tiedämme missä toimimme ja ketkä ovat asiakkaitamme, vaan tuota tietoa on kyettävä hyödyntämään. Yhä enemmän asiakaskontaktimme ovat asiakkaiden henkilökohtaista kohtaamista, opastamista, neuvontaa, suosittelua ja elämysten tuottamista yksilöille tai ryhmille. Asiakkaiden kanssa ollaan palvelutilanteissa yhä enemmän vuorovaikutuksessa ja heitä osallistetaan yhä enemmän myös kehittämään ja ideoimaan kirjastopalveluiden tuottamista yhdessä kirjastolaisten kanssa. Keskeistä toimintaympäristöosaamisessa on hyvän tuntuman säilyttäminen ympäristöön ja asiakkaisiin, mutta myös ns. kilpailijoihin. Tarvitaan tietynlaista muutosherkkyyttä, kykyä seurata ja ennakoida muutoksia. Asiakaskunnan palvelutarpeiden ja tiedontarpeiden tuntemukseen on kehitettävä tietty vainu, jotta tunnemme ja tunnistamme asiakaskuntamme tarpeet heidän elinkaarensa eri vaiheissa. Ennakkoluulottomuus ja asiakaslähtöinen toimintatapa luovat myös pohjaa, jonka kautta välitämme omilla toimillamme positiivista palvelukuvaa ja miellyttäviä asiointikokemuksia. Tässä kyselyssä toimintaympäristö jakautui kahdeksi alakategoriaksi toimintaympäristön tuntemukseen sekä asiakasosaamiseen. Toimintaympäristön tuntemuksen osalta vastaajilta tiedusteltiin arviota osaamisestaan kirjasto- ja tietopalvelualan tuntemuksen, kunnan toimintaympäristön tuntemuksen, oman kirjaston toimintaympäristön tuntemuksen sekä ulkoisen toimintaympäristön tuntemuksen osalta. Asiakasosaamisessa kysymyksistä muodostui yksi yhtenäinen kysymysryhmä. Palvelu Etelä-Kymenlaakson osaamiskartoituksessa yhdeksi osaamisalueeksi muodostui erilaisten palveluosaamisten ryhmä. Kohdekirjastojen toiveissa oli, että saataisiin kartoitettua mahdollisimman laajasti ja siten erilaisista kirjasto- ja tietopalvelutyön osa-alueista muodostettiin omia osioitaan. Osaamisalueita muodostettiin henkilökunnan itsensä tärkeiksi kokemien ja keskeisten palvelukokonaisuuksien pohjalta ja osaamisalueiksi muodostuivat lainauspalvelu, tietopalvelu, kaukopalvelu, kirjastoauto, kotipalvelut ja siirtokokoelmat, kirjaston tukipalvelut sekä elämykselliset kirjastopalvelut. Lainauspalvelu koostui perinteisemmistä asiakaspalvelutehtävistä, kuten lainaus, palautus ja aineiston uusinta, erilaisten varausten hallinta, asiakastietojen käsittely, maksut ja niin edelleen. 13

17 Tietopalveluosaamisen kokonaisuuden muodostivat kaksi kysymysryhmää. Ensimmäisessä kysyttiin tiedonhakuun liittyviä asioita ja toisessa erilaisten keskeisten tietolähteiden hallintaa. Kaukopalvelu kartoitti henkilöstön osaamista lyhyesti, niin saapuvien kuin lähtevien kaukolainojen osalta. Samoin kotipalveluun ja siirtokokoelmiin liittyvästä osaamisesta tehtiin pieni oma kysymysryhmänsä. Kirjastoautotoiminnasta muotoiltiin oma hieman poikkeava kysymysryhmä yhdessä Haminan ja Kotkan kirjastoautohenkilökunnan kanssa. Kaksi hieman erikoisempaa kysymysryhmää tässä kyselyssä ovat kirjaston tukipalvelut sekä elämykselliset kirjastopalvelut. Kirjastoissa tehdään paljon ns. pieniä toimistotehtäviä, jotka eivät varsinaisesti ole vielä taloushallinnollista osaamista, mutta eivät varsinaisesti liity kirjastoammatilliseen osaamiseenkaan. Samoin osassa kyselykirjastoissa on erikseen vahtimestarit, mutta osassa samoja tehtäviä hoitaa koko henkilökunta. Nämä osaamiset koottiin lopulta yhteen omaan kysymysryhmäänsä nimellä kirjaston tukipalvelut. Erillinen oma kysymysryhmänsä ns. elämyksellisten kirjastopalveluiden ryhmä syntyi tarpeesta nostaa esille kirjastoissa jo melko vakiintunutta, virikkeellistä ja luovaa palvelutoimintaa. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat kirjavinkkaus, satutunnit, nukketeatteri, lukupiirit, pelitapahtumat ja lukukoiratoiminta. Nämä toiminnot ovat tärkeä ja näkyvä osa kirjastojen palvelukokonaisuutta, mutta eivät varsinaisesti ole kuitenkaan pedagogista kirjastotoimintaa. Siksi ne haluttiin nostaa esiin omana kokonaisuutenaan. Osa ryhmistä oli kaikille vastaajille pakollisia, osa valinnaisia omasta osaamisesta tai tehtävänkuvasta riippuen. Palveluosaamisen alaisista kysymysryhmistä kaikille pakollisia olivat lainauspalveluosaamista sekä tietopalveluosaamista koskevat osa-alueet, sen sijaan muita osaamisalueita koskeviin kysymyksiin vastaaminen oli valinnaista osaamisesta tai tehtävänkuvasta riippuen. Kokoelma- ja sisältö Kokoelman- ja sisältöosaamisen paikkaa tuskin tarvitsee kirjaston osaamiskartoituksessa edes perustella. Kokoelmat, painetut tai sähköiset ovat yksi kirjastotoiminnan peruspilareista ja laadukkaan, oman toimintaympäristön tarpeisiin vastaavan aineiston hankinta, käytettäväksi saattaminen sekä tuon aineiston tuntemus ja käytön edistäminen läpäisevät päivittäisen työmme. Näitä taitoja tarvitaan jatkossakin, kenties jopa enemmän kun niukat resurssit pakottavat pohtimaan kirjastojen hankintaprofiileja. Tässä osaamiskyselyssä kokoelma- ja sisältö nähtiin toisiaan tukevina ja tarvitsevina kirjastotyön osa-alueina ja siksi ne osaamisalueina haluttiin sitoa toisiinsa. Kokoelmatyö on monien osien summa, jossa on tunnettava jo olemassa olevia kokoelmia, nykyistä tarjontaa, kustantajia ja materiaalintoimittajia, toimintatapoja, järjestelmiä, kirjaston ja koko alueen kokoelmapolitiikka, osattava 14

18 käyttää kokoelman arviointimenetelmiä sekä hallittava varastointi- ja poistoperiaatteita. Samat asiat koskevat uudempia aineistomuotoja, joskin esimerkiksi e-aineistojen osalta kokoelmatyö ja sitä kautta myös osaamisvaatimukset ovat vielä osin muodostumassa. Kokoelmatyö tietyiltä osin on tehokasta hoitaa isommissa kirjastoissa keskitetysti (esim. hankinta ja luettelointi), mutta pienessä kirjastossa koko henkilöstön on yleensä hallittava kaikki kokoelmatyöhön liittyvät osa-alueet ja vaatiihan tehokas ja onnistunut tiedonhankintakin luetteloinnin perusperiaatteiden tuntemusta. Osaamiskartoituksen alkuvaiheessa henkilöstöltä kerätyn palautteen perusteella sisältöjen tuntemukseen liittyvät vaatimukset ovat kirjastotyössä jopa kasvaneet. Asiakkaat kysyvät yhä enemmän lukusuosituksia, jopa hyvin tarkoin kriteerein. Asiakkaat osaavat nykyään jo itsekin etsiä tiettyjä teoksia tai tietyn kirjailijan teoksia tietokannoista, mutta kirjastoammattilaiselta halutaan hyviä suosituksia tai tietyt kuvaukset täyttäviä lukuvinkkejä. Vaikka sisältöjen tuntemus on aina ollut tärkeä osa kirjastolaisen osaamista, liikutaanko tulevaisuudessa kenties lähemmäs jonkinlaista lukuvalmentajaa tai lukumentoria? Mikäli kirjasto haluaa jatkossakin näyttäytyä kirjallisuuden asiantuntijaorganisaationa, on huolehdittava, että tältä osin vastaa asiakaskunnan tarpeita ja odotuksia. Etelä-Kymenlaakson osaamiskartoituksessa kokoelmiin ja sisältöihin liittyvät osaamiset koottiin yhden osaamisalueen alle kahdeksi eri kategoriaksi kokoelmaosaamiseen sekä sisällöntuntemukseen. Kysymyksistä valinnaisia olivat aineiston hankinta, valinta ja kokoelmien kehittäminen sekä aineiston luettelointi ja sisällönkuvailu. Kokoelmaosaamisen kysymysryhmät koostuivat aineiston hankinnasta, valinnasta sekä kokoelmien kehittämisestä, luetteloinnista ja sisällönkuvailusta sekä kokoelmien yleisemmästä ylläpidosta ja hoidosta. Sisällöntuntemuksen osalta haluttiin kartoittaa henkilöstön tuntemusta omien kirjastojensa kokoelmista ja erilaisista aineistolajeista sekä aineisto- ja kirjallisuuslajien sisällöllisestä tuntemuksesta. Lisäksi avoimilla kysymyksillä kartoitettiin eri aineistolajien genretietoutta. Pedagoginen Pedagogisesta osaamisesta on tullut toimintaympäristön muutosten ja asiakaskunnan tiedon- ja palvelutarpeiden muuttuessa yhä keskeisempi osa kirjastoammattilaisten arkea. Päivittäin opastamme, neuvomme, opetamme ja koulutamme asiakkaille ja kollegoille mitä erilaisimpia asioita. Työssämme vähintäänkin neuvomme ja opastamme asiakkaita kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa, mutta myös yhä useammin tietoverkossa. Myös muiden työntekijöiden perehdyttäminen, ohjaus ja koulutus ovat osa työtämme. Lisäksi opetustehtävät ovat nykyisin vakiintunut osa kirjastojen tarjoamaa palvelutoimintaa. Kirjastoissa pidetään yhä useammin perinteisten tiedonhaunopetusten ja kirjastonkäytön opetusten lisäksi eri kohderyhmille räätälöityjä koulutuksia ja opetusta SeniorSurf -päivistä Internet-opastuksiin, sosiaalisen median-tietoiskuihin ja kirjallisuus esittelyihin ja lukupiireihin. 15

19 On silti eri asia olla itse jonkin asian asiantuntija, hallita substanssi erityisen hyvin, kuin osata opettaa asiaa muille. Tietyn alan asiantuntijoina emme vielä automaattisesti ole päteviä opettajia. Tämän vuoksi pedagogisten taitojen hallintaan ja kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. On tunnettava riittävässä määrin oppimisen perusperiaatteita sekä huomioitava ne koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi erilaisten asiakasryhmien tarpeet ja valmiudet on huomioitava, olipa kyse sitten asiakasneuvonnasta, harjoittelijan ohjaamisesta taikka koululaisryhmien tiedonhankinnan opetuksesta. Yleisillä kirjastoilla on myös yhteiskunnallinen velvoite tukea kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja sekä - valmiuksia ja elinikäistä oppimisen mahdollisuuksia vauvasta vaariin, mikä osaltaan lisää pedagogisen osaamisen tärkeyttä. Näistä asioista muodostui kyselyn pedagogisen osaamisen osaamisalue kysymyksineen. Kysymykset ryhmiteltiin kolmeen osaan, joista kaksi ensimmäistä olivat kaikille vastaajille pakollisia ja kolmas ryhmä oli valinnainen. Ensimmäinen ryhmä koski ns. yleisiä, kaikille yhteisiä pedagogisia taitoja, ohjaus- ja neuvontataitoja sekä perehdyttämistä. Toiseen ryhmään oli koottu kysymyksiä tietoyhteiskuntataitojen tukemisesta, joissa yhdistyivät kirjastojen tukemien lukutaitojen yhteiset elementit (informaatiolukutaito, medialukutaito, tiedonhallinta). Kolmas, valinnainen ryhmä koski opetustaitoja, koulutusten ja materiaalien suunnittelua sekä erilaisten asiakasryhmien opetusta. Vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi Tässä osaamiskartoituksessa vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi koottiin saman osaamisalueen alle. Aihealueet ovat toisiaan sivuavia ja osittain päällekkäisiä, joten luonteva koti niille muodostui yhden otsikon alle. Muodostetut kysymysryhmät koostuivat vuorovaikutustaidoista, verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Viestintätaitojen alla vastaajilta kyseltiin erikseen sekä puheviestinnästä ja esiintymistaidoista että kirjallisesta viestinnästä ja verkkoviestinnästä. Markkinointi ja viestintäosaamista kartoitettiin paitsi palvelumarkkinointia myös viestinnän ja markkinoinnin keinoja sekä kanavia koskevin kysymyksin. Vuorovaikutus- ja viestintä ovat usein taitoja, jotka kirjastolaisten uskotaan hallitsevan ikään kuin automaattisesti ilman erityisempää osaamisen päivitystä. Vuorovaikutustaidot ajatellaan hyviksi, koska kirjasto- ja tietopalvelutyö on pitkälle ihmisläheistä asiakaspalvelutyötä, jossa liikutaan jatkuvasti asiakasrajapinnassa. Omaa asiantuntijuutta jaetaan niin puhuttuna kuin kirjoitettuna, asiakkaille, yhteistyökumppaneille, kollegoille, tiimeille. Tietojen ja taitojen jakaminen yhteisöllisesti ja yhteisöille on kirjaston ydintoimintaa, mutta substanssiosaamisellamme on kuitenkin vähän merkitystä kollegoille tai asiakkaille, jollemme hallitse sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja osaa viestiä osaamisesta ulospäin. Vuorovaikutus- ja viestintätaitomme ovat myös tärkeä osa asiakastyytyväisyyttä niiden kanavoituessa 16

20 asiakkaille näkyviksi taidoiksi juuri palvelutilanteissa. Automaation aikakaudellakin, tai ehkä juuri siksi, asiakkaat arvostavat kirjastojen asiantuntijuuden lisäksi mahdollisuutta henkilökohtaiseen ja vuorovaikutteiseen palveluun. Verkostoitumisella oman alan sisällä on kirjastoilla pitkät perinteet ja alueellinen yhteistyö on myös Etelä- Kymenlaakson alueella vahvaa. Eri kirjastoissa yhteistyöverkostoja on jo vanhastaan ja niitä hyödynnetään esimerkiksi satutuntien pidossa, tapahtumien järjestämisessä sekä kotipalvelutoiminnan toteuttamisessa. Tyypillisimpiä yhteistyökumppaneita Etelä-Kymenlaakson kirjastoille ovat päiväkodit ja koulut. Kuitenkin kirjastokohtaisissa pienryhmätöissä myös uusien yhteistyökumppaneiden hankkimista pidettiin yhä tärkeämpänä keinona tavoittaa ja sitouttaa asiakaskuntaa ja järjestää mielekästä ja mielenkiintoista toimintaa. Alueen kirjastoissa otettiinkin kantaa siihen, missä määrin kirjastojen kannattaa järjestää oheistoimintaa itse ja missä määrin pyrkiä verkostoitumaan ja järjestämään toimintaa yhteisöllisesti. Kirjaston markkinointi ja tiedottaminen olivat yksi niitä osaamisalueita, jotka pienryhmätyöskentelyssä puhututtivat henkilöstöä eniten. Kirjastojen markkinointi on monisyinen asia, joka etsii yhä uomiaan. Eniten huolta tuntuivat aiheuttavan viestinnän kanavia ja keinoja koskevat asiat: miten viestiä oikein ja oikeissa paikoissa ja tavoitetaanko oikeita kohderyhmiä yrityksistä huolimatta? Kirjastot ovat rohkeasti lähteneet hyödyntämään markkinoinnissaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia, mutta ongelmaksi on muodostunut, että somessa meitä seuraavat toiset kirjastolaiset, eivät niinkään asiakkaat. Jos haluamme, että asiakkaat tulevat tietoiseksi ja hyödyntävät entistä enemmän kirjastojen monipuolista tarjontaa, on myös markkinointia mietittävä myös kokonaan uusista näkökulmista. Mitä enemmän kirjastoissa tuotetaan tapahtumia ja kehitettään innovatiivisia palveluita, sitä paremmin myös markkinoinnin soisi onnistuvan, jotta palveluntuotantoon käytettyjen resurssien hyötysuhde olisi parempi. Tässä kyselyssä markkinointia ei haluttu nähdä ainoastaan kapeana, harvojen markkinointiosaajien taitona, vaan asiaa lähestyttiin myös laajemmin jokaisen kirjastoammattilaisen näkökulmasta markkinointi- ja asiakaspalveluhenkisyyden kautta. Palvelumarkkinointi on toimintaa, jota jokainen kirjastolainen tekee työssään päivittäin, vaikka erikoisemmat markkinointitoimet, esim. graafinen suunnittelu on usein harvojen hallussa. Kielitaito Etelä-Kymenlaakson osaamiskyselyssä haluttiin tiedustella myös henkilöstön kielitaitoa. Asiakaskunnan moninaistuessa on osattava kommunikoida vierailla kielillä, mutta myös toimintaympäristön laajentuessa ja tiedontarpeiden moninaistuessa on osattava etsiä tietoa vierailla kielillä ja vieraskielisistä tietolähteistä. Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa monipuolista kielitaitoa tarvitaan niin maahanmuuttajien, vaihtoopiskelijoiden, turistien kuin muiden vieraskielisten asiakkaiden kanssa toimittaessa. Vaikka jokainen 17

21 henkilöstönjäsen ei päivittäin joutuisikaan kielitaitoaan käyttämään, hyvä kielitaito on osa viestintäosaamistamme ja edellytys monille tehtäville. Kohdealueella haluttiin erikseen kysyä ruotsin, englannin ja venäjän suullisesta sekä kirjallisesta kielitaidosta. Vastaajien oli mahdollista kertoa muusta kielitaidostaan avoimessa kysymyksessä ja lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä vierasta kieltä he omassa työssään tarvitsisivat eniten riippumatta siitä, osaavatko he kyseistä kieltä itse. Näin haluttiin samalla kerätä tietoa asiakaspalvelussa eniten tarvittavista palvelukielistä. Tieto- ja viestintätekninen Valtaosa työstämme on nykyään sidoksissa tieto- ja viestintätekniikkaan ja esimerkiksi työpäivä ilman verkkoyhteyksiä on haasteellinen. Tieto- ja viestintätekniikka eivät kuitenkaan ole se työmme olennaisin ydin, vaan tekniikkaan käyttävä, hyödyntävä ja soveltava käyttäjä, tässä tapauksessa kirjastoammattilainen. Tietotekniset perustaidot on hallittava kirjastojärjestelmästä tekstinkäsittelyyn ja sähköpostin käyttöön, jotta työ on sujuvaa. Osaamistasomme tämän osaamisalueen kohdalla vaihtelevat varmasti paljon, silti tietty perus on löydyttävä kaikilta. Jokainen kirjasto määrittelee itse, mikä on riittävä taso henkilökunnan osalta. Tieto- ja viestintäteknisen osaamisalueen alle muodostui kolme kysymysryhmää sekä kolme avointa kysymystä. Ensimmäinen kysymysryhmä muodostui tietoteknisistä perustaidoista, kuten erilaisten järjestelmien ja käytänteiden hallinnasta. Toinen kysymysryhmä koski kirjastojen käyttämiä ohjelmia ja sovelluksia. Tämän ryhmän yhteydessä tiedusteltiin lisäksi avoimella kysymyksellä, mitä sosiaalisen median sovelluksia vastaajat tuntevat ja osaavat käyttää. Kolmannen kysymysryhmän muodostivat kirjastolaitteisiin liittyvät kysymykset, minkä lisäksi kysymysten ulkopuolelle jäävistä laiteosaamisista saattoi kertoa avoimessa kysymyksessä. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa kokonaan näiden kysymysryhmien ulkopuolelle jääneistä tieto- ja viestintäteknistä erityisosaamistaan erillisessä avoimessa kysymyksessä. Työn kehittäminen ja hallinta Työn kehittäminen ja hallinta ajatellaan usein esimiestehtäväksi, mutta nykyisessä työelämässä jokainen on yhä enemmän vastuussa oman työn hallinnasta, ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä ammattitaidon jakamisesta. Kirjastotyötä tehdään yhä enemmän erilaisissa tiimeissä ja työn arkea rytmittävät erilaiset hankkeet ja projektit. Myös käytännönläheistä kehittämistä ja suunnittelua tehdään kirjastoissa päivittäin. Toimintaympäristön muutokset ja asiakaskunnalta saatava palaute tulisi kyetä muuntamaan konkreettisiksi muutoksiksi käytännön työssä. Iso osa työstä on kulttuuri- ja tapahtumatuotannon osaamista, vaikka emme sitä aina ehkä sellaiseksi itse miellä. Teemme erilaisia 18

22 näyttelyitä, tapahtumia ja tempauksia, järjestelyitä ja yhteistyön suunnittelua yksin ja yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Pienikään kirjasto ei ole enää staattinen lainaamo, vaan tapahtumarikas tila kohtaamiselle ja elämyksille. Laajasti ajateltuna kehittämis- ja suunnittelutaitoja tarvitsevat kaikki, mutta erityisesti näitä taitoja tarvitaan erilaisissa projekteissa ja hankkeissa, mitkä ovat tulleet jo lähes normaaliksi osaksi kirjastotyötä. Kirjastohenkilöstöltä vaaditaan erilaisia projektiosaamisen taitoja rahoituslähteiden tuntemuksesta hankehakemusten kirjoittamiseen ja erilaisissa projektitehtävissä toimimiseen. Juridinen on projektityön ohella osaamisalue, josta vain harvalla on syvällistä osaamista, mutta jokaisen kirjastossa on hallittava tietyt perusasiat esimerkiksi tekijänoikeuksista ja henkilötietojen käsittelystä. Tietämättömyys laista tai sen sisällöstä ei vapauta meitä vastuusta ja laillisuudesta on mahdollista pitää kiinni vain tuntemalla lainsäädäntöä riittävästi. Siksi kyselyssä haluttiin kartoittaa myös henkilöstön arvioita omasta juridisesta osaamisestaan. Tässä kyselyssä haluttiin luoda selkeästi omat kysymysryhmänsä esimiestyöstä ja taloushallinnosta vastaaville henkilöille. Johtaminen on usein koettu kirjastoissa ongelmallisesti osaamisalueeksi ja kunnallisen sekotorin nykyinen myllerrys, kuntaliitokset, organisaatiomuutokset sekä tiukka taloustilanne asettavat vielä omat lisähaasteensa esimiestyölle. Kirjastonjohtajalla pitää periaatteessa olla käsitys kirjastotoiminnan kaikista osa-alueista, mutta sen lisäksi erittäin hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot yhdistettynä erityisiin esimiesvastuisiin, kuten johtamiseen ja taloushallinnolliseen osaamiseen. Yhtä tärkeää kuin muun ammatillisen osaamisen tukeminen, on esimiestyön tuki ja kehittäminen, vaikka kyseinen koskisikin suoraan vain pientä osaa vastaajien kokonaisuudesta. Työn kehittämisen ja hallinnan osaamisalue tässä osaamiskyselyssä muodostui kuudesta osa-alueesta: työyhteisötaidot, kehittämis- ja suunnittelutaidot, juridinen, projekti tai -hanke, esimiestyö ja johtaminen sekä taloushallinnollinen. Näistä kysymysryhmistä kolme viimeistä olivat vastaajille valinnaisia johtuen tehtävänkuvasta sekä osaamisesta. 4.2 Arviointiasteikot Osaamiskyselyssä vastaajia pyydetään tyypillisesti määrittelemään osaamistasonsa sekä kehittymistarpeensa kunkin arvioitavan osaamiskysymyksen suhteen. Jotta osaamista voidaan arvioida mahdollisimman yhdenmukaisesti, tulee määritellä osaamisen arvioinnin tapa. Tämä merkitsee käytännössä arviointiasteikoiden määrittämistä joko numeerisesti tai sanallisesti. Muodostettavat kuvaukset ovat myös kohdeorganisaation sopimuksia siitä, miten osaamista halutaan tulkita ja siksi osaamistasojen siirtäminen valmiina organisaatiosta toiseen ei yleensä onnistu. 19

23 Yleisesti suositetaan arviointitasoja 0-5 välille, sillä kolmitasoiset (1-3) arviointiasteikot jäävät usein liian suppeiksi. Kirjastojen osaamiskartoituksissa arvoasteikot ovat yleensä olleet 0-5 tai 1-5 luokitettuja. Pääsääntö on, että osaamista kuvattaisiin positiivisessa hengessä kaikilla tasoilla, jopa liikuttaessa arviointiasteikon alatasoilla. Jo alin taso on monilla osaamisalueilla riittävä ja vastaavasti ylin taso, huippuasiantuntijuutta kuvaava taso on sellainen, jonne vain harva yltää jollakin osaamisalueella. Organisaation tarpeet kuitenkin määrittävät henkilöstön riittävät tasot, eikä tavoite voi olla, että jokainen on kaikilla osa-alueilla arviointiasteikon ylimmällä tasolla. Osaamistasoihin voi kuulua myös 0-taso ja mm. Heljä Hätönen suosittelee sen ottamista mukaan asteikoihin. Monessa organisaatiossa päädytään siihen, että ei haluta käyttää 0-tasoa, koska osaamisen täysi puuttumisen myöntäminen tuntuu usein vaikealta. Hätönen muistutti kuitenkin voimakkaasti, että 0- taso ei tarkoita ettei henkilöllä olisi ammatillista osaamista laisinkaan ja esim. tulevaisuusorientoituneissa hankkeissa 0-taso on aivan luonnollinen lähtökohta. (Hätönen 2011, 22.) Hyvä vaihtoehto 0-tasolle on sen kuvaaminen sanallisesti positiivisessa hengessä esim. ei vielä ole osaamista. Osaamistasot voidaan määrittää yleisilmauksina tai osaamisalueittain. Yleisilmauksia käytettäessä sanat määritelmät toistuvat kaikilla osaamisalueilla. Tässä kyselyssä osaamistasojen määritelminä käytettiin yleisilmauksia ja arviointiasteikoiden muodostamisessa käytettiin apuna alalla tehtyjen osaamiskartoitusten tasokuvauksia ja muokattiin niistä kirjastojen omia tarpeita vastaava versio. Osaamistaso pyydettiin arvioimaan 6-portaisella asteikolla ja kehittymistarve 3-portaisella asteikolla. Osaamistarveasteikko on esitelty tarkemmin alla olevassa taulukossa kolme. Taulukko 3. Kyselyn osaamistarveasteikko 20

24 Osaamistasot jakautuvat yksinkertaistaen niin, että alimmalla, EVO/ETO -tasolla osaamista ei vielä ole tai sitä ei tarvita. Tämän jälkeen jäljelle jää 5-portainen asteikko, jossa on keskitaso ja sen ylä- ja alapuolella kaksi tasoa, joilla kasvaa asteittain. Oheistuksena vastaajille sanottiin, että karkea jako on, että alatasot (aloittelijan sekä perus) vaativat vielä ohjausta osaamiselle, keskitasolla (hyvä ) on itsenäistä eikä ohjausta tarvita ja ylätasoilla (erittäin hyvä sekä erinomainen ) osataan ja kyetään jo opastamaan muita. Eri tasoja erottaa myös, että kahdella ylätasolla mukaan osaamiseen tulevat kehittämistaidot. Hyvän osaamisen tasollakin puhutaan soveltamisesta, mutta ei vielä varsinaisesti kehittämisestä. Tasoista ylin, erinomaisen osaamisen taso on vaikeaa saavuttaa eikä useinkaan ole edes tarpeen, mutta joillakin osaamisalueilla voi yltää tällekin tasolle. Ohjeistuksena oli myös annettu, että joissakin kysymyksissä osaamistasoja täytyy soveltaa hieman, sillä sisältöjenkuvaukset eivät aivan sellaisenaan taivu kaikkien kysymysten vastauksiksi. Kyselyohjelmassa osaamistasojen numeeriset arvot olivat: EVO/ETO = 0, Aloittelijan taso = 1, Perus = 2, Hyvä = 3, Erittäin hyvä = 4, Erinomainen = 5. Kehittymistarveasteikolla arvo 1 merkitsi, ettei kehittymistarvetta ole lainkaan. Kannattaa siis muistaa, että raportin taulukoissa arvo yksi KT ka -taulukon kohdalla merkitsee, ettei kyseisen osaamisen suhteen koettu tarvetta kehittyä. Arvoa nolla ei siis tällä asteikolla ole käytössä. Arvo 2 merkitsee kohtalaista kehittymistarvetta ja arvo 3 suurta kehittymistarvetta. Vastaajia ohjeistettiin arvioimaan kehittymistarvetta siinä mielessä, mistä osaamisalueista he kokevat tarvitsevansa selkeästi erimuotoista koulutusta, eikä niinkään, missä kaikessa he mahdollisesti haluaisivat kehittyä. Kyselyn kehitystarveasteikko on kuvattuna vielä alla taulukossa. Taulukko 4. Kyselyn kehitystarveasteikko 4.3 Valinnaiset kysymykset Osaamiskartoituksiin on mahdollista luoda omia, tehtäväkohtaisia osaamisprofiileja. Kirjastojen kohdalla tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi kirjastovirkailijoille ja kirjastonhoitajille luotaisiin omat kyselyt ja erilaiset osaamisalueet. Tässä kyselyssä ei haluttu tehdä erillisiä profiileja, mutta vastaajille annettiin mahdollisuus hypätä yli tietyistä kysymysryhmistä, mikäli oli harvinaisempaa 21

25 erityisosaamista, eikä siten kuulu suurimman osan vastuu- ja osaamisalueisiin. Lopulliset päätökset valinnaisista kysymysryhmistä tehtiin hankkeen ohjausryhmässä. Kyselyssä esiintyi yksitoista kysymysryhmää, joista vastaaja saattoi tarvittaessa hypätä yli omasta tehtävänkuvasta ja osaamisestaan riippuen. Näin haluttiin pitkässä kyselyssä säästää vastaajien vaivaa sellaisten erikoisempien osaamisalueiden osalta, mitkä eivät heidän tehtävänkuvaansa kuulu tai osaamista ei ole. Tällaisia kysymysryhmiä olivat palveluosaamisen osaamisalueesta kaukopalveluosaamisen, kirjastoauton, kotipalveluita ja siirtokokoelmia, tukipalveluita sekä elämyksellisiä kirjastopalveluita koskevat kysymykset, kokoelma- ja sisältöosaamisen osaamisalueesta aineiston hankinta sekä kokoelmien kehittäminen ja luettelointi ja sisällönkuvailu, pedagogisen osaamisalueen osalta opetustaidot sekä työn kehittämisen ja hallinnan osaamisalueelta projekti, esimiestyö ja johtaminen sekä taloushallinto. Valinnaisten kysymysten osalta vastaaja sai ensiksi vastattavakseen kysymyksen esimerkiksi: Kuuluuko nykyiseen tehtävänkuvaasi kaukopalvelu? ja annetut vastausvaihtoehdot olivat Kyllä kuuluu, Ei kuulu sekä Ei kuulu, mutta minulla on alan osaamista (kts. kuva 2 alla). Ensimmäinen ja viimeinen vaihtoehto siirsivät vastaajan kyseiseen kysymysryhmään, valitsemalla keskimmäinen vaihtoehto vastaaja siirtyy seuraavaan kysymykseen. Näin kirjastot saivat myös tietoutta siitä, mikäli henkilökunnalla on mahdollisia piilotettuja osaamisia, joita organisaatiot eivät vielä hyödynnä. Kuvio 2. Valinnaisen kysymyksen kysymysrakenne kyselyssä 4.4 Kyselyn toteutus Osaamisen kehittämisen menetelmäksi tässä hankkeessa oli jo hankehakemusvaiheessa määritelty henkilöstökysely, joten menetelmän valinnan kanssa ei ollut ongelmia. Kysely toteutettiin nettikyselynä ja kyselyohjelmaksi valikoitui Haminan kaupungin käyttämä Webropol sovellus. Tässä kehittämishankkeessa kyselystä haluttiin tarkoituksella tehdä tarkka ja yksityiskohtainen. Tarkemman kyselyn todettiin antavan kirjastoille yksityiskohtaisempaa tietoa osaamisesta ja osaamisen sisällöistä, jolloin kirjastojen on helpompaa räätälöimään näitä osaamistarpeita vastaavia koulutuksia. Näin myös oman organisaation nykyinen ja koulutusmahdollisuudet saadaan paremmin esille. Onhan eri 22

26 asia kysyä vastaajalta yleisesti, hallitseeko hän esimerkiksi tiedonlähteet kuin kysyä yksityiskohtaisemmin niistä tiedonlähteistä, joita omassa kirjastossa käytetään. Vastaaja saattaa tuntea jonkin tietokannan aivan erinomaisesti, mutta olla toisessa aloittelija. Liian yleiselle tasolla jäävien kysymysten ei koettu palvelevan todellisen osaamisen esille nostamista tai kehittämistoimien suunnittelua jatkossa. Mitä vahvemmin taidot sekä osaamiset ja niiden kehittäminen ovat sidoksissa päivittäiseen, konkreettiseen toimintaan, sitä paremmin osaamisen kehittäminen tukee henkilöstön onnistumisen tunnetta ja oman työn hallintaa. Kun Etelä-Kymenlaakson kirjastojen osaamisalueet, osaamiskysymykset sekä arviointikriteerit oli valittu, tiedot syötettiin kyselyohjelmaan. Etukäteen kyselyä testasivat ohjasryhmäläiset sekä kahdeksan koehenkilöä. Heiltä saadun palautteen perusteella kyselyyn tehtiin vielä joitakin muutoksia. Kyselyyn jäi kuitenkin vielä joitakin kirjoitusvirheitä ja palveluosaamisen kysymysryhmässä esiintyi pieni toiminnallinen virhe, minkä vuoksi tuloksiin muodostui muutama marginaalinen poikkeama joidenkin kirjastojen osalta palveluosaamisen kysymysryhmän osalta. Kyse oli ohjelman automatisoidusta toiminnasta, joka pakottaa vastaajan valitsemaan vastausvaihtoehdot kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Tämä toiminto ei toiminut tässä kyselyn osassa ja niin muutamien kysymysten osalta vastaajilta oli määrittelemättä osaamistaso tai kehittymistarve. Virhe koski ainoastaan palveluosaamisen osaamisalueen muutamia kysymysryhmiä ja kirjastoista vain Kotkan pääkirjastoa, Kotkan lähikirjastoa ja kirjastoautoa sekä Haminan kirjastoja. Virheet olivat yhden vastauksen heittoja, eli joidenkin kysymysten osalta yksi vastaaja oli unohtanut antaa arvionsa osaamis- tai kehittymistasostaan. Yhden vastauksen heittoja esiintyi kirjastoautotoimintaa, kotipalvelua ja siirtokokoelmia, tukipalveluita, kaukopalvelua sekä elämyksellisiä kirjastopalveluita koskevissa kysymysryhmissä. Ennen kyselyn julkaisua siitä pidettiin erillisiä infotilaisuuksia henkilöstölle Haminan, Kotkan ja Pyhtään kirjastoissa (kts. taulukko 1). Miehikkälän ja Virolahden osalta henkilöstö ei päässyt osallistumaan näihin infoihin, mutta heille lähetettiin erillinen ohjeistus kyselystä samansisältöisenä kuin muulle henkilöstölle pidetyt infot. Tämän jälkeen henkilöstö sai kyselyyn sähköpostikutsun ja lyhyen ohjeistuksen kyselyyn vastaamisesta marraskuun alussa. Kirjastot saivat organisaatiokohtaisesti itse määritellä kyselyn potentiaalisen vastaajajoukon ja jokainen esimies ilmoitti oman kirjastonsa toivottujen vastaajien määrän hanketyöntekijälle. Kaikki kirjastot päätyivät potentiaaliseen vastaajajoukkoon, johon laskettiin mukaan vain kirjastojen vakinainen henkilökunta. Kyselyyn vastattiin julkisen linkin kautta, mikä mahdollisti vastaajien anonymiteetin säilymisen. Vastausaikaa kyselyn täyttämiselle oli alun perin kaksi viikkoa, mutta vastausaikaa pidennettiin yhdessä vastaajakirjastossa ilmenneiden pienten vastausepäselvyyksien vuoksi vielä kahdeksalla päivällä. Suurin osa kirjastojen henkilöstöstä kuitenkin vastasi kyselyyn alkuperäisen vastausajan puitteissa. Pyhtää, Miehikkälä sekä Virolahti jopa alittivat annetun vastausajan reippaasti. Kyselyaineistojen analyysi aloitettiin sitä mukaan, kun kirjastot vastasivat kyselyyn. Pienempi kirjastojen vastatessa nopeammin analyysit aloitettiin joulukuussa Pyhtään sekä Miehikkälän ja Virolahden 23

27 kirjastoista, edeten niiden jälkeen Haminan ja Kotkan aineistoihin. Kotkasta laadittiin kaksi analyysiä, joista toinen käsitti pääkirjaston ja toinen lähikirjastot ja kirjastoauto-osaston. Kirjastokohtaisiin analyyseihin ei liitetty mukaan osaamisen kehittämisen teoriaosuutta ja hankkeen etenemisen kuvausta. Ne käsittivät ainoastaan kunkin kirjaston tulosten analyysiosan kehittämisehdotuksineen, minkä lisäksi tämän kokonaisraportin ajateltiin antavan kirjastoille riittävästi teoriapohjaa sekä perustietoa osaamisen kehittämisen hankkeesta yleisesti. Kirjastokohtaisten analyysien lisäksi kyselystä laadittiin koko alueen kattava yhteisanalyysi, joka sisältyy tähän raporttiin. Kirjastojen yhteisanalyysin tuloksia ja tärkeimmäksi koettuja kehittämistarpeita käsiteltiin hankkeen ohjausryhmän kokoontumisessa tammikuun alussa. Tuolloin päätettiin alustavasti niistä painopisteistä, joita yhteisten kehittämistoimien ja koulutussuunnitelmien pohjaksi otettaisiin Etelä- Kymenlaakson alueella. Raportin lopussa on käyty tarkemmin läpi ehdotettuja ja käsiteltyjä painopisteitä. Kyselyn tulokset esiteltiin henkilöstölle kirjastokohtaisesti tammikuun lopussa Hankkeen lopussa ohjausryhmä kokoontui vielä kerran loppupalaveriin käymään läpi osaamisen kehittämisen jatkotoimenpiteitä ja hankkeen kulkua. 4.5 Vastaajien taustatiedot Osaamisen kehittämisen kohteena tässä hankkeessa olivat Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään sekä Virolahden yleiset kirjastot Etelä-Kymenlaaksossa. Kaikki kohdeorganisaatiot kuuluvat Kyyti kirjastoverkkoon ja tekevät runsaasti yhteistyötä. Kirjastojen yhteinen palvelualue kattaa viiden pääkirjaston, 6 lähikirjaston sekä kahden kirjastoauton voimin reilun asukkaan alueen. Osaamiskartoitus koski yhteensä noin 63 vakituista kirjastotyöntekijää. Etelä-Kymenlaakson osaamiskartoituskyselyyn tuli määräaikaan mennessä 61 vastausta. Potentiaalisia vastaajia oli yhteensä noin 63. Kirjastojen johtajat määrittelivät omien kirjastojensa osalta vastaavan henkilökunnan, esimerkiksi, vastaako myös ei-vakituinen henkilöstö ja ei-kirjastoammatillinen henkilöstö kyselyyn. Yhden kirjaston osalta kyselyyn oli vahingossa vastannut myös yksi harjoittelija, joten hänet lisättiin vastaajana mukaan potentiaaliseen vastaajajoukkoon. Kyselyn vastausprosentti oli 96,8 %, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä huomioiden, että kyselyyn vastaaminen oli henkilöstölle vapaaehtoista. Pienempien kirjastojen ja kirjastoyksiköiden osalta vastausprosentti oli täydet sata (Miehikkälä ja Virolahti, Pyhtää, Kotkan lähikirjastot sekä kirjastoauto), isommissa yksiköissä vastausprosentti oli hieman matalampi (Hamina 94,1 %, Kotkan pääkirjasto 96 %). Kyselyyn tarkempi vastausjakauma näkyy seuraavasta kuviosta 3. Kirjastokohtaisesti vastaajia oli Haminassa 16, Kotkassa 37, Miehikkälässä ja Virolahdella yhteensä 4 sekä Pyhtäällä neljä. Vastaajista 24

28 neljäkymmentäyksi ilmoitti pääasialliseksi työpisteekseen pääkirjaston, kolmetoista lähikirjaston sekä seitsemän kirjastoauton. Kyselyn vastaukset siis analysoitiin siten, että Hamina ja Pyhtää muodostivat omat analyysiyksikkönsä. Kotkan osalta vastaajajoukko jaettiin kahteen analyysiryhmään, pääkirjaston muodostaessa yhden vastaajaryhmään (24 hlö) sekä lähikirjastojen ja kirjastoauton muodostaessa toisen (13 hlö). Vastauksissa Kaakon kaksikko, isäntäkuntamallin mukaisesti kirjastopalveluita tuottavat Miehikkälä ja Virolahti käsiteltiin yhtenä analyysiyksikkönä. Kuvio 3. Vastaajat kirjastoittain Kaikista kyselyyn vastanneista suurimman henkilöstöryhmän muodostivat kirjastovirkailijat, joita oli lukumääräisesti 27 ja prosentuaalisesti 44,26 % kaikista vastaajista. Toiseksi isoin ryhmä olivat muut tehtävänimikkeet (18,03 %). Näiden vastaajien joukko koostui kolmesta kirjastoautovirkailijasta, kahdesta kirjastosihteeristä sekä kahdesta vahtimestarista. Yhden maininnan saivat lisäksi vastaava kirjastonhoitaja, erikoiskirjastovirkailija, kirjastoautopalvelujen hoitaja sekä harjoittelija. Kirjastohoitajia vastaajista oli seitsemän kappaletta (11,48 %) ja johtajatasoisia henkilöitä kyselyyn vastasi viisi (8,2 %). Kirjastoavustajia vastaajajoukkoon lukeutui neljä (6,56 %), informaatikkoja kolme (4,92 %) sekä kirjastoautokuljettajia ja osastonjohtajia kaksi kumpaakin (3,28 %). Kuvio 4. Henkilöstä tehtävänimikkeittäin 25

29 Kyselyn taustatiedoissa vastaajilta tiedusteltiin lisäksi heidän koulutuksestaan pyytämällä määrittelemään ylin koulutaso. Hieman yli puolet (54,1 %) vastaajista ilmoitti ylimmäksi koulutustasokseen ammattikoulu- tai opistotasoisen tutkinnon. Kuudesosalla (16,39 %) vastaajista oli maisterintutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Yhtä moni vastaajista ilmoitti ylimmäksi koulutustasokseen ylioppilastutkinnon sekä ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon (11,48 %). Vastaajista kahden ylin tutkinto oli peruskoulu (3,28), yhden lisensiaatti tai tohtorin tutkinto (1,64 %). Lisäksi yksi vastaaja määritteli koulutuksensa ryhmään muut, mutta ei yksilöinyt koulutustaan sen tarkemmin. Kuvio 5. Henkilöstön koulutustaso 5 Kyselyn tulokset Seuraavissa alaluvuissa on lyhyesti esitelty koko Etelä-Kymenlaakson aluetta koskevan kyselyanalyysin tuloksia. Tarkemmat osaamistaso- ja kehittymistarvetaulukot on luovutettu kirjastoille itselleen tarkempia analyysejä varten. 5.1 Toimintaympäristö Kyselyn tulokset osoittivat, että sekä toimintaympäristön tuntemuksen että asiakasosaamisen osaamistasot ovat Etelä-Kymenlaakson alueella hyvällä tasolla. Asiakasosaamisen kysymysryhmä sai koko kyselyn toiseksi parhaan keskiarvon (3,21) ja toimintaympäristökin sijoittui kuudenneksi kaikkien kysymysryhmien vertailussa keskiarvolla 2,79. Sekä toimintaympäristön että asiakaskunnan 26

30 monipuolinen tuntemus on perusedellytys toimiville ja kehittyville kirjastopalveluille ja lukujen valossa tilanne tutkimusalueella on erittäin hyvä Toimintaympäristön tuntemus Yleisenkirjaston osalta asiakaskunnan, oman kirjaston ja kunnan tuntemus on olennaista jokaiselle työntekijälle ja nämä osaamiset kohdeyhteisöissä hallittiin hyvin. Osaamiskysymysten keskiarvo 2,79 eli lähellä hyvän osaamisen rajaa. Oma tässä kysymysryhmässä arvioitiin eniten hyvän osaamisen tasolle (33,40 %). Sen vierustasot keräsivät mainintoja seuraavaksi eniten. Perus 25,51 % ja erittäin hyvän 20,80 %. Erinomaiseksi taidot arvioitiin 7,07 %:ssa vastauksista ja aloittelijan tasolle 9,43 %:ssa. EVO/ETO -taso päädyttiin valitsemaan vielä 3,79 %:ssa vastauksista, kuten kuviosta kuusi selviää. Toimintaympäristön tuntemuksen osaamiskysymyksissä paras löytyi kirjaston yhteisten toimintatapojen tuntemuksesta (ka. 3,67), kirjaston eri toimipisteiden tuntemuksesta (ka. 3,61), kirjaston hallinnon ja organisaation tuntemuksesta (ka. 3,44), osallistumismahdollisuuksien tuntemuksesta kirjaston päätöksentekoon (ka. 3,36) sekä paikallisen ja seudullisen kirjastoverkon tuntemuksesta (ka. 3,44). Selvästi heikommaksi keskiarvoltaan osaamisalueista jäi vain kirjasto- ja tietopalvelualan kansainvälinen tuntemus (ka.1,34), mutta myös ulkoisen toimintaympäristön tuntemusta koskevissa kysymyksissä koettiin heikommaksi. 0,0707 0,0379 EVO/ETO 0,0943 0,208 Aloittelijan Perus 0,2551 Hyvä 0,334 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 6. Toimintaympäristön tuntemuksen osaamistasot Toimintaympäristön tuntemuksen osalta kehittymistarpeet jakautuivat kuvion seitsemän mukaisesti. Suurta kehittymistarvetta koettiin 5,43 %:ssa osaamisista, kohtalaista 45,59 %:ssa ja kehittymistarvetta ei koettu 48,98 %:ssa. Vastauksissaan eniten tukea toivottiin kirjasto- ja tietopalvelualan kansainväliseen 27

31 tuntemuksen parantamiseen (ka. 1,87), kirjaston ns. kilpailijoiden ja heidän toimintatapojensa tuntemukseen (ka. 1,77), julkaisu- ja kustannustoiminnan kentän ja toimijoiden tuntemukseen, kirjaston yhteistyökummanneiden (ka. 1,67) sekä kansallisen kirjastoverkon tuntemuksen osalta (ka. 1,64). Vähiten kehittymistarvetta koettiin oman kirjaston toimintaympäristön tuntemusta hahmottavissa osaamiskysymyksissä, mm. kirjaston yhteisten toimintatapojen, kirjaston hallinnon ja organisaation sekä eri toimipisteiden tuntemuksessa. 0,0543 0,4559 0,4898 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 7. Toimintaympäristön tuntemuksen kehittymistasot Asiakas Asiakas oli yksi Etelä-Kymenlaakson kirjastojen vahvimpia osaamisia. Kokonaisuutena kysymysryhmä sai keskiarvon 3,21 eli jonkin verran hyvän osaamisen tason yläpuolelle. Vastaajien tarkka osaamisjakauma koko kysymysryhmästä on koottu kuvioon kahdeksan. Arviointiasteikon kaksi alinta tasosta keräsivät tuskin lainkaan mainintoja, mikä on erittäin positiivinen tulos. Oma arvioitiin selkeästi eniten hyvän osaamisen tasolle (43,24 %) ja toiseksi eniten vastauksia keräsi erittäin hyvän osaamisen taso (28,07 %). Perusosaamiseksi omat taidot määriteltiin 18,24 %:ssa vastauksista, kun taas erinomaiselle tasolle yllettiin hieman yli kahdeksassa prosentissa vastauksista. Tässä kysymysryhmän ainoastaan kaksi osakysymystä (asiakaspalvelua monikulttuurisessa toimintaympäristössä, asiakaspalvelun haastavat ongelmatilanteet) jäi keskiarvoiltaan alle hyvän osaamisen arvosanan, joskin nekin saivat vastaajilta hyvät arvosana (2,64 ja 2,8). 28

32 0,0041 0,0184 0,2807 0,082 0,1824 0,4324 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 8. Asiakasosaamisen osaamistasot Mielenkiintoista oli, että vaikka tässä kysymysryhmässä arvioitiin erittäin kovatasoiseksi, Etelä-Kymenlaakson kirjastojen henkilöstö koki silti vielä kehitettävää taidoissaan. Kehittymistarve arvioitiin 6,15 % suureksi ja 52,87 % kohtalaiseksi, kuten kuviosta yhdeksän käy ilmi. Kehittymishalukkuus on toisaalta ymmärrettävää, ovathan asiakaspalvelu, asiakkaiden ymmärtäminen sekä asiakaslähtöiset palvelut ovat kirjastolle yhä tärkeämpiä ja kirjastot, jotka tämän oivaltavat ovat etulyöntiasemassa. Koko alueen tasolla suurimmat kehittymistarpeet koettiin asiakaspalveluun liittyvien vaativien asiakaspalvelutilanteiden (esim. tyytymättömien asiakkaiden) sekä haastavien ongelmatilanteiden (esim. häiriökäyttäytyvät tai aggressiiviset asiakkaat) hallinnassa. Lisäksi asiakaspalvelu monikulttuurisessa toimintaympäristössä koettiin lähitulevaisuuden haasteeksi monissa kirjastoissa. 0,0615 0,5287 0,4098 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 9. Asiakasosaamisen kehittymistasot 29

33 5.2 Palvelu Palveluosaamisen alaisista kysymysryhmistä kaikille pakollisia olivat lainauspalveluosaamista sekä tietopalveluosaamista koskevat osa-alueet. Sen sijaan kaukopalveluosaamisen, kirjastoauton, kotipalveluita ja siirtokokoelmia, tukipalveluita sekä elämyksellisiä kirjastopalveluita koskeviin kysymyksiin vastaaminen oli valinnaista omasta tehtävänkuvasta riippuen Lainauspalvelu Lainauspalveluosaamisessa Etelä-Kymenlaakson kirjastolaisten oli koko kyselyn toiseksi parhaiten sijoittunut kysymysryhmä keskiarvojen valossa. Osaamisen kokonaiskeskiarvo oli 3,19. Osaamisen suurin enemmistö sijoitettiin luontevasti ylimmälle, erinomaiselle tasolle, mutta osaamistasoissa oli myös hajanaisuutta ja kaikki osaamistasot saivat mainintoja. Hajontaa aiheuttaa osaltaan se, että isommissa kirjastoissa jotkin lainauspalvelun tehtävät saattavat olla eriytettynä henkilöille niin, ettei koko henkilöstö osallistu niiden hoitamiseen. Esimerkiksi esimiehet osallistuvat vain harvoin lainauspalveluosaamisen alaisten tehtävien hoitamiseen. Samoin vaikkapa myöhästyneen aineiston laskutus ja perintä tai kassan tilitykset ja kassaraportit saattavat olla vastuina eriytettyjä tietyille henkilöille. Erinomaisen osaamisen ohella, erittäin hyvä ja hyvä saivat eniten mainintoja ja vastaavasti osaamisasteikon alkupäähän vastaajat sijoittivat osaamisena harvemmin, kuten seuraavasta kuviosta (Kuvio 10) voimme todeta. Parhaaksi vastaajat arvioivat osaamisensa lainauksessa, palautuksessa ja uusinnoissa (ka. 4,26), varauksissa ja varausten käsittelyssä (ka. 4,2), hyllyvarauksissa (ka. 4,15) sekä pikavarauksissa (ka. 4,05). Itsearvioinnissa selkeästi heikoimmat arviot omalle osaamiselle annettiin myöhästyneen aineiston laskutukselle ja perinnälle sekä kassan tilityksille (ka. 1,75). EVO/ETO 0,2825 0,1009 0,0694 0,1349 Aloittelijan Perus Hyvä 0,2005 0,2119 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 10. Lainauspalveluosaamisen osaamisjakauma 30

34 Lainauspalveluosaamisen kehittymistarpeiden keskiarvo oli 1,35 eikä enemmistössä kysymyksissä koettu merkittäviä kehittymistarpeita, kuten kuviosta 11 käy ilmi. Kohtalaista kehittymistarvetta koettiin 24,34 %:ssa ja suurta kehittymistarvetta 5,30 %:ssa kaikista vastauksista. Eniten vastaajat Etelä- Kymenlaakson alueella ilmaisivat kehittymishalukkuutta ensiaputaitojen osalta, mutta myös myöhästyneen aineiston laskutus ja perintä sekä kirjaston henkilökunnan sijaistaminen muilla osastoilla ja toimipisteissä olivat korkeimmat kehittymisarvot saaneiden osaamisten listalla. 0,053 0,2434 0,7037 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 11. Lainauspalveluosaamisen kehittymistasot Tietopalvelu Tietopalvelu on paljolti riippuvaista paitsi tiedoista ja taidoista, myös toimintaympäristöstä ja asiakaskunnan tiedontarpeista. Osaaminen on kuitenkin alan ydinosaamista, jota tulee ylläpitää ja päivittää jatkuvasti. Tietopalvelua koskevissa osaamiskysymyksissä hajontaa olikin jonkin verran, kuten odottaa saattoi. Eniten ja yhtä suuret osuudet osaamiskokonaisuudesta lohkaisivat hyvä osaamistaso sekä erittäin hyvä osaamistaso (25,18 %). Myös perus keräsi hienoisesti yli 20 % osaamisesta. Ilahduttavaa oli erinomaisen osaamisen 13 % osuus kahden alimman tason jäädessä alle kymmenen prosentin osuuksiin. Tarkat prosentit on koottu vielä kuvioon 12. Tietopalveluosaamista koskeva osaamiskokonaisuus sijoittui kaikkien kysymysryhmien vertailussa sijalle viisi keskiarvolla 2,9 eli aivan hyvän osaamisen alapuolelle. Etelä-Kymenlaakson vastaajat arvioivat osaamisensa parhaaksi perustiedonhaussa (ka. 4,11), tiedonhauissa virkailijakäyttöliittymästä (ka. 3,74), tarkennetuissa tiedonhauissa (ka. 3,67), hakujen rajaamisessa (ka. 3,57) sekä erilaisten hakutapojen käyttämisessä (ka. 3,49). Heikommat arviot henkilöstö antoi vastaavasti vapaiden verkkoaineistojen tuntemuksesta tiedonhaussa (ka. 1,77), 31

35 kotimaisten erityiskirjastojen ja niiden kokoelmien tuntemuksesta (ka. 1,79), Boolen operaattoreiden käytöstä (ka. 2,15), sekä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tuntemuksesta (ka. 2,18). 0, % 0,0843 0,2518 0,0773 0,2049 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 12. Tietopalveluosaamisen osaamisjakauma Tietopalveluosaamisen taidoissa koko Etelä-Kymenlaakson alueella koettiin melko paljon kehittymistarpeita. Kohtalaiseksi tarve mainittiin 41,92 %:ssa ja suureksi 8,4 %:ssa vastauksista. Vahvimmat kehittymistarpeet ilmaistiin vapaiden verkkoaineistojen tuntemuksessa, kotimaisten erityiskirjastojen ja niiden kokoelmien tuntemuksessa, hakukoneiden tuntemuksessa ja monipuolisessa käytössä, Boolen operaattoreiden käytössä, tiedonhaun tulosten arvioinnissa ja lähdekriittisyydessä sekä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tuntemuksen kohdalla. 0,0843 0,4192 0,4965 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 13. Tietopalveluosaamisen kehittymistasot 32

36 Olennainen osa tietopalvelua on erilaisten tietoaineistojen ja tietokantojen tuntemus. Siksi kyselyssä tiedusteltiin erikseen vastaajien tuntemusta erilaisista tietolähteistä. Kysymysten laadinnassa piti huomioida usean eri kirjaston tarpeet ja siten esim. isossa kaupunginkirjastossa tarvittavien tietokantojen tuntemus ei välttämättä ole ollenkaan tarpeen pienemmässä kunnankirjastossa. Samoin isommassa kirjastossa henkilöstön työtehtävät ja työskentelypiste vaikuttavat tietopalvelutaitojen kehittymiseen ja ylläpitämiseen. Myös asiakaskunnan tarpeet määrittävät pitkälle, millaisia tiedonlähteitä kirjastoissa tarvitaan. Tämän kysymysryhmän kohdalla onkin huomioitava eri kirjastojen toimintaympäristö ja henkilöstön erilaiset tehtävät, varsinkin kun tarkastellaan kirjastokohtaisia analyysejä. Tiedonlähteiden tuntemuksessa näkyvät kyselyyn osallistuneiden kirjastojen erilaisuus. On paljon tiedonlähteitä, joita ei hallita vielä tai joiden osaamista ei tarvita (32,08 %). Melko isossa osassa alimman tason, EVO/ETO tason maininnoista lienee syynä, ettei tietyissä kirjastoissa tai tehtävissä tarvita kyseisten tiedonlähteiden tuntemusta. Vastaavasti osaamista on melko niukasti ylimmällä, erinomaisella tasolla (1,87 %), mutta ylätasoiltakin osaamista silti löytyy alueen kirjastoista kaikkien kysyttyjen tiedonlähteiden osalta vähintään erittäin hyvältä tasolta. Aloittelijan taso ja hyvä osaamistaso saivat lähes yhtä paljon mainintoja ja hieman niitä enemmän vastaajat kokivat omakseen perusosaamisen tason (22,25 %). Tarkat prosenttiosuudet on koottu kuvioon 14. Kokonaiskeskiarvoltaan kysymysryhmä jäi koko kyselyn tasolla matalalle arvolla 1,58 eli keskiarvon valossa jäi alle perusosaamisen tason. Vastaajat arvioivat hallitsevansa tiedonlähteistä parhaiten kirjastojen yhteistietokannat (ka. 2,34), kotimaiset artikkelitietokannat (ka. 2,26) sekä e-lehdet (ka. 2,16). Heikoimmat osaamisarviot annettiin kotimaisille ja ulkomaisille erikoistietokannoille, muiden muistiorganisaatioiden tietokannoille, tilastoaineistolle sekä ulkomaisten kirjastojen tietokannoille. 0,0773 0,0187 EVO/ETO Aloittelijan 0,1838 0,3208 Perus Hyvä 0,2225 0,1768 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 14. Tiedonlähteet osaamisjakauma 33

37 Kun osaamistasot tiedonlähteiden kohdalla koettiin heikommiksi, vastavuoroisesti kehittymistarpeet näiden osaamisten osalta arvioitiin merkittäviksi. Kysymysryhmä oli yksi koko kyselyn vertailussa korkeimmat kehittymisarvot saaneita kokonaisuuksia. Suurta kehittymistarvetta koettiin jopa 22,25 % ja kohtalaiseksikin tarve koettiin vielä 35,71 %:ssa määrityksistä. Yksittäisistä osaamiskysymyksistä vastaajat antoivat kriittisimmät arvot tiedonlähteistä E-kirjoille, muiden muistiorganisaatioiden tietokannoille, paikallisille tietokannoille, musiikkialan tietokannoille, tilastoaineistoille sekä kirjallisuustietokannoille. Myös muissa osakysymyksissä koettiin kohtalaisia ja suuria kehittymistarpeita. 0,2225 0,3571 0,4204 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 15. Tiedonlähteet kehittymistasot Kyselyn vastaajia pyydettiin lisäksi vielä avoimessa kysymyksessä mainitsemaan, mikäli heillä oli lisäksi jonkin aiheen tai alan tietolähteiden osalta erityisen hyvä tuntemus. Neljä vastaajaa käytti tätä vastausmahdollisuutta. Vastauksissa mainittiin kahdesti musiikkiaiheiset tiedonlähteet. Lisäksi yksittäisiä mainintoja saivat historia, digitoidut aineistot, fantasia, scifi, hevosurheilu, liiketalouden tiedonlähteet sekä Ellibs Kaukopalvelu Kaukopalvelu on kyselyn kysymysryhmistä ensimmäinen, josta vastaajien oli mahdollista hypätä yli, mikäli ei kuulunut heidän toimenkuvaansa eikä heillä muutoin ollut mainittua osaamista. Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa 25 henkilöä vastasi, että kaukopalvelu kuuluu heidän nykyiseen tehtävänkuvaansa. Lisäksi 9 henkilöä kertoi, että ei kuulu heidän nykyiseen tehtävänkuvaansa, mutta heillä on silti kyseistä osaamista. Kaukopalveluosaamista koskeviin kysymyksiin vastasi siten 34 henkilöä. 34

38 Kaukopalveluosaamisen kysymysryhmän keskiarvo oli Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa 2,27 eli osaamistasojen määrityksen mukaan hieman perusosaamisen yläpuolella. Tarkastelussa tulee huomioida, että vastaajien joukossa oli henkilöitä, jotka eivät tällä hetkellä hoida kyseistä tehtäväkenttää. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa vastausjakaumaan. Hyvin lähellä määritellyistä osaamistasoista toisiaan olivat hyvä osaamistaso (23,95 %), perusosaamisen taso sekä EVO/ETO taso (21,85 %). Erittäin hyväksi omat taidot kaukopalveluosaamisen kohdalla koettiin 16,39 %:ssa vastauksista ja erinomaiseksi vielä 7,56 %:ssa. Aloittelijan taso mainittiin vastauksissa vielä 8,4 %:ssa, kuten kuviosta 16 selviää. Parhaiten vastaajat kokivat hallitsevansa saapuvien kaukolainojen käsittelyn (ka. 3,03), kaukopalvelupyyntöjen tekemisen (ka. 2,91) sekä lähtevien kaukolainojen käsittely (ka 2,82). Osaamisen heikommat kohdat löytyivät ulkomaisen kaukopalveluverkon tuntemuksesta (ka. 1) sekä kaukopalvelun laskutuksesta ja kustannustehokkaasta toiminnasta (ka. 1,5). 0,1639 0,2395 0,0756 0,2185 0,2185 0,084 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 16. Kaukopalveluosaamisen osaamisjakauma Kaukopalvelun osalta kehittymistarvetta ei enemmistössä osaamiskysymyksistä koettu, kuten kuviosta 17 käy ilmi. Kaikkien kysymysryhmien vertailussa kaukopalvelu oli häntäpäässä. Kehittymistarpeet määriteltiin kokonaisuudesta suuriksi 9,7 %:ssa ja kohtalaisiksi 25,74 %:ssa. Yksittäisistä osaamiskysymyksistä ainoastaan ulkomaisen kaukopalveluverkon tuntemus sai muita 35

39 merkittävästi korkeamman keskiarvon, mutta kehittymistarvetta koettiin myös muun muassa kotimaisen kaukopalveluverkon tuntemuksessa, kaukopalvelupyyntöjen tekemisessä sekä kaukopalvelun laskutuksen ja kustannustehokkaan toiminnan kohdalla. 0,097 0,2574 0,6456 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 17. Kaukopalveluosaamisen kehittymistasot Kirjastoauto Kirjastoautotoimintaa koskevan kysymysryhmän kohdalla vastaajien oli mahdollista hypätä siitä yli, mikäli ne eivät heidän toimenkuvaansa kuulu eikä heillä muutoin ole mainittua osaamista. Etelä-Kymenlaakson alueella 12 vastaajaa ilmoitti kirjastoautotoimintaa koskeva osaamisen kuuluvan tällä hetkellä heidän tehtävänkuvaansa. Lisäksi 6 vastaajaa ilmoitti hallitsevansa kyseistä osaamista, vaikka tehtävät eivät tällä hetkellä heille kuulu. Kokonaisvastaajamäärä oli siten 17. Näistä kahdeksalla oli kirjastoautokuljettajan pätevyys ja neljällätoista kirjastoammatillinen pätevyys. Kirjastoautotoimintaa koskevan osaamisen keskiarvoksi Etelä-Kymenlaaksossa muodostui 1,66 eli perusosaamisen ja hyvän osaamisen välillä. Kyseisiin osaamistasoihin ja kehittymistarpeisiin vaikuttaa osaltaan, että osalla kirjastoautohenkilöstöstä voi olla kuljettajan pätevyys ja osalla kirjastoalan pätevyys, 36

40 mutta ei välttämättä molempia. Iso osa kysymysryhmän kysymyksistä koski selkeästi ajoneuvoon liittyvää osaamista, koska muut työn osa-alueet on sisällytetty muihin kysymysryhmiin. Tämä selittää pitkälle EVO/ETO vastausten suuren määrän (49,80 %). Tasoista, joilla osaamista oli, eniten mainintoja sai hyvä (16,60 %), mutta lähes yhtä paljon erittäin hyvä (15,42 %). Aloittelijan tasolle jäätiin kaikkein harvimmin (3,56 %) ja ylin, erinomaisen osaamisen taso sekä perusosaamisen taso olivat lähes tasoissa. Tarkat prosentit selviävät vielä kuviosta 18. Parhaaksi oma koettiin kirjastoautotyöhön liittyvien työhyvinvointinäkökohtien hallinnassa (ka. 2,25), kirjastoammatillisessa pätevyydessä (ka. 2,7) sekä kirjastoauton kuljettamiseen liittyvissä logistisissa ratkaisuissa (ka. 1,94). Lisäksi kuljettajan ammattipätevyys ja sen ylläpitäminen, kirjastoauton ajaminen sekä kirjastoauton kuljettamiseen liittyvän paineensietokyvyn saivat muita korkeammat keskiarvot. Heikompia, keskiarvoltaan alle aloittelijan tason jääneitä osaamiskysymyksiä tässä kysymysryhmässä olivat kirjastoauton pienkorjaustyöt (ka. 0,82) sekä linjakilpiohjelman hallinta ja ylläpito (ka. 0,94). 0,0751 0,1542 0,166 0,498 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen 0,0711 0,0356 Kuvio 18. Kirjastoautoon liittyvän osaamisen osaamisjakauma Kirjastoautotoiminnan osalta ei koettu merkittäviä kehittymistarpeita vertailtaessa koko kyselyn keskiarvoja. Kysymysryhmän sisällä kehittymistarvetta ei esiintynyt lainkaan noin kuudessakymmenessä prosentissa vastauksista. Suureksi tarve koettiin 9,13 %:ssa ja kohtalaiseksi 30,56 %:ssa. Kehittymistarpeen arviointiin vaikuttavat kuitenkin ne vastaajat, jotka vastasivat kysymysryhmään, mutta eivät omaa selkeästi kirjastoautoon liittyvää osaamista. Tuolloin myös kehittymistarpeet todennäköisesti arvioidaan tasolle yksi, eli kehitettävää ei ole. 37

41 Kirjastoautoa koskevissa osaamisissa vastaajat antoivat korkeimmat kehittymisarvot kirjastoammatilliselle pätevyydelle, linjakilpiohjelman hallinnalle ja ylläpidolle sekä kirjastoautotyöhön liittyville työhyvinvointinäkökohtien hallinnalle. 0,0913 0,3056 0,6032 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 19. Kirjastoautoon liittyvän osaamisen kehittymistasot Kotipalvelu ja siirtokokoelma Kotipalvelua ja siirtokokoelmia koskevat kysymykset olivat myös valinnaisia, ylihypättävä osaamisalue. Koko Etelä-Kymenlaakson alueella 24 henkilöä vastasi, että kuuluu heidän nykyiseen tehtävänkuvaansa sekä kuusi henkilöä, että kyseiset tehtävät eivät kuulu heidän nykyiseen tehtävänkuvaansa, mutta heillä on alan osaamista. Kotipalvelua ja siirtokokoelmia koskeviin osaamiskysymyksiin vastasi näin ollen 30 vastaajaa. Kotipalvelu ja siirtokokoelmat ovat kirjastopalveluina vakiintunutta ja säännöllistä toimintaa, mutta eivät välttämättä osa jokapäiväistä tekemistä ja toiminnan erilaiset vastuut ja vaiheet saattavat olla jaettuina eri henkilöille tai ne on keskitetty vain joillekin henkilöstöstä. Kirjastoissa joudutaan lisäksi usein tasapainoilemaan niukkojen resurssien kanssa eikä aikaa aina ole kotipalveluasiakkaille ja siirtokokoelmista huolehtimiselle. Nämä seikat selittävät osaltaan EVO/ETO tason yleisyyden (32,86 %). 38

42 Tasoista, joilla osaamista oli useimmin, mainittiin hyvä (20 %) ja seuraavaksi eniten oma sijoitettiin perusosaamisen tasolle (16,67 %). Vähiten omien taitojen koettiin vastaavan erinomaista osaamista, vaikka tältäkin osaamistasolta taitajia löytyi neljän osaamiskysymyksen kohdalla. Tosiksi ylimmälle, erittäin hyvälle tasolle sijoitettiin 13,18 %:ssa vastauksista ja vielä aloittelijan tasolle 11,90 %:ssa. Parhaiten osaamisista koettiin hallittavan aineiston valinta kotipalveluasiakkaille (ka. 2,83), kotipalvelutoiminnan logistiikasta huolehtiminen (ka. 2,6) sekä aineiston valikointi lähteviin siirtokokoelmiin (ka. 2,17). Vastaavasti heikoimmaksi mainittiin siirtokokoelmien tilaamisessa omaan kirjastoon sekä siirtokokoelmista ja kotipalvelutoiminnasta tiedottamisessa ja palvelujen markkinoinnissa. 0, % 0,1381 0,1667 0,3286 0,119 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 20. Kotipalvelun ja siirtokokoelmien osaamisjakauma Kotipalvelun ja siirtokokoelmien osalta enemmistössä osaamisista ei koettu kehittymistarvetta (68,06 %). Tarve kehittää omaa osaamista ilmoitettiin kohtalaiseksi 21,99 %:ssa ja suureksi 9,95 %:ssa osaamisista. Kehittymisarvot olivat melko tasaiset kaikkien osaamiskysymysten kohdalla. Ainoastaan aineistojen tilaaminen omaan kirjastoon sai muita selvästi korkeamman tarvearvon. 0,0995 0,2199 0,6806 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 21. Kotipalvelun ja siirtokokoelmien kehittymistasot 39

43 5.2.6 Tukipalvelut Pienemmille kirjastoille on ominaista, että useat henkilöt vastaavat myös ns. tukipalveluista, kuten vahtimestaritehtävistä sekä pienistä toimistotehtävistä. Isommissa kirjastoissa kyseiset tehtävät taas on usein keskitetty muutamille henkilöille. Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa 26 vastaajaa ilmoitti kyseisten tehtävien kuuluvan tällä hetkellä omiin tehtäviin sekä viisi vastaajaa, että heillä on muutoin aiheen osaamista. Kokonaisvastaajajoukon muodosti 31 henkilöä. Tämänkin kysymysryhmän tehtäväkenttä koostui hyvin monenlaisista yksittäisistä tehtävistä, joten hajonta EVO/ETO vaihtoehdon kohdalle oli melko runsas 25,87 % (kts kuvio 22). Kysymysryhmän keskiarvoksi muodostui 2,43, mikä on koko kyselyn tasolla puolivälin tuntumassa. Alimman tason jälkeen oma sijoitettiin isoimmassa osassa kysymyksistä hyvän osaamisen kohdalle (21,39 %). Aloittelijan osaamiseksi taidot koettiin vain harvoin ja loput tasoista, erinomainen, erittäin hyvä sekä perus olivat lukemiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kirjastojen painottui selvästi kolmelle ylimmälle tasolle. Vahvoja yksittäisiä osaamisalueita oli Etelä-Kymenlaaksossa useita. Heikommaksi taas koettiin kysymyksistä ainoastaan laskutus ja laskujen käsittely, työvuorolistojen teko, arkistointi sekä tilastointi. EVO/ETO 0,1617 0,2587 Aloittelijan Perus 0,1542 0,2139 0,1567 0,0547 Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 22. Tukipalveluiden osaamisjakauma 40

44 Osaamistason ollessa melko hyvä ja ehkäpä myös tehtävien luonteen vuoksi, kehittymistarvetta ei koettu enemmistössä osaamiskysymyksistä. Prosenttiosuudet on koottu kuvioon 23. Kehittymistarve koettiin suureksi 6,39 %:ssa ja kohtalaiseksi 21,48 %:ssa vastauksista. Tärkeimpinä kehittämiskohteina vastaajat pitivät työn turvallisuusnäkökohtien hallintaa, tilastointia, arkistointia sekä työvuorolistojen tekoa. 0,0639 0,2148 0,7212 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 23. Tukipalveluiden kehittymistasot Elämykselliset kirjastopalvelut Kyselyssä oman kysymysryhmänsä muodostivat ns. elämykselliset kirjastopalvelut. Kyselyssä niillä tarkoitettiin kirjaston erilaista virikkeellistä ja luovaa, suhteellisen säännöllistä palvelutoimintaa. Elämyksellisiä kirjastopalveluita ovat esimerkiksi kirjavinkkaus, satutunnit, nukketeatteri, lukupiirit, pelitapahtumat ja lukukoiratoiminta. Tämän kysymysryhmän sisällä osaamiset ovat keskenään kovin erilaisia ja vastuualueena voivat kuulua eri henkilöille henkilökohtaisen mielenkiinnon, opintojen tai harrastuneisuuden pohjalta, joten osaamistasojen kokonaiskeskiarvoista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä päätelmiä. Myös tässä kysymysryhmässä EVO/ETO tason suuri osuus (40,50 %) johtunee kysymysryhmän osaamisen erilaisuudesta, vaikka niillä tiettyjä yhteisiä nimittäjiä onkin. Kyseiset tehtävät kuuluvat kysely hetkellä Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa 21 henkilön tehtävänkuvaan ja lisäksi neljällä henkilöllä oli muutoin alan osaamista. Vastaajajoukko oli siis 25 henkilöä. 41

45 Osaaminen elämyksellisten kirjastopalveluiden alla oli hyvin moninaista ja kaikilta kysytyiltä osaamisista löytyi osaajia. Ylimpään, erinomaiseen osaamiseen samaistuttiin harvimmin (2,5 %), mutta tältäkin tasolta osaajia löytyi neljän osaamiskysymyksen kohdalla (kirjavinkkaus, satutunnit, lukukoiratoiminta, elokuvanäytösten järjestäminen). Myös erittäin hyvälle tasolle noustiin 8,50 %:ssa ja sen vierustaso, hyvä, jolla henkilön on itsenäistä, ylsi 13,50 % osuuteen. Perus vei kokonaisuudesta 19 % ja aloittelijan 16 %. Vahvinta oli satutuntien suunnittelun ja toteutuksessa (ka. 2,72), kirjavinkkauksessa (ka. 2,2), sekä elokuvanäytösten järjestämisen (ka. 1,56). Keskiarvoiltaan heikommiksi osakysymyksistä jäivät lukukoiratoiminta (ka. 0,44), nukketeatterihetket (ka. 1) sekä pelitapahtumien järjestäminen (ka. 1,04). Kuitenkin tulosten lähempi tarkastelu on tässäkin paikallaan. Esimerkiksi lukukoiratoiminnasta alueella on erittäin hyvää ja erinomaista osaamista kahden muunkin mainitun elämyksellisten kirjastopalveluiden tuottamisessa vahvaa osaamista on alueella. Kysymysryhmässä tiedusteltiin vielä erikseen vastaajien vinkkaustaitoja eri kohderyhmille vinkatessa. Parhaimmaksi vinkkaustaidot koettiin lapsille vinkatessa (ka. 1,96) ja nuorille vinkkaaminen koettiin hieman vieraampana (ka. 1,78) aikuisten vinkkauksen jäädessä näiden välille (ka. 1,8). 0,025 0,085 EVO/ETO 0,135 0,405 Aloittelijan Perus 19% 16% Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 24. Elämyksellisten kirjastopalveluiden osaamisjakauma Elämyksellisten kirjastopalveluiden kodalla vastaajat kokivat kehittymistarpeita hieman yli puolessa vastauksistaan. Keskiarvojen vertailussa koko kyselyn tasolla kysymysryhmät sijoittuivat melko korkealle. Etelä-Kymenlaakson alueella kehittymistarpeista korostuivat erikoiskirjavinkkaukset, lukupiirit, pelitapahtumien järjestäminen sekä kirjavinkkaus. Erilaisille kohderyhmille vinkatessa eniten kehittymishalukuutta oli aikuisille vinkkauksessa ja vähiten kehitettävää vastaajilta oli, kun kohdeyleisönä ovat lapset. 42

46 18, , , Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 25. Elämyksellisten kirjastopalveluiden kehittymistasot Elämyksellisten kirjastopalveluiden kysymysryhmässä vastaajaa pyydettiin vielä avoimessa kysymyksessä kertomaan, mikäli kysymysten ulkopuolelle jäi jotakin sellaista elämyksellistä palvelutoimintaa, jonka toteuttamiseen vastaaja osallistuu. Kuusi vastaaja jätti avoimen vastauksen. Vastauksissa mainittiin musiikkileikkitoiminta, muut kuin kirjastoaineiston näyttelyt, kirjavinkkaus verkossa, levyraadit, tilaisuuksien järjestäminen, elokuvanäytöksien alustukset ja erilaiset luennot sekä kirjastonkäytön opetus, runopiiri, kirjojen muovituskurssi, lasten- ja nuortentapahtumia järjestäminen valtakunnallisen, alueellisen tai paikallisen teeman mukaisesti (lukuviikko, satuviikko ym.), lasten ja aikuisten yhteiset workshopit, vauvakerho (loruja, tanssia yms. 0-3-vuotiaille) sekä erilainen koululaisille järjestetty toiminta (kirjaston esittelyt, seikkailurata kirjastossa). Osaa mainituista osaamisista on kartoitettu vielä kyselyn muissa osioissa, mutta hyvä, että vastaajat toivat niitä esille jo tässä. 5.3 Kokoelma- ja sisältö Kokoelmaosaamisen kysymysryhmistä vastaajat saattoivat tarvittaessa hypätä yli aineiston hankintaa ja kokoelmien kehittämistä sekä luettelointia ja sisällönkuvailua koskevista kysymyksistä. Kaikille pakollisia kysymyksiä olivat sen sijaan kokoelman hoito ja ylläpito sekä kokoelmien ja sisältöjen tuntemusta koskevat osa-alueet Aineiston hankinta sekä kokoelmien kehittäminen Koko Etelä-Kymenlaakson alueella 34 henkilö vastasi aineiston hankintaa, valintaa ja kokoelmien kehittämistä koskevan valinnaisen kysymysryhmän osaamiskysymyksiin. Kolmekymmentä vastaajaa ilmoitti aineiston hankinnan ja kokoelmien kehittämisen kuuluvan heidän nykyiseen tehtävänkuvaansa. 43

47 Lisäksi neljällä vastaajalla oli aihealueen osaamista muutoin. Tähän kokoelmatyön osaan liittyvät osaamisalueet olivat henkilöstön hallussa erittäin hyvin. Osaamiskysymysten keskiarvo oli 2,73 ja koko kyselyn keskiarvojen vertailussa se sijoittui kymmenen parhaan joukkoon. Osaamisen enemmistön osaamisympyrästä halkaisevat hyvä (27,35 %) sekä erittäin hyvä (25 %). Ylimmälle, erinomaiselle tasolle oma sijoitettiin 8,82 % vastauksista ja kaikista osaamiskysymyksistä vain kahden kodalla ei ylletty kertaakaan ylimmälle tasolle (kokoelmanarviointimenetelmien tuntemus sekä kokoelmien kehittäminen suhteessa alueelliseen kirjastoverkkoon). Taidot olivat siinä määrin hyvin hallussa, että kahdelle alimmalle osaamistasolle jäätiin vain harvoin. Perusosaamiseksi taidoista määriteltiin 17,94 %. Etelä-Kymenlaakson kirjastojen selkeät vahvuudet kokoelmatyössä löytyivät aineiston valinnasta ja hankinnasta (ka. 3,47), kokoelmapolitiikan tuntemuksesta (ka. 3,26) sekä materiaalitarjonnan ja hankintakanavien tuntemuksesta (ka. 3,18). Heikohkoksi jäivät ainoastaan kokoelmanarviointimenetelmien tuntemus (ka. 1,85) sekä lehtihankintojen hoitaminen (ka. 1,85). 25% 0,0882 0,1029 0,1059 0,1794 0,2735 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 26. Kokoelmatyön osaamisjakauma 44

48 Kokoelmatyön osalta kehittymistarpeiden keskiarvo oli 1,56, mikä koko kyselyn vertailussa sijoittui melko matalalle. Enemmistössä osaamisia kehittymistarvetta ei myöskään koettu (57,35 %). Tarve oli suuri 13,24 % ja kohtalainen 29,41 % osaamisista. Asiat, joille vastaajat toivoivat eniten tukea, olivat kokoelmanarviointimenetelmien parempi tuntemus (ka. 2,03), kokoelmien kehittäminen suhteessa alueelliseen kirjastoverkkoon (ka. 1,65) sekä kirjaston kokoelmien seuranta ja arviointi yleisesti (ka. 1,62). 0,1324 0,2941 0,5735 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 27. Kokoelmatyön kehittymistasot Luettelointi ja sisällönkuvailu Luetteloinnin ja sisällönkuvailun osaamista löytyi koko kyselyalueella 27 henkilöltä. Näistä 22 hoitaa tehtäviä osana nykyistä tehtävänkuvaansa ja 5 henkilöä omaa muutoin alueen osaamista. Osaaminen oli kyselyalueen vahvimpia taitoja keskiarvojen valossa sijoittuen kymmenen parhaan joukkoon koko kyselyn vertailussa arvolla 2,74 (kts. taulukko 6). Valtaosan henkilöstön tasomäärityksistä (59,93 %) sijoittaa osaamisen itsenäisen ja kehittävän osaamisen alueille hyvästä osaamisesta erinomaiseen osaamiseen. Perusosaamiseksi luetteloinnin ja sisällönkuvailun taidot koettiin 25,59 %:ssa vastauksista kahden alimmaisen tason jäädessä reilusti alle kymmenen prosentin osuuksiin. Kaikki tarkat prosenttiosuudet on vielä koottu kuvioon

49 Kirjastot antoivat heikoimman arvionsa luetteloinnin ja sisällönkuvailun kohdalla annettiin ONKI-palvelun käytölle (1,7), muutoin osaamistasot olivat korkeat (ka. 2,48-3,26). Parhaaksi mainittiin YKLjärjestelmän tuntemuksessa (ka. 3,26), VESA-verkkosanastojen tuntemuksessa ja käytössä (ka. 3,19) sekä täydennysluetteloinnissa (ka. 3.15). 0,0606 0,0673 0,0774 EVO/ETO 0,2323 Aloittelijan Perus 0,2559 Hyvä 0,3064 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 28. Luetteloinnin ja sisällönkuvailun osaamisjakauma Kehittymistarpeita koettiin luetteloinnin ja sisällönkuvailun suhteen 44,44 %:ssa kysymyksistä joko suurena tai kohtalaisena ja 55,56 % kehitettävää ei koettu. Koko kyselyn keskiarvovertailussa ryhmän arvo oli 1,5 jääden vertailun häntäpäähän. Tärkeimpinä kehittämiskohteina vastaajat kokivat alkuperäisluetteloinnin (ka. 1,7), luettelointiformaattien tuntemuksen (ka. 1,67), luettelointisääntöjen tuntemuksen, ONKI-palvelun käytön sekä kirjastojärjestelmän luettelointiohjelman ominaisuuksien ja käytän tuntemuksen (ka. 1,59). 0,0572 0,3872 0,5556 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 29. Luetteloinnin ja sisällönkuvailun kehittymistasot 46

50 Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi osaamistasoa ja kehittymistarvetta erilaisten aineistojen luetteloinnista. Vaikka luettelointi on periaatteessa samanlaista, eri aineistolajien luetteloinnissa on omat eronsa ja niiden taitaminen on oma osaamisalueensa. Esimerkiksi musiikin luettelointi on erikoisaineistojen osalta hyvin vaativaa. Samoin esimerkiksi e-aineistojen luettelointi on kuulunut kirjastojen osaamiseen vasta vähän aikaa ja hakee vielä muotoaan. Mainittuja aineistoja olivat monografiat, musiikkiaineistot, avaineistot, e-aineistot sekä vieraskielinen aineisto. Näistä tutuinta oli monografioiden luettelointi (ka. 2,33) ja vastaavasti heikoimmaksi arviointiin e-aineistojen (ka. 0,78) ja av-aineistojen luetteloinnissa (ka. 1,56). Näiden taitojen suhteen ei enemmistössä koettu kehittymistarvetta (60 %) ja kehittymistarpeiden arvot olivat kysymysryhmän sisällä melko tasaiset Kokoelman hoito ja ylläpito Kokoelman hoitoon ja ylläpitoon liittyvissä osaamiskysymyksissä Etelä-Kymenlaakson kirjastojen oli keskiarvoltaan kaikkien osaamisalueiden neljänneksi korkeimmalla tasolla keskiarvolla 2,94, kuten taulukosta kuusi voidaan nähdä. Osaaminen oli osaamisasteikon mukaan siis lähes hyvän osaamisen tasolla. Osaamisen enemmistö jakautui kolmelle ylimmälle tasolle (64,91 %). Ylin erinomainen sai ilahduttavasti jopa 19,67 % osuuden, kuten kuviosta 30 käy ilmi. Aloittelijan tasolla oltiin vain harvoin (5,25 %) ja osaamista ei ollut tai sitä ei koettu tarvittavan 12,79 % osuudessa. Alatasoista perusosaamisen kohdalle oma sijoitettiin vielä 17,05 %:ssa vastauksista. Parhaat osaamisarvosanat oli annettu aineiston hyllytykselle ja kokoelman yleiskunnon tarkastelulle (ka. 3,89), aineiston poistamiselle (ka. 3,62), aineiston varastoinnille (ka. 3,36) sekä aineiston valmistelulle lainauskuntoon (ka. 3,25). Heikoimmat arvosanat osakysymyksistä saivat saapuvan aineiston vastaanottaminen (ka. 1,75) sekä aineiston korjaus (ka. 2,15), mutta esimerkiksi näiden osaamisten kohdalla vastaajissa oli paljon sellaisia, jotka määrittelivät, etteivät tarvitse kyseistä osaamista. 0,1967 0,1279 0,0525 EVO/ETO Aloittelijan Perus 0,2049 0,2475 0,1705 Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 30. Kokoelman hoidon osaamisjakauma 47

51 Hyvän osaamistason ja osaamisalueen sisältöjen vuoksi alueen kehittymistarpeen keskiarvo oli yksi koko kyselyn alhaisimpia keskiarvolla 1,32. Jopa hieman yli seitsemässäkymmenessä prosentissa vastauksista kehittymistarvetta ei koettu lainkaan ja suureksi tarpeet koettiin vain 2,79 %:ssa. Eniten kehitettävää henkilöstöt kokivat saapuvan aineiston vastaanottamisessa (ka. 1,54), aineiston korjauksessa (ka. 1,49), aineiston varastointi ja poistoperiaatteiden tuntemuksessa sekä valikoinnissa (ka. 1,44) sekä aineisto- ja kirjanäyttelyiden tekemisessä (ka. 1,39). 0,0279 0,2689 0,7033 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 31. Kokoelman hoidon kehittymistasot Kokoelmien ja sisältöjen tuntemus Oman kysymysryhmänsä kyselyssä muodosti kokoelmien ja sisältöjen tuntemus. Tällä osaamisalueella vastaajilta kysyttiin sekä oman kirjaston kokoelmien tuntemusta että aineisto- ja kirjallisuuslajeja sisällöllistä tuntemusta. Kokoelmien tuntemus on tärkeää, jotta kirjastoilla säilytetään ns. näppituntuma kokoelmiin myös ilman tietokoneita ja tietokantoja. Kokoelmien ja sisältöjen tuntemusta tarvitaan lisäksi kokoelmatyön tueksi. Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa omat kokoelmat tunnettiin parhaiten kirjojen (ka. 3,13), lehtien (ka. 2,98) sekä äänikirjojen (ka. 2,97) kohdalla. Heikoimmaksi oma tuntemus koettiin e-kirjakokoelmissa (ka. 1,54), pelikokoelmissa (ka. 1,92) sekä Celia-aineistojen ja palveluiden osalta (ka. 2,11). E- kirjakokoelmien osalta jopa 16 vastaajaa ilmoitti, että heillä ei ole aiheen osaamista tai he eivät tarvitse sen osaamista. E-kirjat olivat myös kokoelmatuntemuksen ainoa osuus, jolla kukaan vastaajista ei yltänyt ylimmälle, erinomaiselle tasolle. Kokonaisuutena tarkasteltuna eniten oma koettiin hyvän osaamisen tasoiseksi (28,89 %) ja toiseksi eniten perusosaamisen tasoiseksi (24,59 %). Kokoelmien tuntemuksessa EVO/ETO tasolle jäätiin vain harvoin (9,63 %) ja aloittelijaksi omat taidot koettiin 13,73 %. Kaksi ylintä osaamistasoa veivät kokonaisuudesta noin viidenneksen, kuten kuviosta 32 selviää. 48

52 0,0553 0,1762 0,0963 0,1373 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä 0,2889 0,2459 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 32. Kokoelmien tuntemuksen osaamisjakauma Kokoelmin tuntemus jäi kehittämishalukkuudessa vertailun loppupäähän kokonaiskeskiarvolla 1,57. Yli puolessa osaamisista ei koettu kehittymistarvetta lainkaan. Tarve koettiin suureksi 10,25 %:ssa ja kohtalaiseksi 36,89 %:ssa vastauksista, kuten seuraavasta kuviosta 33 selviää. Eniten parannettavaa vastaajat kokivat e-kirjakokoelmien, pelikokoelmien sekä musiikkikokoelmien tuntemuksen kehittämisessä. Vastaajilla oli lisäksi mahdollisuus mainita vielä oman kirjastonsa kokoelmien tuntemusta, mikäli osaamista ei ollut mainittu kysymysvaihtoehdoissa. Kolme vastaaja jätti vastauksensa. Mainintoja saivat kotiseutukokoelmat ja kotiseutuäänitteet, kielikurssit, Lavi-aineiston, sähköiset sisällöt, kirjaston liikuntavälineet sekö perus kotiseutuarkistosta, e-aineistot (muut kuin kirjat) sekä hyvä kotiseutuosaston tuntemus. 0,1025 0,3689 0,5287 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 33. Kokoelmien tuntemuksen kehittymistasot 49

53 Oman kokoelman tuntemuksen lisäksi kirjastolaisen on syytä seurata kirjallisuutta ja kirjastoaineistoja laajemmin. Tämä on kirjastoissa haasteellinen tehtävä, sillä erilaisia aineistoja ja genrejä on suuri määrä ja periaatteessa olisi tunnettava hieman kaikkea. Erikoistuminen vain tiettyihin aloihin ei aina ole mahdollista ja siksi syvällinen kaikkien hyllyluokkien osalta on melko mahdoton haaste. Tämä näkyi myös kyselyn vastauksissa: osaamista on, mutta se jakaantuu aineistoittain ja genreittäin useille tasoille eikä osaamisessa juurikaan esiintynyt asteikon kumpaakaan ääripäitä. Suurimmassa osassa kysymyksistä oma arvioitiin perusosaamiseksi (36,96 %) tai hyväksi (34,87 %). Aloittelijan tasoiseksi tuntemus koettiin 13,71 %:ssa vastauksista ja toiseksi ylimmälle, erittäin hyvän osaamisen tasolle yllettiin 9,84 %:ssa vastauksista. Sisällöllisesti paras tuntemus löytyi tietokirjoista (ka. 2,7), kaunokirjallisuudesta (ka. 2,67), lehtiaineistosta sekä elokuva-aineistoista (ka. 2,57). Kaikista kysytyistä aineistoista heikoin annettiin peleille (ka. 1,72), runoille (ka. 2,11) sekä sarjakuville (ka. 2,15). Kokonaisuutena kysymysryhmä sai keskiarvon 2,36, mikä oli koko Etelä-Kymenlaakson kyselyn vertailussa keskitasoa (kts. taulukko 6). 0,0089 0,0984 0,0373 0,1371 EVO/ETO Aloittelijan Perus 0,3487 Hyvä 0,3696 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 34. Sisältöjen tuntemuksen osaamisjakauma 50

54 Sisällöntuntemuksen osalta kehittymistarpeita koettiin runsaasti (kts. taulukko 7). Tarve oli kohtalainen lähes kuudessakymmenessä prosentissa vastauksista ja vielä suuri 8,05 %:ssa. Eniten kehitettävää koettiin tuntemuksessa pelien (ka. 1,89), runojen sekä paikallisaineistojen (ka.1,79) sekä sarjakuvien (ka. 1,77) sisältöjen tuntemuksessa. 0,0805 0,5782 0,3413 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 35. Sisältöjen tuntemuksen kehittymistasot Vastaajia pyydettiin lisäksi kertomaan avoimissa kysymyksissä, mikäli he hallitsivat joitakin kirjallisuustai aineistolajeja erityisen hyvin. Vastaaminen oli vapaaehtoista. Kysymyksiä oli kaikkiaan viisi ja ne koskivat kaunokirjallisuutta, lasten ja nuorten aineistoja, tietokirjallisuutta, musiikkiaineistoja sekä muita kirjastoaineistoja. Vastaajille annettiin kyselyssä vielä tarkenteiden kautta esimerkkejä, mitä sisältöjä kussakin kysymyksessä tarkoitettiin väärinkäsitysten välttämiseksi. Seuraavaan taulukkoon on koottu Etelä-Kymenlaakson kirjastojen erityis vastaajien itsensä ilmoittamana. 51

55 Kysymys Mitä kaunokirjallisuuden genrejä tunnet erityisesti? Mitä lasten tai nuorten aineistoja tunnet erityisesti? Mitä tietokirjallisuuden lajeja tai aiheita tunnet erityisesti? Mitä musiikkigenrejä tunnet erityisesti? Mitä muita kirjastoaineistoja tunnet erityisen hyvin sisällöllisesti? Vastaat Vastaukset Dekkarit (9x), romantiikka (12x), jännitys (17x), 27 fantasia (4x), kotimainen kauno (2x), käännöskirjallisuus (2x), historialliset romaanit, kauhu, scifi, sotakirjallisuus, novellit, eurooppalaiset laaturomaanit, klassikot, ei-genrekirjallisuus sekä pyrkimys seurata kaunokirjallisuutta laajasti (2x). Kuvakirjat (12x), sadut (8x), helppolukuiset (5x), 26 tietokirjat (4x), lasten ja nuorten fantasia (4x), nuoret aikuiset (5x), lastenmusiikki, runot, scifi, huumori, eläimet, kauhu, romantiikka sekä nuorten dystopiat. Lisäksi viidessä vastauksessa mainittiin pyrkimys tutustua laajasti vähän kaikkeen alueen kirjallisuuteen. Keittokirjat ja ruoka (6x), sisustus (2x), 27 puutarhanhoito (7x), elämäkerrat, liikunta- ja terveys (4x), tietotekniikka (2x), matkailu (3x), lemmikit ja eläimet (4x), hevoset ja hevosurheilu, käsityöt (14x), askartelu (x4), psykologia (2x), taide (2x) historia, elokuvat, astrologia, avaruus, rakennusperinne, elämänfilosofia (2x), musiikki, suullisen kansanperinne, maatalous, luonto ja ympäristö, terveydenhoito, hoitotyö, rajatieto, oikeustiede, yhteiskunta, liiketalous, valokuvaus, koneisiin liittyvä tietokirjallisuus, suomen kieli ja kielitiede. Lisäksi mainittiin pyrkimys seurata laajasti kaikki tietokirjallisuudenlajeja. YKL luokkina tuntemus ilmaistiin lisäksi luokissa 14, 15, 17, 49, 59.56, 65, 66, 67.3, 68.2, 68.4, sekä Kokonaisuuksina 3, 4, 5, 6 (käsityöaiheet ei niin), 7 (liikunta vieraampi) ja Pop (12x), rock (13x), klassinen (3x), viihdemusiikki (7x), etno (2x), lastenmusiikki (2x), blues, jazz (2x), soul, country (2x), bluegrass, kuoromusiikki, heavy ja iskelmä. Lisäksi mainittiin pyrkimys seurata laajasti kaikkia musiikkigenrejä. 13 Elokuvat (4x), äänikirjat, Venäjää käsittelevät aineistot, runot, lehdet (2x), paikallishistoria, DVD:t, pohjoismainen jännityskirjallisuus, vieraskielinen kaunokirjallisuus Taulukko 5. Vastaajien sisällöntuntemukseen liittyvä erityis 5.4 Pedagoginen Pedagogisen osaamisen kohdalla kaikkia vastaajia pyydettiin arvioimaan osaamistaan yleisten pedagogisten taitojen, kuten perehdyttämisen ja ohjaus- ja opastustaitojen suhteen sekä tietoyhteiskuntataitojen tukemisen osalta. Lisäksi niitä henkilöitä, joiden vastuu- tai osaamisalueisiin 52

56 kuuluu opetusta, pyydettiin vastaamaan opetusta koskeviin kysymyksiin. Muut vastaajat saattoivat hypätä yli näistä kysymyksistä Perehdyttäminen sekä opastus- ja neuvontataidot Perehdyttämistä sekä opastus- ja neuvontataitoja koskevissa kysymyksissä vastaajien arviot osaamisestaan olivat melko hyvät ja keskiarvolla 2,67 kysymysryhmä sijoittui vielä kymmenen parhaan joukkoon (kts. taulukko 6). Osaaminen oli kokonaisuutena lähimpänä hyvän osaamisen tasoa (37,16 %). Sen vierustasot erittäin hyvä sekä perus keräsivät seuraavaksi eniten vastaajien mainintoja. Ylin osaamistaso ja kaksi alinta tasoa keräsivät vähiten mainintoja, kuten kuviosta 36 käy ilmi. Korkeimmalle tasolle vastaajat arvioivat osaamisensa opastuksessa kasvokkaisissa palvelutilanteissa (ka. 3,31), uusien työntekijöiden ohjauksessa ja perehdyttämisessä (ka. 2,84) sekä ei ammatillisten harjoittelijoiden ohjauksessa (ka. 2,79). Heikoin arvio annettiin taitotasolle opastamisessa verkon välityksellä, vaikka tämänkin osaamiskysymyksen keskiarvo oli 2,05. 0,2022 0,041 0,082 0,0601 0,2432 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä 0,3716 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 36. Perehdyttämisen, opastus- ja neuvontataitojen osaamisjakauma Perehdyttämisen, opastus- ja neuvontataitojen kohdalla suurta kehittymistarvetta koettiin 6,65 %:ssa vastauksista ja kohtalaista 46,45 %:ssa. Koko kyselynvertailussa tämän kysymysryhmän kehittymistarpeiden keskiarvo 1,6 ei kohonnut merkittäväksi. Eniten kehitystarpeita ilmaistiin verkon välityksellä tapahtuvassa opastamisessa (ka. 1,69), uusien työntekijöiden ohjauksessa ja perehdyttämisessä (ka. 1,66) sekä muiden työntekijöiden kouluttamisessa (ka. 1,64). 53

57 0,0656 0,4645 0,4699 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 37. Perehdyttämisen, opastus- ja neuvontataitojen kehittymistasot Tietoyhteiskuntataitojen tukeminen Tietoyhteiskuntataitojen tukeminen on osaamisalueena moninainen ja haastava, vaikka vastaamme sen osaamishaasteisiin päivittäin asiakaspalvelussa. Etelä-Kymenlaakson alueella osaamisasteikon kaksi ylintä tasoa esiintyivät vastauksissa melko harvoin, kuten kuviosta 38. Prosentuaalisesti perusosaamisen taso koettiin eniten omaksi (34,02 %). Seuraavaksi eniten valittiin EVO/ETO taso, 24,18 % sekä hyvä osaamistaso 20,90 %. Aloittelijan taso sai vielä 13,11 % vastaajien määrityksistä. Koko kyselyn vertailussa kysymysryhmä sijoittui keskiarvollaan 1,75 listan häntäpäähän. Vahvimmaksi vastaajat arvioivat osaamisensa monipuolisten tietolähteiden käytön opetuksen kohdalla (ka. 2,03), tiedonhaku- ja hallintataitojen opetuksen osalta (ka. 1,93), erilaisten verkkosisältöjen ja palveluiden käytön opetuksessa sekä turvallisen ja vastuullisen Internetin käytön opetuksessa (ka. 1,85). Heikoimmat arviot vastaajat antoivat osaamisestaan tiedon käyttöön liittyvien taloudellisten, oikeudellisten sekä yhteiskunnallisten näkökohtien opettamisesta (ka. 1,46). 0,0738 0,0041 EVO/ETO 0,209 0,2418 Aloittelijan Perus 0,3402 0,1311 Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen 54

58 Kuvio 38. Tietoyhteiskuntataitojen tukemisen osaamisjakauma Kehittymisarvojen valossa tietoyhteiskuntataitojen kysymysryhmä oli yksi koko kyselyssä korkeimmalle arvioituja osa-alueita keskiarvolla 1,84 (kts. taulukko 7). Yli kuudessakymmenessä prosentissa kysymyksistä nähtiin kehitettävää kohtalaisesti tai suuresti. Suureksi kehittymistarpeet nousivat jopa 20,70 %:ssa, kuten kuviosta 39 voidaan todeta. Kaikki osakysymykset saivat verrattain korkeat keskiarvot, mutta kaikkein kriittisimmiksi parannuskohteiksi nousivat erilaisten verkkosisältöjen ja palveluiden käytön opetus, lähde- ja mediakriittisyyden opetus sekä ja tiedon käyttöön liittyvien taloudellisten, oikeudellisten sekä yhteiskunnallisten näkökohtien opetus (ka. 1,89). Myös muissa osakysymyksissä koettiin runsaasti kehitettävää ja kehittymistarvearvoja kannattaa kirjastossa tarkastella vielä tarkemmin. 0,207 0,3627 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti 0,4303 Kuvio 39. Tietoyhteiskuntataitojen tukemisen kehittymistasot Pedagogisen osaamisen kysymysryhmän alla vastaajilta tiedusteltiin lisäksi avoimilla kysymyksillä mediakasvatuksen sisältöalueiden hallintaa. Vastaajista kymmenen jätti vastauksensa tähän kysymykseen. Vastauksissa mainittiin internet (8x), tietokoneet (4x), musiikki (3x) ja ääni (2x), televisio (3x), lehdet (3x), mobiililaitteet (3x), radio, elokuvat sekä sisällöntuotanto nettiin. Lisäksi pelit mainittiin erikseen heikompana mediakasvatuksen sisältöalueista Opetustaidot 55

59 Valinnaiseen kysymykseen opetustaidoista vastasi Etelä-Kymenlaakson alueella 17 henkilöä. Näistä 16 ilmoitti opetuksen kuuluvan heidän nykyiseen tehtävänkuvaansa. Lisäksi kysymyksiin vastasi yksi henkilö, jonka tehtävänkuvaan ei tällä hetkellä kuulu, mutta osaamista kuitenkin löytyy. Kysymysryhmässä erotettiin opetustaidot, koulutusten ja materiaalien suunnittelu sekä erilaisten kohderyhmien opetus omiksi osa-alueikseen. Osaaminen opetustaitojen kohdalla osaamista ei juurikaan arvioitu asteikon ääripäihin. Myös aloittelijan taso esiintyi vastauksissa melko harvoin. Eniten oma sijoitettiin perusosaamisen tasolle 45,59 %. Hyvä vei kokonaisuudesta vielä 17,65 % ja erittäin hyvä positiivisesti 20,59 %. Vastaajien arvioissa paras oli eri asiakasryhmien tarpeiden ja valmiuksien huomioinnissa opetuksen suunnittelussa (ka. 2,59). Heikoin osaamisalue oli opetusmateriaalin tuottaminen (ka. 2,29). 1,47% 2,94% 20,59% 17,65% 11,76% 45,59% EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 40. Opetustaitojen osaamisjakauma Kehittymistarpeiden arvioinnissa tämän kysymysryhmän osaamiset sijoittuivat koko kyselyn vertailussa kärkisijoille. Kehitettävää koettiin enemmistössä vastauksista opetustaitoja arvioitaessa, kuten kuviosta 56

60 41 käy ilmi. Eniten parannettavaa koettiin oppimisen periaatteiden tuntemuksessa ja huomioinnissa koulutusten ja materiaalien suunnittelussa (ka. 2). Muutoinkin kehittymistarpeet olivat korkeat. 22, Ei lainkaan 33, Kohtalaisesti 44, Suuresti Kuvio 41. Opetustaitojen kehittymistasot Erilaisten asiakasryhmien opetuksessa vastaajat antoivat parhaat arvosanat aikuisten ja nuorten opetukselle (ka. 2,47) lasten opetuksen ollessa hieman vieraampaa (ka. 2,35). Kuitenkin eniten kehittymistarvetta koettiin opetustaidoissa nuorille (ka. 2,06) ja aikuisille (ka. 2) ja vähiten lapsille (ka. 1,82). Vastaajat saattoivat halutessaan vastata myös avoimeen kysymykseen muiden erityisryhmien opetustilanteiden hallinnasta. Kysely alueella neljä vastaajaa jätti vastauksen tähän kysymykseen. Vastauksissa tuotiin esille erittäin arvokasta erityisosaamista, jota alueen kirjastojen kannattaa muistaa hyödyntää. Kolmessa vastauksessa mainittiin maahanmuuttajien opetustilanteet. Lisäksi yksittäisiä mainintoja saivat senioreiden opastukset, vammaisryhmät, näkövammaiset, englanninkieliset opastukset sekä selkokieliset opastukset. 5.5 Vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaidoissa Etelä-Kymenlaakson kirjastojen oli keskiarvoltaan tämän osaamisalueen parhaiten menestynyt osio (ka. 2,6). Osaamistasoista eniten mainintoja saivat hyvä (35,74 %) sekä perus (29,18 %). Asteikon ylimmät vaihtoehdot saivat myös kiitettävästi mainintoja, jokaisen osaamiskysymyksen kohdalla löytyi osaamista myös ylimmältä 57

61 osaamistasolta. Sen sijaan kaksi alinta tasoa keräsivät mainintoja melko niukasti seitsemän prosentin pintaan, kuten kuviosta 42 käy ilmi. Osaamiskysymyksistä korkeimman keskiarvon sai sitoutuminen ryhmä- ja tiimityöskentelyssä yhteisiin tavoitteisiin (ka. 3,07) sekä yhteisen ajankäytön hallinta (ka. 3,02). Muuten lukemat olivat melko tasaisia. Heikoimmat keskiarvon, alle perusosaamisen tason jääden saivat vain yhteisöllisen työskentelyn ohjaaminen (ka. 1,93) sekä tarkoituksenmukaisten tilojen ja välineiden sekä oikeiden henkilöiden valinta kokouksiin (ka. 1,95). 0,1541 0,0492 0,0705 0,077 EVO/ETO Aloittelijan Perus 0,2918 Hyvä 0,3574 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 42. Vuorovaikutustaitojen osaamisjakauma Vuorovaikutustaitojen osalta Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa koettiin hieman enemmän kehitettävää kuin oltiin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Kehittämistarpeita nähtiin kokonaisuutena hieman yli puolessa vastauksista, suureksi kehittymistarve ilmoitettiin 8,69 %:ssa vastauksista. Kehittymisarvojen keskiarvo oli koko kyselyn tason vertailussa keskitasoa (1,61). Yksittäisten kysymysten kehittymisarvot olivat melko tasaisia, mutta selkeästi eniten haluttiin kehittyä vaikeissa vuorovaikutustilanteissa (ka. 1,82). 0,0869 0,4328 0,4803 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 43. Vuorovaikutustaitojen kehittymistasot 58

62 5.5.2 Viestintätaidot Viestintätaitojen osalta pyydettiin vastaajan itsearviota puheviestinnän ja esiintymistaitojen sekä kirjallisen ja verkkoviestintätaidoista. Puheviestinnän ja esiintymistaitojen osalta kysymysten keskiarvo oli 2,47, millä sijoituttiin koko kyselyn keskiarvojen vertailussa melko korkealle. Oma arvioitiin eniten hyvän osaamisen tasolle (35,41 %) ja perusosaamisen tasolle (32,46 %). Osaamistasoista kaksi alinta saivat vain vähän mainintoja, samoin ylin, erinomainen taso saavutettiin itsearvioinnissa vain kahden osaamiskysymyksen osalta. Kuitenkin erittäin hyvälle tasolle yllettiin jopa 15,74 % osuudessa. Osaamistasot yksittäisten kysymysten osalta olivat melko tasaisia. Parhaiten koettiin hallittavan esiintyminen oman kirjaston henkilöstölle ja muille kollegoille (ka. 2,74) sekä suullinen viestintä (ka. 2,72). Heikoimmin koettiin hallittavan kohderyhmien huomioiminen esiintymisten suunnittelussa (ka. 2,21). 0,98 % 35,41% 15,74% 7,21 % 8,20% 32,46% EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 44. Puheviestinnän ja esiintymistaitojen osaamisjakauma Kehittymistarpeiden keskiarvo puheviestinnän ja esiintymistaitojen osalta oli 1,65. Koko alueen kysymysryhmien vertailussa arvo asettui ensimmäisen puoliskon paremmalle puolelle (kts. taulukko 7). Vastaajilta tiedusteltujen osaamisten kohdalla suurta kehittymistarvetta koettiin 8,52 %:ssa, kohtalaista tarvetta 48,20 %:ssa ja kehittymistarpeita ei koettu 43,28 %:ssa tasonmäärityksistä. Eniten kehittymishalukkuutta oli yleisesti esiintymistaidoissa sekä suullisen viestinnän saralla. 59

63 8,52% 48,20 % 43,28 % Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 45. Puheviestinnän ja esiintymistaitojen kehittymistasot Kirjallisen viestinnän ja verkkoviestinnän kysymysten keskiarvo Etelä-Kymenlaakson alueella oli 2,08. Korkeimmalle, erinomaisen osaamisen tasolle yllettiin vain 1,09 %:ssa ja neljässä yksittäisessä osaamiskysymyksessä. Loput osaamisesta hajaantui kaikille muille osaamistasoille. Perusosaamisen tasolla (27,50 %) sai osakseen kaikkein isoimman osion, mutta melko lähelle samoja lukemia ylsi hyvä (24,23 %). Samoin erittäin hyvä, aloittelijan taso sekä EVO/ETO taso olivat lähellä toistensa arvoja. Selkeitä vahvuusalueita olivat työelämän asiakirjojen laatiminen (ka. 2,66), tekstin tuottaminen (ka.2,59), työpaikan sosiaalisen mediaa koskevan ohjeistuksen tuntemus (ka. 2,25) sekä työpaikan viestintävastuiden tunteminen (ka. 2,2). Heikoin arvio annettiin sisältöjen tuottamiselle tietoverkkoon (ka. 1,51). 1,09% EVO/ETO 24,23% 15,30% 17,85% 14,03% Aloittelijan Perus Hyvä 27,50% Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 46. Kirjallisen viestinnän ja verkkoviestinnän osaamisjakauma 60

64 Näissä kysymyksissä koettiin kokonaisuutena hieman enemmän kehittymistarvetta kuin puheviestinnässä (ka. 1,66). Hieman yli puolessa osaamisista kehittymistarve arvioitiin kohtalaiseksi tai suureksi. Tärkeimmiksi kehittämisaiheiksi nousivat verkkosisältöjen tuottaminen sekä tekijänoikeuksien ja yksityisyydensuojaa koskevan lainsäädännön tuntemus verkkoviestinnän osalta (ka. 1,82). 12,39% 41,35% 46,27% Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 47. Kirjallisen viestinnän ja verkkoviestinnän kehittymistasot Kielitaito Kielitaitoa käsiteltiin kyselyssä yhtenä, yhtenäisenä kysymysryhmänä, minkä vuoksi osaamistaso ei kohunnut korkeaksi ja vastaavasti kehittymistarpeet koettiin korkeiksi. Kielitaidon suhteen vastaajilta pyydettiin omaa arviota englannin, ruotsin ja venäjän kirjallisesta ja suullisesta taidosta. Lisäksi kysymysryhmään kuului kaksi avointa kysymystä. Koko Etelä-Kymenlaakson tasolla paras kielitaito oli odotetusti englannissa. Englannin suulliselle osaamiselle annettiin hieman parempi arvosana (ka. 2,56) kuin kirjallisille taidoille (ka. 2,41). Keskiarvoina mitattuina englannin kielitaito jäi siis alle hyvän osaamistason. Englanti oli kielistä ainoa, jolla yllettiin korkeimmalle osaamistasolle. Ruotsissa vastaavat luvut olivat hieman heikommat. Suullisissa taidoissa keskiarvo oli 1,74 ja kirjallisissa taidoissa 1,79 eli perusosaamisen pinnassa. Venäjän kirjallisia ja suullisia taitoja hallittiin harvemmin, mutta osaamista löytyi kuitenkin muutamilta vastaajilta. Kokonaisuutena osaamistasot kuitenkin muodostuivat mataliksi. Venäjän kirjallisille taidoille annettiin kokonaisarvosana 0,25 ja suulisille taidolle 0,26. Kehittymistarvetta koettiin kielitaidoista kuitenkin merkittävimmin juuri venäjän osalta sekä suullisten että kirjallisten taitojen kohdalla. Kielistä englanti koettiin kehittymisarvoiltaan lähes yhtä tärkeäksi, ruotsissakin nähtiin parantamisen varaa, mutta ei yhtä paljon kuin muussa kielitaidossa. 61

65 Vastaajat saattoivat lisäksi mainita avoimessa kysymyksessä mitä muita kieliä he osaavat. Koko alueella 25 vastaajaa ilmoitti muun kielitaidon. Mainintoja saivat seuraavat: saksa (20x), ranskaa (6x), espanja (5x), italia (4x), viro (4x) sekä yhdet maininnat saivat latina, unkari, norja ja tanska. Alueella henkilökunnan kielitaito näyttää siis olevan hyvin monipuolinen. Lisäksi kieliosuudessa oli toinenkin avoin kysymys, jolla tiedusteltiin, mitä vieraiden kielten taitoja vastaaja tarvitsisi työssään eniten riippumatta siitä, osaako hän kyseistä kieltä itse. 40 vastaajaa jätti vastauksen tähän kysymykseen. Englanti mainittiin ylivoimaisesti eniten, 39 kertaa. Toiseksi eniten vastauksia sai venäjä, 24 mainintaa. Lisäksi mainittiin ruotsi (7x) ja ranska (3x). Yhden maininnan saivat vielä portugali, persia, arabia ja saksa. Muutama vastaaja kommentoi lisäksi, että vieraita kieliä ei juurikaan tarvita. Yhdessä vastauksessa todettiin venäjän litterointitaito ja perustason suullinen taito tarpeelliseksi hankkia lähivuosina, sillä venäjänkielisiä kuitenkin kuuluu kirjastojen asiakaskuntaan Markkinointi Palvelumarkkinoinnin, viestinnän keinojen ja kanavien suhteen osaamiskysymykset ovat osin riippuvaisia kirjastosta ja kaikkia kysyttyjä osaamisalueita ei tarvita jokaisessa kirjastoissa. Etelä- Kymenlaakson kirjastoissa eniten oma kyseisen osaamisalueen kohdalla arvioitiin EVO/ETO tasolle (27,75 %) sekä hyvälle osaamistasolle (25,64 %). Omaa osaamista pidettiin perusosaamisena 21,31 %:ssa vastauksista ja erittäin hyvänä 14,29 %:ssa. Aloittelijan tason ohella yli, erinomainen taso sai vähiten mainintoja, kuten kuviosta 48 näemme. Kokonaisuutena kysymysryhmän keskiarvoksi 1,95. Vertailussa koko kyselyn tasolla arvo oli melko heikko. Vahvimpia osaamisalueita palvelumarkkinoinnin alla olivat oma toiminta myönteisen organisaatiokuvan edistämiseksi (ka. 3,13), kirjaston aineistojen, palveluiden sekä tapahtumien esittely asiakkaille (ka. 3,03) sekä sisäinen tiedottamisen hallinta (ka. 2,82). Heikoimmat keskiarvot kaikista osaamiskysymyksistä saivat Info-TV tiedotus (ka. 0,62), markkinointimateriaalien laatiminen (ka. 1,16) sekä Kyyti.fi tiedotus ja sisällöntuotanto (ka. 1,49). Toisaalta juuri tässä on huomioitava, että kirjastolle on todennäköisesti aivan riittävää, että yksi tai kaksi henkilöä hallitsee erikoisempia markkinointitoimia. Alhaiset keskiarvot eivät siten viittaa siihen, että osaamistaso näissä taidoissa olisi huono, vaan kysymysryhmien tarkastelu vaatii kirjastokohtaista tulkintaa. 62

66 0,0187 0,1429 0,2775 EVO/ETO Aloittelijan Perus 0,2564 0,2131 0,0913 Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 48. Palvelumarkkinoinnin osaamisjakauma Koko kyselyn keskiarvojen vertailussa palvelumarkkinointi ei kohonnut kärkipäähän, mutta sen kohdalla kehittymistarpeita kuitenkin on. Hieman yli puolessa kysymyksistä vastaajat arvioivat, että kehittymistarvetta ei ole laisinkaan. Kohtalaiseksi tarve koettiin 37,47 %:ssa ja suureksi 10,42 %:ssa vastauksista. Eniten tukea toivottiin markkinointimateriaalin laatimiseen (ka. 1,87), markkinointimateriaalin ideointiin (ka.1,7), markkinoinnin kohdentamiseen (ka. 1,67), kirjaston viestinnän ja markkinoinnin suunnitteluun, tiedottamiseen sosiaalisessa mediassa sekä Kyyti.fi tiedotukseen ja sisällöntuotantoon (ka. 1,66). 0,1042 Ei lainkaan 0,3747 0,5211 Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 49. Palvelumarkkinoinnin kehittymistasot 63

67 5.6 Tieto- ja viestintätekninen Tietotekninen on tärkeä ja olennainen osa nykyajan kirjasto- ja tietopalvelutyötä. Ilman tekniikkaan kirjasto ei pyöri, mutta toisaalta tekniikka on vain työn apuväline. On vaikeaa vetää selkää rajaa siitä, mitä kaikkea tietoteknistä osaamista kirjastoissa tulisi olla. Taso lienee riittävä, kun jokainen selviää omista tehtävistään tehokkaasti ja itsenäisesti ilman suurempia ongelmia. Usein asiakkaiden oletus kuitenkin on, että kirjastosta löytyvät paitsi laitteet, myös tuki kaikenlaisiin teknisiin ongelmiin, olipa kirjasto iso tai pieni. Osaamiskyselyn kysymyksissä on siksi haluttu kysyä hyvin laajasti erilaisten laitteiden ja ohjelmien hallinnasta ja mahdollisen tuen tarpeesta, mutta lähtökohtaisesti oletuksena ei ollut, että kaikki laitteet, ohjelmat ja tekniikat tulisi hallita. Seuraavassa on eritelty tarkemmin osaamisalueen tulokset koko Etelä-Kymenlaakson alueella Yleinen tietotekninen Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kartoittaminen aloitettiin yleisillä kysymyksillä tietoteknisistä perustaidoista, kirjaston perustietojärjestelmistä sekä tietotekniikkaan liittyvistä käytännöistä. Näiden taitojen suhteen osaamiskysymykset ovat osin riippuvaisia kirjastosta ja kaikkia tietoteknisiä asioita ei ole käytössä kaikissa kirjastoissa. Esimerkiksi RFID-tekniikkaa tai automaatiota eivät hyödynnä kaikki kyselyyn osallistuneet kirjastot. Tämänkaltaiset erot selittävät osan EVO/ETO vastauksista (18,31 %) tässä kysymysryhmässä kokonaisuutena. Vähiten oma samaistettiin korkeimpaan, erinomaiseen tasoon (2,73 %). Kuitenkin koko kysymysryhmässä oli vain kaksi osakysymystä, joissa ei ylletty korkeimmalle osaamistasolle kertaakaan. Aloittelijan osaamiseksi ja erittäin hyväksi oma koettiin lähes yhtä suuressa osassa vastauksista, kuten kuviosta 50 selviää. Eniten oma sijoitettiin perusosaamisen (29,64 %) sekä hyvän osaamisen tasolle (28,01 %). Kysymysryhmän keskiarvoksi muodostui 2,09 eli juuri perusosaamisen tasolle. Tieto- ja viestintäteknisistä osaamisista tämä kysymysryhmä menestyi parhaiten, mutta jäi silti koko kyselyn keskiarvojen vertailussa heikoksi. Paras Etelä-Kymenlaakson kirjastoista tällä osa-alueella löytyi tietokoneisiin liittyvästä perusosaamisesta (ka. 2.87) sekä oman työyhteisön tietoturvakäytänteiden tuntemuksesta (ka. 2.57). Vastaavasti selkeästi heikompi arvosana annettiin keskiarvojen valossa ainoastaan RFID-tekniikan (ka. 0,85) hallinnalle. 64

68 0,2801 0,1025 0,0273 0,1831 0,2964 0,1107 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 50. Tietoteknisen osaamisjakauma Kaikki tieto- ja viestintätekniikan kysymysryhmät saivat korkeat kehittymisarvot ja sijoittuivat koko kyselyn vertailussa kärkipäähän. Tämän kysymysryhmän osalta kehittymistarpeiden keskiarvoksi muodostui 1,67. Taitojen suhteen kehitystarvetta koettiin yli puolessa vastauksista. Suureksi tarve koettiin 12,84 %:ssa ja kohtalaiseksi 41,26 %:ssa. Osaamisista eniten tukea toivottiin uusien työvälineiden, laitteiden ja tekniikan hyödyntämiseen (ka. 1,92), tietoteknisten ongelmien ratkaisemiseen (ka. 1,89) sekä RFID-tekniikan hallintaan (ka. 1,84). 0,1284 0,4126 0,459 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 51. Tietoteknisen kehittymistasot Ohjelmat ja sovellukset Toinen tieto- ja viestintätekniikan alainen kysymysryhmä muodostui kirjastojen käyttämistä ohjelmista ja erilaisista sovelluksista Tässäkin kohtaa osaamiskysymykset ovat riippuvaisia kirjastoista, sillä kaikkia ohjelmia ja sovelluksia ei ole tai ei hyödynnetä kaikissa tutkimuskirjastoissa. Esimerkiksi editointi- tai taitto-ohjelmia käytetään usein mediakasvatuksessa tai markkinointitarkoituksiin eikä kaikkien tarvitse hallita niitä työkontekstissa. Se selittää osittain tulosta, jossa EVO/ETO taso sai vastauksista jopa 40,16 65

69 %. Tasoista, joilla osaamista oli ohjelmistojen ja sovellusten suhteen, keräsi perusosaamisen eniten mainintoja (20,33 %), kuten kuviosta 52 näemme. Ylimmälle, erinomaisen osaamisen tasolle yllettiin vain harvoin (0,66 %), käytännössä kolmen osakysymyksen kohdalla. Myös toiseksi ylimmäinen, erittäin hyvä osaamistaso sai vähemmän mainintoja (8,03 %), mutta osakysymysten joukossa oli vain yksi, jolla ei olisi ylletty tälle tasolle. Loput osaamisesta sijoitettiin hyvän osaamisen tasolle 18,03 % sekä aloittelijan tasolle 12,79 %. Kysymysryhmä oli keskiarvolla 1,43 yksi koko kyselyn heikoimpia osaamisalueita. Paras löytyi työssä eniten käytettävien ohjelmien hallinnasta, sähköpostijärjestelmän, tekstinkäsittelynohjelmiston ja taulukkolaskennan käytöstä. Kysymysryhmän kokonaiskeskiarvoa laskivat hieman harvinaisemmat sovellukset, kuten editointi- ja taitto-ohjelmistot, pilvipalvelusovellukset, sosiaalisen median sovellukset sekä viestintäjärjestelmät ja etäkokoustekniikat, joissa keskiarvot jäivät alle aloittelijan tason. 0,0066 0,0803 EVO/ETO 0,1803 0,4016 Aloittelijan Perus 0,2033 0,1279 Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 52. Ohjelmien ja sovellusten osaamisjakauma Ohjelmat ja sovellukset saivat tieto- ja viestintätekniikan kysymysryhmistä kaikista korkeimmat kehittymistarpeen keskiarvon 1,76, mikä oli koko kyselyn tasolle kuudenneksi korkein arvo (kts taulukko 7). Kehitettävää koettiin kakkien osaamiskysymysten kohdalla, suuresti jopa 19,84 % vastauksista ja kohtalaisesti vielä 36,23 %:ssa. Tärkeimpinä kehittämiskohteina mainittiin erilaiset pilvipalvelusovellukset (ka. 1,93), kuvankäsittely (ka. 1,92) sekä erilaiset viestintäjärjestelmät ja etäkokoustekniikat (ka. 1,84). Kehittymisarvot olivat kuitenkin korkeita kaikkien osakysymysten kohdalla. 66

70 0,1984 0,3623 0,4393 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 53. Ohjelmien ja sovellusten kehittymistasot Vastaajilta kysyttiin lisäksi avoimella kysymyksellä, mitä sosiaalisen median sovelluksia he hallitsevat. Neljä vastaajaa vastasi tähän kysymykseen. Facebook mainittiin 17 kertaa, Twitter seitsemän kertaa, Youtube viidesti, Skype, Wikipedia sekä Flickr kaksi kertaa. Yhden maininnan saivat Pinterest, Lync, Linkedin, Box, DropBox, Slide Share, Scrib, Google Drive, Flickr, Vimeo, MySpace sekä WhatsApp. Lisäksi blogialustat saivat kaksi mainintaa ja nuorten kirjallisuussivusto Sivupiiri sai yhden maininnan Laitteet Tässäkin TVT-osaamisen kysymysryhmässä mukana oli paljon laitteita, joita kaikissa kirjastoissa ei ole. Se ei silti tarkoita, ettei henkilöstöllä voi olla osaamista niiden käytöstä, mutta tämä on huomioitava tulosten tulkinnan tukena. Esimerkiksi EVO/ETO tason vastauksista (26,99 %) ei pidä mennä tekemään kovin pitkälle meneviä päätelmiä sellaisenaan tuntematta kohdeorganisaation laitekantaa ja tilannetta. Kun osaamista oli, se arvioitiin useimmiten perusosaamisen tasolle (26,12 %). Loput Etelä- Kymenlaakson kirjastojen laiteosaamisesta jakaantui hyvälle osaamistasolle (18,47 %), aloittelijan tasolle (13,11 %) sekä toiseksi ylimmälle, erittäin hyvälle tasolle (11,58 %). Ylimmälle, erinomaisen osaamisen tasolle oma arvioitiin 3,72 % ja ainoastaan kahdessa osaamiskysymyksessä osaamisessa ei ylletty ylimmälle tasolle kertaakaan. Heikoin laite koettiin digitointipisteen kohdalla (ka. 0,61), dokumenttikameran (ka. 1) sekä e-kirjojen lukulaitteiden (ka. 1,18) tuntemuksessa. Vastaavasti henkilöstö koki hallitsevansa parhaiten tulostimet (ka. 3,05), kassa ja maksupäätteet (ka. 2,57), lainausautomaatin (ka. 2,38) sekä monitoimilaitteet (ka 2,34) eli ne peruslaitteet, joita kirjastossa eniten käytetään. Laitteiden saamiin keskiarvoihin vaikuttaa luonnollisesti kirjastojen erilainen laitekanta. Koko kysymysryhmän osaamistasojen keskiarvo oli 1,86. 67

71 0,0372 0,1158 0,1847 0,2612 0,2699 0,1311 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 54. Laitehallinnan osaamisjakauma Tieto- ja viestintäteknisistä osaamisista laitteiden kohdalla koettiin vähiten kehittymistarvetta, mutta keskiarvojenvalossa vertailtuna tämäkin kysymysryhmä sai koko kyselyn tasolla korkean arvon 1,66. Osaamisalueella kehitettävää nähtiin niukassa enemmistössä kysymyksistä. Kehittymistarve mainittiin kohtalaiseksi 38,03 %:ssa ja suureksi 13,88 %:ssa vastauksista, kuten kuviosta 55 ilmenee. Vastaajat ilmaisivat eniten kehittämistarvetta uusien teknologioiden, e-kirjojen lukulaitteiden ja tablet-tietokoneiden kohdalla (ka. 1,98), digitointipisteen tuntemuksessa (ka. 1,85) sekä skannerin käytössä (ka. 1,82). 0,1388 0,3803 0,4809 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 55. Laitehallinnan kehittymistasot Vaikka kyselyssä mainittiin jo paljon erilaisia laitteita, poikkeaa kirjastojen välineistö ja varustelu niin paljon toisistaan, että vastaajille haluttiin antaa vielä avovastauksen mahdollisuus, mikäli heillä oli vielä muiden kirjaston laitteiden hallinnan osaamista. Kymmenen vastaajaa käytti tämän vastausmahdollisuuden. Vastauksissa mainittiin levyjen hiontalaite (2x), cd-, dvd-, blu ray -, video-, kasetti-, lp- ja kelanauhasoittimet, faksi, laminointilaite, Daisy-lukulaite, digikamera, videokamera (2x), 68

72 järjestelmäkamera, äänentoistolaitteet (2x), kotiteatterilaitteet, kirjanliimauskone, wlan-verkkoon kirjautuminen sekä kirjastoauto. Niin ikään avoimella kysymyksellä tiedusteltiin lisäksi, löytyikö kirjaston henkilöstöltä jotakin muuta tieto- ja viestintäteknistä erityisosaamista. Tähän kysymykseen vastauksen jätti kolme vastaaja. Vastauksissa mainittiin tietokoneen A-ajokortti, kuvan ja äänen editointi, xhtml ja html-ohjelmointitaito sekä aineiston muuttaminen epub-muotoon. 3.7 Työn kehittäminen ja hallinta Työyhteisötaidot Työyhteisötaidoissa olivat Etelä-Kymenlaakson kirjastojen parasta osaamista. Kaikkien kysymysryhmien vertailussa sen keskiarvo (3,23) oli kaikkein paras. Kaksi alinta tasoa, EVO/ETO sekä aloittelijan taso saivat ainoastaan muutamia mainintoja, kuten kuviosta 56 näemme. Enemmistö vastaajien osaamisesta oli hyvän osaamisen tasolla (47,95 %). Erittäin hyväksi koettiin 29,10 %:ssa ja perusosaamiseksi 14,96 %:ssa tasomäärityksistä. Ylimmälle osaamistasolle vastaajat sijoittivat osaamisensa vielä 6,35 %:ssa vastauksistaan. Henkilöstö koki hallitsevansa parhaiten oman roolin ja vastuun työyhteisön jäsenenä (ka. 3,44) sekä työpaikan käytännöt ja pelisäännöt (ka. 3,33). Mikään kysymyksistä ei jäänyt keskiarvoltaan alle hyvän osaamistason ja alin esiintynyt keskiarvo oli 3,07. 0,0635 0,291 0,0061 0,0102 0,1496 0,4795 EVO/ETO Aloittelijan Perusosaamine n Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 56. Työyhteisötaitojen osaamisjakauma Vastaavasti kehittämistarpeiden keskiarvo jäi matalaksi. Enemmistössä osaamisista ei koettu kehittämistarpeita lainkaan ja suurta tarvetta koettiin vain 2,25 %: ssa vastauksista. Vaikka osaamistasot olivat hyvät eikä merkittäviä kehittymistarpeita koettu, joidenkin osaamisten kohdalla haluttiin silti vielä parantaa osaamista. Yksittäisistä osaamiskysymyksistä eniten tukea toivottiin palautteen antamiselle ja vastaanottamiselle, ammatillisen osaamisen kehittämiselle sekä oman ammattitaidon jakamiseen (ka. 1,56). 69

73 0,0225 0,4672 0,5102 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 57. Työyhteisötaitojen kehittymistasot Suunnittelu- ja kehittämistehtävät Suunnittelu- ja kehittämistehtävissä kysymysryhmä oli jaettu yleisiin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä pienempään osioon, jossa vastaajilta kysyttiin kehittämistaidoista eri konteksteissa (oma työ, oma osasto/tiimi, koko kirjaston toiminta, alueen kirjaston toiminta). Yleisissä suunnittelu- ja kehittämistehtävien suhteen Etelä-Kymenlaakson kirjastojen henkilöstön osaamisen kokonaiskeskiarvo sijoittui hieman perusosaamisen yläpuolelle lukemalla 2,21. Oma sijoitettiin enimmäkseen hyvän osaamisen tasolle (30,74 %) sekä perusosaamisen tasolle (27,05 %). Osaamistasoista ainoastaan ylin, erinomainen taso sai niukalti mainintoja ja sille oma sijoitettiin vain kerran palveluiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa. Loput osaamistasoista saivat melko tasaiset määrät mainintoja (kts. kuvio 58). Osaaminen oli suurimmassa osassa osaamiskysymyksistä vastaajilta hyvät arviot. Vain kirjastoalan yhteistyön ja kehittämisen seuranta (ka. 1,61), asiakassegmentoinnin hyödyntäminen (ka. 1,82) sekä asiakkaiden osallistaminen (ka. 1.85) saivat hieman heikommat arvot. Parhaiten koettiin hallittavan toimiminen työyhteisössä ja -ympäristössä tapahtuvien muutosten edellyttämällä tavalla (ka. 2,95), palveluiden asiakaslähtöisen suunnittelu (ka. 2,46) sekä asiakkaiden palvelutarpeiden ennakointi kehittämisen tueksi (ka. 2,46). 0,20 % 15,37% 14,34 % 12,30% 30,74% 27,05% EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Kuvio 58. Suunnittelu- ja kehittämistehtävien osaamisjakauma 70

74 Yleisissä suunnittelu- ja kehittämistaidoissa kehittymistarve oli arvioitu korkealle (ka. 1,71). Noin kuudessakymmenessä prosentissa tarpeet oli määritelty kohtalaisiksi tai suuriksi, kuten kuviosta 59 käy ilmi. Tarvearvot olivat kysymysryhmän sisällä melko tasaisia ja parantamisen varaa koettiin kaikissa taidoissa. Ainoastaan työyhteisössä toimiminen työympäristössä tapahtuvien muutosten edellyttämällä tavalla sai matalammat arvot. 11,48% 47,75% 40,78% Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 59. Suunnittelu- ja kehittämistehtävien kehittymistasot Tiedusteltaessa kehittämisestä eri työkonteksteissa vastaajat kokivat hallitsevansa parhaiten oman työn kehittämisen (ka. 3,08), kun taas alueen kirjastotoiminnan kehittäminen koettiin vieraimpana (ka. 1,46). Myös koko kirjaston toiminnan kehittäminen oli vastaajille jokseenkin vieraampaa (ka. 2,2). Kehittymistarvetta ei näiden taitojen kohdalla koettu yhtä paljoa kuin yleisissä kehittämistaidoissa. Kuitenkin koko kyselyn vertailussa sijoitus oli puolivälin paikkeilla. Kehittymistarvetta koettiin eniten koko kirjaston toiminnan kehittämisessä, muiden kysymysten kohdalla arvot olivat melko tasaiset Juridinen Juridisen osaamisen kohdalla Etelä-Kymenlaakson kirjastot kokivat perusosaamisen tason vastaavan omaa osaamistaan kaikkein parhaiten (38,25 %). Hyvä osaamistaso valittiin toiseksi eniten omia taitoja vastaavaksi, kuten kuviosta 60 näemme. Kahdelle ylimmälle tasolle ylsi vain harvoin, kun kyse oli näin spesifistä osaamisesta. Jonkin verran vastaajat ilmoittivat, ettei heillä ole osaamista tai he eivät tarvitse osaamista (13,48 %). Lisäksi aloittelijan tasoiseksi omat taidot miellettiin 15,12 %:ssa. Koko kysymysryhmän keskiarvo oli 1,99 ja sijoitus kaikkien kysymysryhmien vertailussa oli melko matala. Paras itsearvioinnin mukaan löytyy kirjastoalan eettisten toimintaperiaatteiden tuntemuksesta (ka. 2,38), kirjastolain- ja asetuksen tuntemuksesta sekä tekijänoikeuslainsäädännön tuntemuksesta 71

75 kirjastojen osalta (ka. 2,25). Heikoimmillaan oli arvioidessa, milloin käyttää apuna juridiikan asiantuntijoita (ka. 1,44) sekä omaa kirjastoa koskevien juridisten sopimusten tuntemuksessa (ka. 1,49). 0,2568 0,071 0,0036 0,1348 0,1512 0,3825 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 60. Juridisen osaamisen osaamisjakauma Kuviosta 61 ilmenee, että kehittymistarpeita koettiin yli puolessa kaikista juridisen osaamisen osaamiskysymyksien vastauksista. Tarve oli suuri 7,10 %:ssa ja kohtalainen 49,18 %:ssa. Koko kyselyn tasolla vertailtuna kehittymistarpeen keskiarvo oli keskitasoa. Osaamiskysymysten keskiarvot olivat hyvin tasaisia välillä 1,61-1,69. Tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi kohosi tekijänoikeuslainsäädännön tuntemus. 0,071 0,4918 0,4372 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 61. Juridisen osaamisen kehittymistasot 72

76 3.7.4 Projekti Projekti- ja hanke oli työn kehittämisen ja hallinnan alla ensimmäinen valinnainen kysymysryhmä, josta vastaajat saattoivat tehtävänkuvastaan riippuen hypätä yli. Vastaajakirjastoista 11 henkilöä ilmoitti tehtävien kuuluvan heille nykyään ja lisäksi kahdella henkilöllä oli muutoin aiheen osaamista. Projekti- ja hankeosaamisen kohdalla kysymysryhmän keskiarvo oli 2,35 ja koko kyselyn vertailussa sijoitus oli puolenväliin paikkeilla. Arviointiasteikot tasoista ainoastaan yli taso ei saanut ainoatakaan mainintaa. Osaamista ei ollut tai sitä ei tarvittu 9,89 %:ssa ja seuraavalla aloittelijan tasolle sijoitettiin myös melko harvoin (12,09 %). Eniten oma samaistettiin hyvään osaamiseen (34,07 %) sekä perusosaamiseen (27,47 %). Toiseksi ylimmälle, erittäin hyvän osaamisen tasolle yltäneitä vastaajia löytyi myös kaikkien yksittäisten osaamiskysymysten kohdalla. Osaamistasojen keskiarvot olivat erittäin tasaisia (2-2,62) ja ainoastaan projektien talouden hallinta koettiin muita hieman heikompana taitona. 0,1648 0% 0,0989 0,1209 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä 0,3407 0,2747 Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 62. Elämyksellisten kirjastopalveluiden osaamisjakauma 73

77 Kehittymistarpeita projekti- ja hankeosaamisen kohdalla koettiin siinä määrin, että koko kyselyn vertailussa kysymysryhmän sijoittui kymmenen tärkeimmäksi koetun taidon joukkoon. Koko kyselyn kehittymisarvot on koottu vielä taulukkoon. Kehittämistarpeita ilmaistiin suuresti 12,09 %:ssa ja kohtalaisesti 45,05 %:ssa vastaajien määrityksistä. Kaikissa osaamiskysymyksissä kehittymisarvot olivat1,62-1,77 välillä. Eniten haluttiin kehittyä vielä projektien johtamisessa ja projektien talouden hallinnassa. 0,4505 0,1209 0,4286 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 63. Projekti- ja hankeosaamisen kehittymistasot Esimiestyö ja johtaminen Esimiestyö ja johtaminen olivat myös kyselyn valinnaisia kysymysryhmiä. Etelä-Kymenlaakson alueella tähän osioon vastasi 11 henkilöä, joista kymmenen nykyiseen toimenkuvaan tehtävät kuuluvat myös nykyään. Kysymysryhmän kokonaiskeskiarvoksi muodostui 2,75 eli hieman hyvän osaamisen alapuolella. 74

78 Esimiestyön ja johtamisen kohdalla vastaajat eivät arvioineet osaamistaan kertaakaan asteikon ääripäihin. Osaamista ei oltu kokonaan vailla, mutta taitoja ei koettu erinomaisiksikaan. Myös aloittelijan osaamiseksi taidot samaistettiin vain harvoin (5,45 %). Lähes puolet ja eniten taidoista sijoitettiin hyvälle osaamistasolle (47,27 %). Isohkot osuudet osaamiskokonaisuudesta lohkaisivat lisäksi perus (30,91 %) sekä erittäin hyvä (16,36 %). Parhaiten vastaajien hallinnassa oli henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen (ka. 3,09), mutta myös muissa yksittäisissä osaamiskysymyksissä keskiarvo kohosi arvoon kolme eli hyvälle osaamistasolle. Heikoimmat osaamisarvosanat oli annettu henkilöstön rekrytoinnille (ka. 2,27), erilaisten johtamistapojen hallinnalle, strategiatyölle sekä henkilöstönosaamisen kehittämiselle (ka. 2,55). 0,1636 0,4727 0% 0,0545 0,3091 EVO/ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 64. Johtamisen ja esimiestyön osaamisjakauma Kehittymistarvetta koettiin esimiestyöhön liittyvissä osaamisissa merkittävästi. Koko kyselyn vertailussa kysymysryhmän keskiarvo nousi sijalle seitsemän. Kehittymistarpeet oli arvioitu suuriksi 10 %:ssa ja kohtalaiseksi 53,64 %:ssa vastauksista. Kriittisimmät kehittymistarpeet yksittäisten osaamiskysymysten osalta koettiin erilaisten johtamistapojen hallinnassa, strategiatyössä sekä henkilöstön osaamisen kehittämisessä (ka. 1,91). 10% 0,5364 0,3636 Ei lainkaan Kohtalaisesti Suuresti Kuvio 65. Johtamisen ja esimiestyön kehittymistasot 75

79 3.7.6 Taloushallinto Taloushallinto oli kyselyssä niin ikään valinnainen kysymysryhmä, johon koko alueella vastasi 12 henkilöä. Vastaajista yhdeksän ilmoitti osaamisen kuuluvan heidän nykyiseen tehtävänkuvaansa. Loput kolme ilmoitti, että ei kuulu heidän nykyiseen tehtävänkuvaansa, mutta heillä on silti alan osaamista. Kokonaisuutena taloushallinnon kysymysryhmä keskiarvon 2,19 eli hieman perusosaamisen yläpuolelle. Taloushallinnon kohdalla enemmistö osaamisesta sijoitettiin hyvän osaamisen tasolle (36,81 %). Osaaminen koettiin perusosaamiseksi 22,92 %:ssa ja 20,83 %:ssa todettiin, ettei osaamista tarvittu tai sitä ei vielä ollut. Pienemmät osuudet kokonaisuudesta saivat erittäin hyvä sekä aloittelijan. Erinomaiseksi koettiin 3,47 %:ssa määrityksistä. Korkeimmalle osaamistasolle yllettiin kolme yksittäisen osaamiskysymyksen kohdalla. Vastaajat arvioivat osaamisensa selkeästi vahvimmaksi budjettiseurannassa ja rahankäytössä (ka. 3,5) sekä työvuorolistojen suunnittelussa ja hyväksymisessä (ka. 2,83). Heikoimman arvion vastaajat antoivat osaamisestaan toiminta- ja palveluprosessien rakenteellisesta ja taloudellisesta kehittämisestä (ka. 1,33). 0,0972 0,0347 EVO/ETO 0,2083 Aloittelijan Perus 0,3681 0,2292 0,0625 Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 66. Taloushallinnon osaamisjakauma 76

80 Taloushallinnon osaamisten koettiin olevan siinä määrin hyvin hallussa, että kehittymistarpeet jäivät koko kyselyn vertailussa kaikkein matalimmiksi (kts. taulukko 7). Jopa 72,22 %:ssa tarvetta kehittää osaamista ei koettu. Suurta kehittymistarvetta koettiin 4,17 %:ssa ja kohtalaista 23,61 %:ssa vastauksista. Eniten vastaajat halusivat vielä hioa taitojaan sopimusoikeuden ja hankintalainsäädännön tuntemuksessa, tilastojen hyödyntämisessä sekä arkistointisuunnitelman tuntemuksessa (ka. 1,42). 0,0417 0,2361 Ei lainkaan 0,7222 Kohtalaisest i Kuvio 67. Taloushallinnon kehittymistasot 3.8 Muu ja palaute kyselystä Kyselyssä vastaajille annettiin vielä mahdollisuus kuvata omaa osaamistaan niiden asioiden kohdalta, mitä kyselyn osa-alueiden kautta ei oltu onnistuttu kattamaan. Etelä-Kymenlaakson alueella yhdeksän vastaajaa jätti vastauksen tähän kysymykseen. Mainintoja saivat linja-autonkuljettajan ammattipätevyys, ongelmanratkaisutaidot, neuvottelutaidot, ihmistuntemus, organisointitaidot, paineessa työskentely, luova kehittäminen, nopea kokonaisuuksien hahmottaminen, kirjankorjaus, myöhästyneen aineiston laskutus ja perintä, taloushallinnon puolelta laskujen tarkistus ja tiliöinti SAP-järjestelmässä, valokuvaaminen, tekniset taidot, tapahtumien järjestäminen sekä terve järki. Lisäksi yhdessä vastauksessa todettiin, että muu ei liity nykyisiin työtehtäviin. Vastaajien oli lisäksi mahdollista jättää palautetta kyselystä. Tätä mahdollisuutta hyödynsi 12 vastaajaa. Vastausvaihtoehdoista todettiin, että vastaaminen vaikeaa, kun ei tiedä mihin osaamista tulisi peilata. Samoin yksi vastaaja korosti vielä, että vastasin moneen kohtaan EVO/ETO, koska en tee kyseisiä tehtäviä tällä hetkellä, vaikka ehkä tarvitsisinkin taitoja ihan vain yleissivistykseksi. Vastaajat antoivat myös teknisempää palautetta kyselystä. Palautteessa toivottiin kyselykaavakkeen tekstejä suuremmaksi kooltaan ja lisäksi kyselyn automatiikka koettiin jokseenkin haastavaksi. Lisäksi kahdessa palautteessa todettiin, että aikaa kyselyn täyttämiseen kului suhteellisen paljon. Vastauksessa kysely todettiin monipuoliseksi, perusteelliseksi ja kattavaksi, mutta toisaalta todettiin kyselyn edustavan vain yhden 77

81 hetken tilanne ja toiveissa oli tehdä kysely uudelleen muutamien vuosien päästä tilanteen vertailemiseksi. Kaksi vastaajaa totesi kysymyksiä olleen liikaa, mutta enemmistö palautetta jättäneistä vastaajista koki kysymysten kattavuuden kyselyn vahvuudeksi. Eräs vastaaja mm. totesi Hyviä kysymyksiä ja niitä oli paljon. Kattavat aika hyvin koko työn kentän. Samoin palautteessa todettiin kyselyn heijastavan vain yhden hetken tilannetta ja kehittymistarpeiden muuttuvan koko ajan. Kyselyn todettiin antaneen mahdollisuuden pohtia omaa osaamista syvällisemmin, samoin parantaneen näkemystä omista vahvuuksista ja siitä, kuinka paljon vielä on opittava ja kehitettävää. 6 Yhteenveto 6.1 Kyselyn osaamistasot Voimme hahmotella Etelä-Kymenlaakson alueen osaamistilannetta tarkastelemalla koko kyselyn osaamistasojen vastausjakaumaa. Vastaajien omien arvioiden mukaan enemmistö heidän osaamisestaan (27,12 %) oli hyvän osaamisen tasolla (kts. kuvio 68). Käytännössä tämä tasomääritysten mukaan merkitsi sitä, että henkilöstö osaa toimia tehtävissä itsenäisesti ja ratkaista ongelmatilanteita, aiheesta on monipuolinen tietämys, tietoja sekä taitoja osataan soveltaa monipuolisesti. Kuvattu on varmasti monissa kirjastoalan tehtävissä riittävä työkenttää ajatellen. Myös perusosaamisen taso sai runsaasti mainintoja, 23,83 prosenttia kaikista määrittelyistä. Tällä tasolla toimiessaan henkilö tuntee aiheen perusteet, osaa toimia sovittujen ohjeiden ja toimintatapojen mukaan, mutta tarvitsee vielä jonkin verran ohjausta arvioimastaan aiheesta. 15,41 % 27,12 % 5,87 % 17,45 % 23,83 % 10,32 % EVO/ ETO Aloittelijan Perus- Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Kuvio 68. Vastausten osaamistasojen jakauma prosentuaalisesti 78

82 Osaamisen kokonaisuudesta en tarvitse osaamista/ ei vielä osaamista -taso lohkaisi 17,45 prosenttia. Prosenttiosuutta tarkasteltaessa tulee huomioida, että Etelä-Kymenlaakson osaamiskysely koskettaa viittä eri kuntaa ja kaupunkia, joiden kirjastot ja henkilöstön tehtävät ovat erilaisia. Siksi mukana on kysymyksiä myös esimerkiksi laitteista ja taidoista, joita kaikissa kirjastoissa ei tarvita tai ei ole. Samoin, kun kyseessä ovat ammatillisesti uudet osaamiset, tulevaisuuden osaamishaasteet, on vain luontevaa, että kyseistä osaamista ei vielä voi olla olemassa. Osaamisessa jäätiin melko harvoin aloittelijan tasolle (10,32 %). Heikommaksi jääneiden osaamiskysymysten kohdalla kannattaa tarkastella niiden kehittymistarvearvoja ja työtä kokonaisuutena, joista saa viitteitä siitä, onko kirjaston toiminnan kannalta olennaista. Koko alueella määritettiin erittäin hyväksi 15,41 prosentissa ja erinomaiseksi 5,87 prosentissa vastauksista. Ylimmille tasoille mainittiin useimmiten kirjaston perusosaamisia koskevissa tehtävissä. Kirjastojen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niihin osaajiin, jotka ylsivät eri osaamiskysymyksissä erittäin hyvälle tai erinomaiselle tasolle. Kyselyn osaamistasojen määrityksen mukaan nämä osaajat kykenevät ohjaamaan ja kouluttamaan muita. Tuolloin kirjastossa kannattaa hyödyntää näitä henkilöitä sisäiseen koulutukseen sekä mahdollisesti koko alueella yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa. Osaamistasoista voidaan piirtää myös hieman toisenlainen kuvaaja havainnollistamaan osaamisen laatua. Osaamistasot tässä kyselyssä muodostettiin siten, että aloittelijan ja perus muodostavat ns. tukea tarvitsevan osaamisen tason, hyvän osaamisen tasolla henkilön on muuttunut itsenäiseksi ja ylätasoilla, erittäin hyvässä osaamisessa ja erinomaisessa osaamisessa mukaan tulee kehittämis- ja ohjausvalmiuksia. Jos alueen osaamista tarkastellaan tämän jaon perusteella, huomaamme, että niukan enemmistön voimin tukea tarvitseva vie kokonaisuudesta isoimman osan (34,15 %), itsenäistä on edelleen 28,7 %:ssa vastauksista ja kehittävää 21,28 %:ssa. EVO/ETO taso vie kokonaisuudesta kaikkein pienimmän osan, 17,45 prosenttia, kuten kuviosta 69 käy ilmi. 79

83 21,28 % 27,12 % 17,45 % 34,15 % EVO/ETO Tukea tarvitseva Itsenäinen Kehittävä Kuvio 69. Vastausten osaamistasojen jakauma prosentuaalisesti. Tämän jakauman perusteella kirjastossa kannattaa tarkastella, mitkä tukea tarvitsevan osaamisen alueelle jääneistä taidoista ja tiedoista ovat sellaisia, missä osaamistasoa pitää nostaa. Samoin, onko alimmalle tasolle jääneiden asioiden joukossa sellaisia kokonaisuuksia, jotka vaativat nopeita kehittämistoimia. Seuraavassa luvussa on esitetty tarkemmin vastaajien vahvimmat ja heikoimmat osaamiset, kehittymistoiveet sekä huomioita ja ehdotuksia osaamisen kehittämisen tueksi. 6.2 Osaamisalueiden arviot Etelä- Kymenlaakson kirjastojen osaamista voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta, esimerkiksi kokonaisten osaamisalueiden, kysymysryhmien osalta sekä yksittäisten osaamiskysymysten kannalta. Kokonaisuutena tarkasteltuna osaamisalueista parhaan keskiarvon sai toimintaympäristöosaamisen osaamisalue (ka. 2,93), kuten seuraavasta listauksesta käy ilmi. Kaikki osaamisalueet jäivät kokonaisuuksina alle hyvän osaamisen kesiarvon ja tieto- ja viestintätekninen jopa hieman alle perusosaamisen tason. Tarkastelussa täytyy huomioida, että kyse on erittäin laajojen ja moninaisten kokonaisuuksien hallinnasta, jotka myös sisällöllisesti ovat erilaisia. Kokonaisuutena osaamisalueet antavat vain karkean kuvan osaamisen tasoista. Seuraavassa listauksessa sulkuihin on merkattu myös kyseisen osaamisalueen kehittämistarpeen keskiarvo. 1. Toimintaympäristö ka. 2,93 (KT ka. 1,59) 2. Kokoelma- ja sisältö ka. 2,56 (KT ka. 1,54) 3. Työn kehittäminen ja hallinta ka. 2,43 (KT ka. 1,59) 4. Pedagoginen ka. 2,25 (KT ka. 1,80) 5. Palvelu ka. 2,19 (KT ka. 1,53) 80

84 6. Vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi ka. 2,04 (KT ka. 1,64) 7. Tieto- ja viestintätekninen ka. 1,82 (KT ka. 1,69) Jos tarkastelua tuodaan kokonaisista osaamisalueista alaspäin kysymysryhmien tasolle, saamme jo tarkempia tuloksia osaamisesta. Seuraavaan taulukkoon kuusi on koottu kyselyn kaikki kysymysryhmät osaamistasojen keskiarvojen mukaan suurimmasta pienimpään. Osaamistason rinnalla on ilmoitettu myös kehittymistason saamat keskiarvot ja eri osaamisalueisiin kuuluvat kysymysryhmät on merkitty värikoodein tarkastelun helpottamiseksi. Värit ovat seuraavat: toimintaympäristö valkoinen, kokoelma- ja sisältö harmaa, pedagoginen sininen, palvelu keltainen, työn kehittäminen ja hallinta oranssi, vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi pinkki sekä tieto- ja viestintätekninen vihreä. Vahvimmiksi arvioitujen osaamisten joukosta löytyvät kirjastojen perustehtävät ja -osaamiset. Erityisesti kokoelma- ja sisältö näyttää korostuvan kirjastojen osaamisessa, mutta myös asiakaspalveluun liittyvät osaamiset kuten asiakas, tietopalvelu, lainauspalvelut sekä vuorovaikutustaidot. Vastaavasti heikoimmaksi arvioituja kysymysryhmiä olivat muun muassa erikoistuneemmat osaamiset kuten elämyksellisten kirjastopalveluiden tuottaminen, kirjastoautotoiminta, eri aineistomuotojen luettelointi. Toisaalta kaikille yhteiset taidot kuten tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät ohjelmat ja sovellukset, kielitaito, tiedonlähteiden hallinta sekä tietoyhteiskuntataitojen tukeminen ovat hallussa. Näitäkin lukuja tarkasteltaessa tulee muistaa, että kyseessä ovat keskiarvot ja esimerkiksi elämyksellisten kirjastopalveluiden osalta tai teknisten ohjelmien ja sovellusten osalta keskiarvoon vaikuttavat kirjastokohtaisesti ne osaamiset, joita kirjastoissa ei ainakaan toistaiseksi tarvita. Osaamiset kysymysryhmien sisällä saattavat myös olla keskenään erilaisia ja siten pelkkä keskiarvojen tarkastelu ei anna todellista kuvaa osaamisen tasosta. Pelkästään lukuja tarkastelemalla ei myöskään selviä, mitkä osaamisista ovat sellaisia, joita kirjastoissa ei ole käytössä tai ei tarvita. Heikoimpia arvoja saaneiden taitojen osalta kannattaa käydä läpi osaamisia ja niiden merkitystä omalle kirjastolle. Onko tietyn taidon tai aiheen välttämätöntä tai edes tarpeellista? Jos osaamista tarvitaan, monenko henkilön taidot pitäisi hallita ja millä osaamistasoilla? Osa heikommaksi koetuista taidoista on lisäksi luonteeltaan sellaisia, ettei osaamiselle kyselyn pienemmissä kirjastoissa aina tarvetta. Isommassa kirjastossa tehtävät on taas saatettu erityttää vain tietyille henkilöille, jolloin kaikkien ei tarvitse hallita kyseisiä tehtäviä. 81

85 Kysymysryhmät Koko alue OT ka. (0-5) Koko alue KT ka. (1-3) Työyhteisötaidot 3,23 1,51 Asiakas 3,21 1,65 Lainauspalvelut 3,19 1,35 Kokoelman hoito 2,94 1,32 Tietopalvelu 2,9 1,59 Toimintaympäristö 2,79 1,56 Esimiestyö ja johtaminen 2,75 1,74 Luettelointi ja sisällönkuvailu 2,74 1,5 Kokoelmatyö (hankinta, valinta, kehittäminen) 2,73 1,56 Opastus- ja neuvontataidot sekä perehdyttäminen 2,67 1,6 Vuorovaikutustaidot 2,6 1,61 Kokoelmien tuntemus 2,48 1,57 Puheviestintä ja esiintymistaidot 2,47 1,65 Opetus: koulutusten ja materiaalien suunnittelu 2,45 1,88 Tukipalvelut 2,43 1,34 Opetus eri asiakasryhmille 2,43 1,96 Kehittämis- ja suunnittelutaidot: kehittämisen kohteet 2,39 1,65 Sisältöjen tuntemus 2,36 1,74 Projekti- ja hanke 2,35 1,69 Kaukopalvelu 2,27 1,45 Kehittämis- ja suunnittelutaidot: yleiset 2,21 1,7 Taloushallinto 2,19 1,32 Tietotekninen perus 2,09 1,67 Kirjallinen viestintä ja verkkoviestintä 2,08 1,66 Juridinen 1,99 1,63 Palvelumarkkinointi 1,95 1,58 Kirjaston laitteet 1,86 1,66 Kotipalvelu ja siirtokokoelmat 1,84 1,42 Vinkkaus kohderyhmille 1,84 1,69 Tietoyhteiskuntataitojen tukeminen 1,75 1,84 Kirjastoauto 1,66 1,49 Osaan luetteloida (eri aineistomuodot) 1,65 1,53 Tiedonlähteet 1,58 1,8 Verkostoituminen ja yhteistyö 1,53 1,61 Kielitaito 1,5 1,82 Ohjelmat ja sovellukset (tvt) 1,43 1,76 Elämykselliset kirjastopalvelut 1,41 1,69 Taulukko 6. Kyselyn kysymysryhmät osaamistason mukaan vahvimmasta heikoimpaan 6.3 Tärkeimmät kehittymistarpeet Muiden arvojen rinnalla on hyvä tarkastella koko kyselyä koskevia kehittymistarpeiden määrityksiä. Jos tarkastelemme kaikkien osaamiskysymysten kehittymistarvejakaumaa seuraavasta kuviosta, näemme, 82

86 että henkilöstö koki osaamisessaan suurta kehittymistarvetta melko harvoin (13,5 %). Kohtalaiseksi tarve nousi lähes 41,8 prosentissa osaamiskysymyksistä, mutta useimmiten oma koettiin niin vahvaksi, ettei kehittymistarvetta ollut lainkaan (44,6 %). Työn haasteet tuntuvat siis olevan hallussa melko hyvin, mutta kehitettävää koettiin kuitenkin yli puolessa osaamisista. 13,5 % 41,8 % 44,6 % Ei lainkaan tarvetta Kohtalainen tarve Suuri tarve Kuvio 70. Kehittymistasojen jakauma prosentuaalisesti. Kehittämistarpeita voidaan tarkastella tarkemmin kokonaisten osaamisalueiden perusteella eli karkeana kuvauksena kehittämistarpeista. Eniten kehitettävää osaamisalueista koettiin pedagogisessa osaamisessa (ka. 1,80), tieto- ja viestintäteknisessä osaamisessa (ka. 1,69), vuorovaikutus- ja viestintäosaamisessa sekä markkinoinnissa (ka. 1,64). Suluissa näkyvät vielä osaamistasojen keskiarvot. Vähiten kehitettävää näin jaoteltuna oli palveluosaamisessa sekä kokoelma- ja sisältöosaamisessa. 1. Pedagoginen ka. 1,80 (OT ka. 2,25) 2. Tieto- ja viestintätekninen ka. 1,69 (OT ka. 1,82) 3. Vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi ka. 1,64 (OT ka. 2,04) 4. Toimintaympäristö ka. 1,59 (OT ka. 2,93) 5. Työn kehittäminen ja hallinta ka. 1,59 (OT ka. 2,43) 6. Kokoelma- ja sisältö ka. 1,54 (OT ka. 2,56) 7. Palvelu ka. 1,53 (OT ka. 2,19) Kyselyn osaamiskysymyksiin liitettyjen kehittymistasojen määrityksen lisäksi vastaajia pyydettiin kyselyn lopussa valitsemaan erikseen kaikista kysymysryhmistä kuusi tärkeimmäksi kokemaansa kehittymiskohdetta. Kysymysryhmiä oli kaikkiaan kolmekymmentäyksi eli jaottelu ei ollut aivan niin hienojakoinen kuin kyselyn sisäinen jaottelu. Vastaajien valinnan näkyvät seuraavan sivun kuviossa

87 Kuvio 71. Tärkeimmiksi koetut kehittymiskohteet 84

88 Eniten mainintoja sai kokoelmien ja sisältöjen tuntemus (29 mainintaa). Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kaikki alueet olivat lähes tasoissa keräten seuraavaksi eniten mainintoja (26,25 ja 25 mainintaa). Tämän jälkeen tasoissa olivat luettelointi ja sisällönkuvailu, kielitaito (21 mainintaa) sekä elämykselliset kirjastopalvelut (20 mainintaa). Vuorovaikutustaidot keräsivät 18 mainintaa ja opastus- ja neuvontataidot sekä perehdyttäminen 17. Hieman yli kymmenen maininnan pääsivät vielä asiakas, suunnittelu- ja kehittämistehtävät (13 mainintaa), aineiston hankinta sekä kokoelmien kehittäminen ja viestintätaidot (12 mainintaa). Lisäksi työyhteisötaidot ja tietoyhteiskuntataitojen tukeminen 11 maininnalla. Muut vähemmän mainitut osaamiset ovat ehkä joko niin perusosaamista, ettei sen kehittämistä nähdä tarpeellisena tai erikoistuneempaa osaamista, jota vain osa henkilöstöstä kokee tarvitsevansa. Erikoistuneemmasta osaamisesta esimerkkeinä ovat opetustaidot, mediakasvatus sekä markkinointi, jotka kaikki keräsivät kuitenkin vielä yhdeksän mainintaa. Jos vastaajien valintoja verrataan kyselyn osaamiskysymysten kehittymistasojen keskiarvoihin, järjestys on hieman erilainen, kuten taulukosta seitsemän käy ilmi. Taulukoon on koottu Etelä-Kymenlaakson kirjastoja koskevat kehittymisarvojen keskiarvot kysymysryhmittäin suurimmasta pienimpään. Niiden rinnalla on tarkastelun helpottamiseksi ilmoitettu kysymysryhmien osaamistasot. Lisäksi eri osaamisalueisiin kuuluvat kysymysryhmät on merkitty värikoodein tarkastelun helpottamiseksi, kuten osaamistasojen kohdalla. Tuloksiin vaikuttavat jonkin verran kysymysryhmät, joissa vastaajien määrä oli poikkeava, kuten kahdessa ensimmäisessä kysymysryhmässä. Kyselyn jaottelu on myös hieman tarkempi kuin edellinen kuvaaja. Kolmen kärki muodostuu pedagogisten taitojen alle kuuluvista osaamisista, mutta muutoin eniten kehitettäväksi toivottujen osaamisten joukossa on osa-alueita kaikilta osaamisalueilta, työn kehittämisestä ja hallinnasta kokoelma- ja sisältöosaamiseen ja TVT-taitoihin. Häntäpäähän kehittämishalukkuudessa jää eniten palveluosaamisen, kokoelma- ja sisältöosaamisen sekä työn kehittämisen ja hallinnan osa-alueita. Joukossa oli sekä hyvin hallussa olevia perustaitoja kuten lainauspalvelut, kokoelman hoito ja tukipalvelut sekä erikoistuneempia tehtäväkokonaisuuksia, kuten kirjastoautopalvelut, kaukopalvelu, taloushallinto ja kotipalvelu sekä siirtokokoelmat. 85

89 Kysymysryhmä Koko alue KT ka. (1-3) Koko alue OT ka. (0-5) Opetus eri asiakasryhmille 1,96 2,43 Opetus: koulutusten ja materiaalien suunnittelu 1,88 2,45 Tietoyhteiskuntataitojen tukeminen 1,84 1,75 Kielitaito 1,82 1,5 Tiedonlähteet 1,8 1,58 Ohjelmat ja sovellukset (tvt) 1,76 1,43 Esimiestyö ja johtaminen 1,74 2,75 Sisältöjen tuntemus 1,74 2,36 Kehittämis- ja suunnittelutaidot: yleiset 1,7 2,21 Projekti- ja hanke 1,69 2,35 Vinkkaus kohderyhmille 1,69 1,84 Elämykselliset kirjastopalvelut 1,69 1,41 Tietotekninen perus 1,67 2,09 Kirjallinen viestintä ja verkkoviestintä 1,66 2,08 Kirjaston laitteet 1,66 1,86 Asiakas 1,65 3,21 Puheviestintä ja esiintymistaidot 1,65 2,47 Kehittämis- ja suunnittelutaidot: kehittämisen kohteet 1,65 2,39 Juridinen 1,63 1,99 Vuorovaikutustaidot 1,61 2,6 Verkostoituminen ja yhteistyö 1,61 1,53 Opastus- ja neuvontataidot sekä perehdyttäminen 1,6 2,67 Tietopalvelu 1,59 2,9 Palvelumarkkinointi 1,58 1,95 Kokoelmien tuntemus 1,57 2,48 Toimintaympäristö 1,56 2,79 Kokoelmatyö (hankinta, valinta, kehittäminen) 1,56 2,73 Osaan luetteloida 1,53 1,65 Työyhteisötaidot 1,51 3,23 Luettelointi ja sisällönkuvailu 1,5 2,74 Kirjastoauto 1,49 1,66 Kaukopalvelu 1,45 2,27 Kotipalvelu & siirtokokoelmat 1,42 1,84 Lainauspalvelut 1,35 3,19 Tukipalvelut 1,34 2,43 Kokoelman hoito 1,32 2,94 Taloushallinto 1,32 2,19 Taulukko 7. Kyselyn kysymysryhmät kehittymistason mukaan järjestettynä 86

90 Kehittämistarpeita koskevien tulosten tulkinnasta on vielä hyvä muistaa muutamia seikkoja. Vastaajat saattavat tuntea enemmän kehittymistarvetta jo osittain tuttujen asioiden osalta tai tehtävissä, jotka kokevat mieluisina. Usein myös laaja asiantuntemus auttaa näkemään paremmin kokonaisuuksia, hahmottamaan omaa osaamista ja kehittämistarpeita. Oman kehittymistarpeen arviointi taas on lisäksi haastavaa, kun kyseessä on jokin uudempi osaamisalue. Osassa kysymyksistä taas henkilöstö saa aliarvioida osaamistasoaan ja siten myös yliarvioida kehittämistarvettaan. Siksi itsearvioinnin rinnalla on hyvä käyttää esimerkiksi esimiesarviointia tai pohtia osaamisen kehittämistä tiimeissä. Tulevissa kehittämistoimissa pääajatuksen tulisi olla organisaation etu ja valittujen kehittämistoimien pitäisi olla linjassa kunkin kirjaston visioin ja strategian kanssa. Kuitenkin jossakin määrin on ajateltava myös henkilökunnan motivaatiota ja kiinnostuksen kohteita. Oman työn kehittämiseen ja uuden oppimiseen vaikuttaa yksilön sisäinen motivaatio, joka mahdollistaa onnistumisen ja pätevyyden tunteen ja lisää sitoutumista. Jokainen ei voi kouluttautua vain niissä asioissa, jotka kokee itselleen mieleisiksi, vaan työntekijällä on velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan työn osaamisvaatimusten mukaisesti. Kuitenkin työhyvinvointia ja työssä viihtymistä lisäävät sellaiset kehittämistehtävät, joista henkilö on itsekin kiinnostunut. Johdon ja esimiesten tehtävä on saada henkilöstö näkemään epämieluisammat ja uudet osaamisalueet mahdollisuuksina ja henkilöstön tehtävä on kehittää osaamistaan työn edellyttämällä tavalla. Hyvän balanssin löytäminen voi olla haastavaa, mutta ei mahdotonta. 7 Osaamisen kehittäminen Kuten moni muu yleisten kirjastojen kehittämishanke Suomessa, myös tämä hanke tähtää henkilöstölle järjestettäviin koulutuksiin kyselyn pohjalta tärkeimmiksi koettujen kehittämistarpeiden osalta. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, ettei osaamisen kehittäminen ole vain ns. perinteistä oppimista, koulutuksiin osallistumista, luennoilla istumista, kuuntelemista ja muistiinpanojen kirjoittelua. Yksi oppii parhaiten lukemalla, toinen näkemällä, kolmas kuuntelemalla. Oppiminen on nykyään yhä enemmän myös epämuodollista, ammatillisetkin tietomme ja taitomme karttuvat osana yhteisöjä ja verkostoja. Teknologia ja sosiaalinen media ovat luoneet uudenlaisia mahdollisuuksia seurata toimintaympäristöä, jakaa tietoa ja kartuttaa omaa osaamispääomaa yhdessä muiden kanssa. Toisaalta oppiminen prosessina ei suinkaan vaadi ympärilleen teknologiaa eikä oppiminen tapahdu älypuhelimessa tai taulutietokoneella vaan ihmisten mielissä. Osaamisen kehittämistä tutkiva Heljä Hätönen on summannut hyvin osaamisen kehittämisen moninaisia vaihtoehtoja seuraavaan kuvioon. Hätönen (2011, 58-59) toteaakin, että kuvion avulla on hyvä lähteä pohtimaan oman työyhteisön kehittämistä: mitä menetelmiä jo käytämme, mitä menetelmiä voitaisiin ottaa käyttöön, mitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän? Jokainen työntekijän on myös henkilökohtaisesti hyvä pohtia osaamisympyrää, omia oppimisen ja osaamisen menetelmiä, keinoja ja tapoja, jotka soveltuvat itselle parhaiten. Näin kehittämiseen 87

91 suunnattuja resursseja voidaan maksimoida, mikäli henkilöstön kehitystä kyetään tukemaan jossakin määrin myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kuvio 72. Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoja (Hätönen 2011, 58). Keinoja kehittämiseen löytyy runsaasti ja alan kirjallisuudesta löytyy käytännönläheisiä kuvauksia erilaisista kehittämismenetelmistä. Koulutukset, luennot, kirjallisuus tai kirjalliset ohjeet ovat hyvä alku osaamisen kehittämiselle, mutta vain alku. Taitoja pitää myös päästä kokeilemaan käytännössä ja usein vain toistot, konkreettiset sekä vaihtelevat työtilanteet hiovat taidot huippuunsa. Jokainen myös omaksuu ja peilaa oppimaansa aikaisempiin tietoihinsa ja taitoihinsa, joten oppiminen on jokainen henkilöstön jäsenen kohdalla omakohtainen ja omanlainen prosessi. Osaaminen syntyy oppimisen tuloksena ja mitä monipuolisemmat ihmisen oppimistaidot ovat, sitä enemmän hänellä on mahdollisuuksia uuden osaamisen hankkimiseen (Hätönen 2011, 7). Siksikin avuksi on, jos henkilöstö on itse tietoinen omista oppimistavoistaan ja kehittämistä voidaan ainakin jonkin verran räätälöidä sen mukaan henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien myötä. Ainakin sellaisten taitojen osalta, jotka on oltava mahdollisimman monella, olisi hyvä tarjota erilaisia mahdollisuuksia hankkia ja kehittää osaamista. 88

92 Vaikka kokonaisuutena osaamisen kehittäminen ja sen mahdollisuuksien luominen on esimiesten tehtävä, on jokainen itse vastuussa oman osaamisensa kehittämisestä. Jokainen päättää itse, miten suhtautuu ja asennoituu tulevaisuuden osaamishaasteisiin. Tällä hetkellä yleinen kirjasto on voimakkaassa muutostilassa, uusia palvelumalleja ja ratkaisuja etsitään ympäri Suomea. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja huolta oman työn tulevaisuudesta. Kirjastoilla on kuitenkin etunaan alan vahva perus, joka yhdistyy monialaiseen asiantuntemukseen ja taitoihin sekä luovuuteen. Tämänkaltaista osaamista löytyy myös Etelä-Kymenlaakson kirjastoista, kuten kyselyn myötä kävi ilmi. Työyhteisöissä tämä kannattaa ehdottomasti hyödyntää positiivisena voimavarana ja arvokkaana taitopohjana, jolle lähteä rakentamaan myös tulevaisuuden kirjastopalveluiden toteuttamiseen tarvittavan osaamisen. Kuten osaamisen kehittämisen hankkeen alkuvaiheessa todettiin, ratkaisevaa on yhteinen osaamisemme, ei vain yksittäisen henkilön taidot. Yksilön oppiminen ja ei enää riitä, vaan tarvitaan organisaation oppimista, osaamisen jakamista, hyvää vuorovaikutusta ja avointa kommunikaatiota. Yhteisöllisyyttä kannattaa hyödyntää, antaa arvoa muiden osaamiselle, kannustaa työkaveria tarttumaan uusiin haasteisiin, etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja ja työmalleja yhdessä muiden kanssa. Yleisten kirjastojen tulevaisuutta ei ole vielä tehty tai päätetty ja kirjastolaisilla itsellään on paljon valtaa sen luomisessa, jos vain tartumme haasteeseen. Omaa osaamista kannattaa myös rohkeasti haastaa ja astua pois omalta mukavuusalueelta epämukavimpienkin osaamishaasteiden parissa. 7.1 Hahmotelmaa kehittämissuunnitelmien pohjaksi Koulutus- ja kehittämissuunnitelmia koko Etelä-Kymenlaakson alueen yleisille kirjastoille lähdettiin muotoilemaan edellisten tulosten yhteenvedon pohjalta yhdessä hankkeen ohjausryhmässä. Osallistujat saivat etukäteen yhteenvedon koko aluetta koskevista tuloksista, erilaisia taulukoita ja kuvaajia sekä hanketyöntekijän tekemän hahmotelman kehittämissuunnitelmien pohjaksi. Yhteisessä tapaamisessa tulokset käytiin läpi yleisellä tasolla ja keskusteltiin esimiesten näkemyksistä osaamistasoihin ja kehittymistarpeisiin. Tulokset olivat melko yhtenäisiä esimiesten odotusten kanssa. Osittaisena yllätyksenä mainittiin tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittymistarpeen arvioiminen niin korkeaksi sekä joissakin osaamissa arveltiin henkilökunnan hieman aliarvioineen omaa osaamistaan. Ohjausryhmässä käytiin läpi seuraavat kehittämissuunnitelmien hahmotelmat pohtien, missä asioissa osaamistasojen nostaminen on kaikkein kriittisintä. Samalla mietittiin, millaisissa osaamisissa kirjastot tarvitsevat ulkopuolista koulutusta ja missä asioissa voidaan hyödyntää alueen kirjastojen omaa osaamista tai jäädä kunkin kirjaston kohdalla sisäisen koulutuksen varaan. Myös kirjastojen aikaisempaa koulutushistoriaa ja yleistä koulutustarjontaa esimerkiksi maakuntatasolla, valtakunnallisella tasolla ja ELY-keskusten toimesta sivuttiin perusteluissa. Seuraavassa on esitetty koko alueen analyysin pohjalta esille nousseet kriittisimmät osaamisalueet ja hahmotettu joitakin kehittämistoimia koko alueen. Kunkin osion lopussa on lyhyt yhteenveto ohjausryhmän näkemyksestä kehittämistoimista. Luvun lopuksi on 89

93 vielä nostettu esille ne osaamiskokonaisuudet, joiden osaamisen kehittämiseen ohjausryhmä tämän hankkeen puitteissa haluaisi keskittyä. Osaamisen kehittämisen työkalut ja taidot Hanketyöntekijän yhtenä esityksenä oli, että hankerahoituksella järjestettäisiin koko alueella yhteinen ns. osaamisen kehittämisen työkalut ja taidot koulutus. Ajatuksena oli, että koska suurin osa osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta tehdään kirjastoissa erilaisena sisäisenä koulutuksena, ohjauksena ja perehdyttämisenä, henkilökunta saisi sekä lisävahvistusta että uusia eväitä ammattitaidon hankkimiseen, jakamiseen ja kehittämiseen omissa työorganisaatioissa. Sisällöt voitaisiin valita kirjastoissa käytännöllisemmäksi koettujen työmenetelmien joukosta, esim. työparityöskentely, mentorointi, hyvien kirjallisten ohjeiden laadinta, perehdyttäminen ja perehdyttämiskansiot, oppimisportfoliot, erilaiset sosiaalisen median seurantavälineet jne. Tarkoituksena on, että henkilöstö saisi valmiuksia sekä olla kehittämisen kohteena että itse kehittäjänä. Jokin vastaavanlainen koulutus voisi olla jatkossa kirjastoille hyödyllisempi, kun ulkoisia koulutuksia ei läheskään aina voida hyödyntää. Ohjausryhmä keskusteli aiheesta ja piti koulutusta hyödyllisenä ja myös keinona sitouttaa ja motivoida henkilöstä paremmin osaamisen kehittämiseen jatkossakin. Pedagoginen Erilaiset pedagogiseen osaamiseen liittyvät taidot olivat yksi korkeimmat kehittämisarvot saaneita kokonaisuuksia koko kyselyssä ja näiden taitojen hallinta korostuu myös jokapäiväisessä työssä. Myös kirjastoissa tehdyt pienryhmätyöt osoittivat, että erilainen asiakkaiden opastus, neuvonta ja opetus on yhä enemmän läsnä kirjastojen arjessa. Lisäksi näiden taitojen merkitystä korostetaan yhä enemmän valtakunnallisissa linjauksissa. Pedagogisten taitojen kehittäminen onkin varmasti paikallaan kaikkien vastaajaorganisaatioiden osalta. Tämän osaamisalueen osalta Etelä-Kymenlaakson kirjastoista ei löydy juurikaan omia erikoisasiantuntijoita, joten ulkopuolisen kouluttajan käyttäminen lienee perusteltua. Koska tukea toivottiin sekä kaikille yhteisten opastus- ja neuvontataitojen, perehdyttämisen ja tietoyhteiskuntataitojen sekä hieman eriytyneempien opetustaitojen parantamiseen, kyseessä voisi olla esimerkiksi kaksitasoinen koulutus tai pienempien koulutuspäivien sarja. Kaksitasoisena koulutuksen voisi järjestää siten, että koulutus muodostuisi koko henkilökunnalle yhteisestä osasta ja pienemmälle ryhmälle suunnatusta syventävästä osaamisesta. Yleinen osa voisi sisältää sekä opastus- ja neuvontataitojen syventämistä että erilaisten kaikille yhteisten tietoyhteiskuntataitojen hiomista. Toinen, mahdollisesti suppeammalle ryhmälle tarkoitettu osa voisi olla enemmän pedagogiselle alueelle menevää koulutusta 90

94 henkilöille, joiden tehtävänkuvaan kuuluvat erilaiset opetustehtävät. Mahdollista on myös järjestää yksittäisiä koulutuspäiviä eri aiheista, joihin osallistuminen on avointa kaikille halukkaille. Ohjausryhmässä päätettiin, että ensisijaisena kehittämiskohteena pedagogisista taidoista on tietoyhteiskuntataitojen tukeminen. Tämä koskettaa henkilöstöä laajemmin kuin suppeamman henkilöstöryhmän tarvitsevat opetustaidot ja aihe on lisäksi ajankohtainen. Ajatuksena oli muotoilla koulutus, jossa yhdistyvät niin alueen sisällöllinen kuin käytännön tekniset taidot, esimerkiksi tablet-tietokoneiden ja lukulaitteiden käyttö. Näin voitaisiin yhdistää kirjaston laiteosaamisen alla korkeat kehittymisarvot saaneet uudet tekniikat sekä sisällöt. Eväitä opastamiseen ja perehdyttämiseen voitaisiin osaltaan vahvistaa ns. osaamisen kehittämisen työkalut koulutuksessa kaikkien kirjastojen henkilöstölle. Opetustaitojen osalta sovittiin kirjastokohtaisesta kehittämisestä ja henkilökohtaisista kehittämissuunnitelmista tarpeen mukaan. Palvelu Palveluosaamisen kysymysryhmistä eniten kehitettävää Etelä-Kymenlaakson kirjastot ilmaisivat elämyksellisten kirjastopalveluiden ja tietopalveluosaamiseen liittyvien tiedonlähteiden osalta. Seuraavassa kappaleessa on esitelty lyhyet erittelyt näistä osaamisista ja niihin liittyvistä kehittymistoiveista. Elämykselliset kirjastopalvelut Elämykselliset kirjastopalvelut olivat kysymysryhmänä alue, joka yhdistää erilaista virikkeellistä ja luovaa palvelutoimintaa, kuten esimerkiksi kirjavinkkaus, satutunnit, nukketeatteri, lukupiirit, pelitapahtumat ja lukukoiratoiminta. Näitä palveluita kirjastoilta nykypäivänä odottavat sekä asiakkaat että valtakunnalliset linjaukset ja niiden tuottaminen tuo kirjastoille paljon hyvää julkisuutta. Kyseiset taidot ovat jokseenkin kytköksissä myös pedagogiseen osaamiseen sekä esiintymistaitoihin, joten näiden taitojen vahvistaminen edistää myös elämyksellisten palveluiden tuottamista ja päinvastoin. Elämyksellisiä kirjastopalveluita voidaan melko monen osa-alueen kohdalla lähteä kehittämään kirjastojen oman osaamisen varassa. Muun muassa kirjavinkkauksen, satutuntien, elokuvatapahtumien järjestämisen ja lukukoiratoiminnan osalta alueen kirjastoista löytyy erinomaista osaamista. Erilaisissa kirjavinkkaukseen liittyvissä kehitystoiveissa, tarpeeseen voidaan todennäköisesti vastata oman talon voimin, sillä Etelä-Kymenlaakson kirjastoihin on saatu loppuvuodesta 2013 vankka vahvistus lasten- ja nuortenkirjastotyön osaamiseen Markku Kestin myötä. Sen sijaan esimerkiksi lukupiirien ja pelitapahtumien järjestämisessä kirjastoilta uupuu vielä osaamista, joten näiden taitojen kehittämisessä 91

95 ulkopuolinen koulutus voisi olla tarpeen ja osaamiset saivatkin erikoiskirjavinkkauksen ohella kaikkein korkeimmat kehitysarvot. Ohjausryhmässä toiveena oli, että elämyksellisistä kirjastopalveluista vinkkauksesta järjestettäisiin hankkeen puitteissa koulutusta. Ohjausryhmässä keskusteltiin myös laajasti esiintymistaitojen, sisällöntuntemuksen ja vinkkauksen taitojen limittymisestä sekä näiden kehittämisen toisiaan tukevasta merkityksestä. Ajatuksena olisikin, että tarvittaessa vinkkauskoulutus voitaisiin kytkeytyä myös sisällöntuntemuksen kehittämiseen ja esiintymistaitojen hiomiseen. Muiden elämyksellisten kirjastopalveluiden osalta kirjastokohtainen ja alueellinen kehittäminen nähtiin järkevämpänä, mutta erittäin tarpeellisena ja tervetulleena. Esimerkiksi lukukoiratoiminta on herättänyt runsaasti kiinnostusta alueen kirjastoissa ja Kotkasta löytyy erikoisasiantuntemusta. Samoin lukupiiritoiminta oli osaamista, jonka kehittäminen kiinnosti alueen kirjastoja. Tiedonlähteet ja tiedonhallinta Tietopalveluosaamisen taidot ovat kirjasto- ja tietopalvelualan osaamisen ydinasioita, joita on ylläpidettävä jatkuvasti. Tutkimuskirjastojen kannattaa tarkastella omia osaamistasojaan niin tiedonhaun kuin tiedonlähteiden osalta ja pohtia, ovatko osaamistasot riittävät, kun kyse on niin oleellisesta kirjaston ydinosaamisesta ja erikoisasiantuntijuudesta. Kaikkia tietoverkon sisältöjä ja tietokantoja on toki mahdotonta oppia tuntemaan, mutta hyvät hakutaidot, perustiedot eri alojen ja organisaatioiden tietolähteistä sekä portaaleista auttavat. Tietopalveluosaamisen tueksi järjestetään paljon erilaisia koulutuksia ja verkkomateriaaleja on tarjolla runsaasti. Toisaalta on myös osa jokaisen työntekijän ammattitaitoa ylläpitää osaamistaan näiden taitojen osalta. Tietopalveluosaamisen kohdalla erinomaisia osaajia löytyi Etelä-Kymenlaakson kirjastoista melko paljon, mutta joukossa oli silti osaamiskysymyksiä, joissa ylimmän tason saavutettiin vain harvoin. Muun muassa hakutulosten arvioinnissa ja lähdekriittisyydessä, Boolen operaattoreiden käytössä, hakukoneiden tuntemuksessa ja käytössä ja vapaiden verkkoaineistojen tuntemuksessa erinomaisia osaajia oli vain muutamia. Tiedonlähteiden osalta osakysymysten joukossa oli seitsemän aihetta, joissa erinomaisia asiantuntijoita ei löytynyt lainkaan, mutta samassa määrässä osaamiskysymyksiä asiantuntijuutta löytyi myös korkeimmalta osaamistasolta. Sellaisia tiedonlähteitä, joissa kirjastojen ei yltänyt erinomaiselle tasolle, olivat kirjallisuustietokannat, e-lehdet, lakitiedonlähteet, tilastoaineistot, muistiorganisaatioiden tietokannat, kotimaiset erikoistietokannat sekä ulkomaiset erikoistietokannat. Erinomaista asiantuntemusta taas löytyi kotimaisten artikkelitietokantojen, kirjastojen yhteistietokantojen, paikallisten tietokantojen, ulkomaisten kirjastojen tietokantojen, portaalien ja linkkikirjastojen, e-kirjojen sekä musiikkialan tietokantojen osalta. 92

96 Tämän osa-alueen kohdalla kannattaisi ehkä hyödyntää ulkopuolista koulutusta sekä kirjastojen omaa osaamista. Kirjastoalalla on paljon hyviä tiedonhaun kouluttajia, joten tärkeimmistä osaamisaukoista voitaisiin koota kohdennettu koulutus koko henkilöstölle. Koulutus voi jakautua tarvittaessa peruskoulutukseen ja erikoiskoulutukseen, joihin henkilöstö voi omien tarpeidensa ja työtehtäviensä pohjalta osallistua. Erilaisten tiedonlähteiden osalta voidaan myös käyttää ulkopuolisia kouluttajia sellaisten osaamisten osalta, joista ei löydy omista kirjastoista, mikäli kyseiset osaamiset koetaan toiminnan kannalta tärkeiksi. Muutoin kannattaa hyödyntää oman henkilökunnan erikoisosaamista ja suunnitella vaikkapa yksittäisiä pienempiä koulutussessioita erilaisista tiedonlähteistä. Tietokantoihin ja tiedonlähteisiin kannattaa myös jatkossa ottaa proaktiivinen ote yksittäisissä kirjastoissa tai miksei koko alueella esimerkiksi säännöllisten tietoiskujen tai pienkoulutusten kautta. Voidaan esimerkiksi sopia, että kukin henkilöstöstä esittelee säännöllisesti muille tietyn tietokannan käyttöä tai tietolähteen sisältöä. Erilaiset etäkokoustekniikan mahdollistavat vuorovaikutteisen osallistumisen tarvittaessa jokaisen omalta työpisteeltä käsin ja samalla esityksiä on mahdollista taltioida myöhempää käyttöä varten. Samoin internetin valmiita verkkokursseja ja verkko-oppimismateriaaleja kannattaa hyödyntää ja hyvistä koulutusmateriaaleista vinkata muille työyhteisössä. Yksi hyvä tapa koko alueen tasolla voisi olla järjestää hyväksi todetut tietopalveluosaamiseen liittyvät verkkomateriaalit sosiaalisten kirjanmerkkien jakamiseen tarkoitettuun verkkopalveluun (esim. Delicious) tai käyttää wikejä. Kirjastoissa kannattaa hyödyntää myös etäyhteyksillä toteutettavat tiedonhankintaa ja tietolähteitä koskevat koulutukset, joita kirjastoalan organisaatioiden lisäksi järjestävät tietokantojen tuottajat. Tiedonlähteiden ja tietokantojen osalta ohjausryhmä suosittelee sisäistä koulutusta. Hyväksi koettuja olemassa olevia koulutusmalleja mainittiin ja lähellä käytäntöä olevat menetelmät sekä omat kollegat opastajina koettiin jopa paremmiksi vaihtoehdoiksi, kuin ulkopuoliset kouluttajat. Myös kirjastokohtaiset erot mainittiin perusteena kirjastokohtaisemmalle kehittämiselle. Tieto- ja viestintätekninen Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen parantaminen koettiin sen kaikilla kolmella osa-alueella tärkeäksi. Ohjelmien ja sovellusten kohdalla tarvetta koettiin kaikkein eniten, mutta myös tietoteknisen ns. perusosaamisen ja laitteiden hallinnassa parantamisessa haluttiin kehittyä. Tämän osaamisalueen kohdalla kohdennetumpi, kirjastokohtainen kehittäminen on suositeltavaa, mutta yhteisiäkin koulutuksia voidaan toki järjestää esimerkiksi uusista tekniikoista ja laitteista tai benchmarkata muita kirjastoja tarvittaessa ja vaihtaa osaamista. Tietoteknisiin laitteisiin liittyvässä osaamisessa kirjastokohtainen kehittäminen on suositeltavaa. Jokaisen kirjaston kannatta tarkastella, mitkä asiat laiteosaamisessa ovat sellaisia, että palvelun sujuvuuden kannalta kaikkien on ne hallittava. Samoin tulee pohtia, onko kirjastossa laitteita, joita 93

97 kaikkien ei tarvitse hallita ja mikä on riittävä määrä osaamista kuhunkin kirjastoon. Henkilöstön tärkeimpinä mainitsemat kehittymistarpeet koskivat muun muassa uutta tekniikkaa, e-kirjojen lukulaitteita, tablet-tietokoneita sekä digitointipisteitä, mutta kirjastokohtaisia eroja toki oli. Tällä hetkellä erilaisia sähköisiin sisältöihin ja laitteisiin liittyviä koulutuksia järjestetään runsaasti ja aiheesta on tehty kirjastoissa myös paljon käytännönläheisiä hankkeita. Mikäli kirjastojen henkilökunta ei vielä ole osallistunut vastaaviin koulutuksiin, osanotto olisi tulevaisuutta ajatellen hyvä sijoitus. Vaikka kirjasto ei itse lukulaitteita tai taulutietokoneita ryhtyisikään lainaamaan, suuri osa asiakkaista on jo erilaisten mobiililaitteiden käyttäjiä ja myös sisältöjä niihin osataan kysyä. Tutumpien, jo käytössä olevien laitteiden osalta talon sisäinen perehdytys ja tekemällä oppiminen on tarpeen. Samoin kirjallisten, esimerkiksi kuvankaappauksella varustettujen selkeiden ohjeiden laatiminen voisi olla hyödyllistä sekä henkilökunnalle, mutta myös asiakkaiden omatoimiseen työskentelyyn sellaisten laitteiden osalta, joita käytetään harvemmin. Tietoteknisten perustaitojen sekä sovellusten ja ohjelmien osalta kirjastokohtaiset tarkastelut sekä henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja kehittämissuunnitelmat lienevät paras tapa selvittää kunkin henkilön osaamistaso ja -tarpeet. Ne aiheet, joissa puutteita koetaan eniten, kannattaa huomioida ja hyödyntää oman kunnan tai kaupungin sisäiset henkilöstökoulutukset, kansalaisopistojen ja muiden koulutustahojen tarjonta esim. toimisto-ohjelmien ja tietoturvan osalta. Yleisesti taitoihin kaivataan lisää varmuutta, sillä eniten toivottiin taitoja uusien työvälineiden, laitteiden ja tekniikoiden hyödyntämiseen sekä kykyyn ratkaista tietoteknisiä ongelmia. Myös RFID-tekniikan osaamisen kehittäminen koettiin tärkeänä. Näissä asioiden mahdollistaminen on osin esimiesten tehtävä, jotta henkilöstöä voi osallistua koulutuksiin ja käyttää työaikaa perehtymiseen. Sovellusten ja ohjelmien osalta esimerkiksi kuvankäsittelyn, taitto- ja editointiohjelmien käyttöön voitaisiin harkita myös kirjastolle erikseen räätälöityä koulutusta. Näissä aiheissa ei myöskään kirjastojen sisältä löytynyt erinomaisia osaajia. Paikallaan voisi olla lisäksi jonkinlainen räätälöity koulutus sosiaalisen median piirteistä, sillä esimerkiksi erilaisten sosiaalisen median palveluiden, pilvipalvelusovellusten sekä viestintäjärjestelmien ja etäkokoustekniikoiden osalta kehittymistarpeet koettiin melko korkeiksi. Nämä taidot ovat toisaalta myös sellaisia, jotka limittyvät osaltaan kansalaisen tietoyhteiskuntataitojen tukemiseen. Tekniikan osaamisen kohdalla ohjausryhmä katsoi niin ikään kirjastokohtaisen kehittämisen järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Osittain laiteosaamista uuden tekniikan osalta pyritään kehittämään tietoyhteiskuntataitojen koulutuksen alla ja esimerkiksi kuvankäsittely, taitto- ja editointiohjelmien osalta pyritään hyödyntämään Kouvolan Mediamajan koulutuksia. Muutoin pyritään kirjastokohtaiseen kehittämiseen näiden taitojen osalta. 94

98 Vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi Mikäli osaamisalueita arvioidaan kokonaisuutena, sai vuorovaikutus- ja viestintä sekä markkinointi kolmanneksi korkeimman kehittämisarvon, mutta yksittäisten kysymysryhmien osalta hajonta näiden taitojen suhteen on hieman laajempi. Kuitenkin kehitettävää olisi myös näiden osaamisten suhteen. Kohteina voisivat olla esim. kielitaito, markkinointi sekä viestintätaidot. Kielitaidon kehittäminen lienee lähtökohtaisesti järkevintä kirjastokohtaisesti, mutta pohtimisen arvoista voisi olla esimerkiksi alueelliset kirjastoenglannin tai kirjastovenäjän kurssit. Eniten toivottiin juuri näiden kahden kielen kielitaidon parantamista. Kielitaidon kehittäminen tai kokonaan uuden kielen opettelu työn ohella on kuitenkin melko haastavaa. Kehittämistoimina voitaisiin miettiä myös osallistumista kansalaisopiston kielikursseille ja pohtia, josko työpaikat voisivat kompensoida osallistumismaksuja tai opiskeluun käytettyä aikaa, mikäli henkilöstön kielitaidon kehittäminen katsotaan tarpeelliseksi. Myös oman työpaikan säännölliset ns. language cafe-kahvi- tai ruokatunnit harjaannuttavat vieraiden kielten suullista kielitaitoa. Vastaavasti tulevissa rekrytoinneissa kannattaa huomioida kielitaito yhtenä painopisteenä. Viestintätaitojen osalta sekä puheviestinnän ja esiintymistaitojen että kirjallisen viestinnän ja verkkoviestinnän kehittymistarpeet olivat keskiarvoiltaan hyvin lähellä toisiaan. Perusteltua voisi olla järjestää esim. koko henkilöstöä koskeva esiintymistaidon koulutus ja suppeampaa ryhmää koskeva verkkoviestintään keskittyvä koulutus. Puheviestinnän ja esiintymistaitojen osalta eniten tukea kaivattiin juuri yleisesti esiintymistaitoihin ja suullisen viestinnän vahvistusta. Esiintymisvarmuutta ei oikeastaan voi kerätä kuin esiintymällä, joten harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin. Jännittäminen on suurimmalle osalle luontaista, mutta sitäkin oppii hallitsemaan kokemusta kerryttämällä. Hyvä suunnittelu auttaa ja esiintymistä voi harjoitella vaikka omassa työporukassa. Esiintymistaidon kurssit antavat myös hyviä vinkkejä puheviestintään ja niillä osallistujat pääsevät harjoittelemaan erilaisia viestintätilanteita. Kirjallisen- ja verkkoviestinnän osalta tärkeimmiksi aiheiksi nousivat erilaisten verkkosisältöjen tuottaminen ja tekijänoikeuksien tuntemus verkkoviestinnässä, joten koulutuksen painopiste kannattaa suunnata näihin asioihin. Palvelumarkkinoinnin keskiarvoa laski jonkin verran se, etteivät kaikki kysymysryhmän osaamiset ole koko henkilöstölle lankeavia vastuualueita kaikissa vastaajakirjastoissa. Lähes 20 % osaamistasoista määriteltiinkin EVO/ETO tasolle. Samoin puolet kehittymistarvekysymyksissä vastaus oli ei lainkaan kehittymistarvetta. Ennen kyselyn alkua toteutetuissa pienryhmäkokoontumisissa markkinointi mainittiin kuitenkin yhtenä tärkeänä osaamisen kehittämisen painopisteenä ja siksi tämä voisi olla yksi tärkeä yhteinen kehittämisalue. Korkeimmat kehitysarvot osaamiskysymyksistä saivat markkinointimateriaalin ideointi sekä toteuttaminen (graafinen suunnittelu), kirjaston viestinnän ja markkinoinnin ideointi, markkinoinnin 95

99 kohdentaminen, tiedotus sosiaalisessa mediassa sekä Kyyti.fi tiedotus. Markkinointiosaamisen kehittämisen lähtökohta pitäisi olla periaatteessa kirjaston markkinointi- ja viestintästrategia. Mikäli sellaisia ei kirjastoissa vielä ole hahmoteltu, niitä voitaisiin jatkossa miettiä. Henkilökohtaisten työvastuiden ja mielenkiinnon mukaan kannattaa sopia kehittämisalueita esimerkiksi sosiaalisen median työkalujen, graafisen suunnittelun, verkkokirjoittamisen ja sisällöntuotannon osalta. Pienissä kirjastoissa tämä voi tarkoittaa koko henkilökunnan osallistumista, isommissa yksiköissä osaamista ja vastuualueita voidaan kuitenkin jakaa. Erilaisiin markkinointihenkisiin koulutuksiin kannattaa osallistua uusien ideoiden ja näkökulmien löytämiseksi, vaikka taitojen kokisikin olevan jo hyvin hallussa. Koulutusten suhteen kannattaa seurata niin kirjastoalan koulutuskalentereita, kunnan sisäistä koulutustarjontaa, lähialueen kansalaisopistoja että ammattijärjestöjen järjestämiä koulutuksia. Luonnollisesti markkinoinnista on saatavissa myös runsaasti oppaita ja verkkomateriaalia itseopiskeluun. Ohjausryhmässä näiden osa-alueiden alustavista kehittämissuunnitelmista keskusteltiin laajasti. Kielitaidon kehittäminen todettiin ohjausryhmässä kirjastokohtaiseksi kehittämisalueeksi. Sen sijaan viestintään ja markkinointiin toivottiin vahvistusta ja yhteisiä koulutuksia. Ohjausryhmä esitti kahta erilaista koulutusta. Toinen, koko henkilöstöä koskevaa koulutusta toivottiin yleisten esiintymistaitojen osalta. Ajatuksena oli myös, että koulutuksen voisi yhdistää tarvittaessa vinkkaustaitoihin. Lisäksi toivottiin suppeammalle henkilöstöryhmälle markkinointikoulutusta, jossa keskityttäisiin nimenomaan markkinoinnin kanaviin ja keinoihin mahdollisimman käytännönläheisesti. Työn kehittäminen ja hallinta Työn kehittämisen ja hallinnan osa-alueista eniten kehitettävää koettiin esimiestyössä ja johtamisessa, kehittämis- ja suunnittelutaidoissa sekä projekti- ja hankeosaamisessa. Seuraavaan on koottu alustavia kehittämisehdotuksia koko aluetta koskien sekä ohjausryhmän ajatuksia aiheesta. Kehittämis- ja suunnittelutaidot Kehittämis- ja suunnittelutaitojen osalta kehittymisarvot olivat melko tasaisia ja lisäeväitä toivottiin niin asiakkaiden osallistamiseen, valmiuksiin seurata kirjastoalan yhteistyötä ja kehittämistä kuin asiakassegmentointiin ja palveluiden kehittämiseen. Työn kehittämisen konteksteista eniten kehitettävää koettiin olevan koko kirjaston toiminnan kehittämisessä. Vastaavasti vastaajaorganisaatioissa ei juurikaan koettu omia osaamistasoja erinomaiseksi, joten ulkopuolisen koulutuksen hankkiminen lienee osaamisalueen kehittämisessä paikallaan. 96

100 Suunnittelu- ja kehittämisvalmiuksissa tärkeimpiä lähtökohtia on toimintaympäristön aktiivinen seuranta niin alan, asiakkaiden kuin yleisen toimintaympäristön osalta. Tässä suhteessa ainakin alan kehittämishankkeiden seurantaa voisi parantaa jo omalla aktiivisuudella ja verkostoitumisella. Esimerkiksi jo Kirjasto.fi -sivuston ammattikalenterin seuranta sähköpostin, Twitterin tai RSS-syötteiden kautta auttaa nappaamaan parhaat ideat kirjaston kehittämiseen. Hyvä apu kehittämiseen on myös yleisten kirjastojen hankerekisteri ja luonnollisesti asiakkaiden kuunteleminen sekä osallistaminen edistää kirjastojen asiakaslähtöisten palveluiden tuottamista. Kotimaisen kirjastokentän lisäksi kannattaa seurata myös ulkomaisia kirjastoja ja kirja-alan toimijoita. Tässä vaikkapa Facebook tai Twitter ovat oiva väline ideoiden bongaamiseen uutisvirroista. Työyhteisössä on mahdollista luoda käytäntöjä suunnitteluja kehittämisvalmiuksien tukemiseen. esim. erilaisilla artikkelityöpajoilla tai opintolukupiireillä erityisesti silloin, kun työyhteisössä ollaan kiinnostuneita jonkin uuden asian kokeilemisesta. Kirjastoissa voidaan myös jakaa seurantavastuita mielenkiintoiseksi määriteltyjen asioiden suhteen. Lisäksi taitojen soveltamisen eri konteksteissa (oma työ, tiimit, koko kirjasto, alueen kirjastot) voidaan parantaa panostamalla mm. työyhteisötaitojen, vuorovaikutustaitojen sekä verkostoitumisen kehittämiseen. Kirjastoalalla järjestetään kohdennetusti koulutuksia erilaisten palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä eri asiakasryhmille. Erityisesti asiakkaiden osallistaminen on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Alan hankeraportteja ja opinnäytetöitä kannattaa siis hyödyntää oman kirjaston toimia ja tulevaisuuden palveluja suunniteltaessa. Asiakassegmentoinnista, palveluiden innovoinnista ja kehittämisestä löytyy muutenkin runsaasti kirjallisuutta ja koulutusmahdollisuuksia aiheesta kannattaa seurata myös muutoin kuin oman alan sisällä. Perusteltua voisi kuitenkin olla hankerahan käyttäminen kohdennettuun ja räätälöityyn koulutukseen. Suunnittelu- ja kehittämisvalmiuksia kirjastoihin saadaan jonkin verran lisää mahdollisella osaamisen kehittämisen työkalut koulutuksella. Ohjausryhmä ei muutoin linjannut yhteisiä kehittämistoimia tämän osaamisalueen osalta. Henkilökunnan toivottiin aktiivisemmin ottavan haltuun alan seurannan ja sitä kautta saavan eväitä myös suunnitteluun ja kehittämiseen. Tämä tarve voidaan varmasti osittain kattaa käymällä näitä työvälineitä läpi. Muutoin kirjastokohtainen ja alueellinen kehittäminen nähtiin välineenä tämän osaamisen parantamisessa. Projekti- ja hankeosaamisen Projekti- ja hankeosaamista koskevaan kyselyosaan vastasi kaikista vastaajista kolmetoista henkilöä. Kehittymistarpeet olivat keskiarvoiltaa melko tasaisia ja lisäoppia kaivattiin kaikkiin kysymysryhmän osaalueisiin. Projekti- ja hanketyö ovat osaamisalueita, joilla karttuu oikeastaan vain käytännön kautta, mutta myös alan opinnot ja itseopiskelu luovat hyviä valmiuksia. Koulutuksia kannattaa seurata erityisesti oman kuntaorganisaation sisällä että alueellisen koulutustarjonnan joukosta. Omaa osaamista on mahdollista kartuttaa myös valtakunnallisesti verkko-opintoina. Tietoisuus rahoituslähteistä ja 97

101 hankehakemusten laatiminen vaativat myös toimintaympäristön tuntemusta sekä tietoisuutta erityisesti meneillään olevista ja rahoitusta saaneista hankkeista. Tässä yleisten kirjastojen hankerekisteri on oiva apu. Paikallaan voisi olla kohdennettu pienkoulutus kyseiselle vastaajaryhmälle esim. ELY-keskuksen toimesta. Koulutusta voitaisiin myös yhdistää kehittämis- ja suunnittelutaitojen kanssa. Ohjausryhmässä todettiin, että projekti- ja hankeosaamisen taitojen ylläpitämisestä huolehtii riittävässä määrin ELY-keskus, joten osa-alueen kehittämistä hankerahan puitteissa ei koettu tarpeellisena. Toisaalta koskee myös suppeampaa henkilöstöryhmää, jonka kehittämisestä voidaan huolehtia kirjastokohtaisesti. Esimiestyö ja johtaminen Esimiestyötä ja johtamista koskevaan kyselyosaan vastasi kaikista vastaajista kaikkiaan yksitoista. Vaikka kysymysryhmän osaamistaso oli yksi koko kyselyn korkeimpia, kehitettävää koettiin silti paljon. Eniten haluttiin oppia erilaisten johtamistapojen hallintaan, strategiatyöskentelyyn sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen, mutta myös muihin esimiestyön osa-alueisiin. Ongelmalliseksi kirjastojen johtamisen tekee usein se, että kirjastoalalla esimiehet ovat usein ensisijaisesti oman alansa substanssiosaajia, eivät niinkään esimiehiksi opiskelleita tai välttämättä sitä kohtaan kutsumusta tuntevia henkilöitä. Kirjastoalan työntekijästä esimiehen rooliin hyppääminen onkin usein haastavaa ja sen tueksi kunnissa järjestetään erilaisia esimieskoulutuksia. Myös esimerkiksi Kuntaliitto tarjoaa runsaasti materiaalia esimiestyöskentelyyn ja yleisten kirjastojen johtamisestakin löytyy muutamia kohtuullisen tuoreita julkaisuja. Esimiestyöskentelyssä myös osaamisen jakaminen johtajien kesken, mentorointi tai jonkinlainen työparityöskentely ovat hyviä muotoja kehittää osaamista. Mikäli mahdollista, myös esimiestyöskentelyä voitaisiin tukea osaamisen kehittämisen hankkeen puitteissa kohdennetulla koulutuksella. Ohjausryhmä totesi esimiestaitojen ja johtamisen taidoista, ettei hankekohtainen kehittäminen ole tarpeen. Koulutus- ja kehittämistarpeet kyetään pääosin täyttämään kuntakohtaisella koulutuksella, joten tarvetta laajemmalle yhteiselle koulutukselle ei koettu olevan. Sisältöjen tuntemus Sisältöjen tuntemus oli ainoa kokoelma- ja sisältöosaamisen korkeat kehittymisarvot saanut kysymysryhmä. Kokonaisuuden on osaamistason perusteella jo melko hyvällä tasolla, mutta kuten kirjastoissa tehdyissä pienryhmätyöskentelyissä tuli ilmi, sisältö on yksi kirjastotyön tärkeimpinä pidettyjä asioita ja asiantuntemus tällä saralla korostuu myös asiakkaiden odotuksissa. 98

102 Sisällöntuntemuksen kehittymistarpeita ja osaamistasoja tarkasteltaessa täytyykin kuitenkin pohtia, mikä on kirjaston sisällöntuntemuksen tavoitetaso. Millainen riittää henkilöstölle, halutaanko joidenkin aineistolajien kohdalla erikoistua ja jakaa vastuuta? Osa-alueet, joilla sisältöjen osalta kaivattiin erityisesti vahvistusta, olivat runot, sarjakuvat, paikallisaineistot sekä pelit. Näiden osaamisten osalta kukaan henkilöstöstä ei tuntenut itseään erinomaiseksi osaajaksi, mutta erittäin hyvän osaamisen tasolla yllettiin näissäkin taidoissa. Näin ollen järkevintä olisi ehkä hyödyntää kirjastojen sisäistä osaamista, jakaa asiantuntijuutta ja kehittää kirjastojen omia tapoja jakaa kirjallisuustietoutta. Sisällöntuntemuksen kehittämisessä hyvänä apuna toimivat paitsi omat kollegat, kirjallisuusverkostot, kustantajat ja media sekä arvokkaana lisänä myös kirjaston asiakkaat. Oma aktiivisuus, mutta myös toimivat vinkkiverkostot ja tehokkaat mediaseurantavälineet auttavat pysymään kärryillä kirjastoaineistojen seurannassa. Kirjastot.fi -sivuston sisällöt, muun muassa Kirjasampo, Okariino, Sivupiiri ja Musiikkibasaari ovat keskitettyjä työkaluja ammattilaisille, joita kannattaa hyödyntää. Vaikka erikoistuminen johonkin tiettyyn genreen tai aineistoon ei aina olekaan mahdollista, hyödyllistä voi olla osittainen seurantavastuiden jakaminen tiettyjen aineistoluokkien ja kaunokirjallisuuden genrejen hallinnassa. Myös kirjaston sisäiset lukupiirit tai eri osastojen vetämät uutuusesittelyt ja vinkkipiirit, genre- ja aihevinkkaukset ovat hyödylliseksi koettu tapa jakaa sisältöasiantuntijuutta. Sisältöjen tuntemus puhututti ohjausryhmää paljon ja osaamista sekä sen kehittämistä tarkasteltiin monista eri näkökulmista. Esimerkiksi, miten hyödyntää paremmin henkilökunnan asiantuntemus ja tietotaito eri genrejen ja aineistolajien osalta. Alueella on jo olemassa tiettyjä vakiintuneita osaamisalueen kehittämismuotoja, mutta niiden tueksi keskusteltiin myös muista kirjasto- ja aluekohtaisista asiantuntijuuden jakamisen keinoista. Asiantuntijuuden vaihtamisen käytännön toteuttaminen jäi mietintään, sillä eri kirjastoista löytyi hieman erilaista asiantuntijuutta sisältöjen tuntemuksen suhteen. Yksittäisiä kehittämistarpeita Kyselystä voidaan nostaa lisäksi esille joitakin yksittäisiä, korkeat kehittämisarvot saaneita kokonaisuuksia, jotka eivät tule esille edellisessä tarkastelussa. Näistä tärkeimpinä kokoelmienarviointimenetelmät (2,03), ensiaputaidot (1,98), asiakaspalvelu haastavat ongelmatilanteet (1,85) sekä asiakaspalvelu monikulttuurisessa toimintaympäristössä (1,82). Ohjausryhmässä keskusteltiin myös näistä kehittämistarpeista. Alueella on hiljattain jo ollut, ja lähitulevaisuudessa on tulossa lisää koulutuksia asiakaspalvelun ongelmatilanteista. Tältä alueelta myös järjestetään koulutuksia säännöllisesti niin kirjastoalalla kuin kunnissa palvelualoille yleisesti, joten siksi osaamistilanne on jo kyselyhetkestä muuttunut eikä yhteistä kehittämistarvetta siksi koettu. 99

103 Ensiaputaidot ovat osaamista, joihin tarvitaan ulkopuolista koulutusta. Taitoja ei voi kehittää kuin ensiapukoulutuksessa, joihin osallistuminen on suositeltavaa kaikissa kirjastoissa. Ohjausryhmässä ensiaputaitojen kehittäminen koettiin kirjastokohtaisen kehittämisen asiaksi. Kokoelmanarviointimenetelmistä järjestettäneen koulutuksia harvemmin, mutta yksi perehtymismuoto voisi olla vaikkapa työpajatyöskentely oman henkilökunnan kesken kokoelmatyötä tekevien henkilöiden osalta. Syvällisempänä kokoelmaosaamisena taidot koskevat kuitenkin vain pienempää henkilökuntaryhmää, joten yhteisen koulutuksen aiheeksi kokoelmanarviointimenetelmiä ei valittu. Asiakaspalvelu monikulttuurisessa toimintaympäristössä oli myös kaikissa kirjastoissa kiinnostuksen kohteena. Ohjausryhmässä yhteisenä kehittämiskohteena jakoi hieman mielipiteitä, mutta aihe koettiin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi suurimmassa osassa kirjastoista. Kehittämissuunnitelmaksi hahmoteltiin, että aiheen kolutusta voitaisiin ehdottaa ELY-keskukselle yleisesti, mutta tämä voisi myös olla mahdollinen yhteinen koulutus koko alueella. 7.2 Ehdotetut kehittämiskohteet Ohjausryhmän pohdinnoissa tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi valittiin alustavasti seuraavat kokonaisuudet. Osaamiset on mainittu satunnaisessa järjestyksessä. Osaamisen kehittämisen työkalut Tietoyhteiskuntataitojen tukeminen (sisällöllinen sekä tekninen puoli) Monikulttuurisuus Elämykselliset kirjastopalvelut (erityisesti vinkkaus) Viestintä ja markkinointi o esiintymistaidot + mahd. vinkkaustaitoja --> isolle porukalle o markkinointi: markkinoinnin kanavat ja keinot, mahdollisimman konkreettisia työkaluja --> pienemmälle ryhmälle 8 Loppusanoja kehittämisen tueksi Etelä-Kymenlaakson yleisiä kirjastoja koskevat osaamiskyselyn tulokset on nyt analysoitu ja luovutettu kirjastoihin. Suurin haaste alueen kirjastoilla on kuitenkin vasta edessäpäin. Kirjastoilla on nyt käytössään suuri määrä melko tarkkaa dataa henkilökunnan osaamistasoista ja kehittymistarpeista heidän itsensä arvioimina. Tulosten perusteella kirjastojen henkilökunnalle tullaan järjestämään koulutuksia hankkeen puitteissa, mutta toivottavaa olisi, ettei tulosten hyödyntäminen jäisi siihen. 100

104 Tulosten yksityiskohtaisemman käsittelyn lisäksi osaamisen kehittämiseen kuuluu olennaisena osana seuranta ja arviointi (kts. kuvio 1). Osaamisen kehittäminen on parhaimmillaan jatkuvaa ja suunnitelmallista, hallittu prosessi, joka hyödyntää organisaation potentiaalia huomioiden henkilöstön tarpeet ja realistiset kehittämismahdollisuudet. Esimiehillä on osaamisen kehittämisessä iso haaste, joka edellyttää osaamis- ja kehittymistarpeiden sekä mahdollisuuksien tiedostamista ja työntekijöiden tuntemusta. Kyselyn raportoinnissa ei oteta kantaa siihen, mikä on kirjastoissa kunkin osaamisalueen ja kysymysryhmän osalta riittävä osaamistaso ja tarvittavien osaajien määrä. Tämän pohtiminen jää vastaajakirjastojen henkilöstön yhteisen pohdinnan aiheeksi ja viime kädessä esimiehen päätettäväksi. Ennen kehittämistoimia nämä asiat on kuitenkin syytä määritellä, jotta resurssit tulevat suunnatuksi oikein, oikeille henkilöille ja oikealle määrälle henkilöitä kirjaston strategisten linjausten mukaisesti. Kirjastojen tulee tarkastella tuloksia erityisesti tulevaisuusorientoituneesti. Osaamiskysely kuvaa tietyn hetken tilanteen, taidot sekä kehittämistarpeet, joita tulee peilata organisaation tavoittelemaan osaamiseen, visiossa ja strategiassa määriteltyihin linjoihin. Lähtökohdaksi tarkasteluun tuleekin kyselyvastausten rinnalle ottaa jälleen kirjastojen määrittelemät tulevaisuuden tahtotilat. Kirjaston tärkeimmät osaamistarpeet ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan organisaatioiden menestykseen ja kilpailukykyyn. Mahdolliset osaamisaukot saadaan esille, kun tarkastellaan alan osaamistarpeita sekä kirjastoissa jo olemassa olevaa osaamista. Nyt toteutettu osaamiskartoitus on koonnut yhteen organisaation ja eri tehtävien osaamistarpeet ja tiedämme, kuinka hyvin henkilöstö omasta mielestään hallitsee mainitut osaamiset. Kysely toi myös näkyväksi kirjasto- ja tietopalvelun moninaista tehtäväkenttää niin omalle henkilöstölle kuin kirjastojen ulkopuolisille tahoille. Samalla kirjastot ovat tulleet tietoiseksi, missä asioissa henkilöstö kokee eniten kehittymistarpeita. Kaikkia osaamisalueita ei ole tarkoituksenmukaista lähteä kehittämään samanaikaisesti. Omassa työyhteisössä kannattaa esimiehen johdolla laatia selkeät ja kirjalliset kehittämissuunnitelmat niin koko organisaation tasolla kuin henkilökohtaisesti tärkeimpien kehittymistarpeiden tukemiseksi. Apuna tässä voidaan käyttää suoraan kyselyn tuloksia ja yksittäisiä kysymyksiä sekä osana hanketta laadittua kehikkoa henkilökohtaisen sekä tiimi- tai osastokohtaisten kehittymissuunnitelmien tekoon. Kyselyn sisällöt kannattaa käsitellä osissa aloittaen kaikkein kriittisimmiksi koetuista kehittämiskohteista. Kysymysryhmäkohtaisesti voidaan luoda kehittämissuunnitelmat ja tavoitetasot oman kirjaston kehittämiseksi. Prosessissa kannattaa pyrkiä mahdollisimman konkreettisten suunnitelmien luomiseen ja muistaa myös kehittämisen arviointi osana prosessia. Koska Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa ei ole aikaisemmin tehty osaamiskyselyitä, haluttiin lähtötilanteessa selvittää kirjastojen osaamistilannetta mahdollisimman laajasti. Jatkossa on suositeltavaa arvioida henkilöstön kehitystä pienempinä kokonaisuuksina tai teemoina. Hankkeen 101

105 isommissa kirjastoissa osastot ja tiimit voivat käsitellä omaa osaamistaan koskevia tuloksia kirjastoittain tai vuosittain voidaan valita joitakin osaamisalueita kehitettäväksi ja uudelleenarvioitaviksi. Pienemmissä kirjastoissa tai kyselyn kaikille yhteisillä osaamisalueilla kyselyn kysymysryhmät kannattaa myös osittaa. Ensin kannattaa määritellä kunkin toiminta-alueen keskeiset tehtävät ja niiden prosessit sekä toivotut osaamistasot. Kirjastojen tulee päättää, mitkä ovat niille riittävät osaamistasot ja ketkä tarvitsevat kolutusta eniten. Osaamisalueet kannattaa käydä läpi niiden intressiryhmien kanssa ja päättää, mitkä asiat ovat sellaisia, jotka kaikkien tulee hallita ja missä asioissa riittää, että tietty määrä henkilöstöstä hallitsee kyseiset taidot. Myös eläkkeelle jäävien henkilöiden osaamisen tunnistaminen on tärkeää, jotta organisaatio saa kuvan siitä, millaista osaamista se on lähivuosina menettämässä. Samoin erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että henkilöstölle taataan tasapuolinen mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. Tämä tulee huomioida erityisesti lähikirjastojen ja kirjastoautojen osalta. Kun määritelmät on tehty, niitä voidaan verrata osaamiskartoituksen tuloksiin ja tehdä tarvittavat kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat voidaan laatia esimerkiksi vuositasolla ja päättää, mitä teemoja lähdetään kehittämään ja millä keinoilla. Kirjastot voivat laatia tavoiteprofiilit vähintään koko organisaatiolle, mutta mielellään myös tiimeille, osastoille ja yksilöille. Tavoitteiden muotoilu mahdollisimman konkreettiselle tasolle helpottaa osaamisen kehittämisen seurantaa ja arviointia. Osaamisen kehittäminen on hyvä viedä myös tarkemmin yksilötasolle. Toivon mukaan toteutettu kysely auttaa asettamaan kehityskeskusteluissa konkreettisempia tavoitteita, jotka helpottavat suunnittelua ja arviointia. Kyselyn pohjalta on laadittu kehikko henkilökohtaiselle kehittämissuunnitelmalle, jota voidaan käyttää osana kehityskeskustelua taikka tiimien kehittämisessä. Itsearvioinnin tukena on tärkeää käyttää ulkopuolista arvioijaa, jotta henkilöstö saa ulkopuolista ja puolueetonta palautetta osaamisestaan. Kirjastoalalla saatamme usein arvioida oman osaamisemme alakanttiin ja samalla kehityskeskustelukäytännöt vahvistavat positiivista palautteenantoa. Vaikka osaamiskysely paljastaa myös osaamispuutteita, tulee kehittämisen pääpaino olla osaamisen vahvistamisessa, oppimisilmapiirin kehittämisessä ja oppimisesteiden poistamisessa. Esimiehen tehtävä on auttaa työntekijää näkemään paremmin sekä oma työnsä että se osana suurempaa kokonaisuutta. Osaamiskartoitus ja kehityskeskustelut ovat yksi keino tämän ymmärryksen lisäämiseen. Kun ymmärrys omista tehtävistä ja osaamisesta kasvaa suhteessa koko organisaatioon, voimme usein paremmin soveltaa tietojamme ja taitojamme koko organisaation hyväksi (Osaamisen johtaminen 2001, viitattu ). Pelkkä osaamisen kehittäminen ei toki yksin riitä, vaan organisaatioiden on kehitettävä järjestelmiä, johtamista, ilmapiiriä ja kulttuuria. Lisäksi on huolehdittava, että organisaatiossa työskentelevät ihmiset voivat työssään hyvin ja säilyttävät motivaationsa. Johtamisen ja toimintaedellytysten on oltava kunnossa, ennen kuin voi kukoistaa ja kanavoitua organisaation hyödyksi. Esimerkiksi liiallisella työmäärällä uuvutetut työntekijät kapeutuvat ajattelussaan ja keskittyvät selviytymään välttämättömistä käsillä olevista rutiineista, jolloin voimavaroja ei jää uuden oppimiselle, luovuudelle ja 102

106 uusille kokeiluille. (Viitala 2007, 174). Tämä lienee meille kaikille tuttu tilanne käytännön työelämästä ja on yksi tulevaisuuden haaste, miten kirjastojen vähenevät resurssit jaettaisiin oikein. Kirjastoissa on hyvä muistaa, että osaamiskartoitus toimii saavutetun osaamisen ja onnistumisen todentajana kirjastosta ulospäin. Myös Opetusministeriö linjaa kirjastopolitiikassaan, että yksi kirjaston olemassaolon edellytys on tehdä osaamisemme ja palvelujen monipuolisuus näkyväksi niin fyysisessä kuin verkkotilassa (Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015, 19). Saatamme olla omalle osaamisellemme sokeita tai kuten jo aikaisemmin mainittu, emme välttämättä miellä taitojamme oikeaksi osaamiseksi. Emme myöskään aina muista, että meille itsellemme hyvinkin tutut palvelut saattavat olla suurimmalle osalle asiakkaista tuntemattomia. Kirjastolaisten ammattikuva on viime vuosina muuttunut, mutta omasta osaamisesta kannattaa pitää meteliä ja muistuttaa niin asiakkaita kuin päättäjiä siitä, kuinka monipuolista osaamista omasta kirjastosta löytyykään. Toivon mukaan osaamisen kehittämisen hanke on tähän mennessä lisännyt kirjastojen yhteistä ymmärrystä koko organisaatiossa tarvittavasta osaamisesta ja kehittämisen tärkeydestä. Hankkeeseen liittyvät yhteiset tapaamiset tuntuivat jo luovan pohjaa yhteiselle keskustelulle ja laajentavan näkemyksiä kirjastojen palvelukokonaisuuden eri puolista sekä erilaisista tehtävänkuvista. Tämä on hyvä alku osaamisen kehittämiselle ja tulevaisuuden osaamishaasteiden selättämiselle. Parhaiten alueen kirjastot kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin yhdistämällä oman kirjastonsa arvokkaan osaamispääoman sekä vahvistamalla sitä koko Etelä-Kymenlaakson kirjastojen toisiaan täydentävällä monipuolisella osaamisella. 103

107 Lähteet FinnSight Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät (2006). Helsinki: Tekes & Suomen Aakatemia. Saatavissa: [Viitattu ] Helakorpi, S. (2004). Osaamisen johtaminen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: minen/osaamjohtam.pdf [Viitattu ] Holopainen A. (2001). Osaamisen johtaminen kehittämishankkeen loppuraportti. Helsinki: Valtionvarainministeriön työryhmämuistioita 6/2001. Saatavissa: [Viitattu ] Hätönen, H. (1998). Osaava henkilöstö: nyt ja tulevaisuudessa. Helsinki : Metalliteollisuuden kustannus. Hätönen, H. (2011). Osaamiskartoituksesta kehittämiseen II. [Helsinki] : Educa-Instituutti, Kauppila, P. (2013). Porin kirjastojen case, Porin kaupunginkirjasto. Osaammeko oikeita asioita? Osaamiskartat, - kapeikot ja kehittämispolut koulutus Tampereen kaupunginkirjasto. Launonen, V. (2013). Itä-Suomen kirjastojen case, Virpi Launonen Mikkelin kaupunginkirjasto. Osaammeko oikeita asioita? Osaamiskartat, - kapeikot ja kehittämispolut koulutus Tampereen kaupunginkirjasto. Otala, L. (2008). Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki : WSOYpro. Partanen, E. ( 2012). Osaamiskartoitus osaamisen kehittämisen välineenä. Tapaustutkimus Mäntsälän, Tuusulan ja Järvenpään kirjastoista. Oulun yliopisto. Pro gradu tutkielma. Raivola, R., Vuorensyrjä, M. (1998). Osaaminen tietoyhteiskunnassa. SITRAn julkaisuja 180. Helsinki. Saatavissa: [Viitattu ] Ranki, A. (1999). Vastaako henkilöstön yrityksen tarpeita? Helsinki: Kauppakamari. 104

108 Salovaara, H. (2004). Käsitehakemisto. Oppimisen teoriasta tukea tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön. Oulu: Tievie. Saatavissa: [viitattu ] Viitala, R. (2004). Henkilöstöjohtaminen. Helsinki : Edita. Viitala, R. (2005). Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Helsinki: Otava. Viitala, R. (2007). Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita. Muut hankkeen aikana hyödynnetyt lukuisat lähteet on koottu eri aihealueiden mukaan hankkeen wikiin, minne kirjastojen henkilöstöllä on pääsy. Kannatta siis hyödyntää myös kaikki sinne koottu materiaali osaamisen kehittämisestä ja kehittämishankkeista kirjastoalalla! 105

109 LIITE 1. Yksittäisten kirjastojen osaamistasokuvaajat 1/2 Hamina Kotka lähikirjastot & kirjastoauto-osasto 3,87 % EVO/ ETO 15,30 % 25,88 % 17,42 % 12,59 % 24,95 % Aloittelijan Perus- Hyvä Erittäin hyvä Kotka pääkirjasto 14,13 % 23,99 % 4,97 % 19,12 % 25,55 % 12,25 % EVO/ ETO Aloittelijan Perus- Hyvä Erittäin hyvä

110 LIITE 1.Yksittäisten kirjastojen osaamistasokuvaajat 2/2 Kaakon kaksikko: Miehikkälä ja Virolahti 23,0 % 13,2 % 9,1 % 4,8 % 17,7 % 32,2 % EVO/ ETO Aloittelijan Perus Hyvä Erittäin hyvä Erinomainen Pyhtää

Maija Ikonen. Aloitus keväällä 2006 Kaiku-ohjelman puitteissa konsultti Heljä Hätösen luento koko henkilökunnalle

Maija Ikonen. Aloitus keväällä 2006 Kaiku-ohjelman puitteissa konsultti Heljä Hätösen luento koko henkilökunnalle ESITYKSEN SISÄLTÖ OSAAMISTARVEKARTTA TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA osaamiskartan tarkoitus osaamiskarttatyöskentely osaamiskartta kehityskeskustelujen työvälineenä edut ja kehittämistarpeet esimerkkitapaus

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen OSAAMISKARTOITUS eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen Miksi osaamiskartoitus? Organisaation osaaminen on elinehto ja kilpailuvaltti.

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu 1.10.2009 Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaamisen kehittämisen organisointi Koulutustarpeet ja koulutus Tulevaisuus

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet 7..0 / Anu Vuorinen Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet Kartoituksen osa-alueet:. Yleiset taidot esimiestyössä. Henkilöstöosaaminen. Talousosaaminen. Asiakaslähtöisyys. Kehittämisosaaminen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun.

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Tarja Turunen Päiväkodin johtaja Jani Munne Projektipäällikkö Osaamiskartoituksen vaiheet 1. Yrityksen perustaminen tietokantaan 2. Kartoituksen rakentaminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6!

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun - meidän kirjastomme Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun 2 meidän kirjastomme Kokemuksia, ideoita ja tunteita Kirjastossa on säpinää ja hiljaisuutta, vanhoja

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta. Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta

Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta. Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta Osaamistarvekartta yliopistokirjastoissa: kokemukset ja näkemykset jaossa Suomen yliopistokirjastojen

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Henkilöstön tukeminen muutoksessa

Henkilöstön tukeminen muutoksessa Henkilöstön tukeminen muutoksessa Kuva aineistopankista, 200 dpi, pienennä case Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto (TIETOS) Pirkko Tikkanen, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto IT2008 24.10.2008

Lisätiedot

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet:

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Ammattiopisto Luovi Tarja Heikkinen Ahaa Vision Oy Anne Lahtinen TYÖNILOA RAKENTAMASSA KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI 1.3.2011 28.2.2012 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Hanke keskittyi Ammattiopisto

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset AMKIT-konsortion koulutusryhmä pj. (Haaga-Helia) Ryhmän jäsenet: Nina Hyvönen (Stadia), Maija Koponen (Ramk), Tarja Koskimies (Seamk) ja Jari Tyrväinen (Piramk)

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaamistarpeita

Tulevaisuuden osaamistarpeita Tulevaisuuden osaamistarpeita yleisessä kirjastossa Mikko Vainio Vantaan kaupunki Kirjasto- ja tietopalvelut Olosuhteet Oikea koulutus Osaamistarpeet Vantaan kaupunki, Mikko Vainiio 2 Olosuhteet Oikea

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot