MONITA MONIKULTTUURISET TAITEENTOIMIJAT MISTÄ ON KYSYMYS?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONITA MONIKULTTUURISET TAITEENTOIMIJAT 2005 2007 1. MISTÄ ON KYSYMYS?"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI

2 MONITA MONIKULTTUURISET TAITEENTOIMIJAT MISTÄ ON KYSYMYS? MATKAN ALOITUS MUSTEKALA MUOTOUTUU MITKÄ KUMPPANIT KOTIMAASTA? MITKÄ KANSAINVÄLISET PARTNERIT? MIKÄ TEEMATYÖ? 4. KÄYTETYT VOIMAVARAT IHMISET SEN TEKEVÄT MATERIA JA TALOUS 5. TAITEENTEKIJÖITÄ MAAILMAN ÄÄRILTÄ VERKOT LASKETAAN VETEEN VERKOISTA KASVAA VERKOSTO 6. TOIMINNOT KÄYNNISTYVÄT TELEVISIO TAVOITTAA AINA JONKUN TYTÄR SOMALISISUA EI PELKKÄÄ PUSHKINIA! VAIHTELEVA VASTAANOTTO OPPIA YLI RAJOJEN KOULUTUS KÄYNNISTYY KIIVAS VUOSI 2006 KURSSITOIMINNAN PÄÄTÖS TAIDELAUANTAIT KÄYNNISTYVÄT LONKEROT LEVITTÄYTYVÄT VAUHTI KIIHTYY KOKEMUKSET KOOTAAN TAIDE TUOTTAA RIEMUA KULTTUURIKALENTERIN LYHYT ELÄMÄ KAUNEUS KERTOO MONIMUOTOINEN TEATTERI KAUHUA KAKAROILLE KUVATAITEEN TARINOITA 7. MATKA YLI RAJOJEN: WHY NOT? YHTEISET TAVOITTEET HOLLANNIN ALOITUS VIERAILU LONTOOSSA KANSSAKÄYMISTÄ SUOMESSA LONTOON LAVEA TARJONTA TOULOUSEN SYNKÄT NÄKYMÄT VÄLIMERELLINEN KOKOUS ON LINE -KESKUSTELUT WHY NOT? -HANKKEEN JOHTOPÄÄTÖKSET 8. TEEMATYÖN IHME VETURI JA KUMPPANIT MATKA JA MATKAN PÄÄTÖS 9. MITÄ JA MITEN MAAILMALLE KERROTTIIN? KONTAKTEJA MEDIAAN NETTISIVUILLA NÄKYVÄKSI PAINOTUOTTEITA JA JULKAISUJA MAAILMALLE 10. HANKETTA ARVIOIDAAN MIKÄ TÄSTÄ SAIMME? MITÄ EVÄITÄ TULEVAISUUTEEN? 11. EVÄITÄ JÄLKIPOLVILLE TOLKKUA TALOUTEEN JÄRKEÄ AIKATAULUIHIN TOIMINTA TEHOKKAAMMAKSI 12. MAHTAVA KOKONAISUUS LIITTEET OSALLISTUJAT 2. KEHITTÄMISKUMPPANIT 3. TEEMATYÖKUMPPANIT 4. HENKILÖKUNTA 5. BUDJETTI 6. KUVATIEDOT 7. TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 8. ARVIOINTILOMAKE 9. TAPAHTUMAT TAIDELAUANTAIT YLEISÖTAPAHTUMAT KOULUTUKSET 10. KANSAINVÄLISET KUMPPANIT HANKKEESSA WHY NOT? 11. LOPPURAPORTTI 1. MISTÄ ON KYSYMYS? Monikulttuurisen taideyhteisön Kassandra ry:n käynnistettyä toimintansa vuoden 2002 lopulla alettiin pikimmiten selvittää, voitaisiinko yhdistyksen toiminnan pohjalta luoda hanke, joka sopisi ESR:n Equal-kumppanuusohjelmaan. Kassandran taidetoiminta yli kulttuurirajojen oli Suomessa niin uutta, että sille oli vaikea löytää rahoituskanavia, vaikka kaikki kokemukset käytännön työstä olivat positiivisia ja sosiaalinen tilaus oli suuri. Maassa oli paljon muualta muuttaneita taiteilijoita, jotka eivät löytäneet työskentelymahdollisuuksia; varsinkin naistaiteilijoiden tilanne oli vaikea ja työyhteisöissä oli runsaasti ennakkoluuloja eri etnisistä taustoista olevia ihmisiä kohtaan. Kassandra järjesti alusta alkaen monikulttuurisia taidetyöpajoja lapsille, koululaisille ja naisille sekä kulttuuritapahtumia kaikille tietäen, että taiteen mahdollisuudet sillanrakentajana ja asenteiden muokkaajana ovat mittaamattomat. Equalyhteisöaloiteohjelma tuntui avaavan mahdollisuuden laajentaa toimintaa valtakunnalliseksi ja solmia siteitä yli valtakunnanrajojen. Kassandran hankeidea osoittautui sopivan parhaiten Equal-ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 5.1.2, joka kuului toimintalinjaan Työllistyvyys. Vuoden 2003 aikana käytiin lukuisia neuvotteluita potentiaalisten kumppaneiden kanssa ja tuotantoyhtiö Silva Mysteriumin kanssa otettiin yhteyttä myös Yleisradio TV1:een, jotta osaksi hanketta saataisiin parhaaseen katseluaikaan lähetettäviä dokumenttiohjelmia Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten naisten elämästä ja voimasta. 2 3

3 2. MATKAN ALOITUS Equalin ohjelma-asiakirjan mukaan mainitun toimenpidekokonaisuuden tavoitteena oli maahanmuuttajien ja Suomen perinteisten etnisten vähemmistöjen työllistymisen edellytysten ja työllisyyden parantaminen sekä työllisyysasteen nostaminen yhteistyössä erityisesti työelämän osapuolten ja yritysmaailman kanssa. Pyrkimyksenä oli edistää etnistä tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä helpottaa etnisten vähemmistöjen työelämään pääsyä monimuotoisuutta ja -kulttuurisuutta arvostavien ja etnisten vähemmistöjen osaamista tukevien käytäntöjen avulla työelämässä ja yleensä yhteiskunnassa hyödyntämällä kansainvälisiä kokemuksia ja etnisten vähemmistöjen osallisuutta. Pyrkimyksen ideologia oli helppo sisäistää, mutta hankekokonaisuutta muotoiltaessa oli ensin opeteltava lukemaan ja käyttämään EU-kieltä, mikä ei ollut yksinkertaista. Keskeisintä oli kuitenkin löytää kumppanit, jotka olivat kiinnostuneita samoista tavoitteista ja jotka omalla toiminnallaan ja yhteisen verkostoitumisen kautta toisivat lisäarvoa hankkeeseen. Osin käännyttiin entisten yhteistyökumppaneiden puoleen, osin etsittiin ja löydettiin uusia toimijoita. Hankkeen Monita monikulttuuriset taiteentoimijat/artists from Many Cultures tavoitteeksi muotoiltiin uussuomalaisten naisten ja naistaiteilijoiden voimaannuttaminen ja työllistäminen sekä etnisten vähemmistöjen taiteilijoiden ja kulttuurien nostaminen valtavirtataiteen keskiöön. Kokonaisvaltaisena tavoitteena oli rasismin liennyttäminen ja moniarvoisuuden juurruttaminen. Projektin oli tarkoitus tuottaa tietoa taiteen mahdollisuuksista kansainvälisyyskasvatuksessa ja asenteiden muokkaamisessa, uussuomalaisten naisten ja naistaiteilijoiden yhteiskunnallisesta asemasta, koulutustarpeesta sekä ehdotuksia, miten heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan voisi tapahtua ja täten torjua rasismia ja muukalaisvihaa työmarkkinoilla. Haluttiin luoda monitasoisia verkostoja Suomen oloja hallitsemattomien uussuomalaisten naistaiteilijoiden ja aktiivisten kantasuomalaisten naisten välille sekä parantaa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten ja naistaiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia, sekä synnyttää uusia kontakteja, työyhteisöjä ja jopa pienyrityksiä. 3. MUSTEKALA MUOTOUTUU MITKÄ KUMPPANIT KOTIMAASTA? Kassandra ry toimi Monita-hankkeen hallinnoivana kumppanina ja kehittämiskumppaneiksi tulivat Marttaliitto ry, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos sekä tuotantoyhtiö Silva Mysterium Oy. Näiden tahojen yhteistyöllä ja verkostoitumisella uskottiin voitavan toteuttaa tavoitteet. Marttaliitto laajana ympäri valtakuntaa levinneenä kansalaisjärjestönä tarjosi mahdollisuudet levittää ja juurruttaa toimintoja eri puolille Suomea, Stoalla oli loistavat tilat yleisötapahtumille, Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos toi kytkennän kantasuomalaiseen ammattitaiteilijuuteen ja Silva Mysteriumin ammattilaisen lenkin televisio-ohjelmiien tuottamiseen ja kuvalliseen dokumentointiin. Marttaliitto ry eli Martat on kotitalousneuvontaa tekevä kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä tarjoaa jäsenilleen monipuolista toimintaa ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kansainvälisyys, kulttuuri ja tasa-arvoasiat myös kiinnostavat marttoja, joita on noin Jokainen martta kuuluu jäsenenä marttayhdistykseen tai -kerhoon, joita on koko maassa noin Marttayhdistykset kuuluvat marttapiiriliittoihin, ja ne vastaavat maakunnallisesta toiminnasta. Piiriliittoja on 16. Valtakunnallinen keskusjärjestö on Marttaliitto ry, joka sijaitsee Helsingissä. Marttaliitolla on kehitysyhteistyöhanke Burkina Fasossa ja martat tekevät yhteistyötä naisryhmien kanssa Virossa ja Venäjällä. Maahanmuuttajille järjestetään kotitalousneuvontaa kaikissa piiriliitoissa. Marttaliitto on jäsenenä Pohjoismaiden Naisliitossa ja Maailman Maaseutunaisten liitossa. Marttaliitto oli toteuttanut yhdessä Kassandra ry:n ja Suomen Unifemin kanssa Ulkoasiainministeriön tukeman valtakunnallisen hankkeen Rauha maassa vuonna 2004, joten Marttaliitto oli Monitan luonteva ja luotettava kehittämiskumppani. 4 5

4 Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus on Itä- ja Kaakkois- Helsingin alueen kulttuurikeskus, joka tarjoaa kulttuuripalveluja kaikenikäisille. Vuonna 1984 valmistuneen talon ohjelmistossa on kotimaista ja kansainvälistä nykytanssia, teatteria, musiikkia, lasten esityksiä sekä näyttelyitä. Stoan kaksi salia ja kerhohuone ovat vuokrattavissa erilaisia tilaisuuksia varten; galleriaa ja parvea vuokrataan näyttelyitä varten ensisijaisesti ammattitaiteilijoille. Stoassa toimivat Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen lisäksi Itäkeskuksen kirjasto, Suomenkielinen työväenopisto/itäinen alueopisto, Visuaalisen taidon ja taiteen talo Valtti, Helsingfors arbis Östra ja Ravintola Stoa. Stoa oli Kassandran perustamisesta lähtien ollut keskeinen yhteistyökumppani, minkä lisäksi sen sijainti Helsingin monikulttuurisimmalla alueella teki siitä Monitalle erityisen sopivan kehittämiskumppanin, joka tarjosi loistavat tilat yleisötapahtumille. Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos on osa Teatterikorkeakoulua, joka taas on ylintä teatteri- ja tanssialan koulutusta antava taideyliopisto. Se kouluttaa näyttelijöitä (suomen- ja ruotsinkielisiä), ohjaajia, dramaturgeja, valo- ja äänisuunnittelijoita, tanssitaiteilijoita (koreografeja ja tanssijoita) sekä taiteilijoita, joilla on teoreettista osaamista. Teatterikorkeakoulu toimii myös teatteri- ja tanssialan taide- ja tutkimuskeskuksena. Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos perustettiin vuonna Laitoksen toiminta-ajatuksena on tutkia ja kehittää taidepedagogiikkaa tanssin ja teatterin alueella. Monitaan Teatterikorkeakoulun Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos toi tuiki tärkeän ammattitaiteilijuuden samalla kun Monita tarjosi laitoksen opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä eritaustaisten taiteilijoiden kanssa. Tuotantoyhtiö Silva Mysterium Oy on tuottanut niin teatterielokuvia kuin TV-draamaakin, sekä jonkin verran tilauselokuvia ja dokumenttituotantoa. Yhtiön toimitusjohtaja Mika Ritalahti valittiin Vuoden Tuottajaksi 1997 erityisesti elokuvan Sairaan kaunis maailma ansiosta. Pieni ja korkeatasoinen tuotantoyhtiö oli Monita-hankkeen tärkeä kumppani tv-ohjelmien ja dokumentoinnin tuottamisessa. MITKÄ KANSAINVÄLISET PARTNERIT? Equal-hankkeen mutkikkailta kansainvälisiltä nettisivuilta etsittiin kumppaneita saatujen ohjeiden mukaisesti. Yhteiseen neuvotteluun Kassandran toimistoon Helsinkiin kutsuttiin projektit Britanniasta, Italiasta, Hollannista ja Ranskasta. Kassandran johtaman kokouksen pohjalta laadittiin ja allekirjoitettiin kansainvälisten kumppaneiden sopimus ETCIM:n sivulle (ETCIM: EQUAL transnational co-operation Internet module). Yhteiseen Why not? -hankkeeseen tulivat Monitan lisäksi projektit: Women into Work - Building Futures Englannista, Eigen Wijsheid Hollannista, WWW - Web Working Women Italiasta ja Autonomie Indépendence par lamobilité et pour l Egalité (AIME = E) Ranskasta. Kaikkien hankkeiden kohderyhmänä olivat naiset ja tavoitteena työllistyminen ja integraatio. Toimintamuodot vaihtelivat ja Monita oli ainoa taiteilijoihin keinona keskittynyt hanke, jonka toimintakenttänä ja keinona oli taide. Yhteiseksi työkieleksi sovittiin englanti. MIKÄ TEEMATYÖ? Kaikki Equal-kumppanuushankkeet Suomessa saivat keväällä 2006 tehtäväkseen ryhmittyä kansallisiksi työryhmiksi seitsemän eri teeman alle. Teematyön avulla tukirakenne eli ministeriöt halusivat tehostaa hankkeiden tuloksien juurruttamista ja etsiä hyviä käytäntöjä. Määräys tuntui jotensakin äkkinäiseltä ja kuormitti Monitan pientä henkilö-kuntaa entisestään. Monitassa pohdittiin aluksi liittymistä Taru-hankkeen johtamaan teematyöhön, mutta päätettiin etsiä muita vaihtoehtoja. Muuntaja-hanke Mikkelistä etsi kumppaneita ja koska yhteisessä neuvottelussa löydettiin mahdollisuuksia yhteistyölle, päädyttiin Toolbox-teematyöryhmään, jonka virallinen nimi oli Seudullisten ja alueellisten työllisyysstrategioiden ja työvoimapalvelujen rakennemuutokseen liittyvien toimenpiteiden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. ToolBox-teematyössä oli mukana yhteensä yhdeksän hanketta. Teematyöstä lisää sivulla 32 ja osallistujat liitteessä KÄYTETYT VOIMAVARAT Hankkeen hallinnoivana kumppanina toimi Kassandra ry ja pääasiallisina työntekijöinä Kassandran toiminnanjohtaja projektipäällikkönä sekä erikseen palkatut projektikoordinaattori ja projektisihteerisihteeri, jonka toimipisteenä oli Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus. Kassandran hallinto- ja talouspäällikkö hoiti yhdessä kumppanien talousvastaavien kanssa hankkeen kirjanpidon, palkanlaskennan ja rahaliikenteen. Tarpeen mukaan projekteihin ja tapahtumiin palkattiin kouluttajat, ohjaajat ja muut henkilöt, dramaturgit, tulkit sekä kirjahankkeeseen, taiteilijakatalogiin ja runogalleriaan toimittajat. Toimintojen toteuttamiseen osallistui lisäksi runsaasti eritaustaisia taiteilijoita, marttoja, harrastajia ja vapaaehtoisia. Kumppanien edustajat toimivat aktiivisena ja idearikkaana ohjausryhmänä ja jokainen kumppani panosti omia henkisiä ja aineellisia voimavarojaan hankkeeseen. Kaikkiaan toiminnassa oli mukana noin 250 henkilöä. Ohjausryhmässä toimivat puheenjohtajana Ritva Siikala, varapuheenjohtajana Pirkko Rainesalo ja jäseninä Doris Stockmann ja Yonca Ermutlu Kassandrasta, Eeva Anttila Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitokselta, sijaisina Helka-Maria Kinnunen ja Kaija Kangas, Paula Lehto ja keväästä 2007 alkaen Paiju Tyrväinen Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksesta, Terhi Lindqvist Marttaliitosta, Cilla Werning Silva Mysterium Oy:stä sekä kouluttajataiteilijat Aki Suzuki, Fatima Usman, Kulsoom Ally, Pape Sarr, Pilar Valdivia ja Sari Stajevic-Teodosin. Ohjausryhmän sihteerinä toimivat vuorollaan projektikoordinaattorit Tsui-Shan Tu, Heidi Johansson ja Adriana Saarialho. (liite 4) IHMISET SEN TEKEVÄT Hankkeen onnistumisen kannalta tärkein voimavara oli osallistujien innostunut ja laaja joukko. Eritaustaisia taiteilijoita ja taiteentoimijoita etsittiin monin keinoin, ja heitä löydettiin. Vaikka kohderyhmäläisille ei saatu korvata heidän tekemäänsä työtä hirvittävä epäkohta, joka kävi ilmi vasta hankkeen käynnistyttyä suuri määrä taiteen ammattilaisia ja sitoutuneita taiteentoimijoita osallistui koulutuksiin ja tapahtumiin eri puolilla Suomea. He myös muovasivat hankkeen toimintoja matkan varrella. Kassandra ry:n osalta hankkeessa toimivat projektipäällikkönä osapäiväisesti toiminnanjohtaja Ritva Siikala, kokopäiväisinä projektikoordinaattoreina peräkkäin Tsui- Shan Tu, Heidi Johansson ja Adriana Saarialho sekä osaaikaisena talousvastaavana Paula Sams-Nurmentaus (liite 2). Projektisihteerinä toimi Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa Petra Salminen aluksi osa-aikaisesti ja syksystä 2005 alkaen kokopäiväisesti. (liite 4) Projektipäällikkö on vastannut Monita-hankkeen kokonaistoteutuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Projektikoordinaattorin tehtäviin ovat kuuluneet kumppanien yhteistyö ja taidelauantaiosuuksien koordinointi, kontaktit kansainvälisiin kumppaneihin sekä raportointi. Projektisihteeri on hoitanut Stoan taidetapahtumien ja kurssien käytännön organisoinnin, raportoinnin ja tiedotuksen sekä osallistunut kansalliseen teematyöhön. Alun perin hankkeeseen oli suunniteltu palkattavaksi uussuomalaisia taiteilijoita eripituisiksi jaksoiksi tuottamaan tapahtumia, esiintymään ja tätä kautta verkostoitumaan. Tämä oli myös kirjattu kaikkiin hankesuunnitelmiin, mutta kesäkuussa 2005 kuultiin Opetusministeriön edustajilta, että kohderyhmäläisille ei saa maksaa palkkioita. Tilanne tuntui kestämättömältä, mutta hanketta päätettiin kuitenkin jatkaa ja tehtiin uusi suunnitelma. Epäkohta hiersi hanketta sen kaikissa vaiheissa kuin muhkurainen kivi jalkapohjaa. 6 7

5 Kokeneita uussuomalaisia taiteilijoita ja kulttuuriohjaajia palkattiin osa-aikaisiksi kouluttajataiteilijoiksi, jotka hankkeen aikana siirsivät kokemustaan ja ammattitaitoaan varsinaiselle kohderyhmälle. He olivat mukana ideoimassa ja tuottamassa tapahtumia sekä pitivät erilaisia kursseja. Kouluttajataiteilijoina toimivat eri vaiheissa Kassandran taiteilijat Aki Suzuki, Fatima Usman, Kulsoom Ally, Pape Sarr, Pilar Valdivia ja Sari Stajevic-Teodosin. Tapahtumien ja kurssien ohjaajiksi palkattiin kouluttajataiteilijoiden lisäksi vastavalmistuneita kantasuomalaisia taiteilijoita sekä kokeneita kouluttajia ja ohjaajia. Jotkut esitykset syntyivät osana osanottajien opiskelua. MATERIA JA TALOUS Hankkeen hallinnointi tapahtui Kassandra ry:n toimiston pienissä tiloissa Museokatu 34:ssä, jotka toimivat lisäksi pääasiallisena kokoustilana. Kokouksia pidettiin myös Marttaliitossa, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa ja Teatterikorkeakoulussa. Tapahtumia järjestettiin useimmiten Stoassa, jossa oli myös projektisihteerin työhuone, koulutuksia taas Stoassa, Teatterikorkeakoulussa ja Taidekoulu Maan tiloissa Suomenlinnassa. Taidelauantait tapahtuivat paikallisten Marttayhdistysten tiloissa eri puolilla Suomea. Hankkeen rahoitus toimi Kassandra ry:n kautta. Maksatushakemukset tehtiin kahden kuukauden välein. Jälkikäteinen tilitys tuotti vaikeuksia. Yhdistys joutui ottamaan korotonta lainaa Kassandran Ystävät ry:ltä ja Marttaliitolta pystyäkseen vetämään hanketta. Tilitykset kumppaneille suoritettiin likviditeetin salliessa, usein viiveellä. Likviditeettiongelmat olivat ajoittain vaikeita. Monita-hankkeen alkuperäinen kokonaisbudjetti (liite 5) oli euroa, jonka rahoitus muodostui EU:n ja valtion euron avustuksesta, euron kuntaosuudesta, Ylen tv-dokumenttien rahoituksesta, euroa, ja Kassandran sekä Silva Mysteriumin yksityisestä rahoitusosuudesta, euroa. Pieniä tuottoja tuli Kauneus kertoo -tapahtumien pääsylipputuloina. Raportti toteutuneista kustannuksista, euroa, ja rahoituksesta on liitteenä TAITEENTEKIJÖITÄ MAAILMAN ÄÄRILTÄ VERKOT LASKETAAN VETEEN Hankkeen kohderyhmäläisiä etsittiin monin tavoin: sähköisesti, kirjeitse ja kutsumalla heitä tapaamisiin. Kevään 2005 aikana Monita järjesti kaksi verkostoitumistilaisuutta ja yhden työillan sekä syksyllä yhden infotilaisuuden. Ensimmäisessä verkostoitumistilaisuudessa Kassandran toimistossa oli läsnä noin 50 uus- ja kantasuomalaista taiteilijaa ja taiteentoimijaa. Monita-hanke tavoitteineen ja sääntöineen sekä erilliset projekti-ideat esiteltiin taiteilijoille ja heille annettiin mahdollisuus ilmoittautua niihin kiinnostuksensa mukaan. Heiltä kyseltiin myös uusia ideoita. Seuraavaksi heidät kutsuttiin ryhmittäin kokoon kehittämään osaprojektien suunnitelmia. Stoassa pidettyyn tilaisuuteen osallistui sekä naisjärjestöjen jäseniä että uus- ja kantasuomalaisia taiteilijoita, yhteensä 41 ihmistä. Hanke esiteltiin jälleen, ideoita kerättiin ja osahankkeista kiinnostuneet saivat mahdollisuuden keskustella keskenään. Teatterikorkeakoulussa järjestettyyn Monitan työiltaan saapui yli 60 ihmistä, sekä kanta- että uussuomalaisia taiteilijoita. Illan aikana työskenneltiin ja suunniteltiin osahankkeita neljässä eri työpajassa. Infotilaisuus Monitan koulutustarjonnasta järjestettiin Kassandran toimistossa Paikalla oli 13 ihmistä. Tilaisuudessa esiteltiin Monita-projektin rahoitusperiaate sekä tulevia kursseja ja suunnitelmia. Paikalla olleiden taiteilijoiden ehdotuksia ja toivomuksia kerättiin tulevan kevään toimintaa varten. Uudenmaan Marttojen Kauhan ja kukkaron kansainvälisenä viikkona Monitan toimintaa esiteltiin viiden monitalaisen taiteilijan voimin kolmena päivänä Jo hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana oli tavoitettu merkittävä määrä taiteilijoita ja taiteentoimijoita, jotka halusivat työskennellä yli kulttuurirajojen ja sitä kautta taistella rasismia vastaan. Lattiatason työ ja ihmisten yhteen saattaminen olivat keskeisiä monitalaisia työmuotoja, jotka kantoivat hedelmää. VERKOISTA KASVAA VERKOSTO Taidelauantai-tilaisuudet eri puolilla maata sekä koulutukset ja taidetapahtumat Helsingissä laajensivat luonnollisella tavalla monitalaisten joukkoa. Kokkolassa syntyi sudanilaisten esiintyvä ryhmä, Hämeenlinnassa afgaanit innostuivat, Stoan kulttuuritapahtumiin ja Monitan koulutuksiin osallistui tekijöitä kaikista maanosista ja monesta maasta. Kaikki oppivat työskentelemään yhdessä ja verkoista kasvoi verkostoja. Tieto hankkeesta ja sen tavoitteesta otettiin myönteisesti vastaan. Vuosi 2006 aloitettiin illanvietolla Martta-ravintolassa, jonne tuli 35 uus- ja kantasuomalaista taiteilijaa. Taiteilijat keskustelivat, esiintyivät ja tapasivat lähes kaikki ohjausryhmän jäsenet. Kassandran toimistossa järjestettiin arviointitilaisuus tapahtuman Kauneus kertoo: Latinalainen Amerikka osallistujille. Paikalla oli yhteensä 26 ihmistä. Taiteilijoiden palautteita ja ehdotuksia kerättiin ja käytiin läpi esiintyjien ajatuksia tapahtumasta. Tapahtuman Kauneus kertoo: Afrikka jälkeen Stoassa pidettiin kokoontuminen, jossa yli 50 eritaustaista ihmistä keskusteli tapahtumasta ja tanssi afrikkalaisia rytmejä. Epäviralliset tapahtumat olivat kohderyhmäläisille ja kouluttajille yhteistyön ja ideoiden syntymisen ja kehittelemisen kannalta tärkeitä. Kasvaviin joukkoihin pidettiin ensisijaisesti yhteyttä sähköisesti, mutta myös kirjeitse sekä epäsäännöllisin välein järjestetyissä kokoontumisissa ja juhlissa. Stoassa pidettiin Monitan ja Kassandran yhteinen kevätjuhla, jossa kerrottiin hankkeen tilanteesta ja jossa Monitan taiteilijat esiintyivät, mm. Porntipa Ilvesmäki lauloi ja Pilar Valdivia tanssitti osallistujia. Yli 60 ihmistä saapui paikalle. 8 9

6 Musiikkijamit pidettiin kesäisessä Suomenlinnassa, jossa muusikot ja musiikin ystävät kokoontuivat soittamaan Taidekoulu Maan tiloissa. Läsnä olleiden 12 taiteilijan joukosta löytyi uusia aktiivisia monitalaisia, jotka alkoivat työllistää itseään keikkaluontoisesti. Monitalaisia taiteilijoita ja heidän osaamistaan esiteltiin liikeelämälle ja päättäjille Skannon tiloissa Ruoholahdessa, jonne yhdessä Kassandran Ystävät ry:n kanssa järjestettiin tapahtuma Yli siltojen. Lähes 700 vierasta yhteiskunnan kaikilta tasoilta ja tahoilta oli läsnä. Ohjelma onnistui ja juhlasta tuli erittäin positiivista palautetta. Monitan taiteilijat ja taidetyö yli kulttuurirajojen saivat ansaitsemaansa huomiota. Monitan ja Kassandran kesäjuhla pidettiin Kassandran toimistossa , jolloin hankkeen tilanteesta kerrottiin yli 40 ihmiselle. Stoassa järjestettiin Monitan suuri loppujuhla, jossa esiintyi Monitan taiteilijoita laulaen, soittaen, tanssien sekä esittäen sirkustaidetta ja jossa nähtiin osa Monitan teatteriesityksestä Matriarkka ja Monitan taidetapahtumista tehdystä dvd:stä. Tilaisuuteen lähetettiin 400 kutsua ja noin 125 ihmistä saapui paikalle. 6. TOIMINNOT KÄYNNISTYVÄT Monitan toiminta käynnistyi samanaikaisesti monella sektorilla. Televisio-ohjelmat höyrysivät eteenpäin, taidelauantai-konseptia kehiteltiin ja käynnistettiin, ensimmäiset koulutukset järjestettiin ja taidetapahtumista Stoaan tehtiin huikeita suunnitelmia, joista suuri osa toteutuikin, Teatterikorkeakoulun opiskelijoille esiteltiin Monitan mahdollisuuksia. TELEVISIO TAVOITTAA Monitan tavoitteena oli liennyttää rasismia ja juurruttaa moniarvoisuutta. Asennemuutoksen aikaansaamisessa median, erityisesti television, vaikutusvoima on valtava. Yksi Monitan ensimmäisiä työmuotoja oli tuottaa kolmiosainen sarja televisio-ohjelmia, joissa Suomen kulttuurinen moninaisuus näkyisi realistisessa ja positiivisessa valossa, ja saada niille mahdollisimman hyvä katseluaika. Neuvottelut oli käynnistetty jo ennen Monita-hankkeen alkua ja vuosina tuotantoyhtiö Silva Mysterium Oy tuotti yhteistyössä Yleisradio TV1:n kanssa ohjelmasarjan Naisen rajat. Projektipäällikkö Ritva Siikala, Silva Mysteriumin tuottaja Cilla Werning ja taiteelliseksi tuottajaksi palkattu Maria Lappalainen suunnittelivat kokonaisuuden. Ohjelmat olivat tunnin mittaisia ja ne sisälsivät dokumenttiosuuden ja Ritva Siikalan johtaman keskustelun. Ohjelmien nimet olivat Aina jonkun tytär, Somalisisua ja Ei pelkkää Pushkinia!. Sarjan ensi-ilta oli maanantaina Suomen elokuvasäätiön auditoriossa, Helsingissä. Sarja esitettiin televisiossa Yle TV-1:n kanavalla keväällä AINA JONKUN TYTÄR Sarjan ensimmäinen osa Aina jonkun tytär esitettiin su klo (uusinta 20.3 klo 14). Kassandra oli vuonna 2004 tuottanut samannimisen Ritva Siikalan ohjaaman teatteriesityksen, joka käsitteli somalialaistytön avioliiton ulkopuolista raskautta. Esitys oli herättänyt ihastusta ja kiukkua. Ghadi Boustanin ohjaama dokumentti kertoi esityksen valmistumisesta ja sen saamasta vastaanotosta. Dokumenttia seuranneessa keskustelussa kysyttiin mm., onko miehillä oikeus jatkaa naisten elämän rajoittamista Suomen maankamaralla. Keskustelijoina olivat puheenjohtajan lisäksi Alexis Kouros ja Saido Mohammed. SOMALISISUA Sarjan toinen osa Somalisisua esitettiin su klo (uusinta 28.3 klo 14). Shukri Omar Ahmedin ohjaama dokumentti kertoi kahdesta nuoresta somalialaissyntyisestä naisesta, jotka ovat rakentaneet unelmaansa kaukana kotoa. Hamda ja Leila toimivat molemmat yksityisyrittäjinä muodin ja kauneuden maailmassa ja he kyseenalaistavat toiminnallaan stereotyyppisen somalinaisen roolin. Keskusteluosuudessa käsiteltiin naisihannetta eri puolilla maailmaa, keskustelijoina olivat puheenjohtajan lisäksi Yonca Ermutlu ja Fabiane Laube. EI PELKKÄÄ PUSHKINIA! Maria Lappalaisen ohjaama dokumentti Ei pelkkää Pushkinia! esitettiin su klo (uusinta 4.4 klo 14). Kolme erilaista venäläistaustaista teinityttöä kertoi siinä elämästään, haaveistaan ja suunnitelmistaan. Ohjelma näytti, että vaikka kulttuurierot ovat suhteellisen pieniä, ei asettuminen uuteen maahan ole helppoa. Ohjelman nuorissa näkyi suomalainen tulevaisuus, jota myös keskusteluosuudessa käsiteltiin, keskustelijoina puheenjohtajan lisäksi Kulsoom Ally ja Reet Nurmi

7 VAIHTELEVA VASTAANOTTO Sarja saavutti runsaan määrän katsojia: Aina jonkun tytär -jaksolla oli katsojia noin Seuraavien jaksojen katsojamäärät olivat: Somalisisua, noin , Ei pelkkää Pushkinia!, noin Yhteensä sarja sai miljoona katsojaa. Palaute oli vaihtelevaa: Hyvän dokumentin jälkeen raikas ja konstailematon keskustelu. Kiitos keskustelijoille ja dokumentin tekijöille. En ymmärrä miksi esitätte ohjelmia kuten Naisen rajat: Somalisisua. Todellista sisua ja esittämisen arvoista olisi se että he muuttaisivat takaisin omaan kotimaahansa ja tekisivät asioita OMAN maansa menestyksen eteen. Rajat on rikkaus, SUOMEN YLEISRADIO, tehkää ohjelmia Suomesta ja suomalaisista. Ulkomaalaisista omissa ympäristöissään mihin he kuuluvat, sopeutuminen yms. hölynpöly joutakoon romukoppaan. Ei, en ole rasisti saatikka uusnatsi. Olen vain todella tympääntynyt tähän vähemmistöjen suosimiseen. Todella hyvä ohjelma (Naisen rajat 1. osa). Vahvisti mielipiteitäni asioista. Samat jutut niin suomalaisilla kuin somalialaisilla kun pintaa hieman raaputetaan. Elämää on muuallakin kuin Seiskan sivuilla! Katsoin juuri Naisen rajat. Se on riemastuttavan raikas ja rohkea ohjelma tärkeästä mutta aivan liian vähän käsitellystä aiheesta. Ote oli reipas ja suora - ja samalla kunnioittava. Lisää tällaisia laatuohjelmia! Kiitos tekijöille! Nimenomaan muslimipiireissä keskusteltiin pisimpään toisen osan keskustelussa esitetystä huomiosta niqabin käytöstä, mutta vain netissä. Keskustelujen puheenjohtaja sai sähköistä vihapostia, mutta myös kiitoksia. Lehtien palstoille keskustelu ei yltänyt. OPPIA YLI RAJOJEN Monitan yhtenä tavoitteena oli tarjota koulutusta uus- ja kantasuomalaisille taiteilijoille. Kolmen vuoden aikana toteutetut koulutukset muuttuivat käytännössä laajemman kohderyhmän taidekursseiksi ja toimivat myös Monitan toisen tärkeän tavoitteen puolesta: eri kulttuureista tulleet naiset työskentelivät kursseilla yhdessä, rasismia ja muukalaisvihaa torjuttiin ruohonjuuritasolla monikulttuurisuuden rikkautta korostamalla. Hankkeen kaikkiin koulutuksiin ja yleisötapahtumiin osallistui sekä kanta- että uussuomalaisia. Toimivien verkostojen rakentaminen kanta- ja uussuomalaisten välille oli yksi tärkeimmistä innovaatioista hankkeessa, kuten myös taiteen ammattilaisten ja harrastajien yhteistyö yli kulttuurirajojen. KOULUTUS KÄYNNISTYY Monitan ensimmäisen toimintavuoden 2005 aikana toteutettiin kolme taidekoulutusta: Naisten valinnat -teatteriseminaari, tuotantokoulutus ja Kalevala-työpajat. Teatteriseminaari Naisten valinnat järjestettiin kolmena intensiiviviikonloppuna syys-lokakuussa, työskentelytunteja ryhmällä oli yhteensä 22. Koulutuksen tarkoituksena oli löytää ja kokeilla draamallisia keinoja, jotka avaisivat uusia ulottuvuuksia ja suljettuja ovia ihmisten välillä. Seminaarissa oli 16 osallistujaa, jotka olivat kotoisin viidestä maanosasta ja yhdeksästä eri maasta. Innostuneet kurssilaiset kokeilivat yhdessä monenlaisia teatterityylejä. Seminaarin ohjaajina olivat Henrika Andersson ja Ritva Siikala. Andersson kommentoi kurssin antia näin: Halua oppia ja ymmärtää kanssaihmisiä, ennakkoluulojen ja eri kulttuurimyyttien tarkastelua, kohtaamista yli kieli- ja uskontorajojen näin jälkeenpäin katsottuna ajattelen, että juuri tämänkaltainen yhdistetty työ ja koulutus on yksi niistä harvoista tavoista, jossa opitaan olemaan eri ihmisten kesken kadottamatta itseään tai piiloutumatta pelon taakse ja jossa oman ja toisen kulttuurin kohtaaminen ja kunnioittaminen rikastuttaa ja avaa oven uudenlaiseen ajatteluun. Toivomuksena koko ryhmän puolesta on, että tämä arvokas matka jatkuu. Lokakuun 2005 loppupuolella järjestetyn tuotantokurssin (yhteensä 8 oppituntia) tarkoituksena oli opettaa monitalaisille taidetuotantojen suunnittelun perusteita. Kurssin 19 osallistujaa olivat kotoisin 15 maasta. Kurssin opetuskielet olivat sekä englanti että suomi. Osallistujat jakautuivat kurssin aikana ryhmiin keskustelemaan ja suunnittelemaan itse kehittämiään tuotantoja. Tiedon saaminen, yhteistyö, ihmisiin tutustuminen ja kokemusten vaihtaminen olivat palautteiden mukaan kurssin tärkein anti. Kurssin vetäjä oli Ritva Siikala. Kalevala-koulutusta järjestettiin syksyllä 2005 viitenä lauantaina Teatterikorkeakoulun tiloissa. Ilmaisuharjoitusten ja teatteri-improvisaatioiden avulla työpajoissa etsittiin materiaalia keväällä luotavaa Kalevala-esitystä varten, jonka innoittajina ovat Kalevalan naiset, Aino, Lemminkäisen äiti ja Louhi. Koulutuksessa järjestettiin monenlaisia improvisaatioharjoituksia mm. itkuvirsiä, tanssia ja musiikkia ja siinä oli yhteensä 20 osallistujaa, jotka olivat kotoisin kymmenestä eri maasta. Ohjaajina toimivat Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen opiskelijat Inkeri Kivimäki ja Pinja Hahtola. Koulutuksen pohjalta syntyneestä Inkeri Kivimäen ohjaamasta esityksestä Louhi, Louhempi... Kalevalan äidit kerrotaan lisää sivulla 22. KIIVAS VUOSI 2006 Vuonna 2006 Monita-hankkeessa toteutettiin peräti kuusi taidekoulutusta: CV- ja portfoliokurssi, kaksi rumpukurssia, kolmivaiheinen tanssikurssi, öljyvärimaalauskurssi sekä croquis-piirustuskurssi. Teatterikorkeakoulun tiloissa vuoden 2006 alkupuolella järjestetyn cv- ja portfoliokurssin tavoitteena oli luoda Suomessa asuville uussuomalaisille naisille paremmat edellytykset menestyksekkääseen työnhakuun. Seminaarissa oli 10 innostunutta osallistujaa, jotka oppivat, kuinka päivittää nettisivuja, miten tehdä cv ja miten hakea töitä Suomessa. Osallistujat pitivät kurssia hyödyllisenä, sillä heidän mielestään itsensä esittely laadukkaalla ansioluettelolla ja nettisivulla avaa ovia. Kouluttajina toimivat Minna Hakkarainen ja Mia Kivinen. Maaliskuussa järjestettiin naisten rumpukurssi, jonka vetäjänä toimi Monitan kouluttajataiteilija, muusikko Pape Sarr. Kurssilla oli 13 osallistujaa. Kurssin saaman hyvän palautteen ansiosta sille päätettiin järjestää jatkoa elo-syyskuussa. Syksyn kurssille ilmoittautui 17 naista. Kaikki osallistujat pitivät rumpukurssin hyvänä puolena mainiota opettajaa, Pape Sarria, joka oli innostava pedagogi, kärsivällinen, kannustava, aina positiivinen ja huumorintajuinen. Myös kurssin tuomaa mahdollisuutta oppia tuntemaan uusia ihmisiä ja kuunnella suomen kieltä pidettiin tärkeänä. Huhti-kesäkuussa pidetylle tanssikurssille Tanssia maailman eri kolkilta oli ilmoittautunut 34 osallistujaa, joista keskimäärin viisitoista oli eri kerroilla paikalla. Kurssi sisälsi kolme osaa: afrotanssin, butotanssin ja kolumbialaisen tanssin, joista jokaisesta järjestettiin viisi opetuskertaa. Kurssin vetäjinä olivat Monitan kouluttajataiteilijat Fatima Usman, Aki Suzuki ja Pilar Valdivia. Osallistujien antama palaute oli kaiken kaikkiaan positiivista. Kurssissa kiitettiin erityisesti sen monipuolisuutta sekä vetäjiä ja heidän innostustaan, iloaan ja sitoutumista omaan kulttuuriperintöönsä. Kurssilla ei opittu pelkästään tansseja vaan myös filosofiaa niiden taustalla. Fatima avasi ikkunan aivan uuteen maailmaan ja kulttuuriin, ikkunan, joka ei sulkeudu. Akin ohjaamassa butoosuudessa kehuttiin täysin uutta näkökulmaa tanssiin, ajatusten ja mielikuvien laajentamista, uuden kokeilua ja oppimista. Inspiroiva opettaja, joka on hyvä pedagogi. Pilarin latinalaisamerikkalaisten tanssien osuudessa pidettiin hyvänä vetäjää ja hänen innostustaan ja sitoutumistaan omaan kulttuuriperintöönsä. Pilar antoi salsalle kasvot, emme keskittyneet pelkästään tekniikkaan, vaan samalla opimme tuntemaan tanssin taustaa

8 Heinä-elokuussa Monita järjesti öljyvärimaalauskurssin Suomenlinnassa, Taidekoulu Maan tiloissa. Kurssin aktiiviset 10 uus- ja kantasuomalaista osallistujaa antoivat positiivista palautetta. Hyvänä pidettiin erittäin ammattitaitoista ja innostavaa vetäjää Heidi Romoa, Taidekoulu Maan tiloja, kurssin ilmaisuutta, lisätiedon saamista esimerkiksi värien sekoittamisesta, monipuolisia tehtävänantoja sekä erilaisia osallistujia. Oli kiva työskennellä erimaalaisten ihmisten kanssa. Jokaiselta oppi jotakin. Marras-joulukuussa järjestettiin Croquis-piirustuskurssi Meri- Rastilan koulun tiloissa. Kurssilla oli 12 osallistujaa. Kurssia pidettiin erittäin inspiroivana. Osallistujat pitivät kurssin hyvänä puolena kannustavaa ja mainiota opettajaa Monitan kouluttajataiteilija Sari Stajevic-Teodosinia. KURSSITOIMINNAN PÄÄTÖS Vuoden 2007 aikana toteutettiin kaksi koulutusta: teatterikurssi Nainen uhri vai hirviö? sekä Samassa pöydässä -seminaari monikulttuuristen tapahtumien järjestämisestä martoille. Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen opiskelija Hanna Ojala alkoi syksyllä 2006 suunnitella Monitan koulutuksena teatterityöpajasarjaa Nainen uhri vai hirviö? Työpajat alkoivat tammikuussa 2007 ja niissä keskityttiin otsikon teemaan teatteri-, liike- ja kurkkulauluharjoitusten avulla. Hannan lisäksi kouluttajina olivat Aki Suzuki ja Sauli Heikkilä. Aihetta ryhmän kanssa työstettyään Hanna Ojala kirjoitti ja ohjasi näytelmän Matriarkka, johon hän valitsi viisi uus- ja kantasuomalaista naisnäyttelijää. Matriarkkaesityksestä lisää sivulla 22. Samassa pöydässä -seminaari järjestettiin Villa Salinissa Lauttasaaressa vuoden 2007 maalis-huhtikuun vaihteen viikonloppuna. Vetäjinä toimivat Monitan projektipäällikkö Ritva Siikala ja projektikoordinaattori Adriana Saarialho, Marttaliitosta kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist sekä Kassandran taiteilijat Fatima Usman sekä Pilar Valdivia. Osallistujina seminaarissa oli 13 marttaa eri puolilta Suomea. Ryhmätöissä suunniteltiin esimerkkitapauksina, miten kukin ryhmä järjestäisi monikulttuurisen tapahtuman. Kenen kanssa tehtäisiin yhteistyötä? Millä rahalla? Kauanko ohjelma kestäisi? Seuraavana päivänä sekä keskusteltiin suunnitelmista että osallistuttiin tanssiharjoituksiin sekä tehtiin nigerialaista ja kolumbialaista ruokaa. Osallistujakommentti: Kiitos hyvästä seminaarista. Se oli kerrassaan piristävä ja virikkeitä antava. Olen varma, että tämä vielä poikii tapahtumia. Seminaarissa syntyi myös ajatus tuottaa martoille opas Samassa pöydässä vinkkejä monikulttuuriseen kohtaamiseen. Vihkosesta tarkemmin sivulla

9 TAIDELAUANTAIT KÄYNNISTYVÄT Valtakunnallinen levittäytyminen jäi Monita-hankkeessa ensisijaisesti Marttaliiton kontolle ja tietyistä ongelmista huolimatta se toteutui hyvin. Taidelauantai-konseptin ideana on kanta- ja uussuomalaisten naisten verkostoituminen. Naiset tapasivat toisiaan, tutustuivat yhdessä eri kulttuurien tansseihin ja lauluihin sekä valmistivat yhdessä mielenkiintoisia ruokia. Monitan uussuomalaiset taiteilijat pääsivät Marttaliiton jäsenten avulla osaksi valtakunnallista verkostoa. Martat taas tutustuivat omassa lähipiirissään asuviin uussuomalaisiin naisiin ja saattoivat alkaa kehittää heidän kanssaan uusia yhteistyömuotoja. Mahdollisuudesta tiedotettiin kaikille Marttaliittoon kuuluville yhdistyksille. (Liite 9) Taidelauantai-tapahtumien kautta Helsingissä syntyneitä kokemuksia ja toimintoja voitiin levittää ja valtavirtaistaa pääkaupungin ulkopuolelle. LONKEROT LEVITTÄYTYVÄT Paikallisten marttayhdistysten kanssa järjestettiin syksyllä 2005 kaksi Taidelauantai -tapahtumaa: Kokkolassa ja Espoon Soukassa. Kokkolassa järjestetty Taidelauantai oli suuri menestys. Siihen osallistuivat Helsingistä käsin projektipäällikkö Ritva Siikala, projektikoordinaattori Tsui-Shan Tu ja kouluttajataiteilija Kulsoom Ally. Perjantai-iltana osallistuneet viisi sudanilaista innostuivat ja toivat lisää osallistujia lauantain tapahtumaan. Paikalle saapui yli 70 ihmistä, sekä uusettä kantasuomalaisia, sekä aikuisia että lapsia. Palautteiden mukaan uusiin ihmisiin tutustuminen oli Taidelauantain tärkein anti kaikille. Tapahtuman jälkeen paikkakunnalla asuvat 15 sudanilaista miestä alkoivat kokoontua maanantaisin Kokkolan Marttojen toimistossa suunnitellakseen kulttuurijuhlaa. Neuvoja pyydettiin Monitan Helsingissä olevilta työntekijöiltä, joten kokemusten vaihto ja valtavirtaistamisprosessi jatkui ja Monitan ja Marttaliiton yhteistyönä suunniteltiin ryhmän jatkotoimintamahdollisuuksia. Sudanilaiset miehet etsivät sopivia rumpuja, Marttaliitto vuokrasi tilat Koivuhaan koulusta, ja ryhmä, johon sittemmin kuului 10 naista ja 10 miestä, tapasi talvella joka maanantai. Ensimmäinen esiintyminen oli Kokkolan kesän avauksessa Kokkolan kirjastopatiolla ja Yhdistysten tori -tapahtumassa, jossa oli mukana 32 yhdistystä, nyt ensimmäistä kertaa myös uussuomalainen ryhmä. Monitan videoryhmä kävi taltioimassa esiintymisen, josta otteita on Monitan dokumenttidvd:llä Taidelauantait. Tanssiryhmä jatkoi tanssiharjoituksia seuraavana syksynä. Espoon Soukassa pidettyyn Taidelauantaihin osallistui kymmenkunta marttaa ja viisi uussuomalaista. Kokemusten vaihdon lisäksi kolme Monita-taiteilijaa veti taidetyöpajoja lauantaina. Paikallisten uussuomalaisten mukaan saamisen todettiin olleen vaikeata, sillä verkostoa ei ollut olemassa. Silti tapahtuma oli palautteiden mukaan menestys; erityisen hyödyllisenä pidettiin uusiin ihmisiin tutustumista. Taidelauantain jälkeen yllämainitun paikallisyhdistyksen edustaja alkoi ottaa yhteyttä eri tahoihin suunnitellakseen toimintaa. Eräs martta osallistui ystäviensä kanssa myös Monitan Kalevala-kurssille ja esitykseen Louhi, Louhempi Kalevalan äidit. Monitan projektipäällikkö ja projektikoordinaattori kävivät Porvoossa ja Hämeenlinnassa suunnittelemassa kevään 2006 Taidelauantai-tilaisuuksia. Vuonna 2005 tapahtumat onnistuivat hyvin. Paikalliset Marttapiiriliitot ja uussuomalaiset kiittivät Monitaa tapahtumien järjestämisestä sekä kokemusten vaihtamisesta. VAUHTI KIIHTYY Marttojen paikallisten piiriliittojen kanssa järjestettiin vuonna 2006 kahdeksan Taidelauantai-tapahtumaa: kevään aikana Porvoossa, Joensuussa, Savonlinnassa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Turussa, syksyllä Kiteellä ja Kuopiossa. Taidelauantai-tapahtumia ei suunniteltu enää vuodeksi 2007, vaan martoille järjestettiin viikonloppukoulutus. Porvoossa vietettiin Taidelauantaita, johon osallistui 38 henkilöä. Kassandran taiteilijan, näyttelijä Viola Pekkasen taiteellinen osuus sai kiitosta, ja häntä pyydettiin mukaan perustamaan uusia järjestöjä ja uutta toimintaa venäjänkielisten ja karjalaisten keskuudessa Porvoossa. Projektikoordinaattori Heidi Johansson oli mukana esittelemässä Monitan toimintaa. Joensuussa järjestettiin Taidelauantai, jonne lähtivät Monitan kouluttajataiteilijat Fatima Usman ja Pilar Valdivia sekä projektikoordinaattori Heidi Johansson. Perjantain verkostoitumistapaamisessa paikalla oli 13 henkilöä ja lauantain tapahtumassa 29 henkilöä. Palautteet olivat myönteisiä. Suurin haaste oli ollut uussuomalaisten osanottajien löytäminen. Savonlinnassa järjestettiin Taidelauantai Monitaa edustivat sekä Terhi Lindqvist Marttaliittosta että taiteilijat Fatima Usman ja Archibong Eyo. Tapahtumassa oli noin 50 osanottajaa ja palautteet olivat myönteisiä. Lahdessa vietettiin 25.3 Taidelauantaita. Monitan edustajat olivat taiteilijat Fatima Usman ja Pilar Valdivia. Lahden tapahtuma oli verrattain pieni (13 henkeä), ja monet osanottajista tunsivat toisensa jo ennestään. Marttayhdistyksille oli annettu vapaus järjestää itsensä näköinen tapahtuma, kunhan perusainekset olisivat mukana. Lahden jälkeen kuitenkin keskusteltiin, miten Taidelauantai-konseptia pitäisi markkinoida. Ritva Siikala esiintyi Pilar Valdivian ja Archibong Eyon kanssa Hämeenlinnan Raatihuoneella Taidelauantai-tapahtumassa 30.3., joka oli osa paikallista Kulttuurikarkelot-tapahtumaa. Osanottajaa oli lähes 140. Monitalaisten ohjelma innosti yleisöä ja Monitan materiaalia jaettiin runsaasti. Taidelauantai, jonka teemana oli aasialainen kulttuuri, järjestettiin Turussa Lauantaina 34 kanta- ja uussuomalaista naista kerääntyi valmistamaan aasialaista ruokaa Aki Suzukin ja Teresita Ruudun opastuksella sekä tanssimaan butoa ja filippiiniläisiä tansseja. Kassandran tuottaja Tiina Laukkanen kertoi Monitan toiminnasta. Kiteellä Taidelauantai-tapahtumaa vietettiin Monitan edustajat olivat Pilar Valdivia ja Fatima Usman. Lauantaina paikalla oli 25 ihmistä, joista 5 oli venäläistaustaisia uussuomalaisia. Monita-taitelijoiden ja Kiteen uussuomalaisten välille syntyi syvä yhteys. Kuopiossa järjestettiin viimeinen Taidelauantaitapahtuma, johon osallistui 10 henkeä. Kuopiossa koettiin erityisen vaikeaksi toteuttaa taidelauantai, kun samalla paikalla ja samana aikana oli toinenkin uussuomalaisten tapahtuma (afrikkalaisten tanssi/ruokaryhmä). Fatima Usman ja Pilar Valdivia Monitasta tanssittivat ja laittoivat ruokaa. Taidelauantait antoivat osallistujille uusia taitoja ja avasivat heille ovia uusiin kulttuureihin, ajattelu- ja toimintatapoihin ja myös omaan osaamiseen. Osallistujilta saatujen palautteiden mukaan ihmisten tutustuminen toisiinsa ja verkostoituminen olivat tärkeimmät hyödyt Taidelauantai-tapahtumissa. Niiden kautta Monita-projektin kokemuksia ja toimintoja on levitetty ja valtavirtaistettu pääkaupungin ulkopuolelle. Paikalliset marttayhdistykset ja uussuomalaiset kiittivät Monitaa tapahtumien järjestämisestä sekä kokemusten vaihtamisesta, ja monella paikkakunnalla on käynnistynyt uusia toimintoja taidelauantain jälkeen. Kuitenkin tapahtumien organisoiminen oli haastava, kun molemmilla organisaatioilla eli Monitalla ja Martoilla oli jossain määrin erilaiset tavoitteet

10 KOKEMUKSET KOOTAAN Marttaliiton ja Kassandran yhteistyönä järjestettiin seminaari Samassa pöydässä martoille Villa Salinissa, Helsingissä. Tavoitteena oli koota ja analysoida Monitassa edellisinä vuosina saadut kokemukset ja kerätä vinkkejä tulevaisuuden varalle. Osallistujina seminaarissa oli 13 marttaa eri puolilta Suomea. Herkkä, positiivinen ja luova tunnelma loi seminaarille hyvän pohjan ja kasvatti motivaatiota. Palautteet olivat positiivisia, ja osallistujat toivoivat lisää tämänkaltaisia kursseja. Lähemmin seminaarista sivulla 14. Seminaarin jälkeen luotiin Samassa pöydässä -vihkonen, jossa annetaan vinkkejä monikulttuuriseen kohtaamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Vihkonen toimii myös esimerkkinä hankkeessa luoduista hyvistä käytännöistä kansallisessa teematyössä ToolBoxissa, ja sitä levitettiin 1500 kappaletta marttayhdistyksiin eri puolilla Suomea. TAIDE TUOTTAA RIEMUA Monitan tärkeänä tavoitteena oli muukalaisvihan ja rasismin torjuminen yhteiskunnassa ja tähän pyrittiin tuomalla taiteen avulla näkyviin Suomen kulttuurinen moninaisuus ja rakentamalla pysyviä verkostoja eri kulttuureista tulevien taiteilijoiden ja taiteentoimijoiden välille. Yksi näkyvimmistä keinoista tavoitteeseen pyrkimisessä olivat Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa järjestetyt yleisötapahtumat. Niissä esiteltiin kulttuurien rikkautta, ja sekä katsomoon että lavalle kokoontui eri puolilta Suomea ja maailmaa tulleita ihmisiä. Esitysten myötä saatiin tietoa kaukaisista kulttuureista, ja samalla osoitettiin, että tämä kaikki on myös osa nykypäivän Suomea. KULTTUURIKALENTERIN LYHYT ELÄMÄ Alkuvaiheessa Stoan aulatilaan suunniteltiin tapahtumasarjaa nimellä Kulttuurikalenteri. Tarkoituksena oli valmistaa lyhyitä ohjelmia eri maiden juhlapäivinä rituaalien ympärille. Ensimmäinen hyvin onnistunut tapahtuma osoittautui varsin työlääksi ja voitiin todeta, ettei mikään taidetapahtuma synny kevyesti. Niinpä jatkotapahtumat jätettiin toteuttamatta. Ensimmäisenä kulttuurikalenteritapahtumana ja samalla Monitan tapahtumatarjonnan avauksena Stoan aulassa järjestettiin länsiafrikkalainen YamYam -juhla, jonka eri kulttuuritaustaiset ihmiset suunnittelivat ja toteuttivat Kamerunista kotoisin olevan Archibong Eyon ohjauksessa. Länsiafrikkalainen sadonkorjuun juhla esitettiin Stoan aulassa kaksi kertaa, molemmat esitykset kestivät noin 20 minuuttia. Esiintyjät olivat mm. Nigeriasta, Kamerunista, Meksikosta, Kolumbiasta, Suomesta, Serbiasta ja Thaimaasta, yhteensä 15 ihmistä. Paikalle kerääntyi noin 150 katsojaa ja esityksen jälkeen osa vieraista liittyi spontaanisti iloiseen tanssiin

11 KAUNEUS KERTOO Syksyllä 2005 alkoi myös esityssarja Kauneus kertoo, joka kasvoi Stoan teatterisalissa pidettäväksi kolmiosaiseksi näyttäväksi kokonaisuudeksi. Sarjassa nähtiin kauneuden kudelmia perinteistä, jotka ovat läsnä Suomessakin. Kolmessa tapahtumassa esittäytyivät eri maanosien tanssit, sävelet, puvut ja rituaalit ja ne kaikki ohjasi Jenni Bergius. Sarjan lähtöideana oli, että kauneutta esiteltäisiin lähinnä pukunäytösten muodossa, mutta konsepti laajentui pian siten, että mukaan otettiin kaikenlaista kulttuurin kauneutta. Oli tärkeää, että mahdollisimman moni Monitan taiteilija pääsi osallistumaan ammattimaisesti valmistettuun kavalkadiin ammattinäyttämöllä. Keskeistä oli myös se, että vaikka tapahtumien teemat rajattiin maantieteellisesti, valmistelu- ja esiintyjäryhmässä oli aina ihmisiä kaikkialta maailmasta. Sarjan ohjaajaksi palkattu ilmaisutaidon ohjaaja Jenni Bergius kiteytti oman näkemyksensä: Mielestäni tässä on tärkeää, että tämä tehdään näin suurella mittakaavalla. Stoa on niin iso ja merkittävä paikka, johon ei ihan noin vain kuka tahansa pääse esitystä tekemään. Se, että tämmöisessä paikassa tehdään esitys siitä, mitä kaikkea hienoa kulttuuria Suomesta nykyään löytyy, ja joka ei välttämättä ole kaikkien tiedossa... Mielestäni se on jo arvo sinänsä, että tehdään tällainen juttu ja että tehdään se sillä tavalla, että siinä on paljon näkyvyyttä, eikä lakaista sitä jonnekin koulun jumppasaliin, jonnekin syrjään kaupungille. Rakkaudesta kerrottiin intialaisissa lauluissa ja korealaisessa videossa, ja se oli myös aistittavissa suuresta esiintyjäjoukosta ja heidän yleisöstään. Lavalle astui 40 naista, jotka ovat kotoisin yli 10 maasta, sekä Kaukoidästä että Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Suomesta. Yleisöä paikalle oli saapunut noin 200. Juontajina toimivat Kulsoom Ally (puhe) ja Aki Suzuki (tanssi). Aki Suzukin tehtävänä oli olla punaisena lankana, kuljettamassa kulttuurien kauneuden sanomaa läpi koko kolmiosaisen sarjan. Tapahtumasta tuli runsaasti hyvää palautetta ja tapahtuman todettiin olleen suuri menestys. Keskiviikkona järjestettiin Kauneus kertoo: Latinalainen Amerikka. Esiintyjiä nousi lavalle tällä kertaa 63. Mukana oli sekä kokeneita taiteilijoita että harrastajaesiintyjiä. Juontajina toimivat Fernanda Järvinen (puhe) ja Aki Suzuki (tanssi). Tärkeässä osassa esityksen sisällön luomisessa oli ohjaajan lisäksi Monitan kouluttajataiteilija Pilar Valdivia. Esitystä oli seuraamassa noin 270 katsojaa, joista kutsuvieraita oli 112, mm. kaikki Monitan kansainvälisen kumppanuushankkeen Why not? kokouksen osallistujat. Katsojille jaettiin käsiohjelma, jossa esiteltiin illan esiintyjät ja johon oli kerätty faktoja Etelä-Amerikan maista. Kaukoitä-esityksen käsiohjelman muotoa oli päätetty kehittää sellaiseksi, että maiden esittelyjen sijasta pääosaan nousisi illan taiteilijoiden esittely ja promovoiminen. Aulaan oli muutama päivä ennen esitystä pystytetty pienimuotoinen tekstiili- ja keramiikkatöiden näyttely, joka johdatti Stoan kävijät latinalaistunnelmiin. Esityssarjan viimeisessä osassa Kauneus kertoo: Afrikka konseptina oli sama hyväksi todettu sekoitus lauluja, tansseja ja runoja. Esitystä oli luomassa 49 ihmistä eri puolilta maailmaa, tällä kertaa joukossa oli myös miehiä. Esityksen näki noin 220 katsojaa, joista kutsuvieraita oli 73. Juontajana toimi Maryan Guuleed tanssija Aki Suzukin ollessa jälleen esitystä eteenpäin vievä punainen lanka. Esiintyjät esiteltiin 12-sivuisessa käsiohjelmassa, jossa tarjottiin myös tietoa Afrikan maista ja Monitasta. Käsiohjelmaa jaettiin esiintyjille ja yleisölle taiteilijoiden promovoimiseksi sekä Afrikan kulttuurisen rikkauden esittelemiseksi. Tälläkin kertaa esityksellä oli oheistapahtumana näyttely Stoan aulassa. Villa Karo -stipendiaatti Tuula Heinilän valokuvanäyttelyssä Afrikan tähti Africa Be Wetrivi oli esillä upeita valokuvia Beninin naisista. Esityksen jälkeen parvella järjestettiin esiintyjille ja kutsuvieraille pienimuotoinen illanvietto, jossa esiintyjät pääsivät esittäytymään vieraille. Perjantaina järjestetty esitys Kauneus kertoo: Kaukoitä avasi sarjan. Yleisö sai kokea kauneutta kaikilla aisteillaan. Silmien eteen avautui näkymä kauniita ja värikkäitä asuja Filippiineiltä, Indonesiasta, Intiasta, Japanista, Kiinasta, Nepalista, Pakistanista ja Thaimaasta. Korvia hiveleviä säveliä kuultiin kaikkialta Kaukoidästä. Rituaalien kauneutta ihailtiin muun muassa filippiiniläisessä kynttilätanssissa, indonesialaisessa häärituaalissa ja thaimaalaisessa temppelitanssissa. Kauneus oli myös sanoja kiinalaisessa kalligrafiaesityksessä. Kaunein kaikista on rakkaus. Esityksen jälkeen esiintyjille ja kutsuvieraille järjestettiin vastaanotto Stoan parvella. Tässä tilaisuudessa Monitan Why not? -vieraat sekä muut kutsuvieraat saivat mahdollisuuden tutustua Monitan taiteilijoihin. Why not? -kumppanit hämmästelivät ja ihastelivat sitä, että sekä esiintyjä- että katsojajoukko oli niin monitaustainen. Esiintyjäkommentti: Tapahtuman kautta esiintyjillä kuten myös yleisöllä oli mahdollista pohtia mm. seuraavia ajatuksia: Mitä tarkoittaa käytännössä olla maahanmuuttaja Suomessa? Mitä kulttuuritaustoista riippumattomia yhteneväisyyksiä ja eroja meissä kaikissa on? Miten uussuomalaiset ja toisaalta kantasuomalaiset konstruoivat Latinalaisen Amerikan Suomessa? Mitä erityispiirteitä halutaan korostaa, ylläpitää ja ruokkia ja miksi? Ja toisaalta mistä vaietaan ja miksi? 20 21

12 MONIMUOTOINEN TEATTERI Myös Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos oli hankkeen kolmivuotisen historian aikana yhtenä Stoassa järjestettyjen yleisötapahtumien luojana. Esityksen Louhi, Louhempi... Kalevalan äidit suunnittelu käynnistyi keväällä 2006 jatkeena edellisenä syksynä pidetylle Kalevalakoulutukselle. Esityksen runko luotiin yhteistyöllä työpajoissa, joissa nousi esiin eri kulttuurien näkökulmia Kalevalan teksteihin. Ryhmän ohjaaja oli Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen opiskelija Inkeri Kivimäki, jonka syventäviin opintoihin produktion ohjaaminen kuului. Koreografina toimi Monitan kouluttajataiteilija Aki Suzuki. Esiintyjinä oli kahdeksan uussuomalaista sekä kaksi kantasuomalaista naista, minkä lisäksi mukana oli kantasuomalainen miesmuusikko. Yhdessä tekemisen henki oli ainutlaatuista. Syntynyt tulkinta Kalevalan naisista antoi kantasuomalaisillekin katsojille uusia ajatuksia kansalliseepoksesta. Esityksestä nähtiin noin 10 minuutin katkelma Erilainen Kalevala -tapahtumassa Stoan teatterisalissa Kalevalan päivänä Varsinainen esitys (kesto noin 30 min) nähtiin Stoan aulaan rakennetulla lavalla sekä klo 15 ja 17. Kussakin esityksessä oli paikalla runsaasti yleisöä eli yli 50/esitys ja positiivista palautetta saatiin eri tahoilta. Esiintyjäkommentti: It was very interesting! We showed Kalevala in a very different way by reading, singing, drumming, dancing. And the greatest thing for me is, that I, a foreigner, understood Kalevala! Ohjaaja kuvaili työskentelyä monikulttuurisen ryhmän kanssa opettavaiseksi: Olen sitä miettinyt, että onpa jännää, että minä olen kotimaassani tällaisten ihmisten kanssa paremmin kuin suomalaisten ihmisten kanssa, että se on erikoinen kokemus, muttei kuitenkaan yllättävä. Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen opiskelija Hanna Ojala halusi toteuttaa syventävän opintonsa harjoitustyön Monitan yhteydessä ja alkoi syksyllä 2006 suunnitella teatterityöpajasarjaa Nainen - uhri vai hirviö? Työpajat alkoivat tammikuussa 2007 ja niissä keskityttiin otsikon teemaan teatteri-, liike- ja kurkkulauluharjoitusten avulla. Seuraavaksi Hanna Ojala kirjoitti näytelmän Matriarkka, johon valitsi viisi uus- ja kantasuomalaista naisnäyttelijää. Teos tarkasteli naisen paikkaa, arvomaailmaa, pärjäämis- ja pätemiskeinoja yksilökeskeisessä yhteiskunnassa, jossa rakkaus mielletään työntekoa estäväksi heikkoudeksi. Esitykseen kuului myös Aki Suzukin ohjaamaa liikuntaa sekä Veera Voiman ohjaamaa laulua. Työryhmä aloitti harjoitukset Hanna Ojalan ohjauksessa huhtikuussa ja Matriarkka sai ensi-iltansa Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksen musiikkisalissa perjantaina Esitykset jatkuivat Teatteri IlmiÖssä Stoan kahdessa esityksessä oli yhteensä 78 katsojaa, eli katsomo oli kumpanakin iltana lähes täynnä. Teatteri IlmiÖssä näytelmän näki 153 katsojaa

13 KAUHUA KAKAROILLE Lapset eivät olleet Monitan kohderyhmä, mutta uus- ja kantasuomalaisten taiteilijoiden kannalta he ovat tärkeä kohderyhmä. Monita-hankkeen aikana järjestettiin lastentapahtumasarja Kauhua kakaroille, joka toimi erinomaisesti hankkeen tavoitteiden eteenpäin viemisessä. Taiteilijat eri kulttuureista tekivät yhteistyötä ja verkostoituivat, ja tapahtuman näkyvä myönteinen monikulttuurisuus torjui rasismia. Kauhua kakaroille oli suunnattu kaikenikäisille lapsille ja se sisälsi erilaisia taidetyöpajoja sekä esityksiä Stoan aulan lavalla. Tapahtuma järjestettiin Monita-hankkeen tuottamana kaksi kertaa, sekä Se oli myös hyvä esimerkki Monitan toiminnan juurruttamisesta, sillä Stoa päätti ottaa tapahtuman ohjelmistoonsa myös syksyllä 2007, mikä tapahtuikin niin että Monitan projektisihteeri koordinoi tapahtuman eli Monita oli mukana kolmannenkin Kauhua kakaroille -tapahtuman järjestämisessä Formaatti säilytettiin edellisten vuosien tapahtumien kaltaisena ja osa työpajavetäjistä oli uussuomalaisia taiteilijoita. Stoan suunnitelmiin kuuluu tapahtumien jatkaminen. Kunakin vuonna tapahtuma oli suunnaton yleisömenestys. Vuonna 2005 tapahtuma keräsi neljän tunnin aikana noin 1600 kävijää ja vuonna 2006 kävijöitä oli liki Vuoden 2007 sateisena pyhäinpäivänä väkeä saapui kolmen tunnin aikana noin Lapsille oli tarjolla runsaasti erilaisia taidetyöpajoja ja jännittäviä esityksiä. Musiikkipajassa lapset pääsivät loihtimaan äänimaailmoja kokeilemalla djembe-rumpuja, Varjoteatterissa eläydyttiin painajaistunnelmiin, jotka kuitenkin muuttuivat lopuksi lempeiksi rumpurytmeiksi, Hirviötehtaassa opittiin italialaisen sarjakuvapiirtäjän opastuksessa piirustuksen saloja. Edellisen vuoden kokemukset olivat ohjenuorana, kun uusintaa vuodeksi 2006 alettiin suunnitella. Taidetyöpajojen sekä lavaohjelman määrää päätettiin lisätä, opashenkilöitä oli enemmän ja opasteet olivat näkyvämpiä. Toisessa Kauhua kakaroille -tapahtumassa järjestettiin 12 taidetyöpajaa, joita suunnittelivat ja toteuttivat sekä Monitan osallistujat että Stoassa olevat eri tahot mm. nuorisotalo Valtti ja työväenopisto. Tapahtumapäivänä mukana oli 50 ihmistä työpajoja vetämässä tai avustamassa, esiintymässä tai osallistumassa opasryhmään. Vuonna 2007 tapahtumaa lyhennettiin tunnilla ja työpajatarjonta väheni muutamalla pajalla (liite 9). Monitan kanta- ja uussuomalaiset taiteilijat tekivät yhteistyötä sekä Itä-Helsingin työväenopiston ja Visuaalisen taidon ja taiteen talon Valtin työntekijöiden että Sinisen verstaan taitavien nuorten kanssa. Syksyn 2005 tapahtumassa Monitan kumppani Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos oli aloitteentekijänä sekä näkyvästi mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Tekijät antoivat kunakin vuonna hyvää palautetta tapahtumasta ja sen toteutuksesta. Järjestäjien hyvää yhteishenkeä kehuttiin. Työpajavetäjän kommentti ensimmäisen tapahtuman jälkeen: Lapset saivat meidät aikuiset puuhaamaan niin kuin puuhasimme: melko vilpittömästi lasten mukavuutta kaikessa eniten ajatellen. Kävijäpalaute: Kiitos ihanasta Kauhua kakaroille -päivästä. Tapahtuma oli perheemme viikonlopun kohokohta ja tarjosi kaikille lapsilleni näkemistä ja tekemistä! Se oli uskomattoman hieno kokemus! Olimme siellä lähes koko ajan, vaikka tulimme vain käväisemään. Kaikesta näki miten paljon vaivaa oli nähty. Se oli tajutonta. Pojat olivat aivan haltioissaan, kuin myös me äidit. Kiitos, kiitos kauhean nautinnollisesta päivästä!! 24 25

14 KUVATAITEEN TARINOITA Monita-hanke toteutti kahdentoista naistaiteilijan Kuvataidegallerian internetiin. Galleria esittelee sekä taiteilijoiden monipuolista tuotantoa että heidän suomen- ja englanninkieliset CV:nsä. Kuvataidegalleria toteutettiin hankkeen toisena toimintavuotena ja se promovoi tehokkaasti Monitan taiteilijoita. Hanke järjesti myös kuvataidenäyttelyn Tarinoita Tales Stoan galleriassa Monita-taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn osallistui kymmenen naistaiteilijaa. Kävijöitä näyttelyssä oli kahden viikon aikana n. 2700, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä. Taiteilijoiden palautteessa kiitettiin tutustumista mukaviin naistaiteilijoihin ja -toimijoihin, Stoan gallerian upeita tiloja, näyttelyä varten painettua materiaalia eli käsiohjelmaa, hienoja avajaisia ja Monita-hanketta kokonaisuudessaan. Näyttelyn (ja Monitan) ideaa yhdistää eri maiden taiteilijoita pidettiin hyvänä. Monet näyttelyn taiteilijoista uskoivat, että näyttelystä oli hyötyä myös ammatillisessa mielessä, etenkin painettu materiaali, julkisuus - ESR-rahoitteinen Taru-projekti teki näyttelystä ja muutamasta näyttelyn taiteilijasta tvohjelman, joka nähtiin Yle TV1:n kanavalla - koettiin tärkeäksi. Myös näyttelyn järjestämisen tuomaa kokemusta pidettiin arvokkaana. 7. MATKA YLI RAJOJEN: WHY NOT? YHTEISET TAVOITTEET Kansainvälisen kumppanuuden tarkoitus oli edistää paikallisia, kansallisia ja eurooppalaisia menettelytapoja ja strategioita, jotka pyrkivät syrjäytymisuhan alaisten naisten sosiaalistaloudelliseen integroimiseen ja työllistämiseen ottaen huomioon kulttuurisen moninaisuuden vaikutukset ja naisten vahvuuden. Kansainväliset kumppanit pitivät Helsingissä aloituskokouksen kansainvälisestä yhteistyöstä. Kokouksen pohjalta kansainvälisten kumppaneiden sopimus laadittiin ja allekirjoitettiin ETCIM:n sivulle (ETCIM: EQUAL Transnational Co-operation Internet Module). Hankkeen nimeksi sovittiin Why not?. Kaikkien projektien kohderyhmänä olivat yhteiskunnassa eri tavoin syrjityt naiset, ja kaikki kumppanit olivat kiinnostuneita, miten kohderyhmää voidaan voimaannuttaa taiteen ja muin keinoin työllistymään ja integroitumaan yhteiskuntaan. Sopimuskohdat olivat: 1. Transnationaalinen ohjausryhmä 2. Tutkimus ja analyysi 3. Yhteiset työkalut ja toimenpiteet sekä kommunikointi 4. Työntekijöiden vierailut ja tutustumiskäynnit 5. Yhteinen arviointi 6. Tietojen levittäminen HOLLANNIN ALOITUS Kansainvälisen ohjausryhmän kokouksessa ja seminaarissa Amsterdamissa Why not? -hankkeen osallistujat eri maista tutustuivat toisiinsa ja esittelivät projektejaan, sitä mitä olivat jo tehneet ja mitä suunnittelivat toteuttavansa. Monita-hankkeesta olivat mukana Ritva Siikala, Tsui-Shan Tu, Heidi Johansson, Paula Sams-Nurmentaus ja Pilar Valdivia. Projektikoodinaattori Tsui-Shan Tu esitteli Monitan kunnianhimoisen ja monipuolisen osuuden. Kansainvälisen toiminnan käytännön suunnittelu aloitettiin ja sen merkityksestä sekä haasteista keskusteltiin. Toisilta oppimista ja kokemusten vaihtoa pidettiin tärkeänä toimintatapana. Amsterdamissa muodostettiin johtoryhmä, johon sovittiin osallistuvaksi 2 henkilöä jokaisesta maasta. Myös muut yhteistyömuodot, kokousten välinen kommunikointi, tehtävät toimenpiteet, vastuunjako, päätöksenteko ja yhteinen budjetti sekä tulevien kokouksien paikat, ajat ja teemat käsiteltiin ja niistä sovittiin. Why not? -hankkeen johtoryhmän Monitan edustajiksi sovittiin projektipäällikkö Ritva Siikala ja projektikoordinaattori Tsui-Shan Tu, jota myöhemmin seurasivat Heidi Johansson ja Adriana Saarialho. Johtoryhmä asetti toiminnan tavoitteet ja johti toimintaa. Yhteistyön markkinoimiseksi päätettiin luoda www-sivut, kirjamerkki sekä kirjanen, jolla voitaisiin vaikuttaa osanottajamaiden poliitikkoihin. Vapaamuotoisena ohjelmana Amsterdamissa kokousvieraille tarjottiin kulttuuripitoista ja sosiaalista ohjelmaa. Tutustuttiin alueen eli Amsterdam Westin väestötilanteeseen ja kulttuuritarjontaan. Vierailtiin marokkolaistaustaisten maahanmuutajanaisten toimintakeskuksessa, jossa naiset esittelivät työtään. Monitalainen Pilar Valdivia veti latinalaistanssiharjoituksen koko osallistujaryhmälle toimintakeskuksessa

15 VIERAILU LONTOOSSA Women into Work -projekti järjesti Lontoossa hankkeensa korkeatasoisen esittelytilaisuuden sekä koulutusjakson käyttämästään Peer Research -tutkimusmenetelmästä. Kaikki Why not? -kumppanit kutsuttiin paikalle. Suomesta mukana olivat Yonca Ermutlu, Fatima Usman ja Pilar Valdivia. Tavoitteena oli tehdä Peer Research -menetelmällä vertaistutkimus kaikissa kumppanimaissa. Hanke kuitenkin peruuntui, koska vain Britanniasta löytyi mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen. Suomi oli kiinnostunut, mutta koska kohderyhmäläisille ei saatu korvata vaivannäköa, haastateltavia ei löytynyt. KANSSAKÄYMISTÄ SUOMESSA Helsingissä pidettiin Why not? -hankkeen järjestyksessä kolmas kokous. Osallistujia oli yhteensä 38 kaikista muista kumppanimaista paitsi Italiasta. Web Working Women ei ollut edustettuna kokouksessa. Vieraat majoittuivat Marttahotelliin ja tiistai-iltana klo he tutustuivat Kassandra ry:n toimistoon ja toimintaan ja myös toisiinsa sekä Monitan edustajiin. Seuraavan aamun kokouksessa kukin maa kertoi, mitä heidän projektissaan on tapahtunut. Italia oli lähettänyt sähköpostitse oman esittelynsä. VTT Anne Alitolppa-Niitamo luennoi Suomen maahanmuuttajatilanteesta, minkä jälkeen Monitan toimintaa esiteltiin laajasti. Iltapäivällä tutustuttiin Helsingin kulttuurikeskuksiin Caisa, Vuotalo ja Stoa. Kulttuuritalot ja Helsingin kaupungin panostus kulttuurielämään tekivät vaikutuksen vieraisiin. Vuotalossa nähtiin myös Monitan tuottama TV-ohjelma Aina jonkun tytär englanninkielisin tekstein. Illalla nähtiin Stoassa Kauneus kertoo: Latinalainen Amerikka, minkä jälkeen vieraat saivat tavata esitykseen osallistuneita taiteilijoita sekä monitalaisia ja Kassandran henkilökuntaa. Ilta oli erittäin onnistunut ja Monitan monisuuntaista taidetoimintaa arvostettiin. Torstaina päivä alkoi Why not? -johtoryhmän tehokkaalla kokouksella Marttaliiton tiloissa. Päätettiin, miten tuotetaan kirjamerkit ja nettisivut, sekä päästiin pitkälle esitekirjasen suunnittelussa. Myös kansainvälisen tutkimushankkeen tiimoilta päästiin yhteisymmärrykseen. Suuri haaste oli se, että Italian ääni puuttui. Kokouksen aikana muille vieraille oli järjestetty toista ohjelmaa. Iltapäivällä kaikki kokoontuivat keskustelemaan edellisen illan Kauneus kertoo -näytöksestä sekä voimaannuttamisesta taiteen keinoin. Fatima Usman ja Pilar Valdivia kertoivat omista kokemuksistaan ja vieraat innostuivat keskustelemaan aiheesta pitkään. Illan päätteeksi nähtiin Kalevala-esityksen harjoitukset Teatterikorkeakoulussa, ja vieraat saivat jopa kokeilla esitykseen kuuluvia liikkeitä Aki Suzukin johdolla. Kalevalateemaa soveltaen syötiin illallinen Aino-ravintolassa. Perjantaina aamupäivällä vieraille tarjottiin kaupunkikiertoajelu Helsingissä. Iltapäivällä Ranskan delegaatiolle oli järjestetty erillinen vierailu romanivähemmistölle suunnatun Equal -projektin toimipisteeseen. Palautteesta päätellen vieraat olivat hyvin tyytyväisiä kokoukseen ja ohjelmaan. Vaikka ohjausryhmän esityslista oli haastava, päästiin yhteisymmärrykseen kaikissa kysymyksissä. Puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Britannialle heinäkuussa LONTOON LAVEA TARJONTA Lontoossa pidettiin järjestyksessä neljäs Why not? -hankkeen kokous. Osallistujia oli noin 50 ihmisiä kaikista projekteista. Suomesta Ritva Siikala ja Adriana Saarialho osallistuivat kokoukseen ja koko seminaariin sekä kouluttajataiteilijat Fatima Usman ja Pilar Valdivia seminaariin parina päivänä. Brittiläinen projekti esitteli Peer Research -tutkimusmenetelmän perusideat. Lähtökohta on alhaalta-ylös. Kun kohderyhmäläiset toimivat tutkijoina, tilanne toimii sekä heidän että tutkittavien kohdalla voimaannuttavasti. Molempien taidot ja omanarvontunto lisääntyvät. Britanniassa kaikki prosessiin osallistuvat, myös kohderyhmäläiset, saivat palkkion. Myös yhdistyksen Positively Strong eli HIV-positiivisten naisten vertaistukiyhdistyksen toimintaa esiteltiin. Osallistujat ovat tulleet Britanniaan 50 eri maasta. Heille annetaan myös liikeelämän koulutusta. Projekti oli kahden HIV-positiivisen naisen aloittama. Johtoryhmän kokouksessa puheenjohtajana toimi Eileen Lenno firmasta Incredit. Kokouksessa keskusteltiin siitä, voivatko projektien osallistujat tehdä opintomatkoja sekä siitä, miten vaikuttaa poliitikkoihin kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Esittelykirjasta suunniteltiin edelleen ja talousarviota ja tavoitteiden toteutumista tarkasteltiin. Tutustuttiin myös Clean Break -keskukseen. Se suuntaa toimintansa naisille, joilla on vankilakokemuksia tai jotka ovat vaarassa joutua vankilaan. Työmuodot ovat erilaisia teatteriharjoitteita ja esityksiäkin. Naisilla on mielenterveysongelmiin, huumeisiin ja alkoholiin liittyviä riskejä, kuten yksinäisyys ja eristäytyneisyys. Osallistujia etsitään vankiloista ja klinikoilta. Britanniassa tehdään paljon taidetyötä vankiloissa ja siellä on noin vankia, joista 4000 on naisia. Clean Breakilla oli osuus Why not? -hankkeen englantilaisessa kumppanuushankkeessa. Siellä järjestettiin aasialais- ja afrikkalaistaustaisille naisille koulutusta teatteriteknisiin ammatteihin niin, että opintoihin liittyi harjoittelujakso ammattiteatterissa TOULOUSEN SYNKÄT NÄKYMÄT Tolousessa Ranskassa pidettiin Why not? - hankkeen viides kokous ja seminaari. Osallistujia oli yhteensä 40 henkilöä. Suomesta projektipäällikkö Ritva Siikala osallistui kokoukseen ja koko seminaariin ja taiteilija Aki Suzuki kahtena päivänä sekä runoilija Amran Mohammed Ahmed koko seminaariin. Why not? -ohjausryhmä kokoontui ja Benedicte Guettat toimi puheenjohtajana. Kokous oli tiivis ja raskas. Käsiteltiin Why not? -katalogia, josta oli saatu hollantilaisen toimittajan Japke Schonevillen ehdotus Monitan graafikon ensimmäisenä taittoversiona. Keskusteltiin myös taloustilanteesta ja todettiin, että partnerit olivat unohtaneet lähettää tiedot kansainvälisen yhteistyön kustannuksista Englantiin Julie Otterille, joka oli luvannut kirjata ne. Kaikki lupasivat lähettää. Kokouksen kulkua häiritsi se, että ranskalaiset olivat kutsuneet puheenjohtajaksi ulkopuolisen, jolle jouduttiin selvittämään jo aiemmin tehdyt päätökset. Osallistujamaiden projekteja oli pyydetty tuomaan kuvia omista tapahtumistaan iltatilaisuutta varten, mikä osoittautui huonoksi käytännöksi. Kuvat oli vaikea kiinnittää, niitä oli vaikea ymmärtää eikä niitä ehditty katsella. Illan päätösohjelma oli huikea: noin 40 hengen sekakuoro pukeutuneena mitä merkillisimpiin asuihin lauloi komeasti ja nauruhermoja kutkuttavasti. Kuoron naisjohtajassa oli räiskyvää voimaa ja huumoria. Laulajat olivat sekä ammattilaisia vapaaehtoisia että työttömyyskortistosta tulleita. Vastaanotto tapahtui kaupungintalon hienoissa tiloissa, jossa naispuolinen apulaiskaupunginjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Seuraavana päivänä 1.3. osallistujille järjestettiin tutustumiskäynti Le Centre Social Bagatelle -keskukseen, jossa oli monta toimintapistettä, mm tiedotuskeskus naisille ja leikki/hoitopiste heidän lapsilleen. Osallistujat vietiin myös muihin toimintakeskuksiin, joissa tutustuttiin mm. naisten voimaannuttamiseen kuvataiteen avulla. Suuressa kokouksessa kuultiin raportteja ranskalaisten osaprojekteista ja osallistujat jaettiin ryhmiin ratkomaan käsitettä empowerment. Suomen ryhmä tukenaan Ranskan Solenn Ettori esitteli filosofisen näkemyksen käsitteestä muiden selostaessa hankkeitaan.

16 Myöhemmin osallistujat kävivät seuraamassa työpajaa, jossa naiset tekivät upeita käsitöitä. Illalla monitalainen tanssija Aki Suzuki esiintyi ryhmälle päivällisen nauttimisen yhteydessä. Aamupäivällä 2.3. ohjausryhmäläiset kokoontuivat toisen kerran. Samaan aikaan muut kansainväliset vieraat osallistuivat mobility -harjoitukseen, jossa seminaarilaiset liikkuivat polkupyörillä ja autoilla eri puolilla Toulousea. Johtoryhmä jatkoi kokoustaan ja sai käsitellyksi melkein koko katalogin sekä Italian suunnitelmat seuraavaa kokousta varten. Katalogin toimitustyö oli tuskallista, koska Julie Otter Englannista oli muuttanut professori Andrew Chestermanin englanninnosta Monitan teksteistä ja Japke Schoneville Hollannista editoinut tekstejä raskaalla kädellä. Osallistujat olivat kuitenkin tyytyväisiä kokoukseen ja ohjelmaan. Vaikka ohjausryhmän esityslista oli haastava, päästiin yhteisymmärrykseen kaikissa kysymyksissä. Tyrmistyneinä kuitenkin kuultiin, että Toulousen projekti oli keskeytymässä ja sen loistavat työntekijät siirtymässä pois, koska rahoitusta ei ollut kyetty hoitamaan. Viimeisenä päivänä 3.3. ryhmä jakaantui ja molemmat pikkuryhmät kävivät tutustumassa romanien asuinoloihin Toulousen lähistössä. Suomalaiset vierailivat Picarelin alueella. Aivan Toulousen kupeessa oli betoniaidalla eristetty alue, jolla asui mustalaisia hökkelitaloissa ja asuntovaunuissa, ilman toimivaa sähköä, vesijohtoa ja viemäriä. Ranskalainen kumppanihanke oli mm. aikaansaanut komeita naisten tekemiä maalauksia identiteettikurssillaan. Picarel on yksi pahimpia, muttei suinkaan ainoa laillinen mustalaisghetto Ranskassa. Suomen delegaatio tapasi myös paikallisia asukkaita ja toivoi voivansa järjestää heille opintomatkan Suomeen. Tutustumiskäynti oli shokki osallistujille. VÄLIMERELLINEN KOKOUS Catanzarossa, Italiassa pidettiin viimeinen Why not? -hankkeen kokous. Osallistujia oli kaikista projekteista yhteensä noin 25 henkilöä. Suomesta hallintoja talouspäällikkö Paula Sams-Nurmentaus ja monitalainen elokuvaohjaaja Maria Lappalainen osallistuivat kokoukseen ja koko seminaariin. Ensimmäiseksi tutustuttiin ISIM:in (Instituto di studi iniziative ricerche e formazione per lo sviluppo delle regioni Meridionali) henkilöihin ja tiloihin, joissa italialainen WWWhanke (Web Working Women) toimi. Tiloissa oli luokkahuoneita ja videolaboratorio, joissa hankkeen opiskelijat työskentelivät. Italialaiset kuvasivat ja haastattelivat kokouksen neljää osallistujaa Why not? - videota varten. Kuvattuja otoksia leikattiin ja käsiteltiin koko porukalla ja Monitan edustajat saivat sanoa sanansa omista osuuksistaan. Myös italialaiset videokouluttajat esittäytyivät. Kansainvälinen ryhmä teki pienen sightseeing-ajelun bussilla Parco Archeologicoon, jossa kuultiin Catanzaron elämästä ja taloudesta ja tehtiin hauskoja harjoituksia sekä tutustuttiin roomalais- ja etruskiaikaisiin raunioihin ja arkeologiseen museoon. Käveltiin vielä Squillacessa tutustumassa pikkukaupunkiin ja linnanraunioihin, joissa WWWopiskelijat olivat tehneet dokumenttejaan. ISIM:ssä ryhmä tutustui viiteen WWW-hankkeen opiskelijaan ja katsoi kolme näiden tekemää dokumenttia, joissa näkyi calabrialainen machokulttuuri. Dokumentit herättivät vilkasta keskustelua. Seuraavana päivänä tehtiin vierailu Provincia Di Catanzaroon, jossa Equal-virkailijat ja naisjärjestöjen ja sosiaalialan edustajat ottivat kokousvieraat vastaan. Kaikki Why not? -hankkeet esittäytyivät ja läsnäolijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Pierpaolo Valenti italialaisesta projektista kutsui Monita-hankkeen edustajat eteen kiitäen siitä, että WWWhanke oli päässyt mukaan monitalaisten ansiosta. Paula Sams-Nurmentaus esitteli lyhyesti Monita-hanketta Why not? -katalogin avulla. Maria Lappalainen täydensi omaa osuuttaan tv-dokumenttien tuottajana ja ohjaajana. Johtoryhmä kokoontui Julie Otterin johdolla käsittelemään jäljellä olevia asioita. Todettiin, että Peer Research jäi toteutumatta, koska brittien lisäksi ainoat kiinnostuneet olivat olleet suomalaiset naiset, jotka eivät halunneet osallistua, koska haastatteluista ei maksettu. Yhteisten tuotteiden osalta todettiin kirjanmerkit tehdyiksi, italialaisten DVD luvattiin valmiiksi ja sitä luvattiin tehdä 10 kopiota kullekin osanottajamaalle. Englanninkielinen katalogi oli menossa painoon ja siitä tilattiin 125 kpl Suomeen, 50 kpl sekä Italiaan että Hollantiin, 20 Ranskaan ja Britanniaan isompi määrä. Tavoite oli, että syksyllä 2007 katalogi olisi valmis levitettäväksi englanniksi sekä kaikilla hankkeen osallistujamaiden kielillä. Sovittiin, että yhteisen arvioinnin suorittaa Dominique Barbès Ranskasta. Italialainen Elisa Ciambrone toimi sihteerinä ja lupasi lähettää pöytäkirjan mennessä. Videoita ei koskaan tullut, ei myöskään pöytäkirjaa. ON LINE -KESKUSTELUT On line -keskustelut viiden maan kesken pidettiin ja sekä ja Niissä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, kuten tulevia kokousjärjestelyitä ja yhteisen katalogin tuottamista. WHY NOT? -HANKKEEN JOHTOPÄÄTÖKSET Käytännössä Why not? -hankkeessa vaihdettiin kokemuksia ja taidetyön kaltaisia innovatiivisia menetelmiä, jotka tukevat naisia, antavat heille mahdollisuuksia ja itseluottamusta sekä mahdollistavat heidän työllistymisensä ja integroitumisensa yhteiskuntaan. Konkreettisia aikaansaannoksia olivat Monitan toteuttama yhteinen kirjanmerkki, katalogi Why not? - tarina eurooppalaisesta yhteistyöstä, joka dokumentoi hankkeiden toimintaa sekä kokouksien yhteydessä toteutetut vierailut eri kumppanien toimintaan tutustumassa. Yhteistyö ei ollut ongelmatonta. Monitan päätöksenteko oli nopeaa ja mutkatonta, mutta esimerkiksi Ranskan hankkeessa oli erittäin monta kumppania, jotka tuntuivat kaikki toimivan omalla tavallaan. Italia oli muodollisuuksien suhteen melko epäluotettava. Jopa yhteyden saaminen eri maihin oli välillä tuskan takana. Kaikki varmasti saivat todeta, että toimintakulttuurit Euroopan eri maissa poikkeavat suuresti toisistaan. Kuitenkin yhteisissä kokouksissa ja tapaamisissa oli monia hyviä hetkiä ja monia antoisia keskusteluita käytiin. Erittäin hankalaa oli se, että eri maissa hankkeiden alkamisja loppumispäivämäärät olivat erilaisia. Italian ja Ison- Britannian hankkeet loppuivat kesäkuussa 2007 ja siksi Why not? jouduttiin lopettamaan ennen sitä, vaikka Monita jatkui vuoden 2008 alkuun. Kansainvälinen yhteistyö oli Monitan kaltaiselle pienelle hankkeelle raskasta; sitä hoitamaan olisi pitänyt voida palkata oma henkilö. Kansainvälinen arviointi toteutettiin Ranskan Dominique Barbès n toimesta marraskuussa 2007 puhelimitse, vaikka alun alkaen oli sovittu, että Ranska tekee arviointia koko yhteistyön ajan. Ranskan onneton tilanne johti tähän ratkaisuun

17 8. TEEMATYÖN IHME Monita-hanke oli mukana kansallisessa ToolBox-teematyöryhmässä. Monita-hankkeen päätymisestä siihen sovittiin elokuussa 2006 neuvottelussa Muuntaja-hankkeen Riitta Flinkkilän ja Raili Ruuskasen kanssa. Flinkkilän ja Ruuskasen mielestä Monita toi ryhmään tärkeän taiteellisen ulottuvuuden. Teematyö alkoi vuoden 2006 syyskuussa. ToolBoxin tavoitteena oli löytää työkaluja vaikeasti työllistettävien ryhmien työllistymisen helpottamiseen. Teematyöryhmä kokoontui eri paikkakunnilla, Helsingissä, Mikkelissä ja Turussa. Kokouksissa paneuduttiin syvällisesti uussuomalaisten, pakolaisten, vapautuvien vankien, yksinhuoltajaäitien ja muiden vastaavien ryhmien työllistymisen helpottamiseen. Tapaamisissa keskusteltiin kokemuksista ja käytännöistä eri paikkakunnilla. Ryhmän tavoitteen saavuttamiseksi jokaisesta mukana olevasta hankkeesta valittiin hyviä käytäntöjä, joita teematyössä yhdessä arvioitiin ja luokiteltiin. Monitasta hyviksi käytännöiksi valittiin CV- ja portfolio -ohje sekä vihkonen Samassa pöydässä vinkkejä monikulttuuriseen kohtaamiseen. VETURI JA KUMPPANIT ToolBoxin teemaveturina toimi Etelä-Savon koulutuskuntayhtymän VTL Raili Ruuskanen. Ryhmässä oli mukana yhdeksän hanketta eri puolilta Suomea, yhteensä kuudelta paikkakunnalta. Monitasta kokouksiin osallistuivat aluksi Ritva Siikala ja Adriana Saarialho, joulukuusta 2006 alkaen Paula Sams- Nurmentaus ja Petra Salminen. Kumppanit on lueteltu liitteessä 3. MATKA JA MATKAN PÄÄTÖS Teematyöhanke ToolBox tuotti työllistämisen tehostamiseksi ja valtavirtaistamisen välineeksi dvd:n ja työkirjan sekä raportin toiminnastaan. Hanke osallistui Finlandia-talolla Equal-päätösseminaariin Seminaarissa ToolBox esittäytyi muiden hankkeiden ohella esitellen aikaansaannoksiaan. Monitasta oli jakelussa taiteilijakatalogi, Näyttelyn Tarinoita - Tales käsiohjelma ja Why not? -katalogi. Monita-tapahtumien valokuvia oli esillä ja Paula Sams- Nurmentaus esitteli lyhyesti toimintaa sekä tapahtumia ja dvd-dokumentti Monitan yleisötapahtumista pyöri huoneentäyteiselle katsojakunnalle. Teematyö tuli Monitan tietoisuuteen myöhäisessä vaiheessa juuri, kun Monitan toiminta oli kiivaimmillaan ja hedelmällisimmillään. Ehdotus koettiin käskyksi ministeriöstä, joka lähetti sen sähköpostiviestinä. Motivoituminen oli hankalaa eikä Monita-hankeen pieni henkilökunta tahtonut ehtiä paneutua uusiin työmuotoihin, vaikka verkostoitumisen tarve ja edut toki tajuttiin. 9. MITÄ JA MITEN MAAILMALLE KERROTTIIN? KONTAKTEJA MEDIAAN Monita tiedotti tapahtumistaan ja julkaisuistaan aktiivisesti medialle, mutta hanke ei silti ollut kovin näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Taidetyö yli kulttuurirajojen ei ole mediaseksikästä ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset, varsinkin naiset kuuluvat yhteiskunnan marginaaliin. Hanke lanseerattiin tiedotustilaisuudella maaliskuussa Paikalla oli 29 ihmistä, sekä Monitan taiteilijoita että muutama toimittaja. Tilaisuudessa esiteltiin alkava hanke ja japanilainen butotanssija Aki Suzuki sekä Sateenkaarikuoro esiintyivät. Hankkeesta tiedottamisessa tehtiin myös yhteistyötä toisen Equal-hankkeen kanssa. Monita esittäytyi Taru-TV:n ohjelmassa, joka lähetettiin Yle TV1:n Aamutelevisiossa Projektipäällikkö Ritva Siikalaa, Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen laitosjohtaja Eeva Anttilaa ja Monita -taiteilija Sari Stajevicia haastateltiin. Ohjelmassa esiintyivät myös Monita-taiteilijat Pilar Valdivia, Peali Mitra sekä Sateenkaarikuoro. Ennen kutakin Monitan yleisötapahtumaa lähetettiin sähköinen tiedote Stoan mediapostituslistalle. Toimittajiin oltiin henkilökohtaisesti yhteydessä ennen tapahtumia, joista tehtiin myös lehti-ilmoituksia kolmeen ilmaisjakelulehteen (Metro, Uutislehti 100 sekä Vartti). Kauneus kertoo -sarjaa mainostettiin myös Helsingin Sanomissa. Tapahtumista oli ennakkoon lyhyitä mainintoja lähinnä eri lehdissä (Helsingin Uutiset, Amnestylehti, Teatteri, Metro, Uutislehti 100, Kumppani, Martat sekä Vuosaari-lehti). Vain Kauhua kakaroille -tapahtumasta ilmestyi laajempi artikkeli Helsinki Info -lehdessä. Naisen rajat -televisio-ohjelmista kirjoitettiin voittopuolisesti positiivisia arviointeja useissa lehdissä (mm. Etelä-Saimaa, Aamulehti, Uusimaa, Keski-Uusimaa, Kouvolan Sanomat, Kotimaan Kansan Uutiset/Viikkolehti, Uutispäivä Demari, Ilkka, Iltalehti, Kalajokilaakso Linkki, Lapin kansa sekä Hufvudstadsbladet ja Helsingin Sanomat). Lokakuussa 2007 ensi-iltansa Stoassa saanut Matriarkka-näytelmä arvosteltiin ensi-illan jälkeisellä viikolla Helsingin Sanomissa. Artikkeli oli dialogimuotoon kirjoitettu teatterikriitikon ja taidekriitikon kommentointi. Myös Aamulehti ja Teatteri-lehti arvioivat esityksen. Radiossa Monita sai jonkin verran kuuluvuutta: Lähiradio esitteli Monita-projektia Helsingin henki -sarjassa 28. ja , jolloin haastateltavana oli projektipäällikkö Ritva Siikala. Ylenaikainen -ohjelmaan tehtiin juttu Louhi, Louhempi... Kalevalan äidit -esityksestä. Toimittaja kävi esitysaamuna ( ) äänittämässä harjoituksia sekä haastattelemassa ohjaajaa sekä esityksen koreografia ja yhtä näyttelijöistä, Aki Suzukia. Samaisena keväänä Lähiradiossa huomioitiin jälleen Monitan toiminta. Monitalainen Martha Vera sekä projektisihteeri Petra Salminen olivat haastateltavina espanjankielisessä ohjelmassa Moliendo cafe. He kertoivat Monitan periaatteista ja mainostivat esityksiä Kauneus kertoo: Latinalainen Amerikka ja Louhi, Louhempi... Kalevalan äidit. Vuoden 2006 marraskuussa MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma teki jutun, jonka teemana oli Maahanmuuttajat rikastuttavat suomalaista kulttuuria. Haastateltavina olivat Monitan projektipäällikön Ritva Siikalan lisäksi Monita-taiteilijat Sari Stajevic-Teodosin, Fatima Usman sekä Pilar Valdivia. Monita pääsi uudemman kerran Taru-TV:n ohjelma-aiheeksi keväällä 2007, kun Stoan galleriassa järjestettiin kuvataidenäyttely Tarinoita - Tales. Ohjelmassa haastateltiin muutamaa näyttelyn uussuomalaista taiteilijaa ja näytettiin kuvamateriaalia näyttelyn avajaisista. Uutisia Monitan toiminnasta lähetettiin sähköpostitse joka toinen viikko Kassandran uutiskirjeen mukana yli tuhannelle henkilölle. Monitan kursseista ja tapahtumista tiedotettiin myös kumppaneiden kotisivuilla (Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Marttaliitto) sekä sisäisissä tiedotuslehdissä (Viikkis, TeaKin sähköinen lehti, Marttalehti). Lisäksi Monitasta tiedotettiin Marttaliiton järjestökirjeissä, jotka menevät 1600 yhdistykseen sekä TeaKin Intrassa, sisäisessä tiedotusfoorumissa

18 NETTISIVUILLA NÄKYVÄKSI Monita on kolmivuotisen historiansa aikana ollut vahvasti näkyvillä internetissä. Monitan osittain kolmikieliset websivut ovat antaneet kävijöille tietoa hankkeesta, sen tavoitteista, tulevista ja menneistä tapahtumista, julkaisuista, koulutuksista ja toiminnasta. Tiedotusvälineitä ja Monitan taiteilijoita ja osallistujia sekä yleisöä varten luotiin internetsivuille myös kuvagallerioita menneistä tapahtumista. Kassandra tulee ylläpitämään sivustoja Monita-hankkeen päätyttyä. Keväällä 2006 alettiin työstää internet-sivuilla julkaistavaa Kuvataidegalleriaa, jolla haluttiin tuoda esille lahjakkaita uusja kantasuomalaisia taiteilijoita. Seitsemältä kuvataiteilijalta kuvattiin kultakin kolme teosta valokuvausstudiossa ja heiltä kerättiin ansioluettelo galleriaan liitettäväksi. Monitan graafikko työsti gallerian, joka liitettiin Monitan internetsivuille. Galleriaa päivitettiin uusilla taiteilijoilla hankkeen loppuun saakka ja galleria jää elämään hankkeen päätyttyä. Hankkeen loppuvaiheessa galleriassa oli esillä 12 Monitataiteilijan töitä. Pitkän prosessin tuloksena syksyllä 2007 Monitan internetsivuilla julkaistiin Runogalleria, jossa on viiden naisrunoilijan runoja sekä alkuperäiskielillä farsiksi, espanjaksi, makedoniaksi ja somaliksi että suomenkielisinä käännöksinä. Sivuilla on myös runoilijoiden kuvat ja esittelyt. Toimitustyön teki runoilija Farzaneh Hatami Landi. Monitan graafinen ilme sekä nettisivuilla että painotuotteissa suunniteltiin huolellisesti, kaikissa painotuotteissa käytettiin runsaasti kuvia ja pääväriksi valittiin vihreä. Graafisesta suunnittelusta vastasi Mia Kivinen ja valokuvauksesta Johnny Korkman. PAINOTUOTTEITA JA JULKAISUJA MAAILMALLE Hankkeen saattamiseksi yleisön tietoisuuteen käytettiin syksyllä 2005 apuna monisivuista esitettä, jossa tuotiin esiin Monitan tavoitteita, kumppaneita ja tulevia yleisötapahtumia sekä koulutuksia, suomeksi ja englanniksi. Esitettä levitettiin taiteilijoille, yhteisöille, oppilaitoksiin, Helsingin Kulttuurikeskuksen taloihin, kirjastoihin ja muille kiinnostuneille. Vuonna 2006 esitteestä julkaistiin uusi painos, johon oli lisätty päivitettyä tietoa sen vuoden toiminnasta. Vuonna 2007 ei enää julkaistu Monita-esitettä, vaan tapahtumista ja muusta toiminnasta tiedotettiin pelkästään kotisivuilla, tapahtumien omilla julisteilla, flyereilla ja tiedotusvälineihin lähetetyillä tiedotteilla. Hankkeen kirjanmerkki, jossa olivat Monitan yhteystiedot, julkaistiin vuonna 2005 ja sitä jaettiin eri tilaisuuksissa aktiivisesti. Syksyllä 2006 Monita suoritti hankkeen tuotteistamista painattamalla postikorttisarjan, johon valittiin kaksitoista kuvaa Monitan yleisötapahtumissa esiintyneistä taiteilijoista/ ryhmistä. Kortin kääntöpuolella oli esiintyjän nimi sekä lyhyt esittelyteksti Monitasta suomen- ja englanninkielisenä. Korttien tavoitteena oli uussuomalaisten taiteilijoiden promovointi sekä Monita-hankkeen tavoitteiden esilletuonti Suomessa ja maailmalla. Kortteja levitettiin Monitan ja Kassandran yleisötapahtumissa ja niiden suosio näkyi siinä, että ne loppuivat varastosta jo huomattavasti ennen hankkeen päättymistä. Vuosina 2005 ja 2006 Monitan toimintaa tallensi tuotantoyhtiön Oktober film kuvausryhmä. Materiaalista tuotettiin kolmiosainen dvd-dokumenttisarja, joka valmistui keväällä Sarja käsittelee Monitan koulutuksia (1/3), Taidelauantaitapahtumia (2/3) ja yleisöesityksiä (3/3). Koulutusdokumentissa nähdään katkelmia rumpu-, tanssi- ja öljyvärikurssilta sekä Kalevala-produktiosta ja itse Louhi, Louhempi... Kalevalan äidit -esityksestä. Sarjan toinen osa vie katsojat eri puolille Suomea Taidelauantaitapahtumiin: Kokkolaan, Hämeenlinnaan sekä Joensuuhun. Kokkolassa seurataan myös Taidelauantai-tapahtuman jälkilaineita seuraavana kesänä Dokumenttisarjan kolmannessa osassa on katkelmia Kauneus kertoo -esityssarjasta sekä ohjaajan, juontajien ja esiintyjien haastatteluosuuksia. Kunkin dvd:n kesto on noin 30 minuuttia. Dokumentit ohjasi Katja Gauriloff, leikkasi Jenni Saaristo ja kuvauksesta vastasivat Leena Lehti ja Saija Mäki-Nevala. Vauhdikkaat ja taitavasti toteutetut dokumentit kertovat taiteen voimasta. Dokumenteissa on englanninkielinen tekstitys. Niitä levitettiin Suomessa muun muassa teematyön kumppaneille, päättäjille ja Euroopassa Why not? -partnereille. Suuri valtavirtaistamisprojekti oli Monitan taiteilijoita esittelevä katalogi, jonka ideointi käynnistyi syksyllä Keväällä 2007 ryhdyttiin varsinaiseen taiteilijakatalogin kokoamiseen. Dramaturgi Kaisa Widenoja-Oladapo keräsi tietoja 66 monitalaisesta taiteilijasta ja Johnny Korkman valokuvasi heidät tai heidän teoksensa. Syksyllä 2007 painatettiin korkeatasoinen katalogi, joka lähetettiin potentiaalisille työnantajille kaikkialle Suomeen sekä yhteistyökumppaneille ja päättäjille. Monitan painatustoiminta ei rajoittunut pelkästään taiteilijoiden promovoimiseen. Marttaliiton kanssa keväällä 2007 järjestetyssä seminaarissa syntyi ajatus martoille tuotettavasta oppaasta, johon koottiin vinkkejä, jotka on huomattu käytännössä toimiviksi Monitan monikulttuurisessa työssä. Samassa pöydässä vinkkejä monikulttuuriseen kohtaamiseen syntyi yhteistyön tuloksena. Vihkosesta painettiin yli 1500 kappaletta syksyllä 2007, ja sitä levitettiin kaikkiin marttayhdistyksiin eri puolilla Suomea sekä Kassandran toimesta myös hankkeen yhteistyökumppaneille sekä päättäjille. Monita käytti opasta myös kansallisessa teematyössä hyvän käytännön esimerkkinä.

19 Kustakin Stoan Monita-tapahtumasta painettiin julisteita ja käsiohjelmia. Julisteita levitettiin Kulttuuriasiainkeskuksen taloihin, Helsingin kirjastoihin, Itä-Helsingin alueella oleviin oppilaitoksiin, asiakastaloihin sekä muihin julkisiin paikkoihin. Lisäksi esitysten ja tapahtumien taiteilijat levittivät julisteita haluamiinsa tahoihin. Kaikista tapahtumista tehtiin myös käsiohjelma, jossa esiteltiin ohjelma sekä Monita-hanke. Kauneus kertoo -sarjassa päätettiin ensimmäisen esityksen (Kaukoitä) jälkeen tehdä laajempi käsiohjelma, jossa illan ohjelman ja maiden lisäksi esiteltiin kattavasti kaikki esiintyjät. Nämä käsiohjelmat painatettiin nidottuun vihkomuotoon ja niitä jaettiin kaikille katsojille. Kuvataidenäyttelyn Tarinoita - Tales taiteilijoista tehtiin näyttävä vihkonen, jossa kukin taiteilija esiteltiin suomeksi ja englanniksi. Kultakin taiteilijalta oli valittu esittelyn yhteyteen kuva yhdestä teoksesta. Vihkosessa esiteltiin myös hanke ja sen tavoitteet. Näyttelyvihkosta lähetettiin avajaiskutsun ohessa laajasti eri tahoille, mm. taidemuseoihin, gallerioihin, eri ministeriöihin, suurlähetystöihin sekä kaupungin päättäjille. Monita-hankkeessa on kerätty myös kokemuksia monikulttuuristen taidetyöpajojen järjestämisestä lapsille ja nuorille. FM Outi Kääriä on kirjoittanut aiheesta kirjan inspiraatioksi opettajille ja muille kouluttajille. Teos työnimeltään Taiteen riemua! esittelee taiteen mahdollisuuksia kansainvälisyyska svatuksessa. Teokselle ei löydetty kustantajaa vuoden 2007 aikana, vaikka Opetushallitus oli ilmoittanut olevansa hyvin kiinnostunut tekstistä. Monitan kansainvälisen hankkeen Why not? kokemukset ja suositukset hankkeiden toimenpiteistä syrjäytymisuhan alaisten naisten voimaannuttamiseksi koottiin yhteiseksi katalogiksi. Julkaisun englanninkielinen versio käännätettiin, mistä tuli erittäin vaikea prosessi. Ammattikääntäjä ei selviytynyt erityistekstistä ja lopputyö kaatui projektisihteerin ja projektipäällikön niskaan. Runsaasti kuvitettua Why not? -katalogia on levitetty paljon eri tahoille, ennen kaikkea päättäjille. 10. HANKETTA ARVIOIDAAN Hankkeen arviointi päätettiin suorittaa itsearviointina. Kaikista tapahtumista kerättiin palautetta ja arviointikysely suoritettiin osallistujille resurssien salliessa kesällä 2007 (kysymyslomake, liite 8). Arvioinnista on tehty erillinen raportti. Monita-hankkeen vaikuttavuus osallistujien voimaannuttamisessa sekä rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa on ollut arvioinnin mukaan positiivinen, mutta laajaa, mitattavissa olevaa muutosta ei ole mahdollista saada näin lyhyen ajan sisällä eikä toimenpiteillä, jotka kohdistuvat pääosin pieneen ryhmään. TV-ohjelmasarja Naisen rajat tosin saavutti yhteensä miljoona katsojaa, mutta se oli yksittäinen tietoisku, jonka pitkäaikainen vaikuttavuus ei välttämättä ole suuri. MIKÄ TÄSTÄ SAIMME? Arvioinnin mukaan monet monitalaiset ovat saaneet Monitahankkeeseen osallistumisesta konkreettista hyötyä. He ovat olleet mukana luomassa useita tapahtumia, esiintyneet niissä, verkostoituneet ja saaneet hyödyllisiä tietoja ja taitoja Monitan kursseilta. Hanke on työllistänyt projektikoordinaattorin kokopäiväisesti, projektisihteerin aluksi osapäiväisesti ja lopun aikaa kokopäiväisesti. Kuusi kouluttajataiteilijaa on saanut osa-aikaisen työn runsaaksi vuodeksi sekä paljon kokemusta. MITÄ EVÄITÄ TULEVAISUUTEEN? Kumppaneista vain kaksi, Marttaliitto ja Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos, antoivat kirjallisen palautteen hankkeesta. Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskukseen järjestettiin paljon tapahtumia ja koulutusta eikä sieltä saatu negatiivista palautetta missään vaiheessa. On kaikki syy uskoa Stoan hyötyneen Monita-hankkeesta. Tuotantoyhtiö Silva Mysterium joutui eniten kärsimään maksatusten viivästymisestä, mikä toki haittasi muitakin kumppaneita ja Kassandraa hallinnoivana kumppanina erityisesti. Marttaliiton Terhi Lindqvist arvioi: Monita on vienyt ajatteluamme siihen suuntaan, että monikulttuurisuus voidaan huomioida jokaisen yhdistyksen toiminnassa, suunnittelussa ja kumppanuuksissa - omien voimavarojen mukaan. Jokaisella yhdistyksellä ja piirillä on halutessaan mahdollisuus tehdä monikulttuurista työtä. Hankkeen puitteissa järjestetyt 10 Taidelauantai-tapahtumaa olivat opettavaisia ja monesti jatkoon innostavia avauksia monikulttuuriseen (ruoka)kulttuuriin ja vastavuoroiseen oppimiseen. Samassa pöydässä -koulutus sai 13 osanottajamartalta hyvin positiivista palautetta siitä, että se avasi omia ajatuksia ja herätti ideoita siitä, mitä omalla paikkakunnalla voisi asian eteen tehdä. Pyrimme pois suorituskeskeisyydestä emmekä edellyttäneet etukäteen ilmoittautuneilta sitoutumista tietyn tyyppisen tilaisuuden järjestämiseen. Uskomme, että paikallisia tuloksia syntyy, ja on jo syntynytkin. Kaksi Taidelauantaihin osallistunutta marttaa lähti mukaan Kalevalan äidit -teokseen, joka oli heille erittäin suuri kulttuurienvälinen kokemus. Kalevalan äidit -projektia esiteltiin myös marttojen ja virolaisten yhteistyökumppanien seminaarissa Tartossa syksyllä Monitan työ jää martoissa eräällä tavalla kesken koska se ei voi koskaan tulla ihan valmiiksi isossa jäsenen järjestössä. Monita on silti jättänyt jälkensä mukana olleiden marttojen ajatteluun ja konkreettinen tulos on vihkonen Samassa pöydässä - opas monikulttuuriseen kohtaamiseen, joka jaettiin kaikkiin 1300 marttayhdistykseen käsikirjaksi syksyllä Vihkon elinkaareksi yhdistyksissä kaavailemme noin 5 vuotta, jona aikana se varmasti herättää uusia ajatuksia ja poikii uusia yhteistyömuotoja ympäri Suomea. Yksi Monitan hieno puoli suhteessa moneen muuhun hanketyyppiin on ollut, miten se on mahdollistanut tilanteen tarkistuksen hankkeen eri vaiheissa, jolloin saatoimme todella toimia tilanteen mukaan. Taidelauantaiden raamit muuttuivat alussa liian monta kertaa emmekä osanneet kommunikoida kaikkia muutoksia kentälle, minkä seurauksena väärinymmärryksiä syntyi siitä, mitä itse asiassa piti tehdä ja kenelle mikin kuului

20 Teatterikoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen Eeva Anttila arvioi: Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen kokemukset Monita-projektista vahvistavat käsitystämme siitä, että taideopettajien koulutuksessa monikulttuurisuus on entistä tärkeämpi alue. Opiskelijat, jotka ovat olleet mukana Monita -tapahtumissa, ovat saaneet tärkeitä kokemuksia ja ymmärrystä monikulttuurisuudesta. Aikatauluongelmat estivät monien opiskelijoiden osallistumisen tapahtumiin, jota he ovat harmitelleet. Periaatteessa suhtautuminen on kuitenkin erittäin kiinnostunutta. Laitoksen opettajakunta on saanut projektista uskoa, intoa ja käytännöllisiä ideoita monikulttuurisuuden huomioimiseksi koulutuksessa. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että lähdimme mukaan projektiin. 11. EVÄITÄ JÄLKIPOLVILLE Kassandralle hallinnoivana kumppanina Monita monikulttuuriset taiteentoimijat on ollut antoisa ja opettava kokemus. Monita on sujunut sekä sisällöllisesti että hallinnollisesti hyvin, mistä on saatu selkeää palautetta. Kolmivuotisen hankkeen aikana koettiin myös vastoinkäymisiä ja törmättiin ongelmiin. Kokemukset toivottavasti ovat käyttökelpoisia eväitä jälkipolville. Monitan voima olivat hyvin erilaiset ja yhteistyöhaluiset hankekumppanit sekä kulttuurirajojen ylittämisestä ja yhteistyöstä kiinnostuneet osallistujat. Monita teki lattiatason työtä, jossa kanssakäyminen ihmisten välillä, kontaktit ihmiseltä ihmiselle olivat keskiössä. Jäljet ovat syvät, vaikka kenttä ei ole kovin laaja. Tällainen työ monikulttuurisella kentällä on äärimmäisen hidasta ja työlästä. Resurssien pienuuden takia vakituisia kokopäiväisiä työntekijöitä palkattiin vain kaksi, mikä oli liian vähän. On tärkeää, ettei hallintokuluihin tuhlata, mutta on yhtä tärkeää, että hallintokuluihin voidaan panostaa riittävästi. Monitan projektikoordinaattori valitettavasti vaihtui erilaisista perhesyistä johtuen kaksi kertaa. Kaikki koordinaattorit olivat koulutettuja, osaavia naisia; kaksi kertaa valittiin tietoisesti uussuomalainen tekijä, mikä avarsikin hankkeen näkökulmia. Suomen kielen taidon puutteellisuus luonnollisesti tuotti lisätyötä hankkeen muille työntekijöille. Kansainvälisiin kokouksiin ja seminaareihin Monita lähetti aina myös uussuomalaisia osallistujia, mikä oli tärkeää sekä periaatteellisesti että käytännössä ja sekä hankkeen että kyseisten henkilöiden itsensä kannalta. TOLKKUA TALOUTEEN Jotta pienten toimijoiden, kuten Kassandran, maksuvalmius ESR-hankkeissa helpottuisi, tulisi muodostaa kansallinen rahasto, josta pienet yritykset tai yhdistykset voivat saada ennakkomaksuja juoksevan toiminnan rahoittamiseen, koska ESR-rahoitus tulee jälkikäteen. Tämä tekisi monelle tärkeälle toimijalle mahdolliseksi osallistua hankkeisiin. Rahasto voisi olla joko valtiollinen tai kunnallinen, ja siitä pitäisi voida anoa esim. kahden kuukauden toimintaan tarvittava ennakko, joka kuittautuisi valtiolle tai maksettaisiin takaisin kunnalle maksatuksen saamisen jälkeen. Näin myös mahdollistuisi myös tilitys kumppaneille ajallaan. Monita joutui useissa tilanteissa turvautumaan yksityishenkilöiden ja yhdistysten hyväntahtoisuuteen eli näiltä saatuihin korottomiin lainoihin. Kaikille ihmisille, myös hankkeeseen osallistuville eli kohderyhmäläisille, pitää voida korvata heidän työpanoksensa. Jos Monita olisi voinut asiallisesti korvata taiteilijoiden tekemän työn, olisi monelta katkeralta kiistalta vältytty ja mukaan olisi myös saatu merkittävän monia tulevaisuuden kannalta tärkeitä taiteilijoita. JÄRKEÄ AIKATAULUIHIN Kansainvälisten kumppanien hakeminen ESR:n sivuilta hankkeen alkuvaiheessa oli mutkikasta ja työlästä. Kaikkein hankalinta oli se, että Equal-hanke käynnistyi ja myös päättyi hyvin eri aikoina eri maissa. Yhteisen aikataulun laatiminen ja noudattaminen oli lähes mahdotonta. Kansainvälinen yhteistyö oli kuitenkin avartavaa: saatiin vertailukohteita ja opittiin myös arvostamaan omien työtapojen ainutlaatuisuutta. Kansallinen teematyö alkoi myöhään ja yllättäen eikä se syntynyt kenenkään toimijan orgaanisesta tarpeesta. Toinen varsinainen toimintavuosi oli jo pitkällä, kun teematyön kumppaneita alettiin etsiä keväällä Varsinainen teematyö alkoi vasta toisen toimintavuoden lopulla, kun sen olisi pitänyt kulkea ensimmäisen toimintavuoden lopulta muun toiminnan rinnalla ja siihen olisi pitänyt varata riittävästi resursseja, sekä rahaa että työvoimaa

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Kassandra ry. toimintakertomus vuosi 2007 1/1

Kassandra ry. toimintakertomus vuosi 2007 1/1 Kassandra ry toimintakertomus vuosi 2007 1/1 JOHDANTO Kertomusvuonna Kassandra ry:n toiminta jatkui, laajeni ja monipuolistui. Kassandran taidetyö yli kulttuurirajojen tarjosi satoja työtilaisuuksia eritaustaisille

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2006

Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2006 Kassandra ry:n toimintakertomus vuodelta 2006 1 JOHDANTO Kertomusvuonna Kassandra ry:n toiminta laajeni ja monipuolistui ratkaisevasti suuressa määrin EU-rahoitteisten hankkeiden Moninaiset ja Monita ansiosta.

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki Työrauhaprojektin taustaa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilashuoltotyöryhmä alkoi keväällä 2009 valmistella projektia, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen Luovaa voimaa luonnosta hanke Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa 2.10.2015 Kirsti Häkkinen Luovaa voimaa luonnosta hanke Hanke pähkinänkuoressa: Toteutusaika 1.12.2014-31.12.2015

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Järjestöjen välinen yhteistyö

Järjestöjen välinen yhteistyö Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Maanantai 19.12 klo 12:18 16:50 Paikka Villa Victor, Torikatu 23 Kokouksen osanottajat Fischer Erwin, puh.joht. Suorsa Angela, varapuh.joht. Dolinšek Saša El Hassane Kazza Györgyne Szanto Bernadett

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012

Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012 Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012 1. Kohti joulua 2. Lapin Martat ry:n hallitus 2013 3. Vuoden marttayhdistys 4. Taitoavainkoulutukset 5. Vuoden 2013 teemavuoden sisältö 6. Joululahjavinkkejä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS... 107 Nuorisovaltuuston kokous Esityslista AIKA 12.4.2016 Klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 109 2 KOKOUKSEN AVAUS... 109 3

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1/2012 7.2.2012 Asiat VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANH 3 VANH 4 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 3 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kirjaston monikulttuurinen palvelukonsepti Open Zone -hankkeen aikana 2008-2011 syntyneet hyvät käytännöt, joista on tullut

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot