TULITAUKOJA PAPERISODISSA MITÄ MERKITYKSIÄ TAIDEAKTIVITEETEILLA ON YRITYKSEN HENKILÖSTÖN HYVINVOINNILLE?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULITAUKOJA PAPERISODISSA MITÄ MERKITYKSIÄ TAIDEAKTIVITEETEILLA ON YRITYKSEN HENKILÖSTÖN HYVINVOINNILLE?"

Transkriptio

1 TULITAUKOJA PAPERISODISSA MITÄ MERKITYKSIÄ TAIDEAKTIVITEETEILLA ON YRITYKSEN HENKILÖSTÖN HYVINVOINNILLE? Piritta Kantojärvi Taidekasvatusseminaaritutkielma Taideteollinen Korkeakoulu 2003 Ohjaaja: Inkeri Sava Opponentti: Satu Hirvikoski 1

2 2

3 Olin saanut ohjeeksi kerätä talteen viikon aikana syntyneet paperijätteet. Purin siis aggressioitani ja satunnaisia turhautumisiani rutistelemalla paperipalloja pieleen menenneistä tulosteista ja keskeneräisten projektien jatkoaika-anomuksista. Kun SE päivä viimein koitti, keräsimme työkavereiden kanssa paperipallomme yhteen isoon laatikkoon ja lähdimme kohtauspaikalle. Siellä meitä oli vastassa toisesta yrityksestä tullut joukkio. Mietin, että jaaha, mitähän pöhköä meillä nyt olisi luvassa. Tilaisuuden vetäjä pyysi kummastakin ryhmästä kaksi vapaaehtoista erikseen. He saivat tehtäväkseen laatia kansainväliset säännöt sodankäynnin varalle. Meidät muut sijoitettiin tilan eri puolille ja me saimme tehtäväksemme suunnitella hyökkäysstrategiaa. Tuntui tosi typerältä seistä siellä kuin lapset konsanaan, leikkimässä keskellä työpäivää. Mitäköhän hyötyä tästäkin olisi, pohdin mielessäni. Aivan järjetöntä tämä ainakin oli. Toivoin jo, että pääsisin takaisin tekemään tilinpäätöstä ja käsittelemään negatiivisia asiakaspalautelomakkeita. Työtoverini keskeytti haaveeni yllättäen karjaisemalla riemuiten korvaani: hyökkäykseen! (fiktiivinen tarina) 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ENNAKKO-OLETUKSENI AIEMPIA TUTKIMUKSIA TUTKIMUSPROSESSI JA MENETELMÄT TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTON KERÄÄMINEN HAASTATTELUJEN KUVAILU TAIDE JA KULTTUURI YRITYKSISSÄ KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ: TAIDE JA KULTTUURI TAITEEN JA KULTTUURIN NÄKYMINEN YRITYKSISSÄ HENKILÖSTÖLLE JÄRJESTETYT AKTIVITEETIT OSALLISTUMINEN AKTIVITEETTEIHIN HENKILÖSTÖ JA HYVINVOINTI KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ: TYÖHYVINVOINTI JA TYÖILMAPIIRI HENKISEEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAMINEN TYÖSSÄ MIKSI HENKILÖSTÖLLE JÄRJESTETÄÄN TOIMINTAA? KUN TOIMINTAA EI OLE TAI SITÄ ON VÄHENNETTY

5 5 TAIDEAKTIVITEETTIEN MERKITYKSIÄ TAIDEAKTIVITEETIN MERKITYS SUHTEESSA LIIKUNTAAN TARJONNAN MONIPUOLISTAMINEN VUOROVAIKUTUSTA JA VIRKISTÄYTYMISTÄ VOIMAVAROJA JA ITSETUNTEMUSTA LUOVUUTTA, UUSIA NÄKÖKULMIA JA ERILAISTA OPPIMISTA TAITEEN MERKITYS YRITYKSEN KEHITTÄMISTYÖSSÄ PÄÄTELMIÄ JA TULOSTEN TARKASTELUA YHTEENVETOA TULOKSISTA TUTKIELMAN ARVIOINTIA MITÄ TAIDEAKTIVITEETTI VOISI OLLA? LÄHTEET LIITE 1: YHTEENVETO HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ LIITE 2: YHTEENVETOA AKTIVITEETEISTA LIITE 3: LOMAKEKYSYMYKSET

6 6

7 1 JOHDANTO Yritykset järjestävät henkilöstölleen erilaista toimintaa. Toiminnalla tarkoitan retkiä konsertteihin, liikuntapäiviä ja tiimikoulutusta, miksi ei myös taidekursseja. Mitä merkitystä yritykselle on sillä, että henkilökunnalle järjestetään toimintaa? Mitä erityismerkitystä sillä on, jos kyseessä on taidesuuntautunut aktiviteetti? Olen kiinnostunut valottamaan kenttää, jossa taidekasvatus yhdistyy yritysmaailmaan. Jo muutaman vuoden ajan olen kehitellyt ideaa yksityisestä taidekoulusta aikuisille. Idea on kulkenut nimellä GASP!-project (www.uiah.fi/~gasp). Projektiin liittyi yhden yrityksen henkilökunnalle järjestetty kolmen iltapäivän mittainen taidekurssi. Tällä hetkellä olen siinä vaiheessa, että pohdin yrityksille järjestettävien taidekurssien realistisia toteutusmahdollisuuksia ja esimerkiksi asiakashyötyä. Näin ollen uskon tästä tutkielmasta olevan itselleni hyötyä. Uskon tuovani esille myös taidekasvatuksen kentän laajenemismahdollisuuksia yritysmaailman suuntaan. Tällä tutkielmalla saattaa olla merkitystä myös yrityksille oman henkilöstöaktiviteettitoiminnan tarkastelussa ja kehittämisessä. Rajaan tutkimuksen koskemaan taideaktiviteettien merkityksiä yrityksille, liittyen erityisesti henkilöstön hyvinvointiin. Olen kiinnostunut selvittämään, minkälaisia taide- ja kulttuurisuuntautuneita aktiviteetteja henkilöstölle järjestetään ja minkä takia niitä järjestetään tai ei järjestetä. Taideaktiviteetti on tässä tutkielmassa ymmärretty varsin laajasti. Kyseisen aktiviteetin tulee olla interaktiivinen ja taidesuuntautunut, kuten esimerkiksi taidekurssi tai kulttuuritapahtuma, jossa mukanaolijat pääsevät itse osallistumaan toimintaan. Näkökulmaksi olen valinnut niiden henkilöiden näkökulman, jotka tekevät päätöksen siitä, mitä aktiviteetteja henkilöstölle järjestetään. Aktiviteettiin osallistujat olisivat varmastikin enemmän asiantuntijoita omasta hyvinvoinnistaan ja taideaktiviteetin vaikutuksesta siihen, mutta jätän sen nyt rajaukseni ulkopuolelle. Lisäksi rajaan tutkimukseni koskemaan vain muutamia itse valitsemiani suurikokoisia yrityksiä. 7

8 Lähestyin valitsemiani yrityksiä sekä kyselylomakkein että haastatteluin. En esitä teoriaa ja aineistoa omina lukuinaan vaan nivon niitä yhteen teemoittain. Olen liittänyt osan päätelmistäni ja havainnoistani teemojen käsittelyn sekaan. Tutkimuksen raportointi voi Eskolan ja Suorannan (2000, s.82, 175) mukaan ollakin teorian ja empirian vuoropuhelua, ja tätä aineiston teemoittelu jopa edellyttääkin. Kirjoitan rinnakkain yritysjohtajien haastattelulainauksia ja eri tutkijoiden vuosien työn tutkimustuloksia. Tarkoitukseni ei ole tällä arvottaa näitä saman- tai eriarvoisiksi vaan nimenomaan luoda vuoropuhelua. Käytän tekstissäni lisätietoihin ja yksityiskohtiin pienempää fonttikokoa erottaakseni ne päätekstistä. A B B C A C, kun A C > n m= 1 B m Ajatteluni ja tutkimukseni perustuu yllä olevaan matemaattiseen logiikkaan. Malli on luettavissa siten, että kun todistan, että taideaktiviteetilla on merkitystä yksilön hyvinvoinnille ja yksilön hyvinvoinnilla on merkitystä yritykselle, on taideaktiviteetilla merkitystä yrityksen hyvinvoinnille. Lisäksi olen oppinut yrityksen F haastattelusta sen, että yhteisön hyvinvointi on enemmän kuin sen yksilöiden hyvinvointien summa. Tässä kaavassa on huomioitu, että yksilöiden hyvinvoinnit voivat olla erikokoisia. Pohdin siis tutkielmassani, minkälaisia merkityksiä taiteen tekemisellä ja hyvinvoinnilla on yksilölle. Sen jälkeen teen päätelmiä siitä, mitä merkityksiä yritykselle on sillä, että henkilöstö osallistuu taideaktiviteetteihin. (Lisätietoja matematiikasta Seppänen ym MAOL-taulukot.) A = taideaktiviteetti B = yksilön hyvinvointi C = yrityksen hyvinvointi = on verrannollinen, lue tässä: on merkitystä A B tarkoittaa A:lla on merkitystä B:hen = ja = siitä seuraa että = on olemassa n = henkilöstömäärä yrityksessä m = yksittäinen yksilö = yhteenlaskumerkki, joka puretaan näin: n m= 1 B = B + B + B B m n 8

9 1.1 Ennakko-oletukseni Uskon siihen, että jokainen voi oppia uusia asioita kaikissa elämänvaiheissa ja luova ajattelu on kaikkien ulottuvilla, kun sen vain ymmärtää ottaa käyttöönsä. Visti kirjoittaa, että tutkimukset, jotka koskevat ihmistä, sisältävät aina ihmiskäsityksen joko kätketysti tai suoraan. Tutkimuskohteen ja -ongelman valinnalla ihmistä ja organisaatiota tutkiva ilmaisee oman ihmiskäsityksensä. Vistin mukaan se, millaista ihmiskäsitystä työelämän murroksessa tehtävät ratkaisut toteuttavat, kaipaisi syvällistä ja vastuuntuntoista pohdintaa. (Visti 1996, s.13, 61, 35.) Jätän tässä tutkielmassa lukijan pohdittavaksi sen, minkälaista ihmiskäsitystä kunkin kirjoittajan tai puhujan näkemykset heijastavat. Omat esioletukseni siitä, mitä taidekurssi yritykselle merkitsee: Kommunikointi ryhmässä paranee, kun ihmiset ymmärtävät toisia ja itseään paremmin, mikä vaikuttaa osaltaan työilmapiiriin. Taideaktiviteetista ihmiset saavat lisää energiaa, mikä parantaa työtehokkuutta ja vaikuttaa myös työilmapiiriin. Mielikuvituksen ja itseilmaisun kautta ihmiset saavat enemmän luovuutta ongelmanratkaisuun ja vaihtoehtojen näkemiseen. Henkinen hyvinvointi paranee paremman itsetunnon ja itsetuntemuksen avulla, mikä vaikuttaa poissaolojen vähenemiseen, kun henkilöstö on terveempi ja onnellisempi. Oletan myös, että paremman työviihtyvyyden, henkisen hyvinvoinnin ja itsensä merkitykselliseksi kokemisen kautta saavutetaan parempi työtyytyväisyys ja motivaatio, sitoutetaan henkilöstö paremmin yritykseen ja vaihtuvuus pienenee. Soveltaen Mayon (tähän viitataan teoksessa Thuis 1999, s.48) ajattelua oletan myös, että aktiviteetin järjestäminen antaa työntekijöille tunteen, että he ovat tärkeitä ja yritys haluaa panostaa heidän hyvinvointiinsa. Jo se vaikuttaa positiivisesti heidän työmotivaatioonsa ja -tehokkuuteensa. Australialainen Elton Mayo teki 1945 tunnetun Hawthorne-tutkimuksensa Western Electric Company:ssa, mikä osoitti, että työntekijät työskentelevät paremmin kun saavat huomiota osakseen, oli huomio sitten valojen lisäämistä tai vähentämistä. 9

10 1.2 Aiempia tutkimuksia Olen tähän koonnut tutkimuksia, jotka käsittelevät henkilöstön hyvinvointia, mutta myös tutkimuksia, joissa yhdistetään taide ja yritystoiminta, sekä tutkimuksia, joissa etsitään taiteen merkitystä. Tietoa henkisestä hyvinvoinnista työpaikoilla on olemassa paljon, mutta se on hajanaista ja usein ammattiala- tai työpaikkakohtaista. Tutkimuksissa on tarkasteltu lähinnä henkistä pahoinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä työtyytyväisyyttä. (Perkka-Jortikka 1992, s.8-9, ) Taiteen merkityksestä ihmiselle on myös kirjoitettu paljon, mutta en löytänyt yhtään tutkimusta tai kirjaa aiheesta taideaktiviteetit yritysmaailmassa. Kanadassa Ontario Arts Council on julkaissut kaksi kvantitatiivista tutkimusta: Time For the Arts: The participation of Ontarians in arts activities 1994 ja The Arts and the Quality of Life: The attitudes of Ontarians Taide ja kulttuuripalvelut (the arts), jotka luen itse käyttämäni taideaktiviteetti-sanan piiriin, on nähty näissä kahdessa tutkimuksessa hyvin laajasti. Taideaktiviteetit on jaettu aktiviteetteihin kotona (esim. videon katsominen, kirjan lukeminen ja musiikin kuuntelu) ja kodin ulkopuolella (esim. festivaaleilla, konsertissa, teatterissa ja museoissa käymiseen). Mukaan on vertailukohteeksi otettu myös ammattilaisurheilutapahtumaan osallistuminen. Ensimmäisessä tutkimuksessa ei juuri pohdita, miksi aktiviteetteihin osallistutaan. Siitä käy kuitenkin ilmi, miten esimerkiksi ikä ja koulutustausta vaikuttavat osallistumiseen. Korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia osallistumaan. Toisessa tutkimuksessa tuodaan ilmi, miten tärkeinä ihmiset näkevät yhteiskunnan tarjoamat kulttuuripalvelut. Katarina Eskola (1998b) on tehnyt omaelämänkertatutkimusta vuonna 1995 järjestetyn Elämysten jäljillä -kirjoituskilpailun sadosta. Hänen tutkimuksestaan käy ilmi, että ihmiset etsivät merkitystä elämäänsä työstä, ihmissuhteista, opiskelusta, aatteista, koulutuksesta, luonnosta ja erilaisista harrastuksista. Paljon on myös niitä, joille taiteeseen ja kirjallisuuteen liittyvä luova harrastus on oman elämän kannalta aivan keskeistä, kirjoittaa Eskola (1998a, s.39) artikkelissaan Taiteen merkityksellistämä elämä. Hän pohtii, onko taiteeseen ja kirjallisuuteen liittyvä konteksti kutsunut kirjoittajia kertomaan kokemuksista, joita heidän olisi muuten ollut vaikea käsitellä. 10

11 Tomi-Pekka Humalisto on tehnyt 1996 Taideteollisessa korkeakoulussa lopputyön Merkitystä etsimässä: nykytaiteen tulkintaan liittyvä aikuisryhmien opetuskokeilu. Humaliston opinnäytetyöhön kuului yhtenä osa-alueena puolen vuoden opetuskokeilu. Opetettavat ryhmät koostuivat viiden yrityksen henkilökunnan taidekerhoista. Opetuskokeiluun kuului tehtäviä, jotka sisälsivät näyttelykäyntejä ja keskustelua, eivät käsillä tekemistä. Oman taiteellisen prosessinsa lisäksi hän tutki nykytaiteen vastaanottamisen opettamista. Tutkimukseen ei kuulunut ollenkaan sen pohtimista, mitä yritykset tästä saivat irti tai mitä merkitystä nykytaiteen ymmärtämisellä osallistujille oli. Humalisto tutki kyllä osallistujien oppimista ja vertasi sitä Michael Parsonsin taiteen vastaanottamisen tasoteoriaan. Hän itsekin myöntää, että aineistosta ei selviä, missä määrin yksilöllistä kehitystä tapahtui. Tosin osallistujien asenteissa oli havaittavissa muutoksia. Kari Nuutinen Taideteollisesta Korkeakoulusta järjesti eräässä yrityksessä henkilöstölle työnohjausta, jossa menetelmänä käytettiin kuvallista tekemistä keskustelujen ohella. Hän tekee parhaillaan väitöstutkimusta aiheeseen liittyen, ja olen keskustellut hänen kanssaan kaksi kertaa. Nuutisen tutkimuksen työnimenä on Kuvallinen dialogisuus, taiteilija tutkii työtään ja visuaalista ilmaisua työnohjausmenetelmänä sekä sen käyttöä osana organisaation innovaatio ja muutostyötä. (Ks. 5.6) Hannele Varsa on toteuttanut yhteistyössä kahden näyttelijän kanssa Ylös alamäkeä -näytelmän, joka valmistui vuonna Se käsitteli työpaikan sosiaalisia suhteita, tulostavoitteita, yhteistyötä, kilpailua, kiusaamista ja loppuunpalamista. Näytelmä kiersi työpaikoilla ainakin seitsemän vuoden ajan sekä Suomessa että Ruotsissa, ja siihen liittyi keskustelutilaisuus ja aihetta käsittelevä julkaisu. Sittemmin Varsa jatkoi yhteistyötä näyttelijöiden kanssa tekemällä tutkimusta työ- ja perheelämän yhteensovittamisesta. Siinä taide oli osana työpaikoilla tehtävää kehittämistyötä. Taiteen avulla luomme uusia tapoja tutkimustulosten välittämiseen sekä työpaikoille että laajemmalle yleisölle, Varsa kirjoittaa. Lähestymällä samaa teemaa erityyppisin keinoin he voivat tavoittaa erilaisia ihmisiä ja syventää näkemystä työstä ja perheestä. (Varsa 1998, s ) Katriina Perkka-Jortikka on tehnyt 1992 väitöstutkimuksen Sosiaalinen hyvinvointi ja yhteisöllisyys työssä, tutkimus toimihenkilöiden työn arjesta 1980-luvun Suomessa. Hän pyrki vastaamaan kysymykseen, mitä on sosiaalinen hyvinvointi työssä ja erityisesti osana henkistä hyvinvointia. Hänen tutkimuksessaan on työntekijöiden näkökulma aiheeseen. 11

12 Annaliisa Visti (1996) on tehnyt Yhteistyön ja työn tuottavuuden kehitys organisaation transformaatiossa -väitöstutkimuksen yhden yrityksen henkilöstöstä 1990-luvun alussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata organisaation työyhteisökehitystä kartoittamalla henkilöstön arviointeja työilmapiiristä, työhön sitoutuneisuudesta, työn kuormittavuudesta ja työhyvinvoinnista. Hän kiinnitti huomiota näiden seikkojen yhteyksiin työn tuottavuuteen organisaation nelivuotisen transformaatioprosessin aikana. Tutkimusraportin lopussa Visti kirjoittaa myös huumorin liittyvän henkilöstön hyvinvointiin. Seuraavasta lainauksesta käy ilmi, että mielihyvään liittyvät asiat, joihin taideaktiviteetinkin voisi sijoittaa, eivät kuulu organisaatiotutkimukseen. Laajasta ja moniaineksisesta organisaatioita ja niissä työskenteleviä koskevista teorioista, malleista ja tutkimustuloksista hahmottuu kuva kaikkia kukkia kukkivasta niitystä. Vain kaunein kukka eli huumorin kukka näyttäisi puuttuvan. Niin tässä kuin miltei kaikissa muissakin OD-/OTprojekteissamme henkilöstö on korostanut ilon ja hauskuuden merkitystä ja kaivannut sitä työpaikalle. Sinänsä hyödyllisen, mutta usein niin totisen taukojumpan sijasta pyydänkin kehittämisseminaareissa osallistujia iltapäivätanssiin (jytätanssia Don t worry, be happy -tahtiin). Vartalonsa keinuttaminen ja hytkyttäminen saa osallistujat muistamaan myös kehollisen olemuspuolensa, hymyilemään ja löysäämään hieman tiukkaa pipoa ts. liiallista älyllisyyden korostusta. Yllä oleva teksti ei ehkä sovi tieteelliseen tutkimusraporttiin, mikä mielestäni osoittaa sen osuvan asian ytimeen: organisaatiotutkimukseen eikä työorganisaatioille kuulu sellainen, mikä liittyy mielihyvään. Työssä ei saa olla hauskaa, siitä ei saa laskea leikkiä, sitä ei saa asettaa naurunalaiseksi. Kokemukseni mukaan kuitenkin esimerkiksi liioittelemalla ja karrikoimalla organisaation käytäntöjä, ne voi saada näyttämään niin hulluilta kuin ne todellisuudessa joskus ovatkin. Nauru saa meidät silloin huomaamaan, että kaikelle on vaihtoehtoja. Suomalaisen työelämän huumori on vahvaa ja oivallista, ja sen tulisi saada elintilaa muulloinkin kuin vain pikkujouluhupailuissa. (Visti 1996, s149.) 12

13 2 TUTKIMUSPROSESSI JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimusmenetelmä ja aineiston kerääminen Tutkimusasenteeksi valitsin kvalitatiivisen otteen. Eskola ja Suoranta kuvailevat sen olevan prosessiluonteinen ja tavoittavan ilmiöiden muutoksen. Täten tutkimustuloksiakaan ei voida pitää ajattomina ja paikattomina. Heidän mukaansa kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaista on myös se, että tutkija ei ennalta määrittele tutkimustuloksia. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa keskitytään usein pieneen määrään tapauksia, jotka sitten pyritään analysoimaan mahdollisimman perusteellisesti. (Eskola & Suoranta 2000, s.16, 19.) Perkka-Jortikka (1992, s.28-29) puhuu omasta lähestymistavastaan empaattisena, ja sanoo, että sen avulla saa enemmän tietoa siitä, miten tutkitut itse mieltävät yhteytensä organisaatioon. Muodollisen lähtökohdan haittana hän näkee sen, että tutkittavia lähestytään samoilla termeillä ja määrittelyillä riippumatta siitä, miten he itse spontaanisti asiat määrittelevät (mt). Kun tutkija pyrkii säilyttämään tutkittavan ilmiön sellaisena kuin se on, manipuloimatta tutkimustilannetta, voidaan puhua naturalistisesta otteesta, pyrkimyksestä tavoittaa tutkittavien näkökulma (Eskola & Suoranta 2000, s.16). Olen pyrkinyt tuomaan tutkielmassani esille tutkittavien näkökulman haastattelukatkelmilla ja tuomalla esille heidän käsitteidenmäärittelyään. En kuitenkaan näe tutkimusotettani täysin naturalistisena enkä siihen pyrikään, sillä jo tutkimuskysymykseni, kuten muutkin kysymykseni, suuntaavat tutkittavien vastauksia jollain tavalla. Toisaalta olin kyllä siinä määrin ulkopuolelta katsoja, että en ole yhdenkään yrityksen työntekijä enkä erityisen perehtynyt yritysmaailmaan. 13

14 AINEISTON VALINTA Kari Nuutinen kertoi ( ) muutamista yrityksistä, joilla on tai on ollut kerhotoimintaa. On olemassa myös työkykyä ylläpitävää toimintaa (TyKy). Taideharrastuneisuus on kuitenkin pientä, hän sanoi. Halusin haastatella suurten yritysten henkilöstöjohtajia ja -kehittäjiä. Metro-lehdessä julkaistussa ( ) jutussa Työpaikkaliikunta tavoittaa nyt vain joka kolmannen kerrotaan, että suurissa yrityksissä työpaikkaliikunta on pääosin organisoitua ja tavoitteellista toimintaa. Oletukseni siitä, että löytäisin taideaktiviteetteja paremmin suurista kuin pienistä yrityksistä osui oikeaan. Valitsemiani yrityksiä lähestyin ensin soittamalla henkilöstöjohtajille, henkilöstökehittäjille tai henkilöille, jotka vastasivat yrityksen henkilöstön kerhotoiminnasta. Yhteydenoton jälkeen lähetin heille kaksisivuisen kyselylomakkeen (Liite 3), jota käytin haastattelujen suunnittelemiseen. Keräsin siis aineistoa sekä kirjallisuudesta, kyselylomakkein että henkilöitä haastattelemalla. Hirsjärvi ja Hurme (1991, s.58) mainitsevat, että haastattelukohteiden valinta on mahdollista toteuttaa esimerkiksi keräämällä henkilöistä ensin tietoa lomakkein ja myöhemmin haastattelemalla osaa heistä. Eskola ja Suoranta (2000, s.61) käyttävät tästä nimeä harkinnanvarainen näyte. Olin aluksi suunnitellut keskittyväni vain yhden yrityksen haastatteluun. Kari Nuutinen sanoi ( ), että hän ei ainakaan vastaisi tällaiseen lomakkeeseen, jos tietäisi, että vain osaa vastanneista tullaan haastattelemaan. Koinkin kohteliaaksi haastatella kaikkia lomakkeen palauttaneita. Lomakkeita lähetin yhteensä 17 ja niistä palautettiin 6. Pyysin haastattelua myös muutamilta niistä, joilta en ollut saanut lomaketta takaisin. (Ks. Liite 1.) Eskola ja Suoranta (2000, s.60-61, 215) puhuvat kvalitatiivisen aineiston koosta. Esille nousee päällimmäisenä se, että kun uudet haastateltavat eivät enää tuo uutta tietoa, aineistoa on tarpeeksi. Toisaalta myös se, kuinka paljon haluaa tehdä yleisiä päätelmiä, saavuttaa yleistä tietoa yksityisen sijasta, määrittelee aineiston koon tarvetta. Kvalitatiivisessa tutkielmassa ei kuitenkaan pyritä tilastollisiin yleistyksiin. (Mt.) Kun tutkielmani tavoitteena ei ole luoda yleistä määritelmää taideaktiviteettien merkityksistä yrityksille vaan ennemminkin ymmärtää ja kuvailla niiden mahdollisia merkityksiä, on aineistoni koko mielestäni sopiva. Ratkaisevaa kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei ole kuitenkaan aineiston koko vaan siitä tehtyjen tulkintojen kestävyys ja syvyys sekä oman subjektiivisuuden havaitseminen (mt., s.67, 17 ). HAASTATTELUMENETELMÄ Avoin haastattelu sopii silloin, kun henkilöiden kokemukset vaihtelevat suuresti ja silloin, kun käsitellään heikosti tiedostettuja tai unohduksiin painuneita asioita (Hirsjärvi & Hurme 1991, s.31). Näkisin taideaktiviteettien merkitysten metsäs- 14

15 Henkilöstölle järjestettävät aktiviteetit? Haastateltavan työnkuva yrityksessä? Aktiviteettien organisointi ja rahoitus? Aikaa osallistua ja ketkä osallistuvat? Miksi aktiviteetteja järjestetään? Taideaktiviteetin erityismerkitys? tämisen nimenomaan heikosti tiedostettuihin asioihin lukeutuvana, mutta ottaen huomioon olemattoman haastattelukokemukseni, jonkinlainen ennakkosuunnitelma oli hyvä olla. Halusin myös pystyä kokoamaan yhteen eri yritysten haastattelut ottamalla kaikkien kanssa samat asiat esille ja toisaalta antaa heille tilaa kertoa haluamansa asiat. Haastattelumuodoksi valitsin näin ollen teemahaastattelun. Usein teemahaastattelu nähdään lomake- ja avoimen haastattelun välimuotona, puolistrukturoituna tai puolistandardoituna haastatteluna. Teemahaastattelussa ei ole kiinteää runkoa eikä ennalta muotoiltuja kysymyksiä. Haastateltavan tulee huolehtia tilanteen koossa pitämisestä ja siitä, että hän saa tarvitsemansa tiedon. Teemahaastattelussa haastattelija käy kaikkien kanssa samat teema-alueet läpi, mutta niiden järjestys ja laajuus voi vaihdella. Hirsjärven ja Hurmeen mukaan teemahaastattelu vaatiikin enemmän taitoja ja kokemusta kuin muut haastattelumuodot. (Mt., s.31,35; Eskola & Suoranta 2000, s.86.) Haastatteluihin olin varautunut yllä olevalla teemapallosarjalla. Usein esille tuli myös, millä muilla tavoin henkilöstön hyvinvointiin pyritään vaikuttamaan. Merkittävää on se, että kaikissa haastatteluissa tuli muitakin asioita esille. Tutkimukseni perustuu vain saamaani aineistoon eikä välttämättä anna kokonaista kuvaa kaikista mukana olleista yrityksistä. Puhun tässä tutkielmassa yrityksistä kirjaimilla sekä henkilöistä vaihdetuilla nimillä. Lukijalle tämäntapainen nimeäminen voi olla työlästä. Halusin säilyttää haastateltavien anonymiteetin, jonka olin luvannut, ja tehdä henkilöllisyyden paljastumisen mahdollisimman vaikeaksi. (Eskola & Suoranta 2000, s.57, 93.) Tämä on hankalaa, sillä Suomessa ole kovin monia suuria yrityksiä. Aiheeni ei ole erityisen arka tai henkilökohtainen, eikä ilmeisesti kenellekään kilpailuvaltti, mutta en näe tutkimuksen kannalta tärkeäksi tuoda julki, mitä mukana olevat yritykset ovat. 15

16 2.2 Haastattelujen kuvailu Kukaan ei kieltäytynyt haastattelusta enkä joutunut ketään siihen erityisesti suostuttelemaan, mutta lomakkeita palautettiin nihkeästi. Haastatteluissa kävi toteen oletukseni siitä, että monet kysymäni seikat olivat heikosti tiedostettuja tai unohduksissa. Aineisto ei ole kovin homogeenista sen puolesta, että haastattelemani ihmiset olivat lopulta hyvin eri tehtävistä ja erilaisilta organisaatiotasoilta. Havaitsin myös, että yritykset jakaantuivat kahteen kokoluokkaan: ja yli 1000 työntekijää. (Ks. liitteet 1,2 ja 3; yritysten kokoluokat: ) HAASTATTELU YRITYKSESSÄ A Yrityksen A toimintakenttä on viestintä. Istuimme Tiinan kanssa yrityksen henkilökunnan ruokalan reunustalla nojatuoleissa. Tiina on talousasioiden parissa työskentelevä toimistotyöntekijä. Hän oli viime vuonna yrityksen kerhon puheenjohtaja ja tänä vuonna hän on kerhon posliininmaalausjaoksen vetäjä. HAASTATTELU YRITYKSESSÄ B Yrityksen B toimiala on vähittäiskauppa. Olin sopinut haastattelun kehityspäällikkö Annan ja koulutuspäällikkö Kajn kanssa. Haastattelutilanteessa kävi se, mitä ryhmähaastatteluissa voi käydä: henkilöt innostivat toisiaan puhumaan. Haastateltavien välille syntyi jatkuvasti uusia ajatuksia herättelevä keskustelu, johon minä toin uusia suuntia kysymyksilläni. (Eskola & Suoranta 2000, s ) HAASTATTELU YRITYKSESSÄ C Yrityksen C toimiala on rahoitus- ja vakuutusala. Sovin haastattelun yrityksen entisen henkilöstönkehittämispäällikön Ilonan kanssa, joka nykyään toimii henkilöstökonsulttina. Hyvinvointiin liittyvät asiat ovat edelleen yksikössä, jossa hän työskentelee, mutta kehittämisasiat ovat eri tavalla kuin ennen. Hän otti esille lähettämäni lomakkeen, jonka oli täyttänyt, ja piti sitä pöydällä. Kysyessäni lopuksi, voisinko saada lomakkeen takaisin, hän sanoi, että hänen nyt antamansa vastaukset ovat parempia ja moniulotteisempia ja että hän haastattelun myötä muisti unohtuneita asioita. Ilona sanoi ajatelleensa, että heillä ei ole mitään taideaktiviteetteja, mutta tämän haastatteluprosessin aikana hän havaitsi, että heillä on ollut kaikenlaista, mutta se vaan ei ole ollut tietoista. Toiminta on ollut sattumanvaraista eikä sitä ole liitetty henkilöstöpolitiikkaan. 16

17 HAASTATTELU YRITYKSESSÄ D Yritys D toimii graafisella alalla. Olin sopinut haastattelusta toimitusjohtaja Liisan kanssa. Pyysin Liisaa kuvailemaan työtään saadakseni käsitystä siitä, mistä ympäristöstä hän aihettani tarkastelee. Haastateltavan ilmeestä minulle tuli tunne, että toimitusjohtajilta ei kovin usein kysytä tällaista kysymystä. Tunsin hetken itseni kyselyikäiseksi lapseksi. Teemahaastattelun ideahan on, että kysymykset muotoillaan sen mukaan, keneltä kysytään, mutta aiheet ovat kaikille samat. Sain kuitenkin pitkän ja mielenkiintoisen vastauksen toimitusjohtajankin työn arjesta. HAASTATTELU YRITYKSESSÄ E HAASTATTELU YRITYKSESSÄ F Ensin olin yhteydessä pankki- ja rahoitustoimintaa harjoittavan yrityksen henkilökunnan harrastekerhon puheenjohtajaan, kulttuuripiirin vetäjään ja tiedotushenkilöön, jotka ohjasivat kukin vuoron perään minut seuraavalle henkilölle. Päädyin haastattelemaan yrityksen johtokunnan jäsentä, Paavoa. Paavon vastuualueena oli ryhmänohjaustoiminta, joka liittyy henkilöstön kehittämiseen, riskien hallintaan, sähköisten välineiden kehittämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilöstön kehittämiseen liittyy osaamisen kehittäminen sekä johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät seikat, myös kerhotoiminta. Otin alun perin yhteyttä keraamisen teollisuuden alan yrityksen henkilöstöpäällikköön, joka oli sitten laittanut kyselylomakkeeni eteenpäin, ja siihen vastasi pääluottamusmies Ritva. Hän toimi myös tuotannon ja asiakaspalvelun parissa. Ihmisen hyvinvointi kokonaisuudessaan liittyy hänen edunvalvontatehtäviinsä. Ammattiyhdistys, josta hän puhuu haastattelussa, on yhden työpaikan yhdistys ja koskee lähinnä tuotannon työntekijöitä. Ritva sanoi, että henkilöstöpäällikkö ei ollut osannut vastata kysymyksiini, ja siksi kysely oli ohjattu hänelle. 17

18 3 TAIDE JA KULTTUURI YRITYKSISSÄ Sietääkö elinkeinoelämä muitakin arvoja kuin taloudellisia, vai onko ohjenuorana kylmästi tulos tai ulos? Elinkeinoelämä ei vain siedä humanismia, se tarvitsee välttämättä sitä. Elinkeinoelämälle humanismi on kuitenkin niin arvokas asia, ettei sitä voida jättää yksinomaan ns. humanististen tieteiden edustajien vastuulle. (Koroma 1994, s.71) Tuon tässä esille haastateltavien määritelmiä taiteesta ja miten taide näkyy yrityksissä. Oletin näiden seikkojen kertovan jotain asenteista, jotka saattaisivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja minkälaisia taideaktiviteetteja yrityksessä järjestetään. Yrityksessä vallitsevilla asenteilla ja arvoilla taidetta, kulttuuria ja henkilöstön hyvinvointia kohtaan vaikuttaisi aineistoni perusteella olevan enemmän merkitystä taideaktiviteettien määrään kuin sillä, mitä toimialaa yritykset edustavat. 3.1 Käsitteiden määrittelyä: taide ja kulttuuri Yritykset määrittää taide ovat aina vain sopimuksenvaraisia teorioita, jotka osoittelevat toisistaan heikkouksia loputtomalta tuntuvien viittausten lomassa. Tilanne tuntuu muistuttavan arkista tilannetta, jolloin henkilö yrittää nukkua viileässä huoneessa liian pienellä peitolla. Koko yö on jatkuvaa rajanvetoa siitä, mitkä ruumiinosat on jätettävä ulkopuolelle maksimaalisen mukavuudentunteen silti säilyessä. Faktana tuntuu olevan, että peitto on liian pieni pystyäksemme kattamaan taiteen määritelmillä. (Humalisto 1996, s.11) Rasilan (1994, s.9) mukaan kulttuuria on kaikki, mitä ihminen on oppinut, oivaltanut tai luonut noustuaan eläinasteen yläpuolelle. Kysyinkin siis haastattelutilanteissa, mistä me tässä yhteydessä puhumme, kun me puhumme taiteesta ja kulttuurista. Ainoastaan yrityksen B haastattelussa syntyi perusteellinen keskustelu siitä, mikä on taidetta ja mikä ei. Yrityksessä F tuli esille, että työtilatkin voivat olla taideteos. Muut vastaukset kuvailivat taiteen olemusta viestittää erilaisin keinoin ajatuksia ja elämyksiä ja kuinka taide on vastaanotettavissa kaikilla aisteilla. 18

19 Taide on ilmaisumuoto, jolla viestitetään tunteita, tunnelmia, ajatuksia ja jolla pyritään vaikuttamaan toisten tilaan ja ajatusmaailmaan. (kyselylomakevastaus, Yritys F, Paavo) Taide on elämysten aikaansaamista äänen, liikkeen, värien ja kuvien avulla. Taiteen kokemisessa tarvitaan kaikkia aisteja, kuuloa, näköä, tuntoa ja jopa hajuaistia. Kulttuuri syntyy elämyksiä synnyttämällä ja niissä mukana olemalla. (kyselylomakevastaus, Yritys B, Eero) Yrityksessä B Kaj sanoi taiteen syvimmän olemuksen lähtevän abstraktien asioiden kuvaamisesta ja sanoi: mä suhtaudun Juhani Palmun tyyppiseen taiteeseen vähän epäilevästi, että onko se taidetta ollenkaan (yhteistä naurahtelua) vai onko se vain kuvan tekemistä. Hän kysyy, miksi maisemasta pitäisi maalata jäljennös, kun siitä voisi ottaa valokuvan. Vasta silloin, kun taide pitää sisällään jotain muuta kuin mitä siitä on konkreettisesti nähtävissä, mennään taiteen puolelle eikä vain taitavaan kuvan tekemiseen. Keskustelussa kävi ilmi, että ollakseen taidetta taide vaatii myös vastaanottajan, tulkitsijan. Lopulta keskustelussa päädyttiin siihen, mikä oli tyypillisin vastaus muissakin yrityksissä, mutta ei näin perusteellisen keskustelun tulos: taiteen tulisi herättää jonkin tason tunne- tai elämystason liikahdus, oli se sitten muodoltaan mitä tahansa. Kaj sanoi, että tältä pohjalta riviin asetetut vessanpöntötkin voivat saada selityksensä ja sisältöäkin. (Yritys B, Kajn ja Annan keskustelu.) En näe oleelliseksi analysoida tässä haastateltavien taidekäsityksiä, mutta havaitsin mielenkiintoisen yhtäläisyyden siihen, mitä Helena Sederholm kirjoittaa (2000, s.15): Taide on elämystuotantoa, jonka arvo ei ole siinä, löytääkö oikean tulkinnan tai tavoittaako taiteilijan tarkoituksen, vaan vaikutuksessa jonka teos saa aikaan. 3.2 Taiteen ja kulttuurin näkyminen yrityksissä Lomakkeen (ks. liite 3, kohta 2.2) kohdassa Miten taide ja kulttuuri näkyvät yrityksenne toiminnassa kaikki vastausvaihtoehdot saivat kannatusta. Kaikki vastasivat kohtaan henkilökunnalle järjestetään taiteeseen liittyviä työpajoja, kerhoja, jne.. Toiseksi suosituin kohta oli kulttuuritapahtumiin osallistuminen työporukalla. Kolmannen sijan jakoivat hankimme tai vuokraamme taideteoksia tiloihin, joissa henkilökunta työskentelee ja tiloissamme järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Haastattelut tukivat näitä lomakevastauksia. Siihen, mitä merkitystä taiteen ja kult- 19

TULITAUKOJA PAPERISODISSA MITÄ MERKITYKSIÄ TAIDEAKTIVITEETEILLA ON YRITYKSEN HENKILÖSTÖN HYVINVOINNILLE? Piritta Kantojärvi Taidekasvatusseminaaritutkielma Taideteollinen Korkeakoulu 2003 Ohjaaja: Inkeri

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi!

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä, tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, kohtaat

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot