T E K N I N E N P A L V E L U K E S K U S

Transkriptio

1 T E K N I N E N P A L V E L U K E S K U S Tokolan teollisuusalueen kaavarunko Kaavarunko on valmisteleva yleissuunnitelma Raahen kaupungin 37. kaupunginosan asemakaavalle ja asemakaavan muutokselle. SELOSTUS Suunnittelualue Arkkitehtistudio EMP Oy

2 TOKOLAN TEOLLISUUSALUEEN KAAVARUNKO 1 PERUSTIEDOT T ok olan t e ol lis u u s al u e en ka av a ru n k o. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 50,6 hehtaaria ja se on pääosin Raahen kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta E. Helaakoski Oy:n ja muiden yksittäisten kiinteistöjen omistamia maa-alueita. Asemakaavoitus on tullut jo vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman osalta teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti. Alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rautaruukin teollisuusalueen koillispuolella. Sitä rajaa pohjoisessa Vihannin suunnasta tuleva kantatie 88. Tämä jatkuu liikenneympyrän jälkeen Lapaluodontienä johtaen Lapaluodon satamaan. Aluetta rajaa idässä valtatie 8 ja etelässä Tokolanperän omakotialue ja Satamajärventie sekä lännessä Rautaruukille johtava sähköistetty päärata. Alueen ympäristössä on teollisuusalueita, pientaloasutusta sekä luonnontilaista metsäja kosteikkoaluetta. Asemakaavoitetut teollisuuskorttelit sekä 3712 ovat osin rakennettuja tai varattuja rakentamiseen. Korttelissa 3711 toimii seuraintalo. ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 2

3 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Rakennettu ympäristö Asuintalot Alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 2 kpl Maatilakeskus, rakennukset luvulta 2 kpl Haja-asutusalueen omakotitalo ~ kpl Haja-asutusalueen omakotitalo ~ kpl Omakotitalo 2000-luvulta 1 kpl Asemakaavoitetun teollisuusalueella 1950-luvun omakotitalo. Kolme vanhaa 1900-luvun alkupuolen taloa on merkitty tähdellä * Honkala Honkala Honkala Tokolantie 19 Hekkala Tokolantie 21 Hekkala Hekkala ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 3

4 Kemppainen Kemppainen Kemppainen Kemppainen Suviaho Suviaho Suviaho Tokolantie 37 Kalliola Tokolantie 44 Kalliola Kalliola ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 4

5 * Kalliokangas Kalliokangas Tokolantie 55 Kalliokangas Tienvieri Tokolantie 48 * Tienvieri Tienvieri Raahen kaupunki Tokolantie 75 * * ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 5

6 Raahen kaupunki TOKOLAN TEOLLISUUSALUEEN Satamajärventie KAAVARUNKO 12 Kopsala Kantatie * * TY kortteli 3712 Ehrolantie 14 Seuraintalo Saloisten Reipas ry Vt 8 - Seurantie ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 6

7 TY K 3706 Teollisuusrakennukset TY K 3707 TY K 3706 TY K 3708 TY K 3708 TY K 3708 ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 7

8 Tiestö Satamajärventien sillat pääradan yli Satamajärventien kevyen liikenteen väylää Kevyen liikenteen yhteys kantatieltä 88 Satamajärventielle Rautaruukin ratapihalle ja satamaan johtava sähköistetty päärata. Aluetta kehystävä päätieverkko sekä asemakaavoitetut tiet ovat hyväkuntoisia. Tokolantien länsiosa on sekä kevyen liikenteen yhteys Kantatieltä 88 Satamajärventielle ovat asfaltoituja. Tokolantietä ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 8

9 Tekniset verkostot Suunnittelualueen eteläosan yli idästä länteen Rautaruukille johtaa sähkönsiirtolinja, joka sisältää 220 kv ja 110 kv voimajohdot. Avoimen johtokadun leveys on noin 50 metriä. Alueen länsiosan ylittää koillis-lounas suuntainen 110 kv voimajohto. Pienjännitejohdot on rakennettu pääosin ilmajohtoina. 20 kv johtojen maakaapelointia on tehty alueen itäosissa. Asemakaava-alueen kunnallistekniset verkostot ovat valmiit. Rakennusrajoitusalueen mitoitus lähde Fingrid Oyj 2014 ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 9

10 Maaperä 3 SELVITYKSET Kaavarunko- ja asemakaavatasoisen suunnittelun pohjaksi on laadittu ympäristöselvitykset ja alueella olevat luonto-, maisema- ja historialliset arvot pyritään säilyttämään osana työpaikkaalueiden monimuotoisuutta. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon vireillä oleva valtatien 8 kehittämissuunnittelu. 3.1 Luonnonympäristö 40 Arvokas maankohoamisrannikon umpeen kasvava lampi. Maaperä ja rakennettavuus Geobotnia Oy:n rakennettavuusselvitys on laadittu alueen rakennettavuuden arvioimiseksi sekä rakennusten perustamistapojen alustavaa arviointia varten. Kunkin rakennuksen osalta on ennen rakentamista arvioitava lisäpohjatutkimusten tarve perustamisen yksityiskohtaista suunnittelua varten. Yleiskuvaus Alueella esiintyy loivapiirteisiä moreenimäkiä, joiden pinnanmuotoja tasaa harjanteiden välisille alaville alueille sedimentoituneet silttikerrokset. Siltin ja moreenin välissä esiintyy paikallisesti hiekkaa. Pohjavesi Pohjaveden pinta oli mittausten aikaan 0,1 2,2 metrin syvyydessä (tasoväli +5,73 +7,02). Radonriski Säteilyturvakeskuksen tekemien mittausten mukaan Raahe kuuluu vähäisen säteilyriskin alueeseen. Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella radonpitoisuus alittaa enimmäisarvon säännönmukaisesti. Rakenteiden suunnittelussa ei siten ole tarpeen huomioida radonia. Maaperän pilaantuneisuus Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu merkkejä pilaantuneisuudesta. Jos maarakennustöiden yhteydessä kuitenkin havaitaan poikkeavaa hajua tms., tulisi maaperän pilaantuneisuus selvittää. Luontoselvitys Pöyry Finland Oy, FM Ella Kilpelinen, Ympäristöasiantuntija Harri Taavetti, ovat selvittäneet kesällä 2013 alueen luonnon ominaispiirteet ja antaneet suositukset alueen maankäytön suunnittelulle. Selvitysalueen kasvillisuutta luonnehtii kulttuurivaikutus. Alueella on viljelykäytössä olevia ja käytöstä poistuneita peltoja. Alueen metsät ovat pääasiassa tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusivaltaisia metsiä. Alueella on myös kuivahkoa mäntyvaltaista kangasmetsää. Kinnanpotinalanko on lehtipuuvaltainen tiheäkasvuinen alue, jonka kenttäkerros on korkeakasvuista. ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 10

11 TOKOLAN TEOLLISUUSALUEEN KAAVARUNKO Kinnapotinalankoa Luontoselvityksen suositukset Selvitysalueelta ei ole tiedossa uhanalaisten kasvilajien esiintymiä eikä niitä havaittu maastokäynnillä. Selvitysalueella ei esiinny metsälain tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä eikä vesilain mukaisia vesiluonnon suojelutyyppejä. Myöskään uhanalaisia luontotyyppejä ei havaittu. Selvitysalueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Tokolanperän alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat alueet ovat Heinimäen kuusikkokuvio sekä alueen keskiosan peltoaukean pohjoispuolella olevan kumpareen paahteinen niitty ja siellä oleva komea mänty. Lisäksi luoteisnurkan vanhan talonpohjan ympäristö ahomansikkoineen on säilyttämisen arvoinen. Alueen puustoa pitäisi harventaa, jotta ahomansikalle sopiva valoisa elinympäristö ei pääse umpeutumaan. Keskiosan peltoja Selvitysalueen linnustoa tullaan selvittämään tarkemmin keväällä-kesällä Luoteiskulman lampi Biotooppitarkastelun mukaan Heinimäen kuusikkoa voidaan pitää linnustollisesti merkittävänä. Lisäksi Kinnanpotinalangon ja alueen luoteisnurkan lampareen alueella voi esiintyä monipuolista linnustoa. Alueella ei havaittu liito-oravaa tai lepakkoja. Liito-oravalle potentiaalista elinympäristöä alueella on Heinimäen kuusikko. Lepakoille sopivia päiväpiiloja alueella on vanha maakellari alueen itäosassa. Heinimäen kivirakkaa ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 11

12 TOKOLAN TEOLLISUUSALUEEN KAAVARUNKO 3.2 Maanomistus MAANOMISTUS sininen vinoviivoitus Raahen kaupunki ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 12

13 4 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava päivätty ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 13

14 TOKOLAN TEOLLISUUSALUEEN KAAVARUNKO RAAHE 2030 Keskeisten taajama - alueiden osayleiskaava Taajamayleiskaavan kartta1 Taajamayleiskaavan kartta2 Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Keskeisten taajamaalueiden osayleiskaavan, Raahe Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä koskevat seuraavat yleiskaavamääräykset ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 14

15 Voimassa oleva asemakaava Voimassa olevissa ja hyväksytyissä asemakaavoissa korttelit ja 3712 ovat Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta TY. Kortteleiden rakennusoikeudet ovat e = 0,30 tai e = 0, 35. Korttelialueilla sallitaan myymälätilojen rakentamista enintään 50 % rakennusoikeuden määrästä. Kortteli 3711 on Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue PV. Sen rakennusoikeus on e = 0,30. Asemakaavan viheralueet ovat puistoja ja lähivirkistysalueita. VP/s-1 alueella on säilytettävä vanhan Pohjanmaan rantatien paikka. Suojaviheralue EV Suojeltava alueen osa s-1: Alueella oleva suojametsä on jatkuvan hoidon ja uudistamisen avulla ylläpidettävä elinvoimaisena siten, että sen suojamerkitys säilyy. ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 15

16 Liikennejärjestelmä Lähiympäristön ajoneuvoliikenteen liikenneyhteydet on toteutettu yleiskaavaan mukaisesti. Kevyen liikenteen yhteydet Rautaruukintien ja Satamajärventien varressa on toteutettu. Lapaluodontien varren suunniteltua yhteyttä valtatieltä 8 Lapaluotoon ei ole toteutettu. Yhteys mahtuu kulkemaan liikennealueella ja tarvittaessa suojaviheraluetta käyttäen. Yleiskaavan tavoitteiden mukaiset kevyen liikenteen yhteydet - sinisellä olevat reitit - punaisella suunnitellut reitit 5 TAVOITTEET Tokolan teollisuusalueen kaavarungon tavoitteena on saada käyttöön Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa osoitetutut SSAB:n tehdasalueen lähialueiden teollisuusaluevaraukset. Kaavarunko on käynnistetty logistiikkayritys E. Helaakoski Oy:n aloitteesta ja kustannuksella (KH ), koska yritys on keskittämässä alueelle Pohjois-Suomen toimintonsa. Kaavarunkotason suunnittelun päätavoitteena on ollut mahdollistaa oikea-aikaiset maanvaihtoneuvottelut, jotta toimiva ja tehokas teollisuusalue voidaan asemakaavoittaa. Ympäristön infrastruktuuri on valmista, joten alueen käyttöönotto on edullista ja alueen sijainti tarjoaa yrityksille monipuolista kumppanuutta. Uudet teollisuusalueet palvelisivat ensisijaisesti suurteollisuuden jatkojalostusta, logistiikkapalveluita sekä varastointia. Tavoitteena on, että nykyiset asuinkiinteistöt voivat tulevaisuudessa toimia pienyritysten toimitilakortteleina. Näin turvataan kiinteistöjen arvon säilyminen sen jälkeen, kun asuinkäyttö on päättynyt. Suunnittelualueella olevat luonto-, maisema- ja historialliset arvot pyritään säilyttämään osana työpaikka-alueiden monimuotoisuutta. 6 KAAVARUNGON KUVAUS Perustelut Uudella Tokolan teollisuusalueella luodaan entistä parempia edellytyksiä olemassa olevan teollisen yritystoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Tällä parannetaan yritystoiminnan kilpailukykyä ja turvataan Raahessa työpaikkojen säilymistä. Yleiskaava mukaisesti voimassa olevan asemakaavan suojaviheralueita vähennetään, sillä niiden merkitys suoja-alueina on vähentynyt oleellisesti Rautaruukin teollisuuden päästöjen vähennyttyä. Tokolan teollisuusalue palvelisi suurteollisuuden jatkojalostusta, logistiikkapalveluita, varastointia sekä pienyritysten toimitila-alueina. Alueen liittyminen ympäristöön Tokolan teollisuusalue sijoittuu laajojen teollisuusalueiden viereen. Ympäristön infrastruktuuri on valmista ja mitoitettu teollista toimintaa palvelemaan. Alueen käyttöönotto on edullista ja yrityksille ympäristö tarjoaa monipuolista kumppanuutta. Kaavarungon mukainen teollisuusalue muodostaa selkeän kokonaisuuden, jonka tarkempi suunnittelu tapahtuu vireillä olevan asemakaavan laadinnan yhteydessä. Kaupungin tonttivarantoon tulevien teollisuusalueiden tonttikokoon kiinnitetään erityistä huomiota, jotta se tulee vastaamaan nykyistä kysyntää. ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 16

17 Korttelialueet Teollisuusalue muodostaa selkeä kokonaisuuden. Liikkuminen suurillakin ajoneuvoyhdistelmillä sujuu vaivatta läpiajettavilla pääkaduilla. Korttelialueet ovat aloittavalle pienteollisuudelle melko suuria. Ne voidaan jakaa pienempiin tontteihin alueelle sijoittuvan yrityksen tarpeiden mukaan. Keskeinen paikka noin 3,35 hehtaarin alue sopii laajaa yhtenäistä aluetta tarvitsevalla esim. logistiikka-alan yritykselle, jolle sataman ja suurteollisuuden läheisyys on tärkeää. Tähän alueeseen voi liittää toimitilakorttelialueen sekä viereisiä pienempiä teollisuustontteja. Korttelialueiden rakennusoikeudet ovat suurehkoja. Nykyisin vaativa yritystoiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa ja siten laajoja piha-alueita ei monella toimialalla tarvita. Rakennusoikeudet vaihtelevat e=0,60-0,30 riippuen korttelin olosuhteista. Kaavarunkoalueen läpi kulkevat voimansiirtolinjat vaativat laajat avoimet johdinkadut, joita voidaan käyttää tonttien liikenne- ja ulkovarastointitarpeisiin. Näissä kortteleissa rakentamistehokkuus on muita kortteleita alhaisemmalla tasolla. Uuden liittymän paikkaa kantatiellä 88 Maankäytön ja liikenneverkoston tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja ollaan tutkimassa Valatien 8 kehittämistyön yhteydessä. Liikenneverkko Ympäristön pääliikenneverkko, kantatien 88, Rautaruukintie ja Satamajärventie, on hyvin toimiva ja sillä on kapasiteettia raskaan liikenteen lisääntymiselle. Tokolan teollisuusalue liittyy olemassa olevaan valtakunnan päätieverkkoon kantatielle 88 kahden liittymän kautta. Pohjoiskulmauksen liittymän kohdalla on varauduttu yhteyden jatkumiseen kantatien toisen puolen teollisuusalueille ja edelleen Pajuniityntielle. Alueen liittyminen suurteollisuuden toimintaan tapahtuu Satamajärventien liittymästä siten, että yhteydet Rautaruukin teollisuusalueen eri puolille ovat sujuvat. Lapaluodontien varteen ajoradan eteläpuolelle on yleiskaavan liikennesuunnitelmissa osoitettu kevyen liikenteen yhteys. Se mahtuu nykyiselle liikennealueelle ja rautatien alitus tapahtuisi ajoneuvoliikenteen viereisestä silta-aukosta. Tarvittaessa kevyen liikenteen yhteys voi käyttää hyväkseen asemakaavan viheraluetta. ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 17

18 Uuden liittymän paikkaa Satamajärventiellä Pohjanmaan rantatien säilytettävä kulku-ura Heinimäen kupeessa Viheralueet Viheralueet kasvavat tiheää puustoa ja niiden suojaava merkitys säilyy. Viheralueiden kasvillisuuden ylläpitäminen ja vähittäinen harventaminen edistää kasvillisuuden elinvoimaa ja jatkaa lajien ikää. Suojelukohteet Heinimäen kuusikko ja kivirakka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta. Metsä on potentiaalista liito-oravan kasvualuetta ja siellä on tavattu runsas linnusto. Alueella pesii Leppälintu, joka on silmällä piedettävä suomalainen vastuulaji. Heinimäen itäosalle esitetään suojelumerkintää VP/s. Tällöin alue tulee säilyttää luonnontilaisena eikä siellä pidä tehdä myöskään metsän harvennushakkuita. Historiallisesti arvokkaan Pohjanmaan rantatien kulku-ura säilytetään kaavamääräyksellä. Muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueelta löytyy yksi uusi muinaisjäännös. Heinämäen koillispuolella sijaitsevalta kivikolta löydettiin kivirakenne, joka sijaitsee noin 12 metrin korkeudella. Alue merkitään asemakaavaan säilytettävänä mahdollisena muinaismuistona. Heinimäen kivirakennelma ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 18

19 Kunnallistekniikka Vesijohto- ja viemäriverkostot sijoitetaan pääosin katualueille. Sähköverkon jakelujohdot kaapeloidaan ja 20 kv kaapelilinjojen suunniteltavat sijainnit ja varaukset merkitään asemakaavaan, mikäli ne sijoittuvat korttelialueille. Voimalinjojen johtokadut, rakentamisrajaukset ja reunavyöhykkeet rajoituksineen merkitään asemakaavaan. Linjojen alapuoliset alueet käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi tonttialueina. Voimajohtopylväiden paikat osoitetaan yleisiksi viheralueiksi, jolloin niiden korjaus- ja huoltotyöt voivat tapahtua yleisiltä alueilta. Voimalinjojen suojavyöhykkeet Selvitykset 1. Tokolanperän maaperä- ja rakennettavuusselvitys , Geobonia Oy, DI:t Janne Herva, Olli Nuutilainen 2. Tokolanperän luontoselvitys ja , Kilpeläinen, Taavettila, Pöyry Oy 3. Tokolanperän muinaisjäännösinventointi , FT Samuel Vaneeckhout, Osuuskunta Aura 4. Valtatien 8 maankäytön ja liikenteen suunnittelu Raahen kohdalla, Pohjois- Pohjanmaan ELY -keskus, Raahen kaupunki, 2014 työ vireillä Lähteet 1. Fingrid Oyj web-sivut Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010: Suomen lajien uhanalaisuus, punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 3. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja Ympäristöhallinto 2013: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu osoitteessa: ARKKITEHTISTUDIO EMP OY 19