Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen"

Transkriptio

1 Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen Loppuraportti Osastonhoitaja Hilkka Timonen Kehittäjätyöntekijä, th Miia Kauppila PaKaste suunnittelija Jaana Kupulisoja

2 Sisällysluettelo 2 TIIVISTELMÄ...4 Johdanto Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittämisen lähtökohdat Vastaanoton kehittämisen tavoite Vastaanoton kehittämisen toteutus ja tuotokset Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto Sairaanhoitajavastaanotot ja päiväohjelmien uusiminen Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen Tiimien muodostaminen Päivystystoiminnan muutokset Hoitopolkujen selkiyttäminen Potilasjonojen hallinta Kehittämisen tuki Tiedotustoiminta Kemin terveyskeskusvastaanoton kehittämisen arviointi Arviointimittarit Potilaskyselyt arvioinnin tukena Työskentelyjaksot kehittämisen menetelmänä Pohdinta...24

3 Kuviot: Kuvio 1. Kemin terveyskeskusvastaanoton kokonaiskehittäminen Taulukko 1: Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönton vaikutuksia...11 Taulukko 2: Sairaanhoitajavastaanottojen ajanvarauksen pidentäminen...12 Taulukko 3: Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan aloittaminen...15 Liitteet Liite 1 SH / th erikoisvastaanoton työnsisällöt...27 Liite 2 Vastaanoton henkilökunnan koulutussuunnitelma kevät kevät

4 4 TIIVISTELMÄ Kemi oli vuosina pilottikuntana PaKaste/Lappi/ Perusterveydenhuollon kehittäminen -osahankkeessa. Kemin terveyskeskusvastaanotolla oli jo pitemmän aikaa mietitty keinoja palvelun saatavuuden parantamiseksi. Kehittämisen tavoitteeksi Pa- Kaste -hankkeessa asetettiin toimintamallin muutos, johon kuuluu hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja potilaslogistiikan selkiytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä. Henkilöstö ja johto tiedostivat tarpeen toimintatapojen muutokseen ja se edesauttoi suurienkin muutosten läpiviemisessä. Ensimmäisellä PaKaste työskentelyjaksolla keväällä 2010 kehittäjätyöntekijä teki kehittämissuunnitelman ja sen mukaisesti lähdettiin muun päivittäisen työn ohessa kehittämään ja muuttamaan Kemin terveyskeskusvastaanoton toimintaa käytännön tasolla. Seuraavat PaKaste työskentelyjaksot mahdollistivat vastaanoton oman työntekijän irrottamisen kehittämistyöhön ja tämä vaikutti merkittävästi kehittämisen etenemiseen ja henkilöstön sitouttamiseen siihen. Toisen työskentelyjakson aikana syksyllä 2010 otettiin käyttöön puhelinpalvelujärjestelmä ja sen myötä saatiin hoitajaresursseja vapautettua enemmän sairaanhoitajavastaanotoille. Päiväohjelmia muokattiin muuttuvaa toimintaa tukeviksi ja lääkäriomahoitaja työparitoiminta käynnistettiin. Samaan aikaan päiväpäivystyksen hoitajaresurssi muutettiin ostopalvelusta omana toimintana toteutettavaksi. Kolmannella työskentelyjaksolla jatkettiin vastaanottotoiminnan muutoksen jalkauttamista ja kuvattiin hoitopolkuja moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hoitopolkutyön lisäksi lääkäreiden ja hoitajien konsultaatioaikojen sisältöjä avattiin niistä saatujen kokemusten opastamina. Jotta pystyttiin vastaamaan toukokuussa 2011 voimaan astuneeseen uuteen terveydenhuoltolakiin, tehtiin pieniä muutoksia sairaanhoitajien päiväohjelmiin sekä asemien aukioloaikoihin.

5 Johdanto 5 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke 1 toimi ajanjaksolla Hankkeelle myönnettiin valtionavustusta kansallisen sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE 2 ). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastasi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKaste -hankkeen Lapin osiossa kehitettiin perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Perusterveydenhuollon osio 3 käynnistyi syyskuussa Jokaiselle Lapin kunnalle annettiin mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa PaKaste -hankkeen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat saivat määritellä hankkeen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste -hanke on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi perusterveydenhuollon suunnittelijat ovat olleet kuntien työntekijöiden tukena erityisesti pilottikunnissa. PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen -osahankkeessa toteutettiin kuntalähtöistä kehittämistä. Kemissä perusterveydenhuollon kehittämiskohteeksi muotoutui Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton toiminnan kehittäminen siten, että palvelujen saatavuus ja toimivuus sekä hoidon jatkuvuus on turvattu. Tämä edellyttää myös potilaslogistiikan selkiyttämistä päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä eli selkiytetään, mitkä potilaat ohjataan päivystykseen ja mitkä ajanvarausvastaanotolle. Kehittämistoimet kohdistuivat puhelinpalvelujärjestelmän uusimiseen, sairaanhoitajavastaanottojen kehittämiseen, lääkäri-omahoitaja työparimallin käyttöön ottoon, työnkuvien 4 ja työn päivittäisjohtamisen selkiyttämiseen sekä hoitopolkujen kirjaamiseen ja osaamisen kehittämiseen Liite 1. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajat erikoisvastaanoton työnsisällöt 5 Liite 2. Koulutussuunnitelma

6 1. Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittämisen lähtökohdat 6 Kemin kaupungin terveyspalvelujen vastaanottotoiminta on hajautettu kolmelle terveysasemalle (Sauvosaari, Syväkangas ja Karihaara). Päivystysvastaanotto toimii Länsi- Pohjan keskussairaalan tiloissa virka-aikana omana toimintana ja klo 16 jälkeen sekä viikonloppuna yhteispäivystyksessä. Päivystyksen lääkäripalvelut hankitaan ostopalveluina, päiväpäivystyksen hoitajan työpanos on ollut myös ostopalveluna, mutta syksystä 2010 lähtien se on toteutettu omana toimintana. Kemin terveyspalvelujen haasteena ovat korkeat erikoissairaanhoidon ja yhteispäivystyksen kustannukset, päivystysvastaanoton korkea käyttö, ajanvarausaikojen huono saatavuus sekä asiakkaiden hoidon huono jatkuvuus. Vastaanottotoiminnasta on edeltävinä vuosina tehty useita selvityksiä, mutta konkreettisia muutoksia ei ole päästy toivotusti toteuttamaan. Kehittämistä on toteutettu hanketyönä jo vuonna 2007 ja siitä on tehty Perusterveydenhuollon kehittämishankeen loppuraportti. Toukokuussa 2009 koko henkilöstön kehittämisiltapäivässä jatkettiin uuden toimintamallin visiointia ja päätettiin ryhtyä uuden toimintamallin selkiyttämiseen ja sen jälkeen sen jalkauttamiseen. Kemin kaupunki valittiin pilottikunnaksi mukaan PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen -hankkeeseen. Hankkeen suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2009 starttikokouksella, jossa mietittiin Kemin mahdollisia kehittämiskohteita. Kehittäjätyöntekijäksi valittiin sairaanhoitaja Viena Hakso. Hän tuotti kevään 2010 PaKaste työskentelyjaksolla vastaanottotoiminnan kehittämissuunnitelman. Viitekehyksenä käytettiin Eija Peltosen (2009) väitöskirjassaan Toimintamalli perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa 6 kehittämää mallia. Suunnitelman pohjana käytettiin Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen (2007) loppuraporttia, kartoitettua henkilöstömäärää ja sen käyt- 6

7 7 töä, sekä työyhteisöissä käydyissä arvokeskusteluissa esiin tulleita asioita. Kehittämissuunnitelman lisäksi kehittäjätyöntekijä kuvasi kunkin työntekijäryhmän päätehtävät, laati töiden priorisointilistan ja osaamisen kehittämistä tukevan koulutussuunnitelman 7. Suunnitelman pohjalta jatkettiin vastaanottotoiminnan kehittämistä ensin oman työn ohessa ja syksyllä 2010 palkattiin PaKaste jatkorahoituksella seuraavat kehittäjätyöntekijät. Kehittäjätyöntekijöiksi valittiin tuolloin terveydenhoitajat Miia Kauppila ja Pirjo Peltoperä, joilla on kokemusta sekä ajanvarausvastaanoton työstä että päivystävän sairaanhoitajan tehtävistä. Hankkeelta saatiin lisärahoitusta vielä kolmanteen työskentelyjaksoon, joka jaettiin kahteen osaan kesälle ja syksylle Kehittäjätyöntekijänä jatkoi terveydenhoitaja Miia Kauppila. 7 Liite 2. Koulutussuunnitelma

8 8 2. Vastaanoton kehittämisen tavoite Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittämisen kokonaistavoitteeksi asetettiin toimintamallin muutos, johon kuuluu hoidon jatkuvuuden turvaaminen sekä potilaslogistiikan selkeytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä. Kokonaistavoite jaettiin osatavoitteisiin: puhelinpalvelun uudelleen organisointi päiväohjelmien avaaminen ja laatiminen eri ammattiryhmille hoitajavastaanottojen tehostaminen lääkäri omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen tiimien muodostaminen sekä niiden sisällä vastuiden ja valtuuksien selkeyttäminen päivystystoiminnan hoitajien resursoinnin muuttaminen omaksi toiminnaksi osaamisen varmentaminen hoitopolkujen päivittäminen yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden toteuttamisen pohjaksi tehtiin kartoituksia työajan jakautumisesta eri tehtäviin. Samalla myös asetettiin tietyt tehtävät muiden edelle potilaiden hoidon turvaamiseksi. Pitemmän aikavälin tavoitteena on, että toiminnan tehostamisen kautta vapautuisi vähitellen resursseja korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhtenä kirjaamattomana tavoitteena oli henkilöstön äänen esille saaminen. Henkilöstöä osallistettiin kehittämiseen aktiivisesti ja siten heidän osaamisensa ja mielipiteensä saatiin esille. Kehittämistyön edetessä tavoitteeksi määriteltiin kehittämistyön etenemisen osoittaminen henkilöstölle. Yhteisissä palavereissa selkeytettiin koko kehittämisaluetta ja annettiin tilannetiedotusta eri osa-alueiden etenemisestä. Lisäksi toiminnan tehostamista tavoitellaan perehdytyskansioiden laatimisella asemittain, yhteisen sähköisen tiedotuskansion perustamisella sekä päivystystoiminnan kehittämisellä.

9 9 3. Vastaanoton kehittämisen toteutus ja tuotokset Kemin terveyskeskusvastaanotolla saatiin toteutettua hankeaikana toimintamallin muutos, jonka tuloksia seurataan tulevaisuudessa pitemmällä aikavälillä. Tavoitteiden saavuttaminen edellytti kehittämistoimenpiteiden limittäistä toteuttamista. Moni asia eteni omalla aikataulullaan ja se aiheutti hämmennystä kehittämistyön etenemisen hahmottamisessa. Henkilöstön ajan tasalla pitäminen kehittämisen etenemisestä ja tulosten näkyväksi tekeminen oli haasteellista, mutta tarve muutokselle oli henkilöstölle ilmiselvä, joten motivaatio kehittämiseen oli hyvä. Tavoitteena toimintamallin muutos, hoidon jatkuvuus ja potilaslogistiikan selkiytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä Puhelinpalvelu järjestelmä hoitajat omissa työpisteissä paransi asiakkaiden yht. ottoa hoitajaresursin tehokas käyttö enemmän vast.ottoaikoja hoitajille Hoitajavastaanotto päiväohjelmat pitemmälle ajalle sh vo:lla tehtävänkuvien selkeyttäminen hoitopolkujen mallinnukset vastuut ja valtuudet omahoitajien ja asiantunt. hoitajien välillä Itsenäisen työn suunnitelmallisuus kasvoi Omahoitajalääkäri työpari työnjaon selkeyttäminen tehokas työajankäyttö hoidon jatkuvuus konsultaatiotuki hoitajalla koulutuksellinen hyöty paperilappu viestintä väheni nopeutti palvelun saantia Osaamisen varmistaminen Tiimien muodostaminen päiväohjelmien uusiminen tiimipalaverit tiimivastaavalla työnjohto tiedottaminen parantui viikottainen työn suunnittelu moniammatill. kehittäminen osaksi omaa yötä Päivystystoiminta omaksi toiminnaksi alk. työnjako tiimiytyminen potilaiden ohjautuminen ajanvaraus/ päiv. selkiytyi tehostanut yhteistyötä päiv. ja ajanvar. vo:n välillä -> pot:n asioiden hoito parantunut Yhteiset palaverit (kehittäjätiimi, hoitajapalaverit, keh.ip:t, tiimipalaverit) Tilaratkaisut Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaiken toiminnan ja kehittämisen taustalla ovat arvot, jotka ohjaavat toimintoja V A S T U U T J A V E L V O L L I S U U D E T Kuvio 1. Kemin terveyskeskusvastaanoton kokonaiskehittäminen

10 10 Työskentelyjaksoilla ja niiden välissä on muodostettu yhtenäisiä käytäntöjä potilasohjaukseen, hoidon tarpeen määrittelyyn ja toimenpiteisiin sekä sairaanhoitajan vastaanotolle terveyden edistämisen näkökulma huomioiden. Aukioloaikojen tarkistuksella pystyttiin vastaamaan uuden terveydenhuoltolain vaateisiin. Merkittävänä tuloksena ovat myös kehittämisjakson aikana aloitetut yhteistyön ja kehittämisen kannalta tärkeät yhteistyöpalaverit hoitajien kesken sekä erikseen moniammatilliset kehittämisiltapäivät. Näissä paneuduttiin kehitettäviin asioihin ja tehtiin arviointia sen hetkisistä käytänteistä. Lisäksi yhteistyöpalavereissa tehtiin päätöksiä muutoksista tai uusista toimintatavoista ja tiedotettiin kehittämistyön etenemisestä Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto Uudelleen organisoitu puhelinpalvelujärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa Puhelinpalvelujärjestelmän muutoksen seurauksena saatiin asemille pysyvät hoitajat ja työpisteissä kiertäminen lopetettiin. Sairaanhoitajat tekevät hoidon tarpeen arviointia puhelimessa vastaanottotoimintojen ohella. Puhelimeen vastaamisen aika on suunniteltu hoitajien päiväohjelmiin. Sairaanhoitajille järjestettiin omat työhuoneet, joihin puhelinjärjestelmät asennettiin. Toukokuussa 2011 voimaan astunut Terveydenhuoltolaki velvoitti mm. puhelinpalvelussa yhteydensaannin terveyskeskukseen viiden minuutin sisällä ja takaisinsoittopalvelusta takaisinsoitot tehtäväksi saman päivän aikana. Puhelinpalvelujärjestelmä on käytössä ei kiireellisessä ajanvarauksessa. Lisäksi toimii päivystyspuhelin. Vastaanottotoiminnan muutos saatiin toteutettua, kun hoitajien ei enää tarvinnut fyysisesti siirtyä keskitettyyn puhelinpalvelukeskukseen aina kukin vuorollaan, vaan puhelinpalvelu liikkui uuden järjestelmän myötä hoitajien päiväohjelmissa. Tämä mahdollisti hoitajaresurssien tehokkaamman käytön. Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto ja uusien päiväohjelmien toteuttaminen oli edellytys toimintamallin muutokselle.

11 11 Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto on koettu mielekkääksi ja se on rauhoittanut terveysasemien toimintaa. Yhteydensaanti terveysasemille parani, sillä puhelinpalvelujärjestelmässä on takaisinsoittotoiminto, johon soittaja voi jättää yhteydenottopyynnön. Mikäli hoitajat eivät pysty vastaamaan puheluun ja soittaja on jättänyt yhteydenottopyynnön, hänelle soitetaan takaisin saman päivän aikana. Puheluiden määrät ovat vähentyneet takaisinsoittopalvelun ansiosta. Ongelmitta ei puhelinpalvelujärjestelmää otettu käyttöön, mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi. Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto Edellytys toimintamallin muutokselle Puhelut kiertävät, ei hoitajat -> Enemmän hoitajia hoitotyöhön Puhelinaika jokaisen hoitajan päiväjärjestyksessä Yhteydensaanti terveysasemille parani Takaisinsoitto parantaa palvelua Puheluiden määrä vähentynyt Taulukko 1: Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönton vaikutuksia Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönoton myötä potilaiden soittoihin pystytään vastaamaan paremmin, jolloin mahdollisuudet hoidon tarpeen arviointiin ja ohjaukseen ovat parantuneet. Tämä on myös auttanut potilaslogistiikan selkiyttämisessä päivystyksen ja ajanvarausvastaanoton välillä, sillä potilaiden ei enää tarvitse mennä päivystykseen saadakseen yhteyden terveydenhuoltoon. Tavoitteena on ohjata potilaat päiväaikana ottamaan aina ensin yhteyttä ajanvarausvastaanotolle soittamalla, ellei vaiva ole selkeästi kiireellistä tai välitöntä hoitoa vaativa.

12 Sairaanhoitajavastaanotot ja päiväohjelmien uusiminen Hoitajien liikkuminen eri asemien välillä loppui, kun puhelut laitettiin kiertämään ohjelman keinoin. Tämä vapautti resursseja. Aikaisemmin eri terveysasemilla oli yksi sairaanhoitajan vastaanotto asemaa kohti. Toimintamallin muutoksen jälkeen asemien sairaanhoitajien vastaanotot lisääntyivät. Sauvosaaressa vastaanottoa pitää kolme sairaanhoitajaa, Karihaarasssa ja Syväkankaalla vastaanottoa pitää kaksi sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajien aikoja on nyt paremmin kuntalaisten saatavilla. Sairaanhoitajien erimittaiset vastaanottoajat mahdollistavat perusteellisemman paneutumisen potilaan ongelmiin. Lyhyelle ajalle tullut potilas voidaan ottaa kontrolliin omahoitajan vastaanotolle myöhemmin, mikäli siihen huomataan tarvetta käynnin yhteydessä. Hoitajien uusiin päiväohjelmiin suunniteltiin konsultaatioajat yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Hoitajien päiväohjelmia tehtiin aiempaa pitemmälle ajanjaksolle, puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen tehtiin arviointi niiden toimivuudesta. Arvioinnin pohjalta tehtiin hieman tarkennuksia ja taas ohjelmat suunniteltiin puoleksi vuodeksi eteenpäin. Kun ohjelmat ovat pitemmälle aikavälille tehtyjä, niin se helpottaa ajanvarausta ja lisää hoidon jatkuvuutta. Sairaanhoitajavastaanottojen päiväohjelmat pidemmälle ajanjaksolle Sairaanhoitajien vastaanotoille pääsy helpottui helpompi varata suoraan aika heti eikä pyytää potilasta soittamaan myöhemmin uudelleen ajan pystyy antamaan jo edellisellä käynnillä -> hoidon jatkuvuus sekä omahoitajasuhteen muodostumista hoitajan ja potilaan välillä parani Taulukko 2: Sairaanhoitajavastaanottojen ajanvarauksen pidentäminen

13 13 Sairaanhoitajavastaanottojen lisäännyttyä on potilaille pystytty paremmin antamaan aika hoitajan vastaanotolle hoidon tarpeen arviointiin ja esimerkiksi lääkärivastaanotolle valmistautumiseen. Lääkärin ajankäyttö tehostuu, jos potilaan tilanne on ennalta sovittujen käytänteiden mukaisesti kartoitettu ja tarvittavat tutkimukset tehty. Jos lääkäriaikaa ei ole antaa ja potilaan asia vaatii lääkärin toimenpiteitä, mutta voidaan olettaa hoituvan lääkärin konsultaatiolla (esim. antibioottiresepti), voidaan potilas ottaa hoitajavastaanotolle ja hän konsultoi lääkäriä. Nämä vähentävät potilaiden ohjautumista päivystykseen. Sairaanhoitajavastaanotoilla arvioidaan resurssien puitteissa kuinka paljon potilas hyötyy yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta. Tarvittaessa potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jolla otetaan haltuun potilaan hoito ja varmistetaan hoidon jatkuvuus. Potilaan kokonaistilanne saadaan paremmin kartoitettua ja myös piilevät potilaan terveyttä ja toimintakykyä uhkaavat sekä terveyspalvelujen käyttöä lisäävät tekijät saadaan paremmin selville. Erityisesti paljon terveyspalveluita käyttäville potilaille tulisi tehdä pitkän aikavälin hoitosuunnitelma, johon kirjataan myös seuraava käyntikerta jo valmiiksi. Näin potilas tietää pääsevänsä tuolloin vastaanotolle. Tämän tavoitteena on vähentää päivystyksen runsasta käyttöä ensisijaisena hoitoon hakeutumisen vaihtoehtona Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen Lääkäri-omahoitaja työparitoiminta käynnistettiin nimeämällä työparit. Kemissä toteutettavassa mallissa tavoitteena on, että hoitaja toimii potilaan hoidon koordinaattorina ja omahoitajana. Näin voidaan turvata potilaan hoidon jatkuvuus sekä hoitosuhde vaihtuvassa ja epävarmassa lääkäritilanteessa. Lääkäritilanteesta johtuen parien sopiminen oli hankalaa, mutta joitain asioita saatiin sovittua heti toiminnan alussa. Työnkuvia läpikäymällä selkiytettiin potilasvirtojen ohjautumista lääkärille tai hoitajalle. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden päiväohjelmiin varattiin yhteistä konsultaatioaikaa työpareille. Konsultaatioajalla hoitajilla on mahdollisuus osaamisen varmentamiseen ja kysyä lääkäriltä poti-

14 14 laan hoitoon liittyvistä asioista sekä laatia tarvittaessa yhteistyössä potilaalle hoitosuunnitelma. Osaamista vahvistettiin konsultaatiokäytänteiden lisäksi suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä ja esimerkiksi ostamalla koulutusta yhteispäivystyksen ylilääkäriltä. Lääkäri-omahoitaja työparimalli on lähtenyt hyvin käyntiin. Parit ovat alkaneet muodostua ja jokaiselle parille on tullut omia käytänteitä. Lääkäritilanteen helpottuessa on työparien muodostaminen ollut helpompaa. Lääkäreiden ja hoitajien ohjelmiin varattiin konsultaatio aikaa, jonka aikana hoitaja saattoi konsultoida lääkäriä potilaan ei kiireelliseen hoitoon liittyvistä asioista. Konsultaatioaikojen toimivuus on vähentänyt selvästi "kirjeenvaihtoa" hoitajien ja lääkäreiden välillä. Tämä toimii myös hoitajan osaamisen varmennuskeinona, koska lääkäri voi ohjeistuksen ja opastuksen keinon tukea hoitajan ammatillista kasvua. Samalla tarjoutuu tilaisuus pohtia yhdessä ongelmallisia potilasasioita. Toimintamallilla on lääkäreiden ja hoitajien mielestä saavutettu tavoiteltu yhteistyön muoto. Lääkäri-omahoitaja työparimallin toteutusta helpottaa, jos työtilat ovat vierekkäiset. Näin hoitajalla on mahdollisuus välittömästi konsultoida lääkäri, jos siihen tulee tarvetta sairaanhoitajavastaanoton aikana ja lääkäri voi tarvittaessa pyytää hoitajaa avustamaan ennalta suunnittelemattomassa toimenpiteessä. Sujuva yhteistyö edellyttää sovittuja käytänteitä välittömään konsultaatioon, jotta kummankaan työrauhaa ei tarpeettomasti häiritä. Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan myötä hoitajille on muodostunut enemmän vastuuta potilaan hoidosta ja yhteistyössä lääkärin kanssa on laadittu jo muutamia hoitosuunnitelmia. Hoitosuunnitelmien kirjaaminen potilastietojärjestelmään koetaan vielä vaikeana; tämä vaatii lisää harjoittelua. On myös mietittävä erilaisia toteuttamistapoja hoitosuunnitelman tekemiseen, sillä hoitosuunnitelman laatiminen helpottaa potilaan hoidon suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Myös terveydenhuoltolaki velvoittaa voimassa olevan hoitosuunnitelman, mikäli potilas haluaa pitkäaikaissairauteensa hoitoa

15 muulla kuin kotipaikkakunnallaan. 15 Lääkäri-omahoitaja työparimallin käynnistäminen Kokemukset työparitoiminnasta Sovitaan työparit Selkiytetään toimenkuvat Selkiytetään potilaiden ohjautuminen lääkärille ja/tai hoitajalle Varataan työparille konsultaatioajat päiväohjelmiin Sovitaan välittömien konsultaatiotarpeiden toteutus Osaamisen varmentaminen Työyhteisön yhteiset palaverit Hoitopolkujen tarkistaminen Tilaratkaisut Yhteisesti sovitut käytänteet tärkeät Konsultaatioaika varmistaa osaamisen ja antaa mahdollisuuden yhdessä pohtia potilaan kokonaistilannetta Lippu-lappu viestintä väheni Hoitajalle lisävastuuta potilaan hoidosta ja sen koordinoinnista Hoitosuunnitelma yhteistyössä Taulukko 3: Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan aloittaminen Lääkäri-omahoitaja työparimallin käyttöönoton merkitys potilaslogistiikan selkiyttäjänä tulee esiin mm siinä, että hoitajavastaanotoilla voidaan valmistella potilas lääkärin vastaanotolle ja siten säästää siihen kuluvaa lääkärin aikaa. Sairaahoitajavastaanotolle voidaan ottaa lääkärin hoitoa vaativia potilaita konsultaatiomahdollisuuden vuoksi, mutta tässä on tärkeää sopia kriteerit, mitkä lääkärin hoitoa tai toimenpiteitä vaativat asiat voidaan hoitaa konsultaatiolla. Esimerkiksi komplisoitumattomat aikuisten virtsatieinfektiot ja sinuiitit, joihin tarvitaan antibioottihoito, ovat sellaisia. Potilailla ei aina ole tietoa, mitkä asiat vaativat lääkärin hoitoa ja mihin riittää sairaanhoitajan antama hoito. Usein

16 16 potilas haluaa ajan lääkärille, mutta asia voidaan hyvin hoitaa myös hoitajan toimesta. Osaamisen kehittämisellä ja varmentamisella voidaan laajentaa sairaanhoitajavastaanotoilla itsenäisesti hoidettavien potilaiden ryhmää Tiimien muodostaminen Asemittain muodostettiin tiimit ja tiimeissä nimettiin tiimivastaavat. Tiimiytymisellä haluttiin tavoitteellisesti selkiyttää eri ammattiryhmien tehtävänkuvia, vastuita ja velvollisuuksia. Samalla vastuuta päivittäisjohtamisesta ja tiedon välittämisestä delegoitiin osastonhoitajalta tiimivastaaville ja osastonhoitajan aikaa vapautui mm kehittämiseen. Tiimipalaverit otettiin säännöllisesti pidettäviksi asemittain. Joka kuukausi on pidempi palaveri ja viikoittain pidetään ns. viikkopalaveri, jossa suunnitellaan viikon työt moniammatillisesti yhteistyössä ja käsitellään sillä hetkellä ajankohtaisia asioita. Tiimien toiminta on käynnistynyt hyvin ja jokainen on löytänyt paikkansa tiimissä. Toimintatapa koetaan toimintaa jäsentävänä ja selkeyttävänä. Toiminta on myös tehokkaampaa, kun jokainen tietää mitä tekee tai kuka tekee. Tiimivastaavien toiminta on jäsentänyt sekä parantanut tiedonkulkua tiimien ja osastonhoitajan välillä. Tiimipalavereiden myötä tiedonkulku on parantunut, ja ne koetaan hyvänä tiedotuspaikkana. Haittaa on aiheutunut vaihtuvasta henkilökunnasta, jolloin työtehtäviä on jouduttu muuttamaan. Suunnitteilla on sijaispankki tai vastaavaa toimintaa, jonka toivotaan ratkaisevan lyhytaikaisten poissaolojen aiheuttamaa haittaa päivittäistoiminnalle. Yhteistoimintaa tiimien välillä kehitettiin aloittamalla säännölliset hoitajapalaverit kerran kuukaudessa sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi kehittämisiltapäivät kahden kolmen kuukauden välein. Kehittämisiltapäivään ovat osallistuneet lääkärit, hoitajat sekä toimistohenkilökunta.

17 17 Tiimitoiminnan aloitus Vastuu päivittäistoiminnan organisoinnista tiimivastaaville Tiimien viikkopalaverit Tiimien yhteiset hoitajapalaverit kerran kuussa Koko työyhteisön kehittämisiltapäivät joka toinen/kolmas kuukausi Hyödyt Osastonhoitajan aikaa jää mm kehittämiselle Tiedottaminen parantunut Töiden suunnittelu moniammatillisesti Yhteisistä asioita sopiminen parantunut Yhteiset käytänteet ja uudet ideat esille Taulukko 4: Tiimiytymisen vaikutuksia Tiedon kulun parantuminen ja asioiden yhteinen pohtiminen tiimi- ja hoitajapalavereissa sekä kehittämisiltapäivissä on parantanut ymmärrystä eri työtekijäryhmien työstä ja eri toimipisteissä toteutettavasta työstä. Erityisesti päivystyksen ja ajanvarausvastaanottojen toiminnan ja toimintojen seurausten näkyväksi tekeminen on parantanut potilaiden ohjautumista oikeaan paikkaa. Samalla eri toimipisteissä työskentelevät ovat tulleet paremmin tutuiksi ja rohkeus kysyä asioita on kasvanut. Nyt eri toimipisteet nähdään paremmin yhtenä yhteisönä, jossa kaikkien tehtävä on huomioida eri osatekijät potilaiden saaman palvelun parantamiseksi ja töiden sujuvuuden lisäämiseksi Päivystystoiminnan muutokset Päivystystoiminta muutettiin Kemin terveyskeskuksen omaksi toiminnaksi hoitajien osalta marraskuussa Aiemmin hoitajatoiminta toteutettiin ostamalla kahden sairaanhoitajan työpanos L-PKS:sta. Muutoksen jälkeen sairaanhoitajien työpanos tulee terveyskeskuksen omana toimintana. Lisäksi päivystystoimintaa kehitettiin aloittamalla päivystyksessä sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan. Tämän toiminnan mahdollisti

18 18 työnjakohankeen koulutus aiempana vuotena. Siihen osallistui Kemistä neljä hoitajaa. Hoitajaresurssi päätettiin ottaa ajanvarauksellisesta vastaanotosta. Päivystyksessä toimivilla hoitajilla on nyt tuntemusta vastaanottotyöstä ja perusterveydenhuollon organisaatiosta. Päiväpäivystyksen hoitajatoiminnan siirryttyä omaksi toiminnaksi on potilaiden ohjautuminen päivystyksen ja ajanvarausvastaanoton sekä erikoissairaanhoidon välillä lähtenyt selkiytymään. Päivystyksen hoitajien kokemus terveysasemien vastaanottotyöstä ja organisaation tuntemus helpottaa potilaiden ohjauksessa oikeaan paikkaan. Tämä selkiyttää potilaslogistiikkaa perusterveydenhuollon, yhteispäivystyksen sekä erikoissairaanhoidon välillä Hoitopolkujen selkiyttäminen Hoitopolkuja diabetes-, astma- ja reumapotilaalle avattiin ja kuvattiin QPR Process- Quid ohjelmalla yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli, että kaikki osaaminen saadaan esille, muutosprosessiin sitoudutaan, uusista käytänteistä tiedetään ja ne on yhteisesti sovittu. Hoitopolkujen kuvantamisella haluttiin myös selkiyttää eri ammattiryhmien välistä tehtävänjakoa, vastuita ja valtuuksia sekä selkiyttää potilaan hoitoprosessia. Hoitosuunnitelman ja kuvattujen hoitopolkujen keinoin hoitajalla on valmiudet potilaan hoidon koordinointiin. Tämän tuloksena potilaat saadaan palveltua tehokkaammin ja hoidon saatavuus paranee. Potilaille itselleenkin heidän oma tilanteensa ja liikkuminen eri palveluyksiköiden välillä tulee tutuksi. Selkeät hoitopolut ohjaavat myös potilaiden ohjautumista päivystyksen ja ajanvarauksen välillä. Uusia yhteistyökuvioita hiotaan eri sidosryhmien välillä tulevaisuudessa tiiviimmin. Sitä on aloitettu ottamalla suun terveydenhuolto kumppaniksi tyypin 2 diabetespotilaan hoitopolun suunnitteluun. Työn alla hankkeen loppuvaiheessa ovat asiantuntijahoitajien toimenkuvien selkeyttäminen ja heille lähetettävien potilaiden kriteereiden muodostaminen.

19 19 Hoitopolkujen avaaminen moniammatillisesti on selkiyttänyt potilaan saamaa hoitoa ja potilaiden ohjautumista omahoitajien, asiantuntijahoitajien ja lääkäreiden välillä. Hoitopolkujen kuvantaminen helpottaa ajanvarauksen toteuttamista vastaanotoilla. Kuvausten myötä vastanottoaikaa antava osaa ohjelmoida etukäteen tarvittavat tutkimukset ja varata ajan potilaan tilanteen mukaisesti lääkärille, asiantuntijahoitajalle tai omahoitajille. Tämä selkiyttää työnjakoa. Uudet työntekijät ovat kokeneet hoitopolkujen kuvantamisen työtä jäsentävänä sekä perehdytyksellisenä työvälineenä Potilasjonojen hallinta Työskentelyjaksojen aikana ja näiden välissä on avattu ja muodostettu kriteereitä potilaiden jonoon asettamisesta, erilaisista vastaanottoajoista, lääkärin konsultaatioajoista ja yleensä potilasohjauksesta. Kesällä 2011 päätettiin perustaa terveyskeskukseen Hoidon tarpeen arviointi jono. Sen tarkoituksena oli kartoittaa, paljonko lääkäriaikoja todellisuudessa tarvittaisiin. Samalla suunniteltiin jonon purkua ostopalvelulääkärien avulla syksyllä. Jonoon laitettiin kaikki lääkäriaikaa tarvitsevat potilaat, joille ei ollut tarjota aikaa lääkärin vastaanotolle. Jonoon laitettiin potilaita hoidon tarpeen arvioinnin perusteella sekä lääkärin vastaanottoa vaativat todistukset, joille terveyskeskuksen tulee järjestää aika kohtuullisessa ajassa. Jonoon laittaminen rauhoitti jonkin verran puhelujen määrää, koska nyt potilaan ei tarvinnut soittaa uudelleen aikaa kysyäkseen. Lääkäritilanne parani lähtien neljän lääkärin työpanoksen verran ostopalvelun kautta. Parantuneen lääkäritilanteen avulla jonoja on purettu ja ajanvarausvastaanotoille saadaan ohjattua päivystyksestä potilaita. Hoitotakuu potilaan hoidosta toteutuu.

20 3.8. Kehittämisen tuki 20 Koko kehittämishankeen ajan on toiminut ohjausryhmä, johon kuului sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen, vs. terveystoimen johtaja Tiina Okkonen, avoterveydenhuollon ylilääkäri Jyri J. Taskila ( asti), osastonhoitaja Hilkka Timonen, osastonhoitaja Pirjo Leinonen ja terveydenhoitaja Miia Kauppila projektityöntekijä. Tämä ryhmä mahdollisti, ohjeisti ja tuki kehittämistoimintaa. Yhteistyökumppaneina kehittämisessä oli kehittäjätiimi, johon kuului lääkäri Heli Juntunen, lääkäri Maija-Riitta Hilke, lääkäri Sirpa Moilanen, sairaanhoitaja Monica Laajala, terveyskeskusavustaja Hannele Luukinen, kehittäjätyöntekijä Miia Kauppila sekä osastonhoitaja Hilkka Timonen. Osastonhoitaja Hilkka Timonen veti yhdessä avoterveydenhuollon ylilääkäri Jyri J. Taskilan kanssa kehittäjätiimin ja kehittämisiltapäivien palavereita. Myös henkilöstö on osallistunut kehittämistyöhön tiiviisti ja tiukasti kantaa ottaen hoitajapalavereissa sekä kehittämisiltapäivissä. Kehittäjätyöntekijä on myös aktiivisesti kysellyt henkilöstön mielipiteitä ja ideoita kehittämiseen liittyen päivittäisen työn lomassa. PaKaste -hankkeella oli pilottikunnassa oma ohjausryhmä, joka kokoontui kehittämisjaksojen aikana viisi kertaa. Niissä käytiin läpi kehittämistyön sen hetkisiä tilanteita ja asetettiin jatkotavoitteita. PaKaste perusterveydenhuollon suunnittelijan Jaana Kupulisoja on osallistunut ja antanut tukea eri palavereissa läsnäolollaan, toimimalla ajoittain sihteerinä, edesauttamalla keskustelun syntyä eri palavereissa sekä hankkinut tarvittaessa tietoa epäselvissä tilanteissa esim. lakipykälistä Tiedotustoiminta Säännöllisten työyhteisöpalaverien lisäksi tiedonvälityksen parantamiseksi on kehitteillä ATK -henkilön kanssa yhteistyössä sähköinen kansio, joka on kuvakkeena kaikilla työntekijöillä tietokoneen työpöydällä. Kansiosta tulevat löytymään helposti hoitopolut ja toi-

Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen

Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen PaKasteen II perusterveydenhuollon työskentelyjakso 3.9.2012-3.3.2013 Kemin terveyskeskus Kehittäjätyöntekijä th Miia Keränen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tornion terveyskeskuksen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen. Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010

Tornion terveyskeskuksen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen. Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010 Tornion terveyskeskuksen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen 2009-2011 Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010 Merja Ollila &Päivi Rantamaula 10.11.2010 Väliraportin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010

Sähköinen hyvinvointikertomus. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Sähköinen hyvinvointikertomus - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Tekijät Sini Peteri Päivämäärä 16.8-30.10.2010 lisää tähän oman kuntasi vaakuna Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2011 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 11.4.2011 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011 Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan kehittäminen PaKaste - työskentelyjakso 2011 Tekijät Kaisa Kuusela Päivämäärä 7.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Diabetesriskiseulonnan

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet Tampere 17.4.2008 Erja Wiili Peltola, Stakes erja.wiili peltola@stakes.fi Kari Puro, Duodecim 2007;123: Kun perusterveydenhuolto ei toimi, ontuu koko

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille

Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Kirsti Peltoniemi Sirpa Lohi Syksy 2010 1 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott

Lisätiedot

Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012-2013

Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012-2013 Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012-2013 Kehittäjätyöntekijä Fysioterapeutti Tuulikki Kellokumpu Kemijärvi 30.11.2012 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II (jatkohanke) 1.10.2011 31.10.2013 Lappi, SaKaste, Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 1 TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2013 Jaana Vallivaara-Puttonen terveydenhoitaja 23.8.2013 INARIN KUNTA 99800 Ivalo 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Inarin kunnan

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN NEUVONTAPALVELUIDEN JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KOTIKÄYNTIEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTÄNTÖÖN SAATTAMINEN SALLAN KUNNASSA

IKÄÄNTYVIEN NEUVONTAPALVELUIDEN JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KOTIKÄYNTIEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTÄNTÖÖN SAATTAMINEN SALLAN KUNNASSA IKÄÄNTYVIEN NEUVONTAPALVELUIDEN JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KOTIKÄYNTIEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTÄNTÖÖN SAATTAMINEN SALLAN KUNNASSA Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2013 1. Johdanto Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015

HYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002) LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

terveyden tila - PaKasteen - perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010

terveyden tila - PaKasteen - perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 terveyden tila - PaKasteen - perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Tekijä Timo Kilpijärvi Päivämäärä 31.10.2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. X-kunnan työskentelyjakson

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot