Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen"

Transkriptio

1 Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen Loppuraportti Osastonhoitaja Hilkka Timonen Kehittäjätyöntekijä, th Miia Kauppila PaKaste suunnittelija Jaana Kupulisoja

2 Sisällysluettelo 2 TIIVISTELMÄ...4 Johdanto Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittämisen lähtökohdat Vastaanoton kehittämisen tavoite Vastaanoton kehittämisen toteutus ja tuotokset Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto Sairaanhoitajavastaanotot ja päiväohjelmien uusiminen Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen Tiimien muodostaminen Päivystystoiminnan muutokset Hoitopolkujen selkiyttäminen Potilasjonojen hallinta Kehittämisen tuki Tiedotustoiminta Kemin terveyskeskusvastaanoton kehittämisen arviointi Arviointimittarit Potilaskyselyt arvioinnin tukena Työskentelyjaksot kehittämisen menetelmänä Pohdinta...24

3 Kuviot: Kuvio 1. Kemin terveyskeskusvastaanoton kokonaiskehittäminen Taulukko 1: Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönton vaikutuksia...11 Taulukko 2: Sairaanhoitajavastaanottojen ajanvarauksen pidentäminen...12 Taulukko 3: Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan aloittaminen...15 Liitteet Liite 1 SH / th erikoisvastaanoton työnsisällöt...27 Liite 2 Vastaanoton henkilökunnan koulutussuunnitelma kevät kevät

4 4 TIIVISTELMÄ Kemi oli vuosina pilottikuntana PaKaste/Lappi/ Perusterveydenhuollon kehittäminen -osahankkeessa. Kemin terveyskeskusvastaanotolla oli jo pitemmän aikaa mietitty keinoja palvelun saatavuuden parantamiseksi. Kehittämisen tavoitteeksi Pa- Kaste -hankkeessa asetettiin toimintamallin muutos, johon kuuluu hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja potilaslogistiikan selkiytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä. Henkilöstö ja johto tiedostivat tarpeen toimintatapojen muutokseen ja se edesauttoi suurienkin muutosten läpiviemisessä. Ensimmäisellä PaKaste työskentelyjaksolla keväällä 2010 kehittäjätyöntekijä teki kehittämissuunnitelman ja sen mukaisesti lähdettiin muun päivittäisen työn ohessa kehittämään ja muuttamaan Kemin terveyskeskusvastaanoton toimintaa käytännön tasolla. Seuraavat PaKaste työskentelyjaksot mahdollistivat vastaanoton oman työntekijän irrottamisen kehittämistyöhön ja tämä vaikutti merkittävästi kehittämisen etenemiseen ja henkilöstön sitouttamiseen siihen. Toisen työskentelyjakson aikana syksyllä 2010 otettiin käyttöön puhelinpalvelujärjestelmä ja sen myötä saatiin hoitajaresursseja vapautettua enemmän sairaanhoitajavastaanotoille. Päiväohjelmia muokattiin muuttuvaa toimintaa tukeviksi ja lääkäriomahoitaja työparitoiminta käynnistettiin. Samaan aikaan päiväpäivystyksen hoitajaresurssi muutettiin ostopalvelusta omana toimintana toteutettavaksi. Kolmannella työskentelyjaksolla jatkettiin vastaanottotoiminnan muutoksen jalkauttamista ja kuvattiin hoitopolkuja moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hoitopolkutyön lisäksi lääkäreiden ja hoitajien konsultaatioaikojen sisältöjä avattiin niistä saatujen kokemusten opastamina. Jotta pystyttiin vastaamaan toukokuussa 2011 voimaan astuneeseen uuteen terveydenhuoltolakiin, tehtiin pieniä muutoksia sairaanhoitajien päiväohjelmiin sekä asemien aukioloaikoihin.

5 Johdanto 5 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke 1 toimi ajanjaksolla Hankkeelle myönnettiin valtionavustusta kansallisen sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE 2 ). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastasi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKaste -hankkeen Lapin osiossa kehitettiin perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Perusterveydenhuollon osio 3 käynnistyi syyskuussa Jokaiselle Lapin kunnalle annettiin mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa PaKaste -hankkeen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat saivat määritellä hankkeen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste -hanke on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi perusterveydenhuollon suunnittelijat ovat olleet kuntien työntekijöiden tukena erityisesti pilottikunnissa. PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen -osahankkeessa toteutettiin kuntalähtöistä kehittämistä. Kemissä perusterveydenhuollon kehittämiskohteeksi muotoutui Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton toiminnan kehittäminen siten, että palvelujen saatavuus ja toimivuus sekä hoidon jatkuvuus on turvattu. Tämä edellyttää myös potilaslogistiikan selkiyttämistä päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä eli selkiytetään, mitkä potilaat ohjataan päivystykseen ja mitkä ajanvarausvastaanotolle. Kehittämistoimet kohdistuivat puhelinpalvelujärjestelmän uusimiseen, sairaanhoitajavastaanottojen kehittämiseen, lääkäri-omahoitaja työparimallin käyttöön ottoon, työnkuvien 4 ja työn päivittäisjohtamisen selkiyttämiseen sekä hoitopolkujen kirjaamiseen ja osaamisen kehittämiseen Liite 1. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajat erikoisvastaanoton työnsisällöt 5 Liite 2. Koulutussuunnitelma

6 1. Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittämisen lähtökohdat 6 Kemin kaupungin terveyspalvelujen vastaanottotoiminta on hajautettu kolmelle terveysasemalle (Sauvosaari, Syväkangas ja Karihaara). Päivystysvastaanotto toimii Länsi- Pohjan keskussairaalan tiloissa virka-aikana omana toimintana ja klo 16 jälkeen sekä viikonloppuna yhteispäivystyksessä. Päivystyksen lääkäripalvelut hankitaan ostopalveluina, päiväpäivystyksen hoitajan työpanos on ollut myös ostopalveluna, mutta syksystä 2010 lähtien se on toteutettu omana toimintana. Kemin terveyspalvelujen haasteena ovat korkeat erikoissairaanhoidon ja yhteispäivystyksen kustannukset, päivystysvastaanoton korkea käyttö, ajanvarausaikojen huono saatavuus sekä asiakkaiden hoidon huono jatkuvuus. Vastaanottotoiminnasta on edeltävinä vuosina tehty useita selvityksiä, mutta konkreettisia muutoksia ei ole päästy toivotusti toteuttamaan. Kehittämistä on toteutettu hanketyönä jo vuonna 2007 ja siitä on tehty Perusterveydenhuollon kehittämishankeen loppuraportti. Toukokuussa 2009 koko henkilöstön kehittämisiltapäivässä jatkettiin uuden toimintamallin visiointia ja päätettiin ryhtyä uuden toimintamallin selkiyttämiseen ja sen jälkeen sen jalkauttamiseen. Kemin kaupunki valittiin pilottikunnaksi mukaan PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen -hankkeeseen. Hankkeen suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2009 starttikokouksella, jossa mietittiin Kemin mahdollisia kehittämiskohteita. Kehittäjätyöntekijäksi valittiin sairaanhoitaja Viena Hakso. Hän tuotti kevään 2010 PaKaste työskentelyjaksolla vastaanottotoiminnan kehittämissuunnitelman. Viitekehyksenä käytettiin Eija Peltosen (2009) väitöskirjassaan Toimintamalli perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa 6 kehittämää mallia. Suunnitelman pohjana käytettiin Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen (2007) loppuraporttia, kartoitettua henkilöstömäärää ja sen käyt- 6

7 7 töä, sekä työyhteisöissä käydyissä arvokeskusteluissa esiin tulleita asioita. Kehittämissuunnitelman lisäksi kehittäjätyöntekijä kuvasi kunkin työntekijäryhmän päätehtävät, laati töiden priorisointilistan ja osaamisen kehittämistä tukevan koulutussuunnitelman 7. Suunnitelman pohjalta jatkettiin vastaanottotoiminnan kehittämistä ensin oman työn ohessa ja syksyllä 2010 palkattiin PaKaste jatkorahoituksella seuraavat kehittäjätyöntekijät. Kehittäjätyöntekijöiksi valittiin tuolloin terveydenhoitajat Miia Kauppila ja Pirjo Peltoperä, joilla on kokemusta sekä ajanvarausvastaanoton työstä että päivystävän sairaanhoitajan tehtävistä. Hankkeelta saatiin lisärahoitusta vielä kolmanteen työskentelyjaksoon, joka jaettiin kahteen osaan kesälle ja syksylle Kehittäjätyöntekijänä jatkoi terveydenhoitaja Miia Kauppila. 7 Liite 2. Koulutussuunnitelma

8 8 2. Vastaanoton kehittämisen tavoite Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittämisen kokonaistavoitteeksi asetettiin toimintamallin muutos, johon kuuluu hoidon jatkuvuuden turvaaminen sekä potilaslogistiikan selkeytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä. Kokonaistavoite jaettiin osatavoitteisiin: puhelinpalvelun uudelleen organisointi päiväohjelmien avaaminen ja laatiminen eri ammattiryhmille hoitajavastaanottojen tehostaminen lääkäri omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen tiimien muodostaminen sekä niiden sisällä vastuiden ja valtuuksien selkeyttäminen päivystystoiminnan hoitajien resursoinnin muuttaminen omaksi toiminnaksi osaamisen varmentaminen hoitopolkujen päivittäminen yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden toteuttamisen pohjaksi tehtiin kartoituksia työajan jakautumisesta eri tehtäviin. Samalla myös asetettiin tietyt tehtävät muiden edelle potilaiden hoidon turvaamiseksi. Pitemmän aikavälin tavoitteena on, että toiminnan tehostamisen kautta vapautuisi vähitellen resursseja korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhtenä kirjaamattomana tavoitteena oli henkilöstön äänen esille saaminen. Henkilöstöä osallistettiin kehittämiseen aktiivisesti ja siten heidän osaamisensa ja mielipiteensä saatiin esille. Kehittämistyön edetessä tavoitteeksi määriteltiin kehittämistyön etenemisen osoittaminen henkilöstölle. Yhteisissä palavereissa selkeytettiin koko kehittämisaluetta ja annettiin tilannetiedotusta eri osa-alueiden etenemisestä. Lisäksi toiminnan tehostamista tavoitellaan perehdytyskansioiden laatimisella asemittain, yhteisen sähköisen tiedotuskansion perustamisella sekä päivystystoiminnan kehittämisellä.

9 9 3. Vastaanoton kehittämisen toteutus ja tuotokset Kemin terveyskeskusvastaanotolla saatiin toteutettua hankeaikana toimintamallin muutos, jonka tuloksia seurataan tulevaisuudessa pitemmällä aikavälillä. Tavoitteiden saavuttaminen edellytti kehittämistoimenpiteiden limittäistä toteuttamista. Moni asia eteni omalla aikataulullaan ja se aiheutti hämmennystä kehittämistyön etenemisen hahmottamisessa. Henkilöstön ajan tasalla pitäminen kehittämisen etenemisestä ja tulosten näkyväksi tekeminen oli haasteellista, mutta tarve muutokselle oli henkilöstölle ilmiselvä, joten motivaatio kehittämiseen oli hyvä. Tavoitteena toimintamallin muutos, hoidon jatkuvuus ja potilaslogistiikan selkiytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä Puhelinpalvelu järjestelmä hoitajat omissa työpisteissä paransi asiakkaiden yht. ottoa hoitajaresursin tehokas käyttö enemmän vast.ottoaikoja hoitajille Hoitajavastaanotto päiväohjelmat pitemmälle ajalle sh vo:lla tehtävänkuvien selkeyttäminen hoitopolkujen mallinnukset vastuut ja valtuudet omahoitajien ja asiantunt. hoitajien välillä Itsenäisen työn suunnitelmallisuus kasvoi Omahoitajalääkäri työpari työnjaon selkeyttäminen tehokas työajankäyttö hoidon jatkuvuus konsultaatiotuki hoitajalla koulutuksellinen hyöty paperilappu viestintä väheni nopeutti palvelun saantia Osaamisen varmistaminen Tiimien muodostaminen päiväohjelmien uusiminen tiimipalaverit tiimivastaavalla työnjohto tiedottaminen parantui viikottainen työn suunnittelu moniammatill. kehittäminen osaksi omaa yötä Päivystystoiminta omaksi toiminnaksi alk. työnjako tiimiytyminen potilaiden ohjautuminen ajanvaraus/ päiv. selkiytyi tehostanut yhteistyötä päiv. ja ajanvar. vo:n välillä -> pot:n asioiden hoito parantunut Yhteiset palaverit (kehittäjätiimi, hoitajapalaverit, keh.ip:t, tiimipalaverit) Tilaratkaisut Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaiken toiminnan ja kehittämisen taustalla ovat arvot, jotka ohjaavat toimintoja V A S T U U T J A V E L V O L L I S U U D E T Kuvio 1. Kemin terveyskeskusvastaanoton kokonaiskehittäminen

10 10 Työskentelyjaksoilla ja niiden välissä on muodostettu yhtenäisiä käytäntöjä potilasohjaukseen, hoidon tarpeen määrittelyyn ja toimenpiteisiin sekä sairaanhoitajan vastaanotolle terveyden edistämisen näkökulma huomioiden. Aukioloaikojen tarkistuksella pystyttiin vastaamaan uuden terveydenhuoltolain vaateisiin. Merkittävänä tuloksena ovat myös kehittämisjakson aikana aloitetut yhteistyön ja kehittämisen kannalta tärkeät yhteistyöpalaverit hoitajien kesken sekä erikseen moniammatilliset kehittämisiltapäivät. Näissä paneuduttiin kehitettäviin asioihin ja tehtiin arviointia sen hetkisistä käytänteistä. Lisäksi yhteistyöpalavereissa tehtiin päätöksiä muutoksista tai uusista toimintatavoista ja tiedotettiin kehittämistyön etenemisestä Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto Uudelleen organisoitu puhelinpalvelujärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa Puhelinpalvelujärjestelmän muutoksen seurauksena saatiin asemille pysyvät hoitajat ja työpisteissä kiertäminen lopetettiin. Sairaanhoitajat tekevät hoidon tarpeen arviointia puhelimessa vastaanottotoimintojen ohella. Puhelimeen vastaamisen aika on suunniteltu hoitajien päiväohjelmiin. Sairaanhoitajille järjestettiin omat työhuoneet, joihin puhelinjärjestelmät asennettiin. Toukokuussa 2011 voimaan astunut Terveydenhuoltolaki velvoitti mm. puhelinpalvelussa yhteydensaannin terveyskeskukseen viiden minuutin sisällä ja takaisinsoittopalvelusta takaisinsoitot tehtäväksi saman päivän aikana. Puhelinpalvelujärjestelmä on käytössä ei kiireellisessä ajanvarauksessa. Lisäksi toimii päivystyspuhelin. Vastaanottotoiminnan muutos saatiin toteutettua, kun hoitajien ei enää tarvinnut fyysisesti siirtyä keskitettyyn puhelinpalvelukeskukseen aina kukin vuorollaan, vaan puhelinpalvelu liikkui uuden järjestelmän myötä hoitajien päiväohjelmissa. Tämä mahdollisti hoitajaresurssien tehokkaamman käytön. Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto ja uusien päiväohjelmien toteuttaminen oli edellytys toimintamallin muutokselle.

11 11 Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto on koettu mielekkääksi ja se on rauhoittanut terveysasemien toimintaa. Yhteydensaanti terveysasemille parani, sillä puhelinpalvelujärjestelmässä on takaisinsoittotoiminto, johon soittaja voi jättää yhteydenottopyynnön. Mikäli hoitajat eivät pysty vastaamaan puheluun ja soittaja on jättänyt yhteydenottopyynnön, hänelle soitetaan takaisin saman päivän aikana. Puheluiden määrät ovat vähentyneet takaisinsoittopalvelun ansiosta. Ongelmitta ei puhelinpalvelujärjestelmää otettu käyttöön, mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi. Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto Edellytys toimintamallin muutokselle Puhelut kiertävät, ei hoitajat -> Enemmän hoitajia hoitotyöhön Puhelinaika jokaisen hoitajan päiväjärjestyksessä Yhteydensaanti terveysasemille parani Takaisinsoitto parantaa palvelua Puheluiden määrä vähentynyt Taulukko 1: Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönton vaikutuksia Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönoton myötä potilaiden soittoihin pystytään vastaamaan paremmin, jolloin mahdollisuudet hoidon tarpeen arviointiin ja ohjaukseen ovat parantuneet. Tämä on myös auttanut potilaslogistiikan selkiyttämisessä päivystyksen ja ajanvarausvastaanoton välillä, sillä potilaiden ei enää tarvitse mennä päivystykseen saadakseen yhteyden terveydenhuoltoon. Tavoitteena on ohjata potilaat päiväaikana ottamaan aina ensin yhteyttä ajanvarausvastaanotolle soittamalla, ellei vaiva ole selkeästi kiireellistä tai välitöntä hoitoa vaativa.

12 Sairaanhoitajavastaanotot ja päiväohjelmien uusiminen Hoitajien liikkuminen eri asemien välillä loppui, kun puhelut laitettiin kiertämään ohjelman keinoin. Tämä vapautti resursseja. Aikaisemmin eri terveysasemilla oli yksi sairaanhoitajan vastaanotto asemaa kohti. Toimintamallin muutoksen jälkeen asemien sairaanhoitajien vastaanotot lisääntyivät. Sauvosaaressa vastaanottoa pitää kolme sairaanhoitajaa, Karihaarasssa ja Syväkankaalla vastaanottoa pitää kaksi sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajien aikoja on nyt paremmin kuntalaisten saatavilla. Sairaanhoitajien erimittaiset vastaanottoajat mahdollistavat perusteellisemman paneutumisen potilaan ongelmiin. Lyhyelle ajalle tullut potilas voidaan ottaa kontrolliin omahoitajan vastaanotolle myöhemmin, mikäli siihen huomataan tarvetta käynnin yhteydessä. Hoitajien uusiin päiväohjelmiin suunniteltiin konsultaatioajat yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Hoitajien päiväohjelmia tehtiin aiempaa pitemmälle ajanjaksolle, puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen tehtiin arviointi niiden toimivuudesta. Arvioinnin pohjalta tehtiin hieman tarkennuksia ja taas ohjelmat suunniteltiin puoleksi vuodeksi eteenpäin. Kun ohjelmat ovat pitemmälle aikavälille tehtyjä, niin se helpottaa ajanvarausta ja lisää hoidon jatkuvuutta. Sairaanhoitajavastaanottojen päiväohjelmat pidemmälle ajanjaksolle Sairaanhoitajien vastaanotoille pääsy helpottui helpompi varata suoraan aika heti eikä pyytää potilasta soittamaan myöhemmin uudelleen ajan pystyy antamaan jo edellisellä käynnillä -> hoidon jatkuvuus sekä omahoitajasuhteen muodostumista hoitajan ja potilaan välillä parani Taulukko 2: Sairaanhoitajavastaanottojen ajanvarauksen pidentäminen

13 13 Sairaanhoitajavastaanottojen lisäännyttyä on potilaille pystytty paremmin antamaan aika hoitajan vastaanotolle hoidon tarpeen arviointiin ja esimerkiksi lääkärivastaanotolle valmistautumiseen. Lääkärin ajankäyttö tehostuu, jos potilaan tilanne on ennalta sovittujen käytänteiden mukaisesti kartoitettu ja tarvittavat tutkimukset tehty. Jos lääkäriaikaa ei ole antaa ja potilaan asia vaatii lääkärin toimenpiteitä, mutta voidaan olettaa hoituvan lääkärin konsultaatiolla (esim. antibioottiresepti), voidaan potilas ottaa hoitajavastaanotolle ja hän konsultoi lääkäriä. Nämä vähentävät potilaiden ohjautumista päivystykseen. Sairaanhoitajavastaanotoilla arvioidaan resurssien puitteissa kuinka paljon potilas hyötyy yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta. Tarvittaessa potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jolla otetaan haltuun potilaan hoito ja varmistetaan hoidon jatkuvuus. Potilaan kokonaistilanne saadaan paremmin kartoitettua ja myös piilevät potilaan terveyttä ja toimintakykyä uhkaavat sekä terveyspalvelujen käyttöä lisäävät tekijät saadaan paremmin selville. Erityisesti paljon terveyspalveluita käyttäville potilaille tulisi tehdä pitkän aikavälin hoitosuunnitelma, johon kirjataan myös seuraava käyntikerta jo valmiiksi. Näin potilas tietää pääsevänsä tuolloin vastaanotolle. Tämän tavoitteena on vähentää päivystyksen runsasta käyttöä ensisijaisena hoitoon hakeutumisen vaihtoehtona Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen Lääkäri-omahoitaja työparitoiminta käynnistettiin nimeämällä työparit. Kemissä toteutettavassa mallissa tavoitteena on, että hoitaja toimii potilaan hoidon koordinaattorina ja omahoitajana. Näin voidaan turvata potilaan hoidon jatkuvuus sekä hoitosuhde vaihtuvassa ja epävarmassa lääkäritilanteessa. Lääkäritilanteesta johtuen parien sopiminen oli hankalaa, mutta joitain asioita saatiin sovittua heti toiminnan alussa. Työnkuvia läpikäymällä selkiytettiin potilasvirtojen ohjautumista lääkärille tai hoitajalle. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden päiväohjelmiin varattiin yhteistä konsultaatioaikaa työpareille. Konsultaatioajalla hoitajilla on mahdollisuus osaamisen varmentamiseen ja kysyä lääkäriltä poti-

14 14 laan hoitoon liittyvistä asioista sekä laatia tarvittaessa yhteistyössä potilaalle hoitosuunnitelma. Osaamista vahvistettiin konsultaatiokäytänteiden lisäksi suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä ja esimerkiksi ostamalla koulutusta yhteispäivystyksen ylilääkäriltä. Lääkäri-omahoitaja työparimalli on lähtenyt hyvin käyntiin. Parit ovat alkaneet muodostua ja jokaiselle parille on tullut omia käytänteitä. Lääkäritilanteen helpottuessa on työparien muodostaminen ollut helpompaa. Lääkäreiden ja hoitajien ohjelmiin varattiin konsultaatio aikaa, jonka aikana hoitaja saattoi konsultoida lääkäriä potilaan ei kiireelliseen hoitoon liittyvistä asioista. Konsultaatioaikojen toimivuus on vähentänyt selvästi "kirjeenvaihtoa" hoitajien ja lääkäreiden välillä. Tämä toimii myös hoitajan osaamisen varmennuskeinona, koska lääkäri voi ohjeistuksen ja opastuksen keinon tukea hoitajan ammatillista kasvua. Samalla tarjoutuu tilaisuus pohtia yhdessä ongelmallisia potilasasioita. Toimintamallilla on lääkäreiden ja hoitajien mielestä saavutettu tavoiteltu yhteistyön muoto. Lääkäri-omahoitaja työparimallin toteutusta helpottaa, jos työtilat ovat vierekkäiset. Näin hoitajalla on mahdollisuus välittömästi konsultoida lääkäri, jos siihen tulee tarvetta sairaanhoitajavastaanoton aikana ja lääkäri voi tarvittaessa pyytää hoitajaa avustamaan ennalta suunnittelemattomassa toimenpiteessä. Sujuva yhteistyö edellyttää sovittuja käytänteitä välittömään konsultaatioon, jotta kummankaan työrauhaa ei tarpeettomasti häiritä. Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan myötä hoitajille on muodostunut enemmän vastuuta potilaan hoidosta ja yhteistyössä lääkärin kanssa on laadittu jo muutamia hoitosuunnitelmia. Hoitosuunnitelmien kirjaaminen potilastietojärjestelmään koetaan vielä vaikeana; tämä vaatii lisää harjoittelua. On myös mietittävä erilaisia toteuttamistapoja hoitosuunnitelman tekemiseen, sillä hoitosuunnitelman laatiminen helpottaa potilaan hoidon suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Myös terveydenhuoltolaki velvoittaa voimassa olevan hoitosuunnitelman, mikäli potilas haluaa pitkäaikaissairauteensa hoitoa

15 muulla kuin kotipaikkakunnallaan. 15 Lääkäri-omahoitaja työparimallin käynnistäminen Kokemukset työparitoiminnasta Sovitaan työparit Selkiytetään toimenkuvat Selkiytetään potilaiden ohjautuminen lääkärille ja/tai hoitajalle Varataan työparille konsultaatioajat päiväohjelmiin Sovitaan välittömien konsultaatiotarpeiden toteutus Osaamisen varmentaminen Työyhteisön yhteiset palaverit Hoitopolkujen tarkistaminen Tilaratkaisut Yhteisesti sovitut käytänteet tärkeät Konsultaatioaika varmistaa osaamisen ja antaa mahdollisuuden yhdessä pohtia potilaan kokonaistilannetta Lippu-lappu viestintä väheni Hoitajalle lisävastuuta potilaan hoidosta ja sen koordinoinnista Hoitosuunnitelma yhteistyössä Taulukko 3: Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan aloittaminen Lääkäri-omahoitaja työparimallin käyttöönoton merkitys potilaslogistiikan selkiyttäjänä tulee esiin mm siinä, että hoitajavastaanotoilla voidaan valmistella potilas lääkärin vastaanotolle ja siten säästää siihen kuluvaa lääkärin aikaa. Sairaahoitajavastaanotolle voidaan ottaa lääkärin hoitoa vaativia potilaita konsultaatiomahdollisuuden vuoksi, mutta tässä on tärkeää sopia kriteerit, mitkä lääkärin hoitoa tai toimenpiteitä vaativat asiat voidaan hoitaa konsultaatiolla. Esimerkiksi komplisoitumattomat aikuisten virtsatieinfektiot ja sinuiitit, joihin tarvitaan antibioottihoito, ovat sellaisia. Potilailla ei aina ole tietoa, mitkä asiat vaativat lääkärin hoitoa ja mihin riittää sairaanhoitajan antama hoito. Usein

16 16 potilas haluaa ajan lääkärille, mutta asia voidaan hyvin hoitaa myös hoitajan toimesta. Osaamisen kehittämisellä ja varmentamisella voidaan laajentaa sairaanhoitajavastaanotoilla itsenäisesti hoidettavien potilaiden ryhmää Tiimien muodostaminen Asemittain muodostettiin tiimit ja tiimeissä nimettiin tiimivastaavat. Tiimiytymisellä haluttiin tavoitteellisesti selkiyttää eri ammattiryhmien tehtävänkuvia, vastuita ja velvollisuuksia. Samalla vastuuta päivittäisjohtamisesta ja tiedon välittämisestä delegoitiin osastonhoitajalta tiimivastaaville ja osastonhoitajan aikaa vapautui mm kehittämiseen. Tiimipalaverit otettiin säännöllisesti pidettäviksi asemittain. Joka kuukausi on pidempi palaveri ja viikoittain pidetään ns. viikkopalaveri, jossa suunnitellaan viikon työt moniammatillisesti yhteistyössä ja käsitellään sillä hetkellä ajankohtaisia asioita. Tiimien toiminta on käynnistynyt hyvin ja jokainen on löytänyt paikkansa tiimissä. Toimintatapa koetaan toimintaa jäsentävänä ja selkeyttävänä. Toiminta on myös tehokkaampaa, kun jokainen tietää mitä tekee tai kuka tekee. Tiimivastaavien toiminta on jäsentänyt sekä parantanut tiedonkulkua tiimien ja osastonhoitajan välillä. Tiimipalavereiden myötä tiedonkulku on parantunut, ja ne koetaan hyvänä tiedotuspaikkana. Haittaa on aiheutunut vaihtuvasta henkilökunnasta, jolloin työtehtäviä on jouduttu muuttamaan. Suunnitteilla on sijaispankki tai vastaavaa toimintaa, jonka toivotaan ratkaisevan lyhytaikaisten poissaolojen aiheuttamaa haittaa päivittäistoiminnalle. Yhteistoimintaa tiimien välillä kehitettiin aloittamalla säännölliset hoitajapalaverit kerran kuukaudessa sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi kehittämisiltapäivät kahden kolmen kuukauden välein. Kehittämisiltapäivään ovat osallistuneet lääkärit, hoitajat sekä toimistohenkilökunta.

17 17 Tiimitoiminnan aloitus Vastuu päivittäistoiminnan organisoinnista tiimivastaaville Tiimien viikkopalaverit Tiimien yhteiset hoitajapalaverit kerran kuussa Koko työyhteisön kehittämisiltapäivät joka toinen/kolmas kuukausi Hyödyt Osastonhoitajan aikaa jää mm kehittämiselle Tiedottaminen parantunut Töiden suunnittelu moniammatillisesti Yhteisistä asioita sopiminen parantunut Yhteiset käytänteet ja uudet ideat esille Taulukko 4: Tiimiytymisen vaikutuksia Tiedon kulun parantuminen ja asioiden yhteinen pohtiminen tiimi- ja hoitajapalavereissa sekä kehittämisiltapäivissä on parantanut ymmärrystä eri työtekijäryhmien työstä ja eri toimipisteissä toteutettavasta työstä. Erityisesti päivystyksen ja ajanvarausvastaanottojen toiminnan ja toimintojen seurausten näkyväksi tekeminen on parantanut potilaiden ohjautumista oikeaan paikkaa. Samalla eri toimipisteissä työskentelevät ovat tulleet paremmin tutuiksi ja rohkeus kysyä asioita on kasvanut. Nyt eri toimipisteet nähdään paremmin yhtenä yhteisönä, jossa kaikkien tehtävä on huomioida eri osatekijät potilaiden saaman palvelun parantamiseksi ja töiden sujuvuuden lisäämiseksi Päivystystoiminnan muutokset Päivystystoiminta muutettiin Kemin terveyskeskuksen omaksi toiminnaksi hoitajien osalta marraskuussa Aiemmin hoitajatoiminta toteutettiin ostamalla kahden sairaanhoitajan työpanos L-PKS:sta. Muutoksen jälkeen sairaanhoitajien työpanos tulee terveyskeskuksen omana toimintana. Lisäksi päivystystoimintaa kehitettiin aloittamalla päivystyksessä sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan. Tämän toiminnan mahdollisti

18 18 työnjakohankeen koulutus aiempana vuotena. Siihen osallistui Kemistä neljä hoitajaa. Hoitajaresurssi päätettiin ottaa ajanvarauksellisesta vastaanotosta. Päivystyksessä toimivilla hoitajilla on nyt tuntemusta vastaanottotyöstä ja perusterveydenhuollon organisaatiosta. Päiväpäivystyksen hoitajatoiminnan siirryttyä omaksi toiminnaksi on potilaiden ohjautuminen päivystyksen ja ajanvarausvastaanoton sekä erikoissairaanhoidon välillä lähtenyt selkiytymään. Päivystyksen hoitajien kokemus terveysasemien vastaanottotyöstä ja organisaation tuntemus helpottaa potilaiden ohjauksessa oikeaan paikkaan. Tämä selkiyttää potilaslogistiikkaa perusterveydenhuollon, yhteispäivystyksen sekä erikoissairaanhoidon välillä Hoitopolkujen selkiyttäminen Hoitopolkuja diabetes-, astma- ja reumapotilaalle avattiin ja kuvattiin QPR Process- Quid ohjelmalla yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli, että kaikki osaaminen saadaan esille, muutosprosessiin sitoudutaan, uusista käytänteistä tiedetään ja ne on yhteisesti sovittu. Hoitopolkujen kuvantamisella haluttiin myös selkiyttää eri ammattiryhmien välistä tehtävänjakoa, vastuita ja valtuuksia sekä selkiyttää potilaan hoitoprosessia. Hoitosuunnitelman ja kuvattujen hoitopolkujen keinoin hoitajalla on valmiudet potilaan hoidon koordinointiin. Tämän tuloksena potilaat saadaan palveltua tehokkaammin ja hoidon saatavuus paranee. Potilaille itselleenkin heidän oma tilanteensa ja liikkuminen eri palveluyksiköiden välillä tulee tutuksi. Selkeät hoitopolut ohjaavat myös potilaiden ohjautumista päivystyksen ja ajanvarauksen välillä. Uusia yhteistyökuvioita hiotaan eri sidosryhmien välillä tulevaisuudessa tiiviimmin. Sitä on aloitettu ottamalla suun terveydenhuolto kumppaniksi tyypin 2 diabetespotilaan hoitopolun suunnitteluun. Työn alla hankkeen loppuvaiheessa ovat asiantuntijahoitajien toimenkuvien selkeyttäminen ja heille lähetettävien potilaiden kriteereiden muodostaminen.

19 19 Hoitopolkujen avaaminen moniammatillisesti on selkiyttänyt potilaan saamaa hoitoa ja potilaiden ohjautumista omahoitajien, asiantuntijahoitajien ja lääkäreiden välillä. Hoitopolkujen kuvantaminen helpottaa ajanvarauksen toteuttamista vastaanotoilla. Kuvausten myötä vastanottoaikaa antava osaa ohjelmoida etukäteen tarvittavat tutkimukset ja varata ajan potilaan tilanteen mukaisesti lääkärille, asiantuntijahoitajalle tai omahoitajille. Tämä selkiyttää työnjakoa. Uudet työntekijät ovat kokeneet hoitopolkujen kuvantamisen työtä jäsentävänä sekä perehdytyksellisenä työvälineenä Potilasjonojen hallinta Työskentelyjaksojen aikana ja näiden välissä on avattu ja muodostettu kriteereitä potilaiden jonoon asettamisesta, erilaisista vastaanottoajoista, lääkärin konsultaatioajoista ja yleensä potilasohjauksesta. Kesällä 2011 päätettiin perustaa terveyskeskukseen Hoidon tarpeen arviointi jono. Sen tarkoituksena oli kartoittaa, paljonko lääkäriaikoja todellisuudessa tarvittaisiin. Samalla suunniteltiin jonon purkua ostopalvelulääkärien avulla syksyllä. Jonoon laitettiin kaikki lääkäriaikaa tarvitsevat potilaat, joille ei ollut tarjota aikaa lääkärin vastaanotolle. Jonoon laitettiin potilaita hoidon tarpeen arvioinnin perusteella sekä lääkärin vastaanottoa vaativat todistukset, joille terveyskeskuksen tulee järjestää aika kohtuullisessa ajassa. Jonoon laittaminen rauhoitti jonkin verran puhelujen määrää, koska nyt potilaan ei tarvinnut soittaa uudelleen aikaa kysyäkseen. Lääkäritilanne parani lähtien neljän lääkärin työpanoksen verran ostopalvelun kautta. Parantuneen lääkäritilanteen avulla jonoja on purettu ja ajanvarausvastaanotoille saadaan ohjattua päivystyksestä potilaita. Hoitotakuu potilaan hoidosta toteutuu.

20 3.8. Kehittämisen tuki 20 Koko kehittämishankeen ajan on toiminut ohjausryhmä, johon kuului sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen, vs. terveystoimen johtaja Tiina Okkonen, avoterveydenhuollon ylilääkäri Jyri J. Taskila ( asti), osastonhoitaja Hilkka Timonen, osastonhoitaja Pirjo Leinonen ja terveydenhoitaja Miia Kauppila projektityöntekijä. Tämä ryhmä mahdollisti, ohjeisti ja tuki kehittämistoimintaa. Yhteistyökumppaneina kehittämisessä oli kehittäjätiimi, johon kuului lääkäri Heli Juntunen, lääkäri Maija-Riitta Hilke, lääkäri Sirpa Moilanen, sairaanhoitaja Monica Laajala, terveyskeskusavustaja Hannele Luukinen, kehittäjätyöntekijä Miia Kauppila sekä osastonhoitaja Hilkka Timonen. Osastonhoitaja Hilkka Timonen veti yhdessä avoterveydenhuollon ylilääkäri Jyri J. Taskilan kanssa kehittäjätiimin ja kehittämisiltapäivien palavereita. Myös henkilöstö on osallistunut kehittämistyöhön tiiviisti ja tiukasti kantaa ottaen hoitajapalavereissa sekä kehittämisiltapäivissä. Kehittäjätyöntekijä on myös aktiivisesti kysellyt henkilöstön mielipiteitä ja ideoita kehittämiseen liittyen päivittäisen työn lomassa. PaKaste -hankkeella oli pilottikunnassa oma ohjausryhmä, joka kokoontui kehittämisjaksojen aikana viisi kertaa. Niissä käytiin läpi kehittämistyön sen hetkisiä tilanteita ja asetettiin jatkotavoitteita. PaKaste perusterveydenhuollon suunnittelijan Jaana Kupulisoja on osallistunut ja antanut tukea eri palavereissa läsnäolollaan, toimimalla ajoittain sihteerinä, edesauttamalla keskustelun syntyä eri palavereissa sekä hankkinut tarvittaessa tietoa epäselvissä tilanteissa esim. lakipykälistä Tiedotustoiminta Säännöllisten työyhteisöpalaverien lisäksi tiedonvälityksen parantamiseksi on kehitteillä ATK -henkilön kanssa yhteistyössä sähköinen kansio, joka on kuvakkeena kaikilla työntekijöillä tietokoneen työpöydällä. Kansiosta tulevat löytymään helposti hoitopolut ja toi-

Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen

Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 1.8. - 31.10.2010 th Miia Kauppila th Pirjo Peltoperä Kemin terveyskeskus Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen. PaKasteen perusterveydenhuollon

Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen. PaKasteen perusterveydenhuollon 1/ 16 Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen PaKasteen perusterveydenhuollon Työskentelyjakso I kevät 2010 Työskentelyjakso II syksy 2010 Työskentelyjakso III syksy 2011 Kemin terveyskeskus

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 1 ETÄJUMPPA II PaKaste työskentelyjakso 2011 Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kolarin kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö... 3 3. Tavoite... 4 4. Toteutus...

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

PAKASTE VASTAANOTTOTOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PAKASTE VASTAANOTTOTOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA PAKASTE VASTAANOTTOTOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.4.2010 Kemin terveyspalvelut Viena Hakso Sh (YAMK) Viena Hakso Kemin kaupunki 20.4.2010 1 Sisällysluettelo 1. Kehittämistyön kuvaus... 3 1.1 Taustaa...

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...

Lisätiedot

Verenpaine-potilaan hoitopolku

Verenpaine-potilaan hoitopolku Verenpaine-potilaan hoitopolku Väliraportti PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Eija Pietikäinen 14.11.2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Ylitornion hoitopolkujen selkeyttäminen, lääkäri-hoitajatyöparityöskentelyn

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston

Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelyn kehittäminen - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Tekijät Seija Jaako Taija Krats Päivämäärä 20.10.2010 Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2011 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 11.4.2011 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Terveyden edistäminen

Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen Raportti PaKaste työskentelyjaksoista Ylitorniolla 27.10.2011-30.11.2010 ja 24.1.2011-15.3.2011 Eija Pietikäinen Sairaanhoitaja AMK Riitta Rautalin suunnittelija, PaKaste 28.4.2011

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Verenpainepotilaan hoitopolun kehittäminen Ylitorniolla 2009-2011

Verenpainepotilaan hoitopolun kehittäminen Ylitorniolla 2009-2011 Verenpainepotilaan hoitopolun kehittäminen Ylitorniolla 2009-2011 Pilottikohteen väliraportti kattaen Eija Pietikäisen perusterveydenhuollon PaKaste- työskentelyjaksot 2010 Eija Pietikäinen 14.11.2010

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012-2013

Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012-2013 Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012-2013 Kehittäjätyöntekijä Fysioterapeutti Tuulikki Kellokumpu Kemijärvi 30.11.2012 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Miia Palo Ylilääkäri, palvelupäällikkö Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vt palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI JA 16.9.2015 LÄHTÖTILANNE JA TAVOITTEET VASTUUHOITAJUUS KÄYTÖSSÄ, MUTTA TOIMINTAMALLIT TIIMEISSÄ ERILAISET TAVOITTEET TOIMINTAMALLIN YHDENMUKAISTAMINEN TYÖNKUVAN SELKIYTYMINEN

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1.

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1. TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ 2008 Hämeenlinnan kaupungissa, Hauholla, Parolassa, Kalvolassa ja Rengossa terveysasemat ovat auki koko kesän. Pappilanniemen terveysasema on suljettu 23.6.- 3.8.2008.

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot