4. Asian vireille tulo Lupahakemus, jonka hakija on päivännyt , on leimattu saapuneeksi ympäristötoimeen

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 Antopäivä LAPPEENRANTA I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Hakija: Parma Oy PL Nummela. 2. Laitos: Parma Oy:n Joutsenon tehdas Jänhiäläntie Rauha Yhteyshenkilö: Raija Inkiläinen raija.inkilainen@parma.fi p Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta: Ympäristölupahakemus koskee betonituotteiden valmistusta ja jätebetonin varastointia ja hyötykäyttöön käsittelyä. Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 8 b kohdan perusteella: kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas ja Ympäristönsuojelulain 28 2 mom 4) kohdan mukaan ympäristölupa vaaditaan Jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 8 a) ja 13 c) kohtien perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 4. Asian vireille tulo Lupahakemus, jonka hakija on päivännyt , on leimattu saapuneeksi ympäristötoimeen Selvitys luvista ja kaavoitustilanteesta Laitoksella on myönnetty ympäristölupa betonituotteiden valmistukselle ja jätebetonin varastoinnille ja käsittelylle. Varastokentän laajentamiselle on myönnetty toimenpidelupa , Toimenpideluvan mukaiset muutokset on toteutettu vuonna 2011, lukuun ottamatta kenttäalueen kantavuuden vahvistamista. Laitosalue on asemakaavassa merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi merkinnällä TY-2. Asemakaavassa on tontin rajalle merkitty istutettava tontin

2 osa, jolle tulee kaavamääräyksen mukaan säilyttää olemassa oleva puusto sekä istuttaa lehtipuustoa lisäksi ehkäisemään ja vähentämään asutukselle aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja. Tällä hetkellä tontilla ei kuitenkaan ole tilaa puustolle. Heti tehdasalueen aidan takana on maakaasulinja, jonka kohdalle ei saa istuttaa puustoa. 6. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Laitosalue sijaitsee Korvenkylässä, noin 10 km:n päässä Joutsenon keskustasta itään päin. Tehdasalueen pohjois- ja koillispuolella on talousmetsää, lännessä kiinteistö rajautuu toiseen teollisuuskiinteistöön, eteläpuolella on tontille johtava katu sekä VT6 ja idässä tehdasaluetontti rajautuu asuinkiinteistöihin. Alue on I luokan pohjavesialuetta (Tiuruniemi ). Hakija omistaa laitostontin, jonka pinta-ala on 1281 m 2. Betonitehdas on aloittanut 1960-luvulla valmisbetoniasemana ja laajentunut myöhemmin betonielementtejä valmistavaksi teollisuuslaitokseksi. 7. Hakemuksen mukainen toiminta ja sen laajuus Betonin ja betonielementtien valmistus Parma Oy valmistaa Joutsenon tehtaalla betonia ja rakennustuotannon tarvitsemia betonielementtejä. Keskimääräinen betonin vuosituotanto on noin m 3. Lupaa haetaan maksimikapasiteetille m 3. Betonielementtien tuotantoa haetaan maksimissaan m 2. Valmiit tuotteet varastoidaan niille varatuille varastopaikoille piha-alueella. Piha-alueen ajotiet ja varastopohjat ovat sorapintaisia. Laitos toimii porrastetuissa työvuoroissa klo 04:00-22:00 arkipäivinä. Klo 04:00-06:00 välisenä aikana tehdään valmistelevia toimenpiteitä tehtaan sisätiloissa. Betoni valmistetaan raaka-aineista sekoittamalla betoniasemalla, josta se kuljetaan tuotantohalliin valukoneille. Ontelolaattojen valu tapahtuu liukuvalukoneilla teräspintaisilla valualustoilla. Alusta voidellaan muottiöljyllä. Valun jälkeen valukone puhdistetaan ja pestään sille varatulla pesupaikalla.

3 Betonijätteen murskaus Jatkossa kiinteistöllä on tarkoitus harjoittaa omassa tuotannossa syntyvän betonijätteen varastointia ja ko. jätebetonin murskausta joka toinen vuosi sekä syntyneen murskeen varastointia. Tuotannon pysyessä 2010 tasolla jätebetonia syntyy alle 4000 tn/a. Murskaus toteutetaan kun murskattavaa materiaalia on varastossa tn. Betonijätettä varastoidaan kiinteistöllä enintään kaksi ja valmista mursketta enintään kolme vuotta. Murskauslaitoksen käyntiaika on arkipäivisin klo 6:00-21:00 välisenä aikana. Murskausjakson arvioidaan kestävän kerrallaan noin viikon ajan. Murskaus ajoitetaan vuosittaisen kesälomakauden ulkopuolelle. Jätteen kuljetus murskaimelle tapahtuu pyöräkuormaajalla. Murskausta varten ja tällä hetkellä suoraan hyötykäyttöön menevät betonijätekappaleet pienennetään vastaanottajan edellyttämään kokoon kuormaajan kauhaa avuksi käyttäen. Raaka-aineet Kiviainekset varastoidaan maataskuissa, sementti pumpataan säiliöautosta suoraan varastosiiloon. Varastosiiloissa on suodattimet ja ylitäytön estimet. Vesi otetaan kaupungin verkosta. Muottiöljyt varastoidaan valuma-altaissa sisätilassa ja muut vaaralliset kemikaalit varastoidaan lukitussa tilassa, jossa ei ole viemäröintiä. Laitoksella käytettävät ja varastoitavat aineet: Keskimääräinen Varastomäärä Aineet kulutus vuodessa vuodessa Sementti (2 siiloa) n tn 100 tn Kiviaines n tn Teräs n. 444 tn Lentotuhka n tn 70tn Vesi m 3 Muottiöljy, biohajoava 800 l 200l tynnyri Muottiöljy, mineraali 1500 l 1000 kontti Tuotantolaitoksella käytetään maakaasua, verkkosähköä, dieseliä ja nestekaasua energiatuotantoon. polttoainesäiliöt on varustettu suoja-altaalla, sijoitettu asfaltoidulle alueelle. Säiliöiden suojana on katos ja lisäksi säiliöt pidetään huputettuna. Sähköenergia 2011) 434 MWh Maakaasu 1264 MWh Diesel n l 1,45 ja 0,8 m 3 Nestekaasu >1000kg

4 8. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja jätteet Päästöt veteen ja viemäriin Betonituotanto Tuotantoprosessista ei aiheudu päästöjä veteen ja viemäriin. Prosessivedet kierrätetään takaisin prosessiin. Vesikierrätyslaitoksen huollon ajan, noin kahden vuoden välein, syntyvä liete kuljetetaan hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Jätebetonin varastointi ja murskaus Murskaustoiminnasta ei aiheudu päästöjä veteen tai viemäriin. Pölynsidontaan käytettävä vesi sitoutuu murskeeseen tai haihtuu ilmaan. Päästöt ilmaan Betonituotanto Pölyä syntyy raaka-aine- ja tuotekuljetuksista ja liikennöinnistä alueella. Pölyn leviämistä ehkäistään kastelemalla ja ympäristöystävällisillä aineilla. Siilot on varustettu kankaisin letkusuodattimin. Kuljettaja täryttää suodattimet siilojen täytön jälkeen. Poistoilmasuodattimet huolletaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Liikenteen pakokaasut ja varastoalueelta irtoava sementti- ja hiekkapöly aiheuttavat jonkin verran päästöjä ulkoilmaan. Tontille tuodaan materiaaleja ja tarvikkeita ja tontilta lähtee valmiita tuotteita n tn vuodessa. Kiviainesta tuodaan 1-2 kuormaa päivässä ja sementtiä n. 1 kuorma viikossa. Keskimäärin kuljetuksia on 5 kpl päivässä. Jätebetonin varastointi ja murskaus Murskauksessa ei arvioida syntyvän merkittäviä pölypäästöjä ilmaan. Pölyä syntyy murskausprosessissa ja materiaalien siirtelyssä sekä muussa työmaaliikenteessä. Vaikutuksen arvioidaan kuitenkin vähäisiksi kun huomioidaan toiminnan lyhyt kesto.

5 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Betonituotanto Normaalitilanteessa ei synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Tuotantoprosessi on pääosin suljettu. tarvittaessa jätevedet johdetaan viemäriin laskeutusaltaista ja liete toimitetaan hyväksyttyyn jätteen vastaanottopaikkaan. Hulevedet imeytetään hallitusti tontin eteläreunassa. Jätebetonin varastointi ja murskaus Normaalitilanteessa ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Polttoainesäiliöt ovat urakoitsijoiden omia kaksoisvaippasäiliöitä. Melupäästöt ja tärinä Betonituotanto Tehtaan tuotantoprosessista ei synny ulos kantautuvaa melua. valmiiden tuotteiden liikuttelu alueella aiheuttaa jonkin verran melua. Liikenne laitosalueella aiheuttaa ympäristöön jonkin verran melua. Itäpäädyssä joudutaan liikkumaan pyöräkoneella ja vetovaunulla, koska linjalta purku tapahtuu tuotantohallin itäpäädyssä. Pyöräkoneen liikennöinnin äänistä ja peruutuksen varoitusäänestä sekä jätebetoniblokkien esikäsittelyssä syntyvästä melusta on tullut viranomaiselle useita valituksia. Tärinäselvityksen perusteella murskaustoiminnan aiheuttama tärinätaso ei ole rakenteissa merkittävä. Jätebetonin varastointi ja murskaus Murskauslaitoksesta syntyy ympäristöön melua mutta kokonaisvaikutusta ei pidetä merkittävänä. Päiväaikaan sijoittuva melu häiritsee eniten kesäaikana mutta murskaus ajoitetaan kesäajan ulkopuolelle, jolloin haittavaikutus on pienempi. Jätebetonin esikäsittely ja tilapäinen varastointi tapahtuu tällä hetkellä laitoksen itäpäädyssä. Jätebetoni pienennetään asiakkaalle sopivampaan kokoon pudottamalla blokki pyöräkuormaajan nostokorkeudesta maahan ja käsittelemällä blokkia kuormaajan kauhalla.

6 Jätteet Betonijäte toimitetaan hyötykäyttöön, Vaaralliset jätteet varastoidaan omassa varastohallissa, jossa ei ole viemäröintiä. Yhdyskuntajäte, vaarallinen jäte, energiajäte sekä puujäte kerätään jätepisteessä. Biojätettä ei tehtaalla synny. Teräsjäte toimitetaan hyötykäyttöön Kuusakoskelle. Jäteöljyä syntyy loisteputkia energiajätettä Puujätettä Teräsjäte Vaarallinen jäte 2 t/a 0,1 t/a 7 t/a 1 t/a t/a 1 t/a 9. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Betonin ja betonielementtien valmistus Tuotteiden valmistuksen ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi koska tuotanto tapahtuu sisätiloissa. Tulevasta ja lähtevästä raskaasta liikenteestä ja työkoneiden käytöstä aiheutuu liikenteen meluhaittaa. Liikenteen vaikutukset keskittyvät pääosin päiväaikaan. Materiaaliliikenteen siirtyminen laitoksen länsipuolelle on vähentänyt liikenteen vaikutuksia. Työkoneiden peruutusääni voi kuitenkin aiheuttaa ajoittain häiriötä. Pölyhaittaa voi aiheutua liikenteestä sorapintaisilla alueilla. Pölyhaitasta on valitettu enemmän sen jälkeen kun välissä olevalta kaupungin alueelta kaadettiin pienehköt lehti ja havupuut. Toiminnanharjoittajalla on tontinosalla istutusvelvoite mutta tontilla ei ole tilaa istutukselle. Viihtyisyyden vähentymiseen vaikuttaa pääasiassa em. seikat sekä myös alueen muu toiminta. Jätebetonin varastointi ja murskaus Betonin murskauksesta ei arvioida aiheutuvan ympäristöhaittoja. toiminnasta aiheutuu ympäristöön melua, pölyä ja paikallista liikennettä, joita ei toiminnan lyhyen kestoajan takia arvioida merkittäviksi. Lähin asutus on kuitenkin varsin lähellä joten murskauksen toteutusaikana voi ilmetä häiriöitä ja viihtyisyyden vähenemistä.

7 Murskauksesta syntyvä melu voi olla voimakasta mutta se ajoittuu päiväaikaan. Pölyä syntyy murskauksessa sekä liikenteestä. Suurin osa pölypäästöstä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. 10. Ympäristönsuojelutoimet, toimet onnettomuuden estämiseksi 11. Tarkkailu ja raportointi Polttoainesäiliöiden alla on valuma-altaat. Laitoksella on imeytysainetta ja alkusammutuskalusto onnettomuuden varalta. Betonituotantoa tarkkaillaan jatkuvasti osana normaalia toimintaa. Käyttötarkkailuun sisältyy raaka-ainekirjanpito, betonin tuotantomäärien ja valmiiden elementtien määrän seuranta sekä energiankulutus. Koska toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä tai ympäristövaikutuksia hakija katsoo, että jatkuvaa päästö- tai vaikutustarkkailua ei ole tarpeen järjestää. Syntyvän jätebetonin käsittelystä ja valmiin murskeen käytöstä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta ilmenee syntyneen jätebetonin määrä, toiminnasta syntyvien jätteiden määrä ja toimituspaikka sekä syntyneen murskeen määrä ja vuotuinen käyttö. Ehdotus raportointiohjelmaksi: Toiminnan käyttötarkkailun ja murskauksen kirjanpito, jätekirjanpito ja mahdolliset asukasvalitukset toimitetaan Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista ympäristövahingoista, joiden vaikutukset ulottuvat tehdasalueen ulkopuolelle, ilmoitetaan viivytyksettä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta on tiedotettu Joutsenolehdessä sekä ilmoitettu lähinaapureille kirjeitse. Kuulutus on ollut nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kanslian ja ympäristötoimen ilmoitustauluilla välisenä aikana. 13. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet

8 Lausunnot Kaakkois-Suomen Ely-keskus on antanut ympäristölupahakemuksesta (saap. 1.8.) lausunnon, jossa ympäristökeskus katsoo, että betonituotetehtaan toimintaa ja jätebetonin murskausta tarkastellaan kokonaisuutena olemassa olevan toiminnan jatkamisena. Ely-keskus katsoo, että koska alue on kaavassa merkitty TY-2 ja lähin asutus on noin 60 m:n päässä voi murskauksesta aiheutua asukkaille sellaista melu- ja pölyhaittaa, johon on perusteltua puuttua, vaikkakin toiminta-aika on lyhyt. Murskaukseen voidaan soveltaen käyttää Muraus asetusta (800/2010). Ko. asetuksessa on ohjeistettu lupamääräyksissä huomioitaviksi toiminnan sijoittumista suhteessa asutukseen, päästöjen rajoittamiskeinoja, meluntorjuntaa, työvaiheiden ajoittamista, pohjaveden ja maaperän suojelua, häiriötilanteisiin valmistautumista ja tarkkailua. Lappeenrannan Energia ilmoittaa lausunnossaan, että mahdollisten häiriö- tai onnettomuustilanteiden varalta tulee olla järjestelmä, jolla estetään vuodot maaperään ja päästöt pohjaveteen. Viemäriin ei saa päästää vaarallisia, myrkyllisiä tai muutoin viemäriin sopimattomia aineita. Tarvittaessa on käytettävä öljynerotus- ja sakokaivoja. Talvella 2002 tapahtuneen tarkkailun jatkuessa tulee tulokset toimittaa myös Lappeenrannan Energialle tiedoksi. Lappeenrannan kaavoitus ilmoittaa lausunnossaan, että toiminta ei ole kaavan mukaista mutta toimintaa on ollut paikalla luvulta. Syntyvän häiriön, pölyn ja melun käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota lupaehdoissa. Muistutukset Hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta, joista toisessa oli useita allekirjoittajia. Muistutuksissa viitattiin kaupungin puistokaistaleelta poistetun puuston myötä poistuneeseen näkö-, pöly- ja myös melusuojaukseen. Jätebetoniblokkien pienentämiseen käytetty menetelmä ja käsittely laitoksen itäpäässä aiheuttaa asukkaiden mukaan tärinää ja melua asutukselle. Muistutuksissa viitataan siihen, ettei tehdas ole pystynyt vähentämään nykyisiäkään melu- ja pölyvaikutuksia joten laajentamiselle, murskaukselle ja betonijätteen varastoinnille ole edellytyksiä. Hakijan vastine Hakija on antanut vastineen lausuntoihin ja muistutuksiin. 14. Tarkastukset

9 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi on tehnyt tarkastuksen laitoksella Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Ympäristölautakunta päättää myöntää Parma Oy:n Joutsenon tehtaalle ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 8 b kohdan ja ympäristönsuojelulain 28 2 mom 4) kohdan mukaisen ympäristöluvan betonituotteiden valmistukseen ja jätebetonin varastointiin ja käsittelyyn. Tällä luvalla korvataan aikaisemmat toimintoja koskevat lupapäätökset määräyksineen. Ympäristölupa myönnetään betonin ja betonituotteiden tuotantoon sekä jätebetonin varastointiin ja murskaukseen. Jätebetoniblokkien esikäsittely sisältyy jätteen käsittelyyn siitä huolimatta, että jäte lähtee pienennettynä eteenpäin ilman varastointia. Ympäristöluvan mukainen betonin tuotanto on max m 3, betonielementtien määrä max m 2 ja jätebetonin varastointi enintään 4000 tn/a. Laitoksen on toiminnassaan noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Yleiset 1. Tontin rajalle tulee rakentaa näkösuojana toimiva aita, jonka tulee olla rakenteeltaan ja korkeudeltaan sellainen, että se voi myös estää pölyn leviämistä. Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma aidan rakentamiseksi vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaistumisesta. ( Naap 17, YSL 43) 2. Jäteblokkien käsittely tulee siirtää pois purkulinjan puoleisesta laitoksen päädystä. Blokkien pieniminen tulee tehdä sisällä tehdashallissa. ( YSL 43 ) 3. Toiminnanharjoittajan tulee esittää alue jätebetonin varastointiin, murskaukseen, murskeen varastointiin ja blokkien käsittelyyn. ( YSL 43) Toiminta Betonituotanto 4. Tuotannon toiminta-aika on arkisin klo Asutuksen puoleisessa päässä saa meluavat toiminnat kuten pyöräkoneen

10 käytön aloittaa aikaisintaan klo Pyöräkoneen peruutuksen varoitusääni on niin voimakas ja asutus niin lähellä, että tästä äänestä väistämättä aiheutuu asutukselle sellaista haittaa, jota voidaan pitää kohtuuttomana. (YSL 43, Naap 17, Muraus 7 ja 8 ) 5. Arkilauantaisin saa työskennellä erikseen ilmoitettuna, erityisestä perustellusta syystä 5 lauantaina vuodessa. Näistä työlauantaista tulee etukäteen ilmoittaa Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lähialueen asukkaille. Lauantaina saa tehdä yhden vuoron ja meluavat työvaiheet saa aloittaa aikaisintaan klo 7.00.( YSL 43, Naap 17 ) Jätebetonin murskaus ja varastointi 6. Murskausta saa tehdä arkisin klo pois lukien lauantait. Murskauksesta tulee ilmoittaa ennakkoon Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueen asukkaille. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi murskausajankohta ja arvioitu kestoaika. (YSL 43, Naap 17 ) Melu ja tärinä 7. Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei melusta, tärinästä ja pölypäästöistä aiheudu naapureille ja ympäristölle kohtuutonta rasitusta. Melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää 55 db klo välisenä aikana, eikä 50 db klo välisenä aikana. (YsL 6, NaapL 17, VNp /993). 8. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää toiminnasta aiheutuva melu mallintamalla ja sen mahdollinen kapeakaistaisuus/ impulssimaisuus. Selvitykseen tulee sisältyä tarkemittauksia läheisellä asuinalueella ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Selvityksessä tule arvioida varoitusäänen häiritsevyyttä ja meluvaikutusta. Selvitys tulee toimittaa lupaviranomaiselle vuoden kuluessa luvan lainvoimaistumisesta. Mittauksissa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta (Ym ohje 1/1995). Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle. Ympäristönsuojelun viranhaltija voi tarvittaessa muuttaa mittaussuunnitelmaa. (YsL 43 ja 46 ) Kaluston äänimerkkiäänien suhteen tulee noudattaa Vna 1256/1992 (Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista). Pöly

11 9. Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueella seuraavien ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) rajaarvojen ylittymistä: - Vuorokausiraja-arvopitoisuuden, 50 µg/m³ ylityksiä saa esiintyä enintään 35 kpl kalenterivuodessa. - Kalenterivuoden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 40 µg/m³ vuorokauden mittausjakson 2. suurin vuorokausikeskiarvo ei saa ylittää vuorokausirajaarvopitoisuutta 70 µg/m³. (YsL 43 ja 46, YsA 19, VnA 38/2011, Vnp 480/1996) Toiminnanharjoittajan tulee seurata pölypitoisuuksia asutusalueella. Pölypitoisuuksia tulee mitata ulkopuolisen asiantuntijan toimesta käyttäen jatkuvatoimista mittauslaitetta hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien mittaamiseen. Mittausjakson on kestettävä vähintään kaksi kuukautta ja lisäksi toiminnanharjoittajan tulee selvittää vähintään kerran murskauksen pölypäästöt. Mittaussuunnitelma tulee esittää ympäristönsuojelun viranhaltijalle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimaistumisesta.(ysl 43 ja YSL 46, YSA 19 ) Alueella harjoitettavassa toiminnasta ei saa aiheutua asumiseen käytettävillä alueilla hiukkasten kokonaisleijuman vuorokausipitoisuusrajan 120μg/m3 ja hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuusrajan 70 μg/m3 ylittymistä. Kastelua tulee tarpeen mukaan käyttää varasto- ja liikennealueiden osalta. Pölyn torjunnassa ei saa käyttää suolaa. (YSL 4,6, 43, 46, NaapL 17, VnA 38/2011, Vnp 480/1996) Pohjavesi 10. Toiminnan harjoittajan on tarkkailtava betonitehtaan toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun. Veden laatutarkkailua tulee suorittaa vähintään kerran vuodessa erillisen ympäristönsuojelun viranhaltijalle esitetyn suunnitelman mukaan. Näytteestä tulee määrittää ainakin sameus, sähkönjohtavuus, mineraaliöljyt, kalsiumpitoisuus, sulfaatti, fosfori sekä ph. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata pohjaveden pinnan korkeus. Tulokset tulee toimittaa lupaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen Elykeskukselle. (YsL 43, 46 ). 11. Tuotantohallin pesu- tai muita prosessivesiä ei saa imeyttää maahan. Betonijätteen ja muun kiintoaineksen joutuminen viemäriin tulee estää. Öljynerottimen ja viemäreiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. (YSL 43, 75, 46, 47 )

12 12. Jätebetonin varastointialueen hulevedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti öljynerotuskaivojen ja lietepesällisten kaivojen kautta maastoon. Lietepesät tulee tyhjentää säännöllisesti. (YSL 43 ). 13. Öljynerottimen täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti ja tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Erotin on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. (YSL 4, 43, 45, 46, JL 4, 6, 15 ja 3a ). 14. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. (YSL 43, 46, JL 14, 15, 16, 17 ) Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estettävä. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää 12 kk pidempään laitosalueella (YsL 43, 45, JL 14, 15, 16, 17, VNp 659/1996, VNp 101/1997) 15. Nestemäisten jätteiden varastojen läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen talteen keräämistä varten. (YSL 43 ja 45 ) 16. Toiminnassa käytettävät polttoaineet tulee säilyttää kaksoisvaippasäiliöissä ja polttoainesäiliöt tulee sijoittaa riittävän suuriin tiiviisiin suoja-altaisiin, mahdollisten vuotojen estämiseksi. Työkoneiden tankkauspaikan tulee olla tiivispohjainen ja siten eristetty, ettei polttonesteitä pääse tankkauksen yhteydessä maaperään. (YsL 5, 7, 8, 43, 45, YsA 19 ). Polttoaineet tule säilyttää keskitetysti, myös murskauksen tarvitsemat polttoaineet. 17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vuodon sattuessa on onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä. (YsL 43, JL 6, JA 8 )

13 18. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6, 15 ). 19. Jätebetonin varastoinnista ja käsittelystä tulee pitää kirjaa. Murskeen laatua tulee tarkkailla seuraavasti: Jaekoko Maanrakennusasetuksen mukaiset tutkimukset Tutkimukset tulee tehdä murskatusta erästä tai mikäli tuote-erät ovat homogeenisiä riittää kahden erän tutkimus ja sen jälkeen prosessimuutoksien jälkeen tai tuotevalikoiman muuttuessa. Tutkimustulokset tulee toimittaa lupaviranomaiselle niiden valmistuttua. 20. Luvanhaltijalla on oltava kirjanpito laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotteiden lajit ja määrät sekä tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden määrät laitoksella käytettyjen polttonesteiden ja muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät laitoksen toiminnassa syntyvien jätteiden laji ja määrä sekä niiden toimituspaikat ja -ajankohdat pohjavesinäytteiden analyysitulokset 21. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, JL 51 ja 52 ) Muut 22. Laitosta hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 43, YsA 19 ). 23. Toiminnanharjoittajalla tulee olla pelastussuunnitelma, jossa on esitetty toimenpiteet, joilla estetään vuotojen tai vahinkotilanteiden sattuessa haitallisten aineiden, sammutusvesien ym. pääsy maaperään, pohjaveteen tai viemäriin. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 43, YsA 19 ).

14 2. Päätöksen perustelut 24. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava sen käyttöönottoon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa. (YSL 4, 43, 46, 58 ) 25. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, YsA 19 ) 26. Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuminen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnanharjoittajan tulee esittää viimeistään vuosi ennen toiminnan loppumista suunnitelma toiminnan lopettamisesta. Alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä ja mahdollisista pilaantuneista maista. (YSL 43 ) Toiminnan harjoittaminen ei aiheuta (ympäristönsuojelunlaki 6 ) lupamääräyksiä noudattamalla sellaista ympäristönsuojelulain 42 tai naapuruussuhdelain 17 mukaista kohtuutonta haittaa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta esimerkiksi pölyn tai melun muodossa. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, joilla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristön kokonaisuutena, pilaantumisenehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristösuojelulain 43 mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät melu- ja tärinähaittojen torjuntaan, pölyämisen ehkäisemiseen sekä pohjaveteen mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Laitos sijaitsee TY-2, jonka läheisyydessä on asutusta. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa naapureille.

15 Laitos sijaitsee I-luokan pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueella, joten toiminnassa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheuttavat muutokset voidaan havaita. Öljyn, kemikaalien ja jätevesien pääsy maaperään, vesistöön ja pohjavesiin tulee estää kaikin mahdollisin keinoin ja mahdollisiin onnettomuuksiin varautua ennalta. Hulevesien esikäsittelyksi katsotaan riittävän lietepesälliset sadevesikaivot kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden epäpuhtauksien poistamiseksi. Jätteiden asianmukainen käsittely edellyttää, että ne lajitellaan oikein ja pidetään erillään sekä toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus jätteistä ja jätehuollosta, ja viranomaisella on näitä tietoja koskeva saantioikeus. Tarkkailumääräykset on annettu toiminnan, päästöjen, jätteiden ja toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamiseksi viranomaiselle. Tarkkailu ja raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Viranomaisvalvontaa varten sekä onnettomuustilanteiden varalta tulee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella olla tarkat tiedot toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden ehkäisystä. Käyttämällä toimialan parasta mahdollista tekniikkaa, varmistetaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimointi ja laitoksen toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa. Terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen estämiseksi toiminnanharjoittajan on toiminnan loputtua tarvittaessa huolehdittava alueen siivoamisesta ja puhdistuksesta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettavan suunnitelman avulla viranomainen voi varmistua toiminnan lopettamiseen liittyvien toimenpiteiden riittävyydestä. Lupamääräysten tarkistaminen on perusteltua mm. toimintaaikojen ja tarkkailumääräysten riittävyyden arvioimiseksi uudelleen. Ks. Päätöksen voimassaolo. 3. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000). Ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

16 4. Päätöksen voimassaolo 5. Ympäristölupamaksu MURAUS-asetus (800/2010) Jätelaki (646/2011). Jäteasetus (179/2012). Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997). Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000). Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Lappeenrannan kaupungin hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan (hyväksytty ) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on 2810,50 euroa. Maksua on alennettu 4 :n kohdan 4.2 perusteella: Mikäli samalla lupapäätöksellä annetaan lupa kahdelle tai useammalle liitteessä mainitulle erilliselle toiminnalle, peritään toisesta toimintaan liittyvästä maksusta 50% pienempi maksu ja 5 :n kohdan 5.5 perusteella, hakemuksen kohteena olevan laitoksen tai toiminnan käytössä olevan varmennetun ympäristöasioiden hallintajärjestelmän tai muun vastaavan, perusteella käsittelymaksu voidaan määrätä 30 % 3 :n mukaista maksua pienemmäksi. 6. Vakuus Jätteen ammattimaiseen käsittelyyn ja varastointiin tulee toiminnanharjoittajan asettaa YSL 43a :n perusteella riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Parma Oy:n tulee asettaa :n hyväksyttävä vakuus jätebetonin käsittelyyn liittyvien toimintojen esimerkiksi jätehuollon ja tarkkailun järjestämiseksi.

17 Muutoksenhaku Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: 1. Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. 2. Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. 3. Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät. 4. Alueellinen ELY- keskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 5. Muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Päätöksen tiedoksianto Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Lappeenrannan tekniselle toimelle ja Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle.