Annettu julkipanon jälkeen Ympäristötarkastaja Haapajärven toimipiste

Transkriptio

1 Ymp.ltk Liite 1 Annettu julkipanon jälkeen Ympäristötarkastaja Haapajärven toimipiste ASIA Ympäristölupa jätteiden välivarastointiin ja käsittelyyn eläinsuojan biokaasulaitoksessa Haapajärven ammattiopiston koulutilalla Haapajärvellä. LUVAN HAKIJA Haapajärven ammattiopisto Erkkiläntie Haapajärvi yhteyshenkilö: Ilkka Heinonen LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee biokaasulaitoksessa käsiteltävän materiaalimäärän ja laadun muutoksia. Biokaasulaitoksessa on vuodesta 2008 käsitelty oman tilan lietettä ja kasviperäistä ainesta. Uusina materiaaleina tulevat olemaan tilan ulkopuolelta vastaanotettavat tai omassa toiminnassa syntyvät esteröintilaitteistosta syntyvä glyseroli, rypsistä puristettava tarpeeton rypsiöljy, paistossa käytetyt kasvirasvat, perunankuorimon kuorijätteet ja perunajätteet, ravintoloista, suurkeittiöistä ja grilleiltä peräisin olevat biojätteet (biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet) sekä hevosenlanta. Jäteraaka-aineita myös varastoidaan tarvittaessa ennen niiden käsittelyä biokaasulaitoksessa. Laitos sijaitsee Haapajärven kaupungin Haapajärven kylässä koulutilalla, jonka kiinteistörekisteritunnus on Tilan omistaa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Laitos sijaitsee Haapajärven keskustaajamassa Haapajärven koillisrantaan rajautuvalla kiinteistöllä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 m biokaasulaitoksen koillispuolella. Kartan perusteella alle 300 metrin etäisyydelle biokaasulaitoksesta sijoittuu tilan omien rakennusten ja peltojen lisäksi Haapajärven Ha-Sa Oy:n rakennuksia sekä neljä asuinrakennusta Valtakadun toisella puolella. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Haapajärven ammattiopiston ympäristölupahakemus on tullut vireille Haapajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (jona toimii Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 2 momentin 4) kohdan mukaisesti jätteen laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn on oltava ympäristölupa. 1

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 13 c) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristöluvan, kun kyseessä on jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai loppukäsittely, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään jätettä alle tonnia vuodessa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Suojelualueet, kaavoitus ja alueelle tehdyt selvitykset, luvat Reisjärven kunnan ympäristöpalveluiden lautakunta on myöntänyt Haapajärven ammattioppilaitoksen eläinsuojan toiminnan muutokselle ( 10) toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, joka koskee mm. biokaasulaitoksen rakentamista tilan lietteen ja kasviperäisen aineksen käsittelyyn. Biokaasulaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä tiedossa ole suojelu- tai muita rajoitteita. Toiminnot sijaitsevat asemakaava-alueella. Biokaasulaitos ja lietesäiliö sijaitsevat alueella (asemakaava ), jonka kaavamerkintä on M maa- ja metsätalousalue. Lietesäiliöstä noin kolmasosa sijaitsee kaavamerkintäalueella T teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Jäteraaka-aineiden varastointiin tarkoitettu rakennus sijaitsee alueella (rakennuskaava ), jonka kaavamerkintä on Y yleisten rakennustan korttelialue. Kuullut naapurikiinteistöt sekä 300 metrin säteeltä vakituiset ja vapaa-ajan asuinkiinteistöt RN:o Rinne Korkola Erkkilä Korkeamäki Kolmio Petäjistö Sahala Hinkuan voiman koskitila Erkkilänranta Lohela Untola Haapajärven jakokunta LAITOKSEN TOIMINTA JA RAAKA-AINEIDEN KÄYTTÖ Toiminnan kuvaus, laitteistot, kapasiteetti Haapajärven ammattiopiston koulutilalla on käytössä MEX 150C konttilaitos lietteen ja biomassan käsittelyssä. Laitteiston teoreettinen kapasiteetti on käsitellä m 3 lietettä/biomassaa vuodessa. Syötteistä saatava biokaasumäärä on noin 5-8 m 3 tunnissa, mikä vastaa MWh vuodessa. Laitoksesta on saatu biokaasua keskimäärin m 3 vuodessa. Biokaasu sisältää 62 % metaania ja 38 % hiilidioksidia. Kaasussa on 0,2 % rikkivetyä. Nestemäiset jäteraaka-aineet syötetään prosessiin navetasta tulevan lietelannan kokoojakaivon annosteluyhteen kautta joko pumppaamalla tai annostelemalla. 2

3 Kaivosta pumppu pumppaa lietelanta-jäteraaka-aineseoksen lämmönvaihtimen läpi biokaasureaktoriin. Kiinteät jäteraaka-aineet syötetään annostelemalla biokaasureaktoriin ohisyöttöyksikön kautta, jossa murskain silppuaa jätteen alle 10 x 10 mm palakokoon. Biokaasureaktorin hapettomassa tilassa mikrobitoiminnan seurauksena syötetyistä raaka-aineista muodostuu biokaasua. Reaktori on tilavuudeltaan 125 m 3. Syötteiden mädätys tapahtuu mesofiilisessa prosessissa 38 asteen lämpötilassa 3 viikkoa. Prosessin aikana tuhoutuvat myös mahdolliset taudinaiheuttajabakteerit sekä erilaiset rikkakasvit. Biokaasureaktorin toiminta on mahdollisuus nostaa tarvittaessa termofiiliseen eli 55 asteen lämpötilaan. Käsitelty lietemassa poistuu prosessista ylivaluntana tilavuudeltaan 350 m 3 jälkimädätysaltaaseen, jossa lietteen viipymä on noin 2 kk. Kaasu varastoidaan jälkimädätysaltaan yläpuolella olevaan maanpäälliseen puolipallon muotoiseen tilaan. Käsiteltävän biokaasun myrkyllinen rikkivety saadaan pelkistymään kaasuvaraston puulattiaan ja sahanpuruun syöttämällä kaasun joukkoon pieni määrä ilmaa. Puulattian ja lattian päällä olevan puupurun joukossa olevat bakteerit pelkistävät valtaosan rikistä, jolloin biokaasun normaali rikkivetypitoisuus ppm saadaan laskemaan alle 100 ppm:ään. Käsittelyjäännös johdetaan reaktorista lämmönvaihtimen läpi jälkimädätysaltaaseen ja sieltä pumpataan katettuun lietesäiliöön, jonka tilavuus on m 3. Toiminnan muutos Biokaasulaitokselta tuleva metaani käytetään pääosin (95 %) tilan rakennusten ja biokaasulaitoksen lämmitykseen polttamalla kaasu teknisen tilan kaasukattilassa. Kattilan hyötysuhde on 90 %. Se on termostaattiohjattu ja käy automaattisesti. Kattilan maksimiteho on 60 kw. Noin 5 % kaasusta puhdistetaan ja paineistetaan ajoneuvokaasuksi. Biokaasua on mahdollista hyödyntää lähiaikoina myös sähköntuotannossa, kun laitoksen yhteyteen ollaan rakentamassa hakkeella ja erilaisilla biopolttoaineilla toimivaa kaasugeneraattoria. Valmistuvan laitoksen generaattorin sähköteho on alle 50 kva. Uuden toiminnan ei arvioida lupahakemuksessa juurikaan tuovan näkyviä tai vaikuttavia muutoksia nykyiseen biokaasutoimintaan. Biokaasulaitoksessa tullaan toiminnan muutoksen jälkeen käsitellään oman tilan lietteen (1 800 m 3 /vuosi) ja kasviperäisen aineksen (jäteluokka ) (rehujätteen, noin 30 kpl/vuosi) lisäksi oman tilan hevosenlantaa (50 m 3 /vuosi). Alla lueteltuja tilan ulkopuolelta vastaanotettavia tai omassa toiminnassa syntyviä jäteraaka-aineita tullaan käsittelemään biokaasulaitoksessa yhteensä 200 m 3 vuodessa (suluissa jäteluettelon mukainen luokka): lähikuntien ravintoloista, suurkeittiöistä ja grilleiltä peräisin olevat käytetyt paistorasvat ( ), koulutilan ja lähialueen viljelijöiden rypsistä koulutilalla puristettava tarpeeton rypsiöljy ( tai ), 3

4 lähialueen perunankuorimosta vastaanotettava perunankuorijäte ( ) ja kokonaiset perunat ( ), mahdollisesti myös tilan ulkopuolelta lähialueen esteröintilaitteistoista syntyvä glyseroli ( ), mahdollisesti oman koulun keittiön ja muiden lähialueen laitoskeittiöiden biojäte ( , biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet) ja tilan ulkopuolelta lähialueen talleilta vastaanotettava hevosenlanta ( ). Laitoksen toiminta-aika Ensisijainen toiminnan muutoksen tarkoitus on kaasuntuotannon tehostaminen käytetyillä paistorasvoilla. Toiminnan muutos lisää biokaasulaitoksessa käsiteltävien syötteiden kokonaismäärää noin 10 %. Varastointimäärät ovat hakemuksen mukaan: glyseroli enintään 10 m 3 rypsiöljyt ja käytetyt paistorasvat enintään 10 m 3 biojäte enintään 3 m 3 perunankuorijäte ja kokonainen ruoaksi kelpaamaton peruna enintään 10 m 3. Biokaasulaitos toimii jatkuvatoimisesti, läpi vuoden automaatio-ohjauksessa. Varastointi Jäteraaka-aineita on hakemuksen mukaan mahdollisesti varastoitava kuukausia riippuen tuodun erän suuruudesta, koska biokaasulaitokseen voidaan sijoittaa muuta jätettä vain orgaanisen kuormituksen asettamissa rajoissa. Suunniteltu varastointipaikka on koulutilan betonilattiainen halli. Jäteraaka-aineet varastoidaan suljetuissa astioissa varastossa, auringolta suojattuna. Astioista laitetaan 1-3 m 3 jätettä viikossa biokaasulaitokseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Melu ja tärinä Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu häiritsevää melua tai tärinää lähimmälle asutukselle. Laitoksessa syntyy ääntä kaasugeneraattorista, mutta ääni on verrattavissa auton moottorin ääneen. Päästöt ilmaan ovat hakemuksen mukaan vähäiset normaalin toiminnan aikana. Laitoksen rikkivetypitoisuus on saatu alle 100 ppm raakakaasussa. Saatu tulos on hyvällä tasolla. Biokaasua poltettaessa syntyy pakokaasuina hiilidioksidia, vesihöyryä ja rikkivetypitoisuudesta riippuen vähäinen määrä rikkidioksidia. Vesi Vettä käytetään laitoksen huuhteluun ja pesuun noin litraa vuodessa. Vesi ostetaan Haapajärven Vesi Oy:ltä. Pesuvedet menevät kaivoon, josta jätevesi pumpataan reaktorin lietteen joukkoon. Biokaasulaitos ei tarvitse viemäröintiä. Prosessi on suljettu. 4

5 Vesistö, maaperä ja pohjavesi Biokaasulaitoksen toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu päästöjä vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Laitoksella on suljettu kierto. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. Syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen sekä edelleen toimittaminen Prosessissa syntyvä käsittelyjäännös hyödynnetään oppilaitoksen pelloilla lannoitteena. Muut mahdolliset jätteet, kuten jätepaaleista irrotettava suojamuovi sekä laitteiston koneistojen voiteluöljyt lajitellaan annettujen jäteohjeiden mukaisesti ja toimitetaan niille osoitettuun paikkaan. Selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisestä omassa toiminnassa Hakemuksen mukaan laitoksen nykyinen toiminta ei ole aiheuttanut jätekuormitusta. Uuden luvan myötä jäteraaka-aineen sisältämä energia käytetään energiantuotantoon ja toiminta auttaa yhteiskuntaa pienentämällä kaatopaikkojen jätekuormitusta. Tulevaisuudessa hyödynnetään ainakin oman oppilaitoksen keittiön biojäte biokaasuprosessissa. Liikenne Raskas liikenne tulee muutoksen myötä lisääntymään nykyisestä noin ajokerralla vuodessa. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan tilan pelloille ajettavan lietteen hajuhaitat vähenevät, kun liete käsitellään biokaasulaitoksessa. Tämän johdosta lietteen levitys on mahdollista myös asutuksen lähistöllä sijaitseville peltolohkoille. Biokaasulaitoksessa käsitelty liete on pelloilla parempaa lannoitetta, koska lietteen sisältämä typpi on muuttunut kasveille käyttökelpoiseen, liukoiseen muotoon. Käsiteltävät jätteet hajoavat lähes kokonaan biokaasulaitoksessa ja mahdolliset taudinaiheuttajat poistuvat käsittelyjäännöksestä. Jäteraaka-aineen tarvitessa sille järjestetään hygienisointikäsittely. Tilalla muiden saastuttavampien polttoaineiden käyttö vähenee, kun syntyvällä biokaasulla korvataan fossiilisia polttoaineita. Laitoksen toiminnan ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Erityisiä ympäristöriskejä ei lupahakemuksen mukaan arvioida olevan. Riskien ja onnettomuuksien välttämiseksi käytetään hyväksi havaittuja työtapoja ja noudatetaan tiukasti työsuojeluohjeita. Häiriötilanteita voi syntyä jäteraaka-aineen liikuttelun ja annostelun aikana. Nestemäisen jätteen syöttöpaikalla on purkuränni mahdollisten valumien hallitsemiseksi. Syöttöpisteelle on mietinnässä mahdollisesti kaukalon tekeminen tai 5

6 muu jätteen syöttömenetelmä. Kiinteän jätteen syöttöpaikalla on betonikaukalo omalla keräyskaivolla, jonne mahdollinen murskaimen välistä vuotava aine kerääntyy. Keräyskaivosta aine pumpataan reaktoriin. Jäteraaka-aineiden varastohallissa on betonilattia ja hallissa ei ole viemäröintiä. Laitoksen toiminta on automatisoitu ja häiriön sattuessa toiminta pysähtyy ilman erillisiä haittavaikutuksia. Raaka-aine ja kaasu pysyvät häiriön sattuessakin suljetussa tilassa. Lietekaivon pitäminen mahdollisimman tyhjänä antaa syntyville vioille korjausaikaa noin 4 vuorokautta. Lietelanta voidaan ohjata tarvittaessa suoraan loppusijoitusaltaaseen ohi biokaasulaitoksen. Biokaasu voidaan tarvittaessa polttaa polttimella, mikäli kaasua ei voida käyttää energiantuotantoon. Häiriöiden sattuessa, laitos saatetaan normaaliin tilaan mahdollisimman nopeasti. Mahdollinen ylijäämäkaasu poltetaan varajärjestelmällä, mikäli varastoon ei mahdu. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta Parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovelletaan julkaisun Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä mukaisesti. Laitoksen toiminnassa käytetään hyväksi havaittuja, toimivia ja turvallisia toimintatapoja. Biokaasulaitoksen toiminta on kehittynyt vuosien varrella hyväksi toimintaympäristöksi. Biokaasulaitoksessa on pystytty hyödyntämään esimerkiksi maatiloilla syntynyttä ylijäämärehua sekä on pystytty käyttämään erilaisia säilytyksessä pilaantuneita rehueriä. Laitos tuottaa uusiutuvaa pienipäästöistä energiaa, jolla voidaan korvata saasteita tuottavia energiamuotoja. Biokaasulaitoksessa talteen otettu biokaasu pienentää ilmastokuormitusta estämällä metaanin päätymistä ilmakehään. Biokaasun poltossa syntyvä hiilidioksidi on huomattavasti pienempi haitta ilmakehälle. Ajoneuvokaasuksi tuotettu biokaasu pienentää esimerkiksi bensiinin ja muiden fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Biokaasulaitokselle vastaanotettavien jätteiden lajista, alkuperästä, varastointimääristä sekä prosessiin syötettävistä määristä ja ajankohdista pidetään kirjaa. Hakemuksen mukaan laitosta tarkkaillaan päivittäin seuraamalla toimiiko lietteen syöttö biokaasulaitokseen, onko laitokseen pumpattavan ja laitoksesta lähtevän lietteen määrät lähes samat ja toimivatko kaasun poltto ja paineistus häiriöttä. Lietteen määrää tarkkaillaan lietteen kokoojakaivosta navetan vierestä, sekä poistuvan lietteen loppualtaasta ja reaktorin sisältä näkölasin kautta. Kiinteän jätteen murskaimen toimintaa ja palakokoa tarkkaillaan. Rikkivedyn poistoon tarkoitettua ilmansyöttöä tarkkaillaan viikoittain, tarkastamalla ilmapumpun toiminta sekä mittaamalla mittarilla kaasun rikkivetypitoisuus. Kattilasäätöjä tarkkaillaan kuukausittain, että poltto olisi mahdollisimman tehokasta. Tarkkailusta vastaa laitoksen käyttövastuuseen nimetty henkilö. Puolivuosittain biokaasulaitos käydään tarkemmin läpi ja etsitään mahdollisia vuotokohtia kaasumittarilla sekä muita vikakohtia. 6

7 Käsittelyjäännöksestä otetaan näytteitä ja lietettä levitetään pelloille analyysitulosten mukaisesti. Selvitys hakijan käytössä olevasta alan asiantuntemuksesta Hakemuksen mukaan koulutilalla on tehty tutkimustoimintaa biokaasulaitoksella vuodesta 2009, tänä aikana on jo muodostunut kuva mikä toimii ja mikä ei. mm. biokaasualan kirjallisuutta käytetään tietolähteenä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty mm. tiedoilla käsiteltävien jätteiden laadusta, keräilystä ja kuljetuksesta, tilan tämän hetken eläinmäärästä, jätteiden jäteluettelon mukaisesta luokituksesta, luvan hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta, kiinteän jätteen murskaimen toiminnasta, jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmalla, jätelajien varastointimääristä, mahdollisten varastointivuotojen hallinnasta, syötteiden purku- ja kuormausalueiden tiiveydestä. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Haapajärven kaupungintalolla Ppky Selänteen ilmoitustaululla , jolloin asiakirjat on pidetty nähtävillä Haapajärven kaupungintalolla Ppky Selänteen toimistosihteerin huoneessa. Kuulemiskirjeet on lähetetty naapurikiinteistöille sekä 300 metrin säteellä sijaitseville vakituisille ja vapaa-ajan asuinkiinteistöille. Lisäksi hakemusasiakirjojen nähtävilläolosta kuulutettiin Maaselkä-lehdessä Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Tarkastukset ja neuvottelut PÄÄTÖS Ympäristölupapäätös Hakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus on pidetty Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta myöntää luvan Haapajärven ammattiopistolle jätteiden välivarastointiin ja käsittelyyn eläinsuojan biokaasulaitoksessa Haapajärven ammattiopiston koulutilalla Haapajärvellä, RN:o Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. TOIMINNASSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA LUPAMÄÄRÄYKSIÄ: 1. Biokaasulaitoksessa saa käsitellä tilan omassa tuotannossa muodostuvaa lantaa ja kasviperäistä jätettä. Lisäksi seuraavia jäteraaka-aineita voidaan ottaa 7

8 vastaan myös tilan ulkopuolelta ja käsitellä yhteensä enintään 200 m 3 vuodessa: hevosenlantaa; esteröintilaitteistosta syntyvää glyserolia; rypsin puristamisessa muodostuvaa rypsiöljyä; ravintoloissa, suurkeittiöissä, grilleillä paistossa käytettyjä kasvirasvoja; perunankuorijätettä ja kokonaista perunaa; erilliskerättyä laitoskeittiöissä muodostunutta biojätettä (biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet). Toiminnanharjoittajan on selvitettävä mahdollisen laitoshyväksynnän ja prosessin hyväksynnän tarve käsittelymenetelmille ja lopputuotteiden käytölle asianosaiselta viranomaiselta ennen jäteraaka-aineiden vastaanottamista. PERUSTELUT: Lupamääräys perustuu ympäristönsuojelulain 45 :ään, jonka mukaan jätteen käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaiseen jätteen käsittelyyn. Vastaanotettavien jätteiden yhteismäärä on hakijan esityksen mukainen. Tarvittaessa laitoshyväksynnästä, hygienisoinnin tasosta ja tavasta sekä lopputuotteiden käyttövaihtoehdoista määrää toinen viranomainen joten ympäristöluvassa ei ole määrätty asiasta tarkemmin. (Lupamääräys 1) Jäteraaka-aineiden vastaanotto, varastointi ja käsittely 2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotettavien jäteraaka-aineiden laadusta ennen niiden syöttämistä biokaasulaitokseen. Jäteraaka-aineiden on oltava laitokselle tuotaessa tasalaatuisia, riittävän hienojakoisia ja prosessiin hyvin soveltuvia, tai jäteraaka-aineet on hienonnettava murskaimessa siten, että edellä mainitut vaatimukset täyttyvät. Vastaanotettavat jäteraaka-aineet eivät saa sisältää sellaisia haitallisia aineita tai epäpuhtauksia, jotka haittaavat biokaasun muodostusta, vaikeuttavat lopputuotteen hyödyntämistä tai prosessin toimintaa tai edellyttävät muuta esikäsittelyä kuin laitoksessa tapahtuvaa murskausta. Vastaanotettavat kuormat on tarkastettava kuormaa vastaanotettaessa. Prosessiin soveltumattomat jäte-erät on palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava paikkaan, joka on hyväksytty ko. jätteen vastaanottoon. Lannoitekäyttöön soveltumaton käsittelyjäännös on vastaavasti toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai sijoitettavaksi. PERUSTELUT: Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen laadusta. Jos prosessiin syötettävät jäteraaka-aineet eivät ole koostumukseltaan tasalaatuisia tai riittävän hienojakoisia soveltuakseen prosessiin sellaisenaan, ne on hienonnettava murskaimessa. Erityisesti prosessiongelmia saattaisi tulla biojätteestä, jos sen joukossa on epäpuhtautena hajoamattomia komponentteja. (Lupamääräys 2) 3. Biokaasulaitoksen rakenteiden, laitteiden ja käytön tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse vuotoja ympäristöön. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Mahdolliset valumat ja roiskeet on siivottava viivytyksettä. Vahinkotapauksissa valumat tulee olla kerättävissä talteen mahdollisimman tarkoin. 8

9 Päästöt ilmaan 4. Biokaasulaitoksessa käsiteltävät jäteraaka-aineet tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen tai ne on varastoitava kannella suljettavissa tiiviissä astioissa asianmukaisella tavalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Jäteraaka-aineiden vastaanotto tulee järjestää siten, että aineet voidaan ohjata välittömästi niille osoitettuihin paikkoihin. Jäteraaka-ainevarastoa on purettava aina vanhimmasta päästä. PERUSTELUT: Pitämällä laitosalue siistinä ennaltaehkäistään hajuhaittojen muodostumista ja haittaeläinten alueelle kerääntymistä. Jäteraaka-aineiden asianmukaisella kuljetuksella, vastaanotolla, varastoinnilla ja esikäsittelyllä estetään toiminnasta aiheutuva epäsiisteys, haju- tai terveyshaitta ja maaperän tai pohjaveden pilaantumishaitta sekä muu ympäristöhaitta. (Lupamääräykset 3 ja 4) 5. Biokaasulaitosta on käytettävä siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Laitoksesta ei saa aiheutua ympäristölle toistuvia hajuhaittoja. PERUSTELUT: Jäteraaka-aineiden käytön mahdollisten hajuhaittojen ehkäisemiseksi on huolehdittava, ettei hajusta aiheudu naapuruussuhdelain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (Lupamääräys 5) Lopputuotteiden käsittely ja varastointi 6. Muodostunut biokaasu tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti. Poikkeus- tai häiriötilanteissa biokaasu tulee polttaa joko soihtupolttimessa tai muulla varajärjestelmällä. PERUSTELUT: Biokaasun sisältämä metaani on voimakas kasvihuonekaasu, minkä vuoksi sitä ei tule päästää ulkoilmaan. Biokaasun vaihtoehtoinen käsittely soihdussa tai muulla varajärjestelmällä on tarpeen myös hajuhaittojen minimoimiseksi. (Lupamääräys 6) 7. Käsittelyjäännöksen varastointitilavuutta on oltava tilan eläinsuojan toiminnan tuottaman lietelannan ja vesien vaatiman tilavuuden lisäksi biokaasuprosessiin syötettävien jäteraaka-aineiden määrän vaatiman tilavuuden verran. 8. Käsittelyjäännös tulee hyödyntää ensisijaisesti peltolannoitteena. Käsittelyjäännöksen mahdollinen vaikutus tarvittavaan peltopinta-alaan on huomioitava. Käsittelyjäännöksen levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, käsittelyjäännöksen typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Tarvittaessa on otettava huomioon myös mahdollisen muun viranomaisen antamat määräykset. 9

10 Jätteet ja jätehuolto PERUSTELUT: Lietelannan ja eläinsuojan muiden vesien vaatimien varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Asetuksen 4 :n mukaan lietelannan varastointitilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Tarvittavassa varastointitilavuudessa tulee huomioida biokaasuprosessiin syötettävien jäteraaka-aineiden vaatima tilavuus. Käsittelyjäännöksen levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Lannan levittämistä koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Oikea-aikaisella käsittelyllä ehkäistään levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista sekä vesistöjen rehevöitymistä lisääviä ravinnehuuhtoumia. (Lupamääräykset 7 ja 8) 9. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia kunnallisia jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle tai naapureille. 10. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava erikseen sekä toimitettava ne hyödynnettäviksi asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. 11. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt ym.) on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. Jätteiden määristä ja toimituspaikoista on pidettävä kirjaa. PERUSTELUT: Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi sekä jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja edelleen käsiteltäväksi toimittamisen varmistamiseksi. Jätteen haltija on jätelain 28 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. (Lupamääräykset 9-11) Melu 12. Toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää lähimpien asuintalojen piha-alueella melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. PERUSTELUT: Melutasoa koskevat määräykset on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (933/1992). (Lupamääräys 12) Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 10

11 13. Biokaasulaitoksen häiriötilanteista tai muista poikkeavista tapahtumista tai onnettomuuksista, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tulee ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle ja ryhtyä heti asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi tai tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. PERUSTELUT: Toiminnan poikkeustilanteista on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaisille, jotta ne voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Häiriö- ja poikkeustilanteita voivat olla mm. vahinko- ja onnettomuustilanteet, esim. tulipalot tai tuotantohäiriöt, joista syntyy laadultaan tai määrältään epätavallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, tai jätteitä. Näistä tilanteista tiedottaminen edesauttaa viranomaisia arvioimaan mahdollisia ympäristövaikutuksia ja toimenpiteitä. Häiriötilanteet, niiden syyt ja vaikutukset tulee kirjata muistiin myös raportointia ajatellen. (Lupamääräys 13) Kirjanpito, tarkkailu ja raportointi 14. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti valvontaviranomaiselle. PERUSTELUT: Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen hoito ja kunnossapito. Vastuuhenkilön on tunnettava laitoksen toiminnot, laitosta koskeva ympäristölainsäädäntö ja määräykset. Vastuuhenkilön on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä ympäristöhaittojen poistamisesta. (Lupamääräys 14) 15. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa. Suunnitelmaan on sisällytettävä tarpeelliset tiedot jätehuollon seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi. Jos käsiteltävän jätteen laatu tai määrä taikka käsittelyn järjestelyt muuttuvat, toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava suunnitelmaa ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. 16. Toiminnanharjoittajan tulee pitää laitokselle vastaanotetuista ja käsitellyistä jätteistä aikajärjestyksen mukaista kirjaa. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot (Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012, 22 ): jäteraaka-aineiden määrät jäteluettelon mukainen jäteraaka-aineen nimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jäteraaka-aineen ominaisuuksista ja koostumuksesta muualta käsiteltäväksi tuodun jäteraaka-aineen edellisen haltijan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot jäteraaka-aineen käsittelytapa ja käsittelytoimen luokitus valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 1 tai 2 mukaisesti 11

12 jäteraaka-aineiden käsittelyssä syntyvän jätteen (myös käsittelyjäännös) määristä, jäteluettelon mukainen jätenimike, kuvaus jätelajista, olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksista, mahdollisen vaarallisen jätteen vaaraominaisuuksista (valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 3 mukaisesti) toimitettaessa jäte muualle käsiteltäväksi jätteen vastaanottajan ja kuljettajan yhteystiedot ja jätteen käsittelytapa. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. 17. Vuosittain helmikuun loppuun mennessä on valvontaviranomaiselle toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenvetoraportti biokaasulaitoksen toiminnasta ja toiminnassa muodostuneista päästöistä. Vuosiyhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: tuotetun biokaasun määrä ja käyttötapa tiedot vastaanotettujen jäteraaka-aineiden laadusta, määrästä, alkuperästä ja käsittelystä tiedot toiminnassa syntyvien jätteiden ja käsittelyjäännöksen määristä ja laadusta sekä toimituspaikoista ja kuljetustavoista tiedot varastossa olevista jäteraaka-aineista ja jätteistä vuoden lopussa vuoden aikana toteutetuista muutoksista laitoksen toiminnassa tiedot soihtupolton tai muun varajärjestelmän käyttöajasta selvitys häiriö- ja poikkeustilanteista (syy, kesto, päästö) ja toimenpiteistä niiden johdosta PERUSTELUT: Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Jätelain 118 :ssa määrätään ympäristölupavelvollisille toimijoille jätekirjanpitovelvollisuus. Jätteen käsittelijän kirjanpitoon sisällytettävistä tiedoista säädetään jäteasetuksen 22 :ssa. Raportointia koskevalla lupamääräyksellä pyritään siihen, että toiminnanharjoittaja on selvillä laitoksen toiminnasta ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista. Valvontaviranomainen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten ja arvioidakseen tarvitaanko lisätoimia ympäristön tai lähialueen asukkaiden terveyden suojelemiseksi tai ympäristön laadun varmistamiseksi. (Lupamääräykset 15-17) Paras käyttökelpoinen tekniikka 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä (BAT) ja varautua sen käyttöönottoon soveltuvin osin. PERUSTELUT: Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaamisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen. Toiminnanharjoittajan on varauduttava uuden tekniikan 12

13 käyttöönottoon, mikäli päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 18) 13

14 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 19. Toiminnan laajentamisesta tai muista olennaisista muutoksista taikka toiminnan lopettamisesta on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen niiden toteuttamista, tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Jos toiminta alueella kokonaan päättyy, toiminnanharjoittajan on laadittava erillinen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten maaperän puhtaudesta ja varastossa olevien jätteiden toimittamisesta käsittelyyn tai hyödynnettäväksi yms. Alueella on pidettävä lopputarkastus, jossa todetaan, että velvoitteet on hoidettu. PERUSTELUT: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutusta olemassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa, hakea kokonaan uutta lupaa tai antaa valvonnallisia ohjeita ja määräyksiä. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Alueen käytöstä luopuminen, viimeistelytyöt ja seuranta voidaan toteuttaa hallitusti vain erillisen suunnitelman perusteella. Puhdistustoimien jälkeen tehtävällä tarkastuksella varmistetaan, että alue on riittävästi puhdistettu, jotta siitä ei aiheudu myöhemmin haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Lupamääräys 19) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristölautakunta katsoo, että Haapajärven ammattiopiston toiminta välivarastoida ja käsitellä jätettä eläinsuojan biokaasulaitoksessa tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät jätteiden käsittelyyn, ilmansuojeluun, melun torjuntaan, jätehuoltoon sekä maaperään ja vesistöön mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne ja lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta esimerkiksi melun tai pölyn muodossa. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristölautakunta katsoi, että Haapajärven ammattiopiston koulutilan ympäristölupaa jätteiden välivarastointiin ja käsittelyyn eläinsuojan biokaasulaitoksessa voitiin hakea erikseen, koska hakemuksen johdosta ei ollut tarpeen muuttaa koulutilan eläinsuojan ympäristölupaa. Lupamääräyksissä 8 ja 9 on määrätty ottamaan huomioon käsittelyjäännöksen tarvitsema säiliötilavuus ja levitysala. Lupamääräyksessä 2 on määrätty käsittelyjäännöksen käytön hyväksynnän 14

15 tarpeen selvittämisestä, jotta käsittelyjäännöstä voidaan ongelmitta käyttää edelleen tilan pelloilla lannoitteena. Toiminnanharjoittajaa ei vaadittu asettamaan ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaista jätteenkäsittelytoiminnalta vaadittavaa vakuutta, koska kyseessä oleva toiminta on maatilakokoluokan biokaasulaitos ts. toiminta on pienimuotoista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos lupavelvollinen toiminta oleellisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös saa lainvoiman. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus kunnan ympäristölupaviranomaiselle mennessä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Ympäristönsuojelulain 56 mukaisesti toiminnanharjoittajan tulee noudattaa mahdollisella asetuksella myöhemmin annettavia, tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2-5, 7-8, 12, 21-23, 28, 31, 35-38, 41-43, 43 a, 45, 46, 52-58, 62, 76, 81, 83, 90, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 12, 16-19, 19 a, 23, 30 ja 37 Jätelaki (646/2011) 5-6, 8, 12-17, 20, 28-29, 72-73, ja 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 10-13, 20, 22, 25 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallituksen hyväksymä ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MAKSU Päätös annetaan julkipanon jälkeen Julkipano on Päätöksen katsotaan tulevan asianosaisten tietoon antamispäivänä. Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä Haapajärven kaupungintalolla Ppky Selänteen ilmoitustaululla sekä julkaisemalla kuulutus Maaselkä-lehdessä. Päätös lähetetään hakijalle sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Hakemusvaiheessa kuulluille lähetään päätöksen antamisesta tiedoksiannot. Tämän päätöksen käsittelystä peritään Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 2009 mukaisesti (biokaasulaitos). 15

16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitusoikeus on sillä, jonka etua ja oikeutta lupa koskee sekä ELY-keskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusosoitus on tämän päätöksen lopussa. 16

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen: Valitusoikeus: Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunnalle. Valitusoikeus on - asianosaisella - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - ELY-keskuksella ja vaikutusalueen edellä mainitun muun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Valitusaika: Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä: Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero päätös, johon haetaan muutosta, miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi. muutosvaatimuksen perusteet ja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aiemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valtuutus: Osoite: Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristölautakunta Reisjärventie 8, REISJÄRVI Oikeudenkäyntimaksu: Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu, ellei toisin määrätä. 17

18 18