Yhteyshenkilö: Paula Puotiniemi, puh , fax (09) ,

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Polttoaineiden jakeluaseman ympäristölupa / ST1 Oy 509/ /2012 YMPLTK Asia St1 Oy on toimittanut ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen, joka koskee osoitteessa Huoltorinne 8, Vääksy toimivaa polttonesteiden jakeluasemaa. Hakija St1 Oy Purotie Helsinki Yhteyshenkilö: Paula Puotiniemi, puh , fax (09) , etunimi.sukunimi@st1.fi Luvan hakemisen peruste ja toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristönsuojelulain 28 ja 30 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohta 5a. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Asikkalan kunnan ympäristölautakunta. Asian vireilletulo Hakemus on saapunut Hakemusta on ympäristönsuojelusihteerin pyynnöstä täydennetty , jolloin annetulla hakemuksen täydennyksellä esitettiin parannuksia pohjavesisuojaukseen. Toimintaa koskevat luvat ja muut viranomaispäätökset Jakeluasemalla on ympäristölupamenettelylain mukainen toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, jonka on myöntänyt Asikkalan kunnan ympäristölautakunta Hämeen ympäristökeskus teki päätöksen pohjaveden tarkkailuvelvoitteesta (039Y , YLO/val/20A/02). Lupavelvollinen (Esso Vääksy) teki Hämeen ympäristökeskukselle rekisteröinti-ilmoituksen jakeluasemasta ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Hämeen ympäristökeskus siirsi ympäristönsuojelulain mukaisen lupatarveharkinnan Esso Vääksyn osalta Asikkalan kunnan ympäristölautakunnalle. Ympäristölautakunta päätti velvoittaa St1 Oy:n hake-

2 maan ympäristölupaa kyseiselle polttonesteiden jakeluasemalle. Toiminnan sijaintialue ja sen ympäristö Toiminta sijaitsee Asikkalan Vääksyssä Lahdentien (valtatie 24) varrella osoitteessa Huoltorinne 8, Vääksy (tila Huoltomäki, RN:o 6:219). Alueella on osittain voimassa Anian harjun ra ken nus kaava (vahv / 122 ), jossa alueen käyt tötar koitus on osoitettu mootto riajoneuvojen huoltoase ma-alu eeksi (LM), sekä osit tain voimassa VT24 liikennealueen ase ma kaava (vahv / 64 ) jossa alu een käyttötarkoitus on osoi tettu kauttakul ku- ja sisään tulotiealueeksi suoja- ja näkymäaluei neen (LT). Hake muksen kiin teistö sijaitsee kaavakorttelissa 95 jossa toimii myös useampi liike yritys (kaavamer kinnälla AL II / e = 0,4). Alueella on myös voimassa oikeus vaikuttei nen Vääksyn osayleis kaava (vahv ), jossa alue on koko naisuudessaan merkitty palve lujen- ja hallinnon alueeksi (P). Lisäksi alue on voimassa ole vassa maakun takaavassa kokonai suutena osoitettu keskustatoimin tojen alueeksi (C). Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 30m päässä jakeluasemasta kohteen länsipuolella. Ympäröivät alueet ovat joko tiealuetta tai luonnontilassa olevaa aluetta. Pohjoispuolella kiinteistö rajoittuu yleiseen tiealueeseen (valtatie 24), itäpuolella St1 Oy:n omistamaan liikennealueena olevaan tilaan, etelä- ja länsipuolella asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin. Lähialueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Jakeluasema sijaitsee I-luokan tärkeällä pohjavesialueella pohjaveden muo dostumisalu eella. Kaikki jakeluasematoiminta ja liikenne tapahtuu asfal toidulla alu eel la. GTK on tehnyt Anianpellon pohjavesialueen geologisen rakenteen selvi tyksen Anian pellon alueella ( ). Selvityksen mukaan huoltoaseman alu een val litse vana maalaji na on hiekka. Pohjaveden pin nantaso on metriä. Kallio on suh teelli sen lä hellä maanpintaa ja tämän vuoksi myös poh jave siesiin tymä alueella on alle vii si metriä. Pohja ve den pinnan ylä puolisen irtomaaker roksen paksuus on täl lä alu eella yleises ti noin 5 15 met riä. Selvityk sessä ei ha vaittu kal liokynnyksiä, jot ka oli sivat erotta neet huolto aseman alu een pohjaveden muusta Anianpel lon poh javesiesiin tymästä. GTK:n selvitystä tarkentavat huoltoasemakiinteistöllä tehdyt tarkemmat mittaus tu lok set. Kiin teistön alueella maaperä on pinnan täytemaa kerroksen ja ohuen silt ti ker roksen alla hiekkais ta moreenia tai hei kosti lajit tunutta hiek kaa (Insinöö ri toi misto Paavo Ris tola Oy 2001). Hake muk sen mukaan maaperän laa tu on täyttö kerroksia, jonka alla on (tontin poh jois osassa) 1 m paksuinen tiivis silttikerros, jonka al la maa perä on moree nia. Osalla kiinteis töä maaperän laatu on hiekkaa ja so raa. Pohjaveden pinnankorkeus on jakeluaseman kohdalla olevassa poh javeden tarkkai lu put kessa 6 7 met riä maanpinnasta.

3 Jakeluaseman kohdalla on tehty pohjaveden tarkkailua vuodesta 2001 alkaen. Tulok sissa ei ole ollut havaintoja mahdolli sesta pilaantuneisuudesta. Seuran nassa on tark kailtu öljyhiilive tyjen (C5 C10), MTBE:n, TAME:n, bentsee nin, ksyleenin ja etyyli bent seenin pitoisuudet. Näytteissä on eri vuosina havaittu MTBE:tä ja öljyhiilive tyjä. Öljyhiilivetyjä ei ole vuo den 2009 jäl keen esiintynyt määritysraja-arvon ylittävinä pitoi suuksi na. Vuon na 2012 MTBE:n pitoisuus oli 2,3 mik rogrammaa/litra. Enimmil lään MTBE:tä on ha vaittu vuon na 2004, jolloin pi toisuus oli 51,1 mik ro grammaa/litra. Tämä ylitti hie man makuaisti muksen ra ja-arvon, joka on noin 40 mikro gram maa/litra. Lähin vedenottamo (Anianpelto) sijaitsee noin 700 m etäisyydellä. Ve denottamo on suljettu veden tet rakloorieteenipitoisuuden vuoksi vuonna 2001, eikä ve denotta moa ole sen jälkeen käytetty. Ennen sul kemista ot ta molta pum pattiin vettä keski mää rin 170 m3/d. Vedenotta molle vir taava pohja vesi muodos tuu pääasias sa Hympy länmäen ja Anianhar jun aluel la. (Paavo Risto la, , raportti 20457) St1 Oy:n näkemyksen mukaan huomattavaa lupaharkinnan kannalta on, et tä ve denot tamo ei ole enää käytössä, vaan se on suljettu veden tetrakloori etyleeni- ja klori dipi toisuuden vuoksi vuonna 2001, eikä pohjavettä enää hyö dynnetä. Lähim mät toimin nassa olevat vedenottamot si jait sevat ko ko naan eri poh ja vesi alueilla, jotka sijait sevat usei den ki lo metrein etäisyy dellä koh teesta. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueella kohti pohjoista ja poh joiskoillista (GTK:n sel vitys ), joten on mahdollista, että pohjavesi virtaa aseman alu eelta kohti Anian pellon ve denottamoa. Anianpellon pohjavesialueella ei ole vahvistettuja suoja-alueita. Pohjave den suo jelu suunni telmassa Anianpellon vedenottamolle on esitetty ohjeelli nen suo ja-alue, jo ka vas taa suurinta mahdollista va luma-aluetta. Ja keluase ma sijait see ky sei sellä suoja-alu eella. Toiminnan kuvaus Kiinteistöllä sijaitsee huoltoasemarakennus sekä yhdistetty polt tones teen jakelu alue ja täyttö paikka. Rakennuksessa toimii myymälä-kahvila ja pesuhalli sekä huolto halli, jonka toiminta on vuokrattu huoltoihin erikoistuneelle yritykselle. Osa jakelumitta reista ja automaatti ovat toi minnassa 24 h /vrk. Poltto nesteen ja ke lua harjoi tetaan voi massa olevien sään nösten mu kaisesti. Laitteistot ja rakenteet Polttonesteen varastointia ja jakelua varten asemalla on kolme 2-vaippaista maan alaista säi liötä, joiden tilavuudet ovat 2 kpl 30 m 3 ja 1 kpl 20 m 3. Toi nen 30 m 3 säiliöistä on jaet tu väli seinällä kahteen 15 m 3 osastoon. Maanalaisten säiliöiden suoja-allas tehdään kahdesta eril lisestä 2 mm paksui sesta HDPE-kalvosta ja bentoniittima-

4 tosta. Tämän lisäk si HDPE-kal voista ja bentoniittimatosta muodostuvan suo ja-altaan si sä puolelle rakenne taan tii viistä K40-luokan betonilaatasta suoja-al las. Maan alai set polt to neste säi liöt on va rus tet tu elekt ro nisella vuo don valvon tajärjes telmällä, elektroni sella varas toval vontajärjestel mällä ja yli täytönestimillä. Maanalaisina polttonesteputkina käytetään 2-vaippaisia putkia, jotka asenne taan 2mm HDPE-kalvosta tehtyyn suoja kanaaliin, joka asennetaan erilliseen 2mm HDPE-kal vosta ja bentoniittimatosta tehtyyn suo ja-altaaseen. Jake lualueen ja täyttöpaikan alapuolelle ra kennetaan 2 mm HDPE-kalvosta tehdyn tiivistys rakenteen li säksi 2mm HDPE-kalvosta tehty suo ja-allas, jonka ulko puolelle asennetaan ben toniittimatto. Öljyn- ja bensiinin erotin on kak sivaippainen ja se asennetaan 2mm HDPE-kalvosta ja ben toniitti ma tosta tehtyyn suoja-altaaseen. Jakelualueen ja täyttöpaikan hule vedet viemä röidään nykyi sen järjes telmän mukaan öljyn- ja bensiinin erottimen kautta jätevesiviemäriin. Ja kelu aluetta ja täyttöpaik kaa ym pä röivien lii kennealueiden hulevedet viemäröi dään öljyn- ja bensiininero tinta kuormit tamatta sadevesi viemäriin nykyisen järjes telmän mu kaan. Pesu- ja huoltohallin jäte vedet viemäröi dään öljyn- ja bensiininerottimen kautta jätevesiviemäriin. Ra ken nuksen sani teettijätevedet viemä röi dään jätevesivie märiin. Palavaa nestettä varastoidaan olemassa olevissa 2 kpl 30 m 3 (toinen jaettu 15/15m 3 ) ja 1 kpl 20 m 3 standardin SFS 2736 mukaan val mistetuissa 2-vaippasäiliöis sä seuraa vasti: 30 m 3 bensiini 95E10 30 m 3 ; osasto 15 m 3 bensiini 98E5 30 m 3 ; osasto 15 m 3 bensiini 95E10 20 m 3 diesel Vesi hankitaan Asikkalan kunnan vesilaitokselta. Veden käytössä pyri tään mah dolli simman suureen ympäristötehokkuuteen. Jakeluasematoiminnassa tarvitaan sähköenergiaa, joka hankitaan säh köpalveluja tar joavan yrityksen verkosta. Energian käytössä pyritään mahdollisim man suureen tehokkuu teen. Energiaa käytetään vuodessa noin 114 MWh. Päästöt Toiminnasta ei aiheudu normaalitilanteessa päästöjä vesistöön eikä ylei seen viemäriin. Jake luasematoiminta ei aiheuta melua tai tä rinää. Jakeluasemalla toteutetaan molemmat bensiinihöyryjen talteenottovaiheet (VOC-päästöjen talteenotto). Vaihe 1: Maanalaisessa säiliössä oleva höyry kerätään talteen säiliöiden täyttö vai heessa säi liöautoon.

5 Vaihe 2: Jakelumittaria käyttävän auton omassa säiliössä oleva höyry ke rätään maan alaisiin säiliöihin tankkausvaiheessa, bensiini höyryjen talteen ottoa var ten suun nitelluilla lait teilla - bensiinihöyry kulkeutuu maan alai seen säili öön jakelumit ta rissa ole van erillisen pumpun avul la. Dieselöljyn haihtuminen ilmaan on vähäistä. Bensiini höyryjen talteenottojärjestelmällä pääs tään vähintään 85 %:n tal teenottoon. Bensiinihöyryä arvioidaan pää sevän ilmaan alle 2 ton nia. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Jätettä arvioidaan muodostuvan vuosittain seuraavasti: Sekajäte 8000 kg Pahvi ja kartonki 1500 kg Paperi 1000 kg Energiajae 3000 kg Biojäte 2000 kg Metallit 200 kg Lasi 50 kg Öljynerottimien öljykerros 100 kg Öljynerottimien pohjaliete 200 kg Akut ja paristot 200 kg Hiekanerottimien hiekka kg Jätehuollosta on tehty sopimus paikallisen jätehuoltoyhtiön kanssa. Ympäristöriskien arviointi ja suunnitellut toimet haittojen ehkäisemiseksi Polttonesteen jakeluasematoiminta saattaa aiheuttaa ympäristö riskejä, jotka voi vat vai kuttaa ilmaan, maaperään ja pohjaveteen. Riskien hallinnalla, mi kä käsit tää mahdollis ten riskien tun nis tamisen ja niihin varau tumisen sekä teknisillä että toi min nalli silla ratkaisuilla voidaan hake muksen mu kaan en nalta ehkäistä täysin mahdollisten ympäristöhaittojen synty minen. Ympäristöriskit ilmaan: Merkittävimmän ympäristöriskin ilmaan aiheuttaa VOC-päästöt (VOC= volatile or canic com pounds, haihtuvat orgaaniset yhdisteet). VOC-päästöjä halli taan bensii nihöyryjen tal teenotto- järjestelmän 1- ja 2-vaiheil la. 1-vai heella tarkoi te taan sitä, että maan alaisista bensiinisäi liöstä säiliötäy tön yh tey dessä neste mäisen bensiinin syrjäyttämä ja säiliöstä pois tuva bensii nihöyry kerätään tal teen säiliö autoon, jossa bensii ni höyry vie dään ja lostamolle ta kaisin nes teytettäväksi. 2-vai heella tarkoi tetaan si tä, et tä jake lumit tarilla asioivan asiakkaan ajo neuvon omasta polt tones tesäi liöstä polttones teen syrjäyttä mä bensiinihöyry ke rätään tal teen maan alai seen säili öön tankkaus vaiheessa bensii nihöyry jen tal teen ottoa var ten suunni tel luilla lait teilla. Ympäristöriskit maaperään ja pohjaveteen:

6 Maaperään ja pohjaveteen kohdistuu sekä toiminnallisia että tek nisiä ym päristö ris kejä, jotka ovat kaik ki hallittavissa. Toiminnallisia riskejä syntyy maan alais ten säi liöiden täytös sä ja asiakkaiden täyttäessä omien ajoneu vo jensa säiliöi tä, jol loin poltto nes te roiskeet ja ylitäytöt ovat mah dolli sia. Säi liöiden yli täytöt es te tään ylitäytönesti millä ja reaa liaikaisella säi liöiden poltto neste tilavuu den seurannal la. Maanalaisilla säi liöillä on yli täytönesti mien lisäk si täyttö putkien pidätys kaivo, jonne poltto nesterois ke jää ensi sijai sesti. Mikäli polt tonesterois ke jou tuu kui tenkin maa han, ohjau tuu se täyt töpai kalle/ jake lualu eelle, josta se va luu edel leen hu le vesien muka na öl jyn- ja bensiininerottimeen, josta se ke rätään mää rä ajoin ja vie dään ongelmajätelai tokselle. Mahdollinen jakelualueella tapahtuva ylitäyttö hallitaan samalla tavalla kuin täyt tö paikan yli täyttö; en sisijaisesti viemäröimällä jake lualue öl jyn- ja ben siinin erot timen kautta. Teknisiä ympäristöriskejä voivat olla polttonesteputkiston rikkoutuminen, maan alaisen poltto nestesäi liön rikkoutuminen, jakelumittarin hyd rauliikkaosan rik koutu mi nen, jake lualu een tai täyttöpaikan päällysteen rikkou tu minen, yli täytönestimi en rik koutumi nen, jakelu alueen tai täyt tö paikan hie kan erotus kai von rikkou tumi nen ja täyttö putken pidä tyskaivon rik koutumi nen. Kaikki edellä maini tut riskit ovat hal littuja riskejä, joita halli taan sekä tek nisesti että toi minnal lisesti. Maanalaiset polttonestesäiliöt ovat 2-vaippaisia. Lisäksi maanalaiset säiliöt on varustettu elektronisel la hälytysjärjestelmällä, elektronisella pin nanvalvonta järjestelmällä ja elektronisilla ylitäytönestimillä. Maanalaisia reaaliaikai sesti valvottavia rakenteita ovat 2-vaip paisten säiliöi den sisä puoli, säiliöiden vaippojen väliti la, 2-vaippais ten polt tones teputkien vaip patila, säi liöiden suo ja-al lastila ja kaik kien lait teiden ja varustei den suo ja-al lastila. Öljyn- ja bensiininerotin on varustettu elektronisella hälytysjärjes telmällä. Viemä rilin jaan on asennettu öljyn- ja bensiininerottimien jälkeen sulku venttii lillä va rus tettu näytteen ot tokaivo. Jakeluasema on varustettu alkusammutuslaitteilla ja imeytysaineastialla sekä hätäti lanteessa jakelulait teet pysäyttävällä hätä-seis-kytkimillä. Toiminnan tarkkailu Jakeluasemalle tullaan ottamaan nimenomaan jakeluasemien ympäris tönhallintaan liittyvä järjestelmä; Benviron -ympäristöntarkkailuohjelma, jo ka on ke hitet ty suomalaisiin olosuhtei siin suomalaisten toi minnanharjoit tajien käyttä mäksi. Benviron -Ympäristöntarkkailuohjelmaa käyttämällä pyritään ennaltaeh käisemään ym pä ristöhaittoja ja parantamaan turvallisuutta. Menetel mä pe rustuu sään nöl li seen ja jatku vaan omaehtoiseen tarkkailuun, havain to jen te kemi seen, ra por tointiin, sekä tarvit taessa tarkkailun seu rauk sena teh tä viin toi menpi tei siin, joi ta ovat muun muassa tarvit tavat huol to-, pa ran nus- ja kor jaus toimet.

7 Tarkkailuohjelman perusperiaatteisiin kuuluu, että säännöllisesti mää räajoin tark kail tavat lait teet ja ra kenteet ovat juuri sellaisia, jotka voivat ai heuttaa ympä ristö haitto ja. Tarkkail tavat kohteet ovat maanalaiset säiliöt häly tysjär jestelmi neen, säiliöi den hoitokui lut, täyttöputket, täyttöput kien pidätys kaivo, mittari ko rokkeet, yli täytönes timet, ilma putkien yli- ja ali paine vent tiilit, ben siinihöyryjen talteenotto-järjestelmät, ja kelu mittari put ki lii toksineen, öl jyn- ja ben sii ninerotin hälytys järjestelmineen, jake lu alu een päällyste, täyttö pai kan päällyste, koh teen muu häly tys jär jestelmä, hie kanero tus kaivo ja näytteenottokaivo. Benviron -Ympäristöntarkkailuohjelman toteuttaminen ja tarkkailu tuottaa sään nölli sen ra portin, joka voidaan tarvittaessa toimittaa myös viranomai sille. Toimin nan tarkkai lun kirjanpito säilytetään jakeluasemalla ja raportointi ympä ristölauta kunnalle teh dään pyy dettäessä. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö Polttonesteen jakeluasemille ei ole olemassa toimialakohtaista Euroopan Unionin laajuista BAT-referenssidokumenttia (BREF) eikä Suo messa ole laa dittu ja kelu asematoimin taan liitty vää kansallista BAT-raporttia. Ym päristön suojelulain 86/2000 ja ympä ristönsuojeluase tuksen 169/2000 mu kaan parhaan käyt tökelpoi sen teknii kan (Best Available Technolo gy, BAT) so velta misel la tar koitetaan sitä, että ym pä ristön kan nalta tehot tomampi ja heikompi tek ninen ratkaisu kor va taan vahvemmal la ja ympä ristön suo jelulli sesti tehokkaammalla ratkai sulla, jos se on tek ni sesti ja ta loudelli sesti mahdol lista. Jakeluasemalla toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) niin te hok kaas ti, kuin se on ollut mahdollista rakentamishetkellä. Päästöjen vä hen täminen ei ai heuta ristik käisvai kutuksia. Jakeluasematoiminta ei kuulu sellaiseen toimialaan, jolla voidaan soveltaa ym päris tön kan nalta par haan käytännön periaatetta (Best Envi ronmental Practice, BEP), joka koskee laa jemmin toimintatapoja eikä vain teknolo gian valintaa. Ym päristön kan nalta par haan käy tännön periaa tetta noudate taan yleensä ympä ris tön pilaantu misen ehkäi semiseksi toimi aloil la, joihin liittyy laaja mittai sempaa tuotantoa ja pääs töjä, joi ta voi daan halli ta muun muassa kus tannustehokkuudella, tuo tanto mene telmillä, raaka-aine va lin noilla ja poltto ainevalinnoilla. Vaikutukset ympäristöön Jakeluaseman toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Jakeluaseman toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen luon toon, luo non suo jeluar voihin eikä rakennettuun ympäristöön. Jakeluaseman toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen vesis töihin eikä niiden käyt töön. Jakeluaseman toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ilman pääs töihin. VOC-päästöjen määrä vuodessa on alle 2 tonnia.

8 Toiminnasta ei aiheudu normaalitilanteessa päästöjä maaperään eikä pohjave teen. Jakeluaseman toiminta ei aiheuta melua tai tärinää. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Kuulutus on nähtävillä Asikkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä teknisen ja ympäris tötoimen ilmoitustaululla ajalla Hake muksesta on tiedotettu Päi jät-häme lehdessä Kuulu tus on ollut esillä myös Asik kalan kun nan internet-sivuilla. Lähi alueen kiin teistöille on lähe tetty erikseen tieto hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Tarkastukset Asemalla on tehty tarkastus Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ym päristökeskuk selta (ELY-keskus), Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Asikka lan kunnan vesilai tok selta ja Asikka lan kunnan kaavoitu syksiköltä. Asikkalan kaavoitusyksikön lausunto Asikkalan kunnan kaavoitusyk siköllä ei ole syytä esittää maan käytöllistä es tettä St1 Oy:n pal velu- / jakeluasematoiminnan jatkamiselle tilalla Huol tomäki , kaavakort telissa 95 Vääksyssä. Koko alu een maan käytön toiminta perustuu lii ke- ja palve lutoiminnalle, eikä Asikka lan kunnalla ole syy tä / tarvetta muuttaa sitä. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto Kunnan lausunnolle toimittaman ympäristölupahakemuksen liittee nä ole vassa tontin asema piirroksessa esitetään näytteenotto-/ sul kuvent tiilikaivojen pai kat. Toi nen näyt teen ottokaivo sijaitsee asfal toidun alueen luoteis kul mas sa jo hon muut hu levedet joh tuvat ja sii tä kunnan sade vesi vie märiin - myös tä män viemä rilin jan sulku tulee olla hen kilö kunnan tie dossa ja mer kitä kaivon paikka opaste taululla tai -piir roksella luon toon. Hakemuksessa mainitaan käytetyn parasta rakennusaikaista suojaus tekniikkaa, suoraan ei mainita millainen suojaus on kyseessä. Asfaltin kun toa ei voi nut tarkas tuksella to deta lumen vuoksi. Rä jähdys suojausasiakirjaa ei henkilö kunnan toi mesta löyty nyt, asiakirja tulee saattaa henkilö kun nan tie toisuu teen. Pelas tuslaitokselle tu lee toi mittaa päivi tetty kemi kaa li-ilmoitus jossa il moi tetaan säiliöi den li-

9 säksi kaasut, myy mälä kemi kaalit noin tark kuudella sekä pesulan ja huollon vaa rallisiksi luo ki tellut kemikaalit. Hämeen ELY-keskuksen lausunto päivätyn lausuntonsa mukaan Hämeen ELY-keskus katsoo, että polttones teen jakelutoiminta vaarantaa esitetyistä suojaustoi menpiteistä huo li matta poh jave den laa dun ym päristösuojelulain 8 :n tar koit tamalla tavalla eikä toimin nalle tu le myöntää lupaa. Hämeen ELY-keskuksen lausunto täydennetystä hakemuksesta päivätyn lausuntonsa mukaan Hämeen ELY-keskus katsoo, että ha ke muksessa esitetyt suojausratkaisut ovat tehokkaita, mutta niiden pitkä aikai ses ta toi mivuu desta vastaa vissa olosuhteissa ei ole koke musta eikä tutkimus tietoa. ELY-kes kus kat soo, et tä hakemuk sessa esitetyn suo jaus teknii kankaan avulla ei voida täysin pois sulkea polt tones teen pääsyn mah dollisuutta maaperään ja pohja veteen eten kään on net to muus ti lan teessa tai muussa poikkeuksellisessa tilantees sa. Hake muk sen mu kaiselle toi minnalle ei näin ollen tule myön tää lu paa. Hakijan kuuleminen St1 Oy:n vastine koskien Hämeen ELY-keskuksen lausuntoa ST1 Oy esittää Hämeen ELY-keskuksen lausuntoa koskevassa vasti neessaan mm. seuraa vaa: St1 Oy tuo esille sen, että Päijät-Hämeessä on useita toiminnassa olevia eri toi min nanhar joittajien I-luokan tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevia ja kelu asemia, joista Hämeen ELY-kes kus (aiemmin Hämeen ympäristö keskus) on an tanut kieltei sen lau sunnon ympäristöluvan kä sit telyvai heessa. St1 Oy tarkoittaa erityi sesti nii tä jake luase mia, joille on myönnet ty ym päris tö lupa vuoden 2000 jälkeen, jolloin ny kyi nen ym pä ris tönsuo jelula ki tuli voi maan. Lisäksi St1 Oy tuo esille sen, että Hämeen ympäristökeskus (nykyinen Hämeen ELY-keskus) ei esittänyt jakeluaseman toiminnan lopet tamista tai mi tään mer kit täviä ehtoja vuonna 2002, jolloin Hämeen ympäristö keskus esitti pohjavesiseu rannan aloit tamista. Huomioi tavaa on, et tä jo tuol loin oli voimassa nykyinen ympäristön suojelulaki. Sen lisäksi, mitä St1 Oy on yllä lausunut, antaa St1 Oy muita perusteluja ympä ristö luvan myöntämiseksi. 1) Lähin vedenottamo (Anianpelto), joka sijaitsee 700 m etäisyydellä, ei ole käy tössä, vaan se on suljettu veden tetrakloori etyleenija kloridipitoisuuden vuoksi vuon na 2001, eikä pohja vettä hyödynnetä. St1 Oy:n nä ke myksen mukaan oleellista lu pahar kinnan kannalta on, että pohja vesimuodos tuman vettä ei voida hyödyntää, eikä pohja veden suojelu edelly tä siten niin radikaaleja varotoimenpiteitä, että

10 Vääksyn ainoa miehite tyn ja palvelevan huoltoaseman tuli si lopettaa toi mintansa, eten kin kun sen 50-vuoti nen toi minta ei ole aiheuttanut poh javeden pilaan tumis ta. 2) Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelu tarpeensa perus teella kol meen luokkaan. Luokka I, johon Anianpellon muo dostumakin kuu luu, on luo kiteltu veden han kintaa varten tärkeäksi pohjavesi alueeksi. Ve denhan kinta on ollut kui tenkin mahdotonta Anian pel lon poh jave si alueesta vuo desta 2001 lähtien tetrakloorietyleeni- ja kloridipitoi suuden vuoksi. Tästä syys tä St1 Oy esittää harkittavak si, tulisiko tä män kysei sen pohjavesi alueen luo kitusta muut taa. 3) Jakeluasemalla on seurattu pohjaveden tilaa vuodesta 2001 alkaen. Tuloksis sa ei ole ha vaittu hiilivetypäästöjä. 4) Asemakaavassa tontti on huoltoasemarakennusten korttelialuetta. 5) Huoltoasemalla on olemassa oleva, toistaiseksi voimassa oleva vuonna 1997 myönnetty ympäristölupa. Vaikka ympäristölupaa ei ole myönnetty ny kyisen ympä ristönsuo je lulain aika na, on nykyinen ympäristölupa pai nava peruste uudenkin ympäris töluvan myöntämiselle. 6) Huoltoasema on sijainnut samalla paikalla 1960-luvulta saakka. Tämä on erit täin painava peruste sille, että toimintaa tulee voi da jatkaa. St1-huoltoase ma on ainoa miehi tetty ja palve leva huoltoasema Vääksyssä. Ympäristönsuoje lun kannalta on haitalli sempaa, mikäli huol toasema siirre tään kauaksi Vääksyn ky lältä, jolloin vääksyläisten ai heuttama hiilija lanjälki on var masti suu rempi, kuin aseman toimiessa ny kyi sellä pai kallaan. 7) St1 Holding Oy osti koko Oy Esso Ab:n osakekannan. Kauppa vahvistet tiin ja omistus vaihtui varsinaisen kaupan to teutuessa Sa mas sa yhtey dessä, , Oy Esso Ab:n nimi muuttui St1 Oy:ksi y-tunnuk sen pysyes sä sa mana. Kauppaa tehtäessä os taja tu tustui tarkas ti ole massa olevaan Es so-asema verkostoon, eri tyi sesti isois sa kaupun geissa se kä valta- että kantatei den var rella si jait seviin huolto- ja ja kelu ase miin. Vääksyn en tisen Es so-aseman (ny kyi sen St1-ase man) merki tys kau passa oli huo mattava. Tuol loin no tee rattiin se, että asema si jait see I-luo kan tär keällä poh jave sialueel la, mutta sa man aikaisesti aseman lupapäätöksiä tar kastel taessa ha vaittiin, että kun nan ympäris tön suojeluvirano mainen on teh nyt silloi sen Hä meen ym päris tö kes kuksen aloitteesta ym pä ris tölu vantar peen har kinnan. St1 Oy:n vastine täydennetystä hakemuk sesta annet tuun lau suntoon ST1 Oy esittää Hämeen ELY-keskuksen lausuntoa koskevassa vasti neessaan mm. seuraa vaa:

11 Kuten lisäselvityksessään , niin myös tässä vastineessa St1 Oy toteaa, että käy tännössä on täysin mahdotonta, että polt toneste pääsisi maa perään tai pohjaveteen viisin- tai kuusinkertaisen pidä tysrakenteen läpi. Toinen asia, minkä Hämeen ELY-keskus tuo esille, on se, että esitettyjen suojausrat kai sujen pitkäaikaisesta toimivuudesta vastaavissa olo suhteissa ei ole koke musta eikä tutki mustietoa. Tähän hakija toteaa, että näin massiivisia suojausratkai suja ei ole to teutettu tois tai seksi mil lään ja keluasemalla Suomessa, joten on selvää, että niistä ei ole kokemus ta. Sen sijaan huomatta vasti kevyemmistä suojaus ratkaisuista on saatu hyviä kokemuksia. Edellä mainitut hyvät kokemukset ilmenevät liitteenä olevasta raportista, jonka on laati nut Golder Associates Oy Öljyalan Palvelukeskus Oy:n ti laamana. Raportissa esi tellään kuusi erillistä projektia, joiden mu kaan suojausra kenteiden toimivuutta ar vioidaan. Ra portin joh to päätösten mukaan jakeluase mien suojausrakenteet ovat toimineet hyvin eikä pilaantu mista ole aiheutunut. Huomioiden suomalaiset säädökset, koh teeseen esitetyt suojausratkaisut ja kaksoispi dä tyksen periaatteen varmistaminen moninkertaisesti, tässä vasti neessa sekä aiemmin esi tetyt perustelut, paikalliset olo suhteet sekä kohteeseen laadittu riskin arvio, on Asik kalan kunnan ympäristön suojeluviranomaisella kaikki edellytykset myöntää ym päris tölupa St1-Vääksyn ja keluase malle. Valmistelija/lisätietoja Ehdotus: vs. ympäristönsuojelusihteeri Mikko Sokura puh , säh kö pos ti: Asikkalan kunnan ympäristölautakunta myöntää St1 Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan polttonesteiden jakeluasemalle, osoitteeseen Huoltorinne 8, Vääksy. Polttonesteiden jakeluasemalle myönnetyn ympäristöluvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu täydennetyn hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: Lupamääräykset: 1. Jakeluaseman rakenteet, kuten säiliöt, putkistot, jakelu- ja täyttöalueen päällysteet, kaivot ja viemärit, on pidettävä kunnossa säännöllisellä tarkkailulla ja tarvittavilla huolto- ja korjaustoimenpiteillä. (YSL 4, 7, 43 ) 2. Jakeluaseman varo- ja turvalaitteet tulee pitää toimintakunnossa säännöllisillä tarkastuksilla ja huoltotoimenpiteillä. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivot on merkittävä ja viemärilinjojen sulkuventtiilit tulee olla henkilökunnan tiedossa. (YSL 4, 43 ja 46 ) 3. Hakijan on seurattava pohjaveden tilaa Hämeen ympäristökeskuksen antaman päätöksen (039Y , YLO/val/20A/02) mukaisesti. (YSL 43 ja 46 )

12 4. Öljyn- ja bensiininerottimiin kertyvä ongelmajäte tulee toimittaa asian mu kaiseen käsittelyyn riit tä vän usein, kuitenkin vähintään kerran vuo dessa. Myös muut ongelmajätteiksi luokitellut aineet tulee toimittaa ongelmajätteiden keräykseen. Öljyn- ja bensiinierottimen käytössä on varmistettava, että erotin on käyttövalmis myös tyhjennyksen jälkeen. Jakeluasemalla autojen pe sutoiminnassa käytettävien pesuaineyhdistelmien tulee olla testattu ja ja tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä. (YSL 43 ja 45, YSA 36 ) 5. Jätehuollossa tulee noudattaa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä ja niiden mukaista lajitteluvelvoitetta. (YSL 43 ja 45 ) 6. Määräysten 1 ja 2 mukaisista tarkkailuista ja huoltotoimenpiteistä ja määräyksen 4 mukaisesta öljynerottimien tarkkailuista ja ongelmajätteistä ja niiden toimittamisesta keräykseen tulee pitää kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle. Myös polttoaineiden varasto- (tase) kirjanpito on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle tai ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle. (YSL 5, 43 ja 46 ) 7. Mahdollisesta polttonestevahingosta on välittömästi ilmoitettava Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle, Asikkalan kunnan ympäristötoimeen sekä Hämeen ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen estämiseksi. (YSL 43 ja 46 ) 8. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta sekä toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle. (YSL 43 ja 81 ) 9. Toiminnan päätyttyä on alue siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueen maaperän kunto tulee selvittää ja tehdä tarpeelliset kunnostustoimenpiteet alueen saattamiseksi tulevaa käyttötarkoitusta vastaavaan kuntoon. (YSL 7,8, 43, 90 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Lupaharkinnan perusteet Toimittaessa täydennetyn hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti, ei jakeluaseman sijoittumisella aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta tässä laissa tarkoitettua haitallista seurausta, joten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

13 Maaperän ja pohjaveden pilaaminen ehkäistään ennakkoon toteutettaessa hakemuksen mukaiset moninkertaiset tiivistysrakenteet ja hälytysjärjestelmä. Lupamääräysten perustelut Määräyksillä 1 ja 2 varmistetaan rakenteiden ja laitteiden kunnossa pysyminen ja toimintakyky siten, että maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantuminen estyy normaaleissa käyttötilanteissa ja mahdollisissa vahinkotilanteissa. Lisäksi määräyksellä 2 varmistetaan, että tarvittaessa viemäriin menevien vesien laatua voidaan tarkkailla ja varmistua öljynerottimien toimintakyvystä. Määräyksen 3 seurantavelvoitteella pyritään siihen, että saadaan seurantaan alueen pohjaveden tilanne ja voidaan tarvittaessa ryhtyä tilanteen vaatimiin korjaaviin toimenpiteisiin. Määräyksellä 4 ohjataan ongelmajätteiden toimittamista ja varmistetaan öljynerottimen moitteeton toiminta heti tyhjennyksen jälkeen sekä käytön aikana. Määräyksellä 5 kiinnitetään huomiota muun jätehuollon toimivuuteen. Ympäristölupaa valvova viranomainen voi tarvittaessa tarkastaa kirjanpidosta ympäristöluvan noudattamisen (määräys 6). Määräyksellä 7 varmistetaan valvovan viranomaisen tiedonsaanti mahdollisista kemikaalivahingoista. Lisäksi määräys 8 on tarpeen ympäristöluvan valvonnan ja mahdollisen luvan muutostarpeen kannalta. Määräyksellä 9 varmistetaan, että toiminnan loputtua alueelle ei jää jätteitä eikä tarpeetonta muuta materiaalia. Luvan ehtojen noudattamisella pyritään siihen, että maaperä ja pohjavesi eivät alueella pilaannu. Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä tarpeellisine selvityksineen mennessä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän lupapäätöksen käsittelystä peritään Asikkalan kunnan voimassa olevan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 2415 euroa.

14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vrk päätöksen antamisesta, antopäivää lukuunottamatta. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Valitusosoitus päätöksen liitteenä. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Hakija Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Asikkalan kunnan il moitustaululla ja Päijät-Häme -lehdessä Päätös: Esittelijä esitti, että asia jätetään pöydälle. Lautakunta hyväksyi esittelijän muutoksen yksimielisesti.