ATERIAPALVELUJEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ATERIAPALVELUJEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLA"

Transkriptio

1 Tarja Alatalo ATERIAPALVELUJEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLA Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi A 16/2012

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja A 16/2012 Tarja Alatalo General Executive MBA tutkielma Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto ATERIAPALVELUJEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLA Tampereen kaupunki 2012

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointi Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Tarja Alatalo ja Tampereen kaupunki Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu)

4 TIIVISTELMÄ Tutkielman tavoitteena oli kehittää Tampereen kaupungin ateriapalvelujen toimintamallia, johon kuuluu asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus sekä omistajaohjaus ja organisointi. Tutkimusongelma kiteytyi kysymyksiksi: Millaisia tavoitteita omistajan tulisi asettaa ateriapalveluille? Mikä on sellainen innovatiivinen liiketoimintamalli, joka tuottaa asiakasarvoa nykyistä enemmän ja on prosesseiltaan tehokkaampi kuin nykyinen toimintamalli ja tuottaa Tampereen Aterialle kilpailuetua? Miten toiminta olisi järkevintä organisoida, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja miten sitä johdetaan? Tutkielman tarkastelu rajattiin koskemaan Tampereen Ateria liikelaitoksen toimintaa ja sen tuottamia palveluita. Tutkielma on kehittämistutkimus ja siinä käytetään konstruktiivista metodologiaa. Tutkielman empiirisessä toteutuksessa hyödynnettiin avainasiakkaiden arvoanalyysin tuloksia ja haastateltiin avainasiakkaita. Tutkielma liittyy Tampereen Ateria liikelaitoksen organisointitavan selvitystyöhön, joka tehtiin vuonna 2011 Tampereen kaupunginvaltuuston toimeksiannosta osana Tampereen kaupungin tuottavuusohjelman toteutusta. Tampereen kaupungin ateriapalvelujen strategisena tavoitteena tulisi olla asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toiminta sekä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kaupungin oma ateriapalvelutuotanto tulisi perustua jatkossa tehokkaaseen keskuskeittiömalliin, jossa asiakkaan osallisuutta tuetaan it- ja viestintäratkaisuilla. Asiakasrajapinnassa korostuu henkilöstön palvelu- ja moniosaaminen. Johtamisen fokuksessa on asiakasarvon tuottaminen. Kaupungin ateriapalvelut kannattaa organisoida kokonaisvastuu-mallilla siten, että Tampereen Ateria liikelaitoksella on ateriapalveluiden järjestämisvastuu koko kaupungissa tuotantotavasta riippumatta. Ratkaisumalli lisää Tampereen kaupungin ateriapalvelujen kilpailukykyä ja arvontuotantoa kuntalaisten parhaaksi. Esitetty liiketoimintamalli on entistä asiakaslähtöisempi ja palvelutuotannon kannattavuus nousee uudelle tasolle. Omistajastrategiassa on tunnistettu ateriapalvelujen mahdollisuudet entistä monipuolisemmin kaupunkistrategian toteuttamiseksi ottamalla mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Organisointistrategiaksi esitetty ateriapalvelujen kokonaisvastuumalli estää osaratkaisujen syntymisen päätöksenteossa ja turvaa palvelutuotannon kokonaistaloudellisuuden kaupungin kannalta. Ratkaisumallin saaminen käytäntöön edellyttää omistajaohjauksen, asiakasyksiköiden, henkilöstöjohdon, kaupungin tilakeskuksen ja Tampereen Aterian entistä tiiviimmän yhteistyön jatkamista.

5

6 ESIPUHE Kolme vuotta kestäneet emba-opinnot ovat päättymässä tämän tutkielman myötä. Opinnoissa olen saanut hyvää teoriaa hyvän käytännön tueksi ja hienot kollegaverkostot. Liiketoimintaosaamiseni ja johtamisnäkemykseni on kasvanut, mikä toivottavasti näkyy jatkossakin entistä parempina organisaation tuloksina. Kiitos työnantajalleni Tampereen kaupungille tästä hienosta kehittymismahdollisuudesta! Jo vuodesta 2008 lähtien Tampereen Ateriassa on kehitetty tuotannon tehostamiseen liittyviä ratkaisuja ja ne saivat vauhtia opinnoissani, jolloin alkoi kehittyä kokonaan uusi liiketoimintamalli vastaukseksi moniin liiketoimintahaasteisiin. Mikä hienointa, uudelle liiketoimintamallille tuli selkeä tilaus, kun pormestari nimesi lokakuussa 2010 ohjausryhmän selvittämään Tampereen Ateria liikelaitoksen organisointitapaa. Kiitän liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelssonia ohjausryhmän työskentelyn napakasta johtamisesta ja kaikkia ohjausryhmän jäseniä yhteistyöstä. Iso kiitos kuuluu Tampereen Aterian johtoryhmälle, joka sitoutuneesti työsti niin liiketoimintamallin kuin selvitystyönkin osa-alueita. Johtaminen on ilo, kun on yhteinen päämäärä. Tutkielman ohjaajalle vuorineuvos Kari Neilimolle kuuluu kiitos koko kolmen vuoden kokonaisuudesta. Sellaista kannustusta, motivointia ja läsnäoloa saa harvoin kokea. Kotijoukkoja kiitän kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä. Tampereella, joulukuussa 2011 Tarja Alatalo

7

8 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ESIPUHE 1. TUTKIELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET Tutkielman tausta Tutkielman tavoite ja rajaukset Tutkielman metodologia ja doktriini TUTKIELMAN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Liiketoiminta- ja kilpailustrategiat Porterin kilpailustrategiat ja niiden haastajat Strategia kiteytyy liiketoimintamallissa Innovaatioilla kilpailuetua Asiakasarvoa kannattavasti Omistajastrategia Omistajan rooli organisaation arvonluontiprosesseissa Tampereen kaupungin omistajapolitiikka ja sen linjaukset Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tehtävä Organisaatiostrategia Tukea liiketoiminnan johtamiseen Kunnallinen liikelaitos ja kilpailuneutraliteetti Empiirisen osion toteutusmenetelmät TAMPEREEN ATERIA JA NYKYINEN LIIKETOIMINTAMALLI Tampereen Ateria organisaationa Omistajatavoitteet Nykyinen liiketoimintamalli Keskeiset kehittämishaasteet TUTKIELMAN EMPIIRINEN TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISRATKAISU Uudella liiketoimintamallilla kilpailuetua Omistajapolitiikan kehittäminen Organisointitavan kehittäminen PÄÄTELMÄT LÄHTEET... 48

9

10 3 1. TUTKIELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET Johdannon tehtävänä on johdattaa lukija sisälle aiheeseen. Tehtävänä on virittää lukijan kiinnostus ja antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Johdannosta tulee käydä selville, mikä on kirjoittajan perusidea ja mihin hän pyrkii. Johdannossa esitellään tutkimustehtävä, tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt menetelmät. Johdannossa käsitellään myös tiiviisti tutkimusongelman taustaa. Tarkoituksena on esitellä ja perustella lisäksi työn kannalta keskeiset käsitteet sekä aiheen rajaus Tutkielman tausta Yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu entistä kiivaammin. Niin yritysten kuin julkisorganisaatioiden taloudellinen pelivara on tiukentunut. Vaatimukset toimia tuottavasti, tehokkaasti ja kannattavasti ovat kasvaneet, ja markkinat ovat muuttuneet globaaleiksi. Toisaalta asiakkaiden suhtautuminen palvelujen käyttöön muuttuu ja asiakastarpeet pirstoutuvat. Asiakas ei enää tyydy vaihtoehtoihin, vaan asiakas haluaa sitä mitä itse haluaa. On palveluntarjoajan asia tehdä palvelut asiakkaille käteviksi. Samalla yritykset ja myös julkisomisteiset organisaatiot kohtaavat entistä enemmän kilpailua. Omistajat puolestaan odottavat tasaista ja nousujohteista tuloskehitystä. Lisäksi vaatimukset entistä yhteiskuntavastuullisemmalle toiminnalle vahvistuvat. Tämä kaikki edellyttää yrityksiltä ja julkisorganisaatioilta jatkuvaa uusiutumista, mikä on mahdollista liiketoimintaosaamista kehittämällä. Organisaatiot eivät voi toisaalta tehdä enää organisaatiokohtaisia strategioita, vaan ne pitää asemoida vielä voimakkaammin koskemaan alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Tampereen kaupungin tuottavuusohjelman tavoitteena on palvelujen tuottavuuden lisääminen. Tampereen Aterian organisointitavan selvittäminen on yksi tuottavuusohjelman toimenpiteistä. Selvitystyötä varten on pormestari nimennyt ohjausryhmän, jonka jäsenenä tutkielman tekijä on. Ohjausryhmä aloitti työskentelyn lokakuussa Kaupunki haluaa, että palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta ja sitä tuetaan kehittyvällä monituottajamallilla. Kaupungin tukipalveluja halutaan avata kilpailulle suunnitelmallisesti Tutkielman tavoite ja rajaukset Tutkielman tavoitteena on kehittää Tampereen kaupungin ateriapalvelujen toimintamallia, johon kuuluu asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus sekä omistajaohjaus ja organisointi. Tutkielman osatavoitteet (kuva 1) ovat omistajastrategiassa: millaisia tavoitteita omistajan tulisi asettaa ateriapalveluille? kilpailu-/liiketoimintastrategiassa: mikä on sellainen innovatiivinen liiketoimintamalli, joka tuottaa asiakasarvoa nykyistä enemmän ja on prosesseiltaan tehokkaampi kuin nykyinen toimintamalli ja tuottaa Tampereen Aterialle kilpailuetua? organisaatiostrategiassa: miten toiminta olisi järkevintä organisoida, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja miten sitä johdetaan?

11 4 Millaisia tavoitteita omistaja asettaa ateriapalveluille? Mikä on sellainen ateriapalvelujen liiketoimintamalli, joka on sekä asiakaslähtöinen että kustannustehokas? Miten toiminta olisi järkevintä organisoida eli miten toimintaa johdetaan? Omistajastrategia Liiketoimintastrategia Organisointistrategia Kuva 1. Tutkielman osatavoitteet Tutkielman tarkastelu rajataan koskemaan Tampereen Aterian toimintaa ja sen tuottamia palveluita Tutkielman metodologia ja doktriini Tutkielma on kehittämistutkimus ja siinä käytetään konstruktiivista metodologiaa. Tutkielmassa halutaan kehittää uusi parempi ratkaisu liikkeenjohdolliseen ongelmaan. Tutkielman teoriana käytetään kirjallisuutta ja artikkeleita seuraavista aihepiireistä: Yleisten liiketoiminta- ja kilpailustrategioiden lisäksi strategisen johtamisen ja liiketoimintaosaamisen näkökulmat ovat vahvat. Liiketoimintamallin rakentamiseksi tarvitaan teoriaa arvoketjuista, asiakasarvon tuottamisesta innovatiivisin keinoin sekä palvelujen suunnittelusta ja keinoista, jolla palveluliiketoiminnan prosessitehokkuutta voidaan parantaa, esimerkiksi massakustomoinnilla. Myös tiedolla johtaminen korostuu. Omistajapolitiikkaa tarkastellaan yrityksen hyvän omistajapolitiikan toimintatapojen ja Tampereen kaupungin omistajapoliittisten linjausten näkökulmasta. Organisointia tarkastellaan liiketoiminnan ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetin ja kuntalain näkökulmasta. Koska toimialana on ateriapalvelut, jolla on vaikutusta asiakkaiden terveyteen hyvän ravitsemuksen keinoin, tarvitaan myös näkemystä kuntien terveyden edistämisen velvoitteista ja mahdollisuuksista. Tutkimusaineisto kerätään Tampereen kaupungin ja Tampereen Aterian olemassa olevasta materiaalista ja tehdyistä selvityksistä sekä Tampereen Aterian organisointitavan selvitystyön ohjausryhmän materiaalista, selvityksistä ja osana selvitystyötä tehdyistä asiakashaastatteluista.

12 5 2. TUTKIELMAN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tässä luvussa käsitellään tutkielman aihepiiriä teorian kautta. Jokaisessa alaluvussa valotetaan tutkielman tavoitteena olevia kysymyksiä ja määritellään keskeiset käsitteet. Ensiksi kuvataan liiketoiminta- ja kilpailustrategioita ja niiden yhteyttä liiketoimintamalliin, toiseksi käsitellään omistajastrategian rakentumista ja sitten organisointistrategiaan liittyviä asioita. Tässä luvussa viimeisenä kuvataan empiirisen tutkimusosion tutkimusmenetelmät Liiketoiminta- ja kilpailustrategiat Strategia integroi yrityksen tai muun organisaation tärkeimmät tavoitteet, toimintatavat ja toiminnan organisaatioita koossapitäväksi ajatukseksi. Strategia on ennen kaikkea organisaation johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Strategiassa korostuvat siten päämäärien asettelu, yleiset linjavalinnat ja keinot päämäärien saavuttamiseksi sekä konkreettiset toimintaohjelmat päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. (Neilimo & Uusi-Rauva 2007 s. 334.) Liiketoimintastrategia ratkaisee sen, millä liiketoiminta-aluilla yritys toimii ja millaista toimintatapaa se näillä liiketoiminta-aluilla noudattaa: käyttääkö yritys esimerkiksi alihankintaa tai ketjuttaako se toimipaikkaverkostoaan. (Neilimo & Uusi-Rauva 2007 s. 336.) Porterin kilpailustrategiat ja niiden haastajat Kilpailustrategialla pyritään tuottamaan asiakkaille lisäarvoa, joilla erotutaan kilpailijoista. Tässä keskitytään Porterin (1980) sekä Treacyn ja Wierseman (1995) esittämiin kilpailustrategioihin. Porterin (1980 s ) esittämät kolme perusstrategiaa ovat kustannusjohtajuus, tuotteiden/palveluiden differointi (erilaistaminen) ja keskittyminen (fokusointi). Kustannusjohtajuusstrategiassa yritykseltä edellytetään kilpailijoita alhaisempaa kustannustasoa, vaikka laatua ja palvelua ei voi toki unohtaa. Alhaisen kustannustason saavuttaminen vaatii usein suhteellisesti korkean markkinaosuuden. Tuotesuunnittelussa tähdätään yksinkertaisuuteen valmistuksessa ja ylläpidetään samantyyppisten tuotteiden laajaa valikoimaa. Suurien volyymien aikaansaamiseksi palvellaan kaikkia tärkeimpiä asiakasryhmiä. Korkea markkinaosuus saattaa puolestaan johtaa alhaisempaan kustannustasoon ostotoiminnassa. (Porter 1980 s ) Differointistrategiassa yrityksen tarjoamaa tuotetta tai palvelua erilaistetaan siten, että se on koko toimialalla ainutlaatuista. Differointistrategiassakaan yritys ei voi jättää ottamatta huomioon kustannustehokkuutta, vaikka alhaiset kustannukset eivät olekaan ensisijainen tavoite. Differoinnin avulla voidaan välttyä äärimmäiseltä hintakilpailulta, koska vastaavaa tuotetta/palvelu ei markkinoilla ole vertailukohtana. Yrityksen täyttyy kuitenkin varustautua uusien kilpailevien tuotteiden/palveluiden varalta. (Porter 1980 s ) Kustannusjohtajuus- ja differointistrategioissa etsitään kilpailuetua useilta toimialan segmenteiltä, mutta keskittymisstrategiassa yritys keskittyy toiminnassaan esimerkiksi tiettyyn asiakasryhmään, tuotelinjan segmenttiin tai jollekin maantieteelliselle alueelle. Tiettyä kohdetta palvellaan erityisen hyvin ja jokainen toiminnallinen menettelytapa suunnitellaan pitäen tämä kohde mielessä. Yritys pystyy palvelemaan kapea-alaista strategista kohdetta tehokkaammin kuin kilpailijat, jotka toimivat laajemmalla alueella. Tällöin yrityksellä on joko alhainen kustannustaso strategisessa kohteessa tai korkea differointiaste. (Porter 1980 s )

13 6 Kuvassa 2 esitetään nämä kolme Porterin perusstrategiaa. Kuva 2. Kolme kilpailun perusstrategiaa (Porter 1980 s. 63) Kustannusjohtajuusstrategian toteuttaminen vaatii suuria pääomainvestointeja ja pääoman saantia, prosessivalmistustaitoa, työvoiman intensiivistä valvontaa, tuotteiden suunnittelua valmistuksen helppoutta ajatellen ja edullista jakelujärjestelmää. Differointistrategia puolestaan vaatii vahvoja markkinointi- ja tuotesuunnittelutaitoja, yrityksen hyvää mainetta laadun ja teknologian suhteen, pitkää kokemusta toimialalta tai omaperäistä yhdistelmää muilta aloilta saatuja taitoja sekä vahvaa yhteistyötä jakelukanavien kanssa. Keskittymisstrategiassa vaaditaan edellä mainittujen menettelytapojen yhdistelmää, joka suuntautuu tiettyyn strategiseen kohteeseen. (Porter 1980 s. 64.) Saavuttaakseen kilpailuedun yrityksen pitää tehdä valintoja. Sitoutumalla kaikkiin kolmeen perusstrategiaan, yritys epäonnistuu kaikissa. Kiusaus perusstrategian hämärtymiseen on erityisen suuri keskittyjälle silloin, kun se on päässyt kohdesegmentissään hallitsevaan asemaan. Keskittymisstrategia saatetaan silloin helposti uhrata kasvun tähden. Yrityksen on tavallisesti kannattavampaa olla uhraamatta perusstrategiaansa ja etsiä sen sijaan uusia toimialoja, joilla se voi soveltaa perusstrategiaansa tai hyödyntää alojen välisiä yhteistyömahdollisuuksia. (Porter 1985, s ) Perusstrategioihin liittyy myös riskejä. Kustannusjohtajuuden riskejä ovat esimerkiksi teknologinen muutos, uusien tulokkaiden tai seurailijoiden edullisesti omaksuma uusi tieto jäljittelyn avulla tai mahdollisuus investoida ajanmukaisiin laitteisiin, kyvyttömyys nähdä vaadittavia muutostarpeita tuotteissa tai markkinoinnissa, koska huomio kiinnittyy vain kustannuksiin tai kustannusinflaatio, joka kaventaa yrityksen mahdollisuutta ylläpitää riittävän suurta hintaeroa differoituihin tuotteisiin/palveluihin. (Porter 1980 s. 69.) Differoitumiseen liittyy myös suuria riskitekijöitä: Kustannusero alhaisen kustannustason kilpailijoiden välillä tulee liian suureksi, jotta asiakkaiden uskollisuutta voitaisiin ylläpitää. Asiakkaiden tullessa yhä vaativimmiksi heidän tarve hankkia differoitua tuotetta vähenee

14 7 tai jäljittely kaventaa differointietua, mikä on yleinen ilmiö alan kypsillä markkinoilla. (Porter 1980 s. 70.) Keskittymisen riskinä on se, että kustannusero suurten kilpailijoiden ja keskittyneen yrityksen välillä vähenee eliminoiden suppeamman kohteen palvelusta tulleet edut tai poistamalla keskittymisen aikaansaaman differointiedun. Toisaalta edut haluttujen tuotteiden /palveluiden kohdalla voivat kaveta strategisella kohdealueella ja kokonaismarkkinoilla. Kilpailijat voivat myös löytää alamarkkinoita strategisella kohdealueella ja kilpailevat pois alkuperäisen keskittyjän. (Porter 1980 s. 71.) Porterin strategiamallit ovat management-painotteisia eli strateginen menestys rakennetaan tuotannon, talouden ja markkinoinnin varaan. Ihmisten osaamista menestystekijänä Porter ei korosta. (Neilimo & Uusi-Rauva 2007 s. 332.) Treacy ja Wiersema (1995) ovat luoneet kilpailevan näkökulman Porterin (1980) näkemykselle kilpailuedun lähteistä. He näkevät yrityksen kilpailuedun kolmen arvoa tuottavan lähestymistavan kautta: tuotejohtajuus, operatiivinen erinomaisuus ja asiakasläheisyys (kuva 3). Operatiivisella erinomaisuudella yritys voi kustannustehokkuuden avulla tarjota alhaisinta hintaa, mikä vastaa Porterin näkemystä kustannusjohtajuudesta. Tuotejohtajuudella voidaan tarjota alan parhaita tuotteita/palveluita, mikä muistuttaa Porterin differoitumista. Aidolla asiakaslähtöisyydellä voidaan tarjota asiakkaalle paras kokonais-ratkaisu. Perustava ero Porterin (1980) sekä Treacyn ja Wierseman (1995) kilpailustrategioiden välillä on suhtautuminen asiakkaaseen. Porterin kilpailu-strategioiden arvo määrittyy sen mukaan, miten niillä pystyy kilpailemaan erilaisia kilpailuvoimia 1 vastaan. Treacyn ja Wierseman (1995) kilpailustrategioiden perimmäinen tarkoitus on lisäarvon tuominen asiakkaalle. He eivät näe asiakassegmenttiä ainoastaan yhtenä osana toimialan kilpailukenttää. Asiakasläheisyys on heille syvällistä yhteistyötä asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseksi. (ks. Karisto 2006 s ) II I III Kuva 3. Organisaation toimintamallin, kilpailustrategian ja luotavan lisäarvon välinen yhteys (Karisto 2006 s. 49) Neilimon ja Uusi-Rauvan (2007 s. 332) mukaan asiakassuuntautuneiden liiketoimintamallien yleistyttyä tuotantolähtöisten mallien sijasta yrityksissä on alettu korostaa asiakkaat kohtaavan henkilöstön merkitystä menestystekijänä. Tässä tutkielmassa on mielekästä soveltaa Treacyn ja Wierseman (1995) näkemystä kilpailustrategioista, koska julkisen organisaation haaste voi olla asiakasnäkökulman unohtaminen ja kuntalaisen roolin hämärtyminen asiakkaana. Seuraavaksi tarkastellaan liiketoiminta- ja kilpailustrategioiden ja organisaation toimintamallin yhteyttä. 1 Porterin (1985) kilpailuvoimat ovat : kilpailu alan nykyisten yritysten kesken, toimittajien vaikutusvalta, uusien tulokkaiden uhka, ostajien vaikutusvalta sekä korvaavien tuotteiden tai palvelujen uhka.

15 Strategia kiteytyy liiketoimintamallissa Liiketoimintaosaamisella tarkoitetaan valmiutta johtaa ja kehittää liiketoimintaa niin, että organisaation toiminnan taloudellisuus, tehokkuus ja asiakaslähtöisyys paranevat. Liiketoimintaosaaminen on kykyä ymmärtää paitsi yrityksen toimintaa kokonaisuutensa myös sen osatekijöiden välisiä suhteita. On tunnistettava ne tapahtumaketjut, joiden tuloksena organisaatio pystyy tuottamaan kannattavasti asiakkailleen laadukkaita tuotteita tai palveluja, ja ne osatekijät, jotka tuohon ketjuun vaikuttavat. On myös hahmotettava eri toimijoiden roolit ja vastuut. (Viitala & Jylhä 2006, s. 7-9.) Strateginen liiketoimintaosaaminen voidaan Näsin ja Neilimon (2008, s. 245) mukaan määritellä yritysjohdon kyvyksi asemoida yrityksen liiketoiminta proaktiivisesti liiketoimintaympäristöön, erityisesti ympäristön muuttuminen huomioon ottaen. Johdon on kyettävä kehittämään kilpailuetua tuottava johtamis- ja ansaintalogiikka, joka nojaa organisaation omiin menestystekijöihin. Johtamisosaaminen ei rajoitu pelkästään oman organisaation puitteisiin, vaan johdolta vaaditaan osaamista yhteistyöverkostojen ja -prosessien rakentamiseen päämäärien saavuttamiseksi. Liiketoimintaosaaminen ja innovatiivisuus näkyy yrityksessä strategiana, joka konkretisoituu käytännöksi organisaation liiketoimintamalleissa. Liiketoimintamalli puolestaan on käytännössä arvoketju (kuva 4). Strateginen ajattelu ja teoria, strateginen johtaminen, strategian implementointi ja toteutumisen seuranta Liiketoimintamalli Asiakaslähtöisyys Tehokkaat prosessit HR, IT Johtaminen Arvoketju Toimija 1 Toimija 2 Toimija 3 Toimija 4 Toimija 5 Asiakas Kuva 4. Liiketoimintaosaaminen konkretisoituu organisaatioissa liiketoiminta-malleina ja arvoketjuina

16 9 Viitana ja Jylhän (2006, s. 7 9) mukaan tärkeitä liiketoimintaosaamisen alueita ovat - asiakkaat, heidän tarpeensa ja se mitä heille tarjotaan - arvoketju, tilaus-toimitusketju ja asiakaspalveluprosessit, arvoverkot - tuotanto ja logistiikka - markkinointi - taloushallinto - rahoitus - riskienhallinta - henkilöstöjohtaminen - uuden liiketoiminnan luominen ja - verkottuneen liiketoiminnan johtaminen. Näsi ja Neilimo (2008, s ) tähdentävät lisäksi toimintaympäristön muutosten ymmärtämistä ja hallintaa sekä tiedon ja informaation hyödyntämistä innovatiivisen liiketoimintaosaamisen kulmakivinä. Kuvassa 5 on kuvattu yrityksen liiketoimintamalli ja johtamisen erilaiset ulottuvuudet liiketoimintamallissa sekä toimintaympäristön jatkuvan analysoinnin tarve. Kamenskyn (2008, s ) mukaan johtamisella pyritään hallitsemaan arvoketjua siten, että yrityksen resursseja käytetään optimaalisesti hyväksi sekä hyödyntämään ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja välttämään uhkat. Toimintaympäristö - lainsäädäntö - julkinen sääntely Toimittajat Kilpailijat Asiakkaat Muut sidosryhmät ja verkostokumppanit Johtaminen Johtaminen ja organisaatio:rakenne, resurssit, ohjausjärjestelmät, palkitsemisjärjestelmät, osaaminen, johtamistapa, yrityskulttuuri Johtaminen Toimittajat Materiaalin Tuotanto hankinta -tuotannon -ostot ohjaus -kuljetukset -valmistus -varastointi -tukitoiminnot Markkinointi -ennen myyntiä -myyntiprosessi -myynnin jälkeen Jakelu -kuljetukset -varastointi -jakelukanavat Hyöty asiakkaalle -tuotteet -palvelut -ratkaisut Asiakkaat Kuva 5. Johtamisen, yrityksen liiketoimintamallin ja toimintaympäristön yhteys (mukaillen Kamensky 2008, s. 46) Yritykset kilpailevat liiketoimintamalleilla. Jorma Ollilan (2009, s. B4) mukaan Suomi nousee taantumasta sijoittamalla osaamiseen ja palvelutuotantoon. Innovaatiot eivät välttämättä ole teknologisia, vaan niiden pitää lähteä enemmän kuluttajien tarpeista. Ne lähtevät muotoilusta, logistiikasta ja kokonaan uusista bisnesmalleista, sanoo Ollila Helsingin Sanomien haastattelussa.

17 10 Möllerin et al. (2004) mukaan elämme peruuttamattomasti verkostoituvassa taloudessa. Tuotannollisesta yhteistyöstä on edetty tuotekehitysyhteistyöhön ja täysin uuden liiketoiminnan tai teknologian kehittämiseen. Yrityksen kyky toimia osana verkkoja ja muodostaa omia liiketoimintaverkkoja ovat keskeisiä menestymisen edellytyksiä. Ulkoistamisen myötä organisaatioiden keskinäiset sidokset kehittyvät yhä moniuloitteisemmiksi ja vuorovaikutuksellisemmaksi (Möller et al. 2004, s. 7). Ratkaisevaksi nousee, millaisen arvoa tuottavan liiketoimintamallin organisaatio rakentaa verkostoissa. Myös julkiselle liikelaitokselle tämä tarkoittaa vaatimusta kehittää kykyä toimia osana verkostoja ja muodostaa omia liiketoimintaverkkoja Innovaatioilla kilpailuetua Kunkin valitun kilpailustrategian pohjaksi tarvitaan väistämättä uusia innovaatioita. Suomen kansallisessa innovaatiostrategiassa (TEM 2010a) innovaatiolla tarkoitetaan osaamisesta syntynyttä ja hyödynnettyä kilpailuetua. Innovaatio voi olla esimerkiksi - uusi tieto, osaaminen ja teknologia - uusi tuote, tekninen ratkaisu, tuotantoprosessi - uusi (asiantuntija)palvelu, asiakasrajapinta - uusi muotoilu tai brändi - uusi liiketoimintamalli, arvoketju tai verkosto - uusi työtapa, organisaatio- tai johtamismalli - uudella tavalla tuotettu palvelu. Innovaatio ei siis liity pelkästään uuteen teknologiaan vaan innovaatioita voivat olla myös palveluinnovaatiot. Erotuksena ideasta ja keksinnöstä innovaation on hyödytettävä asiakasta ja asiakkaiden on oltava valmiita maksamaan siitä. Innovaation ei välttämättä tarvitse olla uusi markkinoilla: keskeistä on se, että innovaatio palvelee asiakkaan tarpeita. Yrityksen näkökulmasta innovaatio on uutta liiketoimintaa. Innovaatiota voidaan pitää siksi enemmän taloudellisena ilmiönä kuin teknologisena. Innovatiivisuuden kehittämisen haasteena on yksilöiden ja yhteisöjen luovuuden ja osaamisen hyödyntäminen Mooren (2006) mukaan innovaatiot voidaan jakaa seuraavasti: Toimialaa mullistavasta innovaatioista (disruptive innovation) voidaan puhua silloin, kun uusi innovaatio vie kilpailijoilta kilpailuedun ja voi syntyä jopa uusi toimiala. Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi teknologia tai jakelukanava. Sovellusinnovaatiossa (application innovation) syntyy uusia sovelluksia tai käyttökohteita entiselle toiminnallisuudelle. Tärkeää on luotettavuus, jotta voidaan varmistua pääsystä massamarkkinoille. Tuoteinnovaatiossa (product innovation) syntyy erilaisia tuotteita, joissa käytetään em. sovelluksia. Ajan kuluessa huomataan, mitkä tuotteen menevät kaupaksi ja mistä sovelluksesta tulee valtavirta (dominant design), joka syrjäyttää muut sovellukset. Voi syntyä erilaisia tuoteinnovaatioita eri markkinoille. Innovatioalustoista (platform innovation) voidaan puhua, kun teknologia on vakiintunut ja käyttäjämäärät alkavat saturoitua. Tällöin pyritään hakemaan tuotejohtajuutta yhdistämällä olemassaolevaa uusiin mahdollisuuksiin ja saamaan näistä uusista yhdistelmistä hyötyä. Platformiajattelu ei rajoitu pelkästään teknologioihin. Tuotteen suunnitteluinnovaatiot (value engineering innovation) parantavat prosessien kustannustehokkuutta, jonka ansioista kilpailukyky voidaan säilyttää. Tämä on erittäin

18 11 tehokas keino markkinointi-innovaatioihin yhdistettynä, jolloin esimerkiksi palvelun modulaarisuudella saavutettu kilpailukyky yhdistettynä asiakasarvoja vastaaviin mielikuviin, tuo palvelulle kilpailuetua. Helppokäyttöisyyttä parantavat integraatioinnovaatiot (integration innovation) vähentävät kompleksisuutta ja tekevät tuotteen/palvelun asiakas-ystävällisemmäksi helppokäyttöisyyttä arvostaville. Prosessi-innovaatioissa (process innovation) prosessien uudelleensuunnittelulla vähennetään ratkaisevasti kustannuksia tai parannetaan toiminnan laatua. Arvoketjua muuntavissa innovaatioissa (value migration innovation) siirrytään vähemmän arvoa tuottavasta toiminnasta enemmän arvoa tuottavaan toimintaan tai otetaan haltuun entistä pidempi osa arvoketjusta. Tällaisesta voidaan puhua, kun tuotteiden myymisen siirrytään palveluihin. Tällöin on tärkeää, että asiakas ymmärtää mistä on kysymys ja mistä he saavat etua. Tuotelinjan jatkoinnovaatioilla (line extension innovation) parannetaan asiakasläheisyyttä ja lisätään tarttumapintaa asiakkaaseen tarjoamalla lisäpalveluita, joilla voidaan tuottaa asiakkaalle enemmän arvoa - ja sitä kautta lisätä asiakkaan sitoutumista tai tyydyttää näillä lisäpalveluilla aivan uuden asiakassegmentin tarpeita. Tämä keino on markkinoilla tehokas ennen hintakilpailun alkamista. Laajennusinnovaatioilla (enhancement innovation) parannetaan tai laajennetaan tuotetta tai palvelua, kun on aistittu likeisessä asiakassuhteessa, mikä oikeasti tuottaa asiakkaalle arvoa. Tämä tarve voi olla asiakkaalle itselleen piilevä, eikä asiakas näin ollen pystyisi sitä itse ilmaisemaan. Markkinointi-innovaatiot (marketing innovation) luovat mielikuvia ja piilomerkityksiä ja usein tyydyttävät asiakkaan tunne- tai symboliarvoja. Kokeiluinnovaatiot (experiential innovation) vahvistavat asiakkaan kokemuksellisuutta luomalla uutta voimaa ja antamalla asiakkaalle uusia kokemuksia, esimerkiksi Starbuckskahvilassa asiakkaat saavat kahvinsa juuri oman halunsa mukaisena, juuri sellaisilla ominaisuuksilla, jotka vastaavat kunkin omaa tarvetta. Organisaation uudistumiseen liittyvissä johtamisinnovaatioissa (organic innovation) sisäistä organisointia ja henkilöstön osaamista muokataan uutta tarvetta palvelevaksi. Rakenteellisessa innovaatiossa (structural innovation) tapahtuu uudistumista yritysostojen kautta tai tapahtuu toimialan muutos siten, että kokonaan uusi tuote/palvelu korvaa entisen, jolloin markkinat häviävät alta Asiakasarvoa kannattavasti Liiketoimintaosaamisen ja mallien keskeiseksi tekijäksi on todettu asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen (Viitala & Jylhä 2006, s ). Myös Normann (2002 s ) näkee, että yritysten tärkeintä osaamista on organisoida arvon luontia. Tämä näkyy myös suhtautumisessa asiakkaaseen: asiakas ei ole enää pelkkä vastaanottaja tai vain liiketoiminnan lähde, vaan arvon luomisen kanssatuottaja ja suunnittelija.

19 12 Rintamäki et al. (2007) jakavat asiakasarvot seuraavasti: kun asiakas arvostaa taloudellisia arvoja huomion keskipisteenä on tuotteiden ja palveluiden hinta, toiminnallisia arvoja arvostaville ratkaisut ovat tärkeitä, tunnearvoja korostaville kokemukset palvelutuotteiden käytöstä ovat keskeisiä ja palveluiden merkitykset ovat tärkeitä symboliarvoja arvostaville. Asiakkaan arvojen tunteminen ja arvontuotannon innovatiivinen parantaminen on organisaatiolle tärkeä kilpailuetu ja keino erottautua muista saman alan palveluntuottajista. Asiakas vertaa asiakassuhteessa saamiaan kokemuksia omiin odotuksiinsa. Asiakasarvo liittyy tuotteen ja palvelun käyttöön ja siitä saatavaan hyötyyn. Asiakas tekee mielessään kustannus-hyöty -analyysiä siitä, mitä hän saa ja mistä hän luopuu hankkiessaan tuotteen/palvelun ja käyttäessään sitä. Asiakkaat tekevät valintoja kilpailevien tuotteiden ja palveluiden välillä niistä saatavan arvon eli hyödyn ja hinnan välisen suhteen perusteella. (Viitala & Jylhä 2006, s ) Asiakas kokee hyötyvänsä, kun tuotteesta/palvelusta saatu kokemus on odotettua parempi. Mitä vahvempi tuo kokemus on, sitä tyytyväisempi asiakas on. Tyytyväisyys vaikuttaa asiakkaan sitoutumiseen, yrityksen ja asiakkaan välisiin siteisiin sekä asiakassuhteen lujuuteen. Mitä lujempi suhde on, sitä vähemmän asiakas on kiinnostunut muista vaihtoehdoista. Ne yritykset, jotka pystyvät luomaan muita enemmän asiakasarvoa, yleensä voittavat suurimmat markkinaosuudet. (Viitala & Jylhä 2006, s ) Normann (2002 s. 98) näkee, että asiakkaan liiketoiminnan tärkeimmät asiat liittyvät asiakkaan suhteeseen sen omiin asiakkaisiin. Todellinen asiakaslähtöisyys vaatii siten menemään välitöntä asiakassuhdetta pidemmälle ja ymmärtämään asiakkaan ja tämän asiakkaan välisiä suhteita. Pitkän aikavälin menestyksen tärkein mittari ei Normannin (2002 s. 98) mukaan ole siinä, miten paljon voittoa yritys saa kultakin asiakkaalta, vaan siinä, miten kilpailukykyinen asiakas on omilla markkinoillaan. Kimin ja Mauborgnen mukaan (2007, s. 37) asiakasarvon tuottamisessa on tärkeää myös kannattavuus ja arvoinnovaation löytäminen. Asiakkaalle ja organisaatiolle arvoinnovaatio löytyy alueella, jossa yrityksen toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti sekä sen omaan kustannusrakenteeseen että sen asiakkaille antamaan arvolupaukseen. Koska asiakkaan saama arvo perustuu yrityksen asiakkaalle tarjoamaan hyötyyn ja hintaan ja koska yrityksen saama arvo riippuu hinnasta ja kustannusrakenteesta, arvoinnovaatio toteutuu vain silloin, kun hyötyyn, hintaan ja kustannuksiin vaikuttavien toimintojen kokonaisuus on sopusoinnussa. Pitkäsen (2006, s. 171) mukaan palvelukonsepti on ajatusmalli siitä, miten asiakkaalle tuotetaan arvoa. Puhutaan myös palveluajatuksesta. Kun palvelukonseptiin liitetään tarpeelliset tietojärjestelmät, työvälineet, tarvikkeet ja osaavia innostuneita ihmisiä, syntyy palvelua. Näin palvelukonseptin kehittäminen on yhteydessä liiketoimintamallin ja prosessien kehittämiseen. Palveluliiketoiminnassa asiakasarvoa pystytään tuottamaan kannattavasti parhaiten massakustomoinnin (massaräätälöinnin) eli palvelun modulaarisuuden avulla. Modulaarisuus tarkoittaa sitä, että jokainen palvelutuotteen komponentti on massatuotettu, mutta lopputuote ei, vaan sen koostuu dynaamisesti massatuotetuista osista asiakkaan haluamalla tavalla. Lopputuloksia eli ratkaisuja voidaan haluttaessa tuotteistaa, jos halutaan hallita riskejä lopputuloksen epäonnistumisesta tai halutaan vähentää asiakkaan vaivaa. (Suominen 2010.) Liiketoimintaperiaatteena massaräätälöinti edellyttää Harjun (1999 s. 27) mukaan liiketoimintaprosesseja, joilla edut pystytään hyödyntämään. Näyttääkin siltä, että massarää-

20 13 tälöinnissä yhdistyvät Porterin (1980) yleiset kilpailustrategiat, jotka usein mielletään toistensa poissulkeviksi. Kinnusen (2004, s. 35) mukaan asiakastarpeiden selvittämiseksi ja parhaan arvontuotannon varmistamiseksi asiakkaita kannattaa osallistaa jo palvelukonseptien suunnitteluvaiheessa asiakkaan käyttäytymisen ymmärtämiseksi. Käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa hyödynnetään palvelun käyttäjiä aktiivisesti kehittämisessä. Keskeistä käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa on tieto käyttäjien tarpeista olivatpa ne tiedostettuja, piileviä tai tulevaisuudessa mahdollisesti herääviä. Erityisesti uusia viestintäteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia palvelun käyttäjien osallistamiseen. (TEM 2010b.) 2.2. Omistajastrategia Omistajastrategiassa yrityksen omistajat määrittelevät roolinsa yrityksen johtamisessa ja johtamisen valvonnassa. Neilimon ja Uusi-Rauvan (2007 s. 335) mukaan olennaisia kysymyksiä ovat, missä päätöksentekoelimissä omistajat ovat mukana ja mitä päätöksiä he näissä elimissä tekevät. Omistajastrategian tavoitteena on yhdessä organisaatiostrategian (kts. kappale 2.3.) kanssa luoda yritykseen sellainen johtamisjärjestelmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee yrityksen toimintaa ja auttaa yritystä saavuttamaan päämääränsä ja tavoitteensa. Omistajien vaikuttamista yrityksen johtamiseen voidaan määritellä termillä corporate governance (suom. yhtiön hallinnointi). Se koostuu prosesseista, tavoista, toimintaperiaatteista, laeista ja instituutioista, jotka vaikuttavat tapaan, jolla yritystä ohjataan, hallinnoidaan ja kontrolloidaan. Käsitteeseen sisältyvät myös suhteet tärkeiden toimijoiden kanssa sekä yhtiön tavoitteet, joita viisaalla hallintotavalla tavoitellaan. Vaikuttaminen on joko välillistä tai välitöntä. Välillisiä corporate governancen välineitä ovat hallituksen toteuttama valvonta, johdon palkitsemisjärjestelmät ja yrityksen pääomarakenne. Hallituksen valvonta ja jatkuva vuoropuhelu johdon kanssa voi vähentää omistajien ja johdon välisiä yrityksen kehittämiseen liittyviä erimielisyyksiä. Omistajat voivat vaikuttaa yrityksen johtamiseen myös välittömästi. Omistajien välittömät keinot liittyvät aina osakkeiden myyntiin tai ostamiseen. (Lainema 1998 s.15.) Omistajaohjaus on osa yrityksen sidosryhmäohjausta ja käsittää sekä hallituksen kautta tapahtuvan välillisen eli sisäisen valvonnan että myös ulkoiset omistajaohjaukseen liittyvät toimenpiteet eli osakkeiden myymisen ja ostamisen (Lainema 1998 s.20). Laineman ja Haapasen (2010 s. 25) mukaan omistajastrategian ydin ovat omistajaohjauksen linjaukset Omistajan rooli organisaation arvonluontiprosesseissa Laineman ja Haapasen (2010 s. 71) mukaan omistajien on mielekkäintä käyttää valtaa organisaation hyväksi pyrkimällä ohjaamaan johdonmukaisesti oman roolinsa puitteissa niitä prosesseja, joilla on suurin vaikutus organisaation menestymiseen ja arvon kehittymiseen. Nämä omistaja-arvoa luovat prosessit (kuva 6) ovat - tarkoitus ja arvot - tavoitteet ja strategia - pääomitus - johdon ja hallituksen valinta ja arviointi - strategian toteutus ja - palkitseminen.

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Omistajapoliittiset linjaukset

Omistajapoliittiset linjaukset Asikkalan kunta Omistajapoliittiset linjaukset Omistajaohjaus 14.4.2015 Sisällys Johdanto... 1 1. Soveltamisala... 1 2. Yleiset periaatteet... 1 3. Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana...

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Kjy, ravintolapalveluverkoston tapaaminen 27.11.2008 tj. Tarja Alatalo Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Työterveyshuollon johtaja Eija Alatalo. Työterveyden toimintavaihtoehdot

Työterveyshuollon johtaja Eija Alatalo. Työterveyden toimintavaihtoehdot Työterveyshuollon johtaja Eija Alatalo Työterveyden toimintavaihtoehdot Taustatiedot Asiakasmäärä 12.8.2015 % Yritysasiakkaat Lakisääteinen sopimus Sairaanhoitosopimus 361 221 140 61 39 Henkilö-asiakasmäärä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Kuntalain uudet säännökset Kuntaliiton johtamisen ja hallinnan suositus Valtuusto johtaa vastaa kunnan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 12.9.2012 14.45-15.00 Kuntien konsernijohtamisen kehittämisen kärjet ja kehittämistyö Kuntaliitossa Erityisasiantuntija

Lisätiedot

92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö alkaen. Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö

92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö alkaen. Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö 92 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimintasääntö 1.4.2016 alkaen 04.04.2016 Dno TRE: 1792 /00.02.00/2016 päätti Tampereen kaupunginvaltuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot