ATERIAPALVELUJEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ATERIAPALVELUJEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLA"

Transkriptio

1 Tarja Alatalo ATERIAPALVELUJEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLA Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi A 16/2012

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja A 16/2012 Tarja Alatalo General Executive MBA tutkielma Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto ATERIAPALVELUJEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLA Tampereen kaupunki 2012

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointi Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Tarja Alatalo ja Tampereen kaupunki Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu)

4 TIIVISTELMÄ Tutkielman tavoitteena oli kehittää Tampereen kaupungin ateriapalvelujen toimintamallia, johon kuuluu asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus sekä omistajaohjaus ja organisointi. Tutkimusongelma kiteytyi kysymyksiksi: Millaisia tavoitteita omistajan tulisi asettaa ateriapalveluille? Mikä on sellainen innovatiivinen liiketoimintamalli, joka tuottaa asiakasarvoa nykyistä enemmän ja on prosesseiltaan tehokkaampi kuin nykyinen toimintamalli ja tuottaa Tampereen Aterialle kilpailuetua? Miten toiminta olisi järkevintä organisoida, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja miten sitä johdetaan? Tutkielman tarkastelu rajattiin koskemaan Tampereen Ateria liikelaitoksen toimintaa ja sen tuottamia palveluita. Tutkielma on kehittämistutkimus ja siinä käytetään konstruktiivista metodologiaa. Tutkielman empiirisessä toteutuksessa hyödynnettiin avainasiakkaiden arvoanalyysin tuloksia ja haastateltiin avainasiakkaita. Tutkielma liittyy Tampereen Ateria liikelaitoksen organisointitavan selvitystyöhön, joka tehtiin vuonna 2011 Tampereen kaupunginvaltuuston toimeksiannosta osana Tampereen kaupungin tuottavuusohjelman toteutusta. Tampereen kaupungin ateriapalvelujen strategisena tavoitteena tulisi olla asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toiminta sekä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kaupungin oma ateriapalvelutuotanto tulisi perustua jatkossa tehokkaaseen keskuskeittiömalliin, jossa asiakkaan osallisuutta tuetaan it- ja viestintäratkaisuilla. Asiakasrajapinnassa korostuu henkilöstön palvelu- ja moniosaaminen. Johtamisen fokuksessa on asiakasarvon tuottaminen. Kaupungin ateriapalvelut kannattaa organisoida kokonaisvastuu-mallilla siten, että Tampereen Ateria liikelaitoksella on ateriapalveluiden järjestämisvastuu koko kaupungissa tuotantotavasta riippumatta. Ratkaisumalli lisää Tampereen kaupungin ateriapalvelujen kilpailukykyä ja arvontuotantoa kuntalaisten parhaaksi. Esitetty liiketoimintamalli on entistä asiakaslähtöisempi ja palvelutuotannon kannattavuus nousee uudelle tasolle. Omistajastrategiassa on tunnistettu ateriapalvelujen mahdollisuudet entistä monipuolisemmin kaupunkistrategian toteuttamiseksi ottamalla mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Organisointistrategiaksi esitetty ateriapalvelujen kokonaisvastuumalli estää osaratkaisujen syntymisen päätöksenteossa ja turvaa palvelutuotannon kokonaistaloudellisuuden kaupungin kannalta. Ratkaisumallin saaminen käytäntöön edellyttää omistajaohjauksen, asiakasyksiköiden, henkilöstöjohdon, kaupungin tilakeskuksen ja Tampereen Aterian entistä tiiviimmän yhteistyön jatkamista.

5

6 ESIPUHE Kolme vuotta kestäneet emba-opinnot ovat päättymässä tämän tutkielman myötä. Opinnoissa olen saanut hyvää teoriaa hyvän käytännön tueksi ja hienot kollegaverkostot. Liiketoimintaosaamiseni ja johtamisnäkemykseni on kasvanut, mikä toivottavasti näkyy jatkossakin entistä parempina organisaation tuloksina. Kiitos työnantajalleni Tampereen kaupungille tästä hienosta kehittymismahdollisuudesta! Jo vuodesta 2008 lähtien Tampereen Ateriassa on kehitetty tuotannon tehostamiseen liittyviä ratkaisuja ja ne saivat vauhtia opinnoissani, jolloin alkoi kehittyä kokonaan uusi liiketoimintamalli vastaukseksi moniin liiketoimintahaasteisiin. Mikä hienointa, uudelle liiketoimintamallille tuli selkeä tilaus, kun pormestari nimesi lokakuussa 2010 ohjausryhmän selvittämään Tampereen Ateria liikelaitoksen organisointitapaa. Kiitän liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelssonia ohjausryhmän työskentelyn napakasta johtamisesta ja kaikkia ohjausryhmän jäseniä yhteistyöstä. Iso kiitos kuuluu Tampereen Aterian johtoryhmälle, joka sitoutuneesti työsti niin liiketoimintamallin kuin selvitystyönkin osa-alueita. Johtaminen on ilo, kun on yhteinen päämäärä. Tutkielman ohjaajalle vuorineuvos Kari Neilimolle kuuluu kiitos koko kolmen vuoden kokonaisuudesta. Sellaista kannustusta, motivointia ja läsnäoloa saa harvoin kokea. Kotijoukkoja kiitän kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä. Tampereella, joulukuussa 2011 Tarja Alatalo

7

8 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ESIPUHE 1. TUTKIELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET Tutkielman tausta Tutkielman tavoite ja rajaukset Tutkielman metodologia ja doktriini TUTKIELMAN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Liiketoiminta- ja kilpailustrategiat Porterin kilpailustrategiat ja niiden haastajat Strategia kiteytyy liiketoimintamallissa Innovaatioilla kilpailuetua Asiakasarvoa kannattavasti Omistajastrategia Omistajan rooli organisaation arvonluontiprosesseissa Tampereen kaupungin omistajapolitiikka ja sen linjaukset Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tehtävä Organisaatiostrategia Tukea liiketoiminnan johtamiseen Kunnallinen liikelaitos ja kilpailuneutraliteetti Empiirisen osion toteutusmenetelmät TAMPEREEN ATERIA JA NYKYINEN LIIKETOIMINTAMALLI Tampereen Ateria organisaationa Omistajatavoitteet Nykyinen liiketoimintamalli Keskeiset kehittämishaasteet TUTKIELMAN EMPIIRINEN TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISRATKAISU Uudella liiketoimintamallilla kilpailuetua Omistajapolitiikan kehittäminen Organisointitavan kehittäminen PÄÄTELMÄT LÄHTEET... 48

9

10 3 1. TUTKIELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET Johdannon tehtävänä on johdattaa lukija sisälle aiheeseen. Tehtävänä on virittää lukijan kiinnostus ja antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Johdannosta tulee käydä selville, mikä on kirjoittajan perusidea ja mihin hän pyrkii. Johdannossa esitellään tutkimustehtävä, tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt menetelmät. Johdannossa käsitellään myös tiiviisti tutkimusongelman taustaa. Tarkoituksena on esitellä ja perustella lisäksi työn kannalta keskeiset käsitteet sekä aiheen rajaus Tutkielman tausta Yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu entistä kiivaammin. Niin yritysten kuin julkisorganisaatioiden taloudellinen pelivara on tiukentunut. Vaatimukset toimia tuottavasti, tehokkaasti ja kannattavasti ovat kasvaneet, ja markkinat ovat muuttuneet globaaleiksi. Toisaalta asiakkaiden suhtautuminen palvelujen käyttöön muuttuu ja asiakastarpeet pirstoutuvat. Asiakas ei enää tyydy vaihtoehtoihin, vaan asiakas haluaa sitä mitä itse haluaa. On palveluntarjoajan asia tehdä palvelut asiakkaille käteviksi. Samalla yritykset ja myös julkisomisteiset organisaatiot kohtaavat entistä enemmän kilpailua. Omistajat puolestaan odottavat tasaista ja nousujohteista tuloskehitystä. Lisäksi vaatimukset entistä yhteiskuntavastuullisemmalle toiminnalle vahvistuvat. Tämä kaikki edellyttää yrityksiltä ja julkisorganisaatioilta jatkuvaa uusiutumista, mikä on mahdollista liiketoimintaosaamista kehittämällä. Organisaatiot eivät voi toisaalta tehdä enää organisaatiokohtaisia strategioita, vaan ne pitää asemoida vielä voimakkaammin koskemaan alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Tampereen kaupungin tuottavuusohjelman tavoitteena on palvelujen tuottavuuden lisääminen. Tampereen Aterian organisointitavan selvittäminen on yksi tuottavuusohjelman toimenpiteistä. Selvitystyötä varten on pormestari nimennyt ohjausryhmän, jonka jäsenenä tutkielman tekijä on. Ohjausryhmä aloitti työskentelyn lokakuussa Kaupunki haluaa, että palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta ja sitä tuetaan kehittyvällä monituottajamallilla. Kaupungin tukipalveluja halutaan avata kilpailulle suunnitelmallisesti Tutkielman tavoite ja rajaukset Tutkielman tavoitteena on kehittää Tampereen kaupungin ateriapalvelujen toimintamallia, johon kuuluu asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus sekä omistajaohjaus ja organisointi. Tutkielman osatavoitteet (kuva 1) ovat omistajastrategiassa: millaisia tavoitteita omistajan tulisi asettaa ateriapalveluille? kilpailu-/liiketoimintastrategiassa: mikä on sellainen innovatiivinen liiketoimintamalli, joka tuottaa asiakasarvoa nykyistä enemmän ja on prosesseiltaan tehokkaampi kuin nykyinen toimintamalli ja tuottaa Tampereen Aterialle kilpailuetua? organisaatiostrategiassa: miten toiminta olisi järkevintä organisoida, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja miten sitä johdetaan?

11 4 Millaisia tavoitteita omistaja asettaa ateriapalveluille? Mikä on sellainen ateriapalvelujen liiketoimintamalli, joka on sekä asiakaslähtöinen että kustannustehokas? Miten toiminta olisi järkevintä organisoida eli miten toimintaa johdetaan? Omistajastrategia Liiketoimintastrategia Organisointistrategia Kuva 1. Tutkielman osatavoitteet Tutkielman tarkastelu rajataan koskemaan Tampereen Aterian toimintaa ja sen tuottamia palveluita Tutkielman metodologia ja doktriini Tutkielma on kehittämistutkimus ja siinä käytetään konstruktiivista metodologiaa. Tutkielmassa halutaan kehittää uusi parempi ratkaisu liikkeenjohdolliseen ongelmaan. Tutkielman teoriana käytetään kirjallisuutta ja artikkeleita seuraavista aihepiireistä: Yleisten liiketoiminta- ja kilpailustrategioiden lisäksi strategisen johtamisen ja liiketoimintaosaamisen näkökulmat ovat vahvat. Liiketoimintamallin rakentamiseksi tarvitaan teoriaa arvoketjuista, asiakasarvon tuottamisesta innovatiivisin keinoin sekä palvelujen suunnittelusta ja keinoista, jolla palveluliiketoiminnan prosessitehokkuutta voidaan parantaa, esimerkiksi massakustomoinnilla. Myös tiedolla johtaminen korostuu. Omistajapolitiikkaa tarkastellaan yrityksen hyvän omistajapolitiikan toimintatapojen ja Tampereen kaupungin omistajapoliittisten linjausten näkökulmasta. Organisointia tarkastellaan liiketoiminnan ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetin ja kuntalain näkökulmasta. Koska toimialana on ateriapalvelut, jolla on vaikutusta asiakkaiden terveyteen hyvän ravitsemuksen keinoin, tarvitaan myös näkemystä kuntien terveyden edistämisen velvoitteista ja mahdollisuuksista. Tutkimusaineisto kerätään Tampereen kaupungin ja Tampereen Aterian olemassa olevasta materiaalista ja tehdyistä selvityksistä sekä Tampereen Aterian organisointitavan selvitystyön ohjausryhmän materiaalista, selvityksistä ja osana selvitystyötä tehdyistä asiakashaastatteluista.

12 5 2. TUTKIELMAN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tässä luvussa käsitellään tutkielman aihepiiriä teorian kautta. Jokaisessa alaluvussa valotetaan tutkielman tavoitteena olevia kysymyksiä ja määritellään keskeiset käsitteet. Ensiksi kuvataan liiketoiminta- ja kilpailustrategioita ja niiden yhteyttä liiketoimintamalliin, toiseksi käsitellään omistajastrategian rakentumista ja sitten organisointistrategiaan liittyviä asioita. Tässä luvussa viimeisenä kuvataan empiirisen tutkimusosion tutkimusmenetelmät Liiketoiminta- ja kilpailustrategiat Strategia integroi yrityksen tai muun organisaation tärkeimmät tavoitteet, toimintatavat ja toiminnan organisaatioita koossapitäväksi ajatukseksi. Strategia on ennen kaikkea organisaation johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Strategiassa korostuvat siten päämäärien asettelu, yleiset linjavalinnat ja keinot päämäärien saavuttamiseksi sekä konkreettiset toimintaohjelmat päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. (Neilimo & Uusi-Rauva 2007 s. 334.) Liiketoimintastrategia ratkaisee sen, millä liiketoiminta-aluilla yritys toimii ja millaista toimintatapaa se näillä liiketoiminta-aluilla noudattaa: käyttääkö yritys esimerkiksi alihankintaa tai ketjuttaako se toimipaikkaverkostoaan. (Neilimo & Uusi-Rauva 2007 s. 336.) Porterin kilpailustrategiat ja niiden haastajat Kilpailustrategialla pyritään tuottamaan asiakkaille lisäarvoa, joilla erotutaan kilpailijoista. Tässä keskitytään Porterin (1980) sekä Treacyn ja Wierseman (1995) esittämiin kilpailustrategioihin. Porterin (1980 s ) esittämät kolme perusstrategiaa ovat kustannusjohtajuus, tuotteiden/palveluiden differointi (erilaistaminen) ja keskittyminen (fokusointi). Kustannusjohtajuusstrategiassa yritykseltä edellytetään kilpailijoita alhaisempaa kustannustasoa, vaikka laatua ja palvelua ei voi toki unohtaa. Alhaisen kustannustason saavuttaminen vaatii usein suhteellisesti korkean markkinaosuuden. Tuotesuunnittelussa tähdätään yksinkertaisuuteen valmistuksessa ja ylläpidetään samantyyppisten tuotteiden laajaa valikoimaa. Suurien volyymien aikaansaamiseksi palvellaan kaikkia tärkeimpiä asiakasryhmiä. Korkea markkinaosuus saattaa puolestaan johtaa alhaisempaan kustannustasoon ostotoiminnassa. (Porter 1980 s ) Differointistrategiassa yrityksen tarjoamaa tuotetta tai palvelua erilaistetaan siten, että se on koko toimialalla ainutlaatuista. Differointistrategiassakaan yritys ei voi jättää ottamatta huomioon kustannustehokkuutta, vaikka alhaiset kustannukset eivät olekaan ensisijainen tavoite. Differoinnin avulla voidaan välttyä äärimmäiseltä hintakilpailulta, koska vastaavaa tuotetta/palvelu ei markkinoilla ole vertailukohtana. Yrityksen täyttyy kuitenkin varustautua uusien kilpailevien tuotteiden/palveluiden varalta. (Porter 1980 s ) Kustannusjohtajuus- ja differointistrategioissa etsitään kilpailuetua useilta toimialan segmenteiltä, mutta keskittymisstrategiassa yritys keskittyy toiminnassaan esimerkiksi tiettyyn asiakasryhmään, tuotelinjan segmenttiin tai jollekin maantieteelliselle alueelle. Tiettyä kohdetta palvellaan erityisen hyvin ja jokainen toiminnallinen menettelytapa suunnitellaan pitäen tämä kohde mielessä. Yritys pystyy palvelemaan kapea-alaista strategista kohdetta tehokkaammin kuin kilpailijat, jotka toimivat laajemmalla alueella. Tällöin yrityksellä on joko alhainen kustannustaso strategisessa kohteessa tai korkea differointiaste. (Porter 1980 s )

13 6 Kuvassa 2 esitetään nämä kolme Porterin perusstrategiaa. Kuva 2. Kolme kilpailun perusstrategiaa (Porter 1980 s. 63) Kustannusjohtajuusstrategian toteuttaminen vaatii suuria pääomainvestointeja ja pääoman saantia, prosessivalmistustaitoa, työvoiman intensiivistä valvontaa, tuotteiden suunnittelua valmistuksen helppoutta ajatellen ja edullista jakelujärjestelmää. Differointistrategia puolestaan vaatii vahvoja markkinointi- ja tuotesuunnittelutaitoja, yrityksen hyvää mainetta laadun ja teknologian suhteen, pitkää kokemusta toimialalta tai omaperäistä yhdistelmää muilta aloilta saatuja taitoja sekä vahvaa yhteistyötä jakelukanavien kanssa. Keskittymisstrategiassa vaaditaan edellä mainittujen menettelytapojen yhdistelmää, joka suuntautuu tiettyyn strategiseen kohteeseen. (Porter 1980 s. 64.) Saavuttaakseen kilpailuedun yrityksen pitää tehdä valintoja. Sitoutumalla kaikkiin kolmeen perusstrategiaan, yritys epäonnistuu kaikissa. Kiusaus perusstrategian hämärtymiseen on erityisen suuri keskittyjälle silloin, kun se on päässyt kohdesegmentissään hallitsevaan asemaan. Keskittymisstrategia saatetaan silloin helposti uhrata kasvun tähden. Yrityksen on tavallisesti kannattavampaa olla uhraamatta perusstrategiaansa ja etsiä sen sijaan uusia toimialoja, joilla se voi soveltaa perusstrategiaansa tai hyödyntää alojen välisiä yhteistyömahdollisuuksia. (Porter 1985, s ) Perusstrategioihin liittyy myös riskejä. Kustannusjohtajuuden riskejä ovat esimerkiksi teknologinen muutos, uusien tulokkaiden tai seurailijoiden edullisesti omaksuma uusi tieto jäljittelyn avulla tai mahdollisuus investoida ajanmukaisiin laitteisiin, kyvyttömyys nähdä vaadittavia muutostarpeita tuotteissa tai markkinoinnissa, koska huomio kiinnittyy vain kustannuksiin tai kustannusinflaatio, joka kaventaa yrityksen mahdollisuutta ylläpitää riittävän suurta hintaeroa differoituihin tuotteisiin/palveluihin. (Porter 1980 s. 69.) Differoitumiseen liittyy myös suuria riskitekijöitä: Kustannusero alhaisen kustannustason kilpailijoiden välillä tulee liian suureksi, jotta asiakkaiden uskollisuutta voitaisiin ylläpitää. Asiakkaiden tullessa yhä vaativimmiksi heidän tarve hankkia differoitua tuotetta vähenee

14 7 tai jäljittely kaventaa differointietua, mikä on yleinen ilmiö alan kypsillä markkinoilla. (Porter 1980 s. 70.) Keskittymisen riskinä on se, että kustannusero suurten kilpailijoiden ja keskittyneen yrityksen välillä vähenee eliminoiden suppeamman kohteen palvelusta tulleet edut tai poistamalla keskittymisen aikaansaaman differointiedun. Toisaalta edut haluttujen tuotteiden /palveluiden kohdalla voivat kaveta strategisella kohdealueella ja kokonaismarkkinoilla. Kilpailijat voivat myös löytää alamarkkinoita strategisella kohdealueella ja kilpailevat pois alkuperäisen keskittyjän. (Porter 1980 s. 71.) Porterin strategiamallit ovat management-painotteisia eli strateginen menestys rakennetaan tuotannon, talouden ja markkinoinnin varaan. Ihmisten osaamista menestystekijänä Porter ei korosta. (Neilimo & Uusi-Rauva 2007 s. 332.) Treacy ja Wiersema (1995) ovat luoneet kilpailevan näkökulman Porterin (1980) näkemykselle kilpailuedun lähteistä. He näkevät yrityksen kilpailuedun kolmen arvoa tuottavan lähestymistavan kautta: tuotejohtajuus, operatiivinen erinomaisuus ja asiakasläheisyys (kuva 3). Operatiivisella erinomaisuudella yritys voi kustannustehokkuuden avulla tarjota alhaisinta hintaa, mikä vastaa Porterin näkemystä kustannusjohtajuudesta. Tuotejohtajuudella voidaan tarjota alan parhaita tuotteita/palveluita, mikä muistuttaa Porterin differoitumista. Aidolla asiakaslähtöisyydellä voidaan tarjota asiakkaalle paras kokonais-ratkaisu. Perustava ero Porterin (1980) sekä Treacyn ja Wierseman (1995) kilpailustrategioiden välillä on suhtautuminen asiakkaaseen. Porterin kilpailu-strategioiden arvo määrittyy sen mukaan, miten niillä pystyy kilpailemaan erilaisia kilpailuvoimia 1 vastaan. Treacyn ja Wierseman (1995) kilpailustrategioiden perimmäinen tarkoitus on lisäarvon tuominen asiakkaalle. He eivät näe asiakassegmenttiä ainoastaan yhtenä osana toimialan kilpailukenttää. Asiakasläheisyys on heille syvällistä yhteistyötä asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseksi. (ks. Karisto 2006 s ) II I III Kuva 3. Organisaation toimintamallin, kilpailustrategian ja luotavan lisäarvon välinen yhteys (Karisto 2006 s. 49) Neilimon ja Uusi-Rauvan (2007 s. 332) mukaan asiakassuuntautuneiden liiketoimintamallien yleistyttyä tuotantolähtöisten mallien sijasta yrityksissä on alettu korostaa asiakkaat kohtaavan henkilöstön merkitystä menestystekijänä. Tässä tutkielmassa on mielekästä soveltaa Treacyn ja Wierseman (1995) näkemystä kilpailustrategioista, koska julkisen organisaation haaste voi olla asiakasnäkökulman unohtaminen ja kuntalaisen roolin hämärtyminen asiakkaana. Seuraavaksi tarkastellaan liiketoiminta- ja kilpailustrategioiden ja organisaation toimintamallin yhteyttä. 1 Porterin (1985) kilpailuvoimat ovat : kilpailu alan nykyisten yritysten kesken, toimittajien vaikutusvalta, uusien tulokkaiden uhka, ostajien vaikutusvalta sekä korvaavien tuotteiden tai palvelujen uhka.

15 Strategia kiteytyy liiketoimintamallissa Liiketoimintaosaamisella tarkoitetaan valmiutta johtaa ja kehittää liiketoimintaa niin, että organisaation toiminnan taloudellisuus, tehokkuus ja asiakaslähtöisyys paranevat. Liiketoimintaosaaminen on kykyä ymmärtää paitsi yrityksen toimintaa kokonaisuutensa myös sen osatekijöiden välisiä suhteita. On tunnistettava ne tapahtumaketjut, joiden tuloksena organisaatio pystyy tuottamaan kannattavasti asiakkailleen laadukkaita tuotteita tai palveluja, ja ne osatekijät, jotka tuohon ketjuun vaikuttavat. On myös hahmotettava eri toimijoiden roolit ja vastuut. (Viitala & Jylhä 2006, s. 7-9.) Strateginen liiketoimintaosaaminen voidaan Näsin ja Neilimon (2008, s. 245) mukaan määritellä yritysjohdon kyvyksi asemoida yrityksen liiketoiminta proaktiivisesti liiketoimintaympäristöön, erityisesti ympäristön muuttuminen huomioon ottaen. Johdon on kyettävä kehittämään kilpailuetua tuottava johtamis- ja ansaintalogiikka, joka nojaa organisaation omiin menestystekijöihin. Johtamisosaaminen ei rajoitu pelkästään oman organisaation puitteisiin, vaan johdolta vaaditaan osaamista yhteistyöverkostojen ja -prosessien rakentamiseen päämäärien saavuttamiseksi. Liiketoimintaosaaminen ja innovatiivisuus näkyy yrityksessä strategiana, joka konkretisoituu käytännöksi organisaation liiketoimintamalleissa. Liiketoimintamalli puolestaan on käytännössä arvoketju (kuva 4). Strateginen ajattelu ja teoria, strateginen johtaminen, strategian implementointi ja toteutumisen seuranta Liiketoimintamalli Asiakaslähtöisyys Tehokkaat prosessit HR, IT Johtaminen Arvoketju Toimija 1 Toimija 2 Toimija 3 Toimija 4 Toimija 5 Asiakas Kuva 4. Liiketoimintaosaaminen konkretisoituu organisaatioissa liiketoiminta-malleina ja arvoketjuina

16 9 Viitana ja Jylhän (2006, s. 7 9) mukaan tärkeitä liiketoimintaosaamisen alueita ovat - asiakkaat, heidän tarpeensa ja se mitä heille tarjotaan - arvoketju, tilaus-toimitusketju ja asiakaspalveluprosessit, arvoverkot - tuotanto ja logistiikka - markkinointi - taloushallinto - rahoitus - riskienhallinta - henkilöstöjohtaminen - uuden liiketoiminnan luominen ja - verkottuneen liiketoiminnan johtaminen. Näsi ja Neilimo (2008, s ) tähdentävät lisäksi toimintaympäristön muutosten ymmärtämistä ja hallintaa sekä tiedon ja informaation hyödyntämistä innovatiivisen liiketoimintaosaamisen kulmakivinä. Kuvassa 5 on kuvattu yrityksen liiketoimintamalli ja johtamisen erilaiset ulottuvuudet liiketoimintamallissa sekä toimintaympäristön jatkuvan analysoinnin tarve. Kamenskyn (2008, s ) mukaan johtamisella pyritään hallitsemaan arvoketjua siten, että yrityksen resursseja käytetään optimaalisesti hyväksi sekä hyödyntämään ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja välttämään uhkat. Toimintaympäristö - lainsäädäntö - julkinen sääntely Toimittajat Kilpailijat Asiakkaat Muut sidosryhmät ja verkostokumppanit Johtaminen Johtaminen ja organisaatio:rakenne, resurssit, ohjausjärjestelmät, palkitsemisjärjestelmät, osaaminen, johtamistapa, yrityskulttuuri Johtaminen Toimittajat Materiaalin Tuotanto hankinta -tuotannon -ostot ohjaus -kuljetukset -valmistus -varastointi -tukitoiminnot Markkinointi -ennen myyntiä -myyntiprosessi -myynnin jälkeen Jakelu -kuljetukset -varastointi -jakelukanavat Hyöty asiakkaalle -tuotteet -palvelut -ratkaisut Asiakkaat Kuva 5. Johtamisen, yrityksen liiketoimintamallin ja toimintaympäristön yhteys (mukaillen Kamensky 2008, s. 46) Yritykset kilpailevat liiketoimintamalleilla. Jorma Ollilan (2009, s. B4) mukaan Suomi nousee taantumasta sijoittamalla osaamiseen ja palvelutuotantoon. Innovaatiot eivät välttämättä ole teknologisia, vaan niiden pitää lähteä enemmän kuluttajien tarpeista. Ne lähtevät muotoilusta, logistiikasta ja kokonaan uusista bisnesmalleista, sanoo Ollila Helsingin Sanomien haastattelussa.

17 10 Möllerin et al. (2004) mukaan elämme peruuttamattomasti verkostoituvassa taloudessa. Tuotannollisesta yhteistyöstä on edetty tuotekehitysyhteistyöhön ja täysin uuden liiketoiminnan tai teknologian kehittämiseen. Yrityksen kyky toimia osana verkkoja ja muodostaa omia liiketoimintaverkkoja ovat keskeisiä menestymisen edellytyksiä. Ulkoistamisen myötä organisaatioiden keskinäiset sidokset kehittyvät yhä moniuloitteisemmiksi ja vuorovaikutuksellisemmaksi (Möller et al. 2004, s. 7). Ratkaisevaksi nousee, millaisen arvoa tuottavan liiketoimintamallin organisaatio rakentaa verkostoissa. Myös julkiselle liikelaitokselle tämä tarkoittaa vaatimusta kehittää kykyä toimia osana verkostoja ja muodostaa omia liiketoimintaverkkoja Innovaatioilla kilpailuetua Kunkin valitun kilpailustrategian pohjaksi tarvitaan väistämättä uusia innovaatioita. Suomen kansallisessa innovaatiostrategiassa (TEM 2010a) innovaatiolla tarkoitetaan osaamisesta syntynyttä ja hyödynnettyä kilpailuetua. Innovaatio voi olla esimerkiksi - uusi tieto, osaaminen ja teknologia - uusi tuote, tekninen ratkaisu, tuotantoprosessi - uusi (asiantuntija)palvelu, asiakasrajapinta - uusi muotoilu tai brändi - uusi liiketoimintamalli, arvoketju tai verkosto - uusi työtapa, organisaatio- tai johtamismalli - uudella tavalla tuotettu palvelu. Innovaatio ei siis liity pelkästään uuteen teknologiaan vaan innovaatioita voivat olla myös palveluinnovaatiot. Erotuksena ideasta ja keksinnöstä innovaation on hyödytettävä asiakasta ja asiakkaiden on oltava valmiita maksamaan siitä. Innovaation ei välttämättä tarvitse olla uusi markkinoilla: keskeistä on se, että innovaatio palvelee asiakkaan tarpeita. Yrityksen näkökulmasta innovaatio on uutta liiketoimintaa. Innovaatiota voidaan pitää siksi enemmän taloudellisena ilmiönä kuin teknologisena. Innovatiivisuuden kehittämisen haasteena on yksilöiden ja yhteisöjen luovuuden ja osaamisen hyödyntäminen Mooren (2006) mukaan innovaatiot voidaan jakaa seuraavasti: Toimialaa mullistavasta innovaatioista (disruptive innovation) voidaan puhua silloin, kun uusi innovaatio vie kilpailijoilta kilpailuedun ja voi syntyä jopa uusi toimiala. Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi teknologia tai jakelukanava. Sovellusinnovaatiossa (application innovation) syntyy uusia sovelluksia tai käyttökohteita entiselle toiminnallisuudelle. Tärkeää on luotettavuus, jotta voidaan varmistua pääsystä massamarkkinoille. Tuoteinnovaatiossa (product innovation) syntyy erilaisia tuotteita, joissa käytetään em. sovelluksia. Ajan kuluessa huomataan, mitkä tuotteen menevät kaupaksi ja mistä sovelluksesta tulee valtavirta (dominant design), joka syrjäyttää muut sovellukset. Voi syntyä erilaisia tuoteinnovaatioita eri markkinoille. Innovatioalustoista (platform innovation) voidaan puhua, kun teknologia on vakiintunut ja käyttäjämäärät alkavat saturoitua. Tällöin pyritään hakemaan tuotejohtajuutta yhdistämällä olemassaolevaa uusiin mahdollisuuksiin ja saamaan näistä uusista yhdistelmistä hyötyä. Platformiajattelu ei rajoitu pelkästään teknologioihin. Tuotteen suunnitteluinnovaatiot (value engineering innovation) parantavat prosessien kustannustehokkuutta, jonka ansioista kilpailukyky voidaan säilyttää. Tämä on erittäin

18 11 tehokas keino markkinointi-innovaatioihin yhdistettynä, jolloin esimerkiksi palvelun modulaarisuudella saavutettu kilpailukyky yhdistettynä asiakasarvoja vastaaviin mielikuviin, tuo palvelulle kilpailuetua. Helppokäyttöisyyttä parantavat integraatioinnovaatiot (integration innovation) vähentävät kompleksisuutta ja tekevät tuotteen/palvelun asiakas-ystävällisemmäksi helppokäyttöisyyttä arvostaville. Prosessi-innovaatioissa (process innovation) prosessien uudelleensuunnittelulla vähennetään ratkaisevasti kustannuksia tai parannetaan toiminnan laatua. Arvoketjua muuntavissa innovaatioissa (value migration innovation) siirrytään vähemmän arvoa tuottavasta toiminnasta enemmän arvoa tuottavaan toimintaan tai otetaan haltuun entistä pidempi osa arvoketjusta. Tällaisesta voidaan puhua, kun tuotteiden myymisen siirrytään palveluihin. Tällöin on tärkeää, että asiakas ymmärtää mistä on kysymys ja mistä he saavat etua. Tuotelinjan jatkoinnovaatioilla (line extension innovation) parannetaan asiakasläheisyyttä ja lisätään tarttumapintaa asiakkaaseen tarjoamalla lisäpalveluita, joilla voidaan tuottaa asiakkaalle enemmän arvoa - ja sitä kautta lisätä asiakkaan sitoutumista tai tyydyttää näillä lisäpalveluilla aivan uuden asiakassegmentin tarpeita. Tämä keino on markkinoilla tehokas ennen hintakilpailun alkamista. Laajennusinnovaatioilla (enhancement innovation) parannetaan tai laajennetaan tuotetta tai palvelua, kun on aistittu likeisessä asiakassuhteessa, mikä oikeasti tuottaa asiakkaalle arvoa. Tämä tarve voi olla asiakkaalle itselleen piilevä, eikä asiakas näin ollen pystyisi sitä itse ilmaisemaan. Markkinointi-innovaatiot (marketing innovation) luovat mielikuvia ja piilomerkityksiä ja usein tyydyttävät asiakkaan tunne- tai symboliarvoja. Kokeiluinnovaatiot (experiential innovation) vahvistavat asiakkaan kokemuksellisuutta luomalla uutta voimaa ja antamalla asiakkaalle uusia kokemuksia, esimerkiksi Starbuckskahvilassa asiakkaat saavat kahvinsa juuri oman halunsa mukaisena, juuri sellaisilla ominaisuuksilla, jotka vastaavat kunkin omaa tarvetta. Organisaation uudistumiseen liittyvissä johtamisinnovaatioissa (organic innovation) sisäistä organisointia ja henkilöstön osaamista muokataan uutta tarvetta palvelevaksi. Rakenteellisessa innovaatiossa (structural innovation) tapahtuu uudistumista yritysostojen kautta tai tapahtuu toimialan muutos siten, että kokonaan uusi tuote/palvelu korvaa entisen, jolloin markkinat häviävät alta Asiakasarvoa kannattavasti Liiketoimintaosaamisen ja mallien keskeiseksi tekijäksi on todettu asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen (Viitala & Jylhä 2006, s ). Myös Normann (2002 s ) näkee, että yritysten tärkeintä osaamista on organisoida arvon luontia. Tämä näkyy myös suhtautumisessa asiakkaaseen: asiakas ei ole enää pelkkä vastaanottaja tai vain liiketoiminnan lähde, vaan arvon luomisen kanssatuottaja ja suunnittelija.

19 12 Rintamäki et al. (2007) jakavat asiakasarvot seuraavasti: kun asiakas arvostaa taloudellisia arvoja huomion keskipisteenä on tuotteiden ja palveluiden hinta, toiminnallisia arvoja arvostaville ratkaisut ovat tärkeitä, tunnearvoja korostaville kokemukset palvelutuotteiden käytöstä ovat keskeisiä ja palveluiden merkitykset ovat tärkeitä symboliarvoja arvostaville. Asiakkaan arvojen tunteminen ja arvontuotannon innovatiivinen parantaminen on organisaatiolle tärkeä kilpailuetu ja keino erottautua muista saman alan palveluntuottajista. Asiakas vertaa asiakassuhteessa saamiaan kokemuksia omiin odotuksiinsa. Asiakasarvo liittyy tuotteen ja palvelun käyttöön ja siitä saatavaan hyötyyn. Asiakas tekee mielessään kustannus-hyöty -analyysiä siitä, mitä hän saa ja mistä hän luopuu hankkiessaan tuotteen/palvelun ja käyttäessään sitä. Asiakkaat tekevät valintoja kilpailevien tuotteiden ja palveluiden välillä niistä saatavan arvon eli hyödyn ja hinnan välisen suhteen perusteella. (Viitala & Jylhä 2006, s ) Asiakas kokee hyötyvänsä, kun tuotteesta/palvelusta saatu kokemus on odotettua parempi. Mitä vahvempi tuo kokemus on, sitä tyytyväisempi asiakas on. Tyytyväisyys vaikuttaa asiakkaan sitoutumiseen, yrityksen ja asiakkaan välisiin siteisiin sekä asiakassuhteen lujuuteen. Mitä lujempi suhde on, sitä vähemmän asiakas on kiinnostunut muista vaihtoehdoista. Ne yritykset, jotka pystyvät luomaan muita enemmän asiakasarvoa, yleensä voittavat suurimmat markkinaosuudet. (Viitala & Jylhä 2006, s ) Normann (2002 s. 98) näkee, että asiakkaan liiketoiminnan tärkeimmät asiat liittyvät asiakkaan suhteeseen sen omiin asiakkaisiin. Todellinen asiakaslähtöisyys vaatii siten menemään välitöntä asiakassuhdetta pidemmälle ja ymmärtämään asiakkaan ja tämän asiakkaan välisiä suhteita. Pitkän aikavälin menestyksen tärkein mittari ei Normannin (2002 s. 98) mukaan ole siinä, miten paljon voittoa yritys saa kultakin asiakkaalta, vaan siinä, miten kilpailukykyinen asiakas on omilla markkinoillaan. Kimin ja Mauborgnen mukaan (2007, s. 37) asiakasarvon tuottamisessa on tärkeää myös kannattavuus ja arvoinnovaation löytäminen. Asiakkaalle ja organisaatiolle arvoinnovaatio löytyy alueella, jossa yrityksen toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti sekä sen omaan kustannusrakenteeseen että sen asiakkaille antamaan arvolupaukseen. Koska asiakkaan saama arvo perustuu yrityksen asiakkaalle tarjoamaan hyötyyn ja hintaan ja koska yrityksen saama arvo riippuu hinnasta ja kustannusrakenteesta, arvoinnovaatio toteutuu vain silloin, kun hyötyyn, hintaan ja kustannuksiin vaikuttavien toimintojen kokonaisuus on sopusoinnussa. Pitkäsen (2006, s. 171) mukaan palvelukonsepti on ajatusmalli siitä, miten asiakkaalle tuotetaan arvoa. Puhutaan myös palveluajatuksesta. Kun palvelukonseptiin liitetään tarpeelliset tietojärjestelmät, työvälineet, tarvikkeet ja osaavia innostuneita ihmisiä, syntyy palvelua. Näin palvelukonseptin kehittäminen on yhteydessä liiketoimintamallin ja prosessien kehittämiseen. Palveluliiketoiminnassa asiakasarvoa pystytään tuottamaan kannattavasti parhaiten massakustomoinnin (massaräätälöinnin) eli palvelun modulaarisuuden avulla. Modulaarisuus tarkoittaa sitä, että jokainen palvelutuotteen komponentti on massatuotettu, mutta lopputuote ei, vaan sen koostuu dynaamisesti massatuotetuista osista asiakkaan haluamalla tavalla. Lopputuloksia eli ratkaisuja voidaan haluttaessa tuotteistaa, jos halutaan hallita riskejä lopputuloksen epäonnistumisesta tai halutaan vähentää asiakkaan vaivaa. (Suominen 2010.) Liiketoimintaperiaatteena massaräätälöinti edellyttää Harjun (1999 s. 27) mukaan liiketoimintaprosesseja, joilla edut pystytään hyödyntämään. Näyttääkin siltä, että massarää-

20 13 tälöinnissä yhdistyvät Porterin (1980) yleiset kilpailustrategiat, jotka usein mielletään toistensa poissulkeviksi. Kinnusen (2004, s. 35) mukaan asiakastarpeiden selvittämiseksi ja parhaan arvontuotannon varmistamiseksi asiakkaita kannattaa osallistaa jo palvelukonseptien suunnitteluvaiheessa asiakkaan käyttäytymisen ymmärtämiseksi. Käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa hyödynnetään palvelun käyttäjiä aktiivisesti kehittämisessä. Keskeistä käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa on tieto käyttäjien tarpeista olivatpa ne tiedostettuja, piileviä tai tulevaisuudessa mahdollisesti herääviä. Erityisesti uusia viestintäteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia palvelun käyttäjien osallistamiseen. (TEM 2010b.) 2.2. Omistajastrategia Omistajastrategiassa yrityksen omistajat määrittelevät roolinsa yrityksen johtamisessa ja johtamisen valvonnassa. Neilimon ja Uusi-Rauvan (2007 s. 335) mukaan olennaisia kysymyksiä ovat, missä päätöksentekoelimissä omistajat ovat mukana ja mitä päätöksiä he näissä elimissä tekevät. Omistajastrategian tavoitteena on yhdessä organisaatiostrategian (kts. kappale 2.3.) kanssa luoda yritykseen sellainen johtamisjärjestelmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee yrityksen toimintaa ja auttaa yritystä saavuttamaan päämääränsä ja tavoitteensa. Omistajien vaikuttamista yrityksen johtamiseen voidaan määritellä termillä corporate governance (suom. yhtiön hallinnointi). Se koostuu prosesseista, tavoista, toimintaperiaatteista, laeista ja instituutioista, jotka vaikuttavat tapaan, jolla yritystä ohjataan, hallinnoidaan ja kontrolloidaan. Käsitteeseen sisältyvät myös suhteet tärkeiden toimijoiden kanssa sekä yhtiön tavoitteet, joita viisaalla hallintotavalla tavoitellaan. Vaikuttaminen on joko välillistä tai välitöntä. Välillisiä corporate governancen välineitä ovat hallituksen toteuttama valvonta, johdon palkitsemisjärjestelmät ja yrityksen pääomarakenne. Hallituksen valvonta ja jatkuva vuoropuhelu johdon kanssa voi vähentää omistajien ja johdon välisiä yrityksen kehittämiseen liittyviä erimielisyyksiä. Omistajat voivat vaikuttaa yrityksen johtamiseen myös välittömästi. Omistajien välittömät keinot liittyvät aina osakkeiden myyntiin tai ostamiseen. (Lainema 1998 s.15.) Omistajaohjaus on osa yrityksen sidosryhmäohjausta ja käsittää sekä hallituksen kautta tapahtuvan välillisen eli sisäisen valvonnan että myös ulkoiset omistajaohjaukseen liittyvät toimenpiteet eli osakkeiden myymisen ja ostamisen (Lainema 1998 s.20). Laineman ja Haapasen (2010 s. 25) mukaan omistajastrategian ydin ovat omistajaohjauksen linjaukset Omistajan rooli organisaation arvonluontiprosesseissa Laineman ja Haapasen (2010 s. 71) mukaan omistajien on mielekkäintä käyttää valtaa organisaation hyväksi pyrkimällä ohjaamaan johdonmukaisesti oman roolinsa puitteissa niitä prosesseja, joilla on suurin vaikutus organisaation menestymiseen ja arvon kehittymiseen. Nämä omistaja-arvoa luovat prosessit (kuva 6) ovat - tarkoitus ja arvot - tavoitteet ja strategia - pääomitus - johdon ja hallituksen valinta ja arviointi - strategian toteutus ja - palkitseminen.

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Julkisen palvelun uudistaminen yhteiskunnalliset yritykset hyvinvointipalvelujen tuottamisessa

Julkisen palvelun uudistaminen yhteiskunnalliset yritykset hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Julkisen palvelun uudistaminen yhteiskunnalliset yritykset hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 5.5.2010 Kari Neilimo Vuorineuvos, taloustiet. tri Julkisen palvelun

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MYYNNILLÄ MENESTYKSEEN BN Advisors Finland Oy Ilkka Ruuska Menestys - perustuu kasvuun? Kasvu - perustuu myyntiin? MENESTYVÄN LIIKETOIMINNAN VIITEKEHYS Kasvu

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot