KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN VIRTU-PROJEKTISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN VIRTU-PROJEKTISSA"

Transkriptio

1 KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN VIRTU-PROJEKTISSA Pekkonen, Leena & Saarikivi, Carita TIIVISTELMÄ Ikääntyneiden hoitoa ja palvelua koskevan laatusuosituksen (2008) mukaan vanhusten tulee voida asua kotona mahdollisimman pitkään. Hoidon ja palvelujen kehittämisessä on tärkeää asiakaslähtöinen ikäihmisten osallisuus sekä ikäihmisten erilaisuuden ja tarpeiden tunnistaminen. Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman (2012) mukaan vanhuspalveluiden painopiste on ennalta ehkäisevässä ja etsivässä tavassa tuottaa vanhuspalveluita. VIRTUprojektin aikana Sipoon kotihoidossa toteutettiin työpajatoimintaa uuden teknologian käyttöönoton tukemisessa ja juurruttamistyön käynnistämiseksi. Työpajatoiminnassa työstettiin kotihoidon arkea ja asiakaslähtöisyyttä. Kotihoidon työntekijät pohtivat työpajoissa VIRTU-kanavan käyttömahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Tässä artikkelissa on kuvattu Sipoon kotihoidon työpajatoimintaa kalanruotomallin mukaisesti (kuvio 2). Jääskeläisen (2004) mukaan teknologisten laitteiden avulla on mahdollista tarjota kotihoidon asiakkaalle hoitoa ja lääkitystä ilman erillistä käyntiä ulkopuolisten palvelujen piirissä. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen osana hoitotyön arkea edellyttää kuitenkin teknologiamyönteistä toimintakulttuuria, laitteiden käytön tuntemusta sekä laitteiden käytöstä seuraavien hyötyjen tuntemista osana hoitotyön vaikuttavuutta. Suhosen ja Siikasen (2007) mukaan teknologian käyttö vaatii henkilöstöresurssien, työolojen ja palvelujärjestelmien kehittämistä sekä muutosta käytänteissä sekä käyttäjän osaamisessa.

2 KOTIHOIDON ARKI Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) korostaa toimijoiden tarpeellista ja riittävää koulutusta ja ammattitaitoa sekä osaavan johdon merkitystä. Osaamisen, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden johtamisen tavoitteina on tukea työn hallittavuutta esimerkiksi jakamalla asiakkaat ja henkilöstö tarkoituksenmukaisiin, pienempiin ja helpommin hallittaviin kokonaisuuksiin, jolloin työn tavoitteet voidaan määrittää selkeästi. Lisäksi tulee muuttaa toimintatapoja, kuten ohjata toimintakulttuuria avoimen keskustelun mahdollistamiseksi, vähentää rutiininomaisuutta ja lisätä joustavuutta työn toteutuksessa. Asiakaslähtöisessä hoidossa ja palvelussa myös asiakkaan perhe ja muut asiakkaalle tärkeät ihmiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asiakkaan rooli on aktiivisimmillaan laadun kehittäjän rooli, jolloin asiakas osallistuu oman palvelunsa laadun kehittämiseen asettamalla laatutavoitteita, suunnittelemalla palvelun toteutusta ja arvioimalla palvelua voimavarojensa mukaisesti. Keskeisiä ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat; itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Laadukas kotihoito on ennakoivaa. Kaikessa ikäihmisten hoidossa korostuu voimavaralähtöisyys. Se korostaa mahdollisuuksia ja itsensä toteuttamista sekä keskittymistä enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin. Voimavaralähtöisyys on ikäihmisen oman pätevyyden ja osaamisen huomioon ottamista. Yksilö on aktiivinen toimija ja oman elämänsä asiantuntija. Voimavaralähtöisessä toiminnassa on tärkeää tuntea ikääntyvän ihmisen elämänkulkua ja kulttuuritaustaa sekä yhteiskunnallista kontekstia. Hyvä kotihoito sisältää myös ehkäiseviä, preventiivisiä ulottuvuuksia ja kotihoidon asiakkaat hyötyvät monipuolisista välimuotoisista palveluista. Vahvistetaan 3P -lähestymistapaa koko palvelujärjestelmässä; promootiota, preventiota ja puuttumista. (Voutilainen & Tiikkainen 2008.) Koti on vaativa hoitoympäristö, jossa asiakkaan ehdoilla toimiminen korostuu. Asiakkaan neuvonta ja ohjaaminen kuuluvat jokaiseen päivään. Kotihoidolle tärkeää on myös fyysiseen ja psykososiaaliseen selviytymiseen liittyvä auttaminen ja aikaan ja paikkaan orientoitumisen tukeminen. Kotihoidon työntekijää voidaan usein myös pyytää selventämään esimerkiksi asiakkaan saamia kirjeitä ja potilaspapereita. (Heikura 2011.)

3 Hyvinvointiteknologian toivotaan tuovan säästöjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja vastaavan tulevaisuuden haasteisiin väestön keskuudessa. Teknologian tulee helpottaa käyttäjän itsenäisyyttä käyttäjän ehdoilla ja lähtökohdista. Teknologian kehittyminen mahdollistaa siirtymisen palveluperustaisesta hoidosta omahoitoon. Juntusen (2004) mukaan uusi teknologia on nähtävissä mahdollisuutena kehittää palvelujärjestelmän tehokkuutta, tukea ikääntyvien arjessa selviytymistä kotiympäristössä sekä uudistaa hoitoja hoivatyön toimintatapoja. Esimiehet näkevät hyvinvointiteknologian myös yhtenä vaihtoehtona jolla pystyttäisiin vähentämään sairauspoissaoloja (Heikura 2011). Tällä hetkellä kysynnän kasvaessa vanhusten kotihoito taistelee koetun henkilöstövajeen ja kiireen kanssa. Siitä huolimatta julkisten kotihoitoyksikköjen tuottavuus on yleensä alhainen. Kotihoidon henkilöstö pitää työtään itsenäisenä, antoisana ja emotionaalisesti palkitsevana ihmissuhde- ja auttamistyönä, mutta myös konfliktiherkkänä ja henkisesti stressaavana (Toljamo & Perälä 2008). Työsuunnittelu aikaansaa keinotekoisen ruuhkahuipun aamuisin, mikä aiheuttaa tilapäisen henkilöstövajeen. Jotta kotihoito pystyisi vastaamaan kasvavaan kysyntään, ainoa vaihtoehto on tasata palvelujen tuotanto koko päiväksi. Tehtävien priorisointi on tehokkuuden kannalta oleellisempaa kuin kilometrien laskeminen. Resurssien oikea kohdentaminen vapauttaisi hoitajia joiltakin alueilta. Iso kysymys on työkulttuurin muutos. (Groop 2012.) ASIAKASLÄHTÖISYYS Mitä enemmän yhteiskunnallinen toiminta olkoon se esimerkiksi taloudellista, kommunikatiivista tai taiteellista siirtyy virtuaalitiloihin, sitä enemmän vanhat ihmiset ovat vaarassa jäädä keskeisen yhteiskunnallisen keskustelun ja toiminnan ulkopuolelle ja niiltä osin muiden avun varaan. Verkko voi yhtä hyvin muuttua myös valvonnan, kontrollin ja lisääntyvän polarisaation välikappaleeksi. Tulee pohdittavaksi, miten eläytyvästi niin erilaisesta kokemustaustasta peräisin oleva päättäjäsukupolvi kykenee ottamaan huomioon vanhemman ikäpolven ajattelua sääteleviä kulttuurisia malleja ja elämän eetosta sekä millä keinoin tätä eläytymistä voitaisiin edistää. Valintojen moninaisuudesta voivat kuitenkin nauttia vain ne, joilla on terveydelliset ja taloudelliset välineet hallita omaa elämäänsä. (Marin & Hakonen 2003.)

4 Yksi vanhustenhuollon suurimmista haasteista saattaa hyvinkin liittyä sen pohtimiseen, millaisella käsitteistöllä ja millaisilla työmuodoilla tärkeitä elämän kysymyksiä vanhuudessa tulisi jäsentää. Menneisyys voi äkillisesti näyttäytyä uudessa valossa kun sitä tarkastelee yhdessä muiden kanssa. Muisteleminen on tapa kertoa toiselle, kuka ja millainen ihminen minä olen ja samalla kutsua toinen kuuntelemisen ja keskustelemisen kautta osalliseksi omaan elämään. Nyt tarjotaan sitä mitä tuotetaan eikä välttämättä tuoteta sitä mitä tarvitaan. Asiakaslähtöisyys säästää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon kustannuksia ja lisää palveluiden vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaan merkitys on laajasti tunnustettu ja teoretisoitu, mutta asiakaslähtöisyyttä luodaan ja määritellään helposti palveluita tuottavan organisaation tarpeista sekä intressistä käsin. Asiakaslähtöisyyden todelliseksi kehittämiseksi puheiden sijaan asiakas ja hänen tarpeensa tulisi palauttaa palvelutuotannon keskiöön. Asiakkaan kyky osallistua voi vaihdella, mutta osallistumisen merkitys ei vähene. (Virtanen et al ) Tämän vuoksi teknologisten apuvälineiden käyttöönotto edellyttää toimivaa tukipalvelujärjestelmää, joka on ollut haasteena myös Sipoon kotihoidossa. Sekä käyttäjät että kotihoidon työntekijät ovat kokeneet tärkeänä mutkattoman yhteydenpidon laitteiden toimittajan kanssa teknisten ongelmien ilmaantuessa. Virtu-laitteiden tekniset ongelmat ovat osaltaan hidastaneet laitteiden käyttöönottoa ja vaikuttaneet käyttäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Laitteiden asentaminen ja käytön opettelu vei alussa runsaasti aikaa. Lisäksi käyttöliittymähäiriöt ovat vaikuttaneet ohjelmatuotantoon ja hidastaneet kotihoitokäytänteiden kehittämistä. Haasteena on koettu myös sopivien käyttäjien löytäminen. Työpajatoiminnassa koettiin, että liian huonokuntoiset asiakkaat eivät sovellu käyttäjiksi. Toisaalta hyväkuntoiset asiakkaat eivät sitoudu riittävästi palveluihin. Laitesuunnittelijoiden kieli ja laitteiden käytettävyys eivät myöskään aina kohtaa käyttäjien tarpeiden kanssa. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi muistisairaille tarkoitettujen palvelujen suunnittelussa. Juntusen (2004) mukaan teknologisten apuvälineiden kehittämisessä tulisi myös huomioida ikääntyvien turvallisuuden tarve. Ikäihmiset ja omaiset ovat saaneet vaikuttaa heille suunnattujen palveluiden ja tuotteiden suunnitteluun ja kehitystyöhön. Käyttäjäpalautteen avulla tuotteista on mahdollista tehdä yhä helppokäyttöisempiä ja käyttäjäystävällisempiä, jotka yhä paremmin vastaavat ikäihmisten tarpeisiin. Helppokäyttöiset ja toimivat laitteet pidentävät kotona asumista, lisäävät turvallisuuden tunnetta, lievittävät koettua yksinäisyyttä, vahvistavat

5 itsemääräämisoikeutta sekä tukevat toimintakykyä. Välimäen (2012) mukaan omaishoitajien koherenssin tunne on yhteydessä depressiivisiin oireisiin ja rasittuneisuuteen. Matala koherenssin tunne on yhteydessä myös matalaan elämänlaatuun. Varhaiskuntoutuksella ja virtuaaliteknologian avulla on mahdollista vaikuttaa myös omaishoitajien elämänlaatuun sitä kohottavasti ja täten osaltaan mahdollistaa arvokkaan vanhuuden. Ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat kokeneet tekevänsä tärkeää työtä testatessaan tuotteita ja palveluita. (Välimäki 2012.) Virtun käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä Virtu-kanavan ohjelmiin ja ottaneet kontaktia myös muihin käyttäjiin. Tämä on lisännyt käyttäjien yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä Virtun aikana. VIRTU KÄYTÄNNÖSSÄ Sipoon kotihoidossa toteutettiin VIRTU-hankkeen aikana työpajatoimintaa, jossa sovellettiin Engeströmin (1995) ekspansiivisen oppimisen syklin vaihemallia. Malli etenee seuraavasti: Kuvio 1. Ekspansiivisen oppimisen sykli 5)Uuden toimintatavan vakiinnuttaminen, reflektointi 1)Nykyisen toiminnan arviointi ja tarvetila 2)Ristiriitojen analyysi 4)Toimintajärjestelmän muuttaminen ja uuden käyttöönotto 3)Uuden kohteen ja motiivin mallittaminen: uusi toimintamalli ja välineet testaaminen Työpajatoiminnassa keskityttiin etenkin kolmen viimeisen kohdan työstämiseen uuden laitteiston käyttömahdollisuuksien kartoittamiseksi ja uusien työmenetelmien kehittämiseksi ja testaamiseksi Sipoon kotihoidossa. Ensimmäisessä työpajassa pohdittiin

6 tämänhetkistä työn sisältöä ja toiminnan lähtökohtia Sipoon kotihoidossa. Työntekijät kartoittivat työpajoissa työhön liittyviä niin toimivia kuin haasteellisiakin tekijöitä. Yksi tärkeä havainto oli, ettei työpajatoiminnan aikana Sipoon kotihoidossa ollut riittävästi aikaresursseja käytössä Virtu- toiminnan kehittämiseen sekä uuden hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen. Sipoon kotihoidon henkilökunta mietti myös, miten asiakaslähtöisyys toteutuu heidän työssään. Kotihoito on korostetusti kahdenvälistä, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus tasavertaiseen suhteeseen hoitajan kanssa. Työpajatoiminnassa nähtiin tärkeänä ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden ja omaishoitajien terveyden edistäminen kotona asumisen mahdollistamiseksi myös tulevaisuudessa. Kotihoidon esimiehet näkivät työprosessien kehittämisen tärkeänä, jotta tulevaisuudessa pystytään vastaamaan kotihoidon tarpeisiin. Kotihoidon hoitajat ymmärsivät johdon tavoitteet, mutta aina ei ole helppoa toteuttaa ylemmältä taholta tulevia ohjeistuksia. Kotihoidon työntekijät kokivat olevansa mukana suunnittelemassa uutta toimintamallia kotihoitoon, mutta kehittämistyöhön tulisi olla enemmän aikaa. Hankkeen aikana käytiin eettistä, jopa kriittistä keskustelua seniori- ja vanhustyön johdon kanssa hyvinvointiteknologian soveltuvuudesta erityisesti muistisairaille henkilöille. Jotta teknologiasta saataisiin parhain mahdollinen hyöty, se tulisi ottaa käyttöön riittävän aikaisessa vaiheessa. Tällöin teknologian käyttö olisi jo sujuvaa ja tuttua toimintakyvyn alentuessa. Näin teknologia voi vaikuttaa ennalta ehkäisevästi ja auttaa ikääntynyttä pärjäämään omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Dementiaoireiselle henkilölle suunniteltu hyvä tekninen laite ottaa huomioon sairauden oireista aiheutuvat vaatimukset, käyttäjien yleensä korkea iän asettamat vaatimukset sekä dementoitumisen vaikutuksista johtuvat inhimilliset vaatimukset (Mäki et al. 2000). Työpajatoiminnassa pohdittiin laitteiden sopivuutta ja käytön mahdollisuuksia myös muistutusmenetelmänä. Tätä voitaisiin hyödyntää kotihoidossa esimerkiksi lääkehoidon ja ravitsemuksen osalta. Nämä jäivät suunnittelun tasolle, sillä kokeiluja hankaloittivat ajan puute sekä kehittämistyön liittäminen osaksi omaa työtä. Palvelun käytön keskeyttäneiden asiakkaiden pidemmälle edennyt muistisairaus heikentää selvästi IkäLinjan hyödyllisyyttä/sopivuutta (Vaelma 2011). Ikääntyneen ihmisen saama palvelun laatu paranee, kun palvelu viedään sellaistenkin asiakkaiden saataville, jotka eivät palvelun luo itse pääse, esimerkiksi heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Teknisten

7 innovaatioiden avulla voidaan vahvistaa kanssakäymistä toisten samanikäisten kanssa sekä osallistujien tunnetta siitä, että hän on merkityksellinen ihminen. Eräs Virtu-käyttäjän omainen sanoi, että olisi ollut hyvä jos laite olisi tullut muutamaa vuotta aiemmin, jolloin asiakas olisi ehtinyt tottua ja oppia sitä käyttämään. TULEVAISUUS Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Terveys 2015-ohjelman toimintasuunnitelmassa korostetaan iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja kehittää tietojaan ja itsehoitovalmiuksiaan, jotta he voisivat jatkaa mahdollisimman pitkään itsenäistä ja laadukasta elämää. Terveyden edistäminen iäkkäillä on laaja-alaisempaa, kuin pelkkä sairauksien ehkäisy eli primaaripreventio. Sekundaaripreventiolla tarkoitetaan sairauksien mahdollisimman hyvää hoitoa ja sairauksien uusiutumisen ehkäisyä. Tertiaaripreventiolla tarkoitetaan puolestaan sairauksista aiheutuneiden toiminnan rajoitteiden kehityskulun hidastamista. Terveyden edistäminen kattaa varsinaisen fyysisen ja psyykkisen terveydentilan lisäksi koko iäkkään ihmisen elämäntilanteen huomioon ottamisen. (Heikkinen & Marin 2003.) Ikääntyvän väestön kotona selviytymisen tueksi tarvitaan uusia fyysistä aktiivisuutta lisääviä sekä toimintakykyä ja elämänlaatua tukevia kuntoutumismuotoja. Lisäksi yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen ja terveydenhuollon resurssien rajallisuuden vuoksi tarvitaan tukipalveluvaihtoehtoja iäkkäiden omaehtoisen toiminnan tueksi. (Niemelä 2011.) Kuntoutus on järjestettävä viiveettä osana hoitoprosessia ja se edellyttää suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Hallitusohjelmassa 2011 on sitouduttu siihen, että julkiset palvelut ja sosiaaliturva järjestetään kaikille tasa-arvoisesti ja laadukkaasti. Kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä, osallistumista ja elämänlaatua sekä vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Kuntoutusprosessin toimivuuteen, oikeaaikaisuuteen, sisältöön ja tavoitteiden saavuttamiseksi vaikuttavat iäkkään kuntoutujan elämäntilanne terveyden ja toimintakyvyn lisäksi. Kela on lisäämässä iäkkäiden ja omaishoitajien kuntoutusta. (Huusko 2012.) Minkäasteista näyttöä on ikääntyneiden erilaisista ehkäisevistä toimenpiteistä terveydenhuollossa? Liikunnasta on vahvaa näyttöä liikuntarajoitusten ja toimintavajeiden ehkäisemisessä. Liikunnasta on näyttöä kaikenkuntoisilla. Liikunta pitää yllä

8 toimintakykyä, lihaskuntoa ja hidastaa niiden heikkenemistä eli voidaan käyttää primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiossa. Liikunta hidastaa toimintakyvyn alenemista myös kotona asuvilla. Liikunta suojaa myös kognition heikkenemiseltä ja muistisairauksilta. (Pitkälä 2012.) Virtun työpajoissa käytiin keskustelua etäkuntoutuksen mahdollisuuksista. Työntekijät näkivät kuntoutuksen sisältyvän fysioterapian puolelle, jossa Virtu- kanavan käyttömahdollisuuksia nähtiin laajemmin. Kotihoidon asiakkaan hoidossa hyvinvointiteknologia antaa tuen hoidon seurantaan ja asiakaspäätettä voi hyödyntää muun muassa haavanhoidossa, kipumittareiden käytössä ja MMSE-testien tekemisessä. Hyvinvointiteknologia olisi tuki niille, jotka jäävät tulevaisuudessa hoidon ulkopuolelle. (Heikura 2011.) Erilaisista teknologiaa hyödyntävistä hoitotyön menetelmistä on tutkimusten mukaan todettu olevan hyötyä potilaan ohjaamisessa ja toimintakyvyn tukemisessa ja edistämisessä. Videopuhelimen on esimerkiksi todettu soveltuvan hyvin painonhallintaryhmien ohjaamiseen (Kanste et al. 2012). Kotihoidon asiakkaiden jatkokuntoutuksen toteutustapana videoyhteys ja kosketusnäytön käyttäminen on koettu pääosin helpoksi ja mukavaksi ja videoyhteyttä pidettiin tarkoituksenmukaisena ryhmätoiminnan toteuttamiseen (Vesterinen 2010). Karpin (2011) tutkimuksessa todettiin, että kotiin toteutettu etäkuntoutus mahdollisti kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ja kotona selviytymisen paranemisen. Tällaiset kotiin mahdollistetut palvelut lisäävät asiakkaiden tyytyväisyyttä ja osallisuutta. Liimatan ja Paanasen (2007) Tel Lappi III- projektissa todettiin, että käytetyn teknologian turvin konkreettisin säästö tulee myös ajankäytössä ja matkustamisessa, kun välimatkat ovat pitkiä. Samalla matkustamiseen liittyvät liikenneriskit vähenevät ja tiedottaminen monipuolistuu. Ennaltaehkäisevät palvelut ja niissä henkilökunnan työajan tehokkaampi hyödyntäminen hyvinvointiteknologian avulla on todettu vähentävän sairaalapäiviä, hoitokäyntejä ja tehostetun hoidon tarvetta ja lisäävän hoitoa koskevaa tyytyväisyyttä (Barnard & Locsin 2007; Thurmond & Boyle 2002). Virtuaalisten palvelujen ja laitteiden käytön on todettu myös tarjoavan käyttäjille vertaistukea ja lisäävän kontaktien määrää läheisten ja omaisten kanssa (Torp et al. 2008). Ehkäisevällä ja toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää hoidon ja palvelujen tarvetta myöhemmäksi. Varhainen puuttuminen edellyttää erilaisten ehkäisevien ja kuntouttavien työmenetelmien käyttöön ottoa ja lisäämistä. Ehkäisevät kotikäynnit mahdollistavat varhaisen puuttumisen ikäihmisten toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen. Ehkäisevät kotikäynnit kohdennetaan

9 ensisijaisesti niille ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaina. (STM 2008.) Kaste-ohjelmassa tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjaa siten, että työ- ja hoitomenetelmät perustuvat entistä enemmän tutkittuun tietoon ja kehittäminen on perustyötä. Terveydenhuollossa työskenteleville tutkiva kehittäminen on velvoite, mutta samalla myös mahdollisuus. Osin uuden tekniikan ja olemassa olevan osaamisen avulla pyritään luomaan kokonaan uusia toimintamalleja, jotka toimivat asiakkaan kannalta paremmin ja säästävät voimavaroja. Uusia asioita ei synny automaattisesti, vaan tietoisen toiminnan tuloksena. (Heikura 2011.) Toiminnan kehittymisen kannalta oppiva organisaatio on onnistuneen muutoksen edellytyksenä. Henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen ovat palvelutuotannossa avainasemassa. Tutkiva johtaminen hyödyntää sisäistä ja ulkoista tutkimus- ja arviointitietoa. Hyvien valtakunnallisten käytänteiden hyödyntäminen on edellytys uudenlaisen ja tehokkaan organisaation toiminnalle. Sipoon vanhuspoliittisessa ohjelmassa (2012) painottuu valtakunnallisten suositusten mukaisesti ennalta ehkäisevän työn ensisijaisuus sekä sipoolaisten ikääntyneiden toive saada eritasoisia ja erilaisia palveluja nimenomaan, jotta ennaltaehkäistäisiin toimintakyvyn laskua pitkällä aikavälillä. Ohjelma nostaa esille myös uudistavan ja monimuotoisen vanhuskäsityksen. (Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2012.) Sipoon vanhuspoliittisessa strategiassa korostetaan turvallisuutta ja uudistumista. Myös uusimman hoitoteknologian hyödyntäminen, esteettömyyden edistäminen sekä hyvinvoivan työyhteisön kehittäminen ovat vanhustyön painopistealueita. Nykyisten toimintamallien ja rakenteiden kriittinen tarkastelu ja toiminnan suuntaaminen edellyttää entistä enemmän ehkäisevää, etsivää ja toimintakykyä ylläpitävää suuntaa. Hyvinvointiteknologian myötä lisääntyy työyhteisön innovatiivisuus. Hoitajille tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja esimiehet saavat omaan työhönsä tukea. Toimivien teknologisten ratkaisujen avulla kunnilla on mahdollisuus lisätä avohuoltoa, nopeuttaa sairaalasta kotiutumista, hillitä hoitokustannuksia sekä kohdentaa palveluita tarkoituksenmukaisemmin ja kehittää hoitoprosessien sujuvuutta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannattaa panostaa koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevimmin sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen ja niiden kustannuksiin. Iäkkääseen väestön kohdistuvan ennaltaehkäisevän toiminnan tulisi olla

10 luonnollinen osa palvelujärjestelmää. (Hietanen & Lyyra 2003.) Hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen tukee itsenäistä suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteiskunnan ja yhteisön jäsenenä. Kuvio 2. Sipoon kotihoidon työpajatoiminta työn haasteet ja terveyden edistäminen laajentuneet mahdollisuudet sitoutuminen ennaltaehkäisevä palvelut työn sisältö motivaatio korjaava ja vakauttaminen työssä kehittyminen juurruttaminen kuntouttava tiedottaminen Kotihoidon arki Asiakaslähtöisyys Virtu käytännössä Tulevaisuus Kuormittaa: Haasteet: Haasteet: Haasteet: kiire&resurssivaje omahoitajuus tekniikka resurssit Voimavaraistaa: teknologia asiakkaiden kunto muutosvastarinta yhteisöllisyys, avoimuus Mahdollisuudet: asenteet organis.kulttuuri suunnittelu&organisointi yksilöllisyys, kieli teknologiaosaaminen turvallisuus Mahdollisuudet: Mahdollisuudet: vertaistuki uudet työ- teknologian ja resurssien menetelmät oikea käyttö asiakkaan osallisuuden vahvistuminen elämänlaadun paraneminen

11 LÄHTEET Barnard, A. & Locsin, R Technology and Nursing. Practice, Concepts and Issues. Palgrave. Engeström, Y Kehittävä työntutkimus- perusteita, tuloksia ja haasteita. Hallinnon kehittämiskeskus. Helsinki. Groop, J Theory of Constraints in Field Service: Factors Limiting Productivity in Home Care Operations. Väitöskirja Aalto-yliopisto. Heikkilä, A, Jokinen, P ja Nurmela, T Tutkiva kehittäminen avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. WSOY Heikkinen,E. & Marin, M Vanhuuden voimavarat. Tammi. Helsinki. Heikura, M Hyvinvointiteknologian yhdistäminen osaksi kotihoidon käyntejä. Opinnäytetyö Laurea, Otaniemi. Hietanen, A. & Lyyra, T-M Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:2. Huusko, T Kuntoutus vanhuusiässä. Julkaisussa Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia. Painotalo Kyriiri Oy. Helsinki Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Juntunen, A Uusi teknologia ikääntyvien hoito- ja hoivatyössä. Selvitys teknologisten apuvälineiden käyttöön liittyvistä kokemuksista Kajaanissa ja Sotkamossa. Kajaanin Ammattikorkeakoulun julkaisusarja B, raportteja ja selvityksiä 5. Jääskeläinen, J e-welfare: Tuottava tietotekniikka hyvinvointipalveluissa. Sitran raportteja 41. Helsinki. Kanste, O., Timonen, O. & Ylitalo-Katajisto. K Videopuhelimella etäohjatuista painonhallintaryhmistä hyviä tuloksia. Sairaanhoitaja 85(4), Liimatta, S. & Paananen, T Tel Lappi III. Teknologian käyttöönotosta palvelujen kehittämiseen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

12 Marin, M. & Hakonen, S. (toim.) Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. PS-kustannus, Jyväskylä Mäki, O., Topo, P., Rauhala, M. & Jylhä, M Teknologia dementiahoidossa. Eettinen näkökulma päätöksentekoon. STAKES. Oppaita 37. Niemelä, K Iäkkäiden tuettu kuntoutuminen: laitoskuntoutusjakson, kotikuntoutuksen ja keinutuoliharjoittelun vaikutukset iäkkäiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Väitöskirja, Itä- Suomen yliopisto Pitkälä, K Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Julkaisussa Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia. Painotalo Kyriiri Oy. Helsinki Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen Sipoon kunta. Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvointi 2015-ohjelma: Ikärakenteen muutos ja kansainvälistyminen hyvinvointivaltion suurimmat haasteet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Suhonen, L. & Siikanen, T Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla - hyöty vai haitta?. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja. Tampereen yliopistopaino Oy. Thurmond, V. & Boyle, D An integrative review of patients perceptions regarding telehealth used in their health care. Online Journal of Knowledge Synthesis for Nursing, 9(2), Document number 2, 21. Toljamo, M. & Perälä, M-L Kotihoidon henkilöstön työn, työtyytyväisyyden ja palvelujen laadun muutokset PALKO- hankkeen aikana. Kysely kotihoidon henkilöstölle vuosina 2001 ja STAKES. Torp, S., Hanson, E., Hauge, S., Ulstein, I. & Magnusson, L A pilot study of how information and communication technology may contribute to health promotion among elderly spousal carers in Norway. Health and Social Care in the Community, 16 (1) Vaelma, M Apu on kosketuksen päässä. T-seniorit-projekti Loppuraportti. Tampereen kaupunki; Tietotuotanto ja laadunarviointi C2/2011

13 Vesterinen, R Etäkuntoutus- mahdollisuus kuntoutua kotona kaksisuuntaisen videoyhteyden avulla: käytettävyystutkimus Innokusti- hankkeessa. Pro gradu- tutkielma. Terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. ja Suokas, M Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011 Voutilainen, P.& Tiikkainen, P Gerontologinen hoitotyö. WSOY. Välimäki, T Family caregivers of persons with Alzheimer s disease: Focusing on the sense of coherence and adaptation to caregiving. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 116.

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa Marjo Outila 24.1.2017 TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa TIEDONTUOTANNON TAVOITE JA NÄKÖKULMA Arvioida

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot