KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN VIRTU-PROJEKTISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN VIRTU-PROJEKTISSA"

Transkriptio

1 KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN VIRTU-PROJEKTISSA Pekkonen, Leena & Saarikivi, Carita TIIVISTELMÄ Ikääntyneiden hoitoa ja palvelua koskevan laatusuosituksen (2008) mukaan vanhusten tulee voida asua kotona mahdollisimman pitkään. Hoidon ja palvelujen kehittämisessä on tärkeää asiakaslähtöinen ikäihmisten osallisuus sekä ikäihmisten erilaisuuden ja tarpeiden tunnistaminen. Sipoon vanhuspoliittisen ohjelman (2012) mukaan vanhuspalveluiden painopiste on ennalta ehkäisevässä ja etsivässä tavassa tuottaa vanhuspalveluita. VIRTUprojektin aikana Sipoon kotihoidossa toteutettiin työpajatoimintaa uuden teknologian käyttöönoton tukemisessa ja juurruttamistyön käynnistämiseksi. Työpajatoiminnassa työstettiin kotihoidon arkea ja asiakaslähtöisyyttä. Kotihoidon työntekijät pohtivat työpajoissa VIRTU-kanavan käyttömahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Tässä artikkelissa on kuvattu Sipoon kotihoidon työpajatoimintaa kalanruotomallin mukaisesti (kuvio 2). Jääskeläisen (2004) mukaan teknologisten laitteiden avulla on mahdollista tarjota kotihoidon asiakkaalle hoitoa ja lääkitystä ilman erillistä käyntiä ulkopuolisten palvelujen piirissä. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen osana hoitotyön arkea edellyttää kuitenkin teknologiamyönteistä toimintakulttuuria, laitteiden käytön tuntemusta sekä laitteiden käytöstä seuraavien hyötyjen tuntemista osana hoitotyön vaikuttavuutta. Suhosen ja Siikasen (2007) mukaan teknologian käyttö vaatii henkilöstöresurssien, työolojen ja palvelujärjestelmien kehittämistä sekä muutosta käytänteissä sekä käyttäjän osaamisessa.

2 KOTIHOIDON ARKI Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) korostaa toimijoiden tarpeellista ja riittävää koulutusta ja ammattitaitoa sekä osaavan johdon merkitystä. Osaamisen, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden johtamisen tavoitteina on tukea työn hallittavuutta esimerkiksi jakamalla asiakkaat ja henkilöstö tarkoituksenmukaisiin, pienempiin ja helpommin hallittaviin kokonaisuuksiin, jolloin työn tavoitteet voidaan määrittää selkeästi. Lisäksi tulee muuttaa toimintatapoja, kuten ohjata toimintakulttuuria avoimen keskustelun mahdollistamiseksi, vähentää rutiininomaisuutta ja lisätä joustavuutta työn toteutuksessa. Asiakaslähtöisessä hoidossa ja palvelussa myös asiakkaan perhe ja muut asiakkaalle tärkeät ihmiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asiakkaan rooli on aktiivisimmillaan laadun kehittäjän rooli, jolloin asiakas osallistuu oman palvelunsa laadun kehittämiseen asettamalla laatutavoitteita, suunnittelemalla palvelun toteutusta ja arvioimalla palvelua voimavarojensa mukaisesti. Keskeisiä ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat; itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Laadukas kotihoito on ennakoivaa. Kaikessa ikäihmisten hoidossa korostuu voimavaralähtöisyys. Se korostaa mahdollisuuksia ja itsensä toteuttamista sekä keskittymistä enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin. Voimavaralähtöisyys on ikäihmisen oman pätevyyden ja osaamisen huomioon ottamista. Yksilö on aktiivinen toimija ja oman elämänsä asiantuntija. Voimavaralähtöisessä toiminnassa on tärkeää tuntea ikääntyvän ihmisen elämänkulkua ja kulttuuritaustaa sekä yhteiskunnallista kontekstia. Hyvä kotihoito sisältää myös ehkäiseviä, preventiivisiä ulottuvuuksia ja kotihoidon asiakkaat hyötyvät monipuolisista välimuotoisista palveluista. Vahvistetaan 3P -lähestymistapaa koko palvelujärjestelmässä; promootiota, preventiota ja puuttumista. (Voutilainen & Tiikkainen 2008.) Koti on vaativa hoitoympäristö, jossa asiakkaan ehdoilla toimiminen korostuu. Asiakkaan neuvonta ja ohjaaminen kuuluvat jokaiseen päivään. Kotihoidolle tärkeää on myös fyysiseen ja psykososiaaliseen selviytymiseen liittyvä auttaminen ja aikaan ja paikkaan orientoitumisen tukeminen. Kotihoidon työntekijää voidaan usein myös pyytää selventämään esimerkiksi asiakkaan saamia kirjeitä ja potilaspapereita. (Heikura 2011.)

3 Hyvinvointiteknologian toivotaan tuovan säästöjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja vastaavan tulevaisuuden haasteisiin väestön keskuudessa. Teknologian tulee helpottaa käyttäjän itsenäisyyttä käyttäjän ehdoilla ja lähtökohdista. Teknologian kehittyminen mahdollistaa siirtymisen palveluperustaisesta hoidosta omahoitoon. Juntusen (2004) mukaan uusi teknologia on nähtävissä mahdollisuutena kehittää palvelujärjestelmän tehokkuutta, tukea ikääntyvien arjessa selviytymistä kotiympäristössä sekä uudistaa hoitoja hoivatyön toimintatapoja. Esimiehet näkevät hyvinvointiteknologian myös yhtenä vaihtoehtona jolla pystyttäisiin vähentämään sairauspoissaoloja (Heikura 2011). Tällä hetkellä kysynnän kasvaessa vanhusten kotihoito taistelee koetun henkilöstövajeen ja kiireen kanssa. Siitä huolimatta julkisten kotihoitoyksikköjen tuottavuus on yleensä alhainen. Kotihoidon henkilöstö pitää työtään itsenäisenä, antoisana ja emotionaalisesti palkitsevana ihmissuhde- ja auttamistyönä, mutta myös konfliktiherkkänä ja henkisesti stressaavana (Toljamo & Perälä 2008). Työsuunnittelu aikaansaa keinotekoisen ruuhkahuipun aamuisin, mikä aiheuttaa tilapäisen henkilöstövajeen. Jotta kotihoito pystyisi vastaamaan kasvavaan kysyntään, ainoa vaihtoehto on tasata palvelujen tuotanto koko päiväksi. Tehtävien priorisointi on tehokkuuden kannalta oleellisempaa kuin kilometrien laskeminen. Resurssien oikea kohdentaminen vapauttaisi hoitajia joiltakin alueilta. Iso kysymys on työkulttuurin muutos. (Groop 2012.) ASIAKASLÄHTÖISYYS Mitä enemmän yhteiskunnallinen toiminta olkoon se esimerkiksi taloudellista, kommunikatiivista tai taiteellista siirtyy virtuaalitiloihin, sitä enemmän vanhat ihmiset ovat vaarassa jäädä keskeisen yhteiskunnallisen keskustelun ja toiminnan ulkopuolelle ja niiltä osin muiden avun varaan. Verkko voi yhtä hyvin muuttua myös valvonnan, kontrollin ja lisääntyvän polarisaation välikappaleeksi. Tulee pohdittavaksi, miten eläytyvästi niin erilaisesta kokemustaustasta peräisin oleva päättäjäsukupolvi kykenee ottamaan huomioon vanhemman ikäpolven ajattelua sääteleviä kulttuurisia malleja ja elämän eetosta sekä millä keinoin tätä eläytymistä voitaisiin edistää. Valintojen moninaisuudesta voivat kuitenkin nauttia vain ne, joilla on terveydelliset ja taloudelliset välineet hallita omaa elämäänsä. (Marin & Hakonen 2003.)

4 Yksi vanhustenhuollon suurimmista haasteista saattaa hyvinkin liittyä sen pohtimiseen, millaisella käsitteistöllä ja millaisilla työmuodoilla tärkeitä elämän kysymyksiä vanhuudessa tulisi jäsentää. Menneisyys voi äkillisesti näyttäytyä uudessa valossa kun sitä tarkastelee yhdessä muiden kanssa. Muisteleminen on tapa kertoa toiselle, kuka ja millainen ihminen minä olen ja samalla kutsua toinen kuuntelemisen ja keskustelemisen kautta osalliseksi omaan elämään. Nyt tarjotaan sitä mitä tuotetaan eikä välttämättä tuoteta sitä mitä tarvitaan. Asiakaslähtöisyys säästää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon kustannuksia ja lisää palveluiden vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaan merkitys on laajasti tunnustettu ja teoretisoitu, mutta asiakaslähtöisyyttä luodaan ja määritellään helposti palveluita tuottavan organisaation tarpeista sekä intressistä käsin. Asiakaslähtöisyyden todelliseksi kehittämiseksi puheiden sijaan asiakas ja hänen tarpeensa tulisi palauttaa palvelutuotannon keskiöön. Asiakkaan kyky osallistua voi vaihdella, mutta osallistumisen merkitys ei vähene. (Virtanen et al ) Tämän vuoksi teknologisten apuvälineiden käyttöönotto edellyttää toimivaa tukipalvelujärjestelmää, joka on ollut haasteena myös Sipoon kotihoidossa. Sekä käyttäjät että kotihoidon työntekijät ovat kokeneet tärkeänä mutkattoman yhteydenpidon laitteiden toimittajan kanssa teknisten ongelmien ilmaantuessa. Virtu-laitteiden tekniset ongelmat ovat osaltaan hidastaneet laitteiden käyttöönottoa ja vaikuttaneet käyttäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Laitteiden asentaminen ja käytön opettelu vei alussa runsaasti aikaa. Lisäksi käyttöliittymähäiriöt ovat vaikuttaneet ohjelmatuotantoon ja hidastaneet kotihoitokäytänteiden kehittämistä. Haasteena on koettu myös sopivien käyttäjien löytäminen. Työpajatoiminnassa koettiin, että liian huonokuntoiset asiakkaat eivät sovellu käyttäjiksi. Toisaalta hyväkuntoiset asiakkaat eivät sitoudu riittävästi palveluihin. Laitesuunnittelijoiden kieli ja laitteiden käytettävyys eivät myöskään aina kohtaa käyttäjien tarpeiden kanssa. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi muistisairaille tarkoitettujen palvelujen suunnittelussa. Juntusen (2004) mukaan teknologisten apuvälineiden kehittämisessä tulisi myös huomioida ikääntyvien turvallisuuden tarve. Ikäihmiset ja omaiset ovat saaneet vaikuttaa heille suunnattujen palveluiden ja tuotteiden suunnitteluun ja kehitystyöhön. Käyttäjäpalautteen avulla tuotteista on mahdollista tehdä yhä helppokäyttöisempiä ja käyttäjäystävällisempiä, jotka yhä paremmin vastaavat ikäihmisten tarpeisiin. Helppokäyttöiset ja toimivat laitteet pidentävät kotona asumista, lisäävät turvallisuuden tunnetta, lievittävät koettua yksinäisyyttä, vahvistavat

5 itsemääräämisoikeutta sekä tukevat toimintakykyä. Välimäen (2012) mukaan omaishoitajien koherenssin tunne on yhteydessä depressiivisiin oireisiin ja rasittuneisuuteen. Matala koherenssin tunne on yhteydessä myös matalaan elämänlaatuun. Varhaiskuntoutuksella ja virtuaaliteknologian avulla on mahdollista vaikuttaa myös omaishoitajien elämänlaatuun sitä kohottavasti ja täten osaltaan mahdollistaa arvokkaan vanhuuden. Ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat kokeneet tekevänsä tärkeää työtä testatessaan tuotteita ja palveluita. (Välimäki 2012.) Virtun käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä Virtu-kanavan ohjelmiin ja ottaneet kontaktia myös muihin käyttäjiin. Tämä on lisännyt käyttäjien yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä Virtun aikana. VIRTU KÄYTÄNNÖSSÄ Sipoon kotihoidossa toteutettiin VIRTU-hankkeen aikana työpajatoimintaa, jossa sovellettiin Engeströmin (1995) ekspansiivisen oppimisen syklin vaihemallia. Malli etenee seuraavasti: Kuvio 1. Ekspansiivisen oppimisen sykli 5)Uuden toimintatavan vakiinnuttaminen, reflektointi 1)Nykyisen toiminnan arviointi ja tarvetila 2)Ristiriitojen analyysi 4)Toimintajärjestelmän muuttaminen ja uuden käyttöönotto 3)Uuden kohteen ja motiivin mallittaminen: uusi toimintamalli ja välineet testaaminen Työpajatoiminnassa keskityttiin etenkin kolmen viimeisen kohdan työstämiseen uuden laitteiston käyttömahdollisuuksien kartoittamiseksi ja uusien työmenetelmien kehittämiseksi ja testaamiseksi Sipoon kotihoidossa. Ensimmäisessä työpajassa pohdittiin

6 tämänhetkistä työn sisältöä ja toiminnan lähtökohtia Sipoon kotihoidossa. Työntekijät kartoittivat työpajoissa työhön liittyviä niin toimivia kuin haasteellisiakin tekijöitä. Yksi tärkeä havainto oli, ettei työpajatoiminnan aikana Sipoon kotihoidossa ollut riittävästi aikaresursseja käytössä Virtu- toiminnan kehittämiseen sekä uuden hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen. Sipoon kotihoidon henkilökunta mietti myös, miten asiakaslähtöisyys toteutuu heidän työssään. Kotihoito on korostetusti kahdenvälistä, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus tasavertaiseen suhteeseen hoitajan kanssa. Työpajatoiminnassa nähtiin tärkeänä ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden ja omaishoitajien terveyden edistäminen kotona asumisen mahdollistamiseksi myös tulevaisuudessa. Kotihoidon esimiehet näkivät työprosessien kehittämisen tärkeänä, jotta tulevaisuudessa pystytään vastaamaan kotihoidon tarpeisiin. Kotihoidon hoitajat ymmärsivät johdon tavoitteet, mutta aina ei ole helppoa toteuttaa ylemmältä taholta tulevia ohjeistuksia. Kotihoidon työntekijät kokivat olevansa mukana suunnittelemassa uutta toimintamallia kotihoitoon, mutta kehittämistyöhön tulisi olla enemmän aikaa. Hankkeen aikana käytiin eettistä, jopa kriittistä keskustelua seniori- ja vanhustyön johdon kanssa hyvinvointiteknologian soveltuvuudesta erityisesti muistisairaille henkilöille. Jotta teknologiasta saataisiin parhain mahdollinen hyöty, se tulisi ottaa käyttöön riittävän aikaisessa vaiheessa. Tällöin teknologian käyttö olisi jo sujuvaa ja tuttua toimintakyvyn alentuessa. Näin teknologia voi vaikuttaa ennalta ehkäisevästi ja auttaa ikääntynyttä pärjäämään omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Dementiaoireiselle henkilölle suunniteltu hyvä tekninen laite ottaa huomioon sairauden oireista aiheutuvat vaatimukset, käyttäjien yleensä korkea iän asettamat vaatimukset sekä dementoitumisen vaikutuksista johtuvat inhimilliset vaatimukset (Mäki et al. 2000). Työpajatoiminnassa pohdittiin laitteiden sopivuutta ja käytön mahdollisuuksia myös muistutusmenetelmänä. Tätä voitaisiin hyödyntää kotihoidossa esimerkiksi lääkehoidon ja ravitsemuksen osalta. Nämä jäivät suunnittelun tasolle, sillä kokeiluja hankaloittivat ajan puute sekä kehittämistyön liittäminen osaksi omaa työtä. Palvelun käytön keskeyttäneiden asiakkaiden pidemmälle edennyt muistisairaus heikentää selvästi IkäLinjan hyödyllisyyttä/sopivuutta (Vaelma 2011). Ikääntyneen ihmisen saama palvelun laatu paranee, kun palvelu viedään sellaistenkin asiakkaiden saataville, jotka eivät palvelun luo itse pääse, esimerkiksi heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Teknisten

7 innovaatioiden avulla voidaan vahvistaa kanssakäymistä toisten samanikäisten kanssa sekä osallistujien tunnetta siitä, että hän on merkityksellinen ihminen. Eräs Virtu-käyttäjän omainen sanoi, että olisi ollut hyvä jos laite olisi tullut muutamaa vuotta aiemmin, jolloin asiakas olisi ehtinyt tottua ja oppia sitä käyttämään. TULEVAISUUS Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Terveys 2015-ohjelman toimintasuunnitelmassa korostetaan iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja kehittää tietojaan ja itsehoitovalmiuksiaan, jotta he voisivat jatkaa mahdollisimman pitkään itsenäistä ja laadukasta elämää. Terveyden edistäminen iäkkäillä on laaja-alaisempaa, kuin pelkkä sairauksien ehkäisy eli primaaripreventio. Sekundaaripreventiolla tarkoitetaan sairauksien mahdollisimman hyvää hoitoa ja sairauksien uusiutumisen ehkäisyä. Tertiaaripreventiolla tarkoitetaan puolestaan sairauksista aiheutuneiden toiminnan rajoitteiden kehityskulun hidastamista. Terveyden edistäminen kattaa varsinaisen fyysisen ja psyykkisen terveydentilan lisäksi koko iäkkään ihmisen elämäntilanteen huomioon ottamisen. (Heikkinen & Marin 2003.) Ikääntyvän väestön kotona selviytymisen tueksi tarvitaan uusia fyysistä aktiivisuutta lisääviä sekä toimintakykyä ja elämänlaatua tukevia kuntoutumismuotoja. Lisäksi yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen ja terveydenhuollon resurssien rajallisuuden vuoksi tarvitaan tukipalveluvaihtoehtoja iäkkäiden omaehtoisen toiminnan tueksi. (Niemelä 2011.) Kuntoutus on järjestettävä viiveettä osana hoitoprosessia ja se edellyttää suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Hallitusohjelmassa 2011 on sitouduttu siihen, että julkiset palvelut ja sosiaaliturva järjestetään kaikille tasa-arvoisesti ja laadukkaasti. Kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä, osallistumista ja elämänlaatua sekä vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Kuntoutusprosessin toimivuuteen, oikeaaikaisuuteen, sisältöön ja tavoitteiden saavuttamiseksi vaikuttavat iäkkään kuntoutujan elämäntilanne terveyden ja toimintakyvyn lisäksi. Kela on lisäämässä iäkkäiden ja omaishoitajien kuntoutusta. (Huusko 2012.) Minkäasteista näyttöä on ikääntyneiden erilaisista ehkäisevistä toimenpiteistä terveydenhuollossa? Liikunnasta on vahvaa näyttöä liikuntarajoitusten ja toimintavajeiden ehkäisemisessä. Liikunnasta on näyttöä kaikenkuntoisilla. Liikunta pitää yllä

8 toimintakykyä, lihaskuntoa ja hidastaa niiden heikkenemistä eli voidaan käyttää primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiossa. Liikunta hidastaa toimintakyvyn alenemista myös kotona asuvilla. Liikunta suojaa myös kognition heikkenemiseltä ja muistisairauksilta. (Pitkälä 2012.) Virtun työpajoissa käytiin keskustelua etäkuntoutuksen mahdollisuuksista. Työntekijät näkivät kuntoutuksen sisältyvän fysioterapian puolelle, jossa Virtu- kanavan käyttömahdollisuuksia nähtiin laajemmin. Kotihoidon asiakkaan hoidossa hyvinvointiteknologia antaa tuen hoidon seurantaan ja asiakaspäätettä voi hyödyntää muun muassa haavanhoidossa, kipumittareiden käytössä ja MMSE-testien tekemisessä. Hyvinvointiteknologia olisi tuki niille, jotka jäävät tulevaisuudessa hoidon ulkopuolelle. (Heikura 2011.) Erilaisista teknologiaa hyödyntävistä hoitotyön menetelmistä on tutkimusten mukaan todettu olevan hyötyä potilaan ohjaamisessa ja toimintakyvyn tukemisessa ja edistämisessä. Videopuhelimen on esimerkiksi todettu soveltuvan hyvin painonhallintaryhmien ohjaamiseen (Kanste et al. 2012). Kotihoidon asiakkaiden jatkokuntoutuksen toteutustapana videoyhteys ja kosketusnäytön käyttäminen on koettu pääosin helpoksi ja mukavaksi ja videoyhteyttä pidettiin tarkoituksenmukaisena ryhmätoiminnan toteuttamiseen (Vesterinen 2010). Karpin (2011) tutkimuksessa todettiin, että kotiin toteutettu etäkuntoutus mahdollisti kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ja kotona selviytymisen paranemisen. Tällaiset kotiin mahdollistetut palvelut lisäävät asiakkaiden tyytyväisyyttä ja osallisuutta. Liimatan ja Paanasen (2007) Tel Lappi III- projektissa todettiin, että käytetyn teknologian turvin konkreettisin säästö tulee myös ajankäytössä ja matkustamisessa, kun välimatkat ovat pitkiä. Samalla matkustamiseen liittyvät liikenneriskit vähenevät ja tiedottaminen monipuolistuu. Ennaltaehkäisevät palvelut ja niissä henkilökunnan työajan tehokkaampi hyödyntäminen hyvinvointiteknologian avulla on todettu vähentävän sairaalapäiviä, hoitokäyntejä ja tehostetun hoidon tarvetta ja lisäävän hoitoa koskevaa tyytyväisyyttä (Barnard & Locsin 2007; Thurmond & Boyle 2002). Virtuaalisten palvelujen ja laitteiden käytön on todettu myös tarjoavan käyttäjille vertaistukea ja lisäävän kontaktien määrää läheisten ja omaisten kanssa (Torp et al. 2008). Ehkäisevällä ja toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää hoidon ja palvelujen tarvetta myöhemmäksi. Varhainen puuttuminen edellyttää erilaisten ehkäisevien ja kuntouttavien työmenetelmien käyttöön ottoa ja lisäämistä. Ehkäisevät kotikäynnit mahdollistavat varhaisen puuttumisen ikäihmisten toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen. Ehkäisevät kotikäynnit kohdennetaan

9 ensisijaisesti niille ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaina. (STM 2008.) Kaste-ohjelmassa tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjaa siten, että työ- ja hoitomenetelmät perustuvat entistä enemmän tutkittuun tietoon ja kehittäminen on perustyötä. Terveydenhuollossa työskenteleville tutkiva kehittäminen on velvoite, mutta samalla myös mahdollisuus. Osin uuden tekniikan ja olemassa olevan osaamisen avulla pyritään luomaan kokonaan uusia toimintamalleja, jotka toimivat asiakkaan kannalta paremmin ja säästävät voimavaroja. Uusia asioita ei synny automaattisesti, vaan tietoisen toiminnan tuloksena. (Heikura 2011.) Toiminnan kehittymisen kannalta oppiva organisaatio on onnistuneen muutoksen edellytyksenä. Henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen ovat palvelutuotannossa avainasemassa. Tutkiva johtaminen hyödyntää sisäistä ja ulkoista tutkimus- ja arviointitietoa. Hyvien valtakunnallisten käytänteiden hyödyntäminen on edellytys uudenlaisen ja tehokkaan organisaation toiminnalle. Sipoon vanhuspoliittisessa ohjelmassa (2012) painottuu valtakunnallisten suositusten mukaisesti ennalta ehkäisevän työn ensisijaisuus sekä sipoolaisten ikääntyneiden toive saada eritasoisia ja erilaisia palveluja nimenomaan, jotta ennaltaehkäistäisiin toimintakyvyn laskua pitkällä aikavälillä. Ohjelma nostaa esille myös uudistavan ja monimuotoisen vanhuskäsityksen. (Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2012.) Sipoon vanhuspoliittisessa strategiassa korostetaan turvallisuutta ja uudistumista. Myös uusimman hoitoteknologian hyödyntäminen, esteettömyyden edistäminen sekä hyvinvoivan työyhteisön kehittäminen ovat vanhustyön painopistealueita. Nykyisten toimintamallien ja rakenteiden kriittinen tarkastelu ja toiminnan suuntaaminen edellyttää entistä enemmän ehkäisevää, etsivää ja toimintakykyä ylläpitävää suuntaa. Hyvinvointiteknologian myötä lisääntyy työyhteisön innovatiivisuus. Hoitajille tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja esimiehet saavat omaan työhönsä tukea. Toimivien teknologisten ratkaisujen avulla kunnilla on mahdollisuus lisätä avohuoltoa, nopeuttaa sairaalasta kotiutumista, hillitä hoitokustannuksia sekä kohdentaa palveluita tarkoituksenmukaisemmin ja kehittää hoitoprosessien sujuvuutta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannattaa panostaa koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevimmin sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen ja niiden kustannuksiin. Iäkkääseen väestön kohdistuvan ennaltaehkäisevän toiminnan tulisi olla

10 luonnollinen osa palvelujärjestelmää. (Hietanen & Lyyra 2003.) Hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen tukee itsenäistä suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteiskunnan ja yhteisön jäsenenä. Kuvio 2. Sipoon kotihoidon työpajatoiminta työn haasteet ja terveyden edistäminen laajentuneet mahdollisuudet sitoutuminen ennaltaehkäisevä palvelut työn sisältö motivaatio korjaava ja vakauttaminen työssä kehittyminen juurruttaminen kuntouttava tiedottaminen Kotihoidon arki Asiakaslähtöisyys Virtu käytännössä Tulevaisuus Kuormittaa: Haasteet: Haasteet: Haasteet: kiire&resurssivaje omahoitajuus tekniikka resurssit Voimavaraistaa: teknologia asiakkaiden kunto muutosvastarinta yhteisöllisyys, avoimuus Mahdollisuudet: asenteet organis.kulttuuri suunnittelu&organisointi yksilöllisyys, kieli teknologiaosaaminen turvallisuus Mahdollisuudet: Mahdollisuudet: vertaistuki uudet työ- teknologian ja resurssien menetelmät oikea käyttö asiakkaan osallisuuden vahvistuminen elämänlaadun paraneminen

11 LÄHTEET Barnard, A. & Locsin, R Technology and Nursing. Practice, Concepts and Issues. Palgrave. Engeström, Y Kehittävä työntutkimus- perusteita, tuloksia ja haasteita. Hallinnon kehittämiskeskus. Helsinki. Groop, J Theory of Constraints in Field Service: Factors Limiting Productivity in Home Care Operations. Väitöskirja Aalto-yliopisto. Heikkilä, A, Jokinen, P ja Nurmela, T Tutkiva kehittäminen avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. WSOY Heikkinen,E. & Marin, M Vanhuuden voimavarat. Tammi. Helsinki. Heikura, M Hyvinvointiteknologian yhdistäminen osaksi kotihoidon käyntejä. Opinnäytetyö Laurea, Otaniemi. Hietanen, A. & Lyyra, T-M Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:2. Huusko, T Kuntoutus vanhuusiässä. Julkaisussa Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia. Painotalo Kyriiri Oy. Helsinki Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Juntunen, A Uusi teknologia ikääntyvien hoito- ja hoivatyössä. Selvitys teknologisten apuvälineiden käyttöön liittyvistä kokemuksista Kajaanissa ja Sotkamossa. Kajaanin Ammattikorkeakoulun julkaisusarja B, raportteja ja selvityksiä 5. Jääskeläinen, J e-welfare: Tuottava tietotekniikka hyvinvointipalveluissa. Sitran raportteja 41. Helsinki. Kanste, O., Timonen, O. & Ylitalo-Katajisto. K Videopuhelimella etäohjatuista painonhallintaryhmistä hyviä tuloksia. Sairaanhoitaja 85(4), Liimatta, S. & Paananen, T Tel Lappi III. Teknologian käyttöönotosta palvelujen kehittämiseen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

12 Marin, M. & Hakonen, S. (toim.) Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. PS-kustannus, Jyväskylä Mäki, O., Topo, P., Rauhala, M. & Jylhä, M Teknologia dementiahoidossa. Eettinen näkökulma päätöksentekoon. STAKES. Oppaita 37. Niemelä, K Iäkkäiden tuettu kuntoutuminen: laitoskuntoutusjakson, kotikuntoutuksen ja keinutuoliharjoittelun vaikutukset iäkkäiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Väitöskirja, Itä- Suomen yliopisto Pitkälä, K Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Julkaisussa Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia. Painotalo Kyriiri Oy. Helsinki Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma vuoteen Sipoon kunta. Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvointi 2015-ohjelma: Ikärakenteen muutos ja kansainvälistyminen hyvinvointivaltion suurimmat haasteet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Suhonen, L. & Siikanen, T Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla - hyöty vai haitta?. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja. Tampereen yliopistopaino Oy. Thurmond, V. & Boyle, D An integrative review of patients perceptions regarding telehealth used in their health care. Online Journal of Knowledge Synthesis for Nursing, 9(2), Document number 2, 21. Toljamo, M. & Perälä, M-L Kotihoidon henkilöstön työn, työtyytyväisyyden ja palvelujen laadun muutokset PALKO- hankkeen aikana. Kysely kotihoidon henkilöstölle vuosina 2001 ja STAKES. Torp, S., Hanson, E., Hauge, S., Ulstein, I. & Magnusson, L A pilot study of how information and communication technology may contribute to health promotion among elderly spousal carers in Norway. Health and Social Care in the Community, 16 (1) Vaelma, M Apu on kosketuksen päässä. T-seniorit-projekti Loppuraportti. Tampereen kaupunki; Tietotuotanto ja laadunarviointi C2/2011

13 Vesterinen, R Etäkuntoutus- mahdollisuus kuntoutua kotona kaksisuuntaisen videoyhteyden avulla: käytettävyystutkimus Innokusti- hankkeessa. Pro gradu- tutkielma. Terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. ja Suokas, M Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011 Voutilainen, P.& Tiikkainen, P Gerontologinen hoitotyö. WSOY. Välimäki, T Family caregivers of persons with Alzheimer s disease: Focusing on the sense of coherence and adaptation to caregiving. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 116.

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote

Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä Sähköisen asioinnin seminaari 11.9.2013 Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote miten ennen 70-luvun Innovaatio kotipalvelu voi viedä autolla

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Anna-Liisa Niemelä Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Riikka Paasikivi Center for Health and Technology,

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Consulting Groop. Prosessit kuntoon: Mitkä tekijät rajoittavat kotihoidon suorituskykyä? Johan Groop, DI

Consulting Groop. Prosessit kuntoon: Mitkä tekijät rajoittavat kotihoidon suorituskykyä? Johan Groop, DI Consulting Groop Prosessit kuntoon: Mitkä tekijät rajoittavat kotihoidon suorituskykyä? Johan Groop, DI Esityksen esimerkit perustuvat PARETOhankkeen tutkimustuloksiin 2 1. Epätasainen palvelutuotanto:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Kumppanina Käpyrinne

Kumppanina Käpyrinne Käpyrinteen strategia vuosille 2010-2015 Kumppanina Käpyrinne iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot