SISÄLLYS. 1. Johdanto 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. 1. Johdanto 5"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1. Johdanto 5 2. Toimintaympäristön muutossuunnat 8 Globalisaation seuraava vaihe 8 Väestö vanhenee ja monikulttuuristuu 9 Työelämän monimuotoinen ja ristiriitainen kehitys 11 Työmarkkinajärjestelmä muutoksessa 12 Poliittisen järjestelmän uskottavuuspaineet 13 Osallistuminen projektiyhteiskunnassa SAK:n arvojen ajanmukaistaminen 16 Työ, työn merkitys, oikeus työhön 16 Solidaarisuus oikeudenmukaisuus 17 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moniarvoisuus 18 Demokratia osallisuus 20 SAK:n toiminnan perustana ihmisarvo työelämässä SAK:n mission kirkastaminen ja roolin selkeyttäminen Järjestöllinen uudistaminen ja järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 26 SAK kansanliikkeenä, uudistajana ja keskustelun avaajana 26 Järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 28 Jäsenten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen SAK:n vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Johtopäätöksiä 38 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Kirjan ovat toimittaneet Eija Hietanen ja Eija Harjula. Teksteistä vastaa osaltaan myös SAK:n Tulevaisuushankkeen ohjausryhmä. Kannen kuva Pauli Salmi. Valkealan Painokarelia 2010 Liitteet SAK:laisen liikkeen kehittäminen Sinisen meren strategiaa soveltaen 43 Konkreettisia toiminnan kehittämisehdotuksia 50 Prosessikuvaus Tulevaisuushankkeesta 51 ISBN

3 1. JOHDANTO Tulevaisuushanke käynnistettiin SAK:n valtuuston 100-vuotisjuhlakokouksessa huhtikuussa Hanke sai alkunsa keskusteluista SAK:n periaateohjelman uudistamisesta. SAK:n periaatteiden nähtiin olevan edelleen pääosin ajankohtaisia, mutta erityisesti edunvalvontaympäristön muutos talouden kansainvälistymisen ja sopimuspolitiikan muutospaineiden myötä edellyttää SAK:n perustehtävän ja tavoitteiden uudelleen määrittelyä. Jäsenliittojen tiivistyvä yhteistyö ja suuremmat liittokokonaisuudet nostivat keskusteluun keskusjärjestön roolin ja tehtävät. Tiivistyvän yhteistyön rinnalla oli nähtävissä myös liittojen keskinäistä rajankäyntiä edunvalvonnasta sekä järjestöja sopimusrajoista. Myös voimassaolevan periaateohjelman vanhentunut kieliasu ja ilmaisutapa nähtiin perusteena ohjelman uudistamiselle. Periaateohjelman uudistamisen sijaan päätettiin käynnistää laajempi hanke, jossa mietitään, mitä meidän pitäisi tehdä nyt, jotta SAK:lainen ammattiyhdistysliike olisi elinvoimainen vielä vuonna Tulevaisuushanke päätettiin toteuttaa avoimena ja vaihe vaiheelta etenevänä prosessina, jossa osallistujina ovat SAK:n hallinto, SAK:n ja liittojen aktiiveja, liittojen asiantuntijoita, työelämän ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita ja tutkijoita sekä muiden kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita. Tavoitteena oli saada keskusteluun mukaan myös nuoria ja vielä tällä hetkellä koulussa olevia, eli tulevia ammattiyhdistysliikkeen jäseniä. Vaiheittain etenevä, avoin ja yhteinen prosessi nähtiin hankkeessa arvokkaana ja hyödyllisenä jo itsessään. Tavoitteeksi asetettiin kuitenkin myös konkreettiset toimenpide-esitykset SAK:n ja SAK:laisen ay-liikkeen uudistamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa pyrittiin hahmottamaan toimintaympäristön muutossuuntia. Työtä tehtiin SAK:n valtuuston työryhmissä, liittojen tulevaisuusfoorumissa, kahdessa selvityksessä ja kahdessa seminaarissa sekä jäsenliittojen puheenjohtajien haastattelukierroksella. Toisessa vaiheessa kiteytettiin SAK:n tulevaisuuden kannalta kriittiset kysymykset, ay-liikkeen kipukohdat. Nämä ovat asioita, joissa olisi löydettävä uusia linjoja ja toimintatapoja, jotta SAK:lainen ammattiyhdistysliike on elinvoimainen tulevaisuudessakin. Kriittisten kysymysten sisällön avaamiseksi kirjoitettiin aineisto Liike muutoksessa muutos liikkeessä?. Kolmannessa vaiheessa (viisi aluetilaisuutta, neljä teemaseminaaria ja verkkokysely) lähdettiin etsimään ratkaisuja kriittisiin kysymyksiin. Tarkempi kuvaus hankkeen vaiheista, eri tilaisuuksista ja niihin osallistuneista on liitteessä. Kaikkiaan erilaisiin tilaisuuksiin osallistui n henkeä ja verkkokyselyyn samoin n henkeä. 4 5

4 Tämä raportti on hankkeen neljäs vaihe. Raportin tavoitteena on tiivistää hankkeen myötä nousseet näkemykset toimintaympäristön muutossuunnista, SAK:n arvojen ja mission ajanmukaistamisesta ja SAK:n perustehtävästä sekä koota esitykset ja ideat järjestölliseen uudistumiseen ja järjestäytymisen houkuttelevuuden lisäämiseen. Raportissa tukeudutaan aineistoon, joka on kertynyt lukuisista keskusteluista eri seminaareissa ja tilaisuuksissa, tehdyistä selvityksistä ja verkkokyselyn tuloksista. Lopuksi raportissa piirretään SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, skenaarioita. Tulevaisuudenkuvat ovat pelkistyksiä siitä, millaisia vaihtoehtoisia polkuja ammattiyhdistysliikkeellä on. Tulevaisuus rakentuu monista osasista, sellaisistakin, joihin emme itse voi vaikuttaa. Esittämällä nämä skenaariot haluamme korostaa, että tänään tehdyillä linjauksilla rakennamme koko ajan tulevaisuuden ammattiyhdistysliikettä. Jos haluamme uudistaa sitä, joudumme myös tekemään tietoisia valintoja ja ratkaisuja. Tulevaisuushanke on ollut ammattiyhdistysliikkeen oman toiminnan kehittämishanke. Olemme yrittäneet hahmottaa, mitä ympärillämme tapahtuu ja miten meidän pitäisi muuttaa omaa toimintaamme, jotta olisimme vahvoja varsinaisessa päätehtävässämme, eli palkansaajien ja heidän perheidensä (fyysisen, sosiaalisen, henkisen) hyvinvoinnin edistämisessä. Ammattiyhdistysliike ei ole itsetarkoitus, vaan väline toteuttaa päätehtävää. Hankkeessa emme ole lähtökohtaisesti pyrkineet luomaan uutta edunvalvontapolitiikkaa, vaan vahvempaa ammattiyhdistysliikettä. Myös edunvalvonnan sisältöön on hankkeen kuluessa syntynyt uusia näkemyksiä, ja ne liittyvät saumattomasti pohdintoihin SAK:laisen liikkeen missiosta (SAK:n suuresta tehtävästä ) ja keskusjärjestön roolista. Tulevaisuushankkeen loppuraportti on puheenvuoro SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen välttämättömän uudistumisen suunnasta. Puhumme raportissa pääasiassa koko SAK:laisesta ammattiyhdistysliikkeestä, sen arvoista, missiosta, visioista. Tuomme keskusteluun ideoita koko liikkeen järjestölliseksi uudistumiseksi. Jäsenliitot tekevät itsenäisesti päätökset oman edunvalvontansa suunnasta ja järjestöllisestä toiminnasta. Katsoimme peiliin mitä näimme? Seuraavat kuvaukset perustuvat SAK:n valtuuston jäsenten marraskuussa 2007 työstämiin SAK:laista ammattiyhdistysliikettä kuvaaviin perususkomuksiin sekä keväällä 2008 tehtyyn laajan mielikuvatutkimukseen. SAK on solidaarisuuden ja tasa-arvon edistäjä, edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, palkansaajan turvapuskuri, uskottava ja luotettava sopimuskumppani, työelämän asiantuntija ja yhteistyökykyinen toimija. SAK ei kuitenkaan ole nykyaikainen uudistaja, keskustelun avaaja, yksilöä kunnioittava, työttömien asialla tai nuorille houkutteleva. Vahvasti ristiriitaisia näkemyksiä syntyy luonnehdinnoista toimintatavoiltaan puoluepoliittinen, vahva alueellinen vaikuttaja, työntekijöiden ja toimihenkilöiden liike, sisäisesti yhteistyökykyinen, järjestäytymistä edistävä. Tulevaisuudessa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi olla aktiivisempi ja aloitteellisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja uudistaja, kansainvälistä yhteistyötä rakentava, vahvemmin työttömän asialla, toimintatavoiltaan vähemmän puoluepoliittinen ja sisäisesti yhtenäisempi. (Pohjana SAK:n valtuuston jäsenten työstämät, liikettä kuvaavat perususkomukset ja valtuutettujen kannanotot niihin, marraskuu 2007.) SAK on iso, vahva ja voimakas. SAK toimii työntekijöiden puolesta ja turvaksi, edustaa työväestöä. Samanaikaisesti se on kaukainen, etäinen ja tavoittamattomissa, liikaa poliittisesti värittynyt, menneiden vuosien vaikuttaja, vanhahtava ja näkymätön. Suomi ilman ay-liikettä olisi kuitenkin karu paikka: samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa, työntekijät tekisivät itse sopimuksia, työnantajat palkkaisivat aina halvimman työntekijän, työntekijä jäisi yksin. Jotain vastaava kuin ay-liike muodostuisi. (Mielikuvatutkimus helmikuu 2008, mukana suurta yleisöä, myös liittojen jäseniä, sekä erillinen nuorisoryhmä.) Tulevaisuushankkeen alussa peilistä siis katsoi vahva, voimakas, vaikutusvaltainen, luotettava, asiantunteva, solidaarinen ja tarpeellinen SAK. Samanaikaisesti SAK nähtiin jäykkänä, uudistuskyvyttömänä, kaukana palkansaajan arjesta olevana, vanhanaikaisena, keskinäisesti epäsolidaarisena, poliittisesti värittyneenä ja sen rooli epäselvänä. 6 7

5 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT GlobALISAATIon seuraava vaihe 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen talouselämää ja taloussanastoa hallitsi globalisaatio, jolla tarkoitetaan rajojen madaltumista sekä pääomien, tavaroiden, ihmisten ja ideoiden vapaampaa liikkuvuutta. Maailmankauppa ja rajat ylittävät investoinnit kasvoivat nopeasti. Vielä nopeammin kasvoivat maailmanlaajuiset pääomaliikkeet, finanssitransaktiot. Talous on yhä verkottuneempaa, eikä varastoja ole, vaan tavarat tehdään kysynnän mukaan. Suurimpien yritysten liikevaihto ylittää monen valtion budjetin. Toisaalta pieniä ja keskisuuria yrityksiä on yhä enemmän, ja EU suosii pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä luvun ensimmäinen vuosikymmen tullaan muistamaan kiihkeän kuluttamisen ja teknologiahuuman kautena, joka rahoitettiin länsimaissa pitkälti velkarahalla. länsimaissa pitäisi lisätä säästämistä ja investointeja. Vielä on näkemättä, kuinka sulavasti talouden painotusten siirto tapahtuu. Muutos tuottaa ongelmia, mutta tilanteessa voi nähdä myös myönteisiä puolia. Tuotannollisten ja infrastruktuuria uudistavien investointien lisääntyminen länsimaissa tarjoaa Suomen raskaammalle teollisuudelle hyviä vientinäkymiä. Samaan aikaan Aasian kustannuskilpailukyky suhteessa länsimaihin pienenee koko ajan. Tähän suuntaan vaikuttavat myös ilmasto- ja energiapolitiikan myötä kohoavat kuljetuskustannukset, enää ei kannata rahdata aivan mitä tahansa maailman ääreltä toiselle. Palvelualojen kasvu jatkunee ja henkilökohtaisten palvelujen määrässä Suomi ottaa kiinni muuta Eurooppaa. Tätä kehitystä tukee yleinen tuottavuuden nousu ja väestön asteittainen keskittyminen kasvukeskuksiin. Globalisaation ensimmäinen vaihe alkoi 1980-luvulla ja päättyi globaaliin finanssikriisiin Se oli talouselämän osalta yksisuuntaista anglosaksisen ja markkinavetoisen talousmallin leviämistä koko maailmaan. Kiina ja muut entiset kehitysmaat omaksuivat kapitalismin samalla kun muualla pyrittiin sopeutumaan kovenevaan kilpailuun ja 2020-luvuilla globalisaatiossa siirrytään asteittain seuraavaan vaiheeseen. Yksisuuntaisen globalisaation tilalle tulee monikasvoisempi globalisaatio, jossa mm. aasialainen versio kapitalismista tulee haastamaan anglosaksisen mallin. Globalisaation ensimmäisen vaiheen lopettanut finanssikriisi osoitti, että markkinat eivät olleet täydellisiä eikä länsimaissa ollut kyetty löytämään oikeanlaisia sääntöjä markkinoiden epäonnistumisten rajoittamiseksi. Aasialaisessa kapitalismin versiossa valtion rooli voidaan nähdä huomattavasti vahvempana kuin anglosaksisessa. Länsimainen demokratia ei ole kaikille ihanne, johon tulisi pyrkiä. Jo nyt pohditaan, voiko kiinalainen päätöksentekojärjestelmä olla länsimaista tehokkaampi ratkomaan esim. ilmastonmuutoksen ongelmia. Globalisaation seuraava vaihe ei siis välttämättä sisällä demokratian ystäville vain pelkkiä hyviä uutisia, olkoonkin että globalisaation ensimmäisen vaiheen nähtiin sisältävän demokratiaa kaventavia puolia. Suomi globalisaation seuraavassa vaiheessa Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi koetteli Suomea ankarasti. Vaikka oma rahoitusjärjestelmämme näyttäisi selviävän kriisistä vakaana, joudumme vastaanottamaan muiden ylivelkaantuneiden talouksien korjausliikkeen huonot vaikutukset. Näyttää selvältä että maailmantalouden painopiste siirtyy Aasiaan entistä selvemmin, kun ylivelkaantunut länsi, lähinnä Yhdysvallat, ei voi jatkaa entisenlaista kulutustasoaan. Aasiassa tullaan kasvattamaan kulutusta, ja Valtion velkaantuneisuus jää talouskriisin jäljiltä pitkäksi aikaa korkeammalle tasolle. Työmarkkinat saattavat kuitenkin sopeutua uskottua nopeammin ja paremmin kuin 1990-luvun laman jälkeen. Tämän ansiosta työllisyys tule palautumaan 2010-luvulla kriisiä edeltäneelle tasolle. Vuonna 2020 työllisyysasteen on mahdollisuus saavuttaa korkea, n. 75 prosentin taso. Työllisyyden paraneminen mahdollistaa julkisen talouden vakauttamisen, vaikka sen ohella joudutaan tiivistämään kuntarakenteita sekä pidättäytymään hyvinvointiyhteiskunnan etujen ja palvelujen parantamisesta useiksi vuosiksi. Jos työllisyys ei parane ja talous kohene, paineet hyvinvointivaltion ylläpitämiseen kovenevat. VäeSTö vanhenee ja monikulttuuristuu Suomen väkiluku kasvaa, mutta pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden seurauksena väes tö vanhenee. Samalla väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti: kun lapsia ja eläkeikäisiä viime vuosina on ollut noin viisikymmentä sataa työikäistä kohden, vuonna 2026 suhteen on arvioitu olevan 70/100. Erityisen voimakkaasti väestön vanheneminen vaikuttaa syrjäseuduilla, koska nuorten ja työikäisten muutto kaupunkeihin mitä todennäköisimmin jatkuu. Väestön vanheneminen lisää työssä jaksamista edistävien ratkaisujen tarvetta samaan aikaan, kun huoltosuhteen muutos korostaa entisestään työn tuottavuuden merkitystä. Elinkeinorakenteessa väestön ikääntyminen nostaa hyvinvointipalveluiden kysyntää. Maahanmuutto Suomeen on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti, ja ulkomaalaisten osuus väestöstä tullee edelleen kasvamaan selvästi nykyistä vajaata kolmea prosenttia suuremmaksi. Erityisen vahva muutos on pääkaupunkiseudulla, jossa tämänhetkisen kehityksen jatkuessa joka neljännellä asukkaalla on vuonna 2025 maahanmuuttajatausta. 8 9

6 Lisääntyvä maahanmuutto luo uutta pohjaa niin talouskasvulle kuin kulttuuriselle rikastumiselle. Samalla se aiheuttaa myös kustannuksia ja kulttuurisia yhteentörmäyksiä, mikä saattaa Suomessakin lisätä ulkomaalaisvastaista ajattelua ja vahvistaa tätä hyväksikäyttävien poliittisten suuntausten suosiota. Riskinä on etnisesti määrittyvän halpatyöväestön vakiintuminen Suomen työmarkkinoille. Tämä vaikeuttaisi kaikkien työntekijöiden edunvalvontaa. Eriarvoistumisen riski kasvaa Tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti verraten edelleen pienet, mutta niiden kasvu on ollut 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla nopeaa. Suurituloisimman väestönosan tulot ovat kasvaneet muita nopeammin ja samaan aikaan pienituloisten määrä on kasvanut. Maahanmuuttajien tulot ovat selvästi muita alhaisemmat ja työttömyys on yleisempää. Tuloerojen rinnalla on vahvistunut myös muu sosiaalinen eriarvoisuus. Terveyserot ovat merkittäviä, esimerkiksi työntekijäammateissa työskentelevien miesten keskimääräinen elinikä on 2010-luvulle tultaessa kuusi vuotta lyhyempi kuin ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelevien miesten. Koulutuksen sosiaalinen eriarvoisuus on pysynyt vahvana. Eniten ammatillista koulutusta saavat ne, joilla on jo korkea koulutustaso. Sosiaalinen liikkuvuus ei ole koulutuksessa edistynyt; putkimiehen poika menee edelleen todennäköisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja opettajan tytär yliopistoon. Ilman erityisiä toimia sosiaalisen eriarvoistumisen riski kasvaa edelleen. Suomalainen sosiaaliturva koostuu rinnakkain esiintyvistä ansio- ja perusturvasta sekä kattavista hyvinvointipalveluista. Julkinen valta takaa kaikille laadukkaan toimeentuloturvan ja palve lut, jotka ra hoitetaan yhteisesti verovaroin ja sosiaaliturvamaksuin. Suomalainen sosiaalipolitiikka ei pyri pelkästään vähimmäistoimeentulon turvaamiseen, vaan sen tavoitteena on kohtuullisen elintason takaaminen koko väestölle sekä koko väestön vakuuttaminen keskeisten sosiaalisten ja taloudellisten riskien varalta. Pohjoismaisen mallin pyrkimys tasa-arvoon sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen turvallisuuteen on ajankohtaista tulevaisuudessa. Hyvinvointimalliin kohdistuu paineita kustannus- ja poliittisista syistä. Kansalaisten kannatus on vahva, mutta muutokset turvan tasossa ja palveluiden laajuudessa saattavat tapahtua pikkuhiljaa, jos palveluiden laatua heikennetään kustannussyistä. Myös järjestelmän toimivuuteen kohdistuu muutospaineita. Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenne, laajat julkiset palvelut ja syyperusteinen perus- ja ansioturva, on edelleen toimiva, mutta se kaipaa päivitystä vastaamaan paremmin uusia sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Nykyinen sosiaaliturva on monimutkainen ja monilta osin vanhentunut kokonaisuus, joka tarvitsee jatkuvaa päivittämistä. Polttavimmiksi ongelmiksi ovat nousseet järjestelmän kyky turvata kansalaisten toimeentulo erilaisissa elämäntilanteissa, työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen vaikeus sekä sosiaaliturvalainsäädännön ja byrokratian monimutkaisuus. Työelämän monimuotoinen ja ristiriitainen kehitys Yritysten toimintaympäristö on viime vuosikymmeninä kansainvälistynyt, eikä näköpiirissä ole tämän kehityksen päättyminen tai suunnan kääntyminen. Suomalaiset työpaikat ovat yhä useammin osa kansainvälistä konsernia, ja suomalaiset työntekijät ovat entistä useammin tekemisissä muiden maiden työntekijöiden kanssa. Tämä kulttuurien kohtaaminen tuo muutospaineita työpaikkojen arkikäytännöille. Ylikansallisessa verkostotaloudessa työyhteisöjen tavat ja käytännöt muotoutuvat kotimaisen perinteen ja työehtosäädösten sekä muualta rantautuneiden toimintatapojen yhteisvaikutuksessa. Palkansaajien kannalta työelämän kansainvälistyminen sinänsä ei ole hyvä tai huono asia, sillä työpaikkojen toiminnot vaihtelevat työelämän laatuasteikolla suuresti. Tärkeintä on huomata työelämän kasvava monimuotoisuus ja kehityksen ristiriitaisuus. Työelämän arjen näkökulmasta sekä hyviksi että huonoiksi luokiteltavien työpaikkojen määrää kasvaa. Tämä tarkoittaa työntekijöiden eriarvoistumisen lisääntymistä ja siten työntekijöiden keskinäisen solidaarisuuden vaikeutumista. Ne työntekijät, jotka ovat työpaikan menestymiselle avainhenkilöitä, tulevat hyötymään työehtojen kasvavasta paikallisuudesta ja ratkaisujen yksilöllistymisestä. Heidän mahdollisuutensa vaatia erilaisia etuja kasvavat. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien paraneminen on myönteinen asia. Mutta seurauksena voi olla se, että työnantajat alkavat arvioida entistä tarkemmin, ketkä ovat sellaisia työntekijöitä, joille kannattaa tarjota erilaisia aineellisia ja aineettomia etuja. Ne, jotka eivät valikoidu joukkoon, ovat näiden lisääntyneiden mahdollisuuksien ulkopuolella. Organisaation näkökulmasta tehdään jakoja tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin työntekijöihin, ja työsuhde-edut laajassa mielessä (työsuhdeturva, aineellinen ja aineeton palkitseminen, työtehtävien mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet jne.) seuraavat tätä jakoa. Kyse on työvoiman voimistuvasta yksilöllistymisestä ja markkinaehtoistumisesta. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä toimimaan siten, että toiminta on kaikkien jäsenten mielestä hyödyllistä. Työsuhteen turvallisuus tulee jatkossakin olemaan tärkeä asia, joskin yritysten halu ja mahdollisuus vastata tähän tarpeeseen oletettavasti heikkenee. Perinteiset työehdot, kuten palkka ja työajat tulevat olemaan jatkossakin hyvin tärkeitä palkansaajille, mutta niiden suhteellinen painoarvo työelämän laadun indikaattoreina tulee pienenemään. Jo nyt on nähtävissä, kuinka alle 30-vuotiaat korostavat vanhempia palkansaajia useammin työelämän elämyksellisyyttä eli sen psykologista ja sosiaalista tyydyttävyyttä

7 TyömarkkinajärjeSTelmä muutoksessa Keskitetyn tulopolitiikan aika näyttää entisenlaisenaan olevan ohi. Elinkeinoelämän keskusliitto on sanoutunut siitä irti, eikä työntekijäpuolen halukkuus yksin riitä aikaansaamaan tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Alakohtaiset valtakunnalliset työehtosopimukset luovat edelleen työehdoista sopimisen perustan, vaikka työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovatkin esittäneet työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista. Lisäksi työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovat esittäneet muitakin lainsäädännön heikennyksiä (kuten työsuhdeturvan heikentämistä) sekä lakko-oikeuden rajoittamista, lakkosakkojen korottamista ja lakkojen aiheuttamien vahingonkorvausten määräämistä. Työmarkkinajärjestelmän perusteita saatetaan pyrkiä murtamaan esimerkiksi perustamalla nk. keltaisia ammattiliittoja (työnantajan perustama ammattiliitto). Lakkotilanteissa saatetaan käyttää (ulkoimaista) vuokratyövoimaa. Kolmikantainen neuvotteluperinne toimii vielä 2010-luvun alkaessa, mutta siihen kohdistuu erityisesti poliittisia paineita. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmassa tullaan ottamaan kantaa kolmikantaiseen sopimiseen. Tällä linjauksella on keskeinen osa suomalaisen työmarkkinamallin tulevaisuutta muokattaessa. Työnantajapuolen koordinaatio palkka- ja muissa työehtokysymyksissä on toiminut ainakin heikentyneen talouden oloissa. Niukkuutta jaettaessa on helppo olla tiukkana, mutta korkeasuhdanteen oloissa palkkojen ja työehtojen kontrollointi keskitetysti voi olla työnantajajärjestöille mahdoton urakka. Yksittäisten ammattiliittojen halu lähteä mukaan yhteisiin tai koordinoituihin ratkaisuihin on tuolloin keskeinen kysymys. On epävarmaa, missä määrin paikallinen sopiminen tulevaisuudessa lisääntyy. Todennäköisesti paikallinen sopiminen etenee aaltoliikkeenä. Joissakin tilanteissa ja toimialoilla sen merkitys on suurempi, toisaalla ja toisenlaisessa tilanteessa se puolestaan vähenee. Työnantajat ovat vaatineet paikallisen sopimisen lisäämistä, erityisesti työehtosopimuksesta poikkeavaa sopimista. Myös työntekijäpuolella on haluja edistää paikallista sopimista, tosin eri syistä kuin työnantaja. Sopiminen nähdään mahdollisuutena vaikuttaa työn organisointiin ja sisällön kysymyksiin. Paikallisen sopimisen lisääminen saattaisi myös lisätä työntekijöiden aktiivisuutta ammattiyhdistystoimintaan. Paikallinen sopiminen on tulevina vuosina työmarkkinajärjestelmän kehittämisen asialistalla edelleen. Se, onko työpaikoilla toimivaa luottamusmiesjärjestelmää ja koulutettuja luottamusmiehiä, on tulevan kehityksen näkökulmasta tärkeä kysymys. Erityisesti pienissä yrityksissä, joiden määrä todennäköisesti kasvaa, saattaa olla vaikeuksia löytää luottamusmiehiä. Poliittisen järjestelmän uskottavuuspaineet Vaalirahakeskustelu ja siihen liittyvät yksittäisten poliitikkojen sotkut ovat viime aikoina lisänneet kansan epäluottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Todennäköisesti äänestämättä jättävien määrä lisääntyy entisestään. Nuoret eivät keksi syytä äänestää ja varttuneemmilla henkilöillä on syystä tai toisesta mennyt usko politiikkaan tai poliitikkoihin. Populistiset ja ns. tiukan moraalin liikkeet saavat tulevaisuudessa lisää jalansijaa. Eläkeläiset ovat tulevina vuosina merkittävä poliittinen voima, kun aktiiviset suuret ikäluokat ajavat heidän asioitaan. Sen sijaan työntekijäammateissa työskentelevien miesten poliittisen aktiivisuuden heikkeneminen jatkunee edelleen. Työn hankintatapojen muuttuminen ja työnantajien työehtoshoppailu tuovat rauhattomuutta työmarkkinoille. Todennäköisesti työn ulkoistaminen alihankkijoille, itsensä työllistäjille ja vuokratyöyrityksiin jatkuu. Myös eurooppalainen kehitys tukee tätä, koska Euroopan unionin työllisyysstrategian yksi kulmakivi on itsensä työllistäminen eri muodoissa. EU:n ajama työmarkkinamalli suosii nykymuodossaan elinkeinojen oikeuksia. Työntekijät ovat osa koneistoa, jolla taataan kilpailukyky. Yksi keskeinen politiikkalohko eli sosiaalipolitiikka on kansallisen päätöksenteon varassa. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä toimii jatkossakin kohtuullisesti, mutta vaarana on, että sen ulkopuolelle jää yhä useampi. Kokoaikaista ja toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta pyritään murtamaan siten, että yhä useampi työsuhteen tunnusmerkistön täyttävä työ teetetään toimeksiantona tai muuna ei-työsuhteisena työnä, ellei ammattiliitto puutu asiaan. Myös erilaiset, sinänsä lailliset työn teettämismuodot kuten vuokratyö sekä toimeksianto- ja freelancer-sopimukset lisääntyvät jossain määrin. Työmarkkina- ja sopimusjärjestelmälle tämä tuo lisää haasteita. Järjestöjen on päätettävä, miten vuokratyöntekijöiden edunvalvonta järjestetään ja miten uusiin työntekomuotoihin on suhtauduttava. Myös yritystoiminnan kansainvälistyminen muuttaa kansallisten liittojen edunvalvontaa. Hallituskoalitioissa on siirrytty selvästi parlamentaariseen suuntaan, jolloin vaalien voittajapuolue pitkälti määrittää agendan perusteet ja tätä kautta todennäköisesti myös tulevat hallituskumppaninsa. Tämä hitsannee jatkossa hallituspuolueita yhteen, kun vaikeitakin ratkaisuja tehdään pitkälti jo hallituksen ohjelmaa laadittaessa. Suomalaista politiikkaa on vuosikymmenet leimannut vahva konsensushenkisyys. On mahdollista, että blokkipolitiikka selkiyttää valintoja. Ennen vaaleja muodostetut koalitiot voivat tehdä yhteisiä ohjelmia ja tarjota äänestäjille etukäteen vaihtoehtoja, jotka kannustaisivat äänestämään. Poliittista toimintaympäristöä leimaa vahvasti median vaikutus yleisen mielipiteen muodostukseen. Vaikka tiedotusvälineitä ei voi suoraan syyttää omistajiensa tai ilmoittajiensa äänitorviksi, vaikuttaa vallalla oleva arvoympäristö tai sen tietoinen vastustaminen median linjauksiin, aihepiirien valintoihin ja näkökulmiin. Tiedotusvälineiden omistuspohja näyttää edelleen keskittyvän

8 Vallallaan oleva tietoyhteiskunnan murros on muuttanut tiedonhankintatapojen lisäksi myös tiedonvälityksen vastuukysymyksiä. Etenkin nuoremman polven on helpompi luottaa internetin kautta välittyviin aitoihin, eli välikädettömiin tietolähteisiin. Mediakritiikin tulisi kuitenkin olla suurimmillaan, kun välistä on poistunut riippumattomien tiedonvälityksen ammattilaisten, toimittajien, ammattikunta. Taistelussa tiedon valtavirrasta erottumiseen käytetään kyseenalaisiakin keinoja. Populismi, tuotesijoittelu ym. ovat hätähuutoja oman sanoman esille saamisen puolesta. Myös järjestömaailma joutuu miettimään, mitkä ovat sen keinot saada sanansa kuuluviin. Osallistuminen projektiyhteiskunnassa SAK:laista ay-liikettä voidaan kuvata ns. vanhan, suljetun liikkeen piirteillä. Järjestötoiminnan toimintatavat ja -muodot ovat hierarkkisia, ammattiyhdistysliikkeen kytkös valtioon läheinen ja demokratia edustuksellista. Toiminta perustuu elämänmittaiseen sitoutumiseen ja työ tähtää laajoihin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Liikettä ohjaa vahva oikeudenmukaisuuden eetos sekä voimakas yhtenäiskulttuuri. SAK:laisen liikkeen aktiivit ovat ainakin näennäisesti sisäisesti hyvin samanmielisiä ja yhtenäisiä ihmisillä on tuttu ja turvallinen olotila, he jakavat yhteiset arvot. Samanaikaisesti lähes kaikki ulkoapäin tuleva koetaan uhaksi, tarvetta muutokselle tai uuden oppimiselle ei tunnisteta eikä tunnusteta. Asioita hoidetaan, niin kuin niitä on hoidettu jo useiden vuosikymmenien ajan. Järjestörakenteiden hidas muutos Ammattiliittojen yhteistyön tiivistämistä on perusteltu mm. tehokkuudella ja sillä, että liittofuusiot estävät keskinäisen jäsenkilpailun. Työttömyyskassojen ja liittojen yhdistyminen ei kuitenkaan ole edennyt odotetusti. Vaikka suurissa liittokokonaisuuksissa on selviä tehokkuusetuja, ammatillisen identiteetin vahvistuminen ja tunnetason kokemukset yhteenkuuluvuudesta saattavat olla vaikeampia saavuttaa suurissa liittokokonaisuuksissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että liittojen yhdistyminen on hidasta ja rajariidat jatkuvat. Myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistyminen on tulevien vuosien keskusteluissa väistämättä mukana. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden asema työelämässä samankaltaistuu edelleen. Samanaikaisesti uusia rajoja saattaa syntyä esimerkiksi toimialojen välille. Työmarkkinapolitiikan muutokset yhdistettynä jäsenistöltä tuleviin tehokkuusvaatimuksiin lisäävät paineita keskusjärjestökentän uudelleenjärjestelyihin. On myös mahdollista, että eri keskusjärjestöihin kuuluvia liittoja yhdistyy. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja tarve saada rajat ylittäviä työehtosopimuksia tai puitesopimuksia voi vaikuttaa siihen, että saattaa syntyä ylikansallisia ammattiliittoja. Järjestöpolitiikan tutkijat ovat nimenneet nyt järjestötoiminnan vallankahvassa olevat henkilöt viimeisiksi vahvan sitoutumisen, ns. järjestösukupolven edustajiksi, joille ylläkuvattu toimintamalli on luonteva ja toimiva. Nykymuotoiset toimintatavat eivät puhuttele tai houkuttele nuorempien sukupolvien edustajia. He odottavat toiminnalta elämyksellisyyttä, projektiluonteisuutta, nopeita tuloksia sekä selvää henkilökohtaista hyötyä. Aktivismin keskiössä on ihminen itse ja kiinnostuksen kohteena on konkreettinen toiminta, ei esimerkiksi yhdistysten hallintoon osallistuminen. Sukupolvea kutsutaankin projektisukupolveksi, jonka edustajat ovat valmiita sitoutumaan ja toimimaan sellaisen asian tai hankkeen puolesta, jonka he kokevat henkilökohtaisesti hyödylliseksi. Osallistumisen pitää olla helppoa, mielekästä ja vaikuttavaa. Järjestötoiminnan kannalta tarkasteltuna postmoderni yhteiskunta luo hauraita, yhteen päämäärään keskittyviä yhteisöjä, joiden elinkaari on suhteellisen lyhyt. Yhteisöt tarvitsevat toimintansa ylläpitämiseksi spektaakkeleita, jotka vetoavat ihmisten tunteisiin. Voidaan puhua myös kevytaktivismista, jossa toiminta ei kiinnity vakiintuneisiin rakenteisiin, vaan arjen valintoihin, omaa elämää lähellä oleviin, konkreettisesti koettavissa oleviin asioihin

9 3. SAK:N ARVOJEN AJANMUKAISTAMINEN SAK:n toiminta perustuu vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon, demokratian ja rauhan ihanteisiin kaikkea riistoa ja sortoa vastaan. SAK:n vuonna 1991 hyväksytyn periaateohjelman arvot ovat tärkeitä edelleenkin. Tulevaisuushankkeessa on pohdittu, mitä nämä arvot tänä päivänä tarkoittavat. Olennaista arvoista keskusteltaessa on se, miten SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimijat yhteisiin arvoihin sitoutuvat. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen voima on perustunut yhteisiin arvoihin ja niiden taustalla olevaan yhteiseen näkemykseen yhteiskunnan lainalaisuuksista ja kehityksestä. Näyttää ajoittain siltä, että tulkitsemme näitä arvoja eri tavoin. On tärkeää pyrkiä tunnistamaan todelliset toimintaa ohjaavat arvot ja niihin liittyvät ristiriidat. Julkilausuttujen arvojen lisäksi on SAK:n linjauksiin ja toimintaan vaikuttavia, julkilausumattomia arvoja, jotka saattavat olla osittain ristiriidassa julkilausuttujen arvojen kanssa. Tämä näkyy sanojen ja tekojen ristiriitana, joka vähentää uskottavuutta ja turhauttaa toimijoita. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on edunvalvontakeskeistä, ja niin sen tulee ollakin. Se on kuitenkin johtanut pragmaattisuuden korostamiseen, jolloin konkreettiset teot saattavat olla tai näyttävät olevan ristiriidassa arvojen ja ihanteiden kanssa. Arvoristiriitoja ei sinänsä pidä karttaa tai pelätä. Arvoristiriidat toimivat parhaimmillaan kehityksen moottorina. Niiden kautta saattaa syntyä kuvaa niistä heikoista signaaleista, jotka uudistuskykyisen liikkeen on kuultava. Työ, työn merkitys, oikeus työhön Työ luo perustan aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille ja sen kehitykselle. Työssään jokainen osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Siitä syntyvät myös mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen. Siksi oikeus työhön on kansalaisoikeus. (SAK:n periaateohjelma) SAK on työn liike. Hyvinvointi syntyy työstä. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta rakentuu palkkatyöyhteiskunnan ajatukselle. Työelämä ei kuitenkaan enää perustu vain kokoaikaisten, toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden varaan, vaan työsuhteet ovat sirpaloituneet ja työsuhteen ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt. Työn hankintaympäristö ja -tavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Uusien ilmiöiden tunnistaminen ja hallinta on ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeää, jotta liike voi toimia työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Vahva, jäsenistään huolehtiva liike. Nykyajan työelämä on hyvin hauras. Irtisanominen on helppoa, ihmisten turvallisuudentunne ja vakaus puuttuu. Ammattiliitolla tulee olla suurempi merkitys ihmisen jokapäiväisen elämän turvaamisessa. Jäsenten tulee tuntea vahvan ammattiliikkeen tuki ja turva. (verkkokysely) Ihmisten suhde työhön on väljentynyt ja välineellistynyt. Työ ei ole enää itsestään selvästi elämän keskiössä, itsensä kehittämiselle on monia muitakin väyliä. Samanaikaisesti odotukset työlle ovat kasvaneet; työn odotetaan olevan mielenkiintoista ja mielekästä, ammatillinen identiteetti ja ammattiylpeys korostuvat. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työaikoihin ja työn rytmittämiseen lisäävät työmotivaatiota. Työn pitäisi olla inhimillistä, ihmisen kokoista. Työn pitää niveltyä luontevasti muuhun elämän kokonaisuuteen. Työelämältä odotetaan kuitenkin ennen kaikkea turvallisuutta. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä vastaamaan ihmisten monitahoisiin odotuksiin. Ammattiidentiteettiin liittyvät kysymykset pitää huomioida entistä paremmin. Myös liittorakenteiden mahdollisesti tiivistyessä on tärkeää huolehtia siitä, että panostus ammatillisiin kysymyksiin vahvistuu. Edunvalvontapolitiikassa on kyettävä ottamaan huomioon työelämän moninaistuminen. Työelämän muutosten ennakointiin ja heikkojen signaalien tunnistamiseen pitää panostaa entistä enemmän. Osallistumisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen toimintoihin on kehitettävä myös siitä näkökulmasta, että väljempi suhde työhön saattaa tarkoittaa väljempää suhdetta ammattiyhdistysliikkeeseen. Solidaarisuus oikeudenmukaisuus Solidaarisuus on heikomman auttamista, yhteistä vastuuta ja keskinäistä avunantoa taloudellisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisessa. Solidaarisuutemme ulottuu alistettuihin ja syrjittyihin kaikkialla maailmassa. (SAK:n periaateohjelma) Solidaarisuus on heikomman puolella olemista. Käytännössä se saattaa tarkoittaa omista eduista luopumista toisen hyväksi. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa solidaarisuus on viime vuosina liitetty solidaariseen palkkapolitiikkaan tai kansainväliseen solidaarisuuteen. Kansainvälinen toiminta on globaalissa maailmassa entistä tärkeämpää, huonot työehdot jossakin päin maailmaa saattavat johtaa työpaikkojen katoamiseen tai työehtojen heikentymiseen Suomessa. Kansainvälinen solidaarisuustoiminta, eli työelämän räikeiden epäkohtien korjaaminen sekä työehtojen ja ay-oikeuksien parantaminen myös maailmalla on suomalaisen ay-liikkeen asia. Tulevaisuushankkeen keskusteluissa solidaarisuus sanana ei juuri noussut esiin. Solidaarisuus nähdään enemmänkin kansainvälisenä solidaarisuutena. Sosiaalisen eriarvoisuuden riskin kasvaessa solidaarisuutta on peräänkuulutettava myös kotimaisena kysymyksenä. Tulevaisuushankkeessa solidaarisuuteen liitetyistä kysymyksistä keskusteltiin oikeudenmukaisuuden kautta

10 Tasa-arvon ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta toimiva liike. Ay-liike, joka olisi arvojohtaja sekä vaikuttava toimija. Joka tekisi aloitteita oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleensä (verkkokysely) Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo/yhdenvertaisuus ovat SAK:laisille tärkeimmät arvot tulevaisuushankkeen keskustelujen perusteella. Oikeudenmukaisuus on kuitenkin suhteellinen käsite, se merkitsee erilaisia asioita eri ihmisille. Oikeudenmukainen palkkaus voi olla oikeudenmukaista suhteessa työn vaativuuteen tai suhteessa koulutukseen. Voimme myös arvioida oikeudenmukaisuutta lähtökohtien, mahdollisuuksien tai lopputulosten mukaan. Oikeudenmukaisuus on aina koettua oikeudenmukaisuutta, ja oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy vain siten, että sen sisältö on yhdessä määritelty. Oikeudenmukaisuus on ay-toiminnan perusta nyt ja tulevaisuudessa. Ihmisillä pitää olla tunne, että he ovat määrittämässä sitä oikeudenmukaisuutta, joka ay-liikkeessä vallitsee. (verkkokysely) SAK:lle oikeudenmukaisuus on sitä, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti asemasta tai taustasta riippumatta. Oikeudenmukaisuus on heikomman puolella olemista ja (perusteettoman) eriarvoisuuden poistamista. SAK:n on työn liike, oikeudenmukaisuus tarkoittaa erilaisten työn teon muotojen oikeudenmukaista kohtelua, tavoitteena täytyy erityisesti olla työelämässä heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen. SAK on yhteiskunnallinen liike, ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on SAK:n asialistalla edelleen. Oikeudenmukaisuuden on oltava tavoitteista ensimmäinen, ahneutta ei saa hyväksyä missään muodossa. (verkkokysely) TASA-arvo, yhdenvertaisuus, moniarvoisuus Tasa-arvo toteuttaa kaikkien ihmisten yhtäläisen mahdollisuuden kehittää itseään yksilönä ja yhteisön jäsenenä riippumatta sukupuolesta, iästä, äidinkielestä, rodusta, kansalaisuudesta, poliittisesta tai muusta mielipiteestä, maailmankatsomuksesta, ruumiillisista tai henkisistä kyvyistä tai yhteiskunnallisesta asemasta. (SAK:n periaateohjelma) Tasa-arvo on SAK:n perusarvo. Tulevaisuushankkeessa puhuttiin yhdenvertaisuudesta, jolla on voitu paremmin kuvata tasa-arvon erilaisia ulottuvuuksia. Yhdenvertaisuuteen liitettiin erityisesti kysymykset monikulttuurisuudesta, poliittisesta moniarvoisuudesta, ay-liikkeen hallintoelinten monimuotoisuudesta, erilaisuuden hyväksymisestä ja suvaitsevaisuuden lisäämisestä niin työelämässä kuin ammattiyhdistysliikkeen omassa toiminnassa. Maahanmuuttajien järjestäytyminen ja yhdenvertainen kohtelu työpaikoilla ja ay-liikkeessä nähtiin tärkeäksi. Maahanmuuttajien työskentely on arkipäivää jo monilla aloilla. Kysymys on ihmisarvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Monipuolinen liike. Ay-liike, joka ottaa osaa keskusteluun monella tasolla. Järjestää tapahtumia, jotka kokoavat erilaisia ihmisiä yhteen ja näin muodostaa monikulttuurista maailmaa. Aivan niin kuin tähänkin asti huolehtii jäsentensä työelämään liittyvistä ongelmakohdista. Ymmärtää ottaa huomioon erilaisten ikäryhmien ja kulttuurien tarpeet osana kokonaisuutta. (verkkokysely) Poliittinen moniarvoisuus keskustelutti paljon, ja siitä myös vallitsee eniten ristiriitaisia näkemyksiä. Se on kysymys, johon on helppo tarttua ja kaikilla on siitä mielipide, puolesta tai vastaan. SAK:n juuret ovat poliittisessa työväenliikkeessä, eikä sitä pidä yrittää pestä pois. Kysymys on siis tässäkin yhdenvertaisuudesta. Vasemmistopuolueiden toiminta ay-liikkeessä on oikeutettua. SAK:n ja liittojen on kuitenkin huolehdittava, että muiden ryhmien toiminnalle ei ole asetettu kynnyksiä. Moniarvoinen, jäsenistöä kuunteleva ay-liike. Ay-liikkeen tulee kunnioittaa jäsenistönsä mielipiteitä yhteiskunnallisesta katsontakannasta huolimatta, sillä meistä hyvin moni ei kuulu esimerkiksi perinteisiin ns. työväenpuolueisiin. Ay-liike ei saa olla sisäänpäin lämpiävä, jossa liittojen hallinnossa on edustettuna yksinomaan vasemmistopuolueiden edustajia. Kaiken perusta pitää olla ay-liike, joka on jäsenistönsä näköinen ja jos ei ole niin sen pitää sallia kehittyä sellaiseksi. (verkkokysely) Hankkeen kuluessa toisteltiin: politiikka pois ay-liikkeestä. Tällä tarkoitettiin poliittista ryhmätoimintaa. Yhteiskunnallista vaikuttamista, siis poliittista vaikuttamista, sen sijaan haluttiin lisätä. Työväestön arvomaailmassa on korostunut yhdenmukaisuuden arvostus. Kuva suomalaisesta työväestöstä ja työelämästä ei ole enää yhdenmukainen, SAK:n jäsenistön taustat, asema työelämässä ja arvot poikkeavat toisistaan yhä enemmän. Ihmiset tekevät erilaisia valintoja elämässään yksilöllisemmältä pohjalta kuin aikaisemmin yhtenäiskulttuurin aikana. Erilaisuuden hyväksymisen ja suvaitsevaisuuden tulee näkyä yhdenvertaisuutta edistävän liikkeen omissa arvoissa. Yhdenmukaisuuden paine on näkynyt myös liikkeen toiminnassa. Tiukka jako meihin ja teihin, oikeaoppisiin ja vääräoppisiin on ylläpitänyt ennakkoluuloja. Moniarvoisen keskustelun edistäminen on uudistuskykyisen liikkeen elinehto. Tällaisten ristiriitojen kautta saatamme löytää nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä esiin nousevia uusia ilmiöitä ja voimme vaikuttaa niihin nopeammin ja tehokkaammin. Reipas keskustelu ei vähennä yhtenäisyyttä, vaan se viime kädessä vahvistaa yhteisyyttä. Avoin liike antaa erilaisten äänenpainojen ja näkemysten näkyä ja kuulua liikkeen sisällä. (verkkokysely) 18 19

11 Tulevaisuushankkeen keskustelujen perusteella mielikuva SAK:sta on yksioikoinen, oli puhe sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai poliittisista mielipiteistä. Tämän kuvan oikaiseminen paremmin totuutta vastaavaksi edellyttää tekoja. Naisten, nuorten ja maahanmuuttajien todellinen lisääminen hallinnossa on yksi askel. Moniarvoisuuden edistäminen on erityisen tärkeää SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä, jonka jäsenistö on tutkimusten mukaan ennakkoluuloisinta esimerkiksi suhteessa maahanmuuttajiin. Mitä moniarvoisempi liike on, sitä avoimempi ja helpommin lähestyttävä se on. DemokrATIA osallisuus Demokratiassa ihmisillä on yhtäläiset vapaudet, oikeudet ja vastuut sekä edellytykset niiden käyttämiseen niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Demokratiassa päätökset perustuvat ihmisten samanlaisiin vaikutusmahdollisuuksiin. (SAK:n periaateohjelma) Tulevaisuushankkeessa demokratiasta ja osallisuudesta keskusteltiin pääasiassa liikkeen sisäisenä kysymyksenä. Hankkeessa keskusteltiin siitä, miten voisimme lisätä vaikutusmahdollisuuksia ja aktiivisuutta omassa liikkeessämme. Toki osallisuus ja demokratia on huomattavasti laajempi kysymys, koska osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet työelämässä ja yhteiskunnassa yleensäkin ovat perusarvoja. Osallisuus on aktiivinen käsite, osallisuus edellyttää tekoja, osallistumisen aktiivista mahdollistamista. Hankkeessa osallisuutta lähestyttiin käytännöllisesti: Millaisilla keinoilla lisäämme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia? Kysymys on myös vallasta; jos haluamme lisätä jäsenten vaikutusmahdollisuuksia, on meidän myös aidosti kuunneltava ja annettava tilaa erilaisillekin mielipiteille. Ammattiyhdistysliikkeen on oltava demokraattinen, avoin, osallistava ja kuunteleva. Osallisuuden lisääminen ammattiyhdistysliikkeen sisällä edellyttää vastuun ottoa ja vastuun antoa. Avoin, keskusteleva ja tasa-arvoinen liike. Avoimuudella päätöksenteon läpinäkyvyyteen ja jokaisella mahdollisuus osallistua, myös ne, jotka kritisoivat päätöksiä osallistumatta itse päätöksentekoon. Laajaa, useissa ryhmissä keskustelua ennen päätöksiä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sukupuoleen, ikään tai rotuun katsomatta. Nykyaika ja netti antavat tähän mahdollisuuden. (verkkokeskustelu) Ympäristö kestävä kehitys Ympäristökysymykset eivät juuri nousseet keskusteluun tulevaisuushankkeen tilaisuuksissa. Ympäristön kestävyys toki nostettiin esiin ja korostettiin sen huomioimisen tärkeyttä. Aineistossa pohdittiin, voidaanko samanaikaisesti tavoitella jatkuvaa taloudellista kasvua ja täystyöllisyyttä sekä huomioida ympäristön kestävä kehitys. Tämä ristiriita ei herättänyt intohimoja. Yhtäältä nähtiin, ettei todellista ristiriita talouskasvun ja työllisyyden edistämisen ja ympäristön suojelun välillä ole. Monilla SAK:laisilla toimialoilla on suuri merkitys kestävän kehityksen edistäjänä (raide- ja joukkoliikenne). Monien vastaajien mielestä ympäristökysymykset on huomioitu oman alan tuotannossa hyvin. Toisaalta korostettiin, että ammattiyhdistysliike on ensisijaisesti työn liike, ei ympäristöliike. Myöskään energiapolitiikka ja kysymys ydinvoimasta eivät puhututtaneet tulevaisuushankkeeseen osallistuneita. Tästä huolimatta ammattiyhdistysliike joutuu ottamaan ympäristöasiat tavoitteen asettelussaan huomioon. Ammattiyhdistysliike on yhteiskunnallinen liike, emme voi sulkea silmiämme tavoitteidemme pidemmän aikavälin vaikutuksista. SAK:n toiminnan perustana ihmisarvo työelämässä Monet edellä kuvatuista asioista liittyvät kysymykseen ihmisarvosta. Onko työelämässä enää ihmisellä arvoa, vai onko talouden kaiken ylikäyvä mahti alistanut jo ihmisarvon? Ihmisarvo työelämässä korostaa oikeudenmukaista kohtelua työssä, oikeudenmukaista palkkaa, kunnollista (mielekästä) työtä ja toimeentuloa, osallistumisen oikeuksien takaamista (myös maailmanlaajuisesti), erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta. Työ: Työelämän turvallisuus, riittävä toimeentulo, työn mielekkyys ja inhimillisyys edunvalvontapolitiikan keskiössä. Oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuus asemasta ja taustasta riippumatta (ts. sosiaalinen oikeudenmukaisuus). Eriarvoisuuden poistaminen, oikeudenmukaisuus työelämässä ja yhteiskunnassa, erilaisten työn teon muotojen oikeudenmukainen kohtelu. Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuus sukupuolesta, iästä, työsuhteen muodosta, etnisestä taustasta, poliittisesta mielipiteestä riippumatta niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ay-liikkeen omassa toiminnassakin. Yhdenvertaisuus on samanarvoisuutta erilaisuudesta huolimatta. Moniarvoisuus: Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus työelämässä ja ay-liikkeen omassa toiminnassa. Osallisuus: Vaikutusmahdollisuudet työelämässä, yhteiskunnassa ja omassa liikkeessä. Ay-oikeuksien toimivuus. Ammattiyhdistysliike osallistaa, kuulee ja kuuntelee

12 4. SAK:N MISSION KIRKASTAMINEN JA ROOLIN SELKEYTTÄMINEN SAK on keskusjärjestö, eli liittojen liitto. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on kuitenkin paljon enemmän. Se on liike, jolla on yhteiset arvot ja päämäärät. SAK:n periaateohjelman arvojen, mission ja vision tulisi ohjata koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Keskusjärjestön roolin ja tehtävien määrittely ja rajaaminen sekä suhde liittojen toimintaan on samanaikaisesti selkeästi täsmennettävä. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen suuri tehtävä, missio SAK:n ja SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutusta on ajoittain perätty liikkeen ulkopuolelta. Tulevaisuushankkeessa keskusteltiin erityisesti keskusjärjestön tehtävästä, roolista ja merkityksestä jäsenliitoille. Tärkeä on myös kysymys siitä, mikä on koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen suuri tehtävä, missio. Miksi tämä liike on olemassa ja miksi sen tulee säilyä elinvoimaisena tulevaisuudessakin? Nämä kysymykset liittyvät niihin arvoihin, joille järjestö toimintansa perustaa. SAK:n tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kaikissa elämän vaiheissa parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, taloudellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä etuja, oikeuksia ja vapauksia. (SAK:n periaateohjelma) SAK on ottanut itsellensä kunniakkaan ja laajan tehtävän. Periaateohjelman luonnehdinta sopii tähänkin päivään. Ammattiyhdistysliike lunastaa olemassaolon oikeutuksen vain, jos sen toiminta ja teot näkyvät palkansaajien ja heidän perheidensä arkielämässä: turvatummat työpaikat ja toimeentulo, inhimilliset työolot ja työajat, taitavat ja lähellä olevat luottamushenkilöt, toimivat hyvinvointipalvelut. Ammattiyhdistysliike ajaa jäsentensä elämässä välittömästi näkyviä etuja, mutta meillä voi olla rooli myös välillisemmin näkyvissä hyvinvointietujen ajamisessa (esimerkiksi mahdollisuus kehittää itseään). Ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutus on vahva. Se on näkynyt esimerkiksi säännöllisessä työmarkkinailmastotutkimuksessa. Tulevaisuushankkeen teettämässä mielikuvatutkimuksessa kuvailtiin, millainen Suomi olisi, jos ay-liikettä ei olisi ollut. Suomi olisi karu paikka: samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa, työntekijät tekisivät itse sopimuksia, työnantajat palkkaisivat aina halvimman työntekijän, työntekijä jäisi yksin. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä löytyy hyvin konkreettisista asioista. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen missiota pitäisi tiivistää ja määritellä, mikä työssämme on olennaisinta. Tämä on tarpeen paitsi resurssien käytön kannalta myös sanomamme tiivistämisen näkökulmasta. Missiossa pitäisi pystyä kertomaan, miksi jäsenen kannattaa maksaa jäsenmaksunsa. Tavoitteena on löytää tasapaino liikkeen yhteiskunnallisen vastuun ja jäsenten työehtojen ja arjen asioiden parantamisen välillä. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen mission voisi tiivistää seuraavasti: SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työntekijöiden (taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen) hyvinvoinnin ja osallisuuden parantaminen. Edunvalvonnan ja toiminnan tavoitteet nousevat jäsenten työstä ja arjesta. Suomi ja SAK vuonna 2025: Turvallinen ja oikeudenmukainen työelämä, keskusteleva, asiantunteva ja uudistava ammattiyhdistysliike Visiot Suomesta ja SAK:sta vuonna 2011 Suomi on tasa-arvoinen, demokraattinen ja vauras hyvinvointiyhteiskunta. Sen kulmakiviä ovat täystyöllisyys, kunnolliset työsuhteet sekä oikeudenmukaisuus työelämässä, palkkauksessa ja tulonjaossa. Maamme kilpailukykyä ja menestystä tulee vahva demokraattisen yhteistyön malli ja tuloksellinen kolmikantayhteistyö. SAK on uudistuskykyinen työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskusjärjestö sekä arvostettu yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikan suunnannäyttäjä. (SAK:n edustajakokouksen 2007 hyväksymä strategia) Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on usein saavutettujen etujen puolustamista, ja niin tulee ollakin. Samanaikaisesti meillä on oltava kuva siitä, mitä haluamme saavuttaa ja millaista työelämää haluamme rakentaa. Joskus ainakin teoriassa saattaa kuitenkin olla niin, että jotkut saavutetuista eduista on sellaisia, jotka estävät unelman toteuttamista. Ammattiyhdistysliikkeellä täytyy olla rohkeutta uudelleenarviointiinkin. SAK:n visiossa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä vuonna 2025 korostuvat työelämän turvallisuus, työelämän monimuotoisuuden huomioiminen, työelämän kansainvälistyminen, ympäristön kestokyvyn huomioiminen jne. Jotta kykenemme toteuttamaan visiomme, SAK:n tulisi tarkkailla uusia ilmiöitä ja olla aktiivisempi ja rohkeampi, sen olemassaolon ja kannanottojen pitäisi näkyä arjessa. SAK:n tulisi olla asiantunteva, yhteiskunnan omatunto työelämään liittyvissä kysymyksissä. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi myös tehdä töitä sisäisen eheyden ja solidaarisuuden vahvistamiseksi

13 SAK:n rooli, tehtävät ja vaikutuskanavat SAK on yhteiskunnallinen etu-, painostus- ja kansalaisjärjestö. Työmarkkinajärjestönä SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien, mutta on tarvittaessa valmis eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin. Yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä se vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää SAK:n ja sen jäsenliittojen ja jäsenistön yhteistyön jatkuvaa voimistamista. (SAK:n periaateohjelma) Muuttuvassa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä SAK takaa jäsenliitoilleen mahdollisuuden huolehtia jäsentensä sopimuspohjaisista vähimmäistyöehdoista, perusoikeudet ja turvan työelämässä, palkkaperusteisen sosiaaliturvan sekä vaikutusväylän työelämän ja yhteiskunnan kehittämiseen. (SAK:n toiminta-ajatuksesta, hyväksytty edustajakokouksessa 2007) yksittäisen ihmisten asioita. Näiden kahden painotuksen välillä on tasapainoiltavaa. Jälkimmäinen on liittojen toiminta-aluetta, mutta myös keskusjärjestön visiossa ja imagossa tulee näkyä työpaikkojen arjen näkökulma. Keskusjärjestön ja liittojen tulisi määritellä täsmällisesti kunkin tahon rooli yhteisen mission toteuttamisessa. Keskinäinen kilpailu, epäluottamus ja järjestö- ja sopimusrajariidat syövät koko liikkeen voimavaroja ja uskottavuutta. Keskusjärjestön tehtävät ovat muutoksessa, koska sopimusjärjestelmän on muuttunut. Aiemmin TUPOjen kautta vahva asema on murtunut, ja keskustelu keskusjärjestön roolista ja työnjaosta liittojen kanssa on ollut vilkasta. Rooli tulee määritellä uudessa tilanteessa. SAK on liittojen liitto. Liitot ovat SAK:n omistajia, keskusjärjestöä ei ole olemassa ilman liittoja ja niiden tukea. Liittojen tulisi vahvemmin ilmaista näkemyksensä keskusjärjestön roolista. Tulevaisuushankkeessa käytyjen keskustelujen (erityisesti valtuustossa, liittopuheenjohtajien haastatteluissa ja liittojen hallinnoissa) pohjalta näyttää siltä, että liitoilla on erilaisia näkemyksiä asiasta. Jotkut näkevät keskusjärjestön liittoja palvelevana asiantuntijaorganisaationa, toiset taas korostavat sitä, että keskusjärjestön tulee toimia liittojen näkemyksiä kokoavana, tulkitsevana ja yhteen sovittavana etujärjestönä. Keskusjärjestö ei ole liittojen ulkopuolella eikä liittojen vastapuoli. Olennaista keskusjärjestön roolin ja tehtävien kannalta on se, onko keskusjärjestö tulevaisuudessakin työmarkkina- tai kolmikantasopimuksia tekevä osapuoli ja mukana yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. Vaikka tulopoliittisia kokonaisratkaisuja ei tulevaisuudessa tehtäisi, myös kolmikantasopimisen työnjako on liittojen kanssa selkeästi sovittava. On yhdessä päätettävä, missä asioissa keskusjärjestöllä on liittojen mandaatti sopia asioista. Sosiaalivakuutusasiat ja työelämän lainsäädäntö ovat kuuluneet kolmikantasopimiseen. Hankalammin sovittava kokonaisuus keskusjärjestöjen ja liittojen työnjaossa on yhteiskuntavaikuttamisen, lobbaamisen, kohteena olevat asiat, kuten verotus, elinkeinopolitiikka, sosiaaliturva (ml. palvelut), koska liitoilla on näissä asioissa erilaisia painotuksia. Jatkuvien keskustelujen kohteena ovat myös järjestötoimintaan, järjestäytymisen edistämiseen ja ay-koulutukseen liittyvä asiat. Keskusjärjestön rooli painottuu työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi kuitenkin näkyä työpaikoilla ja lunastaa paikkansa myös hoitamalla 24 25

14 5. JÄRJESTÖLLINEN UUDISTUMINEN, JÄRJESTÄYTYMISEN HOUKUTTELEVUUDEN LISÄÄMINEN SAK:lle sanana ja terminä annetaan useita eri merkityksiä. Toisinaan SAK edustaa koko ay-liikettä, toisinaan sillä viitataan keskusjärjestöön ja sen työntekijöihin. Vaikka Tulevaisuushankkeen tavoitteena on ollut pohtia koko SAK:laisen ay-liikkeen haasteita, nousee aineistoista selkeitä epäjohdonmukaisuuksia juuri järjestöllistä uudistumista ja järjestäytymistä käsittelevissä kohdissa. Mitä ohuempi side tai suhde SAK:laiseen ay-liikkeeseen on, sitä useammin viitataan SAK:hon riippumatta siitä, kohdistetaanko toive konkreettisesti ammattiliitolle vai keskusjärjestölle. SAK on siis ihmisten puheessa yleiskäsite ammattiyhdistysliikkeelle maassamme. SAK:laisen ay-liikkeen järjestöllistä uudistumista koskevat haasteet näkyvät parhaiten alueilla tehtävässä työssä. Kahdeksalla ammattiliitolla on aluetoimistoverkosto, minkä lisäksi keskusjärjestön alueorganisaatio koostuu viidestä toiminta-alueesta, joilla sijaitsee 13 toimipistettä. Ammattiliittojen henkilöjäsenet organisoituvat ammattiosastoiksi, jotka puolestaan voivat olla jäseninä SAK:n paikallisjärjestöissä. SAK:n paikallisjärjestöt edustavat keskusjärjestöä paikallistasolla. Ne ovat osa SAK:ta ja niillä on virallinen asema SAK:n organisaatiossa. Ammattiosastoja on maassamme noin ja SAK:n paikallisjärjestöjä yhteensä noin 110. Alueilla toimii rinnakkain siis sekä ammattiliittojen että SAK:n paikallistason organisaatioita, joissa monessa tapauksessa toimii ja vaikuttaa samat henkilöt ja joiden tekemä työ on, jos ei aivan päällekkäistä, niin ainakin hyvin limittäistä. Seuraavat johtopäätökset perustuvat mielikuvatutkimuksen, SAK:n henkilöstön työpajatyöskentelyn, liittojen puheenjohtajien haastattelukierroksen, aluekierroksen sekä verkkokyselyn aineistoista nousseisiin näkemyksiin. SAK kansanliikkeenä, uudistajana ja keskustelun avaajana Tulevaisuushankkeen selvityksissä ja keskusteluissa SAK ja SAK:lainen ammattiyhdistysliike miellettiin isoksi, vahvaksi ja tunnetuksi, mutta samalla kömpelöksi, etäiseksi ja työelämästä vieraantuneeksi, työntekijöiden saavutettuja etuja puolustavaksi tahoksi. SAK:lainen ay-liike ei ole pystynyt vastaamaan nyky-yhteiskunnan muutoksiin ja tarpeisiin. SAK keskusjärjestönä ei ole esillä mediassa läheskään niin usein ja aktiivisesti kuin ennen. Silloin kun SAK näkyy mediassa, on puhe vaikeaselkoista. Viesti jää ihmisille epäselväksi ja vieraaksi. Lisäksi koettiin, että SAK:n liittojen väliset jännitteet ja ristiriidat heikentävät kuvaa entisestään. SAK:lta odotetaan selkeää, tavallisen kansalaisen ymmärrykselle tarkoitettua tietoa ja viestintää. SAK:lta odotetaan myös jalkautumista ihmisten keskuuteen, oppilaitoksia unohtamatta. Sen tulisi jakaa tietoa ay-liikkeestä yleensä, ajankohtaisista asioista sekä jäsenyyden eduista. SAK:n pitää jatkossakin keskittyä työntekijöiden etujen valvontaan, mutta uudistaa toimintatapojaan niin, että toiminnassa on enemmän rohkeutta ja aktiivisuutta. SAK:n perustehtävänä nähdään edelleenkin työntekijöiden edunvalvonta ja oikeuksien puolustaminen. Ihanteellinen ay-liike rakentaa perusturvallisuutta ja jatkuvuutta, jonka myötä toteutuu tasa-arvo työelämässä ja SAK:n liitot ovat keskenään tasavertaisia ja yhtä arvostettuja. SAK:lainen ay-liike on visionääri, joka aistii työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, pitää huolta myös nuorista ja työttömistä sekä kehittää työhyvinvointia. Liike ei hylkää jäseniään tehtaan portille; siltä odotetaan, että työntekijöiden arkipäivän asiat ja arjessa selviäminen ovat tärkeä osa ay-liikkeen toimintaa ja tavoitteita. SAK:n pitäisi myös olla keskustelunavaaja, joka ei kunnostaudu olemalla hiljaa. Nuoria ja maahanmuuttajia pidetään sekä haasteena että mahdollisuutena etenkään nuoria ei kiinnosta kunniakas menneisyys vaan haastava tulevaisuus. Tarvitaan tahtoa ja tilaa nuorten tulla mukaan. Vanhojen jäärien on siirryttävä hallitusti taustalle ja houkuteltava nuoret mukaan sekä annettava kaikki tuki ja tieto ay-tehtävissä. Ihanteellinen ammattiyhdistysliike on läheinen ja helposti lähestyttävä. Se jalkautuu kentälle tutustumaan konkreettisesti työntekijöiden arkipäivään ja kuuntelemaan heidän toiveitaan ja odotuksiaan. Ihmiseltä ihmisille tiedottaminen on tehokasta ja henkilökohtaisten kohtaamisten kautta liike muuttuu läheiseksi, tutuksi ja kiinnostavaksi. Toiminta on aktiivista, ennakoivaa ja nopealiikkeistä, asioihin puututaan ja reagoidaan nopeasti. Toiminnan tulisi olla epäpoliittista, mutta yhteiskunnallisissa asioissa ay-liikkeen pitää olla mukana suurena vaikuttajana. SAK:n tulisi keskusjärjestönä hakea kumppanuuksia muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. SAK:n pitäi si sietää ja kestää myös erilaisuutta ja erilaisia mielipiteitä. Nykyisellään SAK on liian konsensushakuinen. SAK:n pitäisi pärjätäkseen olla myös moderni, luotettava ja osaava (sopimus)kumppani, joka elää ajan hengessä mukana, on aloitteellinen, askeleen edellä kulkeva keskustelunavaaja. Lisäk si tulisi nykyistä enemmän kuunnella heikkoja ja olla paremmin näkyvillä ja saatavilla paikallistasolla, lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan

15 Kaiken kaikkiaan ihmiset on saatava tietoiseksi siitä, että SAK:lainen ay-liike todella on heitä varten. Työpaikoille on siis luotava aito me-henki sekä tunne siitä, että minusta huolehditaan liitossa. Henkilökohtainen kontakti on aina paras ja tehokkain, joten liittojen ja keskusjärjestön tulisi nykyistä paremmin näkyä työpaikoilla ja ihmisten arjessa. SAK:n nykyrooli nähdään kahdenlaisena. Toisaalta sen pitäisi profiloitua entistä vahvemmin arvoliikkeenä, mutta sillä on myös institutionaalinen rooli, jolloin se ei voi olla ihan mitä tahansa tekevä ja sanova liike. Arvoliikkeeltä odotetaan vahvaa yhteiskunnallista missiota, rohkeutta ottaa kantaa vaikeisiinkin asioihin ja riittävästi asiantuntemusta kantaa myös vastuu avauksista. SAK:n pitäisi puhua arjen asioista, ihmisten kielellä. Sen pitäisi viedä keskustelu ihmisten tasolle, puhua jaksamisesta, hyvästä arjesta, solidaarisuudesta ja ympäristöstä. SAK:n tulisi olla rohkea ja aktiivinen avausten tekijä ja uudistaja sekä vahva keskustelija ja kommentoija. Institutionaalinen rooli tuo mukanaan vastuun sanoista ja teoista. JärjeSTÄYTYmisen houkuttelevuuden lisääminen Keskusjärjestön ja liittojen työnjaosta on keskusteltu vuosia järjestäytymisen edistämiseen liittyvässä työssä. Järjestäytyminen ja jäsenhankinta ovat liittojen toimialaan kuuluvia asioita. SAK:n rooliin kuuluu järjestäytymisen merkitystä avaavien kampanjoiden toteuttaminen, sateenvarjotoiminnan organisointi liittojen perustyölle sekä ay-liikkeen näkyväksi tekeminen, imagon kirkastaminen ja koko ay-toiminnan yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen. Mielikuvatutkimuksen haastatteluissa pidettiin suurimpana syynä järjestäytymättömyyteen korkeaa jäsenmaksua. Toisaalta osallistujat eivät oikein tienneet, mitä vastinetta jäsenmaksulla saa. Tämä on varsin tyypillinen ilmiö nyky-yhteiskunnassa. Jäsenyydeltä odotetaan konkreettista vastinetta, ja vastine pitää olla ihmisten tiedossa ennen liittymistä. Mielikuvatutkimuksen osallistujat näkivät viestinnässä ja markkinoinnissa suuria puutteita: jäsenetuja markkinoidaan huonosti, informaatio ei kulje, tietämättömyys asioista on suurta. Monella osallistujalla oli käsitys, ettei liitto kuitenkaan auttaisi tai hoitaisi hänen asioitaan, joten miksi siis liittyä. Olipa yksi järjestäytymättömyyden syy sekin, että palkankorotuksen saa ilman liittoakin. Osallistujat myös näkivät, etteivät he tarvitse ay-liikettä he siis uskoivat pärjäävänsä itsekseen. Ay-liike ylipäänsä on ihmisten elämässä taka-alalla, ja sen merkitys ja tärkeys konkretisoituvat vasta, jos työpaikalla tulee erimielisyyksiä tai työttömyys osuu omalle kohdalle. Liikkeen tärkein arvo ja merkitys onkin turvallisuus. Koska nykynuoret eivät tiedä ay-maailmasta, tulisi ay-liikkeen panostaa vahvasti työmarkkinatiedotukseen ja läsnäoloon oppilaitoksissa. Jäsenkato oppilaitosten ja työelämän välillä on osoittanut, että myös oppilasjäsenten jälkihuolto on tärkeää. Jäseneksi liittyminen pitää tehdä helpoksi (netti) ja jäsenyys ei saa rasittaa liikaa kukkaroa. Jäsenyydeltä edellytetään konkreettista hyötyä, SAK:laisen ay-liikkeen on siis pystyttävä parantamaan jäsenetujaan. Jäsenyys ammattiliitossa pitäisi pystyä tuotteistamaan niin, että se olisi oikeasti houkutteleva ja haluttava/tavoittelemisen arvoinen asia. Jäsenedut eivät nykyään tunnu eduilta. Järjestäytymistä pitäisi myös pystyä virtaviivaistamaan, nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan. Myös työpaikkatason jäsenhankintatyössä on parantamisen varaa. Hankkeen aineiston pohjalta voidaan sanoa, että tässä asiassa eletään osittain valheellisessa tilassa, jossa kuvitellaan asian olevan kunnossa. Luottamusmiesverkosto on ohentunut, pieniä työpaikkoja on valtavasti, eikä olemassa olevat aktiivit halua/osaa tehdä jäsenhankintatyötä. Uusi työntekijä pitäisi saada kiinni heti, kun työsuhde alkaa. Yleistäen voisi arvioida, että pienemmille, ammattikuntapohjaisille liitoille uusien jäsenten tavoittaminen on helpompaa kuin isoille. Ammattikuntaisuus ja ammatti-identiteetti puhuttelevat nuoria enemmän kuin ay-jäsenyys sinänsä. Tämä nousi vahvasti esiin myös Tulevaisuushankkeen ohjausryhmän Englantiin suuntautuneella opintomatkalla. JÄSenten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen SAK:laiselta ay-liikkeeltä odotetaan uusia tapoja tiedottaa, uudenlaisia tapahtumia ja tempauksia sekä elämyksellistä toimintaa. Järjestötoiminnan kehitysehdotuksissa nousi esiin myös konkreettisia edunvalvonnallisia toiminnan kohteita, esim. verotuksen ja palkkauksen oikeudenmukaisuus. SAK:lla on siis hyvin kaksinainen rooli, ja siihen kohdistuvat odotukset tukevat tätä näkemystä. Jäsenten uskoa vaikutusmahdollisuuksiin tulisi vahvistaa. SAK:n pitäisi ottaa avoimin mielin vastaan uusia ideoita ja ajatuksia. Paikallinen sopiminen voi olla myös mahdollisuus lisätä jäsenten vaikutusmahdollisuuksia ja aitoa osallistumista, edellyttäen, että osapuolet ovat aidosti tasavertaisia ja keskustelu/neuvottelu avointa. Edelleen aineiston mukaan SAK:laisen ay-liikkeen organisaatiorakenne on vanhanaikainen, jäykkä, vaikeaselkoinen, hahmoton ja aikansa elänyt. Osallistuminen vaatii elämänmittaista sitoutumista toisten asioista huolehtimiseen. Jäsenten ääni pitäisi saada kuulumaan tarvittaessa jopa sääntömuutoksen avulla niin, että nykyistä laajempi nettipohjainen osallistuminen ja kahdensuuntainen viestintä olisivat mahdollisia

16 Toimintaa pitäisi muuttaa myös niin, että se mahdollistaisi projektiluonteisen osallistumisen nykymuotoisen toiminnan rinnalla. Nuoret ovat valmiita ottamaan kantaa ja osallistumaan toimintaan itselleen tärkeän asian puolesta. Tämä vastaisi myös yhteiskunnan yleistä kehitystä. Kokoaikaiset ja elämänmittaiset työsuhteet ovat muuttuneet sirpaleisiksi, ihmisillä on aikaisempaa enemmän vapaa-aikaa, mutta vapaa-ajasta kilpailevat lukuisat eri tahot. Jotta ay-liikkeen toiminta houkuttelisi, pitäisi sen olla sanomaltaan selkeää, ihmisten arjen tarpeista kumpuavaa, nopeatempoista ja elämyksellistä. Liittojen toiminnan kulmakivi ovat ammattiosastot, joiden toiminnan tilaa, osaamiskapasiteettia ja resursseja on selvitetty useissa liitoissa. Jo yksistään paikallinen sopiminen ja paikallistason edunvalvonnan lisääntyminen merkitsevät työtä ja vastuuta juuri ammattiosastoille, mutta onko niillä nykyisellään siihen valmiuksia? Kyse on myös vallasta. Halutaanko siitä luopua ja jakaa myös muille? 6. SAK:LAISEN AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN VAIHTOEHTOISET TULEVAISUUDENKUVAT Seuraavassa esitämme vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle. Niiden taustalla on tulevaisuushankkeen ohjausryhmän arvioita ammattiyhdistysliikkeen toimintastrategioista Suomessa ja maailmalla sekä historiassa että tällä hetkellä. Ne ovat kuitenkin karkeita pelkistyksiä. Esittämällä nämä skenaariot haluamme osoittaa, että teemme jatkuvasti valintoja ja ratkaisuja, joilla rakennamme tulevaisuuden ammattiyhdistysliikettä. Hitaan näivettymisen tie Jäsenyys: Jäsenpohja on rakenteellisesti nykyisen kaltainen, ja se perustuu nykyiseen elinkeinoja koulutusrakenteeseen. Jäsenmäärä supistuu hiljalleen ja jäsenistön keski-ikä nousee. Eläkeläisten määrä jäsenistössä kasvaa suhteellisesti. Ammattiyhdistysjäsenyyden vetovoima hiipuu, jäsenmäärän kasvu lähestyy nollaa. Vetovoima on vähäinen erityisesti uusissa ryhmissä, nuorissa, maahanmuuttajissa ja pätkätyöntekijöissä. Jäsenen rooli: Jäsenet odottavat, että jäsenmaksua vastaan saa palvelua ja liittojen palkolliset tekevät hommat. Jäsenistö on pääosin katsomossa, osa suurta yleisöä. Harvojen aktiivien joukko muodostaa ay-eliitin, jonka motivaatiota tuetaan palkkioilla tai muilla eduilla (asemaa, matkoja). Työehdoista sopiminen: Tulopoliittisia kokonaisratkaisuja vaaditaan takaisin, sen nähdään pelastavan palkansaajat muutoksissa. Paikallinen sopiminen lisääntyy. Liitot sopivat valtakunnalliset työehtosopimukset, jotka toimivat perälautana paikalliselle sopimiselle. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Ammattiyhdistysliikkeen muodollinen asema ja kolmikantaisen sopimisen rakenteet säilyvät. Edustajia on mukana lukuisissa hallituksen asettamissa työryhmissä. Tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet kuitenkin vähenevät. Ammattiyhdistysliikkeen mielipiteitä kuullaan kohteliaasti, mutta poliitikot tekevät ratkaisut lähinnä elinkeinoelämää kuunnellen luvulla lanseerattu työnjako-oppi vaikuttaa taustalla, mutta ammattiyhdistysliikettä ei haluta syrjäyttää muodollisesti. Muodollinen vallan status quo hyödyttää sekä poliitikkoja että ammattiyhdistysliikkeen johtajia. Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Ay-diplomatia on tärkeää edelleen. Nykyiset kansainväliset organisaatiot säilyvät ja yhteistyön muodot ovat vakiintuneita. Kansainvälisen vaikuttamisen ja yhteistyön sisällöt kuitenkin muuttuvat hitaasti ja agenda vaikeutuu EU:n laajentumisen myötä

17 Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Jäsenliitot etsivät uudenlaisia kumppaneita, mahdollisesti myös toisista keskusjärjestöistä. Keskusjärjestön resurssit vähenevät uudelleen ryhmittymisten myötä. Keskusjärjestön rooli asiantuntijaorganisaationa vahvistuu ja järjestöllinen toiminta supistuu. Resurssien vähetessä käytetään juustohöyläleikkauksia, eikä tehdä radikaaleja uudelleenarvioita toimintojen priorisoimiseksi. Keskusjärjestön rooli heikkenee työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikassa. Julkisessa mielipiteessä sillä on työelämän ja työmarkkinoiden asiantuntijan asema. Yhdistävät arvot: Lähtökohtana on, että SAK:lainen ammattiyhdistysliike on työn liike, yhteinen missio on kokoaikaisten ja toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden puolustaminen. Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Yhteiskunnallisena vaikuttajana, salonkikelpoisena pysyäkseen liike mukauttaa tavoitteensa ja vaatimuksensa matalalle tasolle. Vallankäytön näkökulmasta on tärkeää, että työmarkkinoiden toimintatavat mystifioidaan ja työmarkkinaslangi säilyy. Suhde politiikkaan: Vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikkaan on keskeinen toimintakanava ammattiyhdistysliikkeelle. Hallituspohjasta riippumatta lobataan poliitikkoja ja korkeita virkamiehiä. Kolmikantainen valmistelu toimii muodollisesti. Ammattiyhdistysliike korostaa poliittista riippumattomuuttaan ja toivottaa kaikkien puolueiden ryhmätoiminnan tervetulleeksi. Yhteistyö vasemmistopuolueiden kanssa on edelleen säännöllistä ja luontevaa. Toiminnan aikajänne: TUPO-kauden ajattelulla haetaan ratkaisuja tulevaisuuden kysymyksiin. Mistään vanhasta ei voida luopua. Uusia painopisteitä tai toimintamalleja ei voida ottaa käyttöön, koska vanhasta ei luovuta. Merkityksetön Jäsenyys: Jäsenet tulevat pääosin julkisen sektorin ja perinteisen teollisuuden liitoista. Järjestäytymisaste on yleisesti ottaen erittäin matala. Joissakin ryhmissä saattaa olla korkea järjestäytymisaste, esim. joissakin tietyissä ammateissa julkisella sektorilla. Korkea järjestäytymisen piikki saattaa vaihdella nopeasti. Julkinen mielipide ammattiyhdistysliikettä kohtaan kielteinen. Jäsenen rooli: Jäsenet ovat aktiivisia harvoilla korkean järjestäytymisen aloilla tai ryhmissä. Aktiivisuus perustuu konkreettisiin työpaikan tai paikallistason asioihin. Voimakkaat, innostuneet persoonat vetävät muita mukaan. Aktiivisuus on yksilölle palkitsevaa. Aktiivisuus nousee ja sammuu vetovoimaisten persoonien myötä. Työehdoista sopiminen: Pääasiassa yksilötason sopimista, jolle ILO:n sopimukset luovat pohjan. Työelämää säädellään lainsäädännön, ei työmarkkinaosapuolten sopimisen kautta. Minimipalkkalainsäädäntö on voimassa. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Ay-liikkeellä ei ole mandaattia sosiaaliturvan kehittämisessä. KELA hoitaa vähimmäisturvan, jota palkansaajat voivat täydentää vakuutusten kautta. Ammattiliittojen työttömyyskassat myyvät työttömyysturvavakuutuksia. Ammattiyhdistysliike rinnastetaan muihin kansalaisjärjestöihin, kuten esim. potilasjärjestöt. Maan hallitus ei arvosta ammattiyhdistysliikkeen näkemyksiä. Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Kansainvälinen yhteistyö on tiedon vaihtoa esim. monikansallisten yritysten toimintatavoista. Kansainvälisillä ILO:n ja EU:n normeilla suuri merkitys edunvalvonnalle. Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Toiminta on paikallista ja yrityskohtaista. Liittojen resurssit ovat pienet, ja pienet liitot kuolevat resurssien puutteessa. Keskusjärjestö on tiedonvälittäjä niin kotimaan kuin kansainvälissä asioissa. Keskusjärjestö antaa lausuntoja ja lobbaa palkansaajille tärkeissä asioissa. Kaikki liitot eivät kuitenkaan kuulu keskusjärjestöön, sen nähdään hoitavan yleisellä tasolla olevan vaikuttamisen muutenkin. Yhdistävät arvot: Ammattiyhdistysliikkeen aktiivit muodostavat pienen ja tiiviin yhteisön, jolla on yhteinen arvopohja. Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Ammattiyhdistysliike hakee olemassaolon oikeutusta suuren yleisön ja päättäjien joukossa erilaisin kampanjoin, tempauksin ja pistelakoin. Suhde politiikkaan: Ammattiyhdistysliikkeen aktiivien poliittinen kirjo on suuri, ja he ovat myös poliittisesti aktiivisia. Kansalaisjärjestöluonne on vahva: kaikki kukat saavat kukkia. Toiminnan aikajänne: Toiminta ja vaikuttaminen on lyhytjänteistä, asia kerrallaan. Tulevaisuudesta on visioita, mutta liikkeellä ei ole voimaa toteuttaa niitä

18 Al-Qaida Jäsenyys: Jäsenpohjaa on niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Myös korkeasti koulutettuja ryhmiä on jäseninä. Pienten yritysten työntekijöitä ei juuri ole jäseninä. Passiivijäsenyys ei ole houkuta, vähät jäsenet ovat erittäin aktiivisia. Yleisesti ottaen järjestäytymisaste on matala, mutta paikoittain ja ajoittain erittäin korkea. Jäsenen rooli: Toimintaa pyörittää pieni ja vahva aktiivien joukko, ympärillään jonkin verran sympatiseeraajia. Työehdoista sopiminen: Yrityskohtaiset sopimukset. Yrityksissä käydään tiukkoja edunvalvontataisteluja perustavaa laatua olevista työsuhteen ehdoista. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen ei kuulu ammattiyhdistysliikkeen agendalle. Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Ay-liike on verkottunut vahvasti sosiaalisen median kautta kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Pieniä liittoja ja/tai yrityskohtaisia vahvoja ammattiosastoja tai muita paikallisia rakenteita. Keskusjärjestöä ei ole tai se on hyvin heikko. Yhdistävät arvot: Radikaali toiminta on arvo sinänsä, asioihin on puututtava ja hommat hoidettavat keinoja kaihtamatta. Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Toimintatapoina ovat toimintojen pysäyttämiset tai toimintojen häiritseminen, boikotit ja paikalliset lakot. Niillä hoidetaan konkreettisia, yksittäisiä asioita yritystasolla. Toiminnan alullepanijat ovat voimakkaita, tulisieluisia persoonia. Ulkopuolelta tulee pyrkimyksiä puuttua lakko-oikeuteen ja muihinkin toimintaoikeuksiin. Käytetään suoraa puhetta, ei työmarkkinaslangia, vaan kunkin porukan omaa kieltä. Ei vahvaa yhteistä toimintakulttuuria eri ryhmien kesken. Ammattiyhdistysliikkeellä on monet kasvot. Suhde politiikkaan: Politiikka pois ammattiyhdistysliikkeestä. Poliitikoista ei ole palkansaajalle hyötyä. Toiminnan aikajänne: Asioita hoidetaan tässä ja nyt. Lyhyellä aikajänteellä pyritään ulosmittaamaan hyötyjä myös palkansaajille. Grand Movement Jäsenyys: Järjestäytyminen on maan tapa, sitä ei juurikaan kyseenalaisteta. Muutama harva vastustaa periaatteen vuoksi jäsenyyttä. Järjestäytymisaste n. 80 %. Jäsenen rooli: Jäsenet ovat tyytyväisiä, kun järjestelmä (=pääosin palkatut työntekijät) hoitaa ongelmat. Näyttäviin mielenilmauksiin ei ole tarvetta, asiat hoidetaan kolmikantaisesti kabineteissa. Työehdoista sopiminen: Työehdoista sopiminen on melko keskitettyä, paikallisesti voidaan sopia paremmista työehdoista. Koordinaatio on vahvaa valtakunnallisissa neuvotteluissa. Keskusjärjestön rooli on alakohtaisissa neuvotteluissa suuri, ja se mm. myöntää lakkoluvat. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Sosiaaliturvasta päätetään keskitetysti kolmikannassa. Työttömyysturva on organisoitu kassojen kautta, ja sen tasosta päätetään kolmikantaisesti. Suhde valtiovaltaan on mutkaton, hengenheimolaisuus vallitsee. Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Solidaarisuusajattelu on sisäänrakennettu ja omaa järjestelmää pyritään viemään muihin maihin. Opetetaan muiden maiden ayliikkeelle, miten asioita meillä hoidetaan. Ammattiyhdistysliike on keskeinen vaikuttaja kansainvälisen ay-liikkeen organisaatioissa. Globalisaation haittoja voidaan lieventää yhteiskunnan vahvalla ohjauksella ja panostuksella työllisyyteen. Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Suurimman keskusjärjestön asema on itsestään selvä. Ei aktiivista otetta organisaatiorakenteiden kehittämiseen. Alueellista organisaatiota kehitetään kustannustehokkuuden nimissä. Paikallinen ay-toiminta yritetään pitää vireänä (vaalien välilläkin) erilaisten projektien kautta. Yhdistävät arvot: Pohjoismaisen hyvinvointimallin puolustaminen. Tasa-arvo ja solidaarisuus ovat kantavia arvoja, mutta niiden sisältöä ei juurikaan pohdita. Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Toimintatapoja uudistetaan projektimaisesti aika-ajoin, jotta aktiiveille riittää tekemistä. Erityisesti liitot tekevät tätä. Ay-aktiivit ovat vahvasti sitoutuneet politiikkaan kuntatasosta eduskuntaan. Kieli tulee valtakoneistolta ja talouselämän käsitteistä. Suhde politiikkaan: Valta on valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeen dominoiva, yrityselämän edut huomioidaan kansallisen kilpailukyvyn nimissä. Ay-liikkeen tuki poliitikoille on kaikkien tiedossa eikä sitä kyseenalaisteta eikä julkisteta. Ammattiyhdistysliike on osa valtakoneistoa. Toiminnan aikajänne: From here to eternity täältä ikuisuuteen

19 Voimakas arjen vaikuttaja Jäsenyys: Jäsenyydessä näkyy tietynlainen kahtia jakautuneisuus. Osa järjestäytyy arvopohjaisen sitoutumisen ja kollektiivisen toiminnan vuoksi. Osa puolestaan näkee liikkeen myönteisessä mielessä vakuutuslaitoksena, jonka palveluihin turvaudutaan tarvittaessa. Jäsenyys on tuotteistettu, siitä saatava hyöty koetaan konkreettiseksi. Järjestäytymisaste onkin korkea, %. Jäsenen rooli: Kuten jäsenyydessä, myös jäsenen roolissa näkyy kaksi suurta linjaa. Arvojen ja kollektiivisen toiminnan vuoksi järjestäytyneet ovat pitkänlinjan puurtajia, sitkeitä vaikuttajia, jotka pyrkivät vaikuttamaan asioihin melko perinteisin keinoin. Heillä on vahva asema paikallisessa sopimisessa ja työpaikkatason vaikuttamisessa. Toinen puoli osallistuu hetkittäin projektiluontoiseen toimintaan ja paikallisiin tempauksiin, mutta ei osallistu hallinnon tai organisaation ylläpitämiseen. Projektiosallistujatkin ovat kuitenkin osallistuessaan sekä innostuneita että sitoutuneita sekä jakavat toiminnan tavoitteiden arvot. Jäsenillä on myös avoin ja vuorovaikutuksellinen suhde liittojen ja keskusjärjestöjen työntekijöihin esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Työehdoista sopiminen: Keskusjärjestön rooli on melko vähäinen. Liitot huolehtivat työehtosopimusten minimitason neuvottelemisesta ja solmimisesta. Paikallisen sopimisen merkitys kasvaa. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Keskusjärjestö on vahva ja uskottava yhteiskunnallinen vaikuttaja. Myös paikallisella tasolla tapahtuu vaikuttamista arjen asioista nousevien, aitojen tapausten kautta. Tämä toiminta puhuttelee myös jäsenistöä laajasti, jolloin heitä pystytään aktivoimaan ja innostamaan mukaan ay-toimintaan. Paikallinen, näkyvä toiminta toimii myös jäsenhankinnan välineenä liikkeen merkityksen näkyväksi tekemisen kautta. Yhdistävät arvot: Tasa-arvo ja solidaarisuus, mutta myös positiivisessa mielessä itsekkyys. Toisaalta vahvana yhdistävänä arvona on myös pohjoismainen hyvinvointimalli, mutta se vaikuttaa lähinnä taustalla. Liike on myös sisäisesti aidosti moniarvoinen ja suvaitsevainen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että erilaisia toimintatapoja pystytään harjoittamaan rinta rinnan ja maahanmuuttajat ja prekaaria työtä tekevät sekä itsensä työllistävät ovat löytäneet ay-liikkeestä luontevan toiminta-areenan. Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Sekä nykymuotoista, pitkäkestoista vaikuttamista että projektiluonteista toimintaa ja osallistumista. Liitoilla ja keskusjärjestöillä on luontevat yhteistyösuhteet poliittisiin päättäjiin, mutta samanaikaisesti paikallisella tasolla tehdään tuloksellista vaikuttamistyötä. Jäsenet arvostavat liittojen/keskusjärjestön tekemää työtä. Ay-liikkeessä käytettävä kieli taipuu puhuttelemaan jäseniä ja päättäjiä. Jäsenet ymmärtävät liikkeessä tehtävän työn merkityksen ja näkevät sen seuraukset omassa arjessaan. Suhde politiikkaan: Ydinaktiivit ovat vahvasti poliittisesti sitoutuneita ja osallistuvat poliittiseen toimintaan paikallisella tasolla. Koska paikallinen toiminta on vahvasti myös vaikuttamista, on rivijäsenillekin muodostunut nykyistä myönteisempi kuva ja käsitys poliittisesta toiminnasta ja sen merkityksestä. Tätä kautta onnistutaan myös saamaan yhä useampia ay-liikkeestä lähtöisin olevia henkilöitä eduskuntaan. Poliittiselta värikartaltaan ay-liike on tätä päivää monivärisempi. Toiminnan aikajänne: Pitkäjänteistä työskentelyä ja vaikuttamista sekä projektiluonteista osallistumista ja toimintaa. Suhde eu-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Pitkälti samankaltainen tilanne, kuin Grand Movement -skenaariossa. Kansainvälisyys on osa arkipäivää, sen luonnollinen osa. Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Keskusjärjestön ja jäsenliittojen välinen suhde on mutkaton ja keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva. Sisäiset jännitteet ja ristiriidat pystytään ratkaisemaan hyvässä hengessä. SAK:lainen liike on yhdistänyt voimavarojaan ja resurssejaan esimerkiksi muodostamalla yhteisen työttömyyskassan. Vapautuvia voimavaroja on pystytty suuntaamaan jäsenten palvelemiseen. Liikkeen alueorganisaatiota ja alueaktiivien osaamista on vahvistettu. Liike tulee näkyväksi tavalliselle palkansaajalle juuri alueilla tapahtuvan, arjesta nousevan, konkreettisiin kysymyksiin tarrautuvan toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Siksi aluetoiminnalla on oltava myös riittävät resurssit käytössään

20 7. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Ihmisarvo työelämässä SAK:n toiminnan perustana SAK:n arvoperustassa on syytä korostaa ihmisarvoa työelämässä: oikeudenmukaista kohtelua työssä, oikeudenmukaista palkkaa, kunnollista ja mielekästä työtä ja toimeentuloa, osallistumisen oikeuksien takaamista (myös maailmanlaajuisesti) sekä erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta. Emme esitä SAK:n periaateohjelman uudelleenkirjoittamista, mutta esitämme, että SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen strategian taustalla olevat arvot kirjoitetaan edustajakokouksen linjauksiin uudella tavalla: Työ: Työelämän turvallisuus, riittävä toimeentulo, työn mielekkyys, inhimillisyys ja työhyvinvointi edunvalvontapolitiikan keskiössä. Oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuus asemasta ja taustasta riippumatta (ts. sosiaalinen oikeudenmukaisuus), eriarvoisuuden poistaminen, oikeudenmukaisuus työelämässä ja yhteiskunnassa. Erilaisten työn tekemisen muotojen oikeudenmukainen kohtelu. Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuus sukupuolesta, iästä, työsuhteen muodosta, etnisestä taustasta tai poliittisesta mielipiteestä riippumatta niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ay-liikkeen omassa toiminnassakin. Yhdenvertaisuus on samanarvoisuutta erilaisuudesta huolimatta. Moniarvoisuus/suvaitsevaisuus: Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus työelämässä sekä ay-liikkeen omassa toiminnassa. Osallisuus: Vaikutusmahdollisuudet työelämässä, yhteiskunnassa ja omassa liikkeessä. Ay-oikeuksien toimivuus. Ammattiyhdistysliike osallistaa, kuulee ja kuuntelee. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutus SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyden vahvistamiseksi liikkeen suuri tehtävä on määriteltävä uudelleen. Tavoitteena on löytää tasapaino liikkeen jäsenten työehtojen ja työelämän arjen asioiden parantamisen ja yhteiskunnallisen vastuun välillä. Esitämme, että edustajakokouksen strategiassa määritellään SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen suuri tehtävä, missio, joka koskee koko liikettä, niin keskusjärjestöä kuin myös jäsenliittoja. Mission voisi tiivistää seuraavasti: SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työntekijöiden hyvinvoinnin ja osallisuuden parantaminen. Edunvalvonnan ja toiminnan tavoitteet nousevat jäsenten työstä ja arjesta. Missio koskee koko liikettä. Lisäksi meidän on täsmennettävä keskusjärjestöjen ja liittojen työnjakoa. Keskusjärjestön perustehtävä on selkeytettävä edustajakokouksen linjauksissa. Tarvitsemme vahvempaa keskusjärjestöä, mutta osittain eri asioissa kuin aiemmin. Yhteiskuntapoliittisessa vaikuttamisessa (eri politiikkalohkoilla) tarvitaan aiempaa vahvempaa ja ammattimaisempaa otetta sekä tiiviimpää yhteistyötä jäsenliittojen kanssa. Sosiaaliturvaan liittyvä kolmikantayhteistyö ja vaikuttaminen ovat edelleen keskusjärjestön ydintehtäviä. Sopimuspolitiikan rooli yhtenä keskusjärjestön perustehtävistä on ennen kaikkea liittojen yhteisten tavoitteiden ja keskinäisen yhteistyön edellytysten luomista. Työelämän kehittämisessä keskusjärjestön roolina on entistä vahvemmin tiedon, tutkimusten ja uusien innovaatioiden tuottaminen. Tarvitsemme myös vahvempaa yhteistyötä esimerkiksi viestinnässä. Vahva keskusjärjestö tarkoittaa sitä, että keskusjärjestön omistajat, eli jäsenliitot ovat aiempaa vahvemmin mukana määrittelemässä sen strategiaa ja edunvalvonnan linjauksia sekä toteuttamassa yhdessä strategisia hankkeita. Vahvuus ei siis tarkoita, että keskusjärjestö käyttää valtaa liittojen jäseniä koskevissa asioissa. Tarvitsemme konsernin ohjausstrategiaa, eli uutta otetta ja uusia malleja toteuttaa koko liikkeen missiota. Keskusjärjestöllä on myös jäsenliittojen palvelutehtävä. Järjestötoiminnan palveluiden suuntaamisessa liitot ovat luontevasti mukana. Täten tulevat huomioiduksi eri kokoisten liittojen tarpeet. Erilaiset edunvalvonnan tukipalvelut esim. tietohallinto, tieto- ja tilastotuotanto tai tutkimus on toteutettu usein hankekohtaisesti ja hankerahoituksella. Voimien yhdistäminen palveluiden tuottamisessa on järkevää. Keskusteleva, asiantunteva ja uudistava SAK:lainen ammattiyhdistysliike Tarvitsemme uudenlaisen strategisen otteen, jonka lähtökohtana on ihmisarvoinen työelämä. Meidän on luotava edunvalvonnan esityslista, josta yhteiskunnassa keskustellaan. Proaktiivinen, muita edellä oleva ja uusia ratkaisukeinoja tuottava toimintamalli edellyttää uutta strategista otetta. Emme ensisijassa säilytä ja vastusta, vaan edistämme turvallisuutta ja ihmisarvoa työelämässä. Proaktiivisuus edellyttää myös vahvempaa liittojen ja keskusjärjestön yhteistyötä. Ammatillisuus jäsenkiinnittymisen vahvistajana Työ, koulutus ja ammatti ovat ihmiselle tärkeitä kiinnekohtia. Tämä on ammattiyhdistysliikkeelle valtava mahdollisuus. Olemme nimenomaan ammattiyhdistysliikkeen jäseniä, ja sen tulee näkyä liikkeen toiminnassa. Ammatilliset asiat, ammatti-identiteetin vahvistaminen, työ ja sen kehittäminen kiinnostavat liikettä ja jäsentä. SAK:n ja sen jäsenliittojen tulee hoitaa edunvalvonnassa ammatillisuuteen liittyviä asioita ja tarjota niihin liittyvää toimintaa. Ammatilliset asiat ovat lähellä työpaikkoja ja liittoja, mutta myös keskusjärjestöllä on niissä oma roolinsa

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020

Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 22.9.2014 1 2 Etelä-Karjalan Yrittäjien strategia vuoteen 2020 SISÄLLYS ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJIEN STRATEGIA

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Valtuuston hyväksymä Agronomiliiton strategia 2020

Valtuuston hyväksymä Agronomiliiton strategia 2020 Valtuuston hyväksymä 28.11.2014 0 Agronomiliiton strategia 2020 Valtuuston hyväksymä 28.11.2014 1 Agronomiliiton strategia 2020 Yhteinen visiomme Missiomme Hyvinvoivat ja kilpailukykyiset jäsenet Turvaa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot