SISÄLLYS. 1. Johdanto 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. 1. Johdanto 5"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1. Johdanto 5 2. Toimintaympäristön muutossuunnat 8 Globalisaation seuraava vaihe 8 Väestö vanhenee ja monikulttuuristuu 9 Työelämän monimuotoinen ja ristiriitainen kehitys 11 Työmarkkinajärjestelmä muutoksessa 12 Poliittisen järjestelmän uskottavuuspaineet 13 Osallistuminen projektiyhteiskunnassa SAK:n arvojen ajanmukaistaminen 16 Työ, työn merkitys, oikeus työhön 16 Solidaarisuus oikeudenmukaisuus 17 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moniarvoisuus 18 Demokratia osallisuus 20 SAK:n toiminnan perustana ihmisarvo työelämässä SAK:n mission kirkastaminen ja roolin selkeyttäminen Järjestöllinen uudistaminen ja järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 26 SAK kansanliikkeenä, uudistajana ja keskustelun avaajana 26 Järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 28 Jäsenten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen SAK:n vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Johtopäätöksiä 38 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Kirjan ovat toimittaneet Eija Hietanen ja Eija Harjula. Teksteistä vastaa osaltaan myös SAK:n Tulevaisuushankkeen ohjausryhmä. Kannen kuva Pauli Salmi. Valkealan Painokarelia 2010 Liitteet SAK:laisen liikkeen kehittäminen Sinisen meren strategiaa soveltaen 43 Konkreettisia toiminnan kehittämisehdotuksia 50 Prosessikuvaus Tulevaisuushankkeesta 51 ISBN

3 1. JOHDANTO Tulevaisuushanke käynnistettiin SAK:n valtuuston 100-vuotisjuhlakokouksessa huhtikuussa Hanke sai alkunsa keskusteluista SAK:n periaateohjelman uudistamisesta. SAK:n periaatteiden nähtiin olevan edelleen pääosin ajankohtaisia, mutta erityisesti edunvalvontaympäristön muutos talouden kansainvälistymisen ja sopimuspolitiikan muutospaineiden myötä edellyttää SAK:n perustehtävän ja tavoitteiden uudelleen määrittelyä. Jäsenliittojen tiivistyvä yhteistyö ja suuremmat liittokokonaisuudet nostivat keskusteluun keskusjärjestön roolin ja tehtävät. Tiivistyvän yhteistyön rinnalla oli nähtävissä myös liittojen keskinäistä rajankäyntiä edunvalvonnasta sekä järjestöja sopimusrajoista. Myös voimassaolevan periaateohjelman vanhentunut kieliasu ja ilmaisutapa nähtiin perusteena ohjelman uudistamiselle. Periaateohjelman uudistamisen sijaan päätettiin käynnistää laajempi hanke, jossa mietitään, mitä meidän pitäisi tehdä nyt, jotta SAK:lainen ammattiyhdistysliike olisi elinvoimainen vielä vuonna Tulevaisuushanke päätettiin toteuttaa avoimena ja vaihe vaiheelta etenevänä prosessina, jossa osallistujina ovat SAK:n hallinto, SAK:n ja liittojen aktiiveja, liittojen asiantuntijoita, työelämän ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita ja tutkijoita sekä muiden kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita. Tavoitteena oli saada keskusteluun mukaan myös nuoria ja vielä tällä hetkellä koulussa olevia, eli tulevia ammattiyhdistysliikkeen jäseniä. Vaiheittain etenevä, avoin ja yhteinen prosessi nähtiin hankkeessa arvokkaana ja hyödyllisenä jo itsessään. Tavoitteeksi asetettiin kuitenkin myös konkreettiset toimenpide-esitykset SAK:n ja SAK:laisen ay-liikkeen uudistamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa pyrittiin hahmottamaan toimintaympäristön muutossuuntia. Työtä tehtiin SAK:n valtuuston työryhmissä, liittojen tulevaisuusfoorumissa, kahdessa selvityksessä ja kahdessa seminaarissa sekä jäsenliittojen puheenjohtajien haastattelukierroksella. Toisessa vaiheessa kiteytettiin SAK:n tulevaisuuden kannalta kriittiset kysymykset, ay-liikkeen kipukohdat. Nämä ovat asioita, joissa olisi löydettävä uusia linjoja ja toimintatapoja, jotta SAK:lainen ammattiyhdistysliike on elinvoimainen tulevaisuudessakin. Kriittisten kysymysten sisällön avaamiseksi kirjoitettiin aineisto Liike muutoksessa muutos liikkeessä?. Kolmannessa vaiheessa (viisi aluetilaisuutta, neljä teemaseminaaria ja verkkokysely) lähdettiin etsimään ratkaisuja kriittisiin kysymyksiin. Tarkempi kuvaus hankkeen vaiheista, eri tilaisuuksista ja niihin osallistuneista on liitteessä. Kaikkiaan erilaisiin tilaisuuksiin osallistui n henkeä ja verkkokyselyyn samoin n henkeä. 4 5

4 Tämä raportti on hankkeen neljäs vaihe. Raportin tavoitteena on tiivistää hankkeen myötä nousseet näkemykset toimintaympäristön muutossuunnista, SAK:n arvojen ja mission ajanmukaistamisesta ja SAK:n perustehtävästä sekä koota esitykset ja ideat järjestölliseen uudistumiseen ja järjestäytymisen houkuttelevuuden lisäämiseen. Raportissa tukeudutaan aineistoon, joka on kertynyt lukuisista keskusteluista eri seminaareissa ja tilaisuuksissa, tehdyistä selvityksistä ja verkkokyselyn tuloksista. Lopuksi raportissa piirretään SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, skenaarioita. Tulevaisuudenkuvat ovat pelkistyksiä siitä, millaisia vaihtoehtoisia polkuja ammattiyhdistysliikkeellä on. Tulevaisuus rakentuu monista osasista, sellaisistakin, joihin emme itse voi vaikuttaa. Esittämällä nämä skenaariot haluamme korostaa, että tänään tehdyillä linjauksilla rakennamme koko ajan tulevaisuuden ammattiyhdistysliikettä. Jos haluamme uudistaa sitä, joudumme myös tekemään tietoisia valintoja ja ratkaisuja. Tulevaisuushanke on ollut ammattiyhdistysliikkeen oman toiminnan kehittämishanke. Olemme yrittäneet hahmottaa, mitä ympärillämme tapahtuu ja miten meidän pitäisi muuttaa omaa toimintaamme, jotta olisimme vahvoja varsinaisessa päätehtävässämme, eli palkansaajien ja heidän perheidensä (fyysisen, sosiaalisen, henkisen) hyvinvoinnin edistämisessä. Ammattiyhdistysliike ei ole itsetarkoitus, vaan väline toteuttaa päätehtävää. Hankkeessa emme ole lähtökohtaisesti pyrkineet luomaan uutta edunvalvontapolitiikkaa, vaan vahvempaa ammattiyhdistysliikettä. Myös edunvalvonnan sisältöön on hankkeen kuluessa syntynyt uusia näkemyksiä, ja ne liittyvät saumattomasti pohdintoihin SAK:laisen liikkeen missiosta (SAK:n suuresta tehtävästä ) ja keskusjärjestön roolista. Tulevaisuushankkeen loppuraportti on puheenvuoro SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen välttämättömän uudistumisen suunnasta. Puhumme raportissa pääasiassa koko SAK:laisesta ammattiyhdistysliikkeestä, sen arvoista, missiosta, visioista. Tuomme keskusteluun ideoita koko liikkeen järjestölliseksi uudistumiseksi. Jäsenliitot tekevät itsenäisesti päätökset oman edunvalvontansa suunnasta ja järjestöllisestä toiminnasta. Katsoimme peiliin mitä näimme? Seuraavat kuvaukset perustuvat SAK:n valtuuston jäsenten marraskuussa 2007 työstämiin SAK:laista ammattiyhdistysliikettä kuvaaviin perususkomuksiin sekä keväällä 2008 tehtyyn laajan mielikuvatutkimukseen. SAK on solidaarisuuden ja tasa-arvon edistäjä, edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, palkansaajan turvapuskuri, uskottava ja luotettava sopimuskumppani, työelämän asiantuntija ja yhteistyökykyinen toimija. SAK ei kuitenkaan ole nykyaikainen uudistaja, keskustelun avaaja, yksilöä kunnioittava, työttömien asialla tai nuorille houkutteleva. Vahvasti ristiriitaisia näkemyksiä syntyy luonnehdinnoista toimintatavoiltaan puoluepoliittinen, vahva alueellinen vaikuttaja, työntekijöiden ja toimihenkilöiden liike, sisäisesti yhteistyökykyinen, järjestäytymistä edistävä. Tulevaisuudessa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi olla aktiivisempi ja aloitteellisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja uudistaja, kansainvälistä yhteistyötä rakentava, vahvemmin työttömän asialla, toimintatavoiltaan vähemmän puoluepoliittinen ja sisäisesti yhtenäisempi. (Pohjana SAK:n valtuuston jäsenten työstämät, liikettä kuvaavat perususkomukset ja valtuutettujen kannanotot niihin, marraskuu 2007.) SAK on iso, vahva ja voimakas. SAK toimii työntekijöiden puolesta ja turvaksi, edustaa työväestöä. Samanaikaisesti se on kaukainen, etäinen ja tavoittamattomissa, liikaa poliittisesti värittynyt, menneiden vuosien vaikuttaja, vanhahtava ja näkymätön. Suomi ilman ay-liikettä olisi kuitenkin karu paikka: samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa, työntekijät tekisivät itse sopimuksia, työnantajat palkkaisivat aina halvimman työntekijän, työntekijä jäisi yksin. Jotain vastaava kuin ay-liike muodostuisi. (Mielikuvatutkimus helmikuu 2008, mukana suurta yleisöä, myös liittojen jäseniä, sekä erillinen nuorisoryhmä.) Tulevaisuushankkeen alussa peilistä siis katsoi vahva, voimakas, vaikutusvaltainen, luotettava, asiantunteva, solidaarinen ja tarpeellinen SAK. Samanaikaisesti SAK nähtiin jäykkänä, uudistuskyvyttömänä, kaukana palkansaajan arjesta olevana, vanhanaikaisena, keskinäisesti epäsolidaarisena, poliittisesti värittyneenä ja sen rooli epäselvänä. 6 7

5 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT GlobALISAATIon seuraava vaihe 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen talouselämää ja taloussanastoa hallitsi globalisaatio, jolla tarkoitetaan rajojen madaltumista sekä pääomien, tavaroiden, ihmisten ja ideoiden vapaampaa liikkuvuutta. Maailmankauppa ja rajat ylittävät investoinnit kasvoivat nopeasti. Vielä nopeammin kasvoivat maailmanlaajuiset pääomaliikkeet, finanssitransaktiot. Talous on yhä verkottuneempaa, eikä varastoja ole, vaan tavarat tehdään kysynnän mukaan. Suurimpien yritysten liikevaihto ylittää monen valtion budjetin. Toisaalta pieniä ja keskisuuria yrityksiä on yhä enemmän, ja EU suosii pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä luvun ensimmäinen vuosikymmen tullaan muistamaan kiihkeän kuluttamisen ja teknologiahuuman kautena, joka rahoitettiin länsimaissa pitkälti velkarahalla. länsimaissa pitäisi lisätä säästämistä ja investointeja. Vielä on näkemättä, kuinka sulavasti talouden painotusten siirto tapahtuu. Muutos tuottaa ongelmia, mutta tilanteessa voi nähdä myös myönteisiä puolia. Tuotannollisten ja infrastruktuuria uudistavien investointien lisääntyminen länsimaissa tarjoaa Suomen raskaammalle teollisuudelle hyviä vientinäkymiä. Samaan aikaan Aasian kustannuskilpailukyky suhteessa länsimaihin pienenee koko ajan. Tähän suuntaan vaikuttavat myös ilmasto- ja energiapolitiikan myötä kohoavat kuljetuskustannukset, enää ei kannata rahdata aivan mitä tahansa maailman ääreltä toiselle. Palvelualojen kasvu jatkunee ja henkilökohtaisten palvelujen määrässä Suomi ottaa kiinni muuta Eurooppaa. Tätä kehitystä tukee yleinen tuottavuuden nousu ja väestön asteittainen keskittyminen kasvukeskuksiin. Globalisaation ensimmäinen vaihe alkoi 1980-luvulla ja päättyi globaaliin finanssikriisiin Se oli talouselämän osalta yksisuuntaista anglosaksisen ja markkinavetoisen talousmallin leviämistä koko maailmaan. Kiina ja muut entiset kehitysmaat omaksuivat kapitalismin samalla kun muualla pyrittiin sopeutumaan kovenevaan kilpailuun ja 2020-luvuilla globalisaatiossa siirrytään asteittain seuraavaan vaiheeseen. Yksisuuntaisen globalisaation tilalle tulee monikasvoisempi globalisaatio, jossa mm. aasialainen versio kapitalismista tulee haastamaan anglosaksisen mallin. Globalisaation ensimmäisen vaiheen lopettanut finanssikriisi osoitti, että markkinat eivät olleet täydellisiä eikä länsimaissa ollut kyetty löytämään oikeanlaisia sääntöjä markkinoiden epäonnistumisten rajoittamiseksi. Aasialaisessa kapitalismin versiossa valtion rooli voidaan nähdä huomattavasti vahvempana kuin anglosaksisessa. Länsimainen demokratia ei ole kaikille ihanne, johon tulisi pyrkiä. Jo nyt pohditaan, voiko kiinalainen päätöksentekojärjestelmä olla länsimaista tehokkaampi ratkomaan esim. ilmastonmuutoksen ongelmia. Globalisaation seuraava vaihe ei siis välttämättä sisällä demokratian ystäville vain pelkkiä hyviä uutisia, olkoonkin että globalisaation ensimmäisen vaiheen nähtiin sisältävän demokratiaa kaventavia puolia. Suomi globalisaation seuraavassa vaiheessa Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi koetteli Suomea ankarasti. Vaikka oma rahoitusjärjestelmämme näyttäisi selviävän kriisistä vakaana, joudumme vastaanottamaan muiden ylivelkaantuneiden talouksien korjausliikkeen huonot vaikutukset. Näyttää selvältä että maailmantalouden painopiste siirtyy Aasiaan entistä selvemmin, kun ylivelkaantunut länsi, lähinnä Yhdysvallat, ei voi jatkaa entisenlaista kulutustasoaan. Aasiassa tullaan kasvattamaan kulutusta, ja Valtion velkaantuneisuus jää talouskriisin jäljiltä pitkäksi aikaa korkeammalle tasolle. Työmarkkinat saattavat kuitenkin sopeutua uskottua nopeammin ja paremmin kuin 1990-luvun laman jälkeen. Tämän ansiosta työllisyys tule palautumaan 2010-luvulla kriisiä edeltäneelle tasolle. Vuonna 2020 työllisyysasteen on mahdollisuus saavuttaa korkea, n. 75 prosentin taso. Työllisyyden paraneminen mahdollistaa julkisen talouden vakauttamisen, vaikka sen ohella joudutaan tiivistämään kuntarakenteita sekä pidättäytymään hyvinvointiyhteiskunnan etujen ja palvelujen parantamisesta useiksi vuosiksi. Jos työllisyys ei parane ja talous kohene, paineet hyvinvointivaltion ylläpitämiseen kovenevat. VäeSTö vanhenee ja monikulttuuristuu Suomen väkiluku kasvaa, mutta pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden seurauksena väes tö vanhenee. Samalla väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti: kun lapsia ja eläkeikäisiä viime vuosina on ollut noin viisikymmentä sataa työikäistä kohden, vuonna 2026 suhteen on arvioitu olevan 70/100. Erityisen voimakkaasti väestön vanheneminen vaikuttaa syrjäseuduilla, koska nuorten ja työikäisten muutto kaupunkeihin mitä todennäköisimmin jatkuu. Väestön vanheneminen lisää työssä jaksamista edistävien ratkaisujen tarvetta samaan aikaan, kun huoltosuhteen muutos korostaa entisestään työn tuottavuuden merkitystä. Elinkeinorakenteessa väestön ikääntyminen nostaa hyvinvointipalveluiden kysyntää. Maahanmuutto Suomeen on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti, ja ulkomaalaisten osuus väestöstä tullee edelleen kasvamaan selvästi nykyistä vajaata kolmea prosenttia suuremmaksi. Erityisen vahva muutos on pääkaupunkiseudulla, jossa tämänhetkisen kehityksen jatkuessa joka neljännellä asukkaalla on vuonna 2025 maahanmuuttajatausta. 8 9

6 Lisääntyvä maahanmuutto luo uutta pohjaa niin talouskasvulle kuin kulttuuriselle rikastumiselle. Samalla se aiheuttaa myös kustannuksia ja kulttuurisia yhteentörmäyksiä, mikä saattaa Suomessakin lisätä ulkomaalaisvastaista ajattelua ja vahvistaa tätä hyväksikäyttävien poliittisten suuntausten suosiota. Riskinä on etnisesti määrittyvän halpatyöväestön vakiintuminen Suomen työmarkkinoille. Tämä vaikeuttaisi kaikkien työntekijöiden edunvalvontaa. Eriarvoistumisen riski kasvaa Tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti verraten edelleen pienet, mutta niiden kasvu on ollut 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla nopeaa. Suurituloisimman väestönosan tulot ovat kasvaneet muita nopeammin ja samaan aikaan pienituloisten määrä on kasvanut. Maahanmuuttajien tulot ovat selvästi muita alhaisemmat ja työttömyys on yleisempää. Tuloerojen rinnalla on vahvistunut myös muu sosiaalinen eriarvoisuus. Terveyserot ovat merkittäviä, esimerkiksi työntekijäammateissa työskentelevien miesten keskimääräinen elinikä on 2010-luvulle tultaessa kuusi vuotta lyhyempi kuin ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelevien miesten. Koulutuksen sosiaalinen eriarvoisuus on pysynyt vahvana. Eniten ammatillista koulutusta saavat ne, joilla on jo korkea koulutustaso. Sosiaalinen liikkuvuus ei ole koulutuksessa edistynyt; putkimiehen poika menee edelleen todennäköisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja opettajan tytär yliopistoon. Ilman erityisiä toimia sosiaalisen eriarvoistumisen riski kasvaa edelleen. Suomalainen sosiaaliturva koostuu rinnakkain esiintyvistä ansio- ja perusturvasta sekä kattavista hyvinvointipalveluista. Julkinen valta takaa kaikille laadukkaan toimeentuloturvan ja palve lut, jotka ra hoitetaan yhteisesti verovaroin ja sosiaaliturvamaksuin. Suomalainen sosiaalipolitiikka ei pyri pelkästään vähimmäistoimeentulon turvaamiseen, vaan sen tavoitteena on kohtuullisen elintason takaaminen koko väestölle sekä koko väestön vakuuttaminen keskeisten sosiaalisten ja taloudellisten riskien varalta. Pohjoismaisen mallin pyrkimys tasa-arvoon sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen turvallisuuteen on ajankohtaista tulevaisuudessa. Hyvinvointimalliin kohdistuu paineita kustannus- ja poliittisista syistä. Kansalaisten kannatus on vahva, mutta muutokset turvan tasossa ja palveluiden laajuudessa saattavat tapahtua pikkuhiljaa, jos palveluiden laatua heikennetään kustannussyistä. Myös järjestelmän toimivuuteen kohdistuu muutospaineita. Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenne, laajat julkiset palvelut ja syyperusteinen perus- ja ansioturva, on edelleen toimiva, mutta se kaipaa päivitystä vastaamaan paremmin uusia sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Nykyinen sosiaaliturva on monimutkainen ja monilta osin vanhentunut kokonaisuus, joka tarvitsee jatkuvaa päivittämistä. Polttavimmiksi ongelmiksi ovat nousseet järjestelmän kyky turvata kansalaisten toimeentulo erilaisissa elämäntilanteissa, työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen vaikeus sekä sosiaaliturvalainsäädännön ja byrokratian monimutkaisuus. Työelämän monimuotoinen ja ristiriitainen kehitys Yritysten toimintaympäristö on viime vuosikymmeninä kansainvälistynyt, eikä näköpiirissä ole tämän kehityksen päättyminen tai suunnan kääntyminen. Suomalaiset työpaikat ovat yhä useammin osa kansainvälistä konsernia, ja suomalaiset työntekijät ovat entistä useammin tekemisissä muiden maiden työntekijöiden kanssa. Tämä kulttuurien kohtaaminen tuo muutospaineita työpaikkojen arkikäytännöille. Ylikansallisessa verkostotaloudessa työyhteisöjen tavat ja käytännöt muotoutuvat kotimaisen perinteen ja työehtosäädösten sekä muualta rantautuneiden toimintatapojen yhteisvaikutuksessa. Palkansaajien kannalta työelämän kansainvälistyminen sinänsä ei ole hyvä tai huono asia, sillä työpaikkojen toiminnot vaihtelevat työelämän laatuasteikolla suuresti. Tärkeintä on huomata työelämän kasvava monimuotoisuus ja kehityksen ristiriitaisuus. Työelämän arjen näkökulmasta sekä hyviksi että huonoiksi luokiteltavien työpaikkojen määrää kasvaa. Tämä tarkoittaa työntekijöiden eriarvoistumisen lisääntymistä ja siten työntekijöiden keskinäisen solidaarisuuden vaikeutumista. Ne työntekijät, jotka ovat työpaikan menestymiselle avainhenkilöitä, tulevat hyötymään työehtojen kasvavasta paikallisuudesta ja ratkaisujen yksilöllistymisestä. Heidän mahdollisuutensa vaatia erilaisia etuja kasvavat. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien paraneminen on myönteinen asia. Mutta seurauksena voi olla se, että työnantajat alkavat arvioida entistä tarkemmin, ketkä ovat sellaisia työntekijöitä, joille kannattaa tarjota erilaisia aineellisia ja aineettomia etuja. Ne, jotka eivät valikoidu joukkoon, ovat näiden lisääntyneiden mahdollisuuksien ulkopuolella. Organisaation näkökulmasta tehdään jakoja tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin työntekijöihin, ja työsuhde-edut laajassa mielessä (työsuhdeturva, aineellinen ja aineeton palkitseminen, työtehtävien mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet jne.) seuraavat tätä jakoa. Kyse on työvoiman voimistuvasta yksilöllistymisestä ja markkinaehtoistumisesta. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä toimimaan siten, että toiminta on kaikkien jäsenten mielestä hyödyllistä. Työsuhteen turvallisuus tulee jatkossakin olemaan tärkeä asia, joskin yritysten halu ja mahdollisuus vastata tähän tarpeeseen oletettavasti heikkenee. Perinteiset työehdot, kuten palkka ja työajat tulevat olemaan jatkossakin hyvin tärkeitä palkansaajille, mutta niiden suhteellinen painoarvo työelämän laadun indikaattoreina tulee pienenemään. Jo nyt on nähtävissä, kuinka alle 30-vuotiaat korostavat vanhempia palkansaajia useammin työelämän elämyksellisyyttä eli sen psykologista ja sosiaalista tyydyttävyyttä

7 TyömarkkinajärjeSTelmä muutoksessa Keskitetyn tulopolitiikan aika näyttää entisenlaisenaan olevan ohi. Elinkeinoelämän keskusliitto on sanoutunut siitä irti, eikä työntekijäpuolen halukkuus yksin riitä aikaansaamaan tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Alakohtaiset valtakunnalliset työehtosopimukset luovat edelleen työehdoista sopimisen perustan, vaikka työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovatkin esittäneet työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista. Lisäksi työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovat esittäneet muitakin lainsäädännön heikennyksiä (kuten työsuhdeturvan heikentämistä) sekä lakko-oikeuden rajoittamista, lakkosakkojen korottamista ja lakkojen aiheuttamien vahingonkorvausten määräämistä. Työmarkkinajärjestelmän perusteita saatetaan pyrkiä murtamaan esimerkiksi perustamalla nk. keltaisia ammattiliittoja (työnantajan perustama ammattiliitto). Lakkotilanteissa saatetaan käyttää (ulkoimaista) vuokratyövoimaa. Kolmikantainen neuvotteluperinne toimii vielä 2010-luvun alkaessa, mutta siihen kohdistuu erityisesti poliittisia paineita. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmassa tullaan ottamaan kantaa kolmikantaiseen sopimiseen. Tällä linjauksella on keskeinen osa suomalaisen työmarkkinamallin tulevaisuutta muokattaessa. Työnantajapuolen koordinaatio palkka- ja muissa työehtokysymyksissä on toiminut ainakin heikentyneen talouden oloissa. Niukkuutta jaettaessa on helppo olla tiukkana, mutta korkeasuhdanteen oloissa palkkojen ja työehtojen kontrollointi keskitetysti voi olla työnantajajärjestöille mahdoton urakka. Yksittäisten ammattiliittojen halu lähteä mukaan yhteisiin tai koordinoituihin ratkaisuihin on tuolloin keskeinen kysymys. On epävarmaa, missä määrin paikallinen sopiminen tulevaisuudessa lisääntyy. Todennäköisesti paikallinen sopiminen etenee aaltoliikkeenä. Joissakin tilanteissa ja toimialoilla sen merkitys on suurempi, toisaalla ja toisenlaisessa tilanteessa se puolestaan vähenee. Työnantajat ovat vaatineet paikallisen sopimisen lisäämistä, erityisesti työehtosopimuksesta poikkeavaa sopimista. Myös työntekijäpuolella on haluja edistää paikallista sopimista, tosin eri syistä kuin työnantaja. Sopiminen nähdään mahdollisuutena vaikuttaa työn organisointiin ja sisällön kysymyksiin. Paikallisen sopimisen lisääminen saattaisi myös lisätä työntekijöiden aktiivisuutta ammattiyhdistystoimintaan. Paikallinen sopiminen on tulevina vuosina työmarkkinajärjestelmän kehittämisen asialistalla edelleen. Se, onko työpaikoilla toimivaa luottamusmiesjärjestelmää ja koulutettuja luottamusmiehiä, on tulevan kehityksen näkökulmasta tärkeä kysymys. Erityisesti pienissä yrityksissä, joiden määrä todennäköisesti kasvaa, saattaa olla vaikeuksia löytää luottamusmiehiä. Poliittisen järjestelmän uskottavuuspaineet Vaalirahakeskustelu ja siihen liittyvät yksittäisten poliitikkojen sotkut ovat viime aikoina lisänneet kansan epäluottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Todennäköisesti äänestämättä jättävien määrä lisääntyy entisestään. Nuoret eivät keksi syytä äänestää ja varttuneemmilla henkilöillä on syystä tai toisesta mennyt usko politiikkaan tai poliitikkoihin. Populistiset ja ns. tiukan moraalin liikkeet saavat tulevaisuudessa lisää jalansijaa. Eläkeläiset ovat tulevina vuosina merkittävä poliittinen voima, kun aktiiviset suuret ikäluokat ajavat heidän asioitaan. Sen sijaan työntekijäammateissa työskentelevien miesten poliittisen aktiivisuuden heikkeneminen jatkunee edelleen. Työn hankintatapojen muuttuminen ja työnantajien työehtoshoppailu tuovat rauhattomuutta työmarkkinoille. Todennäköisesti työn ulkoistaminen alihankkijoille, itsensä työllistäjille ja vuokratyöyrityksiin jatkuu. Myös eurooppalainen kehitys tukee tätä, koska Euroopan unionin työllisyysstrategian yksi kulmakivi on itsensä työllistäminen eri muodoissa. EU:n ajama työmarkkinamalli suosii nykymuodossaan elinkeinojen oikeuksia. Työntekijät ovat osa koneistoa, jolla taataan kilpailukyky. Yksi keskeinen politiikkalohko eli sosiaalipolitiikka on kansallisen päätöksenteon varassa. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä toimii jatkossakin kohtuullisesti, mutta vaarana on, että sen ulkopuolelle jää yhä useampi. Kokoaikaista ja toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta pyritään murtamaan siten, että yhä useampi työsuhteen tunnusmerkistön täyttävä työ teetetään toimeksiantona tai muuna ei-työsuhteisena työnä, ellei ammattiliitto puutu asiaan. Myös erilaiset, sinänsä lailliset työn teettämismuodot kuten vuokratyö sekä toimeksianto- ja freelancer-sopimukset lisääntyvät jossain määrin. Työmarkkina- ja sopimusjärjestelmälle tämä tuo lisää haasteita. Järjestöjen on päätettävä, miten vuokratyöntekijöiden edunvalvonta järjestetään ja miten uusiin työntekomuotoihin on suhtauduttava. Myös yritystoiminnan kansainvälistyminen muuttaa kansallisten liittojen edunvalvontaa. Hallituskoalitioissa on siirrytty selvästi parlamentaariseen suuntaan, jolloin vaalien voittajapuolue pitkälti määrittää agendan perusteet ja tätä kautta todennäköisesti myös tulevat hallituskumppaninsa. Tämä hitsannee jatkossa hallituspuolueita yhteen, kun vaikeitakin ratkaisuja tehdään pitkälti jo hallituksen ohjelmaa laadittaessa. Suomalaista politiikkaa on vuosikymmenet leimannut vahva konsensushenkisyys. On mahdollista, että blokkipolitiikka selkiyttää valintoja. Ennen vaaleja muodostetut koalitiot voivat tehdä yhteisiä ohjelmia ja tarjota äänestäjille etukäteen vaihtoehtoja, jotka kannustaisivat äänestämään. Poliittista toimintaympäristöä leimaa vahvasti median vaikutus yleisen mielipiteen muodostukseen. Vaikka tiedotusvälineitä ei voi suoraan syyttää omistajiensa tai ilmoittajiensa äänitorviksi, vaikuttaa vallalla oleva arvoympäristö tai sen tietoinen vastustaminen median linjauksiin, aihepiirien valintoihin ja näkökulmiin. Tiedotusvälineiden omistuspohja näyttää edelleen keskittyvän

8 Vallallaan oleva tietoyhteiskunnan murros on muuttanut tiedonhankintatapojen lisäksi myös tiedonvälityksen vastuukysymyksiä. Etenkin nuoremman polven on helpompi luottaa internetin kautta välittyviin aitoihin, eli välikädettömiin tietolähteisiin. Mediakritiikin tulisi kuitenkin olla suurimmillaan, kun välistä on poistunut riippumattomien tiedonvälityksen ammattilaisten, toimittajien, ammattikunta. Taistelussa tiedon valtavirrasta erottumiseen käytetään kyseenalaisiakin keinoja. Populismi, tuotesijoittelu ym. ovat hätähuutoja oman sanoman esille saamisen puolesta. Myös järjestömaailma joutuu miettimään, mitkä ovat sen keinot saada sanansa kuuluviin. Osallistuminen projektiyhteiskunnassa SAK:laista ay-liikettä voidaan kuvata ns. vanhan, suljetun liikkeen piirteillä. Järjestötoiminnan toimintatavat ja -muodot ovat hierarkkisia, ammattiyhdistysliikkeen kytkös valtioon läheinen ja demokratia edustuksellista. Toiminta perustuu elämänmittaiseen sitoutumiseen ja työ tähtää laajoihin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Liikettä ohjaa vahva oikeudenmukaisuuden eetos sekä voimakas yhtenäiskulttuuri. SAK:laisen liikkeen aktiivit ovat ainakin näennäisesti sisäisesti hyvin samanmielisiä ja yhtenäisiä ihmisillä on tuttu ja turvallinen olotila, he jakavat yhteiset arvot. Samanaikaisesti lähes kaikki ulkoapäin tuleva koetaan uhaksi, tarvetta muutokselle tai uuden oppimiselle ei tunnisteta eikä tunnusteta. Asioita hoidetaan, niin kuin niitä on hoidettu jo useiden vuosikymmenien ajan. Järjestörakenteiden hidas muutos Ammattiliittojen yhteistyön tiivistämistä on perusteltu mm. tehokkuudella ja sillä, että liittofuusiot estävät keskinäisen jäsenkilpailun. Työttömyyskassojen ja liittojen yhdistyminen ei kuitenkaan ole edennyt odotetusti. Vaikka suurissa liittokokonaisuuksissa on selviä tehokkuusetuja, ammatillisen identiteetin vahvistuminen ja tunnetason kokemukset yhteenkuuluvuudesta saattavat olla vaikeampia saavuttaa suurissa liittokokonaisuuksissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että liittojen yhdistyminen on hidasta ja rajariidat jatkuvat. Myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistyminen on tulevien vuosien keskusteluissa väistämättä mukana. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden asema työelämässä samankaltaistuu edelleen. Samanaikaisesti uusia rajoja saattaa syntyä esimerkiksi toimialojen välille. Työmarkkinapolitiikan muutokset yhdistettynä jäsenistöltä tuleviin tehokkuusvaatimuksiin lisäävät paineita keskusjärjestökentän uudelleenjärjestelyihin. On myös mahdollista, että eri keskusjärjestöihin kuuluvia liittoja yhdistyy. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja tarve saada rajat ylittäviä työehtosopimuksia tai puitesopimuksia voi vaikuttaa siihen, että saattaa syntyä ylikansallisia ammattiliittoja. Järjestöpolitiikan tutkijat ovat nimenneet nyt järjestötoiminnan vallankahvassa olevat henkilöt viimeisiksi vahvan sitoutumisen, ns. järjestösukupolven edustajiksi, joille ylläkuvattu toimintamalli on luonteva ja toimiva. Nykymuotoiset toimintatavat eivät puhuttele tai houkuttele nuorempien sukupolvien edustajia. He odottavat toiminnalta elämyksellisyyttä, projektiluonteisuutta, nopeita tuloksia sekä selvää henkilökohtaista hyötyä. Aktivismin keskiössä on ihminen itse ja kiinnostuksen kohteena on konkreettinen toiminta, ei esimerkiksi yhdistysten hallintoon osallistuminen. Sukupolvea kutsutaankin projektisukupolveksi, jonka edustajat ovat valmiita sitoutumaan ja toimimaan sellaisen asian tai hankkeen puolesta, jonka he kokevat henkilökohtaisesti hyödylliseksi. Osallistumisen pitää olla helppoa, mielekästä ja vaikuttavaa. Järjestötoiminnan kannalta tarkasteltuna postmoderni yhteiskunta luo hauraita, yhteen päämäärään keskittyviä yhteisöjä, joiden elinkaari on suhteellisen lyhyt. Yhteisöt tarvitsevat toimintansa ylläpitämiseksi spektaakkeleita, jotka vetoavat ihmisten tunteisiin. Voidaan puhua myös kevytaktivismista, jossa toiminta ei kiinnity vakiintuneisiin rakenteisiin, vaan arjen valintoihin, omaa elämää lähellä oleviin, konkreettisesti koettavissa oleviin asioihin

9 3. SAK:N ARVOJEN AJANMUKAISTAMINEN SAK:n toiminta perustuu vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon, demokratian ja rauhan ihanteisiin kaikkea riistoa ja sortoa vastaan. SAK:n vuonna 1991 hyväksytyn periaateohjelman arvot ovat tärkeitä edelleenkin. Tulevaisuushankkeessa on pohdittu, mitä nämä arvot tänä päivänä tarkoittavat. Olennaista arvoista keskusteltaessa on se, miten SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimijat yhteisiin arvoihin sitoutuvat. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen voima on perustunut yhteisiin arvoihin ja niiden taustalla olevaan yhteiseen näkemykseen yhteiskunnan lainalaisuuksista ja kehityksestä. Näyttää ajoittain siltä, että tulkitsemme näitä arvoja eri tavoin. On tärkeää pyrkiä tunnistamaan todelliset toimintaa ohjaavat arvot ja niihin liittyvät ristiriidat. Julkilausuttujen arvojen lisäksi on SAK:n linjauksiin ja toimintaan vaikuttavia, julkilausumattomia arvoja, jotka saattavat olla osittain ristiriidassa julkilausuttujen arvojen kanssa. Tämä näkyy sanojen ja tekojen ristiriitana, joka vähentää uskottavuutta ja turhauttaa toimijoita. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on edunvalvontakeskeistä, ja niin sen tulee ollakin. Se on kuitenkin johtanut pragmaattisuuden korostamiseen, jolloin konkreettiset teot saattavat olla tai näyttävät olevan ristiriidassa arvojen ja ihanteiden kanssa. Arvoristiriitoja ei sinänsä pidä karttaa tai pelätä. Arvoristiriidat toimivat parhaimmillaan kehityksen moottorina. Niiden kautta saattaa syntyä kuvaa niistä heikoista signaaleista, jotka uudistuskykyisen liikkeen on kuultava. Työ, työn merkitys, oikeus työhön Työ luo perustan aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille ja sen kehitykselle. Työssään jokainen osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Siitä syntyvät myös mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen. Siksi oikeus työhön on kansalaisoikeus. (SAK:n periaateohjelma) SAK on työn liike. Hyvinvointi syntyy työstä. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta rakentuu palkkatyöyhteiskunnan ajatukselle. Työelämä ei kuitenkaan enää perustu vain kokoaikaisten, toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden varaan, vaan työsuhteet ovat sirpaloituneet ja työsuhteen ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt. Työn hankintaympäristö ja -tavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Uusien ilmiöiden tunnistaminen ja hallinta on ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeää, jotta liike voi toimia työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Vahva, jäsenistään huolehtiva liike. Nykyajan työelämä on hyvin hauras. Irtisanominen on helppoa, ihmisten turvallisuudentunne ja vakaus puuttuu. Ammattiliitolla tulee olla suurempi merkitys ihmisen jokapäiväisen elämän turvaamisessa. Jäsenten tulee tuntea vahvan ammattiliikkeen tuki ja turva. (verkkokysely) Ihmisten suhde työhön on väljentynyt ja välineellistynyt. Työ ei ole enää itsestään selvästi elämän keskiössä, itsensä kehittämiselle on monia muitakin väyliä. Samanaikaisesti odotukset työlle ovat kasvaneet; työn odotetaan olevan mielenkiintoista ja mielekästä, ammatillinen identiteetti ja ammattiylpeys korostuvat. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työaikoihin ja työn rytmittämiseen lisäävät työmotivaatiota. Työn pitäisi olla inhimillistä, ihmisen kokoista. Työn pitää niveltyä luontevasti muuhun elämän kokonaisuuteen. Työelämältä odotetaan kuitenkin ennen kaikkea turvallisuutta. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä vastaamaan ihmisten monitahoisiin odotuksiin. Ammattiidentiteettiin liittyvät kysymykset pitää huomioida entistä paremmin. Myös liittorakenteiden mahdollisesti tiivistyessä on tärkeää huolehtia siitä, että panostus ammatillisiin kysymyksiin vahvistuu. Edunvalvontapolitiikassa on kyettävä ottamaan huomioon työelämän moninaistuminen. Työelämän muutosten ennakointiin ja heikkojen signaalien tunnistamiseen pitää panostaa entistä enemmän. Osallistumisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen toimintoihin on kehitettävä myös siitä näkökulmasta, että väljempi suhde työhön saattaa tarkoittaa väljempää suhdetta ammattiyhdistysliikkeeseen. Solidaarisuus oikeudenmukaisuus Solidaarisuus on heikomman auttamista, yhteistä vastuuta ja keskinäistä avunantoa taloudellisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisessa. Solidaarisuutemme ulottuu alistettuihin ja syrjittyihin kaikkialla maailmassa. (SAK:n periaateohjelma) Solidaarisuus on heikomman puolella olemista. Käytännössä se saattaa tarkoittaa omista eduista luopumista toisen hyväksi. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa solidaarisuus on viime vuosina liitetty solidaariseen palkkapolitiikkaan tai kansainväliseen solidaarisuuteen. Kansainvälinen toiminta on globaalissa maailmassa entistä tärkeämpää, huonot työehdot jossakin päin maailmaa saattavat johtaa työpaikkojen katoamiseen tai työehtojen heikentymiseen Suomessa. Kansainvälinen solidaarisuustoiminta, eli työelämän räikeiden epäkohtien korjaaminen sekä työehtojen ja ay-oikeuksien parantaminen myös maailmalla on suomalaisen ay-liikkeen asia. Tulevaisuushankkeen keskusteluissa solidaarisuus sanana ei juuri noussut esiin. Solidaarisuus nähdään enemmänkin kansainvälisenä solidaarisuutena. Sosiaalisen eriarvoisuuden riskin kasvaessa solidaarisuutta on peräänkuulutettava myös kotimaisena kysymyksenä. Tulevaisuushankkeessa solidaarisuuteen liitetyistä kysymyksistä keskusteltiin oikeudenmukaisuuden kautta

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa Tutkimus tutuksi 2.6.2006 Miten muuttuu Suomessa haasteet ja tutkimustarpeet Elina Moisio Christina Sweins Aino Salimäki Työsuojelurahaston toimeksiannosta tehty selvitys Tutkimuksen viitekehys KANSANTALOUS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 PÄIVÄN AGENDA Puhutaan vaatimattomasti: Maailman muuttumisesta Vaikuttajaviestinnästä ennen ja nyt Vaikuttajaviestinnän tekemisestä MAAILMA ON MUUTTUNUT. PYSYVÄSTI. Ai miten

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

PCF:n arvojen julkistaminen 22.7.2006

PCF:n arvojen julkistaminen 22.7.2006 PCF:n arvojen julkistaminen 22.7. www.porsche-club.fi 1 Toiminnan ydin On pitää yllä ja vahvistaa Porsche-merkkisten moottoriajoneuvojen omistajien yhteenkuuluvaisuutta sekä pitää yllä ja vahvistaa positiivista

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot