Sisällys. 1. Maakuntajohtajan katsaus Toimintaympäristö Pohjanmaan liitto Yhteistyöverkosto ja kehittämistyö 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. 1. Maakuntajohtajan katsaus 3. 2. Toimintaympäristö 5. 3. Pohjanmaan liitto 7. 4. Yhteistyöverkosto ja kehittämistyö 9"

Transkriptio

1 Sisällys 1. Maakuntajohtajan katsaus 3 2. Toimintaympäristö 5 3. Pohjanmaan liitto 7 4. Yhteistyöverkosto ja kehittämistyö 9 5. Keskeiset tehtävät Tehokkaan edunvalvonnan strategiset valinnat Toiminta vuonna Talousarvio vuodeksi

2 2

3 Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntajohtajan katsaus Euroalueen talouskasvu vajosi vuoden 2008 toisella neljänneksellä miinukselle ensi kertaa viiteen vuoteen. Euroopan talousveturin Saksan talous sakkasi suurista euromaista eniten. Suomen talous on kuitenkin pysynyt kasvu-uralla kuluvana vuonna. Työllisyyden odotetaan edelleen paranevan ja palkat nousevat selvästi myös vuonna Epävakaus kansainvälisillä rahamarkkinoilla jatkuu, mutta subprimekriisi vaikuttaa Suomessa tuntuvammin pääomamarkkinoihin kuin asuntomarkkinoihin, joten vaikutukset yksittäiselle kuluttajalle jäävät meillä vähäisiksi. Yhdysvaltojen ja euroalueen heikentynyt talous on siitä huolimatta vähentänyt suomalaisten kuluttajien luottamusta maan talouskehitykseen, ja se on nyt alimmillaan sitten 1990-luvun alun taantuman. Vaikka talouteen liittyvät kysymysmerkit ja epävarmuus ovat lisääntyneet tänä vuonna, on syytä suhtautua Pohjanmaan kehitykseen optimistisesti. Monipuolinen elinkeinoelämä on varmistanut sen, että talouskasvu on pysynyt vahvana ja että työllisyys on kohentunut entisestään. Jo vuonna 2007 työllisyysaste oli 74,2 prosenttia maan keskiarvon ollessa 69,9 prosenttia, ja työttömyys on edelleen vähentynyt oltuaan vuonna 2007 keskimäärin 5,5 prosenttia 4,4 prosenttiin toukokuun lopussa Kehitysoptimismi maakunnan yrityksissä ei ole yhtä voimakas kuin vuosi sitten, mutta tilauskanta on vuoden alkupuolella ollut ennätysmäinen, mikä takaa hyvän tuotantovauhdin myös vuonna Tähän myötävaikuttaa varsinkin energiateknologinen klusteri. Suurempia kysymysmerkkejä kohdistuu sen sijaan osaan kemianteollisuutta ja koko metsäteollisuuteen. Muutamat muilla toimialoilla toimivat yritykset ovat antaneet lomautusvaroituksen heikkenevän tilauskannan takia. Myös väestönkehitys on vuonna 2008 ollut edelleen myönteinen, ja trendin odotetaan jatkuvan vuonna Vuonna 2007 maakunnan väkiluku kasvoi samaa vauhtia kuin koko maassa eli 0,4 prosenttia, ja suhteellinen väestönlisäys on vuonna 2008 ollut samaa kokoluokkaa. Lisäksi Pohjanmaa on sikäli poikkeuksellinen, että väestönkehitys on positiivinen valtaosassa kuntia. Negatiivisena pysyttelevä maassamuutto syö kuitenkin alueella syntyneiden enemmyyden, mutta runsaan maahanmuuton ansiosta väestönkasvu on huomattava. Vuonna 2007 maakunta kasvatti väkilukuaan 776 asukkaalla! 3

4 Pohjanmaan maakunnalla on koettu olevan vaikeuksia saada priorisoimilleen hankkeille valtion hyväksyntä, mutta vuonna 2008 tässä tapahtui selkeä käänne. Hallituksen liikennepoliittinen selonteko sisältää kaikki etusijalle asetetut infrastruktuurihankkeet, joita Pohjanmaan liitto on ajanut jo pitkään. Sen myötä liitto voi tulevina vuosina suunnata toimintaansa uusien ja maakunnan kilpailukyvylle tärkeiden panostusten esille tuomiseen. Viime vuoden myönteinen kehitys on luonut runsaasti odotuksia maakunnan hyvinvoinnin parantamiseksi. Suotuisa väestönkehitys, hyvät koulutusmahdollisuudet, mainio työllisyystilanne ja kohoava tulotaso muodostavat hyvän pohjan, mutta kehitys ei tapahdu itsestään. Maakunnan ja sen eri toimijoiden täytyy nyt tehdä päätöksiä, jotka luovat perustan sekä yritysten että julkisen sektorin hyvän kilpailukyvyn ylläpitämiselle. Suomen kuntakartan nopea muuttuminen vaikuttaa myös Pohjanmaahan, ja kuntien suurimpana haasteena on saada aikaan sellainen kestävä talouskehitys, joka turvaa palvelut ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Käynnissä oleva työ aluehallinnon uudistamiseksi vaikuttaa Pohjanmaan liittoon ja koko maakuntaan. Uudistus toisaalta vahvistaa maakunnan liiton asemaa valtion voimavarojen suuntaamisessa ja toisaalta antaa liiton lakisääteisille suunnitteluasiakirjoille selkeämmän roolin myös eri toimenpiteiden ohjaamisessa vuositasolla. Samalla liitolle annetaan vetovastuu mm. laadittaessa liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja luonnonvaroja koskevia alueellisia suunnitelmia. Kun vuoden 2010 alusta yhteistyökumppaneina on kaksi uutta valtion aluehallintoyksikköä nykyisen 5 7 asemesta, käytännön työ tulee muuttumaan ja helpottumaan. Vuonna 2009 uudistustyö tuo kuitenkin mukanaan liitolle lukuisia suunnittelutehtäviä. Valtioneuvosto päättää maakunnan liittojen suunnitelluista yhteistoiminta-alueista vuoden 2009 lopussa, mutta liittojen täytyy suunnitella uusi yhteistoiminta vuoden 2009 aikana. Pohjanmaan liitolla on myös merkittävä edunvalvontatehtävä huolehtiessaan siitä, että valtion palvelut maakunnassa eivät heikkene ALKU-hankkeen seurauksena eikä maakunnalle tärkeitä toimintoja siirretä pois. Samaten on tärkeää, että ALKU-hanke tukee WFA-yhteistyön jatkumista. Pohjanmaalla viime vuosina vallinnut nousujohteinen kehitys osoittaa, että maakuntamme on huomattavasti vahvempi kuin monet 1990-luvun ennusteet näyttivät ja että sillä on paljon kehittymismahdollisuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tulevan aluehallinnon tehtävänä on vaalia näitä kehittymismahdollisuuksia ja sitä kautta palvella maakunnan asukkaita. 4

5 2. Toimintaympäristö 2.1 Edelleen hyvät kasvunäkymät Pohjanmaan kasvu on ollut viime vuosina poikkeuksellisen voimakasta. Vuonna 2006 alue-bkt asukasta kohden oli eli 94,8 prosenttia maan keskiarvosta, millä Pohjanmaa ylsi maakuntien välisessä vertailussa seitsemännelle sijalle, mutta arvonnousu oli neljänneksi nopein, peräti 7,4 prosenttia. Maakunnan kokonaisliikevaihto on nyt erittäin vahvassa nousussa. Vuonna 2007 liikevaihto kasvoi teollisuudessa 11,1 prosenttia, rakennustoiminnassa 14,7 prosenttia ja kaupan alalla 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on yhä maan kärkeä. Vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi koko maassa 8 prosenttia, kun taas Pohjanmaalla kasvu oli peräti 14 prosenttia. Vientikin kasvaa kasvamistaan. Teollisuudella on suuri merkitys Pohjanmaalle, joka on maan neljänneksi teollistunein maakunta. Koska teollisuus on erittäin vientihakuinen, kasvun jatkuminen on mitä suurimmassa määrin sidoksissa kansainvälisiin kysynnän muutoksiin. Monipuolinen teollisuusrakenne pystyy kuitenkin osittain tasaamaan heilahteluja ja sen myötä varmistamaan kasvun jatkumisen hyvänä. Teollisuuden kasvunäkymät ovat silti kahtalaiset. Energiateknologisen klusterin yritykset kasvavat voimakkaasti ja niissä uuden työvoiman tarve on suuri. Kemira ja KWH Plast ovat sitä vastoin ilmoittaneet vähennyksistä. Myös veneenvalmistuksessa on koittamassa heikomman kysynnän kausi, varsinkin mitä tulee suurille kuluttajaryhmille suunnattuihin sarjavalmistettuihin veneisiin, mutta erikoisveneiden kysyntä on edelleen hyvä. Epävarmuus puunjalostusteollisuuden ympärillä lisääntyy, mutta Pohjanmaalla satamien läheisyys antaa puunjalostusteollisuudelle kilpailuetua kuljetuksissa ja hyvien kuljetusvaihtoehtojen valintamahdollisuuksissa. Pohjanmaan erityispiirteisiin kuuluu ripeästi kasvava palvelusektori. Tämän vuoden alussa palvelusektori kasvoi 12 prosentin vuosivauhtia, mikä oli toiseksi nopeinta koko maassa. Etenkin insinööritoimistot kasvavat kohisten. Toinen erityispiirre on reippaasti kasvava rakennusala, joka kasvoi vuoden ensimäisellä neljänneksellä reilut 20 prosenttia. Sillä lukemalla Pohjanmaa sijoittuikin ennätysmäisen suuria investointeja sähköntuotantoon ja kaivosteollisuuteen houkutelleiden Satakunnan ja Kainuun vanaveteen. Myös kaupan alalla kasvu on suurempi Pohjanmaalla kuin useimmissa muissa maakunnissa. 2.2 Työvoima ratkaisee kilpailun Työllisyys on jatkuvasti kohentunut Pohjanmaan maakunnassa. Kun työllisten määrä koko maassa kasvoi vuosina keskimäärin 7 prosenttia, työllis- 5

6 ten määrä Pohjanmaalla lisääntyi 12 prosenttia, mikä on suurin kasvuluku koko maassa! Vuonna 2007 työllisyysaste ylsi 74,2 prosenttiin (koko maa 69,9), ja tänä vuonna se on jo noussut 75,5 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön elokuussa 2008 julkaiseman suhdannekehitys analyysin mukaan Pohjanmaan odotetaan ylittävän ensimmäisenä maakuntana 80 prosentin työllisyysasteen vuonna Kohentunut työllisyys näkyy työttömien määrän jatkuvana alenemisena, ja toukokuun lopussa 2008 työttömien osuus oli 4,4 prosenttia, mikä oli Ahvenanmaan jälkeen maan alhaisin. Työttömien määrä on enemmän kuin puolittunut vuoden 2000 alusta. Työttömyysongelmat ovat tällä haavaa suurimmat Pietarsaaren och Vaasan kaupungeissa sekä maakunnan maahanmuuttajien keskuudessa. Työvoiman saatavuus on ratkaiseva maakunnan tulevaisuuden kilpailukyvylle ja talouskasvulle. Työvoiman kysyntä pysyy Pohjanmaalla suurena. Työvoiman puutetta on etenkin metalli- ja elektroteknisellä alalla, rakennusalalla ja hoivaalalla. Sen sijaan venealalla työvoiman kysyntä vähenee. Teollisuus palkkaa tasaiseen tahtiin uusia työntekijöitä muista maista, myös Euroopan ulkopuolelta. Yhä enemmän insinöörejä värvätään esimerkiksi Intiasta ja Kiinasta. Ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa työperusteisen maahanmuuton seurauksena ja on Närpiössä jo ylittänyt viiden prosentin rajan. Työttömyys on siitä huolimatta korkeampi maakunnassa asuvien ulkomaalaisten keskuudessa, ja on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin heidän työllisyystilanteensa parantamiseksi. Lisäksi maakunnan työnantajien täytyy kunnostautua vammaisten ja muiden vajaakuntoisten työllistämisessä. Ennakointityötä ja maakunnan koulutuspanostusten suunnittelua täytyy jatkuvasti kehittää, jotta maakunta kykenee paremmin vastaamaan työvoiman kysyntään. 2.3 Väestöstä huolehtiminen 2000-luvun alussa kolmena vuonna koetun väestön lievän laskun jälkeen maakunnan väkiluku on jälleen kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2006 väestönlisäys oli 584 henkilöä ja seuraavana vuonna 776 henkilöä. Kyseisinä vuosina luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys oli 337 ja 401 henkeä. Sitä vastoin maakunta on menettänyt väkeä maassamuutossa: vuonna 2006 tappiota tuli 340 henkeä ja vuonna 2007 puolestaan 348 henkeä. Muuttotappiota on kuitenkin tasoittanut huomattava muuttovoitto ulkomailta: vuonna 2006 se oli nettona 565 henkilöä ja vuonna 2007 peräti 716 henkilöä. Pohjanmaan maakunnan väestönkehitys poikkeaa selkeästi monesta muusta maakunnasta, sillä väestö kasvaa lähes kaikissa kunnissa. Tilanne on ongelmallisin Kristiinankaupungissa ja Isossakyrössä, eikä Vaasa kykene pysyttelemään väestönlisäyksen osalta kilpailevien maakuntakeskusten kanssa tasoissa. 6

7 Pohjanmaa kuuluu ilman muuta kasvumaakuntiin, mutta toimet maassamuuton tappion pienentämiseksi ovat tärkeitä. Kunnat ovat vastuussa siitä, että kaavoituksella, maankäyttöpolitiikalla ja yhteiskuntapalvelujen kehittämisellä pystytään vastaamaan myös kasvavan asukasmäärän tarpeisiin, kun taas Pohjanmaan liiton tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että koulutus, edellytykset työpaikkojen synnylle, liikenneyhteydet, ympäristö ja yleinen kilpailukyky kehittyvät vähintään yhtä hyvin kuin muissa kasvumaakunnissa. 3. Pohjanmaan liitto 3.1 Toiminta-ajatus Pohjanmaan liitto on Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien 17 kunnan muodostama kuntayhtymä, joka toimii aluekehittämis-, kaavoitus- ja valtionapuviranomaisena sekä edunvalvontaorganisaationa ja vastaa maakunnan kehittämistahdon muodostumisesta. Pohjanmaan liitto toimii maakunnan omaehtoisen kehittämistyön ja maakunnallisen yhteistyön edistäjänä, maakuntakaavan laatijana sekä maakunnan kehittämisstrategian kokoajana ja sen toteuttamisen edistäjänä ja koordinoijana. Pohjanmaan liiton toiminta perustuu alueiden kehittämislakiin, rakennerahastolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kuntayhtymänä liiton toiminta on järjestetty kuntalain mukaisesti ja sen toiminta-alue perustuu maakuntajakolakiin. 3.2 Visio Maakuntavaltuusto on vuonna 2003 hyväksynyt maakuntasuunnitelmassa 2020 Pohjanmaalle seuraavan vision: Pohjanmaamme elää, kasvaa ja kehittää maakunnista parhaiten. Meillä yhdistyvät osallisuus, kilpailukyky, kestävä kehitys. 3.3 Organisaatio Uudet toimielimet Lokakuun 2008 kunnallisvaalien jälkeen asetetaan Pohjanmaan liitossa uudet toimielimet. Kuntien edustajat kokoontuvat tällöin edustajainkokoukseen, jonka kutsuu koolle maakuntahallitus. Edustajainkokouksessa valitaan maakuntavaltuuston jäsenet ottaen huomioon kuntalain säännökset jäsenkuntien valtuutettujen poliittisesta edustavuudesta. Maakuntavaltuusto asettaa puolestaan maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja kulttuurilautakunnan. Tavoitteena on perehdyttää luottamushenkilöitä liiton toimintaan, kansalliseen yhteistyöhön ja 7

8 kansainvälisiin kontakteihin ja antaa heille laajasti tietoa liiton toiminnasta ja maakunnan kehittämistyöstä. Perehdyttämiseen kuuluu myös Brysselissä syksyllä 2009 pidettävät Länsi-Suomen Allianssin (WFA) maapäivät, jolloin maakuntavaltuuston puheenjohtajisto ja maakuntahallitus pääsevät tutustumaan Euroopan unionin päivänpolttaviin asioihin. Maakuntavaltuusto Liiton korkein päättävä elin on maakuntavaltuusto. Perussopimuksen mukaan jäsenkunnat valitsevat edustajansa edustajainkokoukseen, joka puolestaan valitsee maakuntavaltuuston jäsenet kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi. Kustakin kunnasta valitaan yksi jäsen jokaista alkavaa asukasta kohden. Maakuntavaltuusto hyväksyy tärkeimmät kehittämisasiakirjat, ts. maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Asiakirjat valmistellaan tiiviissä yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Valtuuston kokouksiin kutsutaan asiantuntijoita esitelmöimään ajankohtaisista aihealueista. Valtuuston kokousten jälkeen järjestetään tarvittaessa kyselytunteja. Maakuntavaltuuston jäsenet kutsutaan myös viraston järjestämiin toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun liittyviin seutukunnittaisiin kokouksiin. Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan 13 jäsentä maakuntahallitukseen. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallitus hyväksyy maakuntaohjelmaan perustuvan toteuttamissuunnitelman ja myöntää valtionapuviranomaisen ominaisuudessa alueellisia kehittämistukia eli maakunnan kehittämisrahaa, rakennerahastovaroja Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtion vastinrahoitusta. Maakuntahallitus pitää osan kokouksistaan jäsenkunnissa ja neuvottelee kulloisenkin kunnan päättäjien kanssa. Varsinaisten kokousten lisäksi maakuntahallitus pitää sopivan määrän iltakoulukokouksia. Kulttuurilautakunta Maakuntavaltuusto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan 13 jäsentä kulttuurilautakuntaan. Kulttuurilautakunta hoitaa maakunnan suomenkielisen väestön kulttuuriasioita. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan viisi jäsentä ovat perussopimuksen mukaisesti maakuntavaltuuston jäseniä. Lautakunnan on kuntalain mukaan arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 8

9 Maakunnan yhteistyöryhmä Maakunnan yhteistyöryhmästä säädetään rakennerahastolaissa ja rakennerahastoasetuksessa. Maakunnan yhteistyöryhmässä on 24 jäsentä ja maakuntahallituksen nimeämä puheenjohtaja. Nykyinen yhteistyöryhmä on asetettu rakennerahastokaudeksi Virasto Maakuntajohtaja johtaa liiton virastoa, joka koostuu esikuntatoiminnosta, alueiden kehittämisen yksiköstä, alueiden käytön suunnittelun yksiköstä ja kulttuuriyksiköstä. Vuonna 2007 käynnistettiin ulkopuolisen konsultin johdolla koulutusohjelma viraston työprosessien ja työn tavoitteellisuuden parantamiseksi sekä henkilökunnan työmotivaation ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Kehittämistyö jatkuu vuonna 2009 tavoitteena luoda yhteistoiminnallinen, oppiva tiimiorganisaatio. Vuonna 2009 virasto valmistautuu aluehallinnon uudistamisen edellyttämiin organisatorisiin muutoksiin, jotka tulevat voimaan Yhteistyöverkosto ja kehittämistyö 4.1 Maakunnan kehittämisen suunnittelu yhteisen tahtotilan suunnannäyttäjänä Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä maakuntakaava ovat keskeiset maakunnan kehittämistä ohjaavat maakunnan liiton laatimat suunnitelmat. Vuonna 2009 toiminta keskittyy pitkälti uuden maakuntasuunnitelman ja sitä toteuttavan uuden vuosia koskevan maakuntaohjelman laatimiseen. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden maakuntasuunnitelman loppuvuodesta 2009 ja uuden maakuntaohjelman keväällä Vaihemaakuntakaavan valmistelu pohjautuu siten uuteen hyväksyttyyn maakuntasuunnitelmaan ja vuonna 2008 hyväksyttyyn maakuntakaavaan. Pohjanmaan liiton vuosittaisen alueiden kehittämistyön keskeisenä perustana on maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma. Maakuntavaltuuston hyväksymän Pohjanmaan maakuntasuunnitelman Kaksi kieltä, yhtä mieltä pitkän aikavälin visio, tavoitteet ja strategiat on priorisoitu vuosien maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelman keskeisimmät kehittämislinjaukset ja tärkeimmät hankekokonaisuudet, toimenpiteet ja hankkeet luovat pohjan aktiiviselle edunvalvonnalle, jota myös maakuntaohjelman vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma palvelee. Toteuttamissuunnitelman rooli maakunnan vuotuisena valtionrahoitusesityksenä ja keskeisenä edunvalvontadokumenttina on vahvistunut. Vuodesta 2009 lähtien alueellisten koheesio- ja kilpailukykyohjelmien valmistelu kytketään mukaan toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Myös käynnissä oleva aluehallinnon uudistamishanke tuo muutoksia toteuttamissuunnitelmien valmisteluun. 9

10 Maakuntasuunnitelmaa toteuttava maakuntakaava antaa maakunnan kehittämiselle fyysiset edellytykset ja määrittelee maakunnan aluerakenteen sekä tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäytön perusratkaisut. Maakuntakaava on pitkän aikavälin suunnitelma, jonka ratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi kestävän kehityksen edellytyksiin. Nämä keskeiset maakunnan liiton laatimat suunnitteluasiakirjat luovat maakunnan yhteisen tahtotilan ja auttavat maakunnan liittoa ja muita keskeisiä toimijoita kehittämään Pohjanmaata asetettujen yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Kuvassa 1 on esitetty maakunnan suunnittelujärjestelmä. Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. 4.2 Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö sekä maaseutujaosto Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö Kussakin maakunnassa on rakennerahastolain (1401/2006) ja -asetuksen (311/2007) mukaisesti yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on rakennerahastoohjelmien toteuttamisen ja alueiden kehittämiseen vaikuttavien toimien yhteensovittaminen. Puheenjohtajan lisäksi Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina seuraavat osapuolet: Pohjanmaan liitto ja sen jäsenkunnat (8 edustajaa), ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat viranomaiset (8 edustajaa), alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt (8 edustajaa). Yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön työtä johtaa Pohjanmaan liitto, joka myös vastaa raportoinnista työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle sekä Länsi-Suomen EAKR-ohjelman (EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto) koordinoinnista maakunnassa. 10

11 4.2.2 Maaseutujaosto Maakunnan yhteistyöryhmän rakennerahastolain 17.8 :n nojalla asettama maaseutujaosto seuraa alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ja paikallisten maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamista sekä sovittaa yhteen maaseuturahaston (EMR) rahoittamia alueellisia maaseudun kehittämistoimenpiteitä ja muita alueellisia toimenpiteitä. Pohjanmaan maaseutujaosto toteuttaa laajaa maaseutupolitiikkaa lukuisten eri toimijoiden yhteistyönä. Vuonna 2009 maaseutujaosto osallistuu myös maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmisteluun. Pohjanmaan TE-keskus ja Pohjanmaan liitto vastaavat yhteistyössä maaseutujaoston kokouksien valmistelusta aiemman käytännön mukaisesti. Maaseutujaoston alaisuuteen perustettu maaseutuasumisen teemaryhmä jatkaa toimintaansa Pohjanmaan liiton vetämänä. 4.3 Alueyhteistyö Eri toimijoiden vuorovaikutusta ja verkottumista edistetään uusien toimintatapojen luomiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Pohjanmaan liitto edistää eri toimijoiden ja alueiden välistä yhteistyötä, kumppanuutta ja työnjakoa lukuisin eri tavoin, joista keskeisellä sijalla ovat alueiden kehittämiseen liittyvä ohjelmatyö ja projektitoiminta. Aluekehittämisviranomaisena maakunnan liitto jatkaa aktiivista työtään mm. maakuntaohjelman toteuttamiseksi. Aluerakenteen suunnitelmallista kehittämistä edistetään maakuntakaavoituksella. Maakunnan liitto edistää yhteistyötä merkittävästi maakunnan kehittämisrahalla, josta suuri osa on tarkoitettu valtioneuvoston hyväksymien erityisohjelmien rahoittamiseen. Aluekeskusohjelma (AKO, toteutetaan vuosina ), osaamiskeskusohjelma (OSKE; toteutetaan vuosina ), maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueellinen osio (AMO; toteutetaan vuosina ) sekä saaristo-ohjelma (toteutetaan vuosina ) edistävät paitsi verkostoitumista myös innovatiivisuutta ja osaamista. Saariston ja rannikon kehittämistyö jatkuu Pohjanmaan liiton asettamassa saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon työryhmässä. Vuoden 2010 alusta alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) korvaa aluekeskusohjelman, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellisen osion ja saaristo-ohjelman paikallisen ja alueellisen toteuttamisen. Tämän takia näiden ohjelmien toteuttamiskausi päättyy jo vuoden 2009 lopussa, toisin kuin valtioneuvosto aikaisemmin on päättänyt. 11

12 4.4 Länsi-Suomen Allianssi (WFA) Länsi-Suomen Allianssi (West Finland Alliance, WFA) on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnan liittojen strateginen yhteistyöelin. Allianssilla ei ole juridista asemaa, vaan varsinaisista asioista sovitaan osapuolten maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Sopimus yhteistyön vakinaistamisesta allekirjoitettiin 6. lokakuuta Osapuolet sitoutuivat vastaamaan kaikista yhteistyöhön kuuluvista kustannuksista tasasuuruisin osuuksin. Tarkistettu yhteistyösopimus hyväksyttiin elokuussa Länsi-Suomen Allianssin kotimaan koordinaattori siirtyi Pohjanmaan liiton palvelukseen vuoden 2006 alussa, mutta hänen toimipaikkansa on edelleen Pirkanmaan liitossa. Brysselissä sijaitsevan Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston (West Finland European Office) henkilökunta on jo aikaisemmin ollut Pohjanmaan liiton palveluksessa. Länsi-Suomen Allianssin lähivuosien toiminnan tavoitteena on yhteistyön lujittuminen ja WFA-tietoisuuden lisääminen sekä omissa maakunnissa että kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnan pääpaino on alueen edunvalvonnassa ja kilpailukyvyn kohentamisessa. Kansallisessa edunvalvonnassa on jo aikaisemmin sovittu muutamista keskeisistä, yhteisiä tavoitteita edistävistä maakunnallisista kärkihankkeista, joiden toteuttamiseen tähdätään. Erityisen tärkeitä ovat allianssin kilpailukykyä edistävät infrastruktuurihankkeet, yrittäjyyttä edistävät hankkeet ja kattavan korkeakouluverkoston tutkimus- ja opetusresurssien turvaaminen. Kansainvälisessä yhteistyössä Eurooppa-toimiston asema on keskeinen. Toimisto tukee aktiivisesti toimijoita kansainvälisen verkostoitumisen edistämiseksi ja hankekonsortioihin mukaan pääsemiseksi sekä Euroopan unionilta suoraan saatavan rahoituksen hyödyntämiseksi. Länsi-Suomen alueen profilointia edistetään luomalla ja ylläpitämällä hyviä suhteita eri yhteistyökumppaneihin. Länsi-Suomen Allianssiin kuuluvat liitot solmivat kesällä 2007 sopimuksen Länsi-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman suuraluetason hallinnointitehtävien osoittamisesta Keski-Suomen liiton hoidettaviksi. Sopimus koskee ohjelmakaudella toteutettavaa Euroopan aluekehitysrahaston toimenpideohjelmaa. Vuoden 2009 budjettivaraus: Pohjanmaan liiton maksuosuus WFA:lle Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisten yhteyksien tavoitteena on edistää entisestään maakunnan yhteistyömahdollisuuksia ja saada aikaan kehittämisprojekteja. 12

13 Pohjanmaan liiton kansainvälisen yhteistyön peruspilareita ovat rajaalueyhteistyö (Merenkurkun neuvosto, Keskipohjolatoimikunta), Itämeren yhteistyö (Baltic Sea States Subregional Co-operation BSSSC, Schleswig- Holstein-yhteistyö) ja eurooppalaiset alueelliset yhteistyöjärjestöt (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe CPMR, Association of European Border Regions AEBR). Kansainvälistä yhteistyötä edistää myös WFA:n Eurooppa-toimisto, joka aktiivisella työllään auttaa mm. yhteistyöverkostojen luomisessa ja ajankohtaisen tiedon saamisessa. Toimintavuoden aikana liitto osallistuu Itämeren alueen kehittämistyöhön. 5. Keskeiset tehtävät 5.1 Suunnittelujakson toiminnan puitteet Pohjanmaan liitto hyväksyy syksyllä 2008 ensimmäisen kokonaismaakuntakaavansa, ja se vahvistettaneen vuonna Tämä tarkoittaa, että maakunnan spatiaalisen kehittämisen puitteet luova lakisääteinen väline on valmis, ja kunnat voivat soveltaa sitä kaavoittaessaan omia alueitaan. Maakuntakaavan seuranta tapahtuu jatkossa vaihekaavojen kautta, ja suunnittelujaksolla tehdään kaupallisten palvelujen sijoittumista ja tuulivoimaa koskevat vaihekaavat. Suunnittelujakson aikana ei ole odotettavissa suurempia muutoksia maankäyttöja rakennuslakiin, mutta valtakunnallinen keskustelu suurten kauppakeskusten sijoittamisesta saattaa johtaa lainsäädännöllisiin toimiin, jotka muuttavat suurten ostoskeskusten sijoittamista määrääviä periaatteita. Yhdessä Korkean rannikon kanssa tehtävä työ Merenkurkun maailmanperintökohteen eteen ja raportointi Unescon maailmanperintökomitealle antavat Pohjanmaan liitollekin joitain tehtäviä, jotka ovat tärkeitä näkemykselle luonnon ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta. Liitto on maakunnan kehityksen ja hyvinvoinnin tärkein edistäjä, mutta tämä työ on mahdollista ainoastaan vahvojen yhteistyöverkostojen kautta. Kunnat ovat liiton omistajina tärkein yhteistyöväylä, mutta yhteistyö toteutuu verkostoissa Pohjanmaan kauppakamarin, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien, maa- ja metsätalousjärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeiden, alueellisten kehittämiskeskusten VASEKin, Concordian ja Dynamon, teknologiayritys Merinovan, korkeakoulujen ja toisen asteen koulutuslaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Muiden alueellisten viranomaisten ja ministeriöiden kanssa tehtävän yhteistyön perustana on lainsäädännön ja valtion määrittelemien poliittisten linjausten soveltaminen. Valtioneuvosto päätti syksyllä 2007 valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista hallituskaudeksi Tavoitepäätös kohdentaa ja yhteensovittaa maakuntaohjelmat ja hallinnonaloittaiset alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet ja antaa siten myös Pohjanmaan liiton työhön suuntaviivoja. 13

14 Suunnittelujakson aikana saadaan uusi erityisohjelma KOKO (Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), jonka suunnitellaan käynnistyvän vuonna Kansallista politiikkaa täydentävä ja tukeva EU:n alue- ja rakennepolitiikka (koheesiopolitiikka) on linjattu ja määritelty vuosiksi , mutta suunnittelujaksolla työstetään vuoden 2013 jälkeistä EU:n koheesiopolitiikkaa siten että EU:n komissio antaa vuonna 2010 ehdotuksensa vuoden 2013 jälkeiseksi koheesiopolitiikaksi, ja neuvottelut uudesta koheesiopolitiikasta on tarkoitus käydä vuosina Suunnittelujaksoon eniten vaikuttava muutos on aluehallinnon uudistaminen. Ehdotuksena on, että nykyiset valtion aluehallintoyksiköt korvataan vuoden 2010 alusta kahdella alueellisella viranomaisella: elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksella (ELLU) ja aluehallintovirastolla (ALLU). Samanaikaisesti maakunnan liitoille annetaan uusia lakisääteisiä tehtäviä, jotka liittyvät mm. koulutuksen ennakointiin, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitteluun, liikennejärjestelmäsuunnitteluun, luonnonvaroja koskevaan suunnitteluun ja yhteispalvelupisteiden perustamiseen. Maakunnan liitoille siirretään samassa yhteydessä myös lääninhallitukselle kuuluvia rakennerahastotehtäviä. Tämä tuo mukanaan uusia tehtäviä, jotka Pohjanmaan liitossa vastaavat 3 4 henkilötyövuoden työmäärää. Liitoille siirrettävien uusien tehtävien määräämiseksi muutetaan mm. alueiden kehittämislakia, mikä vaikuttaa Pohjanmaan liiton työhön vuosina Alueiden kehittäminen Pohjanmaan maakunnan kehittämisessä vuonna 2009 keskeisintä on: - vuosien maakuntaohjelman toteuttaminen mm. maakunnan kehittämisrahalla (mukaan lukien aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelma sekä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueellinen osio) ja EU:n tavoiteohjelmien rahoituksella - EAKR-ohjelman ja kansallisten erityisohjelmien toteuttaminen osana aluepolitiikkaa - uuden maakuntasuunnitelman laadinta - vuosien maakuntaohjelman valmistelu - toteuttamissuunnitelman laadinta - aluekeskusohjelman, maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueellisen osion ja saaristo-ohjelman vuoden 2010 alusta korvaavan alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelevat toimenpiteet - edunvalvonta (ml. alueellistaminen). 14

15 5.3 Alueiden käytön suunnittelu Alueiden käytön suunnittelussa vuonna 2009 keskeisintä on: - kaupallisten palvelujen sijoittumista käsittelevän vaihemaakuntakaavan laatiminen - maakuntakaavan vahvistuspäätös ympäristöministeriöstä - maakuntakaavan ohjausvaikutuksen ja toteutumisen seuranta - maakuntakaavaprosessin aikana esiin tulleiden kiireellisten suunnittelutarpeiden selvittäminen: o tuulivoimalle sopivien alueiden sijoittuminen o maakunnan liikennejärjestelmän tarkistus - edunvalvonta: o liikennejärjestelmän kannalta keskeisten hankkeiden toteutuminen o maakunnan TEN-prioriteettihankkeet mukaan vuoden 2010 vahvistettaviin EU:n TEN-prioriteettihankkeisiin. 5.4 Kulttuuri kantaa ja kehittää Työn painopisteitä vuonna 2009 ovat: - lasten ja nuorten kulttuurinverkoston luominen maakuntaan - tanssin ylimaakunnallisen yhteistyön edistäminen kohti yhteistä aluekeskusta. 6. Tehokkaan edunvalvonnan strategiset valinnat Pohjamaan liitto on maakunnan tärkein edunvalvoja. Edunvalvonnassa pyritään vaikuttamaan valtion päätöksiin siten, että Pohjanmaa pääsee vahvistamaan kilpailukykyään. Tärkeimmät kohderyhmät ovat Suomen eduskunta, hallitus, keskeiset ministeriöt sekä eri sidosryhmien ja elinkeinoelämän keskusjärjestöt. Toisaalta samalla on tärkeää, että liitto vahvistaa alueen kansallista asemaa suhteessa muihin maakuntiin. Pohjanmaan julkisuuskuvaa pitää terävöittää, ja maakunnan roolia maan politiikassa täytyy nostaa. Pohjanmaan maakuntahallituksen edunvalvontaryhmä jatkaa toimintaansa vuonna Euroopan tasolla Pohjanmaan liitto työskentelee Brysselissä sijaitsevan Länsi- Suomen Eurooppa-toimiston ja alueellisten yhteistyöjärjestöjen CPMR:n ja AEBR:n kautta. 15

16 Edunvalvonta edellyttää pitkäjänteistä ja laajaa yhteistyötä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Edunvalvonnan painopisteet vuosina ovat: Maakunnan tieverkon kehittämiseen ja parantamiseen tarvittavien resurssien varmistaminen: Uutena hankkeena Pohjolan kaari mukaan Euroopan TENprioriteettihankkeeksi 2010, joka yhteinen Ruotsin kanssa. Liikennekäytävä kattaa länsirannikon kokonaan yhdistäen Suomen pääradan satamien kautta Merten moottoritiehen ja se sisältää: - Suomen päärata ja sen liitäntäradat (Pietarsaaren satamarata, Seinäjoki Vaasa-rata ja Seinäjoki Kaskinen) - E8/vt 8, vt 19, E12/vt 3 ja vt 18 - Pietarsaaren, Vaasan, Kaskisten ja Kristiinankaupungin satamat * Lisäksi on tärkeää liittää Merenkurkun liikenneyhteys Pohjolan kaareen. E8/valtatie 8:n (Turku Vaasa Oulu) parantaminen seuraavasti: - Vaasa Uusikaarlepyy, jossa tärkeimpänä hankkeena Vaasan pohjoisen sisääntulotien (Sepänkylän ohikulkutie) rakentaminen (Mustasaari, Vaasa) - Pori Vaasa-välin perusparantaminen kuten tien leventäminen Pielahden ja Pirttikylän välisellä osuudella ja Vassorin ja Oravaisten välisellä osuudella Pietarsaaren satamatien ja kantatie 68:n parantaminen osuudella Leppäluoto Edsevö sekä Ähtävän ohikulkutien suunnittelu E12/valtatie 3:n nykyisen linjauksen kehittäminen Helsinki Tampere Vaasa sisältäen vt 3/E12 ja vt 18 parantamisen Laihian kohdalla kantatie 63:n ja kantatie 67:n parantaminen perustienpidon alueellisen investointirahoituksen tason korotus. Rautatieyhteyksien kehittäminen: Vaasan radan sähköistäminen ja siihen liittyen tasoristeysten korvaaminen alikuluilla taajama-alueilla sekä tilusjärjestelyt tasoristeysten poistamisen yhteydessä Nopean raideliikenteen kehittäminen Vaasa Helsinki Pietarsaaren seudun/pännäisten aseman kehittäminen ja Pendolinoliikenteen lisääminen Kaskisten ja Seinäjoen välisen rataosuuden parantaminen (ml. valvontajärjestelmän kehittäminen) Suomen päärata -hanke ja kaksoisraiteen rakentaminen koko välille. Merenkulun turvaaminen: Pietarsaaren satamaväylän ja Kaskisten satamaväylän parantaminen ja ruoppaus Merenkurkun liikenteen turvaaminen Merenkulun turvajärjestelmän kehittäminen Merenkurkun alueella. Merenkurkun lentoliikenteen kehittäminen - Vaasa Airport Parkin vahvistaminen lentologistisena keskuksena - Kruunupyyn lentokentän kehittäminen. 16

17 Tutkimus- ja koulutusresurssien varmistaminen: Tutkimus- ja koulutusresurssien sekä koulutuspaikkojen lisääminen kaikilla koulutusasteilla; erityisen tärkeätä on turvata Vaasan yliopiston asema korkeakoulujen rakenteellisessa uudistustyössä turvata Svenska handelshögskolanin ekonomikoulutus Vaasassa vahvistaa Åbo Akademin antamaa yhteiskunta- ja valtiotieteellistä koulutusta Vaasassa turvata Taideteollisen korkeakoulun ( lähtien Aaltokorkeakoulu) ja Vaasan yliopiston yhteisen laitoksen Länsi-Suomen muotoilukeskuksen MUOVAn toiminnalliset resurssit kehittää Helsingin yliopiston Vaasassa antamaa juristikoulutusta turvata korkeakoulu- ja yliopisto-opetus Pietarsaaressa Alueellistaminen Oikeudenmukainen osuus valtion työpaikkojen hajasijoittamisesta maakuntaan, minkä ansiosta Pohjanmaalle saadaan uusia valtiollisia työpaikkoja. Tärkeintä on suunnitellun kielipalvelukeskuksen ja mahdollisesti perustettavan ympäristölupaviraston yksikön toiminnan käynnistymisen varmistaminen. Lisäksi on tärkeää aktiivisesti pyrkiä saamaan Tilastokeskuksen mahdollisesti hajasijoitettavia toimintoja Pietarsaaren seudulle. UNESCOn luonnonperintöalue UNESCOn maailmanperintökohteen Merenkurkun saariston hallinnon ja kehittämisen resurssien turvaaminen. Työvoiman saannin turvaaminen Aktiivinen vaikuttaminen Pohjanmaan kehitykseen ja esimerkiksi sitä koskeviin muutosprosesseihin, jotta maakunnan kilpailukyky ja houkuttelevuus taataan varteenotettavana ja laadukkaana asuin- ja yrittäjyysalueena. Äkilliset rakennemuutosongelmat Pohjanmaan liitto yrittää saada Suupohjan rannikkoseudun äkilliseksi rakennemuutosalueeksi, mikäli Metsä-Botnian Kaskisten tehdas suljetaan. 7. Toiminta vuonna Maakunnan yhteistyö Maakunnan kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeää eri toimijoiden kumppanuutta edistetään mm. valtioneuvoston erityisohjelmilla. Liitto jatkaa aktiivista yhteistyötä seudullisten kehittämisyhtiöiden, Oy Teknologiakeskus Merinova Ab:n, korkeakoulujen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Saaristo- ja rannikkoalueita kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yhdennetyn käytön ja hoidon periaattein. 17

18 PARAS-prosessi on ollut Pohjanmaan kunnille vaikea eikä siinä ole pystytty kovinkaan selkeästi syventämään ja parantamaan maakunnallista yhteistyötä. Kuntien toimeenpanosuunnitelmat muodostavat kuitenkin lähtökohdan kuntien yhteistyön järjestämiselle, joten on tärkeää, että suunnitelmat johtavat välittömiin toimenpiteisiin. Näin voidaan kehittää yhteistyötä ja luoda uudet puitteet kuntapalveluille. Toisin kuin esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla PARASprosessin aikana Pohjanmaalla toteutuvat kuntaliitokset eivät vahvista maakunnan veturikaupunkia. Pohjanmaan liiton aluekehittämis- ja maakuntakaavoitustyö tukee osaltaan kuntien liitosselvityksiä. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueita muodostuu maakuntaan neljä. Myös nämä yhteistoiminta-alueet ovat mittavien haasteiden edessä, jotta väestölle saadaan turvattua toimivat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Maakunnan tasapainoisen aluekehityksen ja kilpailukyvyn edistämiseksi maakunnan liitto keskittyy tekemään yhteistyötä Vaasanseudun Kehitys Oy:n (VA- SEK), Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia Oy:n ja Suupohjan rannikkoseudulla toimivan Yritystalo Oy Dynamon kanssa. Pohjanmaan liitto pyrkii edelleen lujittamaan seutukuntien ja maakunnan yhteistyötä. Innovaatiotoiminnassa tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Oy Teknologiakeskus Merinova Ab, korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöt sekä alueen eri klusterit. Alueellisten kehitysyhtiöiden ja maakunnan liiton yhteistyö on tärkeää mm. valtioneuvoston erityisohjelmien tavoitteiden ja maakuntaohjelman toteuttamiseksi. Pohjanmaan liitto myöntää maakunnan kehittämisrahasta perusrahoituksen aluekeskuksille, osaamiskeskukselle ja Suupohjan rannikkoseudulla toteutettavalle maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueelliselle osiolle. Myös Pohjanmaalla toteutettavat EU:n tavoiteohjelmat ovat tärkeitä yhteistyön edistämisessä. Sekä Pietarsaaren seudun että Vaasanseudun aluekeskusohjelmat jatkavat erityisohjelman tavoitteiden mukaista kehittämistyötään vielä vuonna Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuoden 2010 alusta kansallista ohjelmajärjestelmää kuitenkin yksinkertaistetaan ja erityisohjelmien määrää vähennetään. Vuosina toteutetaan koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO), joka korvaa aluekeskusohjelman, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellisen osion ja saaristo-ohjelman. Pohjanmaan liiton tavoitteena on, että nykyiset aluekeskukset ja Suupohjan rannikkoseutu pääsevät mukaan KOKO-ohjelmaan. Myös osaamiskeskusohjelmaan hyväksytyt osaamisklusterit jatkavat kehittämistyötään vuonna Pohjanmaan liitto myöntää energiateknologian klusteriohjelmaan, meriklusteriin ja digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmaan maakunnan kehittämisrahasta varatun määrärahan sekä rahoittaa budjettivaroin merkittävällä summalla osaamiskeskusohjelman toteuttamista. Myös saaristo- ja rannikkoalueiden kehittämisessä alueellisella yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Saariston kehittämisasioita koordinoi Pohjanmaan liiton vuosiksi asettama saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon työryhmä. Vuonna 2009 jatketaan kehittämistyötä, jonka tavoitteena on elin- ja työskentelymahdollisuuksien parantaminen rannikko- ja saaristoalueiden elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Kansallisen rannikkostrategian toteuttamiseksi Pohjanmaan liitto käynnistänee maakunnan kehittämisrahahankkeena Pohjan- 18

19 maan saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon hallintoprosessi. Alustava kunnallinen osuus olisi euroa. Kansallista rannikkostrategiaa toteutetaan hyödyntäen myös muita kehittämisohjelmia ja rahoituslähteitä. Maakunnan mielikuvan kehittämisessä ja edunvalvonnassa liitto toimii tiiviissä yhteistyössä Pohjanmaan kauppakamarin, seudullisten kehittämisyhtiöiden, Pohjanmaan maakuntien neuvottelukunnan ja Länsi-Suomen Allianssin kanssa. Liiton läheisimmät yhteistyöosapuolet aluehallinnossa ovat Pohjanmaan TEkeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasan tiepiiri ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö työskentelevät aktiivisesti maakuntaohjelman ja muiden ohjelmien toteuttamiseksi. Vuoden 2009 budjettivaraus: Osaamiskeskusohjelman vaatima alueellinen rahoitus Maakuntaohjelman toteuttaminen ja seuranta sekä toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelman toteuttamista jatketaan mm. EU-varoin ja kansallisella rahoituksella sekä edunvalvonnalla. Maakuntaohjelman kärkihankkeiden ja kehittämiskokonaisuuksien edistymistä seurataan. Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttaminen mm. kansallisin, EU-varoin ja edunvalvonnalla on toteutunut hyvin, ja liitto jatkaa aktiivista ja määrätietoista työtään kehittämiskokonaisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Edunvalvonnassa apuna toimii Pohjanmaan liiton vuosittain laatima maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, joka palvelee entistä paremmin maakunnan valtionrahoitusesityksenä. EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan liittyen maakunnan liitto panostaa vuodet kattavan EU:n alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavan Länsi-Suomen toimenpideohjelman ja tavoite 3 Botnia-Atlantica-ohjelman toteuttamiseen. Maakunnan liitto rahoittaa hankkeita paitsi edellä mainittujen EU:n tavoiteohjelmien rahoituksella myös maakunnan kehittämisrahalla (ml. aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelman sekä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueellisen osion perusrahoitus) ja omin budjettivaroin. Pohjanmaan määrätietoista aluekehittämistä tukee maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Maakuntaohjelman toteutumista seurataan sekä toteuttamissuunnitelman toteumasta keväällä 2009 valmisteltavan selvityksen että maakuntaohjelman toteutumisen väliarvioinnilla. Lisäksi yhteistyössä Länsi-Suomen Allianssin maakuntien kanssa toteutetaan maakuntaohjelman vaikutusten lakisääteinen arviointi. Pohjanmaan liiton johdolla toimintaansa jatkaa työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida suunnitelmien ja ohjelmien ympäristö- ym. keskeiset vaikutukset. Työryhmää hyödynnetään myös maakuntakaavoituksessa. 19

20 Vuoden 2009 budjettivaraukset: maakuntaohjelman vaikutusten arviointi EU-ohjelmien toteuttaminen ja muu projektitoiminta Elinkeinoelämän kehittäminen ja hanketoiminta Elinkeinoelämän kehittämisen tueksi on olemassa laaja yhteiskuntapoliittinen keinovalikoima. Elinkeinoelämän kehittämisen lähtökohtana on toimiva yhteistyöverkosto. Liitto pyrkii ylläpitämään jatkuvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän, koulutuslaitosten, kuntien ja valtion kanssa, jotta se voi tunnistaa ja tukea tärkeimpiä elinkeinoelämän kehittämistoimia maakunnassa. Yhteisten näkemysten muodostamiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi on käytettävissä useita foorumeita, kuten maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö, toimialaklusterit, aluekeskusohjelmat/elinkeinoyhtiöt, osaamiskeskusohjelmat ja Pohjanmaan liiton elinkeinotyöryhmä. Keskeisenä toimintamuotona elinkeinoelämän kehittämisessä on rahoituksen myöntäminen liiton hallinnoimista rahoituslähteistä erityyppisiin kehittämishankkeisiin. Elinkeinoelämän kehittämistä klusteripohjaisen mallin pohjalta jatketaan. On kahdenlaista tarvetta: tarvitaan sekä klustereissa kehitettävää kansallista kärkiosaamista että laajan ja monipuolisen elinkeinoelämän ylläpitämistä. Sen lisäksi voidaan tehdä hankemuotoisia panostuksia muilla maakunnan työllisyyden ja erityispiirteiden kannalta tärkeillä toimialoilla. Klusterit nivelletään toisiinsa monialaisilla panostuksilla esim. koulutukseen, tutkimukseen ja kansainvälistymiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään tieto- ja viestintäteknologian soveltamiseen muilla toimialoilla. Pohjanmaan liiton koordinoiman elinkeinofoorumin tehtävänä on toimialakehityksen seuraaminen ja parantaminen, toimialojen välisen yhteistyön edistäminen, yhteistyön vahvistaminen elinkeinoelämän ja tutkimus- ja kehitystoiminnan välillä sekä yhteisten kehittämispanostusten hahmottaminen. Pohjanmaan liiton hanketoiminnan tavoitteena on varmistaa alueiden kilpailukyky ja hyvinvointi luomalla edellytykset talouskasvulle, elinkeinoelämän kehittämiselle ja työllisyyden kohentamiselle. Lisäksi tavoitteena on pienentää alueiden välisiä kehityseroja, parantaa väestön elinolosuhteita ja edistää alueiden tasapainoista kehitystä. Etusijalle asetetaan sen vuoksi hankkeet, jotka yleisellä tasolla edistävät elinkeinoelämän, tutkimuksen, koulutuksen, hyvinvointipalvelujen, kulttuurin ja vapaa-ajanpalvelujen kehittämistä. Hankkeilla tulee olla merkitystä yleiselle aluekehitykselle, ja niiden tulee olla ensisijaisesti maakunnallisia tai seutukunnallisia. Maakuntaohjelma toimii hanketoiminnan strategisena viitekehyksenä. Olennaisella sijalla on pyrkimys rakennerahastot ja erityisohjelmat huomioon ottavaan kokonaisvaltaiseen toimintamalliin. Hanketoiminnan suuntaamiseen ja yhteensovittamiseen hyödynnetään erityisesti maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöä. 20

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 2 14.3.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Muuttaa/Kumoaa (ei aikaisempia ohjeita)

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA TEM:n 8.7.2008 hallintoviranomaisen ohje nro 3 3.7.2008 OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA Manner-Suomessa toteutetaan neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Pohjois-

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAAKUNTASUUNNITELMA 2009+2030 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAAKUNTASUUNNITELMA 2009+2030 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman määrityksiä 1 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä ja maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 18.3.2010. Vahvistettu maakuntahallituksessa 22.3.2010. Voimaantulo 1.4.2010. I luku Maakunnan yhteistyöryhmä 1 Maakunnan yhteistyöryhmä Maakunnassa on

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ TUKEVASTI raiteilla seminaari 11.9.2013 Hallintojohtaja Riitta Pitkänen Riitta Pitkänen Väestön keski-ikä ja alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 4.4.2008 MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN VUONNA 2008 1. Yleistä Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat on laadittu alueilla

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS

POHJANMAAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS POHJANMAAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 16.4.2010 Vahvistettu: Maakuntahallituksen kokouksessa 26.4.2010 Voimaantulo: 1.6.2010 I luku Maakunnan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot