Sisällys. 1. Maakuntajohtajan katsaus Toimintaympäristö Pohjanmaan liitto Yhteistyöverkosto ja kehittämistyö 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. 1. Maakuntajohtajan katsaus 3. 2. Toimintaympäristö 5. 3. Pohjanmaan liitto 7. 4. Yhteistyöverkosto ja kehittämistyö 9"

Transkriptio

1 Sisällys 1. Maakuntajohtajan katsaus 3 2. Toimintaympäristö 5 3. Pohjanmaan liitto 7 4. Yhteistyöverkosto ja kehittämistyö 9 5. Keskeiset tehtävät Tehokkaan edunvalvonnan strategiset valinnat Toiminta vuonna Talousarvio vuodeksi

2 2

3 Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntajohtajan katsaus Euroalueen talouskasvu vajosi vuoden 2008 toisella neljänneksellä miinukselle ensi kertaa viiteen vuoteen. Euroopan talousveturin Saksan talous sakkasi suurista euromaista eniten. Suomen talous on kuitenkin pysynyt kasvu-uralla kuluvana vuonna. Työllisyyden odotetaan edelleen paranevan ja palkat nousevat selvästi myös vuonna Epävakaus kansainvälisillä rahamarkkinoilla jatkuu, mutta subprimekriisi vaikuttaa Suomessa tuntuvammin pääomamarkkinoihin kuin asuntomarkkinoihin, joten vaikutukset yksittäiselle kuluttajalle jäävät meillä vähäisiksi. Yhdysvaltojen ja euroalueen heikentynyt talous on siitä huolimatta vähentänyt suomalaisten kuluttajien luottamusta maan talouskehitykseen, ja se on nyt alimmillaan sitten 1990-luvun alun taantuman. Vaikka talouteen liittyvät kysymysmerkit ja epävarmuus ovat lisääntyneet tänä vuonna, on syytä suhtautua Pohjanmaan kehitykseen optimistisesti. Monipuolinen elinkeinoelämä on varmistanut sen, että talouskasvu on pysynyt vahvana ja että työllisyys on kohentunut entisestään. Jo vuonna 2007 työllisyysaste oli 74,2 prosenttia maan keskiarvon ollessa 69,9 prosenttia, ja työttömyys on edelleen vähentynyt oltuaan vuonna 2007 keskimäärin 5,5 prosenttia 4,4 prosenttiin toukokuun lopussa Kehitysoptimismi maakunnan yrityksissä ei ole yhtä voimakas kuin vuosi sitten, mutta tilauskanta on vuoden alkupuolella ollut ennätysmäinen, mikä takaa hyvän tuotantovauhdin myös vuonna Tähän myötävaikuttaa varsinkin energiateknologinen klusteri. Suurempia kysymysmerkkejä kohdistuu sen sijaan osaan kemianteollisuutta ja koko metsäteollisuuteen. Muutamat muilla toimialoilla toimivat yritykset ovat antaneet lomautusvaroituksen heikkenevän tilauskannan takia. Myös väestönkehitys on vuonna 2008 ollut edelleen myönteinen, ja trendin odotetaan jatkuvan vuonna Vuonna 2007 maakunnan väkiluku kasvoi samaa vauhtia kuin koko maassa eli 0,4 prosenttia, ja suhteellinen väestönlisäys on vuonna 2008 ollut samaa kokoluokkaa. Lisäksi Pohjanmaa on sikäli poikkeuksellinen, että väestönkehitys on positiivinen valtaosassa kuntia. Negatiivisena pysyttelevä maassamuutto syö kuitenkin alueella syntyneiden enemmyyden, mutta runsaan maahanmuuton ansiosta väestönkasvu on huomattava. Vuonna 2007 maakunta kasvatti väkilukuaan 776 asukkaalla! 3

4 Pohjanmaan maakunnalla on koettu olevan vaikeuksia saada priorisoimilleen hankkeille valtion hyväksyntä, mutta vuonna 2008 tässä tapahtui selkeä käänne. Hallituksen liikennepoliittinen selonteko sisältää kaikki etusijalle asetetut infrastruktuurihankkeet, joita Pohjanmaan liitto on ajanut jo pitkään. Sen myötä liitto voi tulevina vuosina suunnata toimintaansa uusien ja maakunnan kilpailukyvylle tärkeiden panostusten esille tuomiseen. Viime vuoden myönteinen kehitys on luonut runsaasti odotuksia maakunnan hyvinvoinnin parantamiseksi. Suotuisa väestönkehitys, hyvät koulutusmahdollisuudet, mainio työllisyystilanne ja kohoava tulotaso muodostavat hyvän pohjan, mutta kehitys ei tapahdu itsestään. Maakunnan ja sen eri toimijoiden täytyy nyt tehdä päätöksiä, jotka luovat perustan sekä yritysten että julkisen sektorin hyvän kilpailukyvyn ylläpitämiselle. Suomen kuntakartan nopea muuttuminen vaikuttaa myös Pohjanmaahan, ja kuntien suurimpana haasteena on saada aikaan sellainen kestävä talouskehitys, joka turvaa palvelut ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Käynnissä oleva työ aluehallinnon uudistamiseksi vaikuttaa Pohjanmaan liittoon ja koko maakuntaan. Uudistus toisaalta vahvistaa maakunnan liiton asemaa valtion voimavarojen suuntaamisessa ja toisaalta antaa liiton lakisääteisille suunnitteluasiakirjoille selkeämmän roolin myös eri toimenpiteiden ohjaamisessa vuositasolla. Samalla liitolle annetaan vetovastuu mm. laadittaessa liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja luonnonvaroja koskevia alueellisia suunnitelmia. Kun vuoden 2010 alusta yhteistyökumppaneina on kaksi uutta valtion aluehallintoyksikköä nykyisen 5 7 asemesta, käytännön työ tulee muuttumaan ja helpottumaan. Vuonna 2009 uudistustyö tuo kuitenkin mukanaan liitolle lukuisia suunnittelutehtäviä. Valtioneuvosto päättää maakunnan liittojen suunnitelluista yhteistoiminta-alueista vuoden 2009 lopussa, mutta liittojen täytyy suunnitella uusi yhteistoiminta vuoden 2009 aikana. Pohjanmaan liitolla on myös merkittävä edunvalvontatehtävä huolehtiessaan siitä, että valtion palvelut maakunnassa eivät heikkene ALKU-hankkeen seurauksena eikä maakunnalle tärkeitä toimintoja siirretä pois. Samaten on tärkeää, että ALKU-hanke tukee WFA-yhteistyön jatkumista. Pohjanmaalla viime vuosina vallinnut nousujohteinen kehitys osoittaa, että maakuntamme on huomattavasti vahvempi kuin monet 1990-luvun ennusteet näyttivät ja että sillä on paljon kehittymismahdollisuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tulevan aluehallinnon tehtävänä on vaalia näitä kehittymismahdollisuuksia ja sitä kautta palvella maakunnan asukkaita. 4

5 2. Toimintaympäristö 2.1 Edelleen hyvät kasvunäkymät Pohjanmaan kasvu on ollut viime vuosina poikkeuksellisen voimakasta. Vuonna 2006 alue-bkt asukasta kohden oli eli 94,8 prosenttia maan keskiarvosta, millä Pohjanmaa ylsi maakuntien välisessä vertailussa seitsemännelle sijalle, mutta arvonnousu oli neljänneksi nopein, peräti 7,4 prosenttia. Maakunnan kokonaisliikevaihto on nyt erittäin vahvassa nousussa. Vuonna 2007 liikevaihto kasvoi teollisuudessa 11,1 prosenttia, rakennustoiminnassa 14,7 prosenttia ja kaupan alalla 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu on yhä maan kärkeä. Vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi koko maassa 8 prosenttia, kun taas Pohjanmaalla kasvu oli peräti 14 prosenttia. Vientikin kasvaa kasvamistaan. Teollisuudella on suuri merkitys Pohjanmaalle, joka on maan neljänneksi teollistunein maakunta. Koska teollisuus on erittäin vientihakuinen, kasvun jatkuminen on mitä suurimmassa määrin sidoksissa kansainvälisiin kysynnän muutoksiin. Monipuolinen teollisuusrakenne pystyy kuitenkin osittain tasaamaan heilahteluja ja sen myötä varmistamaan kasvun jatkumisen hyvänä. Teollisuuden kasvunäkymät ovat silti kahtalaiset. Energiateknologisen klusterin yritykset kasvavat voimakkaasti ja niissä uuden työvoiman tarve on suuri. Kemira ja KWH Plast ovat sitä vastoin ilmoittaneet vähennyksistä. Myös veneenvalmistuksessa on koittamassa heikomman kysynnän kausi, varsinkin mitä tulee suurille kuluttajaryhmille suunnattuihin sarjavalmistettuihin veneisiin, mutta erikoisveneiden kysyntä on edelleen hyvä. Epävarmuus puunjalostusteollisuuden ympärillä lisääntyy, mutta Pohjanmaalla satamien läheisyys antaa puunjalostusteollisuudelle kilpailuetua kuljetuksissa ja hyvien kuljetusvaihtoehtojen valintamahdollisuuksissa. Pohjanmaan erityispiirteisiin kuuluu ripeästi kasvava palvelusektori. Tämän vuoden alussa palvelusektori kasvoi 12 prosentin vuosivauhtia, mikä oli toiseksi nopeinta koko maassa. Etenkin insinööritoimistot kasvavat kohisten. Toinen erityispiirre on reippaasti kasvava rakennusala, joka kasvoi vuoden ensimäisellä neljänneksellä reilut 20 prosenttia. Sillä lukemalla Pohjanmaa sijoittuikin ennätysmäisen suuria investointeja sähköntuotantoon ja kaivosteollisuuteen houkutelleiden Satakunnan ja Kainuun vanaveteen. Myös kaupan alalla kasvu on suurempi Pohjanmaalla kuin useimmissa muissa maakunnissa. 2.2 Työvoima ratkaisee kilpailun Työllisyys on jatkuvasti kohentunut Pohjanmaan maakunnassa. Kun työllisten määrä koko maassa kasvoi vuosina keskimäärin 7 prosenttia, työllis- 5

6 ten määrä Pohjanmaalla lisääntyi 12 prosenttia, mikä on suurin kasvuluku koko maassa! Vuonna 2007 työllisyysaste ylsi 74,2 prosenttiin (koko maa 69,9), ja tänä vuonna se on jo noussut 75,5 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön elokuussa 2008 julkaiseman suhdannekehitys analyysin mukaan Pohjanmaan odotetaan ylittävän ensimmäisenä maakuntana 80 prosentin työllisyysasteen vuonna Kohentunut työllisyys näkyy työttömien määrän jatkuvana alenemisena, ja toukokuun lopussa 2008 työttömien osuus oli 4,4 prosenttia, mikä oli Ahvenanmaan jälkeen maan alhaisin. Työttömien määrä on enemmän kuin puolittunut vuoden 2000 alusta. Työttömyysongelmat ovat tällä haavaa suurimmat Pietarsaaren och Vaasan kaupungeissa sekä maakunnan maahanmuuttajien keskuudessa. Työvoiman saatavuus on ratkaiseva maakunnan tulevaisuuden kilpailukyvylle ja talouskasvulle. Työvoiman kysyntä pysyy Pohjanmaalla suurena. Työvoiman puutetta on etenkin metalli- ja elektroteknisellä alalla, rakennusalalla ja hoivaalalla. Sen sijaan venealalla työvoiman kysyntä vähenee. Teollisuus palkkaa tasaiseen tahtiin uusia työntekijöitä muista maista, myös Euroopan ulkopuolelta. Yhä enemmän insinöörejä värvätään esimerkiksi Intiasta ja Kiinasta. Ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa työperusteisen maahanmuuton seurauksena ja on Närpiössä jo ylittänyt viiden prosentin rajan. Työttömyys on siitä huolimatta korkeampi maakunnassa asuvien ulkomaalaisten keskuudessa, ja on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin heidän työllisyystilanteensa parantamiseksi. Lisäksi maakunnan työnantajien täytyy kunnostautua vammaisten ja muiden vajaakuntoisten työllistämisessä. Ennakointityötä ja maakunnan koulutuspanostusten suunnittelua täytyy jatkuvasti kehittää, jotta maakunta kykenee paremmin vastaamaan työvoiman kysyntään. 2.3 Väestöstä huolehtiminen 2000-luvun alussa kolmena vuonna koetun väestön lievän laskun jälkeen maakunnan väkiluku on jälleen kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2006 väestönlisäys oli 584 henkilöä ja seuraavana vuonna 776 henkilöä. Kyseisinä vuosina luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys oli 337 ja 401 henkeä. Sitä vastoin maakunta on menettänyt väkeä maassamuutossa: vuonna 2006 tappiota tuli 340 henkeä ja vuonna 2007 puolestaan 348 henkeä. Muuttotappiota on kuitenkin tasoittanut huomattava muuttovoitto ulkomailta: vuonna 2006 se oli nettona 565 henkilöä ja vuonna 2007 peräti 716 henkilöä. Pohjanmaan maakunnan väestönkehitys poikkeaa selkeästi monesta muusta maakunnasta, sillä väestö kasvaa lähes kaikissa kunnissa. Tilanne on ongelmallisin Kristiinankaupungissa ja Isossakyrössä, eikä Vaasa kykene pysyttelemään väestönlisäyksen osalta kilpailevien maakuntakeskusten kanssa tasoissa. 6

7 Pohjanmaa kuuluu ilman muuta kasvumaakuntiin, mutta toimet maassamuuton tappion pienentämiseksi ovat tärkeitä. Kunnat ovat vastuussa siitä, että kaavoituksella, maankäyttöpolitiikalla ja yhteiskuntapalvelujen kehittämisellä pystytään vastaamaan myös kasvavan asukasmäärän tarpeisiin, kun taas Pohjanmaan liiton tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että koulutus, edellytykset työpaikkojen synnylle, liikenneyhteydet, ympäristö ja yleinen kilpailukyky kehittyvät vähintään yhtä hyvin kuin muissa kasvumaakunnissa. 3. Pohjanmaan liitto 3.1 Toiminta-ajatus Pohjanmaan liitto on Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien 17 kunnan muodostama kuntayhtymä, joka toimii aluekehittämis-, kaavoitus- ja valtionapuviranomaisena sekä edunvalvontaorganisaationa ja vastaa maakunnan kehittämistahdon muodostumisesta. Pohjanmaan liitto toimii maakunnan omaehtoisen kehittämistyön ja maakunnallisen yhteistyön edistäjänä, maakuntakaavan laatijana sekä maakunnan kehittämisstrategian kokoajana ja sen toteuttamisen edistäjänä ja koordinoijana. Pohjanmaan liiton toiminta perustuu alueiden kehittämislakiin, rakennerahastolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kuntayhtymänä liiton toiminta on järjestetty kuntalain mukaisesti ja sen toiminta-alue perustuu maakuntajakolakiin. 3.2 Visio Maakuntavaltuusto on vuonna 2003 hyväksynyt maakuntasuunnitelmassa 2020 Pohjanmaalle seuraavan vision: Pohjanmaamme elää, kasvaa ja kehittää maakunnista parhaiten. Meillä yhdistyvät osallisuus, kilpailukyky, kestävä kehitys. 3.3 Organisaatio Uudet toimielimet Lokakuun 2008 kunnallisvaalien jälkeen asetetaan Pohjanmaan liitossa uudet toimielimet. Kuntien edustajat kokoontuvat tällöin edustajainkokoukseen, jonka kutsuu koolle maakuntahallitus. Edustajainkokouksessa valitaan maakuntavaltuuston jäsenet ottaen huomioon kuntalain säännökset jäsenkuntien valtuutettujen poliittisesta edustavuudesta. Maakuntavaltuusto asettaa puolestaan maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja kulttuurilautakunnan. Tavoitteena on perehdyttää luottamushenkilöitä liiton toimintaan, kansalliseen yhteistyöhön ja 7

8 kansainvälisiin kontakteihin ja antaa heille laajasti tietoa liiton toiminnasta ja maakunnan kehittämistyöstä. Perehdyttämiseen kuuluu myös Brysselissä syksyllä 2009 pidettävät Länsi-Suomen Allianssin (WFA) maapäivät, jolloin maakuntavaltuuston puheenjohtajisto ja maakuntahallitus pääsevät tutustumaan Euroopan unionin päivänpolttaviin asioihin. Maakuntavaltuusto Liiton korkein päättävä elin on maakuntavaltuusto. Perussopimuksen mukaan jäsenkunnat valitsevat edustajansa edustajainkokoukseen, joka puolestaan valitsee maakuntavaltuuston jäsenet kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi. Kustakin kunnasta valitaan yksi jäsen jokaista alkavaa asukasta kohden. Maakuntavaltuusto hyväksyy tärkeimmät kehittämisasiakirjat, ts. maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Asiakirjat valmistellaan tiiviissä yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Valtuuston kokouksiin kutsutaan asiantuntijoita esitelmöimään ajankohtaisista aihealueista. Valtuuston kokousten jälkeen järjestetään tarvittaessa kyselytunteja. Maakuntavaltuuston jäsenet kutsutaan myös viraston järjestämiin toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun liittyviin seutukunnittaisiin kokouksiin. Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan 13 jäsentä maakuntahallitukseen. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallitus hyväksyy maakuntaohjelmaan perustuvan toteuttamissuunnitelman ja myöntää valtionapuviranomaisen ominaisuudessa alueellisia kehittämistukia eli maakunnan kehittämisrahaa, rakennerahastovaroja Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtion vastinrahoitusta. Maakuntahallitus pitää osan kokouksistaan jäsenkunnissa ja neuvottelee kulloisenkin kunnan päättäjien kanssa. Varsinaisten kokousten lisäksi maakuntahallitus pitää sopivan määrän iltakoulukokouksia. Kulttuurilautakunta Maakuntavaltuusto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan 13 jäsentä kulttuurilautakuntaan. Kulttuurilautakunta hoitaa maakunnan suomenkielisen väestön kulttuuriasioita. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan viisi jäsentä ovat perussopimuksen mukaisesti maakuntavaltuuston jäseniä. Lautakunnan on kuntalain mukaan arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 8

9 Maakunnan yhteistyöryhmä Maakunnan yhteistyöryhmästä säädetään rakennerahastolaissa ja rakennerahastoasetuksessa. Maakunnan yhteistyöryhmässä on 24 jäsentä ja maakuntahallituksen nimeämä puheenjohtaja. Nykyinen yhteistyöryhmä on asetettu rakennerahastokaudeksi Virasto Maakuntajohtaja johtaa liiton virastoa, joka koostuu esikuntatoiminnosta, alueiden kehittämisen yksiköstä, alueiden käytön suunnittelun yksiköstä ja kulttuuriyksiköstä. Vuonna 2007 käynnistettiin ulkopuolisen konsultin johdolla koulutusohjelma viraston työprosessien ja työn tavoitteellisuuden parantamiseksi sekä henkilökunnan työmotivaation ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Kehittämistyö jatkuu vuonna 2009 tavoitteena luoda yhteistoiminnallinen, oppiva tiimiorganisaatio. Vuonna 2009 virasto valmistautuu aluehallinnon uudistamisen edellyttämiin organisatorisiin muutoksiin, jotka tulevat voimaan Yhteistyöverkosto ja kehittämistyö 4.1 Maakunnan kehittämisen suunnittelu yhteisen tahtotilan suunnannäyttäjänä Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä maakuntakaava ovat keskeiset maakunnan kehittämistä ohjaavat maakunnan liiton laatimat suunnitelmat. Vuonna 2009 toiminta keskittyy pitkälti uuden maakuntasuunnitelman ja sitä toteuttavan uuden vuosia koskevan maakuntaohjelman laatimiseen. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden maakuntasuunnitelman loppuvuodesta 2009 ja uuden maakuntaohjelman keväällä Vaihemaakuntakaavan valmistelu pohjautuu siten uuteen hyväksyttyyn maakuntasuunnitelmaan ja vuonna 2008 hyväksyttyyn maakuntakaavaan. Pohjanmaan liiton vuosittaisen alueiden kehittämistyön keskeisenä perustana on maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma. Maakuntavaltuuston hyväksymän Pohjanmaan maakuntasuunnitelman Kaksi kieltä, yhtä mieltä pitkän aikavälin visio, tavoitteet ja strategiat on priorisoitu vuosien maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelman keskeisimmät kehittämislinjaukset ja tärkeimmät hankekokonaisuudet, toimenpiteet ja hankkeet luovat pohjan aktiiviselle edunvalvonnalle, jota myös maakuntaohjelman vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma palvelee. Toteuttamissuunnitelman rooli maakunnan vuotuisena valtionrahoitusesityksenä ja keskeisenä edunvalvontadokumenttina on vahvistunut. Vuodesta 2009 lähtien alueellisten koheesio- ja kilpailukykyohjelmien valmistelu kytketään mukaan toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Myös käynnissä oleva aluehallinnon uudistamishanke tuo muutoksia toteuttamissuunnitelmien valmisteluun. 9

10 Maakuntasuunnitelmaa toteuttava maakuntakaava antaa maakunnan kehittämiselle fyysiset edellytykset ja määrittelee maakunnan aluerakenteen sekä tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäytön perusratkaisut. Maakuntakaava on pitkän aikavälin suunnitelma, jonka ratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi kestävän kehityksen edellytyksiin. Nämä keskeiset maakunnan liiton laatimat suunnitteluasiakirjat luovat maakunnan yhteisen tahtotilan ja auttavat maakunnan liittoa ja muita keskeisiä toimijoita kehittämään Pohjanmaata asetettujen yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Kuvassa 1 on esitetty maakunnan suunnittelujärjestelmä. Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. 4.2 Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö sekä maaseutujaosto Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö Kussakin maakunnassa on rakennerahastolain (1401/2006) ja -asetuksen (311/2007) mukaisesti yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on rakennerahastoohjelmien toteuttamisen ja alueiden kehittämiseen vaikuttavien toimien yhteensovittaminen. Puheenjohtajan lisäksi Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina seuraavat osapuolet: Pohjanmaan liitto ja sen jäsenkunnat (8 edustajaa), ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat viranomaiset (8 edustajaa), alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt (8 edustajaa). Yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön työtä johtaa Pohjanmaan liitto, joka myös vastaa raportoinnista työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle sekä Länsi-Suomen EAKR-ohjelman (EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto) koordinoinnista maakunnassa. 10

11 4.2.2 Maaseutujaosto Maakunnan yhteistyöryhmän rakennerahastolain 17.8 :n nojalla asettama maaseutujaosto seuraa alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ja paikallisten maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamista sekä sovittaa yhteen maaseuturahaston (EMR) rahoittamia alueellisia maaseudun kehittämistoimenpiteitä ja muita alueellisia toimenpiteitä. Pohjanmaan maaseutujaosto toteuttaa laajaa maaseutupolitiikkaa lukuisten eri toimijoiden yhteistyönä. Vuonna 2009 maaseutujaosto osallistuu myös maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmisteluun. Pohjanmaan TE-keskus ja Pohjanmaan liitto vastaavat yhteistyössä maaseutujaoston kokouksien valmistelusta aiemman käytännön mukaisesti. Maaseutujaoston alaisuuteen perustettu maaseutuasumisen teemaryhmä jatkaa toimintaansa Pohjanmaan liiton vetämänä. 4.3 Alueyhteistyö Eri toimijoiden vuorovaikutusta ja verkottumista edistetään uusien toimintatapojen luomiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Pohjanmaan liitto edistää eri toimijoiden ja alueiden välistä yhteistyötä, kumppanuutta ja työnjakoa lukuisin eri tavoin, joista keskeisellä sijalla ovat alueiden kehittämiseen liittyvä ohjelmatyö ja projektitoiminta. Aluekehittämisviranomaisena maakunnan liitto jatkaa aktiivista työtään mm. maakuntaohjelman toteuttamiseksi. Aluerakenteen suunnitelmallista kehittämistä edistetään maakuntakaavoituksella. Maakunnan liitto edistää yhteistyötä merkittävästi maakunnan kehittämisrahalla, josta suuri osa on tarkoitettu valtioneuvoston hyväksymien erityisohjelmien rahoittamiseen. Aluekeskusohjelma (AKO, toteutetaan vuosina ), osaamiskeskusohjelma (OSKE; toteutetaan vuosina ), maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueellinen osio (AMO; toteutetaan vuosina ) sekä saaristo-ohjelma (toteutetaan vuosina ) edistävät paitsi verkostoitumista myös innovatiivisuutta ja osaamista. Saariston ja rannikon kehittämistyö jatkuu Pohjanmaan liiton asettamassa saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon työryhmässä. Vuoden 2010 alusta alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) korvaa aluekeskusohjelman, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellisen osion ja saaristo-ohjelman paikallisen ja alueellisen toteuttamisen. Tämän takia näiden ohjelmien toteuttamiskausi päättyy jo vuoden 2009 lopussa, toisin kuin valtioneuvosto aikaisemmin on päättänyt. 11

12 4.4 Länsi-Suomen Allianssi (WFA) Länsi-Suomen Allianssi (West Finland Alliance, WFA) on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnan liittojen strateginen yhteistyöelin. Allianssilla ei ole juridista asemaa, vaan varsinaisista asioista sovitaan osapuolten maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Sopimus yhteistyön vakinaistamisesta allekirjoitettiin 6. lokakuuta Osapuolet sitoutuivat vastaamaan kaikista yhteistyöhön kuuluvista kustannuksista tasasuuruisin osuuksin. Tarkistettu yhteistyösopimus hyväksyttiin elokuussa Länsi-Suomen Allianssin kotimaan koordinaattori siirtyi Pohjanmaan liiton palvelukseen vuoden 2006 alussa, mutta hänen toimipaikkansa on edelleen Pirkanmaan liitossa. Brysselissä sijaitsevan Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston (West Finland European Office) henkilökunta on jo aikaisemmin ollut Pohjanmaan liiton palveluksessa. Länsi-Suomen Allianssin lähivuosien toiminnan tavoitteena on yhteistyön lujittuminen ja WFA-tietoisuuden lisääminen sekä omissa maakunnissa että kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnan pääpaino on alueen edunvalvonnassa ja kilpailukyvyn kohentamisessa. Kansallisessa edunvalvonnassa on jo aikaisemmin sovittu muutamista keskeisistä, yhteisiä tavoitteita edistävistä maakunnallisista kärkihankkeista, joiden toteuttamiseen tähdätään. Erityisen tärkeitä ovat allianssin kilpailukykyä edistävät infrastruktuurihankkeet, yrittäjyyttä edistävät hankkeet ja kattavan korkeakouluverkoston tutkimus- ja opetusresurssien turvaaminen. Kansainvälisessä yhteistyössä Eurooppa-toimiston asema on keskeinen. Toimisto tukee aktiivisesti toimijoita kansainvälisen verkostoitumisen edistämiseksi ja hankekonsortioihin mukaan pääsemiseksi sekä Euroopan unionilta suoraan saatavan rahoituksen hyödyntämiseksi. Länsi-Suomen alueen profilointia edistetään luomalla ja ylläpitämällä hyviä suhteita eri yhteistyökumppaneihin. Länsi-Suomen Allianssiin kuuluvat liitot solmivat kesällä 2007 sopimuksen Länsi-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman suuraluetason hallinnointitehtävien osoittamisesta Keski-Suomen liiton hoidettaviksi. Sopimus koskee ohjelmakaudella toteutettavaa Euroopan aluekehitysrahaston toimenpideohjelmaa. Vuoden 2009 budjettivaraus: Pohjanmaan liiton maksuosuus WFA:lle Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisten yhteyksien tavoitteena on edistää entisestään maakunnan yhteistyömahdollisuuksia ja saada aikaan kehittämisprojekteja. 12

13 Pohjanmaan liiton kansainvälisen yhteistyön peruspilareita ovat rajaalueyhteistyö (Merenkurkun neuvosto, Keskipohjolatoimikunta), Itämeren yhteistyö (Baltic Sea States Subregional Co-operation BSSSC, Schleswig- Holstein-yhteistyö) ja eurooppalaiset alueelliset yhteistyöjärjestöt (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe CPMR, Association of European Border Regions AEBR). Kansainvälistä yhteistyötä edistää myös WFA:n Eurooppa-toimisto, joka aktiivisella työllään auttaa mm. yhteistyöverkostojen luomisessa ja ajankohtaisen tiedon saamisessa. Toimintavuoden aikana liitto osallistuu Itämeren alueen kehittämistyöhön. 5. Keskeiset tehtävät 5.1 Suunnittelujakson toiminnan puitteet Pohjanmaan liitto hyväksyy syksyllä 2008 ensimmäisen kokonaismaakuntakaavansa, ja se vahvistettaneen vuonna Tämä tarkoittaa, että maakunnan spatiaalisen kehittämisen puitteet luova lakisääteinen väline on valmis, ja kunnat voivat soveltaa sitä kaavoittaessaan omia alueitaan. Maakuntakaavan seuranta tapahtuu jatkossa vaihekaavojen kautta, ja suunnittelujaksolla tehdään kaupallisten palvelujen sijoittumista ja tuulivoimaa koskevat vaihekaavat. Suunnittelujakson aikana ei ole odotettavissa suurempia muutoksia maankäyttöja rakennuslakiin, mutta valtakunnallinen keskustelu suurten kauppakeskusten sijoittamisesta saattaa johtaa lainsäädännöllisiin toimiin, jotka muuttavat suurten ostoskeskusten sijoittamista määrääviä periaatteita. Yhdessä Korkean rannikon kanssa tehtävä työ Merenkurkun maailmanperintökohteen eteen ja raportointi Unescon maailmanperintökomitealle antavat Pohjanmaan liitollekin joitain tehtäviä, jotka ovat tärkeitä näkemykselle luonnon ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta. Liitto on maakunnan kehityksen ja hyvinvoinnin tärkein edistäjä, mutta tämä työ on mahdollista ainoastaan vahvojen yhteistyöverkostojen kautta. Kunnat ovat liiton omistajina tärkein yhteistyöväylä, mutta yhteistyö toteutuu verkostoissa Pohjanmaan kauppakamarin, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien, maa- ja metsätalousjärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeiden, alueellisten kehittämiskeskusten VASEKin, Concordian ja Dynamon, teknologiayritys Merinovan, korkeakoulujen ja toisen asteen koulutuslaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Muiden alueellisten viranomaisten ja ministeriöiden kanssa tehtävän yhteistyön perustana on lainsäädännön ja valtion määrittelemien poliittisten linjausten soveltaminen. Valtioneuvosto päätti syksyllä 2007 valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista hallituskaudeksi Tavoitepäätös kohdentaa ja yhteensovittaa maakuntaohjelmat ja hallinnonaloittaiset alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet ja antaa siten myös Pohjanmaan liiton työhön suuntaviivoja. 13

14 Suunnittelujakson aikana saadaan uusi erityisohjelma KOKO (Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), jonka suunnitellaan käynnistyvän vuonna Kansallista politiikkaa täydentävä ja tukeva EU:n alue- ja rakennepolitiikka (koheesiopolitiikka) on linjattu ja määritelty vuosiksi , mutta suunnittelujaksolla työstetään vuoden 2013 jälkeistä EU:n koheesiopolitiikkaa siten että EU:n komissio antaa vuonna 2010 ehdotuksensa vuoden 2013 jälkeiseksi koheesiopolitiikaksi, ja neuvottelut uudesta koheesiopolitiikasta on tarkoitus käydä vuosina Suunnittelujaksoon eniten vaikuttava muutos on aluehallinnon uudistaminen. Ehdotuksena on, että nykyiset valtion aluehallintoyksiköt korvataan vuoden 2010 alusta kahdella alueellisella viranomaisella: elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksella (ELLU) ja aluehallintovirastolla (ALLU). Samanaikaisesti maakunnan liitoille annetaan uusia lakisääteisiä tehtäviä, jotka liittyvät mm. koulutuksen ennakointiin, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitteluun, liikennejärjestelmäsuunnitteluun, luonnonvaroja koskevaan suunnitteluun ja yhteispalvelupisteiden perustamiseen. Maakunnan liitoille siirretään samassa yhteydessä myös lääninhallitukselle kuuluvia rakennerahastotehtäviä. Tämä tuo mukanaan uusia tehtäviä, jotka Pohjanmaan liitossa vastaavat 3 4 henkilötyövuoden työmäärää. Liitoille siirrettävien uusien tehtävien määräämiseksi muutetaan mm. alueiden kehittämislakia, mikä vaikuttaa Pohjanmaan liiton työhön vuosina Alueiden kehittäminen Pohjanmaan maakunnan kehittämisessä vuonna 2009 keskeisintä on: - vuosien maakuntaohjelman toteuttaminen mm. maakunnan kehittämisrahalla (mukaan lukien aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelma sekä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueellinen osio) ja EU:n tavoiteohjelmien rahoituksella - EAKR-ohjelman ja kansallisten erityisohjelmien toteuttaminen osana aluepolitiikkaa - uuden maakuntasuunnitelman laadinta - vuosien maakuntaohjelman valmistelu - toteuttamissuunnitelman laadinta - aluekeskusohjelman, maaseutupoliittisen kokonaisohjelman alueellisen osion ja saaristo-ohjelman vuoden 2010 alusta korvaavan alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelevat toimenpiteet - edunvalvonta (ml. alueellistaminen). 14

15 5.3 Alueiden käytön suunnittelu Alueiden käytön suunnittelussa vuonna 2009 keskeisintä on: - kaupallisten palvelujen sijoittumista käsittelevän vaihemaakuntakaavan laatiminen - maakuntakaavan vahvistuspäätös ympäristöministeriöstä - maakuntakaavan ohjausvaikutuksen ja toteutumisen seuranta - maakuntakaavaprosessin aikana esiin tulleiden kiireellisten suunnittelutarpeiden selvittäminen: o tuulivoimalle sopivien alueiden sijoittuminen o maakunnan liikennejärjestelmän tarkistus - edunvalvonta: o liikennejärjestelmän kannalta keskeisten hankkeiden toteutuminen o maakunnan TEN-prioriteettihankkeet mukaan vuoden 2010 vahvistettaviin EU:n TEN-prioriteettihankkeisiin. 5.4 Kulttuuri kantaa ja kehittää Työn painopisteitä vuonna 2009 ovat: - lasten ja nuorten kulttuurinverkoston luominen maakuntaan - tanssin ylimaakunnallisen yhteistyön edistäminen kohti yhteistä aluekeskusta. 6. Tehokkaan edunvalvonnan strategiset valinnat Pohjamaan liitto on maakunnan tärkein edunvalvoja. Edunvalvonnassa pyritään vaikuttamaan valtion päätöksiin siten, että Pohjanmaa pääsee vahvistamaan kilpailukykyään. Tärkeimmät kohderyhmät ovat Suomen eduskunta, hallitus, keskeiset ministeriöt sekä eri sidosryhmien ja elinkeinoelämän keskusjärjestöt. Toisaalta samalla on tärkeää, että liitto vahvistaa alueen kansallista asemaa suhteessa muihin maakuntiin. Pohjanmaan julkisuuskuvaa pitää terävöittää, ja maakunnan roolia maan politiikassa täytyy nostaa. Pohjanmaan maakuntahallituksen edunvalvontaryhmä jatkaa toimintaansa vuonna Euroopan tasolla Pohjanmaan liitto työskentelee Brysselissä sijaitsevan Länsi- Suomen Eurooppa-toimiston ja alueellisten yhteistyöjärjestöjen CPMR:n ja AEBR:n kautta. 15

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA Tällä asiakirjalla korvataan vuosina 2009 ja 2011 laaditut Satakuntaliiton edunvalvontastrategiat. Satakuntaliiton edunvalvontatyön lähtökohdat Satakuntaliiton perussopimuksen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA Tällä asiakirjalla korvataan vuosina 2009 ja 2011 laaditut Satakuntaliiton edunvalvontastrategiat. Sisällys SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA...1 Satakuntaliiton

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi 6.3.2013 Keskeiset johtopäätökset Pohjanmaalla myönteinen kehitys on jatkunut huolimatta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 356/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Annettu Helsingissä 30 päivänä

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Luonnos 7.10.2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ TUKEVASTI raiteilla seminaari 11.9.2013 Hallintojohtaja Riitta Pitkänen Riitta Pitkänen Väestön keski-ikä ja alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry Iitin kunta Pöytäkirja 2/2014 1 Iitti-tiimi 17.02.2014 Aika Maanantai 17.02.2014 klo 16:00-16:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Alestalo Riitta Haara Teuvo Lumppio

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot