Mervi Mäkinen HANS COMPANY OY:N VISUAALISEN ILMEEN SUUNTAVIIVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mervi Mäkinen HANS COMPANY OY:N VISUAALISEN ILMEEN SUUNTAVIIVAT"

Transkriptio

1 Mervi Mäkinen HANS COMPANY OY:N VISUAALISEN ILMEEN SUUNTAVIIVAT Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009

2

3

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 HANS COMPANY OY Historia Tuotemerkit 3 3 BRAND MANAGEMENT Kilpailija-analyysi Brandi-identiteetti 6 4 DESIGN MANAGEMENT Design management -prosessi Yrityskuvan merkitys ja kilpailuedut Viestintä ja design management 11 5 VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU Tavoitteet Nykytilanteen analysointi Hans Company Oy:n brandi-identiteetti Visuaalisen ilmeen toteutus Graafinen ohjeisto Logo Värimaailma Typografia Sovellukset 24 6 POHDINTA 32 LÄHTEET 35 LIITTEET Liite 1. Projektin etenemisaikataulu kevät 2009

5 1 1 JOHDANTO Maailma on pullollaan kaikenlaisia tuotteita. Eri yrityksillä on samantyyppisiä tuotteita, ja tästä syystä kilpailu markkinoilla kuluttajien huomiosta on kovaa. Kuluttajat tekevät ostopäätöksensä usein tottumusten mukaan, joten ensivaikutelman tekeminen ja kuluttajan huomion herättäminen ennen kilpailijoita on ensiarvoisen tärkeätä. Brandin visuaalinen puoli kiinnittää kuluttajan huomion ensimmäisenä, ja siksi sen luomiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opinnäytetyöni aiheena oli visuaalisen ilmeen suunnittelu Hans Company Oy:lle. Hans Company Oy on kokkolalainen yritys, joka maahantuo ja markkinoi Suomessa naisten, lasten ja miesten käsineitä. Yritys nykyisessä kokoonpanossaan on suhteellisen uusi, ja yritykselle haluttiin luoda uusi, yhtenäinen ilme, joka kuvastaisi hyvin yrityksen identiteettiä eli sitä, millainen yritys on nyt. Yritys halusi, että brandista välittyisi luotettavuuden, laadukkuuden sekä mielenkiintoisuuden ohella vankka kuva yrityksestä sekä sen potentiaalista markkinoilla. Visuaalisen ilmeen suunnittelu kuuluu osana design managementiin eli yrityskuvan suunnitteluun ja johtamiseen, johon sisältyvät tuote, viestintä, toimintaympäristö sekä käyttäytyminen. Opinnäytetyöni keskittyy design managementin osa-alueista visuaaliseen viestintään. Opinnäytetyössäni tein kilpailija-analyysiä yrityksen kilpailijoista tutkimalla kilpailijoiden visuaalista ilmettä ja selvitin yrityksen identiteetin. Niiden pohjalta suunnittelin Hans Companylle visuaalisen ilmeen suuntaviivat ja sovelsin niitä erinäisiin visuaalisiin elementteihin. Opinnäytetyöhöni ei kuulunut visuaalisen ilmeen toteuttamista eikä kustannusten mietintää. Ongelmana työssä oli aiheen rajaus ja sen mitoittaminen aikatauluun ja työn laajuuteen sopivaksi. Oli myös haasteellista täyttää tavoitteet eli saada yrityksen visuaalisesta ilmeestä yhtenäinen ja selkeä kokonaisuus ja pitää ilme samalla yksinkertaisen ja tyylikkään oloisena. Suurimpana ongelmana olivat ristiriitaiset ohjeet sekä yksityiskohtaisen palautteen puuttuminen visuaalisen ilmeen suhteen, minkä takia jouduin periaatteessa tekemään saman työn kahteen kertaan.

6 2 2 HANS COMPANY OY 2.1 Historia Oy Hans Nygård Ab oli perinteikäs vaatealan tukkuliike, joka perustettiin Hans Nygårdin toimesta vuonna Alkuaikoina toiminta keskittyi laadukkaiden nahkakäsineiden valmistukseen ja markkinointiin. Hans oli ylpeä ammattitaidostaan, ja siksi koko tuotannon piti olla mahdollisimman laadukasta sekä valikoiman monipuolista. Hans jäi eläkkeelle vuonna 1985, ja sen jälkeen toimintaa jatkoivat hänen poikansa Rainer ja Reijo Nygård. (Sorvisto M. & Sorvisto M ) Aina 1990-luvun lopulle saakka Hans Company toimi lähinnä kotimarkkinayrityksenä. Syynä olivat rajoitettu kapasiteetti eli ammattitaitoisten työntekijöiden puute sekä Suomen palkkatasosta johtuva korkeahko hinta luvun lopulla tuotantoa laajennettiin ulkomaille, ja samaan aikaan Hans Company erikoistui lasten, naisten ja miesten käsineiden tukkumyyntiin. Kokonaisvaltaisena käsinetoimittajana yrityksen tuotteisto kattoi kaikki käyttäjä- ja laatuluokat, kuten kattaa vielä tänäkin päivänä. (Sorvisto M. & Sorvisto M ) Yritys oli toiminut voitollisesti jo usean vuoden ajan, ja Nygårdit tunnettiin Kokkolassa menestyvinä liikemiehenä. Veljekset olivat kuitenkin vuosien myötä väsyneet yrittäjyyteen ja halusivat tämän vuoksi vetäytyä sivuun alalta ja myydä yrityksen liiketoiminnan, sisältäen Hans Company -tuotemerkin. Marko sekä Mikko Sorvistolla oli ollut haaveena jo pidemmän aikaa perustaa yhdessä oma yritys, ja tilaisuuden tullessa siihen tartuttiin kaksin käsin. He olivat jo aiemmin nähneet alan toimintatavat auttaessaan isänsä vaatealan yrityksessä (MasCara Coats ), ja päätöstä helpotti myös Tapani Penttilän, vaatealan ammattilaisen ja Your Facen perustajan mukaantulo yhdeksi osakkaaksi. Uudet omistajat aloittivat toimintansa Hans Company Oy:n nimellä helmikuussa 2008 vuonna 1964 perustetun yrityksen arvomaailman pohjalta. (Sorvisto M. & Sorvisto M ) Erikoistumalla kapealle tuotesektorille Hans Company pyrkii olemaan alallaan johtava yritys Suomessa. Erikoistuminen antaa mahdollisuuden alan kehityksen seu-

7 3 raamiseen ja valmistuksen ohjaamiseen teknisesti ja muodillisesti parhaille tuotantolaitoksille. Käsineiden käyttäjille tuotteet ovat näin valmiiksi testattuja sekä laadullisesti että esteettisesti. Jälleenmyyjille malliston jatkuva uudistuminen, hyvä saatavuus ja toimiva logistiikka tarkoittavat nopeaa kiertoa sekä parempia tuottoja. (Sorvisto M. & Sorvisto M ) 2.2 Tuotemerkit Hans Company Oy on jaotellut tuotteensa eri tuoteperheisiin. HC-kids käsittää leikki-ikäisten 1 5-vuotiaiden ja lasten 5 11-vuotiaiden käsineet. HC-hightech sisältää kouluikäisten vuotiaiden käsineet sekä miesten ja naisten tekstiiliset sport- ja vapaa-ajan käsineet. Naisten nahkakäsineet jaetaan MasCaran kalliimmaksi brändättyihin nahkahansikkaisiin sekä Hans Companyn edullisemman hintaluokan nahkahansikkaisiin. Myös miehille valmistetaan Hans Companyn tuotemerkillä nahkahansikkaita. Hans Company Oy:lla ei aiemmin ole ollut varsinaista yrityksen logoa vaan yritys on käyttänyt logonaan Hans Company -riippuetikettiä (kuvio 1), joka on ollut logona myös naisten sekä miesten nahkahansikkailla. Yrityksen brandia ei ole siis aiemmin erotettu edullisen hintaluokan tuotemerkeistään, ja mahdollisuudet yritysbrandin laadukkaammaksi nostamiseen ovat olleet vähäiset. Edellinen logo oli myös epäselvä, kun sitä pienennettiin, mikä muodosti vaikeuksia silloin, kun logo tarvittiin pienemmässä koossa muiden yritysten tuotekuvastoihin. MasCaralla sekä HC-kids ja HC-hightech -tuotemerkeillä on omat logonsa (kuvio 2). KUVIO 1. Hans Companyn logonaan käyttämä riippuetiketti

8 KUVIO 2. Tuotemerkkien omat logot: MasCara, HC-kids ja HC-hightech 4

9 5 3 BRAND MANAGEMENT Brandi-termille ei ole hyvää suomenkielistä vastinetta. Merkki viittaa nimen visuaaliseen muotoon, ja brandissa on kyse enemmästä. Ensisijaisesti on kyse merkin herättämistä assosiaatioista markkinoilla. Brandi ei ole sama asia kuin tuotemerkki, vaan brandilla tarkoitetaan merkin tunnettua mielikuvaa markkinoilla. Brandi ei ole tuotemerkki vaan merkkituote. (Kymidesign 2004, 46.) Brand management tarkoittaa brandin suunnittelua ja rakentamista, hallintaa sekä kehittämistä. Brandia rakennettaessa (kuvio 3) lomittain toteutuksen kanssa tehdään strateginen brandianalyysi, joka luo kuvan asiakkaista, kilpailijoista sekä itse brandista. Sen jälkeen hahmotetaan yrityksen brandi-identiteetti, joka heijastetaan joko arvoväittämään tai uskottavuuteen (Aaker & Joachimsthaler 2000, 67 71). KUVIO 3. Brandin rakennusprosessi (Aaker & Joachimsthaler 2000, 69.)

10 6 3.1 Kilpailija-analyysi Hyvin usein massamarkkinoilla toimittaessa oman yrityksen tuote on samanlainen kilpailijan tuotteen kanssa, ja sillä yritetään täyttää samoja ostomotiiveja samoille asiakkaille. Jotta voitaisiin erottua markkinoilla asiakkaiden silmissä, on tuote erilaistettava kilpailijoistaan. Tällöin on analysoitava kilpailijoita, jotta tiedettäisiin, miten kilpailijoista voidaan erottautua. Kilpailija-analyysi voidaan jakaa neljään osaan: kilpailijoiden brandit, toimialan brandien jäsentely, muutokset kilpailijoiden brandeissä sekä kilpailevien brandien vahvuudet ja heikkoudet. Kilpailijoiden brandeja analysoitaessa lähdetään liikkeelle toimialan tärkeimpien ostomotiivien sekä motiiveja tyydyttävien brandien kartoittamisesta. Oleellisinta on se, miten brandit koetaan eli millainen mielikuva kuluttajilla on kilpailijoiden brandeista. Kilpailutilannetta kartoitettaessa on selvitettävä varteenotettavista kilpailijoista sekä pääkilpailijat omalta toimialalta että kilpailijat muilta toimialoilta, joilla on vaihtoehtoisia tuotteita kuluttajien valittavaksi. Esimerkiksi Rolls Royce vie luultavasti asiakkaita jalokivikauppiailta. Toimialan todellinen kilpailutilanne selviää, kun samantyyliset brandit ryhmitellään samaan ryhmään. Kilpailijoiden mainonnan analysoiminen on hyödyllistä, sillä muutokset kilpailijoiden mainonnassa ennakoivat brandin positioinnin muutoksia eli muutosta siinä, mitä ominaisuuksia brandiin liitetään: mikä on brandin asema suhteessa kilpailijoihinsa. Myös kilpailijoiden vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen on tärkeätä, sillä kilpailijan heikkoudesta voi tehdä oman yrityksen vahvuuden, ja näin erilaistuminen kilpailijoista on helpompaa. (Laakso 2004, ) 3.2 Brandi-identiteetti Monipuolinen ja selkeä brandi-identiteetti on edellytys vahvalle brandille. Brandiidentiteetti luodaan brandistrategian yhteydessä ja sitä pyritään ylläpitämään sekä viestittämään muille. Se on visio siitä, miten halutaan, että brandi koetaan kohderyhmänsä keskuudessa. Brandi-identiteetti on tavoite, johon pyritään, ja se koostuu mielleyhtymistä, jotka brandiin liitetään. Se kertoo, mitä organisaatio haluaa brandin tarkoittavan. Toteutuessaan brandi-identiteetin tarkoitus olisi rakentaa

11 7 suhde brandin ja asiakkaan välille luomalla joko arvoväittämän, joka koostuu toiminnallisista, tunnepohjaisista tai käyttäjän persoonallisuutta ilmaisevista hyödyistä, tai vahvistamalla toisen brandin uskottavuutta sitä tukemalla. (Aaker & Joachimsthaler 2000, 51, 66, 71.) Brandi-identiteetti (kuvio 3) koostuu brandin ydinidentiteetistä ja lavennetusta identiteetistä sekä brandin olemuksesta eli yhdestä koko brandin sielun kiteyttävästä ajatuksesta. Ydinidentiteetti sisältää identiteetin tärkeimmät osatekijät, joista kaikkien tulisi heijastaa organisaation arvoja ja yhden tulisi erilaistaa brandi kilpailijoista. Lavennettu identiteetti sisältää kaikki osatekijät, jotka jäävät ydinidentiteetin ulkopuolelle, ja se toimii brandi-identiteetin tarkentajana. Brandi-identiteettiin liittyy 12 osatekijää neljään luokkaan jaoteltuina: brandi tuotteena (tuotealue, ominaisuudet, laatu/lisäarvo, käyttökokemukset, käyttäjät ja alkuperämaa), organisaationa (organisaation ominaisuudet, paikallinen/globaali), henkilönä (brandin persoonallisuus, asiakkaan ja brandin välinen suhde) ja symbolina (visuaalinen mielikuva, vertauskuvat ja brandiperintö). Millään brandilla ei kuitenkaan ole kaikkiin 12 luokkaan kuuluvia assosiaatioita. (Aaker & Joachimsthaler 2000, )

12 8 4 DESIGN MANAGEMENT Design management on toimintamalli, jonka avulla yrityksen tai yhteisön lähettämiä viestejä hallitaan tavoitellun yrityskuvan luomiseksi ja lujittamiseksi (Poikolainen 1994, 24). Design management -termille ei ole vielä hyvää ja kattavaa suomenkielistä vastinetta, sillä se ei ole pelkkää visuaalista suunnittelua. Muotoilujohtaminen on käytetyin suomennos, mutta se assosioituu helposti konkreettiseen tuotteiden muotoiluun, kun taas yrityskuvajohtaminen viittaa liikaa johtamisteoriaan (Poikolainen 1994, 21 22). Yrityskuvan suunnittelu ja johtaminen terminä on parhaiten kuvaava, muttei sekään ole täysin osuva määritelmä. Yrityskuva muodostuu identiteetistä, profiilista sekä imagosta. Identiteetti on yrityksen persoonallisuus, se, mitä yritys todella on sisimmässään. Siihen kuuluvat yrityksen arvot, perusolettamukset, asemointi, liikeideat, visiot sekä strategiat. Profiili muodostuu niistä ominaisuuksista, jotka yritys haluaa tietoisesti tuoda esille identiteetistään. Design managementin tavoitteena onkin luoda selkeä ja ymmärrettävä profiili korostamalla valittuja osia yrityksen identiteetistä. (Poikolainen 1994, ) Profilointi on identiteetin kehittämistä, jolloin määritellään perusominaisuudet identiteetistä valituista piirteistä sekä muokataan yrityksen visuaalista identiteettiä (Kymidesign 2004, 14). Imago on vastaanottajien asenteisiin ja luuloihin perustuva yrityskuva, jonka sidosryhmät ovat mielessään muodostaneet yrityksen profiilista (Poikolainen 1994, 26 27). Sen muodostumiseen vaikuttavat yrityksen todellinen luonne, yrityksen ja sen toimintojen uutuusarvo, yrityksen hajautuneisuus sekä aika (Kymidesign 2004, 14 15). 4.1 Design management -prosessi Design management on jatkuva prosessi, jossa silloin tällöin on palattava alkuun. Koko prosessin toteuttamisen kannalta tärkeintä on keskeinen sanoma eli identiteetin ydin sekä se, mitä asiakas tai muut sidosryhmät havaitsevat eli tuote, vies-

13 9 tintä, toimintaympäristö ja henkilöstön käyttäytyminen, joiden avulla keskeinen sanoma välittyy sidosryhmille. (Poikolainen 1994, 29.) Prosessi aloitetaan olemassa olevan tilanteen analysoinnilla (kuvio 4). Ensimmäisenä määritetään yrityksen identiteetti ja profiili eli kartoitetaan kaikki tieto sen tämänhetkisestä organisaatiokulttuurista sekä tavoitteista ja saadaan selville, mitä yritys on tällä hetkellä. Havainnoimalla tai tutkimuksella voidaan selvittää yrityksen imago eli se, miltä yritys näyttää ulkopuolisen silmin. Myös tuotteen, viestinnän, toimintaympäristön ja käyttäytymisen yhtenäisyyttä sekä olemusta voidaan arvioida. (Poikolainen 1994, 40.) Jotta saataisiin täydellinen kuva nykytilanteesta, on mukaan analyysiin otettava kilpailijat asemoimalla eli sijoittamalla yritys markkinoille suhteessa kilpailijoihinsa. Määritetään myös toiminnallisista sekä tyylillisistä tekijöistä avainominaisuudet, jotka yrityksen imagoon halutaan liittää. (Kymidesign 2004, 49.) Tämän perusteellisen analyysin pohjalta määritetään uudet tavoitteet yrityskuvan suhteen ja saatua kuvaa nykyisestä yrityskuvasta verrataan tavoitekuvaan. Jollei nykyinen kuva yrityksestä vastaa tavoitekuvaa, kuvaa on muokattava, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Tärkeää yrityskuvatavoitteiden määrittelemisen lisäksi on määritellä keskeinen sanoma, joka halutaan välittää yrityksen eri sidosryhmille. (Poikolainen 1994, 41.) KUVIO 4. Design management -prosessi (mukaillen Poikolainen 1994, 40.) Analyysin pohjalta tehdään design management -ohjeisto sekä toteutussuunnitelma. Ensin määritellään keskeiset mitä, miten, millainen -päätökset eli se, mitä yritys tarjoaa ja kenelle, miten yritys toimii sekä millainen yrityskuvasta halutaan. Näiden sekä selkeästi määritellyn sanoman pohjalta voidaan alkaa soveltaa de-

14 10 sign managementin toimintamallia. Yritystä profiloidaan tuotteen, viestinnän, toimintaympäristön sekä henkilöstön käyttäytymisen avulla, joiden kautta myös keskeinen sanoma saadaan välitettyä selkeästi ja johdonmukaisesti yrityksen sidosryhmille. (Poikolainen 1994, ) Design managementissa on kysymys kokonaisuudesta, ja tärkeää on yrityskuvan yhtenäisyys, sillä se muodostaa hallitun yrityskuvan kohderyhmän mieleen. Vastuu kokonaisuudesta on aina ylimmällä johdolla, vaikka sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaisikin jokin muu taho. (Poikolainen 1994, 42.) Design management on jatkuvaa toimintaa, sillä kuluttajien kulutustottumukset muuttuvat, ja näin myös yritys joutuu muuttumaan pysyäkseen mukana markkinoiden kovassa kilpailussa. Jatkuva design management -toiminta on oleellista myös yrityksen laajan ja pitkäaikaisen tunnettuuden luomisessa. (Kymidesign 2004, 58.) 4.2 Yrityskuvan merkitys ja kilpailuedut Kilpailu markkinoilla asiakkaiden huomiosta on kovaa, sillä toimitaan samoilla markkinoilla kilpailijoiden kanssa tarjoten suhteellisen samanlaisia tuotteita. Hinnalla kilpailu on nykypäivänä yhä vaikeampaa, joten kilpaillaan lisäarvon, kuten brandin luomien mielikuvien ja elämysten tuottamisesta asiakkaalle. Hallittu yrityskuva auttaa asiakkaita tunnistamaan yrityksen ja sen tuotteet markkinoilla sekä erottamaan yrityksen kilpailijoistaan. Asiakkaiden houkutteleminen riippuu suurimmaksi osaksi markkinoinnista, mutta asiakkaiden pitäminen on enemmän kiinni yrityksen maineesta ja imagosta (Laiho 2006, 49). Ihmisillä on tarve hakeutua tutun ja turvallisen pariin, minkä takia asiakas useimmiten ajautuu ostamaan hyväksi havaitsemansa brandin tuotteita. Näin onnistunut, asiakasta miellyttävä yritysimago luo osaltaan asiakasuskollisuutta, ja siten tunnetulla brandilla on laajemmin kysyntää kuin tuntemattomalla tuotteella. Kilpailuympäristö muuttuu koko ajan kovaa vauhtia, ja ne, joilla on selkeä kuva siitä, millainen heidän yrityksensä on, selviävät parhaiten muutoksen aiheuttamasta kriisistä. Selkeä ja yhtenäinen yrityskuva saa yrityksen näyttämään hyvin johdetulta ja luotettavalta sekä motivoi henkilöstöä yrittämään parhaansa, kun tiedetään,

15 11 minkä puolesta töitä tehdään. Selkeä yrityskuva myös saa tuotteet vaikuttamaan laadukkaammilta, jolloin tuotteen hintaa voidaan nostaa. Myös itse brandiin liitetään laadukkuus sen tunnettuuden ja vahvuuden vuoksi, ja näin tuote kestää imagokolhuja paremmin kuin ei-tunnettu tuote, jolla ei ole minkäänlaista puskuria negatiiviselle julkisuudelle (Kymidesign 2004, 15, 47). Laatu, joka on asiakkaan kokema eikä välttämättä tuotteiden todellinen laatu, toimii aitona erilaistamisen välineenä kilpailijoista, sillä se perustuu omakohtaiseen kokemukseen eikä esimerkiksi markkinointiin, minkä vuoksi sen synnyttämä asiakasuskollisuus on hyvin vahvalla pohjalla (Laakso 2004, 259). Selkeä brandi yrityksellä mahdollistaa massamarkkinat sekä pienentää tuotteen markkinointikustannuksia. Tunnetulle merkille riittää, että brandista muistutetaan ja sitä pidetään kiinnostavana eikä samalla tarvitse enää tehdä tuotetta ja merkkiä tunnetuksi. Brandin takia on myös mahdollista laajentaa tuoteryhmää menestyksekkäästi, sillä selkeä yrityskuva toimii vetonaulana ja brandiin yhdistetyt kokemukset ja laatu seuraavat myös uuteen tuoteryhmään. (Kymidesign 2004, ) 4.3 Viestintä ja design management Kaikkia niitä viestejä, joita yritys toimintansa kautta lähettää, kutsutaan kokonaisviestinnäksi (Kymidesign 2004, 105). Yrityksen viestintä jaetaan sisäiseen viestintään, johon kuuluvat sisäisen tiedottamisen järjestelmät, sekä ulkoiseen viestintään, jota ovat näkyvät ja kuuluvat viestit, joita yritys tietoisesti lähettää saadakseen aikaan halutun vaikutelman eri sidosryhmillä. Sisäisen viestinnän tehtävänä on terveen identiteetin rakentaminen ja vahvistaminen, kun taas ulkoinen viestintä keskittyy profiloimaan yritystä ja kirkastamaan sitä kuvaa yrityksestä, joka halutaan antaa ulkopuolisille. Järjestelmälliseen viestintään kuuluu sekä yksittäisten viestien perille saaminen sekä pitkäaikainen mielikuvien tai pysyvien järjestelmien, kuten yrityskulttuurin, rakentaminen. (Poikolainen & Klippi 1994, ) Viestinnän perimmäisenä tavoitteena on auttaa yritystä toteuttamaan strategiaansa (Kymidesign 2004, 108). Viestintä on keino välittää yrityksen tai tuotteen keskeinen sanoma tavoitellulle kohderyhmälle, ja se toimii apuna tuotemerkkien luo-

16 12 misessa ja hallinnassa. Design managementiin kuuluu se, miten viestintää käytetään ja minkä vaikutelman viestinnän kokonaisuus synnyttää sidosryhmässä. Tavoitteeksi on hyvä ottaa hallittu, kokonaisvaltainen ja johdonmukainen, yrityksen perusarvoihin ja keskeiseen sanomaan perustuva viestinnän linja. Tärkeintä on looginen ja yhdenmukainen toteutus kaikessa viestinnässä, sillä mikään osa-alue ei ole merkityksetön, vaan jokainen näkyvä viestinnän osa rakentaa yrityksen imagoa. (Poikolainen & Klippi 1994, 92, 94.) Keskeistä viestinnän kannalta on keskeisen sanoman, verbaalisten ja visuaalisten lähtökohtien sekä yrityksen osien ja merkkien hierarkian määrittely. Lähtökohtana ovat myös yrityksen perusarvot. Kun perusasiat ovat selvillä, voidaan aloittaa viestinnän ulkoisten tunnusmerkkien, kuten nimen, logon ja liikemerkin sekä graafisen tyylin ja typografian kehittely. (Poikolainen & Klippi 1994, ) Yrityksen visuaalinen linja on kokonaisuus muodostuen yrityksen tavasta esiintyä kaikessa näkyvässä toiminnassaan mukaan lukien myös henkilöstön ulkoinen olemus ja käyttäytyminen. Visuaalinen linja on yrityksen ulkoisen kuvan pysyvä, mutta alati kehittyvä osa, jonka tulee olla kaikkien sitä soveltavien tiedossa. Graafisen ohjeiston laajuus riippuu yrityksen koosta, ja se kertoo, millaista graafista linjaa yrityksessä toteutetaan. (Poikolainen & Klippi 1994, 108.) Yritys on aina itse vastuussa viestintänsä linjasta, vaikkakin suunnittelussa voidaan käyttää apuna yrityksen ulkopuolisia tahoja (Poikolainen & Klippi 1994, ). Viestintä voimavarana parantaa oikein käytettynä yrityksen suorituskykyä ja menestystä (Kymidesign 2004, 107), ja hyvin määritelty visuaalinen linja toimii rahan säästäjänä samalla, kun se takaa yhtenäisen ilmeen yritykselle (Poikolainen & Klippi 1994, 109).

17 13 Visuaaliset elementit Peruselementtejä visuaalisen ilmeen luomisessa ovat yrityksen nimi, logo ja liikemerkki, värimaailma, typografia, muodot, materiaali sekä kuvat. Kun peruselementit on suunniteltu, ne heijastetaan yrityksen muihin sovellusalueisiin, kuten käyntikortteihin, kirjekuoriin, esitteisiin, etiketteihin, lomakkeisiin, pakkausmateriaaleihin, toimitiloihin ja kalusteisiin, messuosastoihin sekä Internet-sivuille yrityksen visuaalisen ilmeen kokonaisuuden yhdenmukaistamiseksi. Nimi on viestinnän keskeinen elementti, ja se voi kertoa paljon yrityksen toiminnasta ja tavoitteista. Uuden nimen keksiminen tulee eteen, kun perustetaan uusi yritys, halutaan muuttaa yrityksen nykyistä nimeä, luodaan uusi tuote tai tuoteryhmä tai kehitetään yrityksen uusille osastoille uusi nimihierarkia. Mahdollisesti myös silloin, kun fuusioidaan yrityksiä, halutaan muodostaa yksi, yhteinen nimi. Nimen valinnassa design managementin kannalta on tärkeää muistaa uuden nimen rakentavan kokonaisuutta, joten nimen on sovittava olemassa olevaan nimistöön sekä yrityksen tyyliin. Nimen tyyli ja muoto kertovat tuotteen laatutasosta sekä siitä, kenelle se on tarkoitettu. (Poikolainen & Klippi 1994, ) Myös kirjainten muodolla on merkitystä, sillä kulmikkaat kirjaimet antavat pehmeitä kirjaimia kovempihenkisemmän vaikutelman. Suhteellisen lyhyt nimi on näkyvyyden kannalta edullinen, sillä pidemmän nimen kirjainkoko on väistämättä pienempi kuin kirjainkoko lyhyessä nimessä. (Pohjola 2003, 135.) Logo on yrityksen nimen vakiintunut esittämistapa, ja se toimii yrityksen tunnuksena sekä allekirjoituksena esimerkiksi tuotekuvastoissa. Liikemerkiksi kutsutaan logon yhteydessä käytettävää visuaalista merkkiä tai symbolia. Yleensä logo ja liikemerkki ovat suhteellisen pysyviä tekijöitä, mutta ne kuitenkin kehittyvät ja elävät ajan mukana. Kaikessa materiaalissa ei ole mahdollista käyttää logoa ja liikemerkkiä värillisinä, joten niiden molempien on oltava selkeitä ja toimivia myös mustavalkoisina. (Poikolainen & Klippi 1994, 100.) Logon sekä liikemerkin viestin pitäisi tukea brandin ydintä, ja halutunlaisten mielikuvien pitäisi syntyä myös ilman yhteyttä muuhun viestintään tai toimintaan (Pohjola 2003, 130).

18 14 Värimaailma on yrityksen tunnistamisen ja tunnetuksi tekemisen olennainen osa. Useimmiten yrityksen tärkein tunnusväri on sen logon tai liikemerkin väri. Väreihin liittyy sekä psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia että kulttuurin mukanaan tuomia eroja. (Poikolainen & Klippi 1994, 103.) Väreihin liittyy myös vahvoja symbolisia sisältöjä, ja esimerkiksi heraldisten värien merkitykset (taulukko 1) ovat juurtuneet syvälle ihmisten mieleen. Väri voi esiintyä vain suhteessa toisiin väreihin, sillä silmä pyrkii rakentamaan näkemästään tasapainoisen kokonaisuuden. (Pohjola 2003, ) Painotekniset mahdollisuudet ja rajoitukset on syytä ottaa huomioon tunnusvärien valinnassa ja värit on syytä määritellä yksiselitteisesti, jotta ne on helppo toteuttaa hallitusti eri tilanteissa (Poikolainen & Klippi 1994, 103). Värejä suunniteltaessa olisi hyvä myös huomioida yrityksen ympärillä ennestään olevat värit. Myös värin erottuminen yrityksen markkinoilla vaikuttaa, kun halutaan värin toimivan yksilöivänä tekijänä. (Pohjola 2003, 135, 137.) TAULUKKO 1. Heraldisten värien merkitykset (Pohjola 2003, 136.) Kulta (tai keltainen) Hopea (tai valkoinen) Punainen Sininen Vihreä Purppura Musta (nahka) Oranssi (turkis) Kunnia ja luotettavuus Uskollisuus ja puhtaus Rohkeus ja palveluinto Hurskaus ja vilpittömyys Nuoruus ja hedelmällisyys Kuninkuus ja korkea sääty Suru ja katumus Ankaruus ja kestävyys Typografia käsittää painetun sivun muotoilun, eli tekstien, kuvien ja tyhjän pinnan väliset suhteet, sekä eri tekstityyppien ja niiden käyttötavan määrittelyn. Hyvä typografia edesauttaa luettavuutta, ja sen antama vaikutelma rakentaa osaltaan yrityksen visuaalista ilmettä yhtenäistämällä ja vahvistamalla muuta kuvaa. Sen takia tekstityyppi onkin valittava yrityksen luonteen ja keskeisen sanoman mukaan. Tehokeinona voidaan käyttää mm. kursivointia ja lihavointia sekä pääfontin lisänä tehostefonttia. Luettavuuteen vaikuttavat tekstityypin lisäksi mm. palstan leveys

19 15 suhteessa tekstin kokoon ja rivinvälit. Typografian antamaan mielikuvaan voidaan vaikuttaa positiivisesti käyttämällä mustaa tekstiä vaalealla pohjalla, kun taas negatiivisen vaikutelman antaa vaalea teksti tummalla pohjalla. (Poikolainen & Klippi 1994, ) Perusmuotoja ovat geometriset sekä elastiset muodot. Ilmeeseen vaikuttavat kuvioiden koko ja kulmikkuus sekä niiden symmetrisyys ja suhde toisiinsa ja käytettävään pintaan. Kuvion muoto vaikuttaa yhdessä värin kanssa siihen, miten värin arvo korostuu tai vaimentuu. Yrityksen muotokieli on pelkkää yhtä muotoa tavoiteltavampi asia, sillä se antaa mahdollisuuden yhdistellä paremmin eri sovellusalueita. (Pohjola 2003, ) Materiaali ja pinnan muoto voivat myös olla voimakkaasti visuaaliseen ilmeeseen vaikuttavia tekijöitä, vaikka ne ovatkin tuntoaistilla havaittavia asioita. Ilmeen luonteeseen vaikuttaa olennaisesti materiaalin väri, sillä luonnonmateriaalien pehmeämmät värit saavat aikaan täysin erilaisen tunnelman kuin keinotekoisten materiaalien kirkkaampi värin käyttö. (Pohjola 2003, 144.) Paperin valinta vaikuttaa tuotteen ulkonäköön ja sen herättämään mielikuvaan, painojälkeen, käyttöominaisuuksiin sekä lopullisiin kustannuksiin. Paperin ulkonäön tulee sointua yrityksen tyyliin, ja siihen vaikuttavat paperin värisävy, kiilto, sileys, paksuus ja jäykkyys sekä paperin mekaaninen lujuus. Tärkeintä paperin valinnassa on muistaa, että eri tarkoitukseen soveltuu erilainen materiaali. Useimmiten paperin paksuus on suurin muuttuva tekijä eri käyttökohteen vaihtuessa. (Ikävalko 1995, ) Myös kuvilla luodaan yrityksen luonnetta. Kuvan tunnelmaan vaikuttavat kuvauskulma, kameran objektiivi, joka määrittää perspektiivivaikutelman, käytettävä filmimateriaali, valaistustapa, valotus- ja kehitystapa sekä tietenkin kuvan sisältö. Kuvienkin täytyy olla linjassa muun visuaalisen linjan kanssa, ja haluttu vaikutelma voidaan luoda käsittelemällä kuvan värejä, sävyalaa, kontrastia tai terävyyttä. Kuvan rajaustapa voi myös toimia yhdistävänä tekijänä eri kuvien välillä. Vaikka visuaalisen linjan tuleekin olla yhtenäinen, yrityksellä on tarvetta erityyppisille kuville, sillä mainoskampanjat vaativat erilaiset kuvat kuin esimerkiksi Internet-sivujen kuvitus. (Pohjola 2003, )

20 16 Sovelluksia tehdessä täytyy ottaa huomioon myös yritys- ja yhteisötietolaissa 15. pykälässä määrätyt pakolliset tiedot kirjeisiin ja lomakkeisiin. Näitä tietoja yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröidylle rekisteröintivelvolliselle, joka on rekisteröity myös kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai työnantajarekisteriin ovat yritys- ja yhteisötunnus (y-tunnus), yhtiön rekisteriin merkitty toiminimi, kotipaikka ja osoite sekä mahdollinen selvitystila. Osakeyhtiön on lisäksi mainittava y-tunnus mahdollisilla Internet-sivuillaan. (Yritys- ja yhteisötietolaki 2006.)

21 17 5 VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU 5.1 Tavoitteet Työn tavoitteena oli luoda selkeä ja yhtenäinen visuaalinen ilme Hans Company Oy:lle. Visuaalisen ilmeen tulisi viestiä yrityksen brandin ja tuotteiden laatua, luotettavuutta sekä mielenkiintoisuutta ja monipuolisuutta. Sen tulisi myös ilmentää yrityksen pitkää ja vankkaa yrityskulttuuria. Tyylin tulisi erottua kilpailijoiden visuaalisesta ilmeestä ja luoda näin yritykselle omanlaisensa, kilpailukykyinen visuaalinen ilme. Yrityksen logo tulisi erottaa marketeissa myytävien hansikkaiden logosta, jotta koko yrityksen brandi saataisiin nostettua myös ylemmän hintaluokan tuotteita käsittäväksi brandiksi. Näin lopullinen visuaalinen ilme eikä yritys olisi sidottuja hintaluokkaan niin vahvasti kuin yritys tällä hetkellä on Nykytilanteen analysointi Hans Company Oy:n identiteetti koostuu liikeideasta, yrityksen arvoista, visiosta sekä avainominaisuuksista. Yrityksen liikeidea on suunnitella, valmistuttaa sekä markkinoida hansikkaita lapsille, naisille ja miehille. Valikoimaan kuuluu sekä nahkahansikkaita että tekstiilikäsineitä. Yrityksen asiakkaat voidaan jakaa seitsemään asiakasryhmään: leikki-ikäisiin, kouluikäisiin, MasCara -hansikkaiden ostajiin, marketissa myytävien naisten nahkahansikkaiden ostajiin, marketissa myytävien naisten sport- ja vapaa-ajankäsineiden ostajiin, miesten nahkahansikkaiden ostajiin sekä miesten sport- ja vapaa-ajankäsineiden ostajiin. Markkina-alueena toimivat marketit sekä isot kauppaketjut. MasCaran markkina-alueena ovat marketeista ylemmän hintatason myymälät. Yritys suunnittelee ja markkinoi tuotteensa Suomessa Kokkolasta käsin, mutta valmistuttaa tuotteensa ulkomailla. Yrityksen arvoja ovat rehellisyys, luotettavuus, avoimuus, laadukkuus sekä monipuolisuus. Visiona on olla maan johtava käsinetoimittaja jokaisessa ikäluokassa, eli pyritään saavuttamaan hallitseva markkinaosuus. Tuoteperhettä pyritään myös laajentamaan tulevaisuudessa muihinkin asusteisiin, kuten huiveihin ja päähinei-

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT Graafinen ohjeistus 28.10.2016 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. VAAKUNA... 4 3. TUNNUKSET... 5 3.1. Puolangan logo... 5 3.2. Slogan... 6 4. TYPOGRAFIA... 7 5. VÄRIT... 8 6. GRAAFINEN ELEMENTTI... 9 7. SÄHKÖPOSTIN

Lisätiedot

Graafinen. ohjeistus

Graafinen. ohjeistus Graafinen ohjeistus 1/2015 A-Kiltojen Liitto ry Graafinen ohjeistus Tunnus, käyttö A-Kiltojen Liiton tunnuksen väri on vihreä. Tunnusta tulee pääasiallisesti käyttää valkoisella tai mahdollisimman vaalealla

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015 Graafinen ohjeisto Päivitetty tammikuussa 2015 Sisällys Sisällys Esipuhe Liikemerkki ja logo Värit korteille ja kirjepohjalle Typografia Fontit korteille ja kirjepohjalle Kirje- ja esityspohja Käyntikorttipohjat

Lisätiedot

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5

Lisätiedot

2. Graafi nen yrityskuva

2. Graafi nen yrityskuva 2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Tunnus 3 Tunnuksen suoja-alueet 4 Tunnuksen käyttö 5 Värit 6 7 Kaakkolennokit 8 Sovellukset Käyntikortit 9 Asiakirjapohja

Lisätiedot

Jämsän graafinen ilme on raikas, moderni ja keveä, mutta myös perinteisiin nojaava ja visuaalisesti aikaa kestävä ja klassinen.

Jämsän graafinen ilme on raikas, moderni ja keveä, mutta myös perinteisiin nojaava ja visuaalisesti aikaa kestävä ja klassinen. Graafinen ohjeisto Uuden yhdistyneen Jämsän yhtenäinen graafinen ilme vahvistaa omalta osaltaan kaupungin tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta. Alueelta löytyy mielenkiintoista ja vahvaa historiaa, mutta

Lisätiedot

Ohjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti.

Ohjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti. YLEISTÄ Graafisen ohjeiston tarkoitus on toimia tukivälineenä eri sidosryhmille sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Ohjeistossa on esitelty ohjein ja esimerkein Epilepsiatutkimussäätiön visuaalinen

Lisätiedot

TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016

TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016 TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016 TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT 2 SISÄLTÖ Saatteeksi... 3 Tullin tunnus... 4 Tullin tunnusvaihtoehdot... 5 Tullin

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja 3M Toimistotuotteet Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät Näin käytämme logoja Sisältö: 1 Yleistä tuotenimistä ja logoista 1 2 3M-logo 1 2.1 3M logon käyttö internetissä 3 3 Post-it -logo 4 3.1 Perusviestilaput

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus Visuaalinen identiteetti Graafinen ohjeistus MEDRIAN OY SISÄLTÖ 01 VÄRIT 04 02 03 3... CMYK ja RGB 4... HELPien värit TYPOGRAFIA 5... Ensisijainen fontti 6... Toissijainen fontti 7... WWW-sivut LOGO 8...

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Miro Lahdenperä Visuaalisen suunnittelun raportti 15.10.2010 VBP06S G 0505188 1. Oppimisteknologiat... 3 2.MobileWorks... 5 3. Print Media...

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015 Akavan 3.12.2015 graafinen ohjeistus Esipuhe Tunnus Opiskelijoiden tunnus Akavalainen-tunnus Tunnuksen suoja-alue Tunnuksen käyttö Väripaletti Typografia Kuvat, muodot ja värit Akavan slogan ja strategiset

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the

Lisätiedot

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014. www.kyt.fi

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014. www.kyt.fi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014 1 www.kyt.fi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki on keskisuomalainen kansalaistoiminnan ja sitä edustavien yhteisöjen kehittäjä. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 1 Graafinen ohjeisto Sisällys Alkusanat 3 Tunnus 4 Tunnus - elementtien käyttö 5 Tunnus - elementtien koko 6 Tunnus - värivariaatiot ja niiden käyttö 7 Tunnus - tunnus ja slogan 8 Tunnus - kieliversiot

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe...2. Sisällysluettelo Tunnus Tunnuksen mittasuhteet ja suoja-alue Tunnuksen minimikoko...

Sisällysluettelo. Esipuhe...2. Sisällysluettelo Tunnus Tunnuksen mittasuhteet ja suoja-alue Tunnuksen minimikoko... Visual Manual 1 Esipuhe Pohjois-Karjala pyrkii pitkäjänteisillä ja johdonmukaisilla markkinointiviestinnän toimenpiteillä luomaan seudusta vahvan ja halutun brändin. Tavoitteena on rakentaa ja viestiä

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 21.01.2013

Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Tunnus Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu. Finna-palvelu auttaa käyttäjiä

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Grisaille Graafinen opas

Grisaille Graafinen opas Sisällys Yritystunnuksen käyttö Yritystunnuksen käyttötapoja... 3 Esimerkkejä yritystunnuksen vääristä käyttötavoista... 4 Yritystunnuksen käyttö valokuvan kanssa... 5 Yritystunnuksen käyttö valokuvan

Lisätiedot

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Alustava 19.11.2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 2 (10) 1 Markkinointitunnus Oiva Akatemian markkinointitunnus muodostuu tyylitellyistä oranssista O- ja harmaasta

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Hai uoto. luokseen kutsuva loistokunta. Graafinen ohjeisto

Hai uoto. luokseen kutsuva loistokunta. Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Esipuhe 3 Tunnus 4 Versiot 5 Käyttö 9 Vaakuna 10 Värit 11 Typografia 12 Graafiset elementit 13 Lomakepohjat 14 Vaakunalla 14 Markkinointitunnuksella 15 Kirjekuoret ja käyntikortit

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Uusi tunnus, uusi ilme

Uusi tunnus, uusi ilme Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää

Lisätiedot

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 2015 Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 1 Sisällysluettelo 1. Sivustolle rekisteröityminen... 2 2. Yrityksen lisääminen... 3 2.1. Yritystiedot...

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

TU-C9280 Viestintä 1

TU-C9280 Viestintä 1 TU-C9280 Viestintä 1 Luento 2, 23.9.2016, Viestintä ja liiketoiminta Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon profilointiviestinnän

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Parasta Lapsille. Graafinen ohjeisto. päivitetty 2016

Parasta Lapsille. Graafinen ohjeisto. päivitetty 2016 Parasta Lapsille Graafinen ohjeisto päivitetty 2016 Logo Parasta Lapsille -logo on ollut jo vuosikymmenet samanlainen. Tämän graafisen ohjeiston yhteydessä 2014 logoon tehtiin pientä päivitystä linjoihin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

G R A A F I N E N O H J E I S T O

G R A A F I N E N O H J E I S T O GRAAFINEN OHJEISTO LOGO IDEA 2 Siun sote tehdään, koska asioiden täytyy muuttua. Siun sote on uudenlaisen yhteistyön tulos. Hyviä palveluita ei väännetä rautalangasta vaan ne tehdään yhdessä. Siksi Siun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty:

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty: Päivitetty: 8.2.2016 Liikemerkki - vaaka Woikosken liikemerkki muodostuu aina tekstilogosta ja sen yhteydessä olevasta tunnuksesta. Liikemerkin muotoja tai niiden suhteita ei saa venyttää tai vääristää

Lisätiedot

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta.

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Sisäänkirjauduttuasi näet palvelun etusivulla helppokäyttöisen hallintapaneelin. Vasemmassa reunassa on esillä viimeisimmät tehdyt muutokset

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Hanna Airikka P721KNrB/B5222. Verkkosivuanalyysi. raportti Kulttuurituotannon ko.

Hanna Airikka P721KNrB/B5222. Verkkosivuanalyysi. raportti Kulttuurituotannon ko. Hanna Airikka P721KNrB/B5222 Verkkosivuanalyysi raportti Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 VERKKOSIVU... 2 1.1 Verkkosivun viesti ja kohderyhmä... 2 1.2 Ulkoasu... 2 1.3 Päivitys... 3 2 POHDINTA...

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Mainostoimisto Aada

GRAAFINEN OHJEISTO. Mainostoimisto Aada GRAAFINEN OHJEISTO Mainostoimisto Aada JOHDANTO 1. TUNNUS 1.1 Tunnukset 1.2 Suoja-alue & koot 1.3 Tunnuksen käyttö 1.4 Tiedostomuodot 2. VÄRIT 2.1 Värimaailma 3. TYPOGRAFIA JOHDANTO K & H Annala Oy on

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Tehtävä 1. Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Kirjallinen tehtävä Ennakkoon luettava materiaali: Typografia Kieltä vai visuaalisuutta (sivut 81 156). Kirjoita essee, jossa pohdit kysymystä siitä, millaisia

Lisätiedot

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -työtila Päivämäärä: 19.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TERMISTÖ 2 JOHDANTO 3 YHTEENVETO 1 4 MUUTOKSET 5 USEIN

Lisätiedot

Ylläpitoalue - Etusivu

Ylläpitoalue - Etusivu Crasmanager 5.2 Ylläpitoalue - Etusivu Sivut osiossa sisällön selaus ja perussivujen ylläpito. Tietokannat osiossa tietokantojen ylläpito. Tiedostot osiossa kuvien ja liitetiedostojen hallinta. Työkalut

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI

PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI Jani Niemi Eurajoen kristillinen opisto Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto 1 ASIAKKAAN JA PROJEKTIN ESITTELY...1 1.1 Aikataulu...1 2 SUUNNITTELU...2 2.1

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto

Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

LOGO VÄRILLINEN LOGO. Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä.

LOGO VÄRILLINEN LOGO. Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä. VÄRILLINEN 4 Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä. Logossa käytettyä typografi aa on modifi oitu, eli kaikki kirjaimet on piirretty

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla? Terveydenhuollon atk päivä Turku 28. Tulokulma KANSALAINEN Sessio 6 Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot