Selittävä huomautus A Indikaattorien valinta ja käyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selittävä huomautus A Indikaattorien valinta ja käyttö"

Transkriptio

1 Selittävä huomautus A Indikaattorien valinta ja käyttö Tässä selittävässä huomautuksessa kuvataan indikaattorien valintaa ja käyttöä ohjelman ja kansallisen strategian määrittelyn, täytäntöönpanon ja arvioinnin yhteydessä. Tässä huomautuksessa esitellään vaatimukset, jotka koskevat seuraavia: tavoitteet, indikaattorit ja kvantifiointi; yhteiset ja lisäindikaattorit; indikaattorien valinta ja käyttö maaseudun kehittämisohjelmissa sekä perusindikaattorien ja vaikutusindikaattorien välinen suhde; indikaattorien valinta ja käyttö kansallisissa strategioissa. 1. TAVOITTEET, INDIKAATTORIT JA KVANTIFIOINTI Uuden maaseudun kehittämisasetuksen mukaisesti tilanne analysoidaan sekä tavoitteet ja indikaattorit määritellään ja ilmoitetaan määrällisinä useassa eri vaiheessa seuraavasti: (1) kehittämistarpeiden määrittely tärkeimpien yhteisten ja kansallisten perusindikaattorien perusteella ja kansallisen strategian tavoitteiden asettaminen (kansallinen strategia); (2) ohjelma-alueen tarpeiden analysointi ja SWOT-analyysi sekä toimintalinjojen, tavoitteiden, toimenpiteiden ja indikaattorien määrittely ja ilmoittaminen määrällisinä (maaseudun kehittämisohjelma); (3) ennakkoarviointi ohjelman arvioimiseksi ja täydentämiseksi, SWOT-analyysi sekä toimintalinjojen, tavoitteiden, toimenpiteiden ja indikaattorien määrittely ja ilmoittaminen määrällisinä (maaseudun kehittämisohjelma); (4) ohjelman mukauttaminen ennakkoarvioinnin huomioon ottamiseksi (vaiheet 2 ja 3 voidaan toteuttaa iteratiivisena prosessina) (maaseudun kehittämisohjelma); (5) ohjelman esittäminen komissiolle, neuvottelut ja hyväksyminen (maaseudun kehittämisohjelma); (6) kansallisen strategian päivittäminen kaikkien indikaattorien huomioon ottamiseksi ja kvantifiointi ennakkoarvioinnin ja hyväksytyn ohjelman perusteella (kansallinen strategia). Tässä huomautuksessa annetaan käytännön ohjeita siitä, kuinka ohjelmia ja kansallisia strategioita koskevat indikaattorit valitaan ja kuinka niitä käytetään. Tähän käsikirjaan liitetyissä selittävissä huomautuksissa (ks. liitteessä 2 olevat selittävät huomautukset E K) annetaan täydellinen yhteisten indikaattorien luettelo, kuvataan perus-, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreita ja annetaan esimerkkejä lisäindikaattoreista. AGRI FI-TRA-00.DOC 1

2 2. YHTEISET JA LISÄINDIKAATTORIT Koska yhteisillä indikaattoreilla ei pystytä osoittamaan kaikkia ohjelman toimien vaikutuksia varsinkaan kansallisten tavoitteiden ja aluekohtaisten toimenpiteiden osalta, ohjelmissa on tarpeen määritellä lisäindikaattoreita. Jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppanien olisi kehitettävä lisäindikaattorit joustavasti mutta noudattaen yhteisiin seuranta- ja arviointisääntöihin sisältyviä indikaattorien käyttöä koskevia yleisiä periaatteita. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä lisäindikaattoreita monissa eri tilanteissa: kun yhteinen perusindikaattori ei ota huomioon ohjelma-alueen erityispiirteitä; kun vaikutusindikaattori ei kata lisätavoitetta tai kansallisessa strategiasuunnitelmassa tai ohjelmassa määriteltyä kansallista tavoitetta; kun yhteiset vaikutusindikaattorit eivät ole riittävän yksityiskohtaisia tai tarkkoja toimenpiteen laajempien etujen huomioon ottamiseksi tai kun tietylle toimenpiteelle ei ole olemassa yhteistä vaikutusindikaattoria. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kyseessä ovat aluekohtaiset erityistoimenpiteet (esim. maatalouden ympäristötoimenpiteet). Tällöin olisi määriteltävä asianmukaisia toimenpidekohtaisia vaikutusindikaattoreita; kun yhteiset tulosindikaattorit eivät ole riittävän yksityiskohtaisia tai tarkkoja toimenpiteen ensimmäisten vaikutusten huomioon ottamiseksi tai kun tietylle toimenpiteelle ei ole olemassa yhteistä tulosindikaattoria; kun yhteiset tuotosindikaattorit eivät ole riittävän yksityiskohtaisia tai tarkkoja toimenpiteeseen sisältyvien toimien huomioon ottamiseksi. Lisäindikaattoreita määrittelemällä jäsenvaltiot saavat joustovaraa niiden omia tarpeita vastaavan seuranta- ja arviointijärjestelmän luomista varten. Joustovaraa sovellettaessa on kuitenkin noudatettava maaseudun kehittämisasetusta ja vastaavaa tavoitteiden hierarkiaa. Lisäindikaattoreita määritellessään jäsenvaltioiden on varmistettava lisäindikaattorien tarkoituksenmukaisuus ja hyödyllisyys, määriteltävä indikaattorin tyyppi ja käyttö, varmistettava, että lisäindikaattori vastaa kyseisen indikaattori- ja tukitoimityypin osalta hyväksyttyjä laatuperusteita. Kunkin lisäindikaattorin osalta on suositeltavaa laatia yksityiskohtainen indikaattorikuvaus, jotta indikaattoreita on helpompi käyttää seurannassa ja arvioinnissa. 3. OHJELMIIN SISÄLTYVIEN INDIKAATTORIEN VALINTA JA KÄYTTÖ Perusindikaattorit Hallintoviranomaisten olisi tehtävä yhteisten tavoitteisiin liittyvien perusindikaattorien ja taustatilanteeseen liittyvien perusindikaattorien perusteella asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan a alakohdassa tarkoitettu analyysi ohjelma-alueen tilanteen vahvuuksista ja heikkouksista.

3 Tilanneanalyysi vahvuuksista ja heikkouksista, tilanteen korjaamiseksi valittu strategia ja ennakkoarviointi asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan a alakohta Kuvailkaa määrällisten tietojen avulla nykytilannetta kyseisellä maantieteellisellä alueella korostaen vahvuuksia ja heikkouksia, kehityseroja, tarpeita ja puutteita sekä maaseudun kehittämisen mahdollisuuksia tämän asetuksen liitteessä 6 määriteltyjen perusindikaattorien ja muiden asiaankuuluvien lisäindikaattorien perusteella. Kuvauksen tulisi sisältää ainakin seuraavat seikat: Maantieteellisen alueen yleinen sosioekonominen tilanne: maaseutualueen määrittely OECD:n määritelmän tai tarvittaessa muiden määritelmien mukaisesti; väestötilanne, mukaan luettuna analyysi ikä- ja sukupuolirakenteesta, muuttoliikkeestä sekä kaupunkien lähialueiden paineista ja syrjäisestä sijainnista aiheutuvista ongelmista; talousveturit, tuottavuus ja kasvu; työmarkkina, mukaan luettuina työllisyyden rakenne, työttömyys ja ammattitaidon tasot; yleinen maankäyttö ja maa-/metsätalouskäyttö sekä omistusrakenne ja tilojen keskimääräinen koko. Maa- ja metsätalousalan sekä elintarvikealan suorituskyky: maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealojen kilpailukyky, mukaan luettuina rakenneuudistus- ja uudenaikaistamistarpeet; inhimillinen pääoma ja yrittäjyys; innovoinnin ja tiedonsiirron mahdollisuudet; laatu ja yhteisön vaatimusten noudattaminen. Ympäristö ja maankäyttö: maatilojen kohtaamat haitat alueilla, joilla on uhkana maanviljelyksen lopettaminen tai lähes häviäminen; luonnon monimuotoisuuden yleinen kuvaus erityisesti maa- ja metsätalouden yhteydessä, mukaan luettuina luonnonarvoltaan merkittävät maa- ja metsätalousjärjestelmät sekä Natura direktiivien täytäntöönpanon tilanne maa- /metsätalousmaalla; veden laatua ja määrää koskevat kuvaukset, maatalouden rooli veden käytössä/pilaantumisessa sekä nitraatti- ja vesipuitedirektiivien täytäntöönpano; ilmansaasteet ja ilmastonmuutos ja niiden yhteys maatalouteen: kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöt sekä yhteys jäsenvaltion/alueen toteuttamiin eri toimintasuunnitelmiin tai -aloitteisiin, joiden avulla pyritään saavuttamaan kansainväliset tavoitteet, mukaan luettuina menettelyohjeet ammoniakkipäästöjen alentamiseksi (yleissopimus valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta); bioenergian käyttö; maaperän laadun kuvaukset (vesi- ja tuulieroosio, orgaaninen aines, saastuminen) ja suojelu, torjunta-aineiden käyttö, luonnonmukainen maatalous ja eläinten hyvinvointi; suojaavien ja suojeltujen metsäalueiden laajuus, suuren tai keskisuuren metsäpaloriskin metsäalueet, metsäpinta-alan keskimääräinen vuosittainen muutos. Edellä tarkoitettuihin kuvauksiin olisi liitettävä määrälliset tiedot. Maaseudun elinkeinoelämä ja elämänlaatu: maaseudun elinkeinoelämän rakenne, vaihtoehtoisten työllisyysmahdollisuuksien luomisen esteet, mikroyritysten perustaminen ja matkailu; palvelujen tarjonta maaseutualueilla, infrastruktuuritarpeet, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö kylissä; kehittämistä koskevat henkilökohtaiset toimintaedellytykset ja paikalliset valmiudet, hallintotapa mukaan luettuna. Leader: niiden jäsenvaltioiden väestö ja pinta-ala, joissa sovellettiin alhaalta ylöspäin suuntautuvia yhdennettyjä maaseudun kehittämisstrategioita (Leader+ ja muut kansalliset ja EU:n yhteisrahoittamat ohjelmat) ohjelmakaudella Indikaattorien valinta ja käyttö: Analyysissä olisi kuvattava kaikkia yhteisiä tavoitteisiin liittyviä perusindikaattoreita ja periaatteessa kaikkia taustatilanteeseen liittyviä perusindikaattoreita, sillä asetuksessa ja yhteisön strategisissa suuntaviivoissa vahvistetut tavoitteet asetetaan tämän analyysin perusteella. Erityisesti strategisiin suuntaviivoihin ja kansallisiin strategioihin sisältyvien EU:n ensisijaisten tavoitteiden osalta olisi perusteltava selkeästi, jos EU:n ensisijaista tavoitetta ei valita. Jäsenvaltioiden/hallintoviranomaisten olisi käsiteltävä kaikkia aiheita 16 artiklan a alakohdassa edellytetyssä analyysissä ja täydennettävä yhteisiä indikaattoreita aiheellisilla lisäindikaattoreilla ja -tiedoilla. Lisäindikaattoreita olisi määriteltävä

4 erityisesti silloin, kun perustason tilanne voidaan määritellä paremmin muiden lisäindikaattorien avulla eivätkä yhteiset indikaattorit kuvaa riittävästi alueellisia tai paikallisia tarpeita. Jäsenvaltioiden/hallintoviranomaisten olisi varmistettava, että perusindikaattoreita voidaan käyttää ohjelmaan sisältyvien kaikkien tavoitteiden vaikutusarvioinnin tukena. Jäsenvaltiot voivat käyttää maaseutualueita määritellessään vaihtoehtoisia määritelmiä OECD:n määritelmän täydentämiseksi. Menetelmä ja luokittelu olisi esitettävä ohjelmassa. Tiedot: Jos yhteistä indikaattoria koskevat tiedot eivät ole jäsenvaltiossa käyttävissä kansallisella tai alueellisella tasolla, olisi vaihtoehtoisia kansallisia tai alueellisia indikaattoreita täydennettävä aiheellisilla tiedoilla. Jos mitään tietoja ei ole käytettävissä EU:n tai jäsenvaltion tasolla, voidaan käyttää laadullista arviointia. Vertailukelpoisuuden vuoksi komissio on mahdollisuuksien mukaan valinnut yhteisen viitevuoden tietojen verrattavuuden varmistamiseksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin valita muita vuosia, mikäli tämä parantaa analyysin laatua. Ohjelmakauden aikana komissio pyrkii varmistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden yhteisön toimielinten kanssa, että kaikkia yhteisiä perusindikaattoreita koskevat tiedot ovat käytettävissä kansallisella tasolla. Ulkoiset asiantuntijat voivat täydentää indikaattoreita, tietokokonaisuuksia ja kvantifiointia ennakkoarvioinnin yhteydessä. Perustiedot olisi päivitettävä säännöllisesti sitä mukaa, kun uudet tiedot ovat saatavilla. Komissio pyrkii varmistamaan, että yhteisiä indikaattoreita koskevat tiedot päivitetään säännöllisesti. Jäsenvaltiot/hallintoviranomaiset ovat kuitenkin edelleen vastuussa kansallista tasoa alemman tason tiedoista ja kansallisista lisäindikaattoreista. Ohjelman vaikutusten ja perussuuntausten välinen suhde Perustason tilanteen analyysiä käytetään ohjelman SWOT-analyysin perustana, minkä vuoksi se muodostaa osan ohjelman tavoitteiden ja toimintalinjojen valinnan analyyttisistä perusteluista. Perustaso kuvastaa ohjelma-alueen tilannetta ja on ohjelman strategian määrittelyn ehdoton edellytys. Monissa tapauksissa ohjelman vaikutuksia ei ole mahdollista yhdistää välittömästi perussuuntauksiin tukitoimen laajuuden tai asianmukaisen tason perustietojen puuttumisen vuoksi. Ohjelman vaikutuksia arvioitaessa vaikutustenarvioinnissa tulisi tästä syystä käyttää alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Arvioijien olisi pyrittävä arvioimaan ohjelman vaikutusten ja perussuuntausten välistä yhteyttä; tätä ei ole välttämätöntä kvantifioida. Vaikutusindikaattorit Yhteisiin seuranta- ja arviointisääntöihin sisältyy seitsemän yhteistä vaikutusindikaattoria, jotka liittyvät kasvuun, työpaikkoihin, tuottavuuteen, biodiversiteettiin, luonnonarvoltaan arvokkaisiin alueisiin, vesistöihin ja

5 ilmastonmuutokseen. Nämä indikaattorit kuvaavat yksiselitteisesti Eurooppa-neuvostossa ja maaseudun kehittämistä koskevissa strategisissa suuntaviivoissa vahvistettuja tavoitteita. Ohjelman kokonaisvaikutus olisi arvioitava näiden seitsemän indikaattorin perusteella, jotta arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon ohjelman kaikkien toimintalinjojen vaikutus 1. Yhteisiä vaikutusindikaattoreita olisi täydennettävä ohjelmakohtaisilla lisäindikaattoreilla, joissa otetaan huomioon kaikki ohjelmatason tavoitteet ja osatavoitteet sekä kansalliset tavoitteet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vaikutuksia koskeva lisäindikaattori määritellään, kun toimenpiteen tavoitteet mainitaan erikseen maaseudun kehittämistä koskevissa yhteisön strategisissa suuntaviivoissa tai niiden omassa kansallisessa strategiassa eikä yhteinen vaikutusindikaattori kata näitä tavoitteita. Arvioinnissa on käsiteltävä maaseudun kehittämisprosessiin kohdistuvaa vaikutusta. Hallintoviranomaisen on varmistettava, että arvioijilla on arviointia tehdessään käytettävissään riittävästi tietoa yleisistä suuntauksista, tuotoksista ja tuloksista. Vaikutusten arvioinnista ja kvantifioinnista vastaavat riippumattomat arvioijat. Arvioijien on usein tarpeen tutkia asiaa tarkemmin ja analysoida laatua yksityiskohtaisemmin voidakseen arvioida vaikutusta ja tulkita perustietoja ohjelman tuensaajien keskuudessa. Vaikutusindikaattorit olisi yleensä ilmaistava i) absoluuttisina määrinä (kustannustehokkuuden arvioimiseksi) ja ii) suhteessa niihin tuensaajiin, joihin tukitoimi vaikuttaa suoraan, ja tarvittaessa niihin, joihin se vaikuttaa välillisesti. Maaseudun kehittämisasetuksessa korostetaan vaikutusten kvantifiointia erityisesti suhteessa perustason tilanteeseen. Vaikka perustilanne ja vaikutus on mahdollista arvioida välittömien ja välillisten tuensaajien tasolla, monissa tapauksissa arviointi on vaikeampaa yleisempien perussuuntausten yhteydessä ohjelma-alueen tasolla. Kuten edellä todetaan, tämä voi johtua tukitoimen pienimuotoisuudesta tai asianmukaisten perustietojen puuttumisesta. Tästä syystä vaikutukset olisi arvioitava alhaalta ylöspäin seuraavasti: Ensiksi ohjelman arvioijan olisi arvioitava vaikutus välittömien ja välillisten tuensaajien tasolla käyttäen vastaavien hankkeiden tuotos- ja tulosindikaattoreita, tutkimus- ja vertailutietoja sekä kertoimia, aiempia kokemuksia ja arviointeja (kahteen kertaan laskemisen huomioon ottamiseksi ja hukka-, siirtymä- ja kerrannaisvaikutusten laskemiseksi). Tietoja olisi verrattava ohjelma-alueen vertailutilanteeseen ja taustatilanteen suuntauksiin. Toiseksi arvioijan olisi arvioitava vaikutus yleiseen suuntaukseen ohjelma-alueen tasolla (perussuuntaus), mikäli vaikutus on mahdollinen/tilastollisesti merkittävä muihin tekijöihin verrattuna. Jollei tämä ole mahdollista, olisi arvioijan tehtävä yleinen laadullinen arviointi. Arviointiverkosto kehittää vaikutusten arvioinnissa käytettävää menetelmää edelleen ohjelmakauden aikana. 1 Esimerkiksi kaikki neljä toimintalinjaa voivat edistää uusiutuvan energian tuotannon kehittämistä. Ympäristöinvestoinnit täydentävät maatalouden ympäristösitoumuksia. Tämä helpottaa niin ikään yhdennettyjen hankkeiden arviointia.

6 Tuotos- ja tulosindikaattorit Ohjelmaan olisi sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan c alakohdassa säädetyt indikaattorit liitteessä 1 lueteltujen yhteisten tulosindikaattorien mukaisesti. Tuloksia koskevat lisäindikaattorit olisi valittava siten, että ne vastaavat kaikkia valittuihin toimenpiteisiin liittyviä tavoitteita varsinkin, jos ne ovat kansallisten tavoitteiden mukaisia. Tuotoksia koskevat lisäindikaattorit olisi valittava siten, että ne vastaavat kaikkia toimenpiteeseen sisältyviä toimia. Ulkoiset asiantuntijat voivat täydentää indikaattoreita ja kvantifiointia ennakkoarvioinnin ja jatkuvan arvioinnin yhteydessä. 4. INDIKAATTORIEN VALINTA JA KÄYTTÖ KANSALLISISSA STRATEGIOISSA Asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen sekä ympäristötilanteen perustason analyysistä ja tarkoituksenmukaisten indikaattorien vahvistamisesta. Suunnitelman olisi sisällettävä lyhyt analyysi jäsenvaltion taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta sekä ympäristötilanteesta, ja siinä olisi vahvistettava yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen mukaiset perusindikaattorit. Perustason tilanteen analyysiin olisi sisällytettävä ainakin seuraavat seikat: maataloustuotteita jalostavan elintarviketeollisuuden (maatalous ja jalostus) ja tarvittaessa metsätalousalan taloudellinen tilanne/kilpailukyky sekä vahvuudet/heikkoudet ja tarpeet fyysisten ja inhimillisten pääomainvestointien kannalta; yleinen ympäristötilanne biodiversiteetin (Natura alueet ja muut luonnonarvoltaan merkittävät maa- ja metsätalousjärjestelmät), veden (maa- ja metsätalouden asema vesihuollossa veden määrän ja laadun osalta vesipuitedirektiivin suhteen) ja ilmastomuutoksen (maa- ja metsätalouden asema) suhteen sekä tarpeiden tunnistaminen näillä kolmella alueella; maaseutualueiden yleinen sosioekonominen tilanne, josta käy ilmi vahvuudet/heikkoudet ja tarpeet (monipuolistaminen, elämänlaatu ja valmiuksien kehittäminen). Jäsenvaltioiden olisi ehdotettava vähintään tärkeimpiä perusindikaattoreita (jotka on merkitty asteriskilla *). Kunkin indikaattorin kansallista yhteyttä ja tarvittaessa tärkeimpiä vaihteluja alueellisella tasolla on kommentoitava. Aluksi suunnitelmassa olisi ehdotettava perusindikaattoreille (jotka ovat yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen mukaisia) määrällisiä tavoitteita (tarvittaessa välietappeja ja kauden loppua koskevia tavoitteita), jotka eritellään tarvittaessa sukupuolen ja iän mukaan. Tavoitteiden tulisi olla SMART-periaatteen 2 mukaisia sekä riittävän 2 SMART: erikseen määritetty, mitattavissa oleva, saavutettavissa oleva, olennainen ja oikein ajoitettu.

7 kohdennettuja ja realistisia suhteessa (arvioituun) käytettävissä olevaan (kansalliseen ja EU:n) rahoitukseen ja (hallinnollisiin) täytäntöönpanovalmiuksiin. Suunnitelman olisi sisällettävä niin EU:n tavoitteet kuin kansalliset määrälliset tavoitteet, jotka perustuvat perustason tilanteen analyysiin, sekä niiden painotukset ja tasapainoisuus. Kansallisiin strategiasuunnitelmiin sisältyvät tavoitteet ja niitä vastaavat indikaattorit määritellään kahdessa vaiheessa: (1) Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa strategiasuunnitelmassaan (ensimmäinen vaihe) tärkeimmät vaikutusindikaattorit (jotka perustuvat yhteisiin sääntöihin ja vastaavat kansallisia tavoitteita). Jos kansallisia tavoitteita on tässä vaiheessa vaikea ilmoittaa määrällisinä, jäsenvaltioiden olisi laadittava laadullinen arvio maaseudun kehittämisohjelman vaikutuksesta. Strategisiin suuntaviivoihin sisältyvien EU:n ensisijaisten tavoitteiden osalta olisi perusteltava selkeästi, jos EU:n ensisijaista tavoitetta ei valita. Kansallisia indikaattoreita olisi ehdotettava silloin, kun perustason tilanne voidaan määritellä paremmin lisäindikaattorien avulla varsinkin, jos yhteiset indikaattorit eivät kuvaa riittävästi alueellisia tai paikallisia tarpeita. On tärkeää, että kansallisessa strategissa määritellään tärkeimmät suuntaukset kansallista tasoa alemmilla tai alueellisilla tasoilla ja esitetään niistä yhteenveto. (2) Sen jälkeen, kun ohjelmat on hyväksytty (toinen vaihe) kansallista strategiaa olisi mukautettava siten, että siihen voidaan sisällyttää kaikki tarkoituksenmukaiset yhteiset indikaattorit (perus-, vaikutus-, tulos- ja tuotosindikaattorit) ja ennakkoarviointien perusteella määritellyt määrälliset tavoitteet. Tarkistettu asiakirja muodostaa strategisen raportoinnin perustan. Tietovaatimuksiin sovelletaan samoja periaatteita kuin edellä kuvattuihin maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyviin perusindikaattoreihin. Jos tiedot eivät ole jossakin jäsenvaltiossa käyttävissä kansallisella tai alueellisella tasolla, olisi kansalliset tai alueelliset indikaattorit määriteltävä aiheellisten tietojen perusteella. Jos mitään tietoja ei ole käytettävissä EU:n tai jäsenvaltion tasolla, voidaan käyttää laadullista arviointia. Vertailukelpoisuuden vuoksi komissio on mahdollisuuksien mukaan valinnut yhteisen viitevuoden tietojen verrattavuuden varmistamiseksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin valita muita vuosia, mikäli tämä parantaa analyysin laatua. Komissio pyrkii ohjelmakauden aikana varmistamaan, että kaikkia yhteisiä perusindikaattoreita koskevat tiedot ovat käytettävissä ainakin kansallisella tasolla. Arviointiverkosto pyrkii kehittämään menetelmiä ja indikaattoreita edelleen niin kansallisella kuin EU:n tasolla.

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU)

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) L 337/46 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1255/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen

Lisätiedot

Selittävä huomautus B Arviointia koskevat ohjeet

Selittävä huomautus B Arviointia koskevat ohjeet Selittävä huomautus B Arviointia koskevat ohjeet Tässä selittävä huomautus sisältää ohjeet kauden 2007 2013 maaseudun kehittämisohjelmien jatkuvaa arviointia varten ja yhteiset arviointikysymykset. Ohjeiden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

L 55/20 Euroopan unionin virallinen lehti 25.2.2006. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO

L 55/20 Euroopan unionin virallinen lehti 25.2.2006. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO L 55/20 Euroopan unionin virallinen lehti 25.2.2006 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista

Lisätiedot

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Sari Rannanpää Avaintaito Osuuskunta Suomi sari@avaintaito.com Rahoituksen tarkentamisen yleisimmät keinot Hyväksyttävyysvaatimus

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

LUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS

LUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS LYHYT YHTEENVETO LUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS Lokakuu 2007 1 MERKITTÄVÄÄ LUONNONARVOA KOSKEVA KÄSITE Merkittävää luonnonarvoa (High Nature Value,

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2015 COM(2015) 288 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kolmas kertomus kansallisten

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY. Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014 Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020 Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY Sivu 1 Yritystukitoimenpiteiden valmistelun tilanne ohjelma-asiakirjaa

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset Marianne Selkäinaho MMM, maaseudun kehittämisyksikkö Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

KOMISSION VASTAUKSET EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ERITYISKERTOMUKSEEN

KOMISSION VASTAUKSET EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ERITYISKERTOMUKSEEN EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.1.2013 COM(2013) 41 final KOMISSION VASTAUKSET EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ERITYISKERTOMUKSEEN ONKO IKÄÄNTYVILLE TYÖNTEKIJÖILLE TARKOITETTUJEN EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN. Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1)

1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN. Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1) Liite 1 1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1) hankkeiden toteuttaminen tuensaajien toimesta,

Lisätiedot

(Säädökset, jotka on julkaistava)

(Säädökset, jotka on julkaistava) 21.10.2005 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 277/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus syyskuu 2014 Sivu 1 Kokemukset ohjelmakaudesta 2007-2013 Pohjois-Karjalan elintarvikeala Maaseuturahasto ylivoimaisesti suurin toimialan julkinen rahoittaja

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.03.2003 KOM(2003) 109 lopullinen 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Ensimmäisen tason valvonta alueellisen yhteistyön ohjelmissa. Pekka Järviö Hallitusneuvos pekka.jarvio@tem.fi 010 60 64924

Ensimmäisen tason valvonta alueellisen yhteistyön ohjelmissa. Pekka Järviö Hallitusneuvos pekka.jarvio@tem.fi 010 60 64924 Ensimmäisen tason valvonta alueellisen yhteistyön ohjelmissa Pekka Järviö Hallitusneuvos pekka.jarvio@tem.fi 010 60 64924 Ensimmäisen tason valvonta EAY:ssä First level control = management verification

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon

Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon EIOPA-BoS-15/111 FI Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. + 49 69-951119-19; email:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

TARKISTUS 44 esittäjä(t): Chris Davies ja Holger Krahmer ALDE-ryhmän puolesta. Neuvoston yhteinen kanta (5694/5/2005 C6-0268/2005 2003/0282(COD))

TARKISTUS 44 esittäjä(t): Chris Davies ja Holger Krahmer ALDE-ryhmän puolesta. Neuvoston yhteinen kanta (5694/5/2005 C6-0268/2005 2003/0282(COD)) 7.12.2005 A6-0335/44 TARKISTUS 44 esittäjä(t): Chris Davies ja Holger Krahmer ALDE-ryhmän puolesta (5694/5/2005 C6-0268/2005 2003/0282(COD)) Tarkistus 44 13 artiklan 1 kohdan johdantokappale 1. Jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-00070/2002 2001/0006(COD) FI 27/02/2002 YHTEINEN KANTA Neuvoston yhteisen kannan vahvistaminen 18. helmikuuta 2002 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

AOTT: Validoinnin laatutyökalu

AOTT: Validoinnin laatutyökalu 1. Yhteiset eurooppalaiset 1. Validoinnin tarkoituksenmukaisuus 1.1. Validointimenettelyn tavoite on selkeästi kuvattu ja yleisesti tunnustettu 1.2 Validointimenettely on olennainen osa organisaation toimintaa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2.12.2013 2013/0344(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot