ICT-OSAAMINEN Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi. Tarja Meristö, Sami Leppimäki ja Mari Tammi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT-OSAAMINEN 2010. Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi. Tarja Meristö, Sami Leppimäki ja Mari Tammi"

Transkriptio

1 ICT-OSAAMINEN 2010 Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi Tarja Meristö, Sami Leppimäki ja Mari Tammi Hanke on toteutettu oheisten järjestöjen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella Institute for Advanced Management Systems Research IAMSR, Åbo Akademi

2 ESIPUHE Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET ry teki taustaselvityksen yritysten henkilöstötarpeista ensimmäisen kerran vuonna 1993 koulutuspoliittisen linjauksensa valmistelun yhteydessä. Tältä pohjalta käynnistettiin Elektroniikka- ja sähköalan ennakointi projekti Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella, joka päättyi keväällä Samaan aikaan SET oli Osaamislinjaus julkaisussaan todennut tietoteollisuuden teknologioiden yhteensulautuvan tulevaisuudessa entistä tiiviimmin periteisten toimialarajojen samalla hämärtyessä. Opetusministeriön käynnistettyä tietoteollisuuden koulutuksen lisätoimenpideohjelman vuonna 1998 oli entistä tärkeämpää seurata henkilöstötarpeiden kehittymistä. SET tekikin vuoden 2000 alussa opetusministeriölle esityksen siitä, että tietoteollisuuden ja digitaalisen median osaamistarpeita lähdettäisiin selvittämään järjestöjen yhteistyönä. Tietoalojen liitto, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat - SATU ry, Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu ja opetusministeriö lähtivät mukaan hankkeeseen. Ennakointihankkeen kunnianhimoisena tavoitteena oli selvittää ICT-alan osaamisen tarve määrällisesti ja laadullisesti vuoteen 2010 mennessä siten, että tulokset palvelevat sekä alan yrityksiä ja järjestöjä että alan koulutuksen järjestäjiä. Aikajänteen pituuden vuoksi oli perusteltua lähestyä tulevaisuutta ja osaamistarpeita erilaisten vaihtoehtojen kautta. Åbo Akademin asiantuntemus ja metodologia on ollut kantavana voimana skenaariomenetelmän soveltamisessa toimialan ennakointiin. Tulevaisuuden tarkastelu skenaarioiden avulla antaa myös mahdollisuuden tehdä tietoisia strategisia valintoja, jotta halutut vaihtoehdot toteutuisivat. Erityisen tärkeänä on nähty yritysten panostus tulevaisuuden ennakointiin. Yritysten asiantuntijat ovat osallistuneet sekä projektin lähtöoletusten että osaamistarpeiden määrittelyyn. Delfoi-kysely varmisti projektin tulosten oikeellisuuden yritysten huippuasiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Suomi poikkeaa tietoteollisuuden ja digitaalisen median osalta muista Euroopan maista siinä, että meillä on vahva valmistavan teollisuuden painotus. Siksi ei olekaan yllättävää, että suurimpien kasvuodotusten nähdään olevan palvelusektorilla. ICT-alan valmistava teollisuus odottaa kasvun jatkuvan tasaisena. Tietoliikenne ja digitaalinen media ovat varovaisempia kasvuodotuksissaan. Henkilöstön määrällinen tarve vuoteen 2010 mennessä on varsin suuri kaikissa pääskenaariovaihtoehdoissa. Tietoalan osaajien määrällinen osuus kasvaa myös muilla sektoreilla. Tämän ennakointihankeen loppuvaiheessa todettiinkin, että on tarpeen arvioida tilannetta myös ICT-sektorin ulkopuolella. Tarkastelu vahvistaa aikaisempaa tutkimustulosta, jonka perusteella Suomessa ei vielä hyödynnetä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia optimaalisesti. Positiivisia vaikutuksia tuottavuuden kasvuun on siis vielä odotettavissa.

3 ICT-sektorin merkitys Suomen taloudelle on erittäin suuri. Sektori panostaa myös merkittävästi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Kaksi kolmasosaa yritysten kokonaispanostuksesta tulee tältä toimialalta. Korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen merkitys korostuukin myös tämän hankkeen johtopäätöksissä. Minimivaatimuksena alan työtehtäviin on ammatillinen perustutkinto. Ilman koulutusta olevan henkilöstön määrän arvioidaankin laskevan. Toimialan integraatio ja laadullinen kehitys on tuomassa uusia vaatimuksia osaamisprofiileihin ja osaamiseen. Tähän vaikuttavat teknologian lisäksi myös tietoyhteiskunnan vaatimukset sekä entistä lähemmäs kuluttajaa siirtyvät markkinat. Helsingissä SÄHKÖ-, ELEKTRONIIKKA- JA TIETOTEOLLISUUS SET ry Martti Mäenpää Toimitusjohtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TIIVISTELMÄ i-x 1. Johdanto: Kohti digitaalista taloutta TIDE-projektin tausta, tavoitteet ja toteutus Tavoitteet ja osallistujat Tietolähteet, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen eteneminen ICT-toimiala ICT-toimialan määrittely ICT-toimialan rakenne: nykytila ja tulevaisuus ICT-toimialan taloudellinen merkitys Suomessa Teknologia ja keihäänkärkialat Maailman ICT-markkinoiden kasvu ICT-alan työvoima: määrittely ja nykytila Tietotyövoiman määritelmä Suomessa Työvoiman kysyntä ja tarjonta Työvoiman määrä ja laatu ICT-toimialan muutostekijät ja kehityssuunnat Konvergenssi ja arvoketjujen muutos Yritysten verkostoituminen ja toimintojen ulkoistaminen Muita muutostekijöitä ja haasteita Yritysten strateginen valinta Kohti informaatioyhteiskuntaa Kuluttajanäkökulma alan kehitykseen Konvergenssi kuluttajanäkökulmasta Kuluttajat haastavat uudet välineet Uusien tuotteiden ja palveluiden kysyntä ICT-alan kehitys yritysnäkemysten valossa Kyselytutkimus ICT-alan yrityksiin Kyselyn toteutus Yritysten yleiskuva tulevaisuudesta Vastaukset toimialoittain Vastaajien tulevaisuusskenaariot klusterianalyysillä tehtynä Tulokset kysymys kysymykseltä Kyselytutkimus ja haastattelut muiden alojen ICT-tarpeista ICT-alan tulevaisuudenskenaariot Skenaarioiden esittäminen suodatinmallin avulla Skenaariokuvaukset Näkökulman muutos: Vaihtoehtoinen kuluttajavetoinen skenaario Yhteenveto tulevaisuuden osaamistarpeista Osaamistarpeet Koulutus Henkilöstön kysyntä-tarjonta tilanne tulevaisuudessa

5 9.4 Henkilöstömäärän kehitys eri skenaarioissa Lopuksi: mitä tästä eteenpäin? Keskeiset raportissa käytetyt käsitteet Lähteet Liitteet Kuviot: Kuvio 1. TIDE-hanke 10/2000-3/ Kuvio 2. Infocom industry käsite... 9 Kuvio 3. ICT-klusteri Kuvio 4. Kuluttajalähtöinen ICT-alan määritelmä (TIDE-tutkimustulos 2/2002) Kuvio 5. ICT-toimialan nykytila tai tilanne hetki sitten (TIDE-tutkimustulos 6/2001) Kuvio 6. ICT-toimiala tulevaisuudessa *) (TIDE-tutkimustulos 6/2001) Kuvio 7. Informaatiosektorin osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta 226 mrd. liikevaihdosta vuonna Kuvio 8. Tavaran-, palveluiden- ja sisällöntuotannon sekä tietoliikenteen liikevaihto Suomessa vuosina Kuvio 9. Bruttoarvonlisäys valikoiduilla ICT-toimialoilla vuosina Kuvio 10. ICT-alan osuus T&K menoista eri OECD-maissa Kuvio 11. Suomen tietoteollisuuden tulevaisuuden liiketoiminta-alueet, eli ns. keihäänkärkialueet Kuvio 12. Tietotyöläisten, tietotekniikan käyttäjien ja perinteisten työntekijöiden osuudet työllisistä vuosina 1994 ja Kuvio 13. Tietotyöläisten, tietotekniikan käyttäjien ja perinteisten työntekijöiden määrä vuosina 1994 ja Kuvio 14. Informaatioammattien osuus työllisistä vuosina 1995 ja Kuvio 15. Informaatioammateissa toimivien määrät vuosina 1995 ja Kuvio 16. Suomen väestön teoreettinen lahjakkuusprofiili Kuvio 17. Ohjelmistoalan työvoiman tarjonta maailmassa vuonna Kuvio 18. Henkilöstövaje maantieteellisillä alueilla, toimialla ja yrityksissä sekä tehtävittäin 30 Kuvio 19. Arvoketjun muutos Kuvio 20. Arvonlisän synty teollisuustaloudessa ja informaatiotaloudessa Kuvio 21. Sisällöntuotannon arvoketju ja sisällön ja tekniikan virtaukset siinä Kuvio 22. Esimerkki globaalisti verkostoituneesta suomalaisesta ohjelmistovalmistajasta (TIDE-tutkimustulos) Kuvio 23. Teoreettinen malli osapuolten välisestä suhteesta toimintojen ulkoistamisessa Kuvio 24. Edellytykset onnistuneen innovaation syntymiselle Kuvio 25. VALS:n yleinen esitys (suomennettu versio SRI:n VALS 2:sta) Kuvio 26. Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat Kuvio 27. Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain Kuvio 28. ICT-alan yritysten ICT-henkilöstön määrän muutos toimialoittain vuosina Kuvio 29. ICT-alan toimialojen tärkeimmät erot Kuvio 30. Ennuste tietotyövoiman määrän muutoksesta klustereittain

6 Kuvio 31. Kyselyyn vastanneiden yritysten arviot toimialan todennäköisimmästä tulevaisuudennäkymästä Suomessa ja globaalisti Kuvio 32. Yritysten arviot ICT-alan työvoimatilanteesta vuosina 2005 ja 2010 toimialoittain jaoteltuna Kuvio 33. Yritysten vastaukset kysymykseen, kuinka suurella osalla ICT-työtä tekevästä henkilöstöstä on ICT-alan koulutus Kuvio 34. Teoreettinen esitys ICT:n käytön optimi- ja nykytasosta eri toimialoilla Kuvio 35. Valtionhallinnon tietotekniikkatoiminnon kokonaismenot ja niiden jakautuminen menolajeittain vuosina Kuvio 36. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde valtionhallinnossa Kuvio 37. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde pankkisektorilla Kuvio 38. Ominaisuudet ja taidot, joita kemianteollisuuden yritykset kaipaavat tietoteollisuuden ammattilaisilta Kuvio 39. Koulutuksen vastaavuus työnantajan tarpeisiin kemianteollisuudessa Kuvio 40. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde kemianteollisuussektorilla Kuvio 41. Vastanneissa kemianteollisuuden yrityksissä tietotekniikkaan liittyvistä toiminnoista ulkoistettu Kuvio 42. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde metsäteollisuussektorilla Kuvio 43. Kyselyyn vastanneiden metallialan yritysten ICT-alan ammattilaisten määrän kehitys Kuvio 44. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde valtionhallinnossa Kuvio 45. Skenaariotyöskentelyn suodatinmalli Kuvio 46. Skenaariotyöskentelyn suodatinmallin suodattimet Kuvio 47. ICT-alan vaihtoehtoiset skenaariot Kuvio 48. Skenaarion I suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 49. Skenaarion II suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 50. Skenaarion III suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 51. Skenaarion IV suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 52. Vaihtoehtoinen kuluttajavetoinen tulevaisuudenskenaario Kuvio 53. ICT-alan työvoimalta vaadittavia ominaisuuksia (TIDE-tutkimustulos) Kuvio 54. Yrityskyselyyn vastanneiden yrityksien tietotyöhenkilöstön määrän arvioitu kehitys valmistuksessa, palveluissa ja tietoliikenteessä Kuvio 55. Kyselyyn vastanneiden digitaalisen viestinnän yritysten henkilöstömäärän kehitys yritysten omien arvioiden pohjalta Kuvio 56. ICT-tavarantuotannon,-palveluiden ja tietoliikenteen henkilöstömääräennuste Suomessa vuoteen Kuvio 57. ICT-alan henkilöstömääräennusteet vuoteen 2010 eri skenaarioissa Kuvio 58. Delfoi-panelistien näkemykset ICT-alan eri skenaarioiden uskottavuudesta

7 Taulut Taulu 1. ICT-ala Suomessa vuonna 1999, sivu 11 Taulu 2. Suomalaiset ICT-alan toimijat v 2001: TOP 10 liikevaihdossa ja nettotuloksessa, sivu 19 Taulu 3. Yrityksen yleiset toimintavaihtoehdot verkostoitumisessa, sivu 37 Taulu 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat., sivu 46 Taulu 5. Skenaarioiden kuvaus, sivu 55 Taulu 6. Mihin skenaarioon ICT-alan yritykset uskovat, sivu 95 Taulu 7. Mihin skenaarioon eri toimialat uskovat, sivu 95 Taulu 8. Henkilöstön määrän vuosittaiset sekä ajanjakson v , sivu 101 muutokset toimialoittain, sivu 101 Taulu 9. Henkilöstön määrän vuosittaiset sekä ajanjakson v ja muutokset toimialoittain, sivu 102 Taulu 10. ICT-alan henkilöstömäärän muutosprosentit eri skenaarioissa v , sivu 106

8 1. Johdanto: Kohti digitaalista taloutta Kehittyneissä maissa on käynnissä muutos, jossa ollaan siirtymässä pääoma-, raaka-aine- ja energiapainotteisesta taloudesta kohti tietopainotteista taloutta. Tiedosta ja kyvystä soveltaa tietoa sekä inhimillisestä pääomasta on tullut tärkeitä tuotannontekijöitä. Teollisuusmaiden taloudet ovat viime vuosien aikana kokeneet suuria rakenteellisia muutoksia. Sanotaan, että on syntymässä uusi talous tai digitaalinen talous. Minkälainen tämä digitaalinen talous sitten on ja mikä siinä on niin erikoista? Yleisesti voidaan sanoa, että innovatiivisuus ja uusi teknologia, sekä tieto ja sen hallinta ovat nousseet entistä tärkeämpään asemaan. Myös talouden nopeaa ja entistä tasaisempaa kasvuvauhtia luultiin aluksi uuden talouden ominaispiirteeksi. Nopea kehitys teknologiassa, markkinoilla ja talouden muilla osa-alueilla on aiheuttanut sen, että tietoa on saatavissa ja saatava. Nopeat teknologiset ja markkinoiden muutokset aiheuttavat sen, että digitaalinen talous ei ole vielä löytänyt tasapainoa, vaan myös talous on enemmän tai vähemmän jatkuvassa muutoksessa. Pahimman uusi talous huuman mentyä ohi on vakiintunut yhä enemmän käsitys, että talouden lainalaisuudet ovat sittenkin ennallaan. Myös suhdannekäänne ja tietoteollisuusalaan liittyvän hypen haihtuminen ovat palauttaneet käsitykset realistisemmalle tasolle. Digitaalisen talouden kehityksen mahdollistavat tieto- ja viestintäliikennetekniikan nopea kehitys, josta esimerkkeinä ovat (koottu eri lähteistä, kuten esim. Pohjola 2002; OECD 2000): tehokas henkilökohtainen tietokone, laskentatehon huikea kasvu Mooren lain mukaisesti informaation käsittelyn kustannusten jyrkkä lasku (jopa 20-30% vuodessa) tietotekniikan ja tietoliikenteen konvergenssi (tekninen ja toimialojen) monikanavaisuus (eli crossover media, sama sisältö useiden eri jakelukanavien kautta ja useille eri välineille) internetin integroituminen kaikkeen toimintaan Digitaalisen talouden ominaisuuksia on tutkinut erityisesti Tapscott (ks. esim. Tapscott 1996). Tapscottin mukaan digitaalista taloutta kuvaa erityisesti verkostoituminen. Tästä seuraa mm. välikäsien väheneminen, kulutuksen ja tuotannon välisen eron hämärtyminen sekä myös hierarkioiden purku, jolloin valta on ansaittava verkostossa oman osaamisen, tekojen ja luottamuksen kautta. ICT-alalla verkostoitumisesta seuraa myös toimialan rajojen hämärtyminen ja alan sisäinen konvergenssi, jossa tietotekniikka, tietoliikenne ja muut palvelut sekä sisältö sulautuvat yhteen. Tapscott nostaa verkostoitumisen ohella tiedon keskeiseen rooliin digitaalisessa taloudessa. Tietovaltaisuus edellyttää älykkäitä koneita ja järjestelmiä, mutta myös ihmisiltä entistä suurempaa ja nopeampaa innovatiivisuutta tuotesyklien lyhetessä. Yhä useammin toimitaan tässä ja nyt maailmassa, jossa korostuu välittömyys, mutta globaalin verkostoitumisen ansiosta se ei ole maantieteeseen sidottua. Maantieteestä irti, materiasta irti ovat pyrkimyksiä, jotka johtavat etäisyyksien ja ajan lyhenemiseen, mutta vain bittikeskeisessä maailmassa. Atomeja ei edelleenkään voi siirtää verkossa. Menestyvä yritys keskittyykin ihmisten tuottamaan lisäarvoon (ideat ja luovuus) ja tähän joukkoon kuuluvat henkilöstön ohella 1

9 myös asiakkaat ja jopa loppukuluttajat, joiden valta verkostoissa kasvaa. (ks. esim. Carayannis E. - Sagi J ) Yritysten on tehostettava toimintaansa, sillä verkostoituneessa maailmassa ei ole varaa turhiin välikäsiin eikä ylihinnoitteluun. Toisaalta, ärsykkeitä on niin paljon tarjolla, että tuotteistaminen ja muut brandinomaiset keinot erottua kaikkialla läsnäolevasta joukosta korostuvat. Seuraavassa on kuvattu digitaalisen talouden keskeisiä piirteitä, teemoja ja seurauksia, joiden avulla saa kuvan käynnissä olevasta kehityksestä. Digitaalisen talouden keskeiset piirteet: 1. Materia dematerialisointi ja immaterialisointi 2. Välimatkat lyhenevät, jopa menettävät merkityksensä 3. Aika lyhenee, syklit nopeutuvat 4. Ihminen ideat ja luovuus lisäarvon tuottajina tärkeimpiä 5. Kasvu kiihtyy verkostoitumisen ja tehokkuuden takia 6. Arvo avoimissa järjestelmissä ja standardeissa yksittäisen yksikön arvo kasvaa (network effect) 7. Tehokkuus välikädet vähenevät, kilpailuttaminen lisääntyy 8. Markkinat kuluttajien valta kasvaa 9. Ärsykkeet kaikkea on tarjolla kaikkialla (Carayannis E. - Sagi J. 2001) Digitaalisen talouden teemat: 1. Tieto älykkäät koneet ja järjestelmät 2. Digitalisointi tieto digitaaliseen muotoon 3. Virtuaalisuus koko maailma yksi kylä 4. Molekulaarisuus talouden klusterit 5. Verkostoituminen talouden, yhteiskunnan ja kuluttajien verkostot 6. Välittäjien tai välikäsien väheneminen 7. Konvergenssi tietotekniikan, tietoliikenteen ja sisällön yhteensulautuminen 8. Innovatiivisuus tuotesyklit lyhenevät 9. Kulutus vs. tuotanto ero hämärtyy 10. Välittömyys 11. Globalisaatio 12. Epäpuhtaus epäselvää kenellä valta (Tapscott, 1996) 2

10 Digitaalisen talouden seuraukset yrityksille: 1. Commoditisaatio (=tuotteistuminen) 2. Kaikkialla läsnäolo 3. Konglomeraattien paluu 4. Ohjelmistojen ja palveluiden yhteensulautuminen 5. Voimistuva jako vanhaan ja uuteen talouteen* (Carayannis E. - Sagi J. 2001) *Jaosta vanhaan ja uuteen voi olla eri mieltä ja TIDE-hankkeen puitteissa ollaankin päädytty siihen, että uuden ja vanhan talouden rajalinja ennemminkin hämärtyy. Digitaalisen talouden sanotaan tuovan mukanaan tuotteille ja yrityksille entistä lyhyemmän elämän, palvelujen ja tuotteiden differoinnin yhä kapeammille asiakassegmenteille sekä kovemman kilpailun. Digitaalinen talous vaatii siinä mukana olevilta toimijoilta uusia ominaisuuksia. Talouden muutosvauhdin kiihtyessä nopea reagointikyky on tarpeen. Digitaalista taloutta ei pitäisi esimerkiksi internet-yritysten ympärillä olleen huuman takia leimata ohimeneväksi muoti-ilmiöksi tai kuplaksi. On totta, että osa yrityksistä on toiminut kestämättömällä pohjalla, mutta tämän hälyn takana vanhat vakavasti otettavat yritykset siirtyvät pikkuhiljaa digitaaliseen talouteen ja löytävät uudet mahdollisuudet ja kehittävät järkevää liiketoimintaa. Nämä yritykset tuottavat kuluttajille lisäarvoa ja se on lopulta tärkeää, ei osakekurssien lyhyen aikavälin vaihtelut. Tuotteiden ja palveluiden rajat hämärtyvät. Tämä on seurausta uuden teknologian mahdollistamasta fyysisen tuotteen ja immateriaalisen palvelun yhteenkytkemisestä, kyse on ns. hybridituotteiden syntymisestä, johon usein liittyvät myös rahoitusjärjestelyt (Kivikko 2000). Digitaalisessa taloudessa tieto on noussut tärkeäksi tuotannontekijäksi perinteisten tuotannontekijöiden rinnalle. Ihminen ja osaaminen nousevat entistä keskeisempään rooliin, eli ideat ja luovuus ovat entistä tärkeämpiä. Tiedolla, tai paremminkin informaatiolla, on tuotannontekijänä eräs merkittävä ominaisuus, eli se ei vähene jaettaessa. Toisaalta tiedon tuottajan on vaikea valvoa sen käyttöä. Informaation innovatiivinen käyttö vaikuttaa valittaviin strategioihin ja myös talouden rakenteisiin. Informaatio on IT:n avulla mahdollista vapauttaa fyysisestä kuorestaan tai kantajastaan. Näin syntyy economics of information. Valonnopeudella bitteinä liikkuva tieto tehostaa toimintaa monin tavoin ja myös muuntaa osan tuotannosta aineettomaksi sekä luo uusia aineettomia tuotteita. Kaikkea ei tietenkään voi muuttaa aineettomaksi ja osa tiedosta saa edelleen fyysisen olomuodon, joka voi edustaa suurtakin osaa tuotteen arvosta. Osa tuotteista taas on aineettomia ja saattavat saada fyysisen olomuodon, jolla ei ole suurtakaan arvoa. Puhtaasti aineettomien tuotteiden jakelussa ei enää siirrellä atomeja vaan bittejä. Tämän myötä välimatkat ja etäisyydet menettävät merkityksensä ja monissa 3

11 toiminnoissa tarvittava aika lyhenee.vaikka puhutaankin koko ajan tiedosta 1, niin vain informaatio liikkuu vapaasti. Informaatio tiedoksi jalostettuna on strateginen tuotannontekijä, jota ei enää haluta vapaasti jakaa kaikille. (Negroponte 1996 ja ETLA 2001 a.) Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus tuottavuuteen Lisääntyvällä tieto- ja viestintätekniikan (ICT) käytöllä on positiivinen vaikutus talouskasvuun. Tämä vaikutus syntyy ICT-tuotteiden ja palvelujen tuotannosta sekä ICT:n käytöstä. Eräs mielenkiintoinen ICT:n käytön lisääntymiseen liittyvä seikka on se, että sillä ei pitkään aikaan havaittu olevan työn tuottavuutta lisäävää ja tätä kautta talouden kasvuvauhtia nopeuttavaa vaikutusta. Ennemminkin ICT:n käytön lisäämisen vaikutus työn tuottavuuteen oli talouden makrotasolla tilastojen perusteella negatiivinen. Lisääntyvät investoinnit tietotekniikkaan eivät siis lisänneet työn tuottavuutta vastaavasti. Sanottiinkin että tietokoneajan vaikutukset näkyvät kaikkialla muualla paitsi työn tuottavuudessa (ns. productivity- tai Solow paradox). Selitykseksi on tarjottu usein sitä, että kun uuden teknologian kehittäminen ja henkilöstön koulutus vievät paljon aikaa ja resursseja, niin positiivinen vaikutus tuottavuuteen tulee vasta viiveellä. Lisäksi alussa joudutaan tekemään paljon investointeja perusinfrastruktuuriin, jolloin on paljon kustannuksia, muttei vielä näkyviä hyötyjä. Lisäksi eräs selitys on ajasta jälkeen jäänyt tilastointi. Vaiheeseen, jossa uutta teknologiaa otetaan käyttöön liittyy tyypillisesti myös osaavan henkilöstön niukkuus ja siitä johtuva palkkaerojen kasvu. (Schreyer 2000.) Kun yhteiskunta, yritykset ja tavalliset kuluttajat ovat investoineet paljon aikaa ja rahaa tietoteknisiin laitteisiin ja palveluihin, niin on ollut tärkeää saada selvyys tämän panostuksen hyödyllisyydestä. Sittemmin tietotekniikan lisääntyvän käytön ja työn tuottavuuden kasvun väliltä on löydetty positiivinen yhteys. ICT:n käytön lisääntymisestä johtuvalla tehokkuuden kasvulla koko taloudessa on lopulta suurempi merkitys talouskasvulle kuin ICT-hyödykkeiden tuotannosta. Kaikenkaikkiaan Suomen kohdalla tulokseksi on saatu, että vuosina tietotekniikan tiliin voidaan laittaa noin16-20% talouden vuosikasvusta. (Pohjola 2001, Schreyer 2000). Tuottavuustarkastelun ohessa on muistettava, että ICT-alan valmistuksen, telekommunikaation, palvelujen ja sisällöntuotannon nopealla kasvulla on ollut myös suuri työvoimavaikutus. Joidenkin tutkimusten mukaan (McKinsey 2001) teknologia ei ole ollut driving force, vaan esimerkiksi yritysjohdon oivallukset ovat tuottaneet enemmän lisäarvoa, jolla on ollut vaikutusta myös tuottavuuteen. ICT-alan teknologiset innovaatiot eivät yksin selitä tuottavuuden kasvua, vaan niiden lisäksi yritysten organisaatioissa ja strategioissa tehdyt innovaatiot ovat olleet mahdollistamassa tuottavuuden kasvua. Suomessa ICT:n positiivinen vaikutus työn tuottavuuteen ei ole näkynyt yhtä selvästi kuin USA:ssa. Syynä on se, että muulla pääomalla on Suomessa ollut negatiivinen vaikutus tuottavuuteen ja tämä on osittain kumonnut ICT:n positiivisen vaikutuksen. Suomessa ollaan myös kaikki alat huomioon ottaen investoitu vähemmän ICT:aan kuin monissa muissa maissa (Pohjola 2002). Loppukäyttäjän kannalta katsoen keskeistä on se, mitä lisäarvoa uuden teknologian ja siihen liittyvien uusien palvelujen ja sisältöjen käyttö hänelle tuo. Tämä koskee sekä yrityksiä että kuluttajia. 1 Tässä viitataan jakoon data - informaatio - tieto (knowledge) - viisaus (wisdom), jossa ääripäinä ovat siis pelkkä jalostamaton data ja tästä pitkälle edelleen jalostettu viisaus. 4

12 Loppuraportin rakenne Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi hankkeen, eli TIDEhankkeen, loppuraportti koostuu kahdeksasta luvusta. Luvut 1-6 kuvaavat taustaselvitysten avulla alan kehitysnäkymiä yleisesti sekä myös tässä tutkimuksessa tehdyt metodiset valinnat samoin kuin yritysten periaatteelliset toimintavaihtoehdot. Luku 7 keskittyy alan osaamistarpeiden tulevaisuuden kuvauksiin perustuen lähinnä tutkimuksen aikana tehtyihin yrityskyselyihin. Luvuissa 8, 9 ja 10 käsitellään esitellään ICT-alan tulevaisuutta ja summataan tutkimuksen tuloksia. Ensimmäisessä luvussa (johdanto) selvitetään digitaalisen talouden taustat ja käsitteet sekä arvioidaan sen merkitystä yrityksille lähinnä kirjallisuuden perusteella. Toisessa luvussa kuvataan TIDE hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutusvaiheet, sisältäen myös viitekehyksen ja käytetyt menetelmät. Kolmannessa luvussa määritellään ICT-toimiala ja sen nykytilanne lähinnä tilastojen ja kirjallisuuden perusteella. Luku 4 keskittyy ICT-alan työvoiman määrittelyyn ja nykytilan kuvaamiseen lähinnä tilastojen ja kirjallisuuden avulla. Luvussa 5 esitellään toimialan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja siltä pohjalta alan tulevaisuuden kehityssuuntia, jotka perustuvat tässä tutkimuksessa tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin. Luvussa 5 käsitellään myös yritysten strategisia toimintavaihtoehtoja tulevaisuuden menestyksensä turvaamiseksi ja tulevaisuuden tekemiseksi pelkän seurailijan roolista poiketen. Luvussa 5 tarkastellaan lopuksi ICT-toimialan suhdetta muihin toimialoihin ja koko yhteiskuntaan. Luvussa 6 tarkastellaan kuluttajien näkökulmasta ICT-toimialan kehitystä ja sen vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen. Luvussa 7 kuvataan TIDE-hankkeessa tehdyn yrityskyselyn tulokset ICT-alan kehityssuunnista ja erityisesti alan osaamistarpeista: määrä ja laadulliset ominaisuudet. Luvussa 7 kuvataan myös muiden toimialojen ja julkisen sektorin näkemyksiä oman alansa ICT-työvoimatarpeista, jolloin saadaan kokonaisnäkemys yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta koskien alan osaamistarpeita. Luvussa 8, kuvataan ICT-alan tulevaisuudennäkymät ja niiden keskeiset haasteet erityisesti osaamisnäkökulmasta. Luvussa 9 tarkastellaan muutosten asettamia haasteita koulutukselle ja esitellään ICT-alan henkilöstömääräennusteet. Luvussa 10 käsitellään yhteenvedonomaisesti tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja siinä esiin nousseita kysymyksiä. 2. TIDE-projektin tausta, tavoitteet ja toteutus 2.1 Tavoitteet ja osallistujat TIDE-hankkeen tavoitteeksi asetettiin ennakoida toimialan osaamisen tarve sekä määrällisesti että laadullisesti vuoteen 2010 asti siten, että tulokset palvelevat sekä alan yrityksiä ja järjestöjä että alan koulutuksen järjestäjiä. Aloite TIDE-hankkeen aloittamiseksi tuli alan järjestöiltä ja Opetusministeriöltä. Järjestöjen panoksen lisäksi hankkeeseen on saatu ESR-rahoitusta. TIDE-hankkeen tavoitteena oli tarkastella tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä ensisijaisesti Suomessa. Toimialan määrittely sekä yhteiset käsitteet alan 5

13 tarkastelemiseksi asetettiin hankkeen osatavoitteeksi. Lopullisena tavoitteena oli selvittää alan laadulliset ja määrälliset osaamistarpeet tulevaisuudessa ja identifioida sen avulla työvoimalle lähitulevaisuudessa asetettavia vaatimuksia. TIDE-hankkeeseen osallistuivat: Sähkö- ja elektroniikka ja tietoteollisuus, SET ry (koordinoi hanketta) Tietoalojen liitto (ent. Tietotekniikan palveluliitto, TIPAL ry) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry Opetusministeriö, Opm Espoon Vantaan teknillinen amk, EVTEK TIDE-hankkeen käytännön toteutus tilattiin Åbo Akademin IAMSR-yksiköstä ja hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi tutkimusjohtaja Tarja Meristö. TIDE-hankkeen ohjausryhmään kuuluivat eri osapuolten edustajina apulaisjohtaja Anneli Manninen (SET ry, pj), toiminnanjohtaja Marit Hohtokari (SATU ry), toimitusjohtaja Liisa Nakari (Tietoalojen liitto), viestintäpäällikkö Nora Elers (FiCom ry), tutkimusjohtaja Tarja Meristö (IAMSR/ÅA), yliopettaja Seija Ristimäki (EVTEK) ja projektipäällikkö Jari Jokinen (Opm). Tutkimusryhmän ohjaajina toimivat tutkimusjohtaja Tarja Meristö ja professori Christer Carlsson, tutkijoina Sami Leppimäki, Päivi Peltola ja Mari Tammi sekä tutkimusapulainen Ida- Maria Rintamäki, kaikki IAMSR/ÅA. TIDE-hanke toteutettiin 10/ /2002 välisenä aikana. 2.2 Tietolähteet, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen eteneminen I Tietolähteet TIDE-hankkeessa on tutustuttu laajasti aihetta käsittelevään ulkomaiseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen, kuten eri näkökulmista tietoteollisuutta tarkasteleviin tutkimuksiin, työvoimaennusteisiin ja strategialinjauksiin. Vaikeutena kirjallisten lähteiden käytössä ja vertailujen tekemisessä on alan määritelmien ja käsitteistön vakiintumattomuus. ICT-alaa koskevaa tilastotietoa on kerätty Tilastokeskukselta, OECD:ltä ja muilta sitä kerääviltä tahoilta suorilla yhteydenotoilla ja näiden tahojen julkaisemista tilastojulkaisuista. Tilastotietojen kohdalla määritelmien erilaisuus ja tilastoluokituksien sopimattomuus kuvaamaan ICT-alaa ja näistä johtuva tilastotietojen huono vertailukelpoisuus muodostui todella vaikeaksi ongelmaksi. ICT-alan sisällä toimivien ihmisten näkemyksiä selvitettiin taustahaastatteluilla, joiden antia on käytetty hyväksi läpi koko raportin. Taustahaastateltavat valittiin siten, että edustettuina olisivat ICT-alan yritysten, julkisen sektorin ja muiden alan asiantuntijoiden näkökulmat (kooste taustahaastatteluista on liitteessä 4). 6

14 ICT-alan yrityksille suunnatulla kyselyllä kartoitettiin alan yritysten näkemyksiä alan kehityksestä, muutostekijöistä ja työvoiman osaamistarpeista. Kysely suoritettiin 9/ /2001 välisenä aikana ja sen kohteena olivat TIDE-hankkeeseen osallistuvien ICT-alan järjestöjen jäsenistöt. Kyselyaineistoa analysoitiin tilastotieteellisin menetelmin, joilla tarkasteltiin eri muuttujien välisiä yhteyksiä ja eri toimialojen välisiä eroavaisuuksia. Muille aloille suunnatuilla suppeammilla kyselyillä ja haastatteluilla selvitettiin näiden tietoteollisuustyövoiman määrän kehitystä, ICT-investointeja ja osaamistarpeita. Kohteina olivat metalli-, kemian- ja metsäteollisuus, pankki ja finanssiala sekä julkinen sektori. Tarkoituksena näissä kyselyissä oli selvittää muun muassa tietoteollisuuden koulutuksen omaavan työvoiman kysyntää ja osaamistarpeita näillä aloilla lähitulevaisuudessa. II Menetelmät Käsiteanalyysi oli tarpeen alan käsitteistön vakiintumattomuuden takia ja sen keinoin pyrittiin selventämään ICT-alan termistöä sekä rinnakkain ja toistensa vaihtoehtoina käytettyjen käsitteiden merkityksiä ja eroavaisuuksia. Tässä raportissa käytetään käsitettä ICT-ala kuvaamaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää tavarantuotantoa, palveluiden tuotantoa, tietoliikennettä ja sisällöntuotantoa. Talouden sektorijaon ollessa kyseessä käytetään ICT-sektori käsitettä tai joissain lähteissä käytettyä informaatiosektoria. Tässä raportissa käytetään, aina kun se on mahdollista, jakoa tavarantuotantoon, palvelutuotantoon, tietoliikenteeseen ja sisällöntuotantoon. Tietoliikenne luetaan usein tilastoissa kuuluvaksi palveluihin, joten aina sitä ei ole mahdollista erottaa omaksi kokonaisuudekseen. Sisällöntuotanto on määritelmällisesti ja etenkin tilastojen kannalta vielä ongelmallisempi, etenkin kun TIDE-hankkeessa tarkastelu pyrittiin rajaamaan sisällöntuotannon osalta digitaaliseen viestintään. ICT-alan yrityskyselyn tuottamaa aineistoa on analysoitu tilastollisin menetelmin, kuten esimerkiksi ristiintaulukoinnin sekä klusteri- ja faktorianalyysin keinoin. Tilastollisten analyysien tuloksien tulkinnan rajoitteena on kyselyyn tulleiden vastausten suhteellisen pieni lukumäärä samoin kuin se, että vastaajia ei pystytä tarkasti tunnistamaan ja jakamaan toimialoittain. Muiden alojen kyselyt ja niihin liittyvät selvitykset tulivat tutkimuksen loppuvaiheessa mukaan hankkeeseen ja ne on nähtävä toisiaan täydentävinä palasina, ei tyhjentävinä esityksinä kunkin kohteena olleen alan tilanteesta. Eri menetelmillä kerättyä tietoa on jalostettu edelleen ja käytetty hyväksi ICT-alan vaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden rakentamisessa, jossa on käytetty erityistä skenaariotyöskentelyn suodatinmallia. Suodatinmallissa kehityksen driving force voi skenaariossa olla teknologia, markkinat tai yhteiskunta. Jotta skenaarion mukainen kehitys voi toteutua, niin skenaariopolun on myös läpäistävä teknologian, markkinoiden ja yhteiskunnan muodostamat suodattimet. Suodattimien järjestys määräytyy sen mukaan, mikä on kehityksen driving force (ensimmäinen suodatin). Suodattimien rakenne määrää sen, minkälainen kehityskulku on mahdollista, eli läpäisee suodattimen. Esimerkiksi teknologiavetoisissa skenaarioissa kehityksen on ensin läpäistävä teknologiasuodatin, mutta myös muut suodattimet. 7

15 Kuviossa 48 luvussa on yleinen esitys suodatinmallista, missä sen käyttöä esitellään tarkemmin. Suodatinmalli-tarkastelu selittää osin ICT-alan ympärille muodostuneen hypen syntymistä ja sittemmin kuplan puhkeamista, kun tarkastelu oli ollut korostetun teknologiavetoista ja -keskeistä. Suodatinmallin vahvuus tuli näin testatuksi. Tulevaisuudentutkimuksen aikajänne (10 v.) oli tutkimuksen alussa kritiikin kohteena ( miten niin kauas voidaan nähdä ), mutta osoitti työn kuluessa vahvat puolensa näkemällä suhdannejaksojen yli ja kiinnittämällä huomiota myös laadullisiin näkökulmamuutoksiin, jotka eivät lyhyellä aikavälillä ole relevantteja ottaa mukaan. III Tutkimuksen vaiheet Alla on esitelty TIDE-hankkeen vaiheet. Alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna lisää tulivat kyselyt muille aloille. Kuvio 1. TIDE-hanke 10/2000-3/2002 TAUSTATIETOJEN KERUU JA TAVOITTEIDEN SELKIYTTÄMINEN 10-11/ kirjallisuus - ohjausryhmäkeskustelut - yrityskartoitus toimialamäärittelyn pohjaksi YLEISET TAUSTA- SKENAA- RIOT JA MUUTOS- TEKIJÄT ICT-TOIMIALAN MÄÄRITTELY NYT JA TULEVAISUUDESSA ICT-TOIMIALAN ASEMOINTI MUIHIN TOIMIALOIHIN JA YHTEISKUNTAAN 12/2000-3/ kirjallisuus - taustahaastattelut alalla - tilastot 4/2001-8/ kirjallisuus, taustahaastattelut - skenaarioiden suodatinmallikokeilut MUIDEN HANKKEI- DEN TUKI* MUIDEN TOIMIA- LOJEN JA YHTEIS- KUNNAN ICT-OSAA- JATARPEI- DEN ENNA- KOINTI DELFOI- KYSELY OSAAMISEN ENNAKOINNIN AVAINKYSYMYKSET ICT-ALALLA: KYSELYTUTKIMUS ANALYYSI KYSELYTUTKIMUKSEN VASTAUKSISTA ALAN YRITYKSILTÄ OSAAJIEN MÄÄRÄLLINEN JA LAADULLINEN KEHITYS VUOTEEN 2010 ASTI TIDE-HANKKEEN ARVIOINTI JA JATKOKEHITYSTARPEET TULOKSET JA LOPPURAPORTTI 9/ / kirjallisuus - taustahaastattelut - muiden hankkeiden tuki - kysely alan yrityksille - tilastolliset analyysit - vertailu toimialoittain 12/2001-2/ muiden alojen kyselyt ja haastattelut (metsä- ja metalliteollisuus, pankki, julkinensektori) 3/ loppuraportin julkistamis - seminaari * ArvoTek-projekti; Tutkimus tietoteollisuuden muuntokoulutuksen toteutumisesta Muunnolla menestykseen, julkistettu 10/2001 (Opetusministeriö) ja EU ICT Employment Foresight (SET) tutkimusraportti 6/2001 (liiteenä 24). 8

16 3. ICT-toimiala 3.1 ICT-toimialan määrittely ICT-ala tai tietoteollisuus on toimialana vielä jäsentymätön. Kansainvälisesti sovittua viitekehystä ei ole olemassa. Esimerkkinä yleisesti käytetystä määritelmästä on Infocom-käsite, jolla kuvataan tietotekniikka-, sisältö- ja viestintätoimialojen konvergenssin tuloksena syntynyttä uutta kokonaisuutta. Kuvio 2. Infocom industry käsite (F & L Management Services Ltd 1998.) Telekommunikaatio Digitaaliset jakelu verkot Perinteinen massamedia Informaatioteknologia Interaktiivinen media Sisältötuotanto ja media Offline media Infocomia hyödyntävät teollisuus- ja palvelualat ICT-alaa voidaan tarkastella myös klusterikäsitteen avulla. Suomeen on syntynyt ICT-klusteri tai hieman laajempi informaatio- ja kommunikaatioklusteri, joka on talouden muita klustereita alttiimpi globaalille kilpailulle. Lisäksi sen ominaispiirteisiin kuuluu se, että Suomi on kunnostautunut lähinnä uuden teknologian tuottajana, ei niinkään käyttäjänä. (ETLA 2001 b.) Klusterikäsitettä käytetään usein tarkasteltaessa ICT-alan ja muiden alojen välisiä suhteita. Kuviossa 3 olevassa ICT-klusterin karttaesityksessä keskellä on varsinainen ICT-ala ja sitä reunustavat liitännäispalvelut, tuki- ja lähialat ja ostajat/soveltajat. 9

17 Kuvio 3. ICT-klusteri (Paija 2001) ICT-alan määrittelyssä on rajanvedon ongelma, eli mitä luetaan kuuluvaksi mukaan ja mitä ei. OECD:n puitteissa on luotu tilastollinen määritelmä informaatiosektorille, johon perustuen esimerkiksi pohjoismaiset tilastolaitokset ovat jo jonkin aikaa koonneet tilastotietoa. Siinä määritellään toimialaluokituksen pohjalta tilastollisesti informaatiosektori (kts. tarkemmin liite 2). Sen mukaan informaatiosektoriin tilastoidaan tavarantuotanto (toimialaluokituksen TOL luokat 3001, 3002, 3130, 3210, 3220, 3230, 3320 ja 3330), palvelutuotanto (TOL 51432, 51641, 51652, 642, 7133 ja 72) ja sisältötuotanto (TOL 221, 7413, 7414, 744, 921, 922 ja 924). Taulussa 1 on esitelty ICT-alan eri toimialojen taloudellinen arvo ja henkilöstömäärät Suomessa vuonna Tavarantuotanto kattaa alan 34,1 mrd. euron liikevaihdosta 53 %, palvelutuotanto 28 %, tietoliikenne 12 % ja sisällöntuotanto 18 %. 10

18 Taulu 1. ICT-ala Suomessa vuonna 1999 (koottu lähteistä: Pohjoismaiset tilastolaitokset 2001 ja Tilastokeskus 2001) SOVELTAJAT: Palveluyritykset Tuotannolliset yritykset Kuluttajat e- ja m-business Julkiset organisaatiot Liikkuvat käyttäjät TEOLLISUUS liikevaihto: 16,3 mrd. (97 mrd. mk.) henkilöstö: Tietoliikennelaitteet Kulutuselektroniikka Tietokoneet Komponentit, elektroniikan sopimusvalmistus Sähkötekninen teollisuus Mittalaitteet ja automaatio PALVELUTUOTANTO (pl. tietoliikenne) liikevaihto: 8,6 mrd. (51 mrd. mk.) Henkilöstö: Ohjelmistotuotteet, järjestelmät Asiantuntijapalvelut ja konsultointi Tietojenkäsittelypalvelut Tukkukauppa TIETOLIIKENNE 3,7 mrd. (22 mrd. mk.) Henkilöstö: Matkapuhelinpalvelut, kiinteän verkon palvelut (tele-, data- ja lisäarvopalvelut SISÄLTÖTUOTANTO liikevaihto: 5,5 mrd. (33 mrd. mk.) Henkilöstö: Graafinen joukkoviestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä TV- ja radiotoiminta Tietopalvelut ICT toimiala Suomessa: 34,1 mrd. (203 mrd. mk.), henkilöstö:

19 Edellä esiteltyä ICT-alan määritelmää, josta käy ilmi jako tavarantuotantoon, palveluiden tuotantoon, tietoliikenteeseen ja sisällöntuotantoon, voidaan kehittää kuluttajanäkökulmaa korostavaan suuntaan, jolloin keskeiset osat ovat teollisuus (tavarantuotanto), palvelut (palvelutuotanto), sisältö (sisältötuotanto), josta tässä erityishuomio digitaalisessa viestinnässä, sekä kaikkia kolmea yhdistävänä tekijänä tietoliikenne, joka myös huolehtii verkkojen ylläpidosta (kuvio 4). Kuvio 4. Kuluttajalähtöinen ICT-alan määritelmä (TIDE-tutkimustulos 2/2002) Teollisuus tietokoneet tietoliikennelaitteet ja kaapelit kulutuselektroniikka automaatio- ja mittauslaitteet Palvelut järjestelmät ohjelmistot ohjelmistotuotteet asiantuntijapalvelut ja konsultointi käsittelypalvelut Tietoliikenne Verkkojen rakentaminen ja ylläpito, verkkopalvelut Digitaalinen viestintä jakelutavasta riippumaton journalistinen-, viihteellinen-, opetuksellinen- ja yritysviestinnällinen ohjelma- ja palvelutuotanto 3.2 ICT-toimialan rakenne: nykytila ja tulevaisuus Kuluttajalähtöinen ICT-alan määritelmä (kuvio 4 edellä) muodostaa pohjan toimialakartalle, jonka päälle voidaan hahmottaa ICT-alan nykytila tai oikeastaan tila vielä hetki sitten, sillä niin nopea on muutos, kun tarkastelun kohteena ovat alan yksittäiset yritykset ja niiden sijoittuminen kartalle. Tässä tutkimuksessa toimialakartan päälle sijoitetut yritykset ryhmiteltiin seuraavasti: laitteiden ja infrastruktuurin valmistajat ja toimittajat, järjestelmätoimittajat, operaattorit, ohjelmistovalmistajat, palvelut ja konsultointi, ICT-alan alihankkijat sekä digitaalinen viestintä. Lähteinä käytettiin kirjallisuutta (Paija 2001), lehtiartikkeleita 12

20 (Taloussanomat ), www-lähteitä (www.tietoviikko.fi ja sekä yritysten omia www-kotisivuja. Liitteessä 2 on luettelo luokitelluista yrityksistä. Yhteenveto nykytilanteesta on kuviossa 5. Kuvio 5. ICT-toimialan nykytila tai tilanne hetki sitten (TIDE-tutkimustulos 6/2001). Muu teollisuus Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus JÄRJESTELMÄ- TOIMITTAJAT Laitteiden ja infrastruktuurin valmistajat ja toimittajat Alihankkijat Ohjelmistovalmistajat Palvelut ja konsultointi Palvelut wwwtoteutus ja palveluiden tarjoaminen Mainonta ja markkinointi Operaattorit Monikanavaisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Sisältöteollisuus Vanha media Tässä työssä tehtyjen taustahaastattelujen ja yleisten kirjallisten lähteiden pohjalta voidaan todeta, että ICT-toimialalla käynnissä olevan konvergenssikehityksen myötä jako on edelleen hämärtymässä. Tämäkoskee nyt myös muuta teollisuutta ja muita toimialoja, joihin ICT on menossa läpäisyperiaatteella mukaan (kuvio 6). Yritykset oli mahdollista sijoittaa toimialakartalle kohtuullisen selkeästi johonkin ryhmään kuuluviksi, joskin yksittäisten yritysten kohdalla oli tilanteita, että ne olisi voinut ripotella läpi koko kartan. Huomionarvoista on, että tutkimuksenteon alkuvaiheessa vuoden 2000 lopulla vielä yleisesti puhuttiin uudesta ja 13

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen : 11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Oulu Rauma Tampere Turku Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Oulun, Rauman, Tampereen ja

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen AsuntoForum, 23.3.2009 280 260 240 220 200 Suomi Asuntojen korjausrakentaminen volyymi-indeksi

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

ICT-osaaminen 2010. Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi. Tarja Meristö, Sami Leppimäki & Mari Tammi

ICT-osaaminen 2010. Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi. Tarja Meristö, Sami Leppimäki & Mari Tammi ICT-osaaminen 2010 Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi Tarja Meristö, Sami Leppimäki & Mari Tammi Åbo Akademi University Institute for Advanced Management Systems Research

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä 28.11.2012 työryhmä Pekka Ala-Pietilä Kitkaton Suomi - tavoite on rakentaa Suomesta Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot