ICT-OSAAMINEN Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi. Tarja Meristö, Sami Leppimäki ja Mari Tammi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT-OSAAMINEN 2010. Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi. Tarja Meristö, Sami Leppimäki ja Mari Tammi"

Transkriptio

1 ICT-OSAAMINEN 2010 Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi Tarja Meristö, Sami Leppimäki ja Mari Tammi Hanke on toteutettu oheisten järjestöjen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella Institute for Advanced Management Systems Research IAMSR, Åbo Akademi

2 ESIPUHE Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET ry teki taustaselvityksen yritysten henkilöstötarpeista ensimmäisen kerran vuonna 1993 koulutuspoliittisen linjauksensa valmistelun yhteydessä. Tältä pohjalta käynnistettiin Elektroniikka- ja sähköalan ennakointi projekti Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella, joka päättyi keväällä Samaan aikaan SET oli Osaamislinjaus julkaisussaan todennut tietoteollisuuden teknologioiden yhteensulautuvan tulevaisuudessa entistä tiiviimmin periteisten toimialarajojen samalla hämärtyessä. Opetusministeriön käynnistettyä tietoteollisuuden koulutuksen lisätoimenpideohjelman vuonna 1998 oli entistä tärkeämpää seurata henkilöstötarpeiden kehittymistä. SET tekikin vuoden 2000 alussa opetusministeriölle esityksen siitä, että tietoteollisuuden ja digitaalisen median osaamistarpeita lähdettäisiin selvittämään järjestöjen yhteistyönä. Tietoalojen liitto, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat - SATU ry, Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu ja opetusministeriö lähtivät mukaan hankkeeseen. Ennakointihankkeen kunnianhimoisena tavoitteena oli selvittää ICT-alan osaamisen tarve määrällisesti ja laadullisesti vuoteen 2010 mennessä siten, että tulokset palvelevat sekä alan yrityksiä ja järjestöjä että alan koulutuksen järjestäjiä. Aikajänteen pituuden vuoksi oli perusteltua lähestyä tulevaisuutta ja osaamistarpeita erilaisten vaihtoehtojen kautta. Åbo Akademin asiantuntemus ja metodologia on ollut kantavana voimana skenaariomenetelmän soveltamisessa toimialan ennakointiin. Tulevaisuuden tarkastelu skenaarioiden avulla antaa myös mahdollisuuden tehdä tietoisia strategisia valintoja, jotta halutut vaihtoehdot toteutuisivat. Erityisen tärkeänä on nähty yritysten panostus tulevaisuuden ennakointiin. Yritysten asiantuntijat ovat osallistuneet sekä projektin lähtöoletusten että osaamistarpeiden määrittelyyn. Delfoi-kysely varmisti projektin tulosten oikeellisuuden yritysten huippuasiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Suomi poikkeaa tietoteollisuuden ja digitaalisen median osalta muista Euroopan maista siinä, että meillä on vahva valmistavan teollisuuden painotus. Siksi ei olekaan yllättävää, että suurimpien kasvuodotusten nähdään olevan palvelusektorilla. ICT-alan valmistava teollisuus odottaa kasvun jatkuvan tasaisena. Tietoliikenne ja digitaalinen media ovat varovaisempia kasvuodotuksissaan. Henkilöstön määrällinen tarve vuoteen 2010 mennessä on varsin suuri kaikissa pääskenaariovaihtoehdoissa. Tietoalan osaajien määrällinen osuus kasvaa myös muilla sektoreilla. Tämän ennakointihankeen loppuvaiheessa todettiinkin, että on tarpeen arvioida tilannetta myös ICT-sektorin ulkopuolella. Tarkastelu vahvistaa aikaisempaa tutkimustulosta, jonka perusteella Suomessa ei vielä hyödynnetä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia optimaalisesti. Positiivisia vaikutuksia tuottavuuden kasvuun on siis vielä odotettavissa.

3 ICT-sektorin merkitys Suomen taloudelle on erittäin suuri. Sektori panostaa myös merkittävästi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Kaksi kolmasosaa yritysten kokonaispanostuksesta tulee tältä toimialalta. Korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen merkitys korostuukin myös tämän hankkeen johtopäätöksissä. Minimivaatimuksena alan työtehtäviin on ammatillinen perustutkinto. Ilman koulutusta olevan henkilöstön määrän arvioidaankin laskevan. Toimialan integraatio ja laadullinen kehitys on tuomassa uusia vaatimuksia osaamisprofiileihin ja osaamiseen. Tähän vaikuttavat teknologian lisäksi myös tietoyhteiskunnan vaatimukset sekä entistä lähemmäs kuluttajaa siirtyvät markkinat. Helsingissä SÄHKÖ-, ELEKTRONIIKKA- JA TIETOTEOLLISUUS SET ry Martti Mäenpää Toimitusjohtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TIIVISTELMÄ i-x 1. Johdanto: Kohti digitaalista taloutta TIDE-projektin tausta, tavoitteet ja toteutus Tavoitteet ja osallistujat Tietolähteet, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen eteneminen ICT-toimiala ICT-toimialan määrittely ICT-toimialan rakenne: nykytila ja tulevaisuus ICT-toimialan taloudellinen merkitys Suomessa Teknologia ja keihäänkärkialat Maailman ICT-markkinoiden kasvu ICT-alan työvoima: määrittely ja nykytila Tietotyövoiman määritelmä Suomessa Työvoiman kysyntä ja tarjonta Työvoiman määrä ja laatu ICT-toimialan muutostekijät ja kehityssuunnat Konvergenssi ja arvoketjujen muutos Yritysten verkostoituminen ja toimintojen ulkoistaminen Muita muutostekijöitä ja haasteita Yritysten strateginen valinta Kohti informaatioyhteiskuntaa Kuluttajanäkökulma alan kehitykseen Konvergenssi kuluttajanäkökulmasta Kuluttajat haastavat uudet välineet Uusien tuotteiden ja palveluiden kysyntä ICT-alan kehitys yritysnäkemysten valossa Kyselytutkimus ICT-alan yrityksiin Kyselyn toteutus Yritysten yleiskuva tulevaisuudesta Vastaukset toimialoittain Vastaajien tulevaisuusskenaariot klusterianalyysillä tehtynä Tulokset kysymys kysymykseltä Kyselytutkimus ja haastattelut muiden alojen ICT-tarpeista ICT-alan tulevaisuudenskenaariot Skenaarioiden esittäminen suodatinmallin avulla Skenaariokuvaukset Näkökulman muutos: Vaihtoehtoinen kuluttajavetoinen skenaario Yhteenveto tulevaisuuden osaamistarpeista Osaamistarpeet Koulutus Henkilöstön kysyntä-tarjonta tilanne tulevaisuudessa

5 9.4 Henkilöstömäärän kehitys eri skenaarioissa Lopuksi: mitä tästä eteenpäin? Keskeiset raportissa käytetyt käsitteet Lähteet Liitteet Kuviot: Kuvio 1. TIDE-hanke 10/2000-3/ Kuvio 2. Infocom industry käsite... 9 Kuvio 3. ICT-klusteri Kuvio 4. Kuluttajalähtöinen ICT-alan määritelmä (TIDE-tutkimustulos 2/2002) Kuvio 5. ICT-toimialan nykytila tai tilanne hetki sitten (TIDE-tutkimustulos 6/2001) Kuvio 6. ICT-toimiala tulevaisuudessa *) (TIDE-tutkimustulos 6/2001) Kuvio 7. Informaatiosektorin osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta 226 mrd. liikevaihdosta vuonna Kuvio 8. Tavaran-, palveluiden- ja sisällöntuotannon sekä tietoliikenteen liikevaihto Suomessa vuosina Kuvio 9. Bruttoarvonlisäys valikoiduilla ICT-toimialoilla vuosina Kuvio 10. ICT-alan osuus T&K menoista eri OECD-maissa Kuvio 11. Suomen tietoteollisuuden tulevaisuuden liiketoiminta-alueet, eli ns. keihäänkärkialueet Kuvio 12. Tietotyöläisten, tietotekniikan käyttäjien ja perinteisten työntekijöiden osuudet työllisistä vuosina 1994 ja Kuvio 13. Tietotyöläisten, tietotekniikan käyttäjien ja perinteisten työntekijöiden määrä vuosina 1994 ja Kuvio 14. Informaatioammattien osuus työllisistä vuosina 1995 ja Kuvio 15. Informaatioammateissa toimivien määrät vuosina 1995 ja Kuvio 16. Suomen väestön teoreettinen lahjakkuusprofiili Kuvio 17. Ohjelmistoalan työvoiman tarjonta maailmassa vuonna Kuvio 18. Henkilöstövaje maantieteellisillä alueilla, toimialla ja yrityksissä sekä tehtävittäin 30 Kuvio 19. Arvoketjun muutos Kuvio 20. Arvonlisän synty teollisuustaloudessa ja informaatiotaloudessa Kuvio 21. Sisällöntuotannon arvoketju ja sisällön ja tekniikan virtaukset siinä Kuvio 22. Esimerkki globaalisti verkostoituneesta suomalaisesta ohjelmistovalmistajasta (TIDE-tutkimustulos) Kuvio 23. Teoreettinen malli osapuolten välisestä suhteesta toimintojen ulkoistamisessa Kuvio 24. Edellytykset onnistuneen innovaation syntymiselle Kuvio 25. VALS:n yleinen esitys (suomennettu versio SRI:n VALS 2:sta) Kuvio 26. Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat Kuvio 27. Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain Kuvio 28. ICT-alan yritysten ICT-henkilöstön määrän muutos toimialoittain vuosina Kuvio 29. ICT-alan toimialojen tärkeimmät erot Kuvio 30. Ennuste tietotyövoiman määrän muutoksesta klustereittain

6 Kuvio 31. Kyselyyn vastanneiden yritysten arviot toimialan todennäköisimmästä tulevaisuudennäkymästä Suomessa ja globaalisti Kuvio 32. Yritysten arviot ICT-alan työvoimatilanteesta vuosina 2005 ja 2010 toimialoittain jaoteltuna Kuvio 33. Yritysten vastaukset kysymykseen, kuinka suurella osalla ICT-työtä tekevästä henkilöstöstä on ICT-alan koulutus Kuvio 34. Teoreettinen esitys ICT:n käytön optimi- ja nykytasosta eri toimialoilla Kuvio 35. Valtionhallinnon tietotekniikkatoiminnon kokonaismenot ja niiden jakautuminen menolajeittain vuosina Kuvio 36. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde valtionhallinnossa Kuvio 37. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde pankkisektorilla Kuvio 38. Ominaisuudet ja taidot, joita kemianteollisuuden yritykset kaipaavat tietoteollisuuden ammattilaisilta Kuvio 39. Koulutuksen vastaavuus työnantajan tarpeisiin kemianteollisuudessa Kuvio 40. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde kemianteollisuussektorilla Kuvio 41. Vastanneissa kemianteollisuuden yrityksissä tietotekniikkaan liittyvistä toiminnoista ulkoistettu Kuvio 42. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde metsäteollisuussektorilla Kuvio 43. Kyselyyn vastanneiden metallialan yritysten ICT-alan ammattilaisten määrän kehitys Kuvio 44. ICT:n käytön nykytilan ja optimin suhde valtionhallinnossa Kuvio 45. Skenaariotyöskentelyn suodatinmalli Kuvio 46. Skenaariotyöskentelyn suodatinmallin suodattimet Kuvio 47. ICT-alan vaihtoehtoiset skenaariot Kuvio 48. Skenaarion I suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 49. Skenaarion II suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 50. Skenaarion III suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 51. Skenaarion IV suodattimet ja skenaariopolun läpäisykohdat Kuvio 52. Vaihtoehtoinen kuluttajavetoinen tulevaisuudenskenaario Kuvio 53. ICT-alan työvoimalta vaadittavia ominaisuuksia (TIDE-tutkimustulos) Kuvio 54. Yrityskyselyyn vastanneiden yrityksien tietotyöhenkilöstön määrän arvioitu kehitys valmistuksessa, palveluissa ja tietoliikenteessä Kuvio 55. Kyselyyn vastanneiden digitaalisen viestinnän yritysten henkilöstömäärän kehitys yritysten omien arvioiden pohjalta Kuvio 56. ICT-tavarantuotannon,-palveluiden ja tietoliikenteen henkilöstömääräennuste Suomessa vuoteen Kuvio 57. ICT-alan henkilöstömääräennusteet vuoteen 2010 eri skenaarioissa Kuvio 58. Delfoi-panelistien näkemykset ICT-alan eri skenaarioiden uskottavuudesta

7 Taulut Taulu 1. ICT-ala Suomessa vuonna 1999, sivu 11 Taulu 2. Suomalaiset ICT-alan toimijat v 2001: TOP 10 liikevaihdossa ja nettotuloksessa, sivu 19 Taulu 3. Yrityksen yleiset toimintavaihtoehdot verkostoitumisessa, sivu 37 Taulu 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat., sivu 46 Taulu 5. Skenaarioiden kuvaus, sivu 55 Taulu 6. Mihin skenaarioon ICT-alan yritykset uskovat, sivu 95 Taulu 7. Mihin skenaarioon eri toimialat uskovat, sivu 95 Taulu 8. Henkilöstön määrän vuosittaiset sekä ajanjakson v , sivu 101 muutokset toimialoittain, sivu 101 Taulu 9. Henkilöstön määrän vuosittaiset sekä ajanjakson v ja muutokset toimialoittain, sivu 102 Taulu 10. ICT-alan henkilöstömäärän muutosprosentit eri skenaarioissa v , sivu 106

8 1. Johdanto: Kohti digitaalista taloutta Kehittyneissä maissa on käynnissä muutos, jossa ollaan siirtymässä pääoma-, raaka-aine- ja energiapainotteisesta taloudesta kohti tietopainotteista taloutta. Tiedosta ja kyvystä soveltaa tietoa sekä inhimillisestä pääomasta on tullut tärkeitä tuotannontekijöitä. Teollisuusmaiden taloudet ovat viime vuosien aikana kokeneet suuria rakenteellisia muutoksia. Sanotaan, että on syntymässä uusi talous tai digitaalinen talous. Minkälainen tämä digitaalinen talous sitten on ja mikä siinä on niin erikoista? Yleisesti voidaan sanoa, että innovatiivisuus ja uusi teknologia, sekä tieto ja sen hallinta ovat nousseet entistä tärkeämpään asemaan. Myös talouden nopeaa ja entistä tasaisempaa kasvuvauhtia luultiin aluksi uuden talouden ominaispiirteeksi. Nopea kehitys teknologiassa, markkinoilla ja talouden muilla osa-alueilla on aiheuttanut sen, että tietoa on saatavissa ja saatava. Nopeat teknologiset ja markkinoiden muutokset aiheuttavat sen, että digitaalinen talous ei ole vielä löytänyt tasapainoa, vaan myös talous on enemmän tai vähemmän jatkuvassa muutoksessa. Pahimman uusi talous huuman mentyä ohi on vakiintunut yhä enemmän käsitys, että talouden lainalaisuudet ovat sittenkin ennallaan. Myös suhdannekäänne ja tietoteollisuusalaan liittyvän hypen haihtuminen ovat palauttaneet käsitykset realistisemmalle tasolle. Digitaalisen talouden kehityksen mahdollistavat tieto- ja viestintäliikennetekniikan nopea kehitys, josta esimerkkeinä ovat (koottu eri lähteistä, kuten esim. Pohjola 2002; OECD 2000): tehokas henkilökohtainen tietokone, laskentatehon huikea kasvu Mooren lain mukaisesti informaation käsittelyn kustannusten jyrkkä lasku (jopa 20-30% vuodessa) tietotekniikan ja tietoliikenteen konvergenssi (tekninen ja toimialojen) monikanavaisuus (eli crossover media, sama sisältö useiden eri jakelukanavien kautta ja useille eri välineille) internetin integroituminen kaikkeen toimintaan Digitaalisen talouden ominaisuuksia on tutkinut erityisesti Tapscott (ks. esim. Tapscott 1996). Tapscottin mukaan digitaalista taloutta kuvaa erityisesti verkostoituminen. Tästä seuraa mm. välikäsien väheneminen, kulutuksen ja tuotannon välisen eron hämärtyminen sekä myös hierarkioiden purku, jolloin valta on ansaittava verkostossa oman osaamisen, tekojen ja luottamuksen kautta. ICT-alalla verkostoitumisesta seuraa myös toimialan rajojen hämärtyminen ja alan sisäinen konvergenssi, jossa tietotekniikka, tietoliikenne ja muut palvelut sekä sisältö sulautuvat yhteen. Tapscott nostaa verkostoitumisen ohella tiedon keskeiseen rooliin digitaalisessa taloudessa. Tietovaltaisuus edellyttää älykkäitä koneita ja järjestelmiä, mutta myös ihmisiltä entistä suurempaa ja nopeampaa innovatiivisuutta tuotesyklien lyhetessä. Yhä useammin toimitaan tässä ja nyt maailmassa, jossa korostuu välittömyys, mutta globaalin verkostoitumisen ansiosta se ei ole maantieteeseen sidottua. Maantieteestä irti, materiasta irti ovat pyrkimyksiä, jotka johtavat etäisyyksien ja ajan lyhenemiseen, mutta vain bittikeskeisessä maailmassa. Atomeja ei edelleenkään voi siirtää verkossa. Menestyvä yritys keskittyykin ihmisten tuottamaan lisäarvoon (ideat ja luovuus) ja tähän joukkoon kuuluvat henkilöstön ohella 1

9 myös asiakkaat ja jopa loppukuluttajat, joiden valta verkostoissa kasvaa. (ks. esim. Carayannis E. - Sagi J ) Yritysten on tehostettava toimintaansa, sillä verkostoituneessa maailmassa ei ole varaa turhiin välikäsiin eikä ylihinnoitteluun. Toisaalta, ärsykkeitä on niin paljon tarjolla, että tuotteistaminen ja muut brandinomaiset keinot erottua kaikkialla läsnäolevasta joukosta korostuvat. Seuraavassa on kuvattu digitaalisen talouden keskeisiä piirteitä, teemoja ja seurauksia, joiden avulla saa kuvan käynnissä olevasta kehityksestä. Digitaalisen talouden keskeiset piirteet: 1. Materia dematerialisointi ja immaterialisointi 2. Välimatkat lyhenevät, jopa menettävät merkityksensä 3. Aika lyhenee, syklit nopeutuvat 4. Ihminen ideat ja luovuus lisäarvon tuottajina tärkeimpiä 5. Kasvu kiihtyy verkostoitumisen ja tehokkuuden takia 6. Arvo avoimissa järjestelmissä ja standardeissa yksittäisen yksikön arvo kasvaa (network effect) 7. Tehokkuus välikädet vähenevät, kilpailuttaminen lisääntyy 8. Markkinat kuluttajien valta kasvaa 9. Ärsykkeet kaikkea on tarjolla kaikkialla (Carayannis E. - Sagi J. 2001) Digitaalisen talouden teemat: 1. Tieto älykkäät koneet ja järjestelmät 2. Digitalisointi tieto digitaaliseen muotoon 3. Virtuaalisuus koko maailma yksi kylä 4. Molekulaarisuus talouden klusterit 5. Verkostoituminen talouden, yhteiskunnan ja kuluttajien verkostot 6. Välittäjien tai välikäsien väheneminen 7. Konvergenssi tietotekniikan, tietoliikenteen ja sisällön yhteensulautuminen 8. Innovatiivisuus tuotesyklit lyhenevät 9. Kulutus vs. tuotanto ero hämärtyy 10. Välittömyys 11. Globalisaatio 12. Epäpuhtaus epäselvää kenellä valta (Tapscott, 1996) 2

10 Digitaalisen talouden seuraukset yrityksille: 1. Commoditisaatio (=tuotteistuminen) 2. Kaikkialla läsnäolo 3. Konglomeraattien paluu 4. Ohjelmistojen ja palveluiden yhteensulautuminen 5. Voimistuva jako vanhaan ja uuteen talouteen* (Carayannis E. - Sagi J. 2001) *Jaosta vanhaan ja uuteen voi olla eri mieltä ja TIDE-hankkeen puitteissa ollaankin päädytty siihen, että uuden ja vanhan talouden rajalinja ennemminkin hämärtyy. Digitaalisen talouden sanotaan tuovan mukanaan tuotteille ja yrityksille entistä lyhyemmän elämän, palvelujen ja tuotteiden differoinnin yhä kapeammille asiakassegmenteille sekä kovemman kilpailun. Digitaalinen talous vaatii siinä mukana olevilta toimijoilta uusia ominaisuuksia. Talouden muutosvauhdin kiihtyessä nopea reagointikyky on tarpeen. Digitaalista taloutta ei pitäisi esimerkiksi internet-yritysten ympärillä olleen huuman takia leimata ohimeneväksi muoti-ilmiöksi tai kuplaksi. On totta, että osa yrityksistä on toiminut kestämättömällä pohjalla, mutta tämän hälyn takana vanhat vakavasti otettavat yritykset siirtyvät pikkuhiljaa digitaaliseen talouteen ja löytävät uudet mahdollisuudet ja kehittävät järkevää liiketoimintaa. Nämä yritykset tuottavat kuluttajille lisäarvoa ja se on lopulta tärkeää, ei osakekurssien lyhyen aikavälin vaihtelut. Tuotteiden ja palveluiden rajat hämärtyvät. Tämä on seurausta uuden teknologian mahdollistamasta fyysisen tuotteen ja immateriaalisen palvelun yhteenkytkemisestä, kyse on ns. hybridituotteiden syntymisestä, johon usein liittyvät myös rahoitusjärjestelyt (Kivikko 2000). Digitaalisessa taloudessa tieto on noussut tärkeäksi tuotannontekijäksi perinteisten tuotannontekijöiden rinnalle. Ihminen ja osaaminen nousevat entistä keskeisempään rooliin, eli ideat ja luovuus ovat entistä tärkeämpiä. Tiedolla, tai paremminkin informaatiolla, on tuotannontekijänä eräs merkittävä ominaisuus, eli se ei vähene jaettaessa. Toisaalta tiedon tuottajan on vaikea valvoa sen käyttöä. Informaation innovatiivinen käyttö vaikuttaa valittaviin strategioihin ja myös talouden rakenteisiin. Informaatio on IT:n avulla mahdollista vapauttaa fyysisestä kuorestaan tai kantajastaan. Näin syntyy economics of information. Valonnopeudella bitteinä liikkuva tieto tehostaa toimintaa monin tavoin ja myös muuntaa osan tuotannosta aineettomaksi sekä luo uusia aineettomia tuotteita. Kaikkea ei tietenkään voi muuttaa aineettomaksi ja osa tiedosta saa edelleen fyysisen olomuodon, joka voi edustaa suurtakin osaa tuotteen arvosta. Osa tuotteista taas on aineettomia ja saattavat saada fyysisen olomuodon, jolla ei ole suurtakaan arvoa. Puhtaasti aineettomien tuotteiden jakelussa ei enää siirrellä atomeja vaan bittejä. Tämän myötä välimatkat ja etäisyydet menettävät merkityksensä ja monissa 3

11 toiminnoissa tarvittava aika lyhenee.vaikka puhutaankin koko ajan tiedosta 1, niin vain informaatio liikkuu vapaasti. Informaatio tiedoksi jalostettuna on strateginen tuotannontekijä, jota ei enää haluta vapaasti jakaa kaikille. (Negroponte 1996 ja ETLA 2001 a.) Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus tuottavuuteen Lisääntyvällä tieto- ja viestintätekniikan (ICT) käytöllä on positiivinen vaikutus talouskasvuun. Tämä vaikutus syntyy ICT-tuotteiden ja palvelujen tuotannosta sekä ICT:n käytöstä. Eräs mielenkiintoinen ICT:n käytön lisääntymiseen liittyvä seikka on se, että sillä ei pitkään aikaan havaittu olevan työn tuottavuutta lisäävää ja tätä kautta talouden kasvuvauhtia nopeuttavaa vaikutusta. Ennemminkin ICT:n käytön lisäämisen vaikutus työn tuottavuuteen oli talouden makrotasolla tilastojen perusteella negatiivinen. Lisääntyvät investoinnit tietotekniikkaan eivät siis lisänneet työn tuottavuutta vastaavasti. Sanottiinkin että tietokoneajan vaikutukset näkyvät kaikkialla muualla paitsi työn tuottavuudessa (ns. productivity- tai Solow paradox). Selitykseksi on tarjottu usein sitä, että kun uuden teknologian kehittäminen ja henkilöstön koulutus vievät paljon aikaa ja resursseja, niin positiivinen vaikutus tuottavuuteen tulee vasta viiveellä. Lisäksi alussa joudutaan tekemään paljon investointeja perusinfrastruktuuriin, jolloin on paljon kustannuksia, muttei vielä näkyviä hyötyjä. Lisäksi eräs selitys on ajasta jälkeen jäänyt tilastointi. Vaiheeseen, jossa uutta teknologiaa otetaan käyttöön liittyy tyypillisesti myös osaavan henkilöstön niukkuus ja siitä johtuva palkkaerojen kasvu. (Schreyer 2000.) Kun yhteiskunta, yritykset ja tavalliset kuluttajat ovat investoineet paljon aikaa ja rahaa tietoteknisiin laitteisiin ja palveluihin, niin on ollut tärkeää saada selvyys tämän panostuksen hyödyllisyydestä. Sittemmin tietotekniikan lisääntyvän käytön ja työn tuottavuuden kasvun väliltä on löydetty positiivinen yhteys. ICT:n käytön lisääntymisestä johtuvalla tehokkuuden kasvulla koko taloudessa on lopulta suurempi merkitys talouskasvulle kuin ICT-hyödykkeiden tuotannosta. Kaikenkaikkiaan Suomen kohdalla tulokseksi on saatu, että vuosina tietotekniikan tiliin voidaan laittaa noin16-20% talouden vuosikasvusta. (Pohjola 2001, Schreyer 2000). Tuottavuustarkastelun ohessa on muistettava, että ICT-alan valmistuksen, telekommunikaation, palvelujen ja sisällöntuotannon nopealla kasvulla on ollut myös suuri työvoimavaikutus. Joidenkin tutkimusten mukaan (McKinsey 2001) teknologia ei ole ollut driving force, vaan esimerkiksi yritysjohdon oivallukset ovat tuottaneet enemmän lisäarvoa, jolla on ollut vaikutusta myös tuottavuuteen. ICT-alan teknologiset innovaatiot eivät yksin selitä tuottavuuden kasvua, vaan niiden lisäksi yritysten organisaatioissa ja strategioissa tehdyt innovaatiot ovat olleet mahdollistamassa tuottavuuden kasvua. Suomessa ICT:n positiivinen vaikutus työn tuottavuuteen ei ole näkynyt yhtä selvästi kuin USA:ssa. Syynä on se, että muulla pääomalla on Suomessa ollut negatiivinen vaikutus tuottavuuteen ja tämä on osittain kumonnut ICT:n positiivisen vaikutuksen. Suomessa ollaan myös kaikki alat huomioon ottaen investoitu vähemmän ICT:aan kuin monissa muissa maissa (Pohjola 2002). Loppukäyttäjän kannalta katsoen keskeistä on se, mitä lisäarvoa uuden teknologian ja siihen liittyvien uusien palvelujen ja sisältöjen käyttö hänelle tuo. Tämä koskee sekä yrityksiä että kuluttajia. 1 Tässä viitataan jakoon data - informaatio - tieto (knowledge) - viisaus (wisdom), jossa ääripäinä ovat siis pelkkä jalostamaton data ja tästä pitkälle edelleen jalostettu viisaus. 4

12 Loppuraportin rakenne Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisen ennakointi hankkeen, eli TIDEhankkeen, loppuraportti koostuu kahdeksasta luvusta. Luvut 1-6 kuvaavat taustaselvitysten avulla alan kehitysnäkymiä yleisesti sekä myös tässä tutkimuksessa tehdyt metodiset valinnat samoin kuin yritysten periaatteelliset toimintavaihtoehdot. Luku 7 keskittyy alan osaamistarpeiden tulevaisuuden kuvauksiin perustuen lähinnä tutkimuksen aikana tehtyihin yrityskyselyihin. Luvuissa 8, 9 ja 10 käsitellään esitellään ICT-alan tulevaisuutta ja summataan tutkimuksen tuloksia. Ensimmäisessä luvussa (johdanto) selvitetään digitaalisen talouden taustat ja käsitteet sekä arvioidaan sen merkitystä yrityksille lähinnä kirjallisuuden perusteella. Toisessa luvussa kuvataan TIDE hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutusvaiheet, sisältäen myös viitekehyksen ja käytetyt menetelmät. Kolmannessa luvussa määritellään ICT-toimiala ja sen nykytilanne lähinnä tilastojen ja kirjallisuuden perusteella. Luku 4 keskittyy ICT-alan työvoiman määrittelyyn ja nykytilan kuvaamiseen lähinnä tilastojen ja kirjallisuuden avulla. Luvussa 5 esitellään toimialan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja siltä pohjalta alan tulevaisuuden kehityssuuntia, jotka perustuvat tässä tutkimuksessa tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin. Luvussa 5 käsitellään myös yritysten strategisia toimintavaihtoehtoja tulevaisuuden menestyksensä turvaamiseksi ja tulevaisuuden tekemiseksi pelkän seurailijan roolista poiketen. Luvussa 5 tarkastellaan lopuksi ICT-toimialan suhdetta muihin toimialoihin ja koko yhteiskuntaan. Luvussa 6 tarkastellaan kuluttajien näkökulmasta ICT-toimialan kehitystä ja sen vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen. Luvussa 7 kuvataan TIDE-hankkeessa tehdyn yrityskyselyn tulokset ICT-alan kehityssuunnista ja erityisesti alan osaamistarpeista: määrä ja laadulliset ominaisuudet. Luvussa 7 kuvataan myös muiden toimialojen ja julkisen sektorin näkemyksiä oman alansa ICT-työvoimatarpeista, jolloin saadaan kokonaisnäkemys yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta koskien alan osaamistarpeita. Luvussa 8, kuvataan ICT-alan tulevaisuudennäkymät ja niiden keskeiset haasteet erityisesti osaamisnäkökulmasta. Luvussa 9 tarkastellaan muutosten asettamia haasteita koulutukselle ja esitellään ICT-alan henkilöstömääräennusteet. Luvussa 10 käsitellään yhteenvedonomaisesti tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja siinä esiin nousseita kysymyksiä. 2. TIDE-projektin tausta, tavoitteet ja toteutus 2.1 Tavoitteet ja osallistujat TIDE-hankkeen tavoitteeksi asetettiin ennakoida toimialan osaamisen tarve sekä määrällisesti että laadullisesti vuoteen 2010 asti siten, että tulokset palvelevat sekä alan yrityksiä ja järjestöjä että alan koulutuksen järjestäjiä. Aloite TIDE-hankkeen aloittamiseksi tuli alan järjestöiltä ja Opetusministeriöltä. Järjestöjen panoksen lisäksi hankkeeseen on saatu ESR-rahoitusta. TIDE-hankkeen tavoitteena oli tarkastella tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä ensisijaisesti Suomessa. Toimialan määrittely sekä yhteiset käsitteet alan 5

13 tarkastelemiseksi asetettiin hankkeen osatavoitteeksi. Lopullisena tavoitteena oli selvittää alan laadulliset ja määrälliset osaamistarpeet tulevaisuudessa ja identifioida sen avulla työvoimalle lähitulevaisuudessa asetettavia vaatimuksia. TIDE-hankkeeseen osallistuivat: Sähkö- ja elektroniikka ja tietoteollisuus, SET ry (koordinoi hanketta) Tietoalojen liitto (ent. Tietotekniikan palveluliitto, TIPAL ry) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry Opetusministeriö, Opm Espoon Vantaan teknillinen amk, EVTEK TIDE-hankkeen käytännön toteutus tilattiin Åbo Akademin IAMSR-yksiköstä ja hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi tutkimusjohtaja Tarja Meristö. TIDE-hankkeen ohjausryhmään kuuluivat eri osapuolten edustajina apulaisjohtaja Anneli Manninen (SET ry, pj), toiminnanjohtaja Marit Hohtokari (SATU ry), toimitusjohtaja Liisa Nakari (Tietoalojen liitto), viestintäpäällikkö Nora Elers (FiCom ry), tutkimusjohtaja Tarja Meristö (IAMSR/ÅA), yliopettaja Seija Ristimäki (EVTEK) ja projektipäällikkö Jari Jokinen (Opm). Tutkimusryhmän ohjaajina toimivat tutkimusjohtaja Tarja Meristö ja professori Christer Carlsson, tutkijoina Sami Leppimäki, Päivi Peltola ja Mari Tammi sekä tutkimusapulainen Ida- Maria Rintamäki, kaikki IAMSR/ÅA. TIDE-hanke toteutettiin 10/ /2002 välisenä aikana. 2.2 Tietolähteet, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen eteneminen I Tietolähteet TIDE-hankkeessa on tutustuttu laajasti aihetta käsittelevään ulkomaiseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen, kuten eri näkökulmista tietoteollisuutta tarkasteleviin tutkimuksiin, työvoimaennusteisiin ja strategialinjauksiin. Vaikeutena kirjallisten lähteiden käytössä ja vertailujen tekemisessä on alan määritelmien ja käsitteistön vakiintumattomuus. ICT-alaa koskevaa tilastotietoa on kerätty Tilastokeskukselta, OECD:ltä ja muilta sitä kerääviltä tahoilta suorilla yhteydenotoilla ja näiden tahojen julkaisemista tilastojulkaisuista. Tilastotietojen kohdalla määritelmien erilaisuus ja tilastoluokituksien sopimattomuus kuvaamaan ICT-alaa ja näistä johtuva tilastotietojen huono vertailukelpoisuus muodostui todella vaikeaksi ongelmaksi. ICT-alan sisällä toimivien ihmisten näkemyksiä selvitettiin taustahaastatteluilla, joiden antia on käytetty hyväksi läpi koko raportin. Taustahaastateltavat valittiin siten, että edustettuina olisivat ICT-alan yritysten, julkisen sektorin ja muiden alan asiantuntijoiden näkökulmat (kooste taustahaastatteluista on liitteessä 4). 6

14 ICT-alan yrityksille suunnatulla kyselyllä kartoitettiin alan yritysten näkemyksiä alan kehityksestä, muutostekijöistä ja työvoiman osaamistarpeista. Kysely suoritettiin 9/ /2001 välisenä aikana ja sen kohteena olivat TIDE-hankkeeseen osallistuvien ICT-alan järjestöjen jäsenistöt. Kyselyaineistoa analysoitiin tilastotieteellisin menetelmin, joilla tarkasteltiin eri muuttujien välisiä yhteyksiä ja eri toimialojen välisiä eroavaisuuksia. Muille aloille suunnatuilla suppeammilla kyselyillä ja haastatteluilla selvitettiin näiden tietoteollisuustyövoiman määrän kehitystä, ICT-investointeja ja osaamistarpeita. Kohteina olivat metalli-, kemian- ja metsäteollisuus, pankki ja finanssiala sekä julkinen sektori. Tarkoituksena näissä kyselyissä oli selvittää muun muassa tietoteollisuuden koulutuksen omaavan työvoiman kysyntää ja osaamistarpeita näillä aloilla lähitulevaisuudessa. II Menetelmät Käsiteanalyysi oli tarpeen alan käsitteistön vakiintumattomuuden takia ja sen keinoin pyrittiin selventämään ICT-alan termistöä sekä rinnakkain ja toistensa vaihtoehtoina käytettyjen käsitteiden merkityksiä ja eroavaisuuksia. Tässä raportissa käytetään käsitettä ICT-ala kuvaamaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää tavarantuotantoa, palveluiden tuotantoa, tietoliikennettä ja sisällöntuotantoa. Talouden sektorijaon ollessa kyseessä käytetään ICT-sektori käsitettä tai joissain lähteissä käytettyä informaatiosektoria. Tässä raportissa käytetään, aina kun se on mahdollista, jakoa tavarantuotantoon, palvelutuotantoon, tietoliikenteeseen ja sisällöntuotantoon. Tietoliikenne luetaan usein tilastoissa kuuluvaksi palveluihin, joten aina sitä ei ole mahdollista erottaa omaksi kokonaisuudekseen. Sisällöntuotanto on määritelmällisesti ja etenkin tilastojen kannalta vielä ongelmallisempi, etenkin kun TIDE-hankkeessa tarkastelu pyrittiin rajaamaan sisällöntuotannon osalta digitaaliseen viestintään. ICT-alan yrityskyselyn tuottamaa aineistoa on analysoitu tilastollisin menetelmin, kuten esimerkiksi ristiintaulukoinnin sekä klusteri- ja faktorianalyysin keinoin. Tilastollisten analyysien tuloksien tulkinnan rajoitteena on kyselyyn tulleiden vastausten suhteellisen pieni lukumäärä samoin kuin se, että vastaajia ei pystytä tarkasti tunnistamaan ja jakamaan toimialoittain. Muiden alojen kyselyt ja niihin liittyvät selvitykset tulivat tutkimuksen loppuvaiheessa mukaan hankkeeseen ja ne on nähtävä toisiaan täydentävinä palasina, ei tyhjentävinä esityksinä kunkin kohteena olleen alan tilanteesta. Eri menetelmillä kerättyä tietoa on jalostettu edelleen ja käytetty hyväksi ICT-alan vaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden rakentamisessa, jossa on käytetty erityistä skenaariotyöskentelyn suodatinmallia. Suodatinmallissa kehityksen driving force voi skenaariossa olla teknologia, markkinat tai yhteiskunta. Jotta skenaarion mukainen kehitys voi toteutua, niin skenaariopolun on myös läpäistävä teknologian, markkinoiden ja yhteiskunnan muodostamat suodattimet. Suodattimien järjestys määräytyy sen mukaan, mikä on kehityksen driving force (ensimmäinen suodatin). Suodattimien rakenne määrää sen, minkälainen kehityskulku on mahdollista, eli läpäisee suodattimen. Esimerkiksi teknologiavetoisissa skenaarioissa kehityksen on ensin läpäistävä teknologiasuodatin, mutta myös muut suodattimet. 7

15 Kuviossa 48 luvussa on yleinen esitys suodatinmallista, missä sen käyttöä esitellään tarkemmin. Suodatinmalli-tarkastelu selittää osin ICT-alan ympärille muodostuneen hypen syntymistä ja sittemmin kuplan puhkeamista, kun tarkastelu oli ollut korostetun teknologiavetoista ja -keskeistä. Suodatinmallin vahvuus tuli näin testatuksi. Tulevaisuudentutkimuksen aikajänne (10 v.) oli tutkimuksen alussa kritiikin kohteena ( miten niin kauas voidaan nähdä ), mutta osoitti työn kuluessa vahvat puolensa näkemällä suhdannejaksojen yli ja kiinnittämällä huomiota myös laadullisiin näkökulmamuutoksiin, jotka eivät lyhyellä aikavälillä ole relevantteja ottaa mukaan. III Tutkimuksen vaiheet Alla on esitelty TIDE-hankkeen vaiheet. Alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna lisää tulivat kyselyt muille aloille. Kuvio 1. TIDE-hanke 10/2000-3/2002 TAUSTATIETOJEN KERUU JA TAVOITTEIDEN SELKIYTTÄMINEN 10-11/ kirjallisuus - ohjausryhmäkeskustelut - yrityskartoitus toimialamäärittelyn pohjaksi YLEISET TAUSTA- SKENAA- RIOT JA MUUTOS- TEKIJÄT ICT-TOIMIALAN MÄÄRITTELY NYT JA TULEVAISUUDESSA ICT-TOIMIALAN ASEMOINTI MUIHIN TOIMIALOIHIN JA YHTEISKUNTAAN 12/2000-3/ kirjallisuus - taustahaastattelut alalla - tilastot 4/2001-8/ kirjallisuus, taustahaastattelut - skenaarioiden suodatinmallikokeilut MUIDEN HANKKEI- DEN TUKI* MUIDEN TOIMIA- LOJEN JA YHTEIS- KUNNAN ICT-OSAA- JATARPEI- DEN ENNA- KOINTI DELFOI- KYSELY OSAAMISEN ENNAKOINNIN AVAINKYSYMYKSET ICT-ALALLA: KYSELYTUTKIMUS ANALYYSI KYSELYTUTKIMUKSEN VASTAUKSISTA ALAN YRITYKSILTÄ OSAAJIEN MÄÄRÄLLINEN JA LAADULLINEN KEHITYS VUOTEEN 2010 ASTI TIDE-HANKKEEN ARVIOINTI JA JATKOKEHITYSTARPEET TULOKSET JA LOPPURAPORTTI 9/ / kirjallisuus - taustahaastattelut - muiden hankkeiden tuki - kysely alan yrityksille - tilastolliset analyysit - vertailu toimialoittain 12/2001-2/ muiden alojen kyselyt ja haastattelut (metsä- ja metalliteollisuus, pankki, julkinensektori) 3/ loppuraportin julkistamis - seminaari * ArvoTek-projekti; Tutkimus tietoteollisuuden muuntokoulutuksen toteutumisesta Muunnolla menestykseen, julkistettu 10/2001 (Opetusministeriö) ja EU ICT Employment Foresight (SET) tutkimusraportti 6/2001 (liiteenä 24). 8

16 3. ICT-toimiala 3.1 ICT-toimialan määrittely ICT-ala tai tietoteollisuus on toimialana vielä jäsentymätön. Kansainvälisesti sovittua viitekehystä ei ole olemassa. Esimerkkinä yleisesti käytetystä määritelmästä on Infocom-käsite, jolla kuvataan tietotekniikka-, sisältö- ja viestintätoimialojen konvergenssin tuloksena syntynyttä uutta kokonaisuutta. Kuvio 2. Infocom industry käsite (F & L Management Services Ltd 1998.) Telekommunikaatio Digitaaliset jakelu verkot Perinteinen massamedia Informaatioteknologia Interaktiivinen media Sisältötuotanto ja media Offline media Infocomia hyödyntävät teollisuus- ja palvelualat ICT-alaa voidaan tarkastella myös klusterikäsitteen avulla. Suomeen on syntynyt ICT-klusteri tai hieman laajempi informaatio- ja kommunikaatioklusteri, joka on talouden muita klustereita alttiimpi globaalille kilpailulle. Lisäksi sen ominaispiirteisiin kuuluu se, että Suomi on kunnostautunut lähinnä uuden teknologian tuottajana, ei niinkään käyttäjänä. (ETLA 2001 b.) Klusterikäsitettä käytetään usein tarkasteltaessa ICT-alan ja muiden alojen välisiä suhteita. Kuviossa 3 olevassa ICT-klusterin karttaesityksessä keskellä on varsinainen ICT-ala ja sitä reunustavat liitännäispalvelut, tuki- ja lähialat ja ostajat/soveltajat. 9

17 Kuvio 3. ICT-klusteri (Paija 2001) ICT-alan määrittelyssä on rajanvedon ongelma, eli mitä luetaan kuuluvaksi mukaan ja mitä ei. OECD:n puitteissa on luotu tilastollinen määritelmä informaatiosektorille, johon perustuen esimerkiksi pohjoismaiset tilastolaitokset ovat jo jonkin aikaa koonneet tilastotietoa. Siinä määritellään toimialaluokituksen pohjalta tilastollisesti informaatiosektori (kts. tarkemmin liite 2). Sen mukaan informaatiosektoriin tilastoidaan tavarantuotanto (toimialaluokituksen TOL luokat 3001, 3002, 3130, 3210, 3220, 3230, 3320 ja 3330), palvelutuotanto (TOL 51432, 51641, 51652, 642, 7133 ja 72) ja sisältötuotanto (TOL 221, 7413, 7414, 744, 921, 922 ja 924). Taulussa 1 on esitelty ICT-alan eri toimialojen taloudellinen arvo ja henkilöstömäärät Suomessa vuonna Tavarantuotanto kattaa alan 34,1 mrd. euron liikevaihdosta 53 %, palvelutuotanto 28 %, tietoliikenne 12 % ja sisällöntuotanto 18 %. 10

18 Taulu 1. ICT-ala Suomessa vuonna 1999 (koottu lähteistä: Pohjoismaiset tilastolaitokset 2001 ja Tilastokeskus 2001) SOVELTAJAT: Palveluyritykset Tuotannolliset yritykset Kuluttajat e- ja m-business Julkiset organisaatiot Liikkuvat käyttäjät TEOLLISUUS liikevaihto: 16,3 mrd. (97 mrd. mk.) henkilöstö: Tietoliikennelaitteet Kulutuselektroniikka Tietokoneet Komponentit, elektroniikan sopimusvalmistus Sähkötekninen teollisuus Mittalaitteet ja automaatio PALVELUTUOTANTO (pl. tietoliikenne) liikevaihto: 8,6 mrd. (51 mrd. mk.) Henkilöstö: Ohjelmistotuotteet, järjestelmät Asiantuntijapalvelut ja konsultointi Tietojenkäsittelypalvelut Tukkukauppa TIETOLIIKENNE 3,7 mrd. (22 mrd. mk.) Henkilöstö: Matkapuhelinpalvelut, kiinteän verkon palvelut (tele-, data- ja lisäarvopalvelut SISÄLTÖTUOTANTO liikevaihto: 5,5 mrd. (33 mrd. mk.) Henkilöstö: Graafinen joukkoviestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä TV- ja radiotoiminta Tietopalvelut ICT toimiala Suomessa: 34,1 mrd. (203 mrd. mk.), henkilöstö:

19 Edellä esiteltyä ICT-alan määritelmää, josta käy ilmi jako tavarantuotantoon, palveluiden tuotantoon, tietoliikenteeseen ja sisällöntuotantoon, voidaan kehittää kuluttajanäkökulmaa korostavaan suuntaan, jolloin keskeiset osat ovat teollisuus (tavarantuotanto), palvelut (palvelutuotanto), sisältö (sisältötuotanto), josta tässä erityishuomio digitaalisessa viestinnässä, sekä kaikkia kolmea yhdistävänä tekijänä tietoliikenne, joka myös huolehtii verkkojen ylläpidosta (kuvio 4). Kuvio 4. Kuluttajalähtöinen ICT-alan määritelmä (TIDE-tutkimustulos 2/2002) Teollisuus tietokoneet tietoliikennelaitteet ja kaapelit kulutuselektroniikka automaatio- ja mittauslaitteet Palvelut järjestelmät ohjelmistot ohjelmistotuotteet asiantuntijapalvelut ja konsultointi käsittelypalvelut Tietoliikenne Verkkojen rakentaminen ja ylläpito, verkkopalvelut Digitaalinen viestintä jakelutavasta riippumaton journalistinen-, viihteellinen-, opetuksellinen- ja yritysviestinnällinen ohjelma- ja palvelutuotanto 3.2 ICT-toimialan rakenne: nykytila ja tulevaisuus Kuluttajalähtöinen ICT-alan määritelmä (kuvio 4 edellä) muodostaa pohjan toimialakartalle, jonka päälle voidaan hahmottaa ICT-alan nykytila tai oikeastaan tila vielä hetki sitten, sillä niin nopea on muutos, kun tarkastelun kohteena ovat alan yksittäiset yritykset ja niiden sijoittuminen kartalle. Tässä tutkimuksessa toimialakartan päälle sijoitetut yritykset ryhmiteltiin seuraavasti: laitteiden ja infrastruktuurin valmistajat ja toimittajat, järjestelmätoimittajat, operaattorit, ohjelmistovalmistajat, palvelut ja konsultointi, ICT-alan alihankkijat sekä digitaalinen viestintä. Lähteinä käytettiin kirjallisuutta (Paija 2001), lehtiartikkeleita 12

20 (Taloussanomat ), www-lähteitä (www.tietoviikko.fi ja sekä yritysten omia www-kotisivuja. Liitteessä 2 on luettelo luokitelluista yrityksistä. Yhteenveto nykytilanteesta on kuviossa 5. Kuvio 5. ICT-toimialan nykytila tai tilanne hetki sitten (TIDE-tutkimustulos 6/2001). Muu teollisuus Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus JÄRJESTELMÄ- TOIMITTAJAT Laitteiden ja infrastruktuurin valmistajat ja toimittajat Alihankkijat Ohjelmistovalmistajat Palvelut ja konsultointi Palvelut wwwtoteutus ja palveluiden tarjoaminen Mainonta ja markkinointi Operaattorit Monikanavaisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Sisältöteollisuus Vanha media Tässä työssä tehtyjen taustahaastattelujen ja yleisten kirjallisten lähteiden pohjalta voidaan todeta, että ICT-toimialalla käynnissä olevan konvergenssikehityksen myötä jako on edelleen hämärtymässä. Tämäkoskee nyt myös muuta teollisuutta ja muita toimialoja, joihin ICT on menossa läpäisyperiaatteella mukaan (kuvio 6). Yritykset oli mahdollista sijoittaa toimialakartalle kohtuullisen selkeästi johonkin ryhmään kuuluviksi, joskin yksittäisten yritysten kohdalla oli tilanteita, että ne olisi voinut ripotella läpi koko kartan. Huomionarvoista on, että tutkimuksenteon alkuvaiheessa vuoden 2000 lopulla vielä yleisesti puhuttiin uudesta ja 13

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot