Mistä Kaakon rannikko tunnetaan vuonna 2020?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä Kaakon rannikko tunnetaan vuonna 2020?"

Transkriptio

1 Loppuraportti Kestävän luontomatkailun Kaakko135⁰ hanke Mistä Kaakon rannikko tunnetaan vuonna 2020? Taini Rajala Cursor Oy, Kotka 2014

2 1 LOPPURAPORTTI Kestävän luontomatkailun Kaakko 135 hanke MISTÄ KAAKON RANNIKKO TUNNETAAN VUONNA 2020? 2014 Hankkeen nimi; Kestävän luontomatkailun Kaakko 135 Hankkeen päärahoittaja; Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kouvola, päätösnumero Hankkeen toteuttaja; Cursor Oy, Matkailu ja Tapahtumat, Kyminlinnantie 6, PL 14, Kotka Projektipäällikkö Taini Rajala, puhelin Ohjelmapäällikkö Birthe Suni, puhelin Toteutusaika; Hankeosapuolet; Kotkan kaupunki Haminan kaupunki Pyhtään kunta Virolahden kunta Miehikkälän kunta Metsähallitus Cursor Oy Kuvat; Jukka Koskinen, Inch of Ink Oy, Kotka 1

3 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 OSA Johdanto Luontomatkailu toimialana - määritelmä Kehittämistoimenpiteiden tarve Kotka-Haminan seudulla Hankkeen keskeiset päätavoitteet ja tulokset Luontomatkailun kohteet Luontomatkailun palvelut Matkailijamäärät Markkinointi ja myynti Vastuullisen ja kestävän matkailun näkökulma Hankkeessa tuotetut tutkimukset, raportit, koulutukset, esitteet, sähköinen markkinointiaineisto ja kontaktit Hankkeen onnistuminen kohderyhmien kanssa Luontomatkailussa on mahdollisuus OSA Kelu135 hankekokonaisuus Toteutuneet toimenpiteet toimenpidekokokonaisuuksittain Kaakko alueellisen luontomatkailustrategian muodostaminen Luontomatkailuyritysten verkostojen muodostaminen ja verkoston toiminnan käynnistäminen Luontomatkailupalvelujen tuotteistaminen Matkailuinvestointihankkeiden ja matkailupalvelujen edistäminen ja koordinointi Luontomatkailukohteiden infrastruktuurirakentamisen suunnittelun edistäminen Luontomatkailutuotteiden markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Hankkeen tulosten implementointi Resurssit Yhteenveto kustannuksista ja rahoituksesta (liite)

4 3 9. Raportointi ja seuranta Toteutusoletukset ja riskit Liitteet

5 4 Tiivistelmä Kestävän luontomatkailun Kaakko135 hanke, jatkossa Kelu135, toteutettiin ajalla elinkeinojen kehittämishankkeena Kotka-Haminan seudulla. Hankkeen päärahoittaja oli Kaakkois-Suomen Ely-keskus ja muita rahoittajia olivat seudun kaikki kunnat sekä Metsähallitus Luontopalvelut. Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. Päätavoitteena on ollut edistää Kotka-Haminan seudun kehittymistä luontomatkailukohteena ja tarjolla olevien luontomatkailun palvelujen kehittymistä omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi elinkeinotoiminnaksi kestävällä ja ympäristöarvot huomioon ottavalla tavalla. Tavoitteena oli myös seudun matkailijamäärien kasvattaminen, kysyntään vastaaminen sekä Kotka-Haminan seudun luontomatkailun luontaisten edellytysten parempi hyödyntäminen matkailupalvelujen tarjonnassa. Luontomatkailua on erilainen toiminta sekä palvelujen toteuttaminen luonnossa ja luonnonolosuhteissa; esimerkiksi kalastus, melonta, koskenlasku, pyöräily, ratsastus, vaellus, kiipeily yms. Luontomatka voi muodostua erilaisista palvelua sisältävistä tuotteista tai paketoiduista, ohjelmallisista matkakokonaisuuksista kuin myös omatoimisesta luonnossa liikkumisesta. Luontomatkailu tuottaa kokijalleen elämyksiä, mielihyvää ja hyvinvointia ja luontomatkailija ostaa matkallaan seudulta erilaisia tarvitsemiaan palveluja. Toimenpiteitä kohdistettiin etenkin matkailu- ja luontomatkailuyrittäjien palvelutuotteiden- ja tuotteistusosaamisen, palvelurakenteen ja palveluosaamisen kehittämiseen. Seudulla on noin luontomatkailun sektorille itsensä määrittelevää mikroyritystä, joista kuitenkin vain muutaman palvelutarjonta perustuu luonnossa tapahtuvaan aktiviteetti- ja sisällöntuotantoon. Yritykset kamppailevat sesonkipainotteisen kysynnän kanssa ja ympärivuotisten palvelujen tarjoaminen on suuri haaste. Luontomatkailussa toimivien yritysten liikevaihtokehitys on Kotka-Hamina seudulla melko vaatimatonta ja yrittäjä työllistää lähinnä itsenä ja perheensä. Sesonkihuippuina yritykset tekevät jonkin verran yhteistyötä ja erilaiset yritysten muodostamat verkostot ja yhteistyömuodot ovatkin vahvistuneet. Potentiaalisiksi kehitettäviksi luontomatkailun kohdealueiksi hankkeeseen määriteltiin Pyhtään Munapirtti sekä Kaunissaari, Virolahden Hurppu, Virolahden-Miehikkälän Salpalinjan vaellusreitti, Haminan Pitkienhiekkojen leirintä- ja retkeilyalue sekä Metsähallituksen kansallispuistot Valkmusa ja Itäisen Suomenlahden saaristokansallispuistoalue. Hankkeessa tehtiin useita erilaisia tutkimuksia ja suunnitelmia näiden kohteiden matkailuliiketoiminnan kehittämiseksi. Seutu tarvitsee 4

6 5 kuitenkin vahvempaa luontomatkailun edellytyksiä tukevaa elinkeinopolitiikkaa ja päätöksentekijöiltä päämäärätietoista yhteistyötä matkailutoimijoiden kanssa. Yksi suuri haaste on uusien matkailuinvestointien saaminen alueelle, koska seudulla ei ole ns. veturiyritystä, joka houkuttelisi ympärilleen pienempien palveluyritysten tarjontaa. Julkisen sektorin, luontomatkailuyritysten ja investoreiden vuoropuhelu ja yhteistyö ovat välttämättömiä kehityksen aikaan saamiseksi. Matkailu myös Kymijoella on lähtenyt kasvuun ja vauhdittunut etenkin Kymi The River yritysverkoston luotsaamana. Uusia kehittyviä matkailukohteita ovat myös Rankin saari, Kirkonmaa sekä Kyminlinna, joihin ei kuitenkaan kohdistunut toimenpiteitä hankeaikana. Jotta Kaakon rannikko olisi tunnettu luontomatkailukohteena, tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi niin toimintastrategia kuin myös jatkuvaa matkailumarkkinointia. Hankkeessa tuotettiin osaksi Kaakon matkailun kehittämisstrategiaa erillinen luontomatkailun strategia ja toimenpideohjelma vuoteen 2020, nimeltään Mistä Kaakon rannikko tunnetaan 2020? Siinä seudun luontomatkailun valittuja strategisia vahvuuksia ja kehittämisen painopisteitä ovat Kymijoen Kosket, Meri ja Saaristo sekä Historiallinen Luonto. Ei siis yksin riitä, että pienten luontomatkailuyritysten palvelut olisivat huippuunsa hiottuja. Yritysmarkkinointi on yksinään riittämätöntä luomaan laajemmin mielikuvaa kiinnostavasta luontomatkailun seudusta ja kohteesta. Kaakko135 Matkailun yksikkö vastaa Kotka-Haminan seudun matkailumarkkinoinnista ja yhteistyö yksikön kanssa olikin tiivistä. Luontomatkailuyritysten palveluja nostettiin enemmän esille viestinnässä, otettiin uutena markkinointikanavana käyttöön myös mobiilidataa, uudistettiin luontomatkailun nettimarkkinointia ja seudulle syntyi myös uutta luontomatkailun yrittäjyyttä ja palvelutarjontaa. Uusina avauksina aktivoitiin hevostalouden yrittäjiä kehittämään seudulle hevosmatkailun palveluja Potkua Hevosmatkailuun -koulutusten avulla. Myös Vaihtoehtoisesta majoituksesta järjestettiin koulutusta, joka mm. kotimajoituksena on mainio ja kestävä tapa monipuolistaa seudun majoitusvaihtoehtoja, hyödyntää olemassa olevia kiinteistöjä sekä työllistää itse itsensä. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien kanssa yhteistyössä kehitettiin Kestävän matkailun toimintamalli sekä matkailuyrittäjien laatukriteerit, niin sanottu Huoneentaulu. Yritys voi kehittää toimintansa vastuullisuutta ja laatua sitoutumalla johonkin Huoneentaulun kymmenestä erilaisesta kestävästä arvosta ja toimenpiteestä ja 5

7 6 viestimään niistä asiakkailleen. Kestävän matkailun toimintamalli on kunnianhimoisempi kehittämiskonsepti, joka vaatii lisää aikaa ja resursointia jalkautuakseen yrityksiin. Luontomatkailussa toimivien yritysten ja tahojen kiinnostus palvelujen kehittämiseen ja uusien palvelujen synnyttämiseen oli ilahduttavan suurta, mitä ilmentää hankkeen organisoimiin tilaisuuksiin osallistuneiden suuri määrä, yhteensä 367 henkilöä. Hankeaikana seudulla syntyi joko uutta tai toimintaansa kehitti 4-7 luontomatkailun yritystä, määrittelytavasta riippuen. Hankkeessa tuotettiin kuusi (6) kpl erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä, koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä seitsemän (7) kpl, strategiatyöpajoja pidettiin kolme (3) kpl, Kymijokiverkoston kehittämis- ja koulutustilaisuuksia oli yhteensä kuusi (6) kpl, mobiiliteemareittejä tuotettiin kuusi (6) teemareittiä, reitti- ja retkeilyoppaita laadittiin painettuna sekä sähköisinä neljä (4) kpl ja Kaakko135.fi sivustolle lanseerattiin uusi verkko-osio Luonto ja Liike. Luontomatkailun sektori on mielenkiintoinen ja potentiaalinen kasvuala Kaakossa ja sen kehittämistä jatketaan edelleen. Retkieväät Salpapolun laavulla. Kotkassa Taini Rajala projektipäällikkö 6

8 7 OSA 1 1. Johdanto Tunnetut matkailukohteet Suomessa eivät ole syntyneet sattumalta, vaan niiden eteen on tehty paljon työtä. Usein menestyksen saavuttamiseksi aikaa on kulunut jopa vuosikymmeniä. Matkailukohteiden tarinat ovat kaikki hiukan erilaisia mutta yhteistä niille on se, että kehittymiseen on tarvittu eri alojen taitavia ihmisiä, jotka uskovat ideoihinsa ja joilla on ollut kykyä toteuttaa niitä yhdessä. Joskus menestyvä liiketoiminta saa alkunsa yrittäjän omasta innostuksesta ja elämäntavasta ja ajan kuluessa siitä sitten kasvaa palvelujen kertymä, joka synnyttää taas uutta palvelua ja yhteistyötä. Erilaiset yritysten muodostamat verkostot ja yhteistyömuodot ovat monesti kasvun ja menestyksen avaimia, koska yksin resurssit ovat aina pienempiä. Ilman yrittäjiä ei luontomatkailuun synny uusia palveluja eikä ala kehity. Luontomatkailun liiketoiminnan kehittyminen tarvitsee myös pitkäjänteistä julkista päätöksentekoa seutu- ja aluepolitiikassa, maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa, energiaratkaisuissa, vesihuollossa, tieverkon kehittämisessä ja saavutettavuuden parantamisessa. Tarvitaan luontomatkailun edellytyksiä tukevaa elinkeinopolitiikkaa ja päätöksentekijöiltä päämäärätietoista yhteistyötä matkailutoimijoiden kanssa. Tarvitaan ylipäätään vihreätä valoa julkiselta sektorilta luontomatkailun hankkeille. Suunnittelu on pitkäjänteistä, aikaa ja rahaa vaativaa työtä, jonka tuloksena syntyy alustavia kehittämissuunnitelmia, toteutettavuussuunnitelmia, kannattavuuslaskelmia, investointilaskelmia jne. Ilman suunnittelua päätöksiä ei pystytä perustelemaan eikä tekemään. Julkisen sektorin, luontomatkailuyritysten ja investoreiden vuoropuhelu ja yhteistyö ovat välttämättömiä. Kolmas keskeinen kasvutekijä on markkinointi ja myynti. Kilpailu matkailijoista on aina ollut kovaa, ja se kovenee entisestään koska moni matkailija on jo kokenut ja nähnyt upeita kohteita ja saanut erinomaista palvelua ympäri maailman. Luxus ja laatu liitetään nykyisin enemmän kokemuksen ja elämyksen aitouteen, ei niinkään siihen, mitä rahalla saa. Uusien matkailukohteiden on tuotava markkinoille jotakin sellaista, mikä tuntuu ja näyttää uudenlaiselta. Käytännössä matka kuin matka muodostuu aina samoista peruselementeistä; valinta-varaaminen-matkustus-majoittuminen-ruokailut-tekeminenympäristö. Miten erottaudutaan ja luodaan koko seudulle tunnistettava identiteetti ja houkuttelevuus luontomatkailukohteena? Mitä meillä on sellaista, mikä erottaa meidät muista? Keitä me ensisijaisesti tavoittelemme? 7

9 8 Seutukuvan muodostumiseen ja kehittämiseen tarvitaan siis myös luontomatkailussa jatkuvaa markkinointiammattilaisten työtä. Ei riitä pelkästään, että yritysten palvelut ovat huippuunsa hiottuja. Yritysten omat markkinointitoimet yksinään eivät ole riittäviä luomaan mielikuvaa koko seudusta ja sen tarjonnasta. Omat seudulliset vahvuudet ja kärkituotteet on tunnistettava ja valittava. Kaikkea kaikille ei ole mitään eikä tällöin tapahdu erottautumista. Luontomatkailun seutumarkkinointi tukee yrittäjien omaa markkinointia, jolloin myös yritysten palvelujen löydettävyyden todennäköisyys kasvaa. Viiden sivun juttu Helsingin Sanomissa elokuussa 2014 Kotkan upeista puistoista herätti joillekin ehkä kiinnostuksen matkustaa Kotkaan. Tänne matkaa suunnittelevalle pitää löytyä nopeasti ja helposti houkuttelevaa tietoa Kotkan matkailukohteista ja tarjonnasta ja palveluja pitää voida varata ja ostaa verkosta. Markkinoinnilla pitää antaa vastauksia kysymykseen, miksi lähtisin Kaakon rannikolle? Ihmisille pitää toistuvasti kertoa, että Kaakosta löytyy esimerkiksi upea Kymijoki koskineen, kaksi erityislaatuista kansallispuistoa, historiaa huokuva Salpapolun vaellusreitti ja useita muita vaellusreittejä sekä luontopolkuja, veneilijöille löytyy Itäinen Suomenlahti saarineen ja palvelusatamineen ja retkipyöräilijöille on olemassa monenlaisia reittejä. Yritysten palvelujen tulee tietenkin löytyä yhtä helposti ja palvelut pitää voida varata ja ostaa saman tien. Matkatuotteiden ostaminen pitää olla sellaisella tasolla, että erilaisia matkailijoita voidaan palvella heidän suosimallaan tavalla. Joku haluaa suunnitella, varata ja ostaa matkansa verkossa, joku soittaa puhelimella, joku tulee ryhmässä ja joku tulee ulkomailta. Usea matkailija kävelee vielä myös kaupungin matkailuinfon ovesta sisään. Pääasia, että tulisivat ja viihtyisivät! Kestävän luontomatkailun Kaakko 135 hanke Tässä Kestävän luontomatkailun Kaakko135 - hankkeen loppuraportissa tarkastellaan hanketoimenpiteiden ohella seudun luontomatkailun kehittymisen tulevaisuutta. Tämä on eri näkökulmia ja kehityskohteita esille tuova loppuraportti, jonka sisältöä voidaan hyödyntää luontomatkailun ja maaseudun elinkeinojen seudullisessa kehittämiskokonaisuudessa. Sisältö on koottu palasista, joita tässä hankkeessa on selvitetty, koettu ja kuultu. Seudullisen luontomatkailun kehittämishankkeen ajatus ja tarve kumpusivat erityisesti vuonna tehdystä Pyhtään Munapirtin luontomatkailualueen kehittämissuunnitelmatyöstä sekä Kaakko135 seudullisesta matkailustrategiatyöstä, jotka vaikuttavat voimakkaasti luontomatkailun kehittämisajattelun taustalla Kotka- Haminan seudulla. 8

10 9 Hanke toteutettiin Kotka-Haminan seudun elinkeinoyhtiö Cursor Oy:n koordinoimana elinkeinojen kehittämishankkeena ajalla Hankkeen päärahoittaja oli Kaakkois-Suomen Ely-keskus ja rahoituslähde Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , jonka toimenpiteitä voitiin toteuttaa vuoden 2014 loppuun saakka. Hanketta ovat rahoittaneet lisäksi Kotkan kaupunki, Haminan kaupunki, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat sekä Metsähallitus Luontopalvelut. Suuret kiitokset rahoittajille ja kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa hanketta. Kiitokset kuuluvat yhtälailla hankkeen ohjausryhmälle, joka on jaksanut pitkän hankkeen ajan tehdä yhteistyötä ja tuoda asiantuntemustaan kuntasektoriakin juuri nyt kiinnostavaan matkailun kehittämiseen. Ohjausryhmässä ovat toimineet Kaakkois- Suomen Ely-keskuksesta päärahoittajan edustajana Jukka Penttilä, puheenjohtajana Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila, ja jäseninä Haminan kaupungin elinkeinojohtaja Rami Hasu, Virolahden kunnanvaltuuston jäsen Tuomo Peltola, Miehikkälän kunnanjohtaja Antti Jämsén, Metsähallituksen Luontopalvelut yksiköstä Annukka Rasinmäki sekä Kotkan kaupungin edustajana ja Kaakko135 Matkailuyksikön matkailujohtajana Birthe Suni, joka toimi samalla projektipäällikön esimiehenä ja väsymättömänä tukijana. Kestävän luontomatkailun Kaakko hankkeen, jatkossa Kelu135, tehtävänä on ollut edistää Kotka-Haminan seudun luontomatkailupalvelujen kehittymistä omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi elinkeinotoiminnaksi, huomioiden samalla luontoarvojen suojelun ja ympäristötekijöiden merkitys luontomatkailun palvelujen tuottamisessa. Luontomatkailun kehittämisen kohdealueiksi, niin sanotuiksi destinaatioiksi, hankesuunnitelmaan valittiin Pyhtään Munapirtti ja Kaunissaari, Virolahden Hurppu, Virolahden-Miehikkälän Salpalinja, Haminan Pitkähiekat, sekä molemmat kansallispuistomme Valkmusa ja Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Hankkeen kuluessa on tunnistettu myös muita kohdealueita, joissa on mahdollisuuksia kehittää luontomatkailua. Tämä kuitenkin edellyttää, että kohteisiin löydetään kiinnostuneita uusia sijoittajia ja toimijoita. Uusia destinaatiota voivat olla muun muassa Kymijoki, Rankki, Kirkonmaa sekä Kyminlinna. Suomen Puolustusvoimilta vuonna 2013 vapautuneisiin saarikohteisiin ja Kyminlinnaan ei kohdistettu toimenpiteitä tästä hankkeesta, mutta myös niistä voi tulevaisuudessa kehittyä kohteita, josta Kaakon rannikko tunnetaan. 9

11 10 Hankkeen tärkeänä tehtävänä on ollut kehittää seudun luontomatkailuyrittäjyyttä, luontomatkailuyrittäjien tuotteistusosaamista, palvelumuotoilua sekä palvelutarjontaa. Vain näitä kehittämällä on mahdollista ylläpitää ja kasvattaa luontomatkailun edellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia aina kansainväliselle tasolle asti. Luontomatkailijoiden määrää seudulla on mahdollista kasvattaa vain laadukkailla kohteilla, tuotteilla ja palveluilla ja siten lisätä yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä. Luontomatkailussa toimivien yritysten palvelutarjonta ja liikevaihtokehitys ovat Kotka- Hamina seudulla toistaiseksi vielä melko vaatimattomia. Yrittäjät ovat usein ryhtyneet alalle työllistäen ensin itsensä mieluisan harrastuksen pohjalta ja hakien mielekästä elämänlaatua. Seudulta puuttuu lähes kokonaan tavoitteellinen ja liikevoittoon tähtäävä, investointeihin pystyvä luontomatkailusektori, joka synnyttäisi ympärilleen pienempien toimijoiden palveluverkostoa. Poikkeuksen tästä muodostaa ehkä majoitussektori, johon luetaan myös yksityinen mökkimajoitustarjonta. Luontomatkailussa on mahdollisuuksia synnyttää kaupunkeja ja kuntakeskuksia ympäröiville maaseutualueille myös erilaisia sivuelinkeinoja maatalouselinkeinon oheen ja tätä kautta lisätä maaseudun elinvoimaisuutta. Tällaisia sivuelinkeinoja ovat mm. maatila-, koti- ja mökkimajoitus, ohjelmalliset ja opastetut teemalliset retket, vaellus- ja matkaratsastus, pyörämatkailu, kokousmatkailu, luonnon havainnointimatkailu, luontovalokuvausmatkailu jne. Yksi maaseudulla kartoittamaton luontomatkailua edistävä voimavara piileekin esimerkiksi maaseudun käytöstä poistuneessa rakennuskannassa. Miten tilakeskuksia, rakennuksia tai luontomaisemia voitaisiin hyödyntää ja saada enemmän matkailukäyttöön? Kaakko135 Matkailu perustettiin Cursor Oy:n yhteyteen vuoden 2014 alussa ja se on Kotka-Hamina seudun kuntien yhteinen matkailun myynti- ja kehittämisorganisaatio, jonka matkailuneuvonnan ytimenä on entinen Kotkan kaupungin matkailutoimisto. Yksikkö toimii osana Cursor Oy:tä. Konkreettisiksi luontomatkailun kehittämisen työkaluksi matkailuyksikölle jää tästä hankkeesta mm. luontomatkailun strategia Mistä Kaakon rannikko tunnetaan 2020? ja Luontomatkailun Toimenpideohjelma Strategiatyöhön osallistui prosessin aikana lähes 100 luontomatkailun kehittämisestä kiinnostunutta ihmistä eri tahoilta. Se kertoo, että luontomatkailu kiinnostaa ja siinä piilee monia uusia elinkeinojen mahdollisuuksia tällä seudulla. Matkailuyksikkö ja toimialan yritykset tarvitsevat kuitenkin kaupunkien ja kuntien yhteistyötahtoa, toimenpiteitä ja resursseja viedäkseen luontomatkailusektorin kehittymistä eteenpäin mm. mainittuja destinaatioita, alueiden infrastruktuuria ja 10

12 11 investointeja kehittämällä. Luontomatkailun kehittyminen tarvitsee edelleen tuekseen myös julkista hankerahoitusta työn jatkamiseksi. 2. Luontomatkailu toimialana - määritelmä Hanketyön aikana on käynyt hyvin selväksi, että luontomatkailun toimialaa on jossain määrin vaikea ja ehkä turhakin määritellä kovin tarkasti, koska moni yritys ja yrittäjä haluaa profiloitua luontomatkailuun esimerkiksi sijaintinsa vuoksi. Muun muassa majoituspalveluja meren ja joen rannalla tai maaseudulla halutaan markkinoida luonnon avulla, koska se on hyvä vetovoimatekijä. Loma Kymijoen rannalla, merenrantahotellissa tai maatilamajoituksessa voikin olla jollekin asiakasryhmälle luontomatkailua parhaimmillaan, se riippuu kokijasta. Kokenut luontomatkailija sen sijaan hakeutuu luontoon etsimään elämyksiä erilaisten aktiviteettien tai harrastuksensa avulla. Luontomatkailu voi olla myös hyvinvointimatkailua ja silloin luonnosta haetaan sen eheyttävää voimaa erilaisin kokemuksellisin keinoin. Portimon polun opasteita. Luontomatkailuksi mielletään yleisimmin erilainen toiminta luonnossa ja palvelun toteuttaminen luonnossa ja luonnonolosuhteissa; kalastus, melonta, koskenlasku, pyöräily, ratsastus, vaellus, kiipeily yms. Luontomatka voi muodostua esimerkiksi retkestä kansallispuistoihin, vaeltamisesta tai maastopyöräilystä, veneilystä, melonnasta tai erilaisista muista liikunnallisista aktiviteeteista maalla, vedessä ja ilmassa. Luontomatka voi olla palveluyrityksen tuotteistamaa ja paketoimaa tai sen voi tehdä myös omatoimisesti, jolloin matkailija itse valitsee ja ostaa tarvitsemansa palvelut paikan päältä sitä mukaa kun tarvitsee niitä. Juuri nyt kehittyvä luontomatkailun muoto on luonnon havainnointimatkailu, johon sisällytetään eläinten katselun ohella esimerkiksi luontovalokuvaus. Luontomatkailu on matkailun koko kentässä yksi teemamatkailun muoto, joka erottaa sen esimerkiksi perhematkailusta, kulttuurimatkailusta tai kaupunkilomasta. Kaikissa matkailun 11

13 12 muodoissa ja palveluissa on kuitenkin olemassa yhteisiä palvelu- ja tuote-elementtejä ja niiden yhdistelmiä ja siksi määritteleminen on vaikeaa ja ehkä turhaa. Tärkeintä ovat asiakkaalle tarjolla olevat hänen kysyntäänsä vastaavat tuotteistetut palvelut. Asiakasta kannattaa siis kuunnella. Innovatiivisille luontomatkailun palvelukokonaisuuksille on markkinoilla tilaa ja melkein mitä vain voidaan tuotteistaa. Meille pohjoismaalaisille on ehkä turha yrittää myydä linnun laulua, kirkasta tähtitaivasta ja hiljaisuutta nuotioineen, mutta maailman suurien metropolien asukkaille se onkin jo kokemisen arvoinen juttu, josta ollaan valmiita maksamaan. 3. Kehittämistoimenpiteiden tarve Kotka-Haminan seudulla Luontomatkailun kehittämistyön lähtökohtana oli seudun matkailijamäärien kasvattaminen, kysyntään vastaaminen sekä Kotka-Haminan seudun luontomatkailun luontaisten edellytysten parempi hyödyntäminen matkailupalvelujen tarjonnassa. Seudulle on mahdollista rakentaa omaleimainen ja erottuva luontomatkailukohteiden ja -palvelujen tarjonta, joka houkuttelee matkailijoita alueelle niin kotimaasta kuin kansainvälisesti. Tarvitaan neljä asiaa; houkuttelevia ja laadukkaita matkailukohteita infrastruktuureineen, laadukkaita palveluja tuottavia yrityksiä, kohderyhmät tavoittavaa markkinointia sekä asiakkaille helpot matkojen valinta- ja ostomahdollisuudet. Matkailun kehittämistyön työkalupakkiin on tässä hankkeessa tuotettu Kaakon rannikon luontomatkailustrategia ja toimenpideohjelma, Mistä Kaakon rannikko tunnetaan Seudun valittuja strategisia vahvuuksia ovat Kymijoen Kosket, Meri ja Saaristo sekä Historiallinen Luonto. Näiden vahvuuksien kehittämiseksi strategia sisältää konkreettisen Toimenpideohjelman, joka tulee ohjaamaan Kotka-Haminan luontomatkailun kehittämistä tulevina vuosina. Luontomatkailustrategia toimii osana koko Kaakko135 Matkailun kehittämisstrategiaa. Kotka-Haminan seudulla tunnistettiin hankesuunnitelmavaiheessa olemassa olevia luontokohteita, joissa on edellytykset kehittyä matkailullisesti vetovoimaisemmaksi ja joita kunnissa halutaan kehittää. Näitä alueita ovat Pyhtään Munapirtti ja Kaunissaari, Virolahden Hurppu, Virolahden-Miehikkälän Salpalinjan historiallinen vaellusreitti, Haminan Pitkienhiekkojen leirintä- ja retkeilyalue sekä Metsähallituksen kansallispuistoalueet Valkmusa ja Itäisen Suomenlahden saaristokansallispuistoalue. 12

14 13 Hankkeen toimenpiteitä on kohdistettu edellä mainittuihin kohteisiin kuitenkaan ohittamatta muita esiin nousseita tarpeita, joista voimakkaasti on lähtenyt kehittymään Kymijoen jokimatkailu. Metsähallitusta lukuun ottamatta haasteena on mainittujen luontokohteiden kehittymisen osalta ollut jossain määrin asian omistajan tunnistaminen ja sitouttaminen toimenpiteisiin. Kunnissa luontomatkailualueisiin ja niiden infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä suunnitteluresursseja on rajallisesti muiden ajankohtaisten haasteiden ohella. Luontokohteiden infrastruktuurilla tarkoitetaan maankäytön suunnittelua, saavutettavuutta, vesi- ja viemäröintijärjestelmiä, energiaratkaisuja, ympäristönhoidollista suunnittelua ym. alueen matkailulliseen hyödyntämiseen liittyviä perusratkaisuja, jotka mahdollistavat palvelujen sijoittumisen tai kehittymisen alueella. Hankkeen tavoitteena olleita infrastruktuurin suunnittelun edistämisen toimenpiteitä ei pystytty juurikaan toteuttamaan, vaikka niiden merkitys kohteiden kehittymiselle on ensisijainen. Tähtäimessä pitäisikin olla yhtäaikainen infrastruktuurin kehittyminen ja palvelujen kehittyminen, koska molempia tarvitaan. Kuntia ei kuitenkaan motivoi infrastruktuurin suunnitteluun panostaminen ilman näköpiirissä olevia sitoutuneita investoijia tai toimijoita. Luontomatkailun kehittämiseen liittyy siis yhtenä keskeisenä näkökulmana matkailuinvestointien saaminen alueelle. Investointikentässä toimiminen on kuitenkin oma erikoistumista vaativa osaamisalueensa ja toimenpiteitä sen suhteen onkin toteutettu Kotka-Haminan seudun elinkeinoyhtiön investointiasiantuntijatiimin toimesta hankeen päämäärien mukaisesti. Tässä on edetty lupaavasti ja kiinnostusta investointeihin alueelle on löydetty. Investointihankkeet ovat kuitenkin pitkällisiä selvitys- ja myyntiprosesseja ja nykyinen taloudellinen taantuma on tuonut oman lisähaasteensa matkailuinvestoinneille. On selvää, että riskejä pitää kuitenkin sietää jos halutaan konkreettisesti edetä. Luontomatkailun toimialalle tarvitaan siis uusia investointeja matkailukohteiden muodostumiseksi ja vetovoimaisuuden synnyttämiseksi sekä yritysvetoista uutta palvelutarjontaa ja luontomatkailun markkinointiviestintää, jotta se voi toimialana seudulla kehittyä. Seudun luontomatkailupalveluja tuottavista yrityksistä luokitellaan lähes kaikki niin sanotuiksi mikroyrityksiksi ja tällöin myös niiden investointivalmiudet pysyvät maltillisina. Ympärivuotisen toiminnan ja työllistämisen valmiudet eivät yrityksissä juuri muutu yritysten omien kehittämistavoitteiden pysyessä maltillisina. 13

15 14 Onneksi on myös poikkeuksia, mutta silti ulkopuolelta tulevaa investointien vetoapua tarvitaan myös luontomatkailussa. Kuva Kaunissaaresta. 4. Hankkeen keskeiset päätavoitteet ja tulokset 4.1. Luontomatkailun kohteet Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi siis asetettiin, että jo aiemmin mainituilla luontomatkailun kohdealueilla alkaa kehittyminen omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi matkailukohteeksi. Niissä on tarjolla ja niihin järjestetään peruspalvelujen lisäksi erilaisia elämys- ja ohjelmapalveluja paikallisten yrittäjien ja yrittäjäverkostojen voimin siten, että palvelutuotteissa ja niiden toteutuksessa on huomioitu luonto ja ympäristö, jossa toimitaan. Kullakin hankkeeseen valitulla kohdealueella on hanketoimenpitein edetty jollakin konkreettisella askeleella lähemmäs kohti tavoitetta ja merkittävää on se, että kohteissa kuitenkin tapahtuu hiljakseen edistymistä; kussakin vähän erilaista ja eri lähtökohdista. Merkittävää on myös se, että jossain määrin on vahvistunut asian omistajien tahtotila ja visio, että näitä kohdealueita tullaan kehittämään ja hyödyntämään tulevaisuudessa osana seudun elinkeinorakenteen kehittämistä. 14

16 15 Suurimman harppauksen on tehnyt Pyhtään Munapirtin Versson hotellialueen suunnittelun eteneminen sekä sitä tukeva Keihässalmen sataman alueen suunnittelu kunnan omana työnä. Kaunissaaren osalta matkailun kasvua vauhdittaisivat majoitusinvestoinnit, jotka antavat edelleen odottaa itseään varsinkin hajaasutusalueen vesihuoltokysymysten vuoksi sekä saaren kesäsesongin haasteen vuoksi. Molempien kansallispuistojen, Valkmusan ja Itäisen Suomenlahden kansallispuiston, valmis imago ja markkina-arvo seudun luontomatkailun vahvuutena ovat nousseet uudelle tasolle seudun matkailumarkkinoinnissa. Kansallispuistoihin on löytynyt myös uutta opasyrittäjyyttä. Kansallispuistojen merkitystä tukevat myös Metsähallituksen kävijätutkimukset puistoissa vuodelta 2012 sekä mm. Valkmusassa suoritettu retkeilyrakenteiden perusparannus, joka lisää puistoalueen laatua ja houkuttelevuutta merkittävästi. Haminan Pitkienhiekkojen alueella yrittäjä uusii keskusalueen ilmettä huoltorakennuksen uudisrakentamisella majoitusinvestointien vielä odottaessa vuoroaan. Virolahden Hurpun luontoalueen Master Plan suunnitelma on jo herättänyt toimijoissa kiinnostusta Vaalimaan kauppa- ja hotellikonseptia tasapainottavana vaihtoehtokohteena. Salpapolun vaellusreitillä on retkeilijöiden määrä lähtenyt kasvuun runsaan markkinointityön ja kansallisen verkottumisen ansiosta ja Virolahden sekä Miehikkälän kunnat ovat nyt paremmin järjestäytyneet Salpapolun reitin ylläpitoon ja kehittämistyöhön yhdessä Kymenlaakson Virkistysalueyhdistyksen kanssa Luontomatkailun palvelut Tärkeänä tavoitteena oli kehittää matkailu- ja luontomatkailuyrittäjien palvelutuote- ja tuotteistusosaamista, palvelurakennetta ja palveluosaamista. Seudulla on noin luontomatkailusektorille itsensä määrittelevää yritystä, mutta todellisuudessa vain kourallinen sellaisia yrityksiä, joiden tarjonta perustuu luonnossa tapahtuvaan aktiviteetti- ja sisällöntuotantoon. On useita luontomatkailun sektoreita, joista vielä puuttuu yrittäjälähtöinen tarjonta kokonaan, mm. pyörämatkailu, välinevuokraus tai suosittu luontovalokuvausmatkailu, jonka voisi liittää paremmin Kaakon erityisvahvuuteen, lintumatkailuun. Seudulle on etabloitunut muutama uusi luontomatkailun toimija ja tavoitteena on tulevaisuudessa saada aikaan lisää ihan uusia palveluja. Yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä on alettu ymmärtämään paremmin 15

17 16 ja aitoa verkottumista on tapahtunut. Tästä esimerkkinä on mm. Kymi The River Kymijoen varren yrittäjien toimijaverkosto, joka on lisännyt palvelujen tarjontaa joella. Luontomatkailuyritysten keskuudessa on tapahtunut muutosta hiukan positiivisemman asenneilmaston suuntaan ja yrityksissä uskotaan jossain määrin paremmin alan vetovoimaan ja omiin mahdollisuuksiin, vaikka venäläisten matkailijoiden määrä onkin väliaikaisesti hiipunut. Yritykset kamppailevat sesonkipainotteisen kysynnän kanssa. Ympärivuotisten palvelujen tarjoaminen on suuri haaste. Hankkeen järjestämissä teemakoulutuksissa ja työpajoissa oli kiitettävän runsaasti osallistujia, kaikkiaan yhteensä 367 henkilöä eri tilaisuuksissa, mikä kertoo osaltaan tiedon ja uuden oppimisen tarpeesta. Teemana tuotteistusta, ohjelmapalveluja ja palvelumuotoilua on pyritty käsittelemään laajasti ja tuoden esiin myös kansainväliset vaatimukset. Muutosta on tapahtunut myös siinä, että ymmärretään luontomatkailuyritysten toimivan laajalla maantieteellisellä alueella yli maakuntarajojen. Palvelun tuottajan osoite ei välttämättä ole Kotka-Haminassa, vaan hän toimii täällä ja tuo asiakkaat metsä-, meri- tai jokialueillemme. Meidän kannattaa aina suosia etabloitumista, varsinkin, jos yrittäjä toimii yhteistyössä jonkin toisen paikallisen palveluyrittäjän kanssa, esimerkiksi mökkimajoittajien. Uusina avauksina luontomatkailun tarjonnan lisäämiseksi aktivoitiin hevostalouden yrittäjiä kehittämään hevosmatkailua Potkua Hevosmatkailuun -koulutusten avulla. Seudulla on vahvat hevostalouden perinteet ja yksi Suomen hevostalouden oppilaitoksista. Talliyrittäjien kynnys suunnata palveluja myös matkailijoille on kuitenkin melko korkea ja johtuu useasta seikasta. Esimerkiksi ratsastusvaellukseen tarvitaan siihen työhön soveltuvia hevosia ja hevoset itsessään ovat suurehko investointi. Ohjattua ratsastusvaellusta varten tarvitaan erillisiä reittejä ja taukopaikkoja maastoon, koska ratsastaminen ei ole turvallisuussyistä suositeltavaa samoilla reiteillä kuin vaeltaminen tai pyöräily. Suurista haasteista huolimatta muutaman yrityksen tuotevalikoimassa on myös vaellusretkiä ja -matkoja sekä erilaisia leirejä ja kiinnostusta oman toiminnan kehittämiseen on olemassa. Vaihtoehtoisesta majoituksesta kiinnostuneita kiinteistönomistajia löytyi runsaasti ja seudun joka kunnasta. Koulutuskokonaisuudessa perehdyttiin kotimajoitusta sääteleviin määräyksiin, hinnoitteluun ja palveluun. Kotimajoitus on mainio ja kestävä tapa monipuolistaa seudun majoitusvaihtoehtoja, hyödyntää olemassa olevia kiinteistöjä 16

18 17 sekä työllistää itse itsensä. Uusia kotimajoittajia aloitti muutama ja vuokramökkitarjonta lisääntyi edelleen Matkailijamäärät Luontomatkailijoiden määrän kehitystä kohteissa ei ollut hankeaikana järkevää tutkimuksella tutkia, mutta viesti ja havainto on selvä; luonnossa liikkuvien määrä on kasvanut niin Kymijoella kuin Salpapolun retkeilyreitillä. Metsähallitus toteutti molemmissa kansallispuistossa kävijätutkimukset vuonna Varsinkin saaristokansallispuiston kävijämäärä, kävijää kaudessa, luo uskoa vesistömatkailun kehittymismahdollisuuksiin edellyttäen kuitenkin mantereen palvelusatamaverkoston edelleen kehittämistä. Valkmusan suokansallispuiston kävijämäärä on asettunut reilun 7500 kävijän tienoille vuodessa ja siihen pitäisikin kohdistaa enemmän seudullista markkinointia. Lintumatkailijoiden profiilia ja tarpeita tutkittiin kyselytutkimuksella vuoden 2014 toukokuussa Arktika-päivien aikana Virolahdella. Tämä erikoiskohderyhmä on valmis käyttämään enemmän seudun palveluja, jos niitä olisi saatavilla. Lintumatkailijan keskimääräinen viipymä seudulla oli jopa 2-3 vuorokautta, joten tilausta tuottaa lisää niin matkailun peruspalveluja kuin tälle asiaksryhmälle kohdistettuja palvelujakin on olemassa. Lintumatkailusta on mahdollista kehittää seudulle teemamatkailun palvelukokonaisuus, joka hyödyntää Virolahden ohessa koko rannikkomme ja saariston kohteita Markkinointi ja myynti Kaakko135 Matkailun yksikkö vastaa Kotka-Haminan seudun matkailumarkkinoinnista ja yhteistyössä tämän yksikön kanssa on kehitetty etenkin verkossa olevaa luontomatkailun aineistoa. Matkailun verkkosivuilla Kaakko135.fi lanseerattiin uusi Luonto ja Liike sivusto, josta tarjolla olevat luontomatkailun palvelut löytyvät entistä helpommin. Matkailun käyttöön tuotettiin uutta valokuvamateriaalia eri kohteista ja teemoista ja uutta materiaalia hyödynnetään seudun matkailumarkkinoinnissa. Hanke osallistui matkailuyksikön mukana myös retki-, veneily- ja matkamessuille sekä maaseudun Elma-messuille. Markkinoinnissa hyödynnetään entistä enemmän myös blogikirjoittajia ja sopimusbloggareita on viety tutustumaan erilaisiin luontoaktiviteetteihin. Palautteen 17

19 18 perusteella luontomatkailun blogeilla onkin tuhansia seuraajia ja ne vaikuttavat matkakohteen valintaan. Blogeista on hyötynyt mm. Harjun Oppimiskeskuksen matkailupalvelut lähellä itärajaa. Seudun luontokohteiden tunnetuksi tekemisen välineenä on hyödynnetty myös älypuhelimien yleisyyttä ja m.kaakko135.fi palveluun tuotettiin kuusi (6) ns. luontomatkan teemareittiä, jotka voi ladata omaan puhelimeensa veloituksetta Vastuullisen ja kestävän matkailun näkökulma Kaikissa hankkeen toimenpiteissä on ollut tärkeänä arvona kestävä kehitys ja vastuullinen toiminta. Nämä arvot ovat usein vielä epäkonkreettisia, mutta tietoisuutta on edistetty eri tavoin. Hankkeessa toteutettiin yhdessä ylimaakunnallisen Vetovoimaa hankkeen kanssa matkailuyrityksille ns. Peloton työpaja, jossa osallistujat laitettiin ideoimaan kestäviin arvoihin perustuvia uusia matkailukonsepteja. Syntyi Tumma Joki, Pimeä Kaakko, Peloton Luotsi ja Keisarilliset Kosket. Näistä etenkin Keisarilliset Kosket teema alkoi elää omaa elämäänsä ja se johti Kymijoen varren yrittäjien Kymi The River yritysverkoston syntyyn. Verkosto on alkanut toimia hyvin yhdessä ja se kehittää palvelujaan aidosti yritysverkoston tapaan. Myös Pimeää Kaakkoa tuotteistettiin eteenpäin kokoamaan ja markkinoimaan erilaisia tapahtumia ja palveluja vuoden pimeimpään aikaan, jolloin matkailuyritysten asiakasmäärät ovat pienimmillään. Tästä ideasta on ponnistanut esimerkiksi S-ryhmän tuotteistama suuri yhteinen pikkujoulutapahtuma Kotkassa, joka on toteutunut jo kahtena vuotena peräkkäin. Kuva Itäisen Suomenlahden saaristo. 18

20 19 Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien kanssa yhteistyössä kehitettiin myös Kestävän matkailun toimintamalli sekä matkailuyrittäjien laatukriteerit, niin sanottu Huoneentaulu. Huoneentaulussa yrityksellä on valittavana joku kymmenestä erilaisesta vastuullisesta arvosta ja toimenpiteestä, johon se voi sitoutua ja toteuttaa yrityksessään parantavia toimenpiteitä. Kestävän matkailun toimintamalli on laajempi konsepti, joka vaatii uutta resursointia jalkautuakseen yrityksiin, koska tämän hankkeen resurssit eivät kohdentuneet toimintamallin lanseeraamiseen. Mallissa kohdistetaan toimenpiteitä kolmeen yritysvastuullisuutta lisäävään yrityskehittämisen toimintokokonaisuuteen; Yritysten prosessit ja osaaminen, Investoinnit sekä Vastuullisuusviestintä. Vastuullisen matkailun edistämisen toimenpiteisiin on haettu avustusta Ympäristöministeriöstä vuodelle Hankkeessa tuotetut tutkimukset, raportit, koulutukset, esitteet, sähköinen markkinointiaineisto ja kontaktit Tässä kappaleessa listataan mitä tutkimuksia, raportteja, koulutusta, esitemateriaalia ja sähköistä aineistoa hankkeen aikana toteutettiin. Luontomatkailun kehittämisen tutkimukset; - Feasibility Study, Proposed Resort Versso, Pyhtää, 2013, HP Consulting Oy - Kannattavuustutkimus majoitusinvestointi Kaunissaaren Maja, Pyhtää, 2013, HP Consulting Oy - Kannattavuustutkimus majoitusinvestointi Haminan Pitkäthiekat, Hamina, 2012, HP Consulting Oy - Virolahden Hurpun luontoalueen matkailun kehittämissuunnitelma ja rahoitusanalyysi, 2013, Finnish Consulting Group Oy - Arktika lintumatkailija kävijätutkimus, 2014, Innolink Research Oy - Kaakon rannikon luontomatkailustrategia 2020 ja toimenpideohjelma, 2014, Owal Group Oy - Järjestetyt koulutustilaisuudet; Vuosi 2013 Potkua Hevosmatkailuun, 1 osa ; 14 osallistujaa 19

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

JOHDANTO LUONTOMATKAILUSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2020

JOHDANTO LUONTOMATKAILUSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2020 Li i t e1 JOHDANTO LUONTOMATKAILUSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2020 Cursor Oy käynnisti tammikuussa seudun luontomatkailustrategian ja toimenpideohjelman 2014 2020 laadinnan. Strategiatyöhön osallistettiin

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012 Juha Sorjonen 5/2/2012 Tilanne - Tarve Toimenpiteet Matkailu on merkittävä kasvuala ja työllistäjä. Venäläisillä matkailijoilla on suuri merkitys. Merkittäviä

Lisätiedot

ESITYS SPV (Special Purpose Vehicle) YHTIÖN PERUSTAMISESTA Versson lomakeskuksen toteuttamiseksi

ESITYS SPV (Special Purpose Vehicle) YHTIÖN PERUSTAMISESTA Versson lomakeskuksen toteuttamiseksi ESITYS SPV (Special Purpose Vehicle) YHTIÖN PERUSTAMISESTA Versson lomakeskuksen toteuttamiseksi Taustaa Versson alue on Pyhtään kunnan omistama maa-alue Munapirtin saaressa. Alueen käyttöönottoa matkailullisesti

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA KAAKON RANNIKON LUONTOMATKAILUSTRATEGIA 2020 STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA JOHDANTO LUONTOMATKAILUSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2020 Cursor Oy käynnisti tammikuussa seudun luontomatkailustrategian ja

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy ILLAN OHJELMA Kahvia ja piirakkaa 17.00 Vetovoimaa! -kokemuksia Kohti Uutta? Yhteistä keskustelua

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoituspäätöksiä

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoituspäätöksiä TIEDOTE 26.5.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoituspäätöksiä Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät ovat tehneet rahoituspäätöksiä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot