Mistä Kaakon rannikko tunnetaan vuonna 2020?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä Kaakon rannikko tunnetaan vuonna 2020?"

Transkriptio

1 Loppuraportti Kestävän luontomatkailun Kaakko135⁰ hanke Mistä Kaakon rannikko tunnetaan vuonna 2020? Taini Rajala Cursor Oy, Kotka 2014

2 1 LOPPURAPORTTI Kestävän luontomatkailun Kaakko 135 hanke MISTÄ KAAKON RANNIKKO TUNNETAAN VUONNA 2020? 2014 Hankkeen nimi; Kestävän luontomatkailun Kaakko 135 Hankkeen päärahoittaja; Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kouvola, päätösnumero Hankkeen toteuttaja; Cursor Oy, Matkailu ja Tapahtumat, Kyminlinnantie 6, PL 14, Kotka Projektipäällikkö Taini Rajala, puhelin Ohjelmapäällikkö Birthe Suni, puhelin Toteutusaika; Hankeosapuolet; Kotkan kaupunki Haminan kaupunki Pyhtään kunta Virolahden kunta Miehikkälän kunta Metsähallitus Cursor Oy Kuvat; Jukka Koskinen, Inch of Ink Oy, Kotka 1

3 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 OSA Johdanto Luontomatkailu toimialana - määritelmä Kehittämistoimenpiteiden tarve Kotka-Haminan seudulla Hankkeen keskeiset päätavoitteet ja tulokset Luontomatkailun kohteet Luontomatkailun palvelut Matkailijamäärät Markkinointi ja myynti Vastuullisen ja kestävän matkailun näkökulma Hankkeessa tuotetut tutkimukset, raportit, koulutukset, esitteet, sähköinen markkinointiaineisto ja kontaktit Hankkeen onnistuminen kohderyhmien kanssa Luontomatkailussa on mahdollisuus OSA Kelu135 hankekokonaisuus Toteutuneet toimenpiteet toimenpidekokokonaisuuksittain Kaakko alueellisen luontomatkailustrategian muodostaminen Luontomatkailuyritysten verkostojen muodostaminen ja verkoston toiminnan käynnistäminen Luontomatkailupalvelujen tuotteistaminen Matkailuinvestointihankkeiden ja matkailupalvelujen edistäminen ja koordinointi Luontomatkailukohteiden infrastruktuurirakentamisen suunnittelun edistäminen Luontomatkailutuotteiden markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Hankkeen tulosten implementointi Resurssit Yhteenveto kustannuksista ja rahoituksesta (liite)

4 3 9. Raportointi ja seuranta Toteutusoletukset ja riskit Liitteet

5 4 Tiivistelmä Kestävän luontomatkailun Kaakko135 hanke, jatkossa Kelu135, toteutettiin ajalla elinkeinojen kehittämishankkeena Kotka-Haminan seudulla. Hankkeen päärahoittaja oli Kaakkois-Suomen Ely-keskus ja muita rahoittajia olivat seudun kaikki kunnat sekä Metsähallitus Luontopalvelut. Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. Päätavoitteena on ollut edistää Kotka-Haminan seudun kehittymistä luontomatkailukohteena ja tarjolla olevien luontomatkailun palvelujen kehittymistä omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi elinkeinotoiminnaksi kestävällä ja ympäristöarvot huomioon ottavalla tavalla. Tavoitteena oli myös seudun matkailijamäärien kasvattaminen, kysyntään vastaaminen sekä Kotka-Haminan seudun luontomatkailun luontaisten edellytysten parempi hyödyntäminen matkailupalvelujen tarjonnassa. Luontomatkailua on erilainen toiminta sekä palvelujen toteuttaminen luonnossa ja luonnonolosuhteissa; esimerkiksi kalastus, melonta, koskenlasku, pyöräily, ratsastus, vaellus, kiipeily yms. Luontomatka voi muodostua erilaisista palvelua sisältävistä tuotteista tai paketoiduista, ohjelmallisista matkakokonaisuuksista kuin myös omatoimisesta luonnossa liikkumisesta. Luontomatkailu tuottaa kokijalleen elämyksiä, mielihyvää ja hyvinvointia ja luontomatkailija ostaa matkallaan seudulta erilaisia tarvitsemiaan palveluja. Toimenpiteitä kohdistettiin etenkin matkailu- ja luontomatkailuyrittäjien palvelutuotteiden- ja tuotteistusosaamisen, palvelurakenteen ja palveluosaamisen kehittämiseen. Seudulla on noin luontomatkailun sektorille itsensä määrittelevää mikroyritystä, joista kuitenkin vain muutaman palvelutarjonta perustuu luonnossa tapahtuvaan aktiviteetti- ja sisällöntuotantoon. Yritykset kamppailevat sesonkipainotteisen kysynnän kanssa ja ympärivuotisten palvelujen tarjoaminen on suuri haaste. Luontomatkailussa toimivien yritysten liikevaihtokehitys on Kotka-Hamina seudulla melko vaatimatonta ja yrittäjä työllistää lähinnä itsenä ja perheensä. Sesonkihuippuina yritykset tekevät jonkin verran yhteistyötä ja erilaiset yritysten muodostamat verkostot ja yhteistyömuodot ovatkin vahvistuneet. Potentiaalisiksi kehitettäviksi luontomatkailun kohdealueiksi hankkeeseen määriteltiin Pyhtään Munapirtti sekä Kaunissaari, Virolahden Hurppu, Virolahden-Miehikkälän Salpalinjan vaellusreitti, Haminan Pitkienhiekkojen leirintä- ja retkeilyalue sekä Metsähallituksen kansallispuistot Valkmusa ja Itäisen Suomenlahden saaristokansallispuistoalue. Hankkeessa tehtiin useita erilaisia tutkimuksia ja suunnitelmia näiden kohteiden matkailuliiketoiminnan kehittämiseksi. Seutu tarvitsee 4

6 5 kuitenkin vahvempaa luontomatkailun edellytyksiä tukevaa elinkeinopolitiikkaa ja päätöksentekijöiltä päämäärätietoista yhteistyötä matkailutoimijoiden kanssa. Yksi suuri haaste on uusien matkailuinvestointien saaminen alueelle, koska seudulla ei ole ns. veturiyritystä, joka houkuttelisi ympärilleen pienempien palveluyritysten tarjontaa. Julkisen sektorin, luontomatkailuyritysten ja investoreiden vuoropuhelu ja yhteistyö ovat välttämättömiä kehityksen aikaan saamiseksi. Matkailu myös Kymijoella on lähtenyt kasvuun ja vauhdittunut etenkin Kymi The River yritysverkoston luotsaamana. Uusia kehittyviä matkailukohteita ovat myös Rankin saari, Kirkonmaa sekä Kyminlinna, joihin ei kuitenkaan kohdistunut toimenpiteitä hankeaikana. Jotta Kaakon rannikko olisi tunnettu luontomatkailukohteena, tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi niin toimintastrategia kuin myös jatkuvaa matkailumarkkinointia. Hankkeessa tuotettiin osaksi Kaakon matkailun kehittämisstrategiaa erillinen luontomatkailun strategia ja toimenpideohjelma vuoteen 2020, nimeltään Mistä Kaakon rannikko tunnetaan 2020? Siinä seudun luontomatkailun valittuja strategisia vahvuuksia ja kehittämisen painopisteitä ovat Kymijoen Kosket, Meri ja Saaristo sekä Historiallinen Luonto. Ei siis yksin riitä, että pienten luontomatkailuyritysten palvelut olisivat huippuunsa hiottuja. Yritysmarkkinointi on yksinään riittämätöntä luomaan laajemmin mielikuvaa kiinnostavasta luontomatkailun seudusta ja kohteesta. Kaakko135 Matkailun yksikkö vastaa Kotka-Haminan seudun matkailumarkkinoinnista ja yhteistyö yksikön kanssa olikin tiivistä. Luontomatkailuyritysten palveluja nostettiin enemmän esille viestinnässä, otettiin uutena markkinointikanavana käyttöön myös mobiilidataa, uudistettiin luontomatkailun nettimarkkinointia ja seudulle syntyi myös uutta luontomatkailun yrittäjyyttä ja palvelutarjontaa. Uusina avauksina aktivoitiin hevostalouden yrittäjiä kehittämään seudulle hevosmatkailun palveluja Potkua Hevosmatkailuun -koulutusten avulla. Myös Vaihtoehtoisesta majoituksesta järjestettiin koulutusta, joka mm. kotimajoituksena on mainio ja kestävä tapa monipuolistaa seudun majoitusvaihtoehtoja, hyödyntää olemassa olevia kiinteistöjä sekä työllistää itse itsensä. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien kanssa yhteistyössä kehitettiin Kestävän matkailun toimintamalli sekä matkailuyrittäjien laatukriteerit, niin sanottu Huoneentaulu. Yritys voi kehittää toimintansa vastuullisuutta ja laatua sitoutumalla johonkin Huoneentaulun kymmenestä erilaisesta kestävästä arvosta ja toimenpiteestä ja 5

7 6 viestimään niistä asiakkailleen. Kestävän matkailun toimintamalli on kunnianhimoisempi kehittämiskonsepti, joka vaatii lisää aikaa ja resursointia jalkautuakseen yrityksiin. Luontomatkailussa toimivien yritysten ja tahojen kiinnostus palvelujen kehittämiseen ja uusien palvelujen synnyttämiseen oli ilahduttavan suurta, mitä ilmentää hankkeen organisoimiin tilaisuuksiin osallistuneiden suuri määrä, yhteensä 367 henkilöä. Hankeaikana seudulla syntyi joko uutta tai toimintaansa kehitti 4-7 luontomatkailun yritystä, määrittelytavasta riippuen. Hankkeessa tuotettiin kuusi (6) kpl erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä, koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä seitsemän (7) kpl, strategiatyöpajoja pidettiin kolme (3) kpl, Kymijokiverkoston kehittämis- ja koulutustilaisuuksia oli yhteensä kuusi (6) kpl, mobiiliteemareittejä tuotettiin kuusi (6) teemareittiä, reitti- ja retkeilyoppaita laadittiin painettuna sekä sähköisinä neljä (4) kpl ja Kaakko135.fi sivustolle lanseerattiin uusi verkko-osio Luonto ja Liike. Luontomatkailun sektori on mielenkiintoinen ja potentiaalinen kasvuala Kaakossa ja sen kehittämistä jatketaan edelleen. Retkieväät Salpapolun laavulla. Kotkassa Taini Rajala projektipäällikkö 6

8 7 OSA 1 1. Johdanto Tunnetut matkailukohteet Suomessa eivät ole syntyneet sattumalta, vaan niiden eteen on tehty paljon työtä. Usein menestyksen saavuttamiseksi aikaa on kulunut jopa vuosikymmeniä. Matkailukohteiden tarinat ovat kaikki hiukan erilaisia mutta yhteistä niille on se, että kehittymiseen on tarvittu eri alojen taitavia ihmisiä, jotka uskovat ideoihinsa ja joilla on ollut kykyä toteuttaa niitä yhdessä. Joskus menestyvä liiketoiminta saa alkunsa yrittäjän omasta innostuksesta ja elämäntavasta ja ajan kuluessa siitä sitten kasvaa palvelujen kertymä, joka synnyttää taas uutta palvelua ja yhteistyötä. Erilaiset yritysten muodostamat verkostot ja yhteistyömuodot ovat monesti kasvun ja menestyksen avaimia, koska yksin resurssit ovat aina pienempiä. Ilman yrittäjiä ei luontomatkailuun synny uusia palveluja eikä ala kehity. Luontomatkailun liiketoiminnan kehittyminen tarvitsee myös pitkäjänteistä julkista päätöksentekoa seutu- ja aluepolitiikassa, maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa, energiaratkaisuissa, vesihuollossa, tieverkon kehittämisessä ja saavutettavuuden parantamisessa. Tarvitaan luontomatkailun edellytyksiä tukevaa elinkeinopolitiikkaa ja päätöksentekijöiltä päämäärätietoista yhteistyötä matkailutoimijoiden kanssa. Tarvitaan ylipäätään vihreätä valoa julkiselta sektorilta luontomatkailun hankkeille. Suunnittelu on pitkäjänteistä, aikaa ja rahaa vaativaa työtä, jonka tuloksena syntyy alustavia kehittämissuunnitelmia, toteutettavuussuunnitelmia, kannattavuuslaskelmia, investointilaskelmia jne. Ilman suunnittelua päätöksiä ei pystytä perustelemaan eikä tekemään. Julkisen sektorin, luontomatkailuyritysten ja investoreiden vuoropuhelu ja yhteistyö ovat välttämättömiä. Kolmas keskeinen kasvutekijä on markkinointi ja myynti. Kilpailu matkailijoista on aina ollut kovaa, ja se kovenee entisestään koska moni matkailija on jo kokenut ja nähnyt upeita kohteita ja saanut erinomaista palvelua ympäri maailman. Luxus ja laatu liitetään nykyisin enemmän kokemuksen ja elämyksen aitouteen, ei niinkään siihen, mitä rahalla saa. Uusien matkailukohteiden on tuotava markkinoille jotakin sellaista, mikä tuntuu ja näyttää uudenlaiselta. Käytännössä matka kuin matka muodostuu aina samoista peruselementeistä; valinta-varaaminen-matkustus-majoittuminen-ruokailut-tekeminenympäristö. Miten erottaudutaan ja luodaan koko seudulle tunnistettava identiteetti ja houkuttelevuus luontomatkailukohteena? Mitä meillä on sellaista, mikä erottaa meidät muista? Keitä me ensisijaisesti tavoittelemme? 7

9 8 Seutukuvan muodostumiseen ja kehittämiseen tarvitaan siis myös luontomatkailussa jatkuvaa markkinointiammattilaisten työtä. Ei riitä pelkästään, että yritysten palvelut ovat huippuunsa hiottuja. Yritysten omat markkinointitoimet yksinään eivät ole riittäviä luomaan mielikuvaa koko seudusta ja sen tarjonnasta. Omat seudulliset vahvuudet ja kärkituotteet on tunnistettava ja valittava. Kaikkea kaikille ei ole mitään eikä tällöin tapahdu erottautumista. Luontomatkailun seutumarkkinointi tukee yrittäjien omaa markkinointia, jolloin myös yritysten palvelujen löydettävyyden todennäköisyys kasvaa. Viiden sivun juttu Helsingin Sanomissa elokuussa 2014 Kotkan upeista puistoista herätti joillekin ehkä kiinnostuksen matkustaa Kotkaan. Tänne matkaa suunnittelevalle pitää löytyä nopeasti ja helposti houkuttelevaa tietoa Kotkan matkailukohteista ja tarjonnasta ja palveluja pitää voida varata ja ostaa verkosta. Markkinoinnilla pitää antaa vastauksia kysymykseen, miksi lähtisin Kaakon rannikolle? Ihmisille pitää toistuvasti kertoa, että Kaakosta löytyy esimerkiksi upea Kymijoki koskineen, kaksi erityislaatuista kansallispuistoa, historiaa huokuva Salpapolun vaellusreitti ja useita muita vaellusreittejä sekä luontopolkuja, veneilijöille löytyy Itäinen Suomenlahti saarineen ja palvelusatamineen ja retkipyöräilijöille on olemassa monenlaisia reittejä. Yritysten palvelujen tulee tietenkin löytyä yhtä helposti ja palvelut pitää voida varata ja ostaa saman tien. Matkatuotteiden ostaminen pitää olla sellaisella tasolla, että erilaisia matkailijoita voidaan palvella heidän suosimallaan tavalla. Joku haluaa suunnitella, varata ja ostaa matkansa verkossa, joku soittaa puhelimella, joku tulee ryhmässä ja joku tulee ulkomailta. Usea matkailija kävelee vielä myös kaupungin matkailuinfon ovesta sisään. Pääasia, että tulisivat ja viihtyisivät! Kestävän luontomatkailun Kaakko 135 hanke Tässä Kestävän luontomatkailun Kaakko135 - hankkeen loppuraportissa tarkastellaan hanketoimenpiteiden ohella seudun luontomatkailun kehittymisen tulevaisuutta. Tämä on eri näkökulmia ja kehityskohteita esille tuova loppuraportti, jonka sisältöä voidaan hyödyntää luontomatkailun ja maaseudun elinkeinojen seudullisessa kehittämiskokonaisuudessa. Sisältö on koottu palasista, joita tässä hankkeessa on selvitetty, koettu ja kuultu. Seudullisen luontomatkailun kehittämishankkeen ajatus ja tarve kumpusivat erityisesti vuonna tehdystä Pyhtään Munapirtin luontomatkailualueen kehittämissuunnitelmatyöstä sekä Kaakko135 seudullisesta matkailustrategiatyöstä, jotka vaikuttavat voimakkaasti luontomatkailun kehittämisajattelun taustalla Kotka- Haminan seudulla. 8

10 9 Hanke toteutettiin Kotka-Haminan seudun elinkeinoyhtiö Cursor Oy:n koordinoimana elinkeinojen kehittämishankkeena ajalla Hankkeen päärahoittaja oli Kaakkois-Suomen Ely-keskus ja rahoituslähde Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , jonka toimenpiteitä voitiin toteuttaa vuoden 2014 loppuun saakka. Hanketta ovat rahoittaneet lisäksi Kotkan kaupunki, Haminan kaupunki, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat sekä Metsähallitus Luontopalvelut. Suuret kiitokset rahoittajille ja kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa hanketta. Kiitokset kuuluvat yhtälailla hankkeen ohjausryhmälle, joka on jaksanut pitkän hankkeen ajan tehdä yhteistyötä ja tuoda asiantuntemustaan kuntasektoriakin juuri nyt kiinnostavaan matkailun kehittämiseen. Ohjausryhmässä ovat toimineet Kaakkois- Suomen Ely-keskuksesta päärahoittajan edustajana Jukka Penttilä, puheenjohtajana Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila, ja jäseninä Haminan kaupungin elinkeinojohtaja Rami Hasu, Virolahden kunnanvaltuuston jäsen Tuomo Peltola, Miehikkälän kunnanjohtaja Antti Jämsén, Metsähallituksen Luontopalvelut yksiköstä Annukka Rasinmäki sekä Kotkan kaupungin edustajana ja Kaakko135 Matkailuyksikön matkailujohtajana Birthe Suni, joka toimi samalla projektipäällikön esimiehenä ja väsymättömänä tukijana. Kestävän luontomatkailun Kaakko hankkeen, jatkossa Kelu135, tehtävänä on ollut edistää Kotka-Haminan seudun luontomatkailupalvelujen kehittymistä omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi elinkeinotoiminnaksi, huomioiden samalla luontoarvojen suojelun ja ympäristötekijöiden merkitys luontomatkailun palvelujen tuottamisessa. Luontomatkailun kehittämisen kohdealueiksi, niin sanotuiksi destinaatioiksi, hankesuunnitelmaan valittiin Pyhtään Munapirtti ja Kaunissaari, Virolahden Hurppu, Virolahden-Miehikkälän Salpalinja, Haminan Pitkähiekat, sekä molemmat kansallispuistomme Valkmusa ja Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Hankkeen kuluessa on tunnistettu myös muita kohdealueita, joissa on mahdollisuuksia kehittää luontomatkailua. Tämä kuitenkin edellyttää, että kohteisiin löydetään kiinnostuneita uusia sijoittajia ja toimijoita. Uusia destinaatiota voivat olla muun muassa Kymijoki, Rankki, Kirkonmaa sekä Kyminlinna. Suomen Puolustusvoimilta vuonna 2013 vapautuneisiin saarikohteisiin ja Kyminlinnaan ei kohdistettu toimenpiteitä tästä hankkeesta, mutta myös niistä voi tulevaisuudessa kehittyä kohteita, josta Kaakon rannikko tunnetaan. 9

11 10 Hankkeen tärkeänä tehtävänä on ollut kehittää seudun luontomatkailuyrittäjyyttä, luontomatkailuyrittäjien tuotteistusosaamista, palvelumuotoilua sekä palvelutarjontaa. Vain näitä kehittämällä on mahdollista ylläpitää ja kasvattaa luontomatkailun edellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia aina kansainväliselle tasolle asti. Luontomatkailijoiden määrää seudulla on mahdollista kasvattaa vain laadukkailla kohteilla, tuotteilla ja palveluilla ja siten lisätä yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä. Luontomatkailussa toimivien yritysten palvelutarjonta ja liikevaihtokehitys ovat Kotka- Hamina seudulla toistaiseksi vielä melko vaatimattomia. Yrittäjät ovat usein ryhtyneet alalle työllistäen ensin itsensä mieluisan harrastuksen pohjalta ja hakien mielekästä elämänlaatua. Seudulta puuttuu lähes kokonaan tavoitteellinen ja liikevoittoon tähtäävä, investointeihin pystyvä luontomatkailusektori, joka synnyttäisi ympärilleen pienempien toimijoiden palveluverkostoa. Poikkeuksen tästä muodostaa ehkä majoitussektori, johon luetaan myös yksityinen mökkimajoitustarjonta. Luontomatkailussa on mahdollisuuksia synnyttää kaupunkeja ja kuntakeskuksia ympäröiville maaseutualueille myös erilaisia sivuelinkeinoja maatalouselinkeinon oheen ja tätä kautta lisätä maaseudun elinvoimaisuutta. Tällaisia sivuelinkeinoja ovat mm. maatila-, koti- ja mökkimajoitus, ohjelmalliset ja opastetut teemalliset retket, vaellus- ja matkaratsastus, pyörämatkailu, kokousmatkailu, luonnon havainnointimatkailu, luontovalokuvausmatkailu jne. Yksi maaseudulla kartoittamaton luontomatkailua edistävä voimavara piileekin esimerkiksi maaseudun käytöstä poistuneessa rakennuskannassa. Miten tilakeskuksia, rakennuksia tai luontomaisemia voitaisiin hyödyntää ja saada enemmän matkailukäyttöön? Kaakko135 Matkailu perustettiin Cursor Oy:n yhteyteen vuoden 2014 alussa ja se on Kotka-Hamina seudun kuntien yhteinen matkailun myynti- ja kehittämisorganisaatio, jonka matkailuneuvonnan ytimenä on entinen Kotkan kaupungin matkailutoimisto. Yksikkö toimii osana Cursor Oy:tä. Konkreettisiksi luontomatkailun kehittämisen työkaluksi matkailuyksikölle jää tästä hankkeesta mm. luontomatkailun strategia Mistä Kaakon rannikko tunnetaan 2020? ja Luontomatkailun Toimenpideohjelma Strategiatyöhön osallistui prosessin aikana lähes 100 luontomatkailun kehittämisestä kiinnostunutta ihmistä eri tahoilta. Se kertoo, että luontomatkailu kiinnostaa ja siinä piilee monia uusia elinkeinojen mahdollisuuksia tällä seudulla. Matkailuyksikkö ja toimialan yritykset tarvitsevat kuitenkin kaupunkien ja kuntien yhteistyötahtoa, toimenpiteitä ja resursseja viedäkseen luontomatkailusektorin kehittymistä eteenpäin mm. mainittuja destinaatioita, alueiden infrastruktuuria ja 10

12 11 investointeja kehittämällä. Luontomatkailun kehittyminen tarvitsee edelleen tuekseen myös julkista hankerahoitusta työn jatkamiseksi. 2. Luontomatkailu toimialana - määritelmä Hanketyön aikana on käynyt hyvin selväksi, että luontomatkailun toimialaa on jossain määrin vaikea ja ehkä turhakin määritellä kovin tarkasti, koska moni yritys ja yrittäjä haluaa profiloitua luontomatkailuun esimerkiksi sijaintinsa vuoksi. Muun muassa majoituspalveluja meren ja joen rannalla tai maaseudulla halutaan markkinoida luonnon avulla, koska se on hyvä vetovoimatekijä. Loma Kymijoen rannalla, merenrantahotellissa tai maatilamajoituksessa voikin olla jollekin asiakasryhmälle luontomatkailua parhaimmillaan, se riippuu kokijasta. Kokenut luontomatkailija sen sijaan hakeutuu luontoon etsimään elämyksiä erilaisten aktiviteettien tai harrastuksensa avulla. Luontomatkailu voi olla myös hyvinvointimatkailua ja silloin luonnosta haetaan sen eheyttävää voimaa erilaisin kokemuksellisin keinoin. Portimon polun opasteita. Luontomatkailuksi mielletään yleisimmin erilainen toiminta luonnossa ja palvelun toteuttaminen luonnossa ja luonnonolosuhteissa; kalastus, melonta, koskenlasku, pyöräily, ratsastus, vaellus, kiipeily yms. Luontomatka voi muodostua esimerkiksi retkestä kansallispuistoihin, vaeltamisesta tai maastopyöräilystä, veneilystä, melonnasta tai erilaisista muista liikunnallisista aktiviteeteista maalla, vedessä ja ilmassa. Luontomatka voi olla palveluyrityksen tuotteistamaa ja paketoimaa tai sen voi tehdä myös omatoimisesti, jolloin matkailija itse valitsee ja ostaa tarvitsemansa palvelut paikan päältä sitä mukaa kun tarvitsee niitä. Juuri nyt kehittyvä luontomatkailun muoto on luonnon havainnointimatkailu, johon sisällytetään eläinten katselun ohella esimerkiksi luontovalokuvaus. Luontomatkailu on matkailun koko kentässä yksi teemamatkailun muoto, joka erottaa sen esimerkiksi perhematkailusta, kulttuurimatkailusta tai kaupunkilomasta. Kaikissa matkailun 11

13 12 muodoissa ja palveluissa on kuitenkin olemassa yhteisiä palvelu- ja tuote-elementtejä ja niiden yhdistelmiä ja siksi määritteleminen on vaikeaa ja ehkä turhaa. Tärkeintä ovat asiakkaalle tarjolla olevat hänen kysyntäänsä vastaavat tuotteistetut palvelut. Asiakasta kannattaa siis kuunnella. Innovatiivisille luontomatkailun palvelukokonaisuuksille on markkinoilla tilaa ja melkein mitä vain voidaan tuotteistaa. Meille pohjoismaalaisille on ehkä turha yrittää myydä linnun laulua, kirkasta tähtitaivasta ja hiljaisuutta nuotioineen, mutta maailman suurien metropolien asukkaille se onkin jo kokemisen arvoinen juttu, josta ollaan valmiita maksamaan. 3. Kehittämistoimenpiteiden tarve Kotka-Haminan seudulla Luontomatkailun kehittämistyön lähtökohtana oli seudun matkailijamäärien kasvattaminen, kysyntään vastaaminen sekä Kotka-Haminan seudun luontomatkailun luontaisten edellytysten parempi hyödyntäminen matkailupalvelujen tarjonnassa. Seudulle on mahdollista rakentaa omaleimainen ja erottuva luontomatkailukohteiden ja -palvelujen tarjonta, joka houkuttelee matkailijoita alueelle niin kotimaasta kuin kansainvälisesti. Tarvitaan neljä asiaa; houkuttelevia ja laadukkaita matkailukohteita infrastruktuureineen, laadukkaita palveluja tuottavia yrityksiä, kohderyhmät tavoittavaa markkinointia sekä asiakkaille helpot matkojen valinta- ja ostomahdollisuudet. Matkailun kehittämistyön työkalupakkiin on tässä hankkeessa tuotettu Kaakon rannikon luontomatkailustrategia ja toimenpideohjelma, Mistä Kaakon rannikko tunnetaan Seudun valittuja strategisia vahvuuksia ovat Kymijoen Kosket, Meri ja Saaristo sekä Historiallinen Luonto. Näiden vahvuuksien kehittämiseksi strategia sisältää konkreettisen Toimenpideohjelman, joka tulee ohjaamaan Kotka-Haminan luontomatkailun kehittämistä tulevina vuosina. Luontomatkailustrategia toimii osana koko Kaakko135 Matkailun kehittämisstrategiaa. Kotka-Haminan seudulla tunnistettiin hankesuunnitelmavaiheessa olemassa olevia luontokohteita, joissa on edellytykset kehittyä matkailullisesti vetovoimaisemmaksi ja joita kunnissa halutaan kehittää. Näitä alueita ovat Pyhtään Munapirtti ja Kaunissaari, Virolahden Hurppu, Virolahden-Miehikkälän Salpalinjan historiallinen vaellusreitti, Haminan Pitkienhiekkojen leirintä- ja retkeilyalue sekä Metsähallituksen kansallispuistoalueet Valkmusa ja Itäisen Suomenlahden saaristokansallispuistoalue. 12

14 13 Hankkeen toimenpiteitä on kohdistettu edellä mainittuihin kohteisiin kuitenkaan ohittamatta muita esiin nousseita tarpeita, joista voimakkaasti on lähtenyt kehittymään Kymijoen jokimatkailu. Metsähallitusta lukuun ottamatta haasteena on mainittujen luontokohteiden kehittymisen osalta ollut jossain määrin asian omistajan tunnistaminen ja sitouttaminen toimenpiteisiin. Kunnissa luontomatkailualueisiin ja niiden infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä suunnitteluresursseja on rajallisesti muiden ajankohtaisten haasteiden ohella. Luontokohteiden infrastruktuurilla tarkoitetaan maankäytön suunnittelua, saavutettavuutta, vesi- ja viemäröintijärjestelmiä, energiaratkaisuja, ympäristönhoidollista suunnittelua ym. alueen matkailulliseen hyödyntämiseen liittyviä perusratkaisuja, jotka mahdollistavat palvelujen sijoittumisen tai kehittymisen alueella. Hankkeen tavoitteena olleita infrastruktuurin suunnittelun edistämisen toimenpiteitä ei pystytty juurikaan toteuttamaan, vaikka niiden merkitys kohteiden kehittymiselle on ensisijainen. Tähtäimessä pitäisikin olla yhtäaikainen infrastruktuurin kehittyminen ja palvelujen kehittyminen, koska molempia tarvitaan. Kuntia ei kuitenkaan motivoi infrastruktuurin suunnitteluun panostaminen ilman näköpiirissä olevia sitoutuneita investoijia tai toimijoita. Luontomatkailun kehittämiseen liittyy siis yhtenä keskeisenä näkökulmana matkailuinvestointien saaminen alueelle. Investointikentässä toimiminen on kuitenkin oma erikoistumista vaativa osaamisalueensa ja toimenpiteitä sen suhteen onkin toteutettu Kotka-Haminan seudun elinkeinoyhtiön investointiasiantuntijatiimin toimesta hankeen päämäärien mukaisesti. Tässä on edetty lupaavasti ja kiinnostusta investointeihin alueelle on löydetty. Investointihankkeet ovat kuitenkin pitkällisiä selvitys- ja myyntiprosesseja ja nykyinen taloudellinen taantuma on tuonut oman lisähaasteensa matkailuinvestoinneille. On selvää, että riskejä pitää kuitenkin sietää jos halutaan konkreettisesti edetä. Luontomatkailun toimialalle tarvitaan siis uusia investointeja matkailukohteiden muodostumiseksi ja vetovoimaisuuden synnyttämiseksi sekä yritysvetoista uutta palvelutarjontaa ja luontomatkailun markkinointiviestintää, jotta se voi toimialana seudulla kehittyä. Seudun luontomatkailupalveluja tuottavista yrityksistä luokitellaan lähes kaikki niin sanotuiksi mikroyrityksiksi ja tällöin myös niiden investointivalmiudet pysyvät maltillisina. Ympärivuotisen toiminnan ja työllistämisen valmiudet eivät yrityksissä juuri muutu yritysten omien kehittämistavoitteiden pysyessä maltillisina. 13

15 14 Onneksi on myös poikkeuksia, mutta silti ulkopuolelta tulevaa investointien vetoapua tarvitaan myös luontomatkailussa. Kuva Kaunissaaresta. 4. Hankkeen keskeiset päätavoitteet ja tulokset 4.1. Luontomatkailun kohteet Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi siis asetettiin, että jo aiemmin mainituilla luontomatkailun kohdealueilla alkaa kehittyminen omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi matkailukohteeksi. Niissä on tarjolla ja niihin järjestetään peruspalvelujen lisäksi erilaisia elämys- ja ohjelmapalveluja paikallisten yrittäjien ja yrittäjäverkostojen voimin siten, että palvelutuotteissa ja niiden toteutuksessa on huomioitu luonto ja ympäristö, jossa toimitaan. Kullakin hankkeeseen valitulla kohdealueella on hanketoimenpitein edetty jollakin konkreettisella askeleella lähemmäs kohti tavoitetta ja merkittävää on se, että kohteissa kuitenkin tapahtuu hiljakseen edistymistä; kussakin vähän erilaista ja eri lähtökohdista. Merkittävää on myös se, että jossain määrin on vahvistunut asian omistajien tahtotila ja visio, että näitä kohdealueita tullaan kehittämään ja hyödyntämään tulevaisuudessa osana seudun elinkeinorakenteen kehittämistä. 14

16 15 Suurimman harppauksen on tehnyt Pyhtään Munapirtin Versson hotellialueen suunnittelun eteneminen sekä sitä tukeva Keihässalmen sataman alueen suunnittelu kunnan omana työnä. Kaunissaaren osalta matkailun kasvua vauhdittaisivat majoitusinvestoinnit, jotka antavat edelleen odottaa itseään varsinkin hajaasutusalueen vesihuoltokysymysten vuoksi sekä saaren kesäsesongin haasteen vuoksi. Molempien kansallispuistojen, Valkmusan ja Itäisen Suomenlahden kansallispuiston, valmis imago ja markkina-arvo seudun luontomatkailun vahvuutena ovat nousseet uudelle tasolle seudun matkailumarkkinoinnissa. Kansallispuistoihin on löytynyt myös uutta opasyrittäjyyttä. Kansallispuistojen merkitystä tukevat myös Metsähallituksen kävijätutkimukset puistoissa vuodelta 2012 sekä mm. Valkmusassa suoritettu retkeilyrakenteiden perusparannus, joka lisää puistoalueen laatua ja houkuttelevuutta merkittävästi. Haminan Pitkienhiekkojen alueella yrittäjä uusii keskusalueen ilmettä huoltorakennuksen uudisrakentamisella majoitusinvestointien vielä odottaessa vuoroaan. Virolahden Hurpun luontoalueen Master Plan suunnitelma on jo herättänyt toimijoissa kiinnostusta Vaalimaan kauppa- ja hotellikonseptia tasapainottavana vaihtoehtokohteena. Salpapolun vaellusreitillä on retkeilijöiden määrä lähtenyt kasvuun runsaan markkinointityön ja kansallisen verkottumisen ansiosta ja Virolahden sekä Miehikkälän kunnat ovat nyt paremmin järjestäytyneet Salpapolun reitin ylläpitoon ja kehittämistyöhön yhdessä Kymenlaakson Virkistysalueyhdistyksen kanssa Luontomatkailun palvelut Tärkeänä tavoitteena oli kehittää matkailu- ja luontomatkailuyrittäjien palvelutuote- ja tuotteistusosaamista, palvelurakennetta ja palveluosaamista. Seudulla on noin luontomatkailusektorille itsensä määrittelevää yritystä, mutta todellisuudessa vain kourallinen sellaisia yrityksiä, joiden tarjonta perustuu luonnossa tapahtuvaan aktiviteetti- ja sisällöntuotantoon. On useita luontomatkailun sektoreita, joista vielä puuttuu yrittäjälähtöinen tarjonta kokonaan, mm. pyörämatkailu, välinevuokraus tai suosittu luontovalokuvausmatkailu, jonka voisi liittää paremmin Kaakon erityisvahvuuteen, lintumatkailuun. Seudulle on etabloitunut muutama uusi luontomatkailun toimija ja tavoitteena on tulevaisuudessa saada aikaan lisää ihan uusia palveluja. Yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä on alettu ymmärtämään paremmin 15

17 16 ja aitoa verkottumista on tapahtunut. Tästä esimerkkinä on mm. Kymi The River Kymijoen varren yrittäjien toimijaverkosto, joka on lisännyt palvelujen tarjontaa joella. Luontomatkailuyritysten keskuudessa on tapahtunut muutosta hiukan positiivisemman asenneilmaston suuntaan ja yrityksissä uskotaan jossain määrin paremmin alan vetovoimaan ja omiin mahdollisuuksiin, vaikka venäläisten matkailijoiden määrä onkin väliaikaisesti hiipunut. Yritykset kamppailevat sesonkipainotteisen kysynnän kanssa. Ympärivuotisten palvelujen tarjoaminen on suuri haaste. Hankkeen järjestämissä teemakoulutuksissa ja työpajoissa oli kiitettävän runsaasti osallistujia, kaikkiaan yhteensä 367 henkilöä eri tilaisuuksissa, mikä kertoo osaltaan tiedon ja uuden oppimisen tarpeesta. Teemana tuotteistusta, ohjelmapalveluja ja palvelumuotoilua on pyritty käsittelemään laajasti ja tuoden esiin myös kansainväliset vaatimukset. Muutosta on tapahtunut myös siinä, että ymmärretään luontomatkailuyritysten toimivan laajalla maantieteellisellä alueella yli maakuntarajojen. Palvelun tuottajan osoite ei välttämättä ole Kotka-Haminassa, vaan hän toimii täällä ja tuo asiakkaat metsä-, meri- tai jokialueillemme. Meidän kannattaa aina suosia etabloitumista, varsinkin, jos yrittäjä toimii yhteistyössä jonkin toisen paikallisen palveluyrittäjän kanssa, esimerkiksi mökkimajoittajien. Uusina avauksina luontomatkailun tarjonnan lisäämiseksi aktivoitiin hevostalouden yrittäjiä kehittämään hevosmatkailua Potkua Hevosmatkailuun -koulutusten avulla. Seudulla on vahvat hevostalouden perinteet ja yksi Suomen hevostalouden oppilaitoksista. Talliyrittäjien kynnys suunnata palveluja myös matkailijoille on kuitenkin melko korkea ja johtuu useasta seikasta. Esimerkiksi ratsastusvaellukseen tarvitaan siihen työhön soveltuvia hevosia ja hevoset itsessään ovat suurehko investointi. Ohjattua ratsastusvaellusta varten tarvitaan erillisiä reittejä ja taukopaikkoja maastoon, koska ratsastaminen ei ole turvallisuussyistä suositeltavaa samoilla reiteillä kuin vaeltaminen tai pyöräily. Suurista haasteista huolimatta muutaman yrityksen tuotevalikoimassa on myös vaellusretkiä ja -matkoja sekä erilaisia leirejä ja kiinnostusta oman toiminnan kehittämiseen on olemassa. Vaihtoehtoisesta majoituksesta kiinnostuneita kiinteistönomistajia löytyi runsaasti ja seudun joka kunnasta. Koulutuskokonaisuudessa perehdyttiin kotimajoitusta sääteleviin määräyksiin, hinnoitteluun ja palveluun. Kotimajoitus on mainio ja kestävä tapa monipuolistaa seudun majoitusvaihtoehtoja, hyödyntää olemassa olevia kiinteistöjä 16

18 17 sekä työllistää itse itsensä. Uusia kotimajoittajia aloitti muutama ja vuokramökkitarjonta lisääntyi edelleen Matkailijamäärät Luontomatkailijoiden määrän kehitystä kohteissa ei ollut hankeaikana järkevää tutkimuksella tutkia, mutta viesti ja havainto on selvä; luonnossa liikkuvien määrä on kasvanut niin Kymijoella kuin Salpapolun retkeilyreitillä. Metsähallitus toteutti molemmissa kansallispuistossa kävijätutkimukset vuonna Varsinkin saaristokansallispuiston kävijämäärä, kävijää kaudessa, luo uskoa vesistömatkailun kehittymismahdollisuuksiin edellyttäen kuitenkin mantereen palvelusatamaverkoston edelleen kehittämistä. Valkmusan suokansallispuiston kävijämäärä on asettunut reilun 7500 kävijän tienoille vuodessa ja siihen pitäisikin kohdistaa enemmän seudullista markkinointia. Lintumatkailijoiden profiilia ja tarpeita tutkittiin kyselytutkimuksella vuoden 2014 toukokuussa Arktika-päivien aikana Virolahdella. Tämä erikoiskohderyhmä on valmis käyttämään enemmän seudun palveluja, jos niitä olisi saatavilla. Lintumatkailijan keskimääräinen viipymä seudulla oli jopa 2-3 vuorokautta, joten tilausta tuottaa lisää niin matkailun peruspalveluja kuin tälle asiaksryhmälle kohdistettuja palvelujakin on olemassa. Lintumatkailusta on mahdollista kehittää seudulle teemamatkailun palvelukokonaisuus, joka hyödyntää Virolahden ohessa koko rannikkomme ja saariston kohteita Markkinointi ja myynti Kaakko135 Matkailun yksikkö vastaa Kotka-Haminan seudun matkailumarkkinoinnista ja yhteistyössä tämän yksikön kanssa on kehitetty etenkin verkossa olevaa luontomatkailun aineistoa. Matkailun verkkosivuilla Kaakko135.fi lanseerattiin uusi Luonto ja Liike sivusto, josta tarjolla olevat luontomatkailun palvelut löytyvät entistä helpommin. Matkailun käyttöön tuotettiin uutta valokuvamateriaalia eri kohteista ja teemoista ja uutta materiaalia hyödynnetään seudun matkailumarkkinoinnissa. Hanke osallistui matkailuyksikön mukana myös retki-, veneily- ja matkamessuille sekä maaseudun Elma-messuille. Markkinoinnissa hyödynnetään entistä enemmän myös blogikirjoittajia ja sopimusbloggareita on viety tutustumaan erilaisiin luontoaktiviteetteihin. Palautteen 17

19 18 perusteella luontomatkailun blogeilla onkin tuhansia seuraajia ja ne vaikuttavat matkakohteen valintaan. Blogeista on hyötynyt mm. Harjun Oppimiskeskuksen matkailupalvelut lähellä itärajaa. Seudun luontokohteiden tunnetuksi tekemisen välineenä on hyödynnetty myös älypuhelimien yleisyyttä ja m.kaakko135.fi palveluun tuotettiin kuusi (6) ns. luontomatkan teemareittiä, jotka voi ladata omaan puhelimeensa veloituksetta Vastuullisen ja kestävän matkailun näkökulma Kaikissa hankkeen toimenpiteissä on ollut tärkeänä arvona kestävä kehitys ja vastuullinen toiminta. Nämä arvot ovat usein vielä epäkonkreettisia, mutta tietoisuutta on edistetty eri tavoin. Hankkeessa toteutettiin yhdessä ylimaakunnallisen Vetovoimaa hankkeen kanssa matkailuyrityksille ns. Peloton työpaja, jossa osallistujat laitettiin ideoimaan kestäviin arvoihin perustuvia uusia matkailukonsepteja. Syntyi Tumma Joki, Pimeä Kaakko, Peloton Luotsi ja Keisarilliset Kosket. Näistä etenkin Keisarilliset Kosket teema alkoi elää omaa elämäänsä ja se johti Kymijoen varren yrittäjien Kymi The River yritysverkoston syntyyn. Verkosto on alkanut toimia hyvin yhdessä ja se kehittää palvelujaan aidosti yritysverkoston tapaan. Myös Pimeää Kaakkoa tuotteistettiin eteenpäin kokoamaan ja markkinoimaan erilaisia tapahtumia ja palveluja vuoden pimeimpään aikaan, jolloin matkailuyritysten asiakasmäärät ovat pienimmillään. Tästä ideasta on ponnistanut esimerkiksi S-ryhmän tuotteistama suuri yhteinen pikkujoulutapahtuma Kotkassa, joka on toteutunut jo kahtena vuotena peräkkäin. Kuva Itäisen Suomenlahden saaristo. 18

20 19 Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien kanssa yhteistyössä kehitettiin myös Kestävän matkailun toimintamalli sekä matkailuyrittäjien laatukriteerit, niin sanottu Huoneentaulu. Huoneentaulussa yrityksellä on valittavana joku kymmenestä erilaisesta vastuullisesta arvosta ja toimenpiteestä, johon se voi sitoutua ja toteuttaa yrityksessään parantavia toimenpiteitä. Kestävän matkailun toimintamalli on laajempi konsepti, joka vaatii uutta resursointia jalkautuakseen yrityksiin, koska tämän hankkeen resurssit eivät kohdentuneet toimintamallin lanseeraamiseen. Mallissa kohdistetaan toimenpiteitä kolmeen yritysvastuullisuutta lisäävään yrityskehittämisen toimintokokonaisuuteen; Yritysten prosessit ja osaaminen, Investoinnit sekä Vastuullisuusviestintä. Vastuullisen matkailun edistämisen toimenpiteisiin on haettu avustusta Ympäristöministeriöstä vuodelle Hankkeessa tuotetut tutkimukset, raportit, koulutukset, esitteet, sähköinen markkinointiaineisto ja kontaktit Tässä kappaleessa listataan mitä tutkimuksia, raportteja, koulutusta, esitemateriaalia ja sähköistä aineistoa hankkeen aikana toteutettiin. Luontomatkailun kehittämisen tutkimukset; - Feasibility Study, Proposed Resort Versso, Pyhtää, 2013, HP Consulting Oy - Kannattavuustutkimus majoitusinvestointi Kaunissaaren Maja, Pyhtää, 2013, HP Consulting Oy - Kannattavuustutkimus majoitusinvestointi Haminan Pitkäthiekat, Hamina, 2012, HP Consulting Oy - Virolahden Hurpun luontoalueen matkailun kehittämissuunnitelma ja rahoitusanalyysi, 2013, Finnish Consulting Group Oy - Arktika lintumatkailija kävijätutkimus, 2014, Innolink Research Oy - Kaakon rannikon luontomatkailustrategia 2020 ja toimenpideohjelma, 2014, Owal Group Oy - Järjestetyt koulutustilaisuudet; Vuosi 2013 Potkua Hevosmatkailuun, 1 osa ; 14 osallistujaa 19

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 91 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 92 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 9.9.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 9/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina 9.9.2013 kello 12.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Eagle-talo 3. krs., Kyminlinnantie 6, Kotka 90 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys 1.8.2016 31.12.2018 HAMK Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö (Biotalouden tutkimusyksikkö) Hankkeen taustaa Kanta-Hämeen luontomatkailun kansainvälistymisen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA Katja Seimelä, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visio 2030 Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka

Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Uusi vetovoimainen ja ostovoimaa pysäyttävä kauppapaikka Loviisan sisäänajoväylän alueelle sopivan ratkaisun kehittäminen ja toteuttaminen v. 2015 mennessä. Fredrik Pressler 6.5.2013 1 Kehitettävä alue

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoituspäätöksiä

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoituspäätöksiä TIEDOTE 26.5.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoituspäätöksiä Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät ovat tehneet rahoituspäätöksiä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot