PAIMIO. Kestävän kehityksen toimintaohjelma Paimion Agenda 21 kuntatoimikunta. Paimion kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIMIO. Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2009 2012. Paimion Agenda 21 kuntatoimikunta. Paimion kaupunginvaltuuston hyväksymä 24.09."

Transkriptio

1 1 PAIMIO Kestävän kehityksen toimintaohjelma Paimion kaupunginvaltuuston hyväksymä Paimion Agenda 21 kuntatoimikunta

2 2 YHTEISTYÖLLÄ KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Näkemystä ja tietoa ympäristön ja paimiolaisten parhaaksi Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ohjelma laadittiin YK:n toimesta Rio de Janeirossa kesäkuussa Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan pitkäjänteistä ja vaiheittain etenevää yhteiskunnallista muutosprosessia. Tavoitteena on ekologinen, sosiaalinen, ja oikeudenmukainen kestävyys taloudellisessa järjestelmässä. Paimion paikallisagendatyö alkoi virallisesti kunnan päätöksellä osallistua maakunnallisen Agenda 21 ohjelman laatimiseen. Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelma laaditaan aina nelivuotiskaudeksi ja sen tavoitteena on kartoittaa sellaiset käytännön toimenpiteet kaupungin toiminnoissa ja paimiolaisten arjessa, jotka edistävät kestävän kehityksen toteutumista. Tämä toimintaohjelma on kolmas ja se on laadittu vuosille Paimiossa hyvä käytäntö on antanut kestävän kehityksen käsitteelle sisällön ja elinvoiman. Yksilöinä voisimme vaikuttaa kestävään kehitykseen ja ympäristöömme parhaalla mahdollisella tavalla tuottamalla kokonaisuudessa jätettä vähemmän omia valintoja tehdessä. Kuntataloudessa jätteet tulisi jatkossa lajitella siten, että osa jätemassasta menisi uusiokäyttöön ja näin ollen jätteen kokonaismäärä muodostuisi vähäisemmäksi. Poltettavaksi kelpaava jäte tulisi hyödyntää kaukolämpöverkon kautta taajamassa. Näin säästämme luonnonvaroja ja edistämme kestävää kehitystä. Edistämällä lähiruokakulttuuria hidastamme ilmaston muutoksen aikataulua ja kulutamme vähemmän fossiilisia polttoaineita. Pitämällä huolta ympäristöstä ja elämällä sopusoinnussa luonnon kanssa ja välittämällä toinen toisistamme jätämme jälkeemme elinkelpoisen ja viihtyisän asuinympäristön. Tämä kaikki vaatii tuntuvia pääomasijoituksia toteutuakseen, mutta ennen kaikkea asenne muutosta ja tämän tulisi olla pitkänaikavälin tavoitteena. Toiminnassamme tulee edelleenkin huomioida ympäristökasvatuksen merkitys ja jatkaa opastusta ja neuvontaa kuntalaisille jätevesi ja energiasäästöihin liittyvissä asioissa. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitteena ovat ympäristövastuullisen ihmisen kasvattaminen. Kestävä kehitys liittyy ihmisten jokapäiväisiin arjen toimintoihin, jotka on osattava järjestää niin että myös ympäristömme kestää sen. Meidän on opittava muuttamaan omia toimintatapojamme kestävämpään suuntaan. Toimintaohjelman kokosi toimikunnan apuna vs. ympäristösuunnittelija Anne Himberg. Hannu Taimen Agenda 21-kuntatoimikunta puheenjohtaja

3 3 SISÄLTÖ SAATESANAT 1 JOHDANTO Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kestävä kehitys Varsinais-Suomessa Paimion paikallisagenda 6 2 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kestävä kehitys toimintastrategiaan Toiminnan tuloksellisuus vuosina PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Meidän Paimiomme Liikenne Maaseudun elinvoimaisuus Paimionjoki Pohjavesien suojelu Kestävät elämäntavat Koulutus ja valistus Ympäristökasvatus Paimiolaisten ekologinen selkäreppu 27 4 TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA 28 LÄHTEET 29

4 4 1 JOHDANTO Arki on täynnä valintoja, joiden vaikutuksia tulevaisuuteen harvoin tulee miettineeksi. Jokaisella valinnalla on kuitenkin merkitystä ja jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Kestävä elämä perustuu toisten ihmisten ja koko maapallon kunnioittamiseen. Kehitys ei saa tapahtua tulevien sukupolvien kustannuksella, eikä se saa uhata muiden eliöiden olemassaoloa; luonnonvaroja on käytettävä säästäen ja oikeudenmukaisesti. Kaikilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet: pitkä ja terve elämä, koulutus ja mahdollisuus käyttää luonnonvaroja kohtuullisen elintason ylläpitämiseen. Kestävä kulutus ja kestävä elämäntapa tarkoittavat sellaisia kulutusmalleja ja tapoja, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Tämä on kolmas Paimion kaupungille laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma ja sillä edistetään Paimion kestävän kehityksen toteutumista. Tarkoituksena on ollut laatia monipuolinen kestävän kehityksen toimintaohjelma ns. Aalborgin asiakirjan edellyttämällä tavalla. Toimintaohjelmassa kestävälle kehitykselle asetetaan tavoitteet ja määritetään toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Se on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta Paimion halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Se on koko kaupungin kehittämisohjelma. On tärkeää, että toimintaohjelma tuo esille kestävän kehityksen näkökulmaa, saa aikaan keskustelua ja sitä kautta edistää toteuttamiskelpoisten kestävää kehitystä tukevien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutumista. Erityisen tärkeäksi tässä kestävän kehityksen mukaisessa toimintatavassa nousee vuorovaikutuksen merkitys, sillä vain avoin ja laaja-alainen yhteistyö kunnan eri tahojen kanssa mahdollistaa rakentavien keskustelujen ja merkittävällä tavalla kestävään kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen. Toimintaohjelman toteuttamisesta on vastannut Paimion kaupungin Agenda 21-kuntatoimikunta. Toimikuntatyön tehtävänä on ollut miettiä päämääriä, tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia Paimion kestävän kehityksen edistämiseksi.

5 5 1.1 Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kestävä kehitys on monimuotoinen käsite, jolle on vaikea antaa täsmällistä määritelmää. Kestävä kehitys tarkoittaa sellaista elämisen tasoa, jossa otetaan huomioon sekä nykyhetken ihmisten tarpeet että tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. Omat elintavat on kyettävä sopeuttamaan luonnon kantokykyyn. Kestävän kehityksen perustana on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Kestävään kehitykseen katsotaan sisältyvän kolme ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen sekä yhteiskunnallinen (sosiaalinen ja kulttuurinen). Ulottuvuudet ovat vahvasti sidoksissa keskenään ja vaikuttavat toisiinsa. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Yhteiskunnallisessa kestävyydessä keskeistä on ihmisten oikeudenmukainen kohtelu, joka takaa hyvinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toiselle. Kulttuurinen kestävä kehitys mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisen säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys edellyttää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet riittävään ravintoon, turvalliseen asumiseen, työhön ja koulutukseen. Toimintojen ja kehityksen sopeuttaminen luonnon asettamiin rajoihin vaatii asenteiden ja toimintapojen muuttamista sekä koko yhteiskunnallisen kehityksen tietoista ohjaamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tämä merkitsee ensisijassa sitä, että kestävän kehityksen periaatteet tulee sisällyttää ekologisen päätöksenteon lisäksi myös osaksi kaikkea sosiaalista ja taloudellista päätöksentekoa. Ei riitä, että vain ekologisissa kysymyksissä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, vaan myös kaikissa taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä tulee huomioida nämä periaatteet.

6 6 1.2 Kestävä kehitys Varsinais-Suomessa Paimion kaupungin kestävän kehityksen työn taustalla on Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 1997 alkanut seudullinen paikallisagendatyö. Varsinais-Suomen Agenda 21 ohjelman kantavana ajatuksena on yhteisvastuullisuus ja kuntalaisten mukanaolo ohjelman toteutuksessa. Varsinais- Suomen Agenda 21:n tavoitteena on kuntien oman kestävän kehityksen työn edistäminen ja tukeminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Kestävän kehityksen työtä tehdään useissa työryhmissä, joiden jäseninä on suuri joukko eri alojen toimijoita. Käytännön toteutukseen on kaikilla kuntalaisilla mahdollisuus osallistua. 1.3 Paimion paikallisagenda Paimion kaupunki on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen edistämisessä alueellaan, koska useilla ongelmilla ja niiden ratkaisuilla on juurensa paikallisessa toiminnassa. Tavoitteena on laatia paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma, jolla haetaan yhteyttä kunnan ja asukkaiden arkipäivään. Vaikutukset näkyvät paikallisesti. Kestävän kehityksen toimintaohjelman avulla tarkastellaan kunnan toimintaa ja niiden seurauksia kokonaisvaltaisesti. Kestävä kehitys ei ole syntynyt sattumalta, vaan se on suunnitelmallista ja päämäärätietoista toimintaa: päätöksiä ja niiden toteuttamista. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen toteutumista edistäviä muutoksia niin kuntalaisten kuin kunnassa toimivien eri tahojenkin toiminnoissa. Kunnassa kestävän kehityksen toteuttaminen merkitsee ensisijaisesti sitä, että kunnalliset päätöksentekoprosessit edistävät ekologisen kestävyyden, sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Kestävän kehityksen toteuttaminen merkitsee myös sitä, että kuntalaisten asukkaina tulee omaksua sen toimintaperiaatteet ja pyrkiä toteuttamaan niitä kaikissa toiminnoissaan. Jokainen voi tehdä kotona, työpaikalla, luottamuselimissä lukuisia valintoja ja päätöksiä, jotka tukevat kestävän kehityksen toteutumista. Kyseessä on siis kaikkia paimiolaisia koskeva asia ja siksi me kaikki olemme vastuussa sen toteutumisesta.

7 7 2 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kestävä kehitys toimintastrategiaan Paimion kaupunki on strategiassaan huomioinut ympäristön kestävän kehityksen. Se merkitsee sitä, että kunnan eri tahot omaksuvat kestävän kehityksen periaatteet ja toteuttavat niitä aina päätöksentekoprosesseissaan. Toimintatavat, jotka ottavat huomioon kaupunkilaisten näkökulman ja liittävät sen päätöksenteon vaiheisiin, ovat paikallisagendan perusta. Päävastuu paikallisagendan toimivuudesta tulisi olla keskushallinnolla, kaupunginhallituksella ja -valtuustolla, jolloin kaikki hallintokunnat sitoutuisivat paikallisagendan tavoitteisiin. Eri hallintokuntien vuorovaikutus on tärkeää, koska silloin pystytään paremmin ymmärtämään sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset kaupungin toiminnassa. Tärkeintä olisi vaikuttaa päättäjien asenteisiin kestävästä kehityksestä niin, että se ymmärrettäisiin arkipäiväisenä, jatkuvan muutoksen prosessina. Kun asenteet ja arvot muuttuvat vastuu ympäristöstä lisääntyy. Samalla toiminta sitouttaa ja voidaan pohtia mahdollisuutta määritellä jokaiselle vastuutaholle tehtävät. Paimion kaupungin kestävän kehityksen työn tavoitteena voidaan pitää: Tavoitteet Kaupunki tunnistaa merkittävimmät omien toimintojensa aiheuttamat ympäristövaikutukset ja toimii haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. Lyhyen aikavälin säästöjen sijaan päätöksiä tehtäessä painotetaan pitkällä tähtäimellä saavutettavaa kokonaisetua ja huomioidaan päätöksenteossa myös kestävä kehitys. Päätöksenteossa huomioidaan kaupunkilaisten mielipide ja annetaan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa aktiivisesti kaupungin hallintoon. Kaupunki edistää kestävän kehityksen toteutumista Paimiossa ja kestävään kehitykseen johtavat muutokset saatetaan pysyviksi toiminnoiksi. Toimenpiteet Kestävän kehityksen toimintaohjelma laaditaan niin, että se soveltuu selkeästi käytännön toimiin ja kytkeytyy kiinteästi kunnan toimintaan toteutettavien toimenpiteiden kautta. Vastuutahot Kaikki hallintokunnat

8 8 2.2 Toiminnan tuloksellisuus vuosina Kestävän kehityksen työn perustana on jatkuvan parantamisen idea. Työn tulokset näkyvät hitaasti, usein vasta vuosien päästä. Toiminnan tuloksellisuutta voidaan kuitenkin arvioida jo lyhyempienkin ajanjaksojen jälkeen. Seurannan tarkoituksena on selvittää, tapahtuuko muutosta oikean suuntaan. Samalla voidaan myös arvioida, ovatko keinot olleet tehokkaita, vai onko niitä syytä muuttaa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma on tuonut Paimioon uudenlaisen tavan käsitellä asioita. Kestävän kehityksen työtä on tehty poikkihallinnollisesti eri luottamus- ja virkamiesten välisenä yhteistyönä. Myös hallinnon ulkopuolisia tahoja, kuten Paimion kaupungin nuorisoneuvosto on ollut mukana kommentoimassa paikallisagendatyötä. Erityisen tärkeäksi tässä kestävän kehityksen mukaisessa toimintatavassa on noussut vuorovaikutuksen merkitys, sillä vain avoin ja laaja-alainen yhteistyö kunnan eri tahojen kanssa mahdollistaa kestävään kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen. Ympäristökasvatusta ja -tiedotusta Paimion paikallisagendatyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä kuntalaisten vastuuta omasta ympäristöstään. Tätä työtä on tehty lisäämällä ympäristökasvatusta ja jakamalla ympäristötiedotusta. Ympäristötiedotuksessa on käytetty apuna Kestävän kehityksen Terho-pistettä pääkirjastossa sekä tiedotusvälineiden ekovinkkejä. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi agendatoimikunta on suunnitellut ja järjestänyt tapahtumia ja osallistunut valtakunnallisiin teemaviikkoihin yhdessä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa. Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelman tuloksia on seurattu vuosittain julkaistavalla toimintakertomuksella. Toimintakertomuksissa seurataan paikallisagendatyön näkyvyyttä kunnassa, kuntalaisten osallistumista sekä kestävän kehityksen edistämiseksi järjestettyjen tilaisuuksien määrää.

9 9 Toteutuneet toimenpiteet : 1. Keke Tähtisilmä hahmoa on kehitetty: Keke Tähtisilmä vieraili Muurahaispolulla ja jakoi heijastimia koko perheen ulkoiluillassa, joka järjestettiin yhdessä Peimarin Latu ja Polku ry:n sekä liikuntatoimen kanssa. Yhteistyössä Paimion-Sauvon 4H- yhdistyksen, Paimion seurakunnan ja Peimarin Latu ja Polku ry:n kanssa tehtyä lapsille suunnattua MINÄ PIENI kotiseutu- ja luontoaapista ja palapeliä jaettiin eri tapahtumissa. Keke Tähtisilmä on myös ollut jakamassa lapsille heijastimia Turussa Rakentaminen ja Asuminen -messuilla Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto on jaettu vuosittain paimiolaiselle, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt työssään kestävää kehitystä. 3. Kestävän Kehityksen tapahtumapäivä 2005 järjestettiin Tori-keskuksessa. 4. Agenda 21-kuntatoimikunta oli mukana Paimion messuilla. 5. Pyöräilyreittikartastoa on valmisteltu yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. 6. Kaikille kuntalaisille avoimet linnunpönttötapahtumat on järjestetty keväisin yhteistyössä partiolaisten kanssa.

10 10 7. Nuukuusviikon näyttelyiden teemat Paimion kirjastossa olivat Puutarhakalusteiden kunnostusopas vuonna 2006 ja Paperi ja kassi vuonna Yhteistyössä Varsinais-Suomen Agendatoimiston kanssa on pidetty jätevesi-iltoja ja tiedotustilaisuuksia sekä mahdollistettu kaikille kiinnostuneille osallistuminen asennusnäytöksiin. 9. Jätejengi-nukketeatteriesityksiä järjestettiin päiväkodeissa, kirjastossa, VivaVista - kaupunkitapahtumassa ja Lasten kulttuuripäivien aikana. Esitykset toteutettiin yhteistyössä kirjaston, Varsinais-Suomen kansanopiston ja paimiolaisten nuorten kanssa. 10. Paimion kaupunki on osallistunut sekä Turun seudun että Salon seudun ilmanlaadunseurantatutkimukseen. 11. Paimion nuorisoneuvostolta on pyydetty mielipiteitä toimintaohjelmasta ja nuorten kommentit on otettu huomioon uutta ohjelmaa suunniteltaessa. 12. Agenda 21-kuntatoimikunta osallistui Paimion kaupungin kulttuuritoimen järjestämiin Lasten Kulttuuriviikon tapahtumiin tiistaina Jätejengiesitykset pidettiin Paimiosalissa perhepäivähoitolapsille sekä ekaluokkalaisille. Keke Tähtisilmä ohjasi lasten ja aikuisten askartelua kierrätys- ja lähiluonnonmateriaaleista. Kaupungintalon aulassa järjestetyssä tapahtumassa oli myös mukana kestovaippa ja kantoliinaopastusta. 13. Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto jaettiin vuonna 2008 kaikille kaupungin perhepäivähoitajille tunnustuksena merkittävästä työstä kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä paimiolaisille lapsille. Tunnustuspalkinnon ojensi Keke Tähtisilmä jätejengiesityksen jälkeen.

11 11 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on paimiolaisten hyvinvointi ja keskinäinen yhteistyö. Oma hyvinvointimme ja ympäristön hyvinvointi ovat yksi ja sama asia. Paimion kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet ovat: 1. Paimiolaisten näköinen kaupunki 2. Yksityisautoilun vähentäminen, joukkoliikenne tehdään sujuvaksi ja kuntalaisia palvelevaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Edistetään lähijunaliikenteen saamista Paimioon. Kevyt liikenne houkuttelevaksi, turvalliseksi ja esteettömäksi liikuntamuodoksi 3. Edistetään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja omatoimisuutta 4. Vesistöjen tila paranee ja vesiä kuormittavat päästöt vähenevät, vedenottoa uhkaavat toimenpiteet vähenevät, Paimionjoen virkistysmahdollisuuksia hyödynnetään ja jokien maisemanhoidon arvostus kasvaa 5. Paimiolaisten käyttövesi on puhdasta ja vettä kulutetaan säästeliäästi 6. Kasvihuonepäästöt vähenevät, energiantuotanto on tehokasta ja energiankulutus vähenee 7. Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö lisääntyy, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä vähenee 8. Edistetään elinkaariajattelua 9. Lisätään ympäristötietoisuutta, paimiolaisten osallistuminen ja yhdessä tekeminen kasvaa 10. Ympäristökasvatus kuuluu paimiolaisten päiväkotien ja koulujen opetusohjelmiin; päiväkotien, peruskoulun ja lukion oppilaat saavat laajan ja konkreettisen kestävän kehityksen perustietämyksen 11. Ekologinen selkäreppu on paimiolaisten lasten, nuorten ja aikuisten tuntema käsite 12. Kestävän kehityksen ja sen seuranta toteutuu päätöksenteossa, Paimion kaupungin toimialojen ympäristövastuullisuus lisääntyy Tavoitteille on määritelty toimenpide-ehdotuksia, joita ohjelman kautta on tarkoitus toteuttaa. Toimenpiteisiin on määritelty osapuolet, jotka vastaavat ja liittyvät toimenpiteiden toteutukseen. Paimion kaupungissa Agenda 21-kuntatoimikunnan rooliksi kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä on muodostunut toimiminen aloitteiden tekijänä ja toiminnan ohjaajana yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

12 Meidän Paimiomme Kuntalaisten hyvinvointi ja keskinäinen yhteistyö Kestävällä kehityksellä pyritään luonnon ja ihmisen hyvinvointiin. Tämä on kaikkien kunnassa toimivien hallintokuntien yhteinen päämäärä. Hyvinvointi käsitetään laajempana kokonaisuutena kuin aikaisemmin, eikä kansalaisten onnellisuutta mitata enää pelkästään bruttokansantuotteella. Hyvään elämään ei pelkästään kuulu taloudellinen hyvinvointi, vaan siihen kiinteästi liittyy turvallinen ja terveellinen ympäristö, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset näkökohdat ovat tasapainossa. Tämän päivän yhteiskunnassa haasteita sosiaaliselle kestävyydelle tuo työttömyys, syrjäytyminen, sosiaalisten erojen kasvu ja mm. näistä asioista johtuva yhä yleistyvä henkinen pahoinvointi, varsinkin nuorten keskuudessa. Vapaaehtoisten toiminta on kunnalle suuri voimavara, kun se vain osataan käyttää oikealla tavalla hyödyksi. Vapaaehtoisuuden parhaita puolia on puhdas halu tehdä jotain asioiden hyväksi. Eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa tapahtuva yhteistyö on loppumaton ideasampo, joka luo kunnan kestävän kehityksen toimintaa. Tämä tulee nähdä tulevaisuuden mahdollisuutena. Lasten ja nuorten mukaan saaminen on tärkeä osa kunnan toimintaa. Nuorten mukanaolo erilaisissa kampanjoissa ja projekteissa auttaa heitä ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen ja saamaan siihen todellisesta tuntuvan kosketuksen. Usein tekemällä oppii parhaiten ja asettumalla toisen ihmisen asemaan, ymmärtää paremmin omien tekojensa seurauksia.

13 13 Tavoite Paimiolaisten näköinen kaupunki Toimenpiteet Kootaan kaupunkilaisia palveleva Kestävän kehityksen esite. Toteutetaan Paimion matkailureitistö yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Parannetaan edelleen keskustan yleisilmettä peruskorjauksilla, valaistuksella ja viherrakentamisella, sekä keskitetään palveluita kaupungin keskustaan. Lisätään ympäristötaiteen merkitystä kaupunkisuunnittelussa. Sijoitetaan paimiolaisten taiteilijoiden tekemiä patsaita ja veistoksia puistoihin ja viheralueille. Tuetaan taloyhtiöitä, asukasyhdistyksiä ja kouluja siisteys/pihakampanjoiden järjestämisessä. Järjestetään pihakilpailu säännöllisin väliajoin. Aloitetaan kaikkia kuntalaisia palvelevan kaupunkipuiston suunnittelu Jokipuiston kaavaalueella Paimionjoen rannassa. Vastuutahot Tekninen lautakunta, sivistystyön lautakunta, vapaa-ajan lautakunta, Agenda 21-kuntatoimikunta

14 Liikenne Hyvä elinympäristö on hyvinvoinnin perusta. Elinympäristö vaikuttaa ihmisten elinehtoihin ja luo puitteet yksilöiden ja yhteisöjen toiminnalle. Liikenne on kiinteä osa elinympäristöämme, sillä nyky-yhteiskunta ei toimisi ilman liikennettä. Hyvässä elinympäristössä liikennejärjestelmä mahdollistaa eri väestöryhmien liikkumisen toimivasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Omin voimin tapahtuva liikkuminen, kuten kävely ja pyöräily, parantaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Arkiliikunnan edistämiseksi tarvitaan miellyttäviä, melulta ja saasteelta suojattuja jalankulku- ja pyöräilyraitteja sekä puistoja ja virkistysalueita. Liikennejärjestelyt vaikuttavat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Jollei asuinalueella ole toimivia liikenneyhteyksiä, se taantuu ja sen asukkaat syrjäytyvät. Toimiva liikenneyhteys riippuu muista yhteiskunnan rakenteista. Vanhukset ja lapset tarvitsevat erilaisia liikennepalveluja kuin työikäiset. Maaseudulla liikennetarve on erilainen kuin kaupungin keskustassa. Kaupungin liikennejärjestelyillä ja palveluiden oikealla sijoittamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi ympäristökuormitukseen energiankäytön pienentyessä. Paimiossa on hyvä tieverkosto. Linja-autoliikenne on suhteellisen toimivaa Turku Paimio Salo akselilla. Moottoritie on nopeuttanut matkustamista Turkuun ja Saloon. Kevyen liikenteen verkon pituus kertoo kunnan pyrkimyksestä luoda edellytykset ympäristöystävälliselle liikkumiselle. Kattava pyöräverkosto mahdollistaa turvallisimman liikkumisen pyörällä, kävellen tai vaikkapa rullaluistelleen. Pyöräily on saasteeton, hiljainen ja taloudellinen kulkumuoto. Kevyen liikenteen kasvu suhteessa autoiluun vähentää liikenneruuhkia ja

15 15 melua sekä edistää kansanterveyttä. Liikenne on sujuvampaa ja turvallisempaa. Tavoite Yksityisautoilun ja sen aiheuttamien hiukkaspäästöjen vähentäminen Joukkoliikenne tehdään sujuvaksi ja kuntalaisia palvelevaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi Lähijunaliikenne Paimioon Kevyt liikenne houkuttelevaksi, turvalliseksi ja esteettömäksi liikuntamuodoksi Toimenpiteet Kaupungin keskustan ilmanlaadun parantaminen esimerkiksi keväisin hiekoitushiekka poistetaan katualueilta oikeaan aikaan. Tehdään joukkoliikennevälineiden käyttäminen helpoksi kokoomalla kattavat ja ajantasaiset aikataulut. Osallistutaan Autoton päivä tapahtumaan järjestämiseen vuosittain 22. syyskuuta. Rakennetaan kevyen liikenteen väylä Tammisiltaan. Kehitetään kevyen liikenteen verkkoa koko kaupunkitaajaman ja erityisesti keskustan alueella sekä korjataan havaitut puutteet. Tuotetaan pyöräilyreittikartta valmiiksi. Kannustetaan ja ohjataan asukkaita kevyen liikenteen käyttöön osallistumalla VALONIAn järjestämiin Pyörällä töihin ja Tuhat valintaa vuodessa kilpailuihin. Vastuutahot Kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, vapaa-ajan lautakunta, Paimion kaupungin vammaisneuvosto, Agenda 21 -kuntatoimikunta

16 Maaseudun elinvoimaisuus Tavoite Edistetään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja omatoimisuutta. Toimenpiteet Edistetään eri ikäpolvien asumista myös haja-asutusalueella esimerkiksi tekemällä joukkoliikenne kylien ja keskustan välillä sujuvaksi. Tuetaan kyläyhteisöjen monimuotoista toimintaa alueensa kehittäjänä osallistumalla esimerkiksi kyläyhdistysten järjestämiin tapahtumiin. Rohkaistaan luonnonmukaiseen ja maaseutumaisemaan sopivaan yritystoimintaan, vahvistetaan paikallisten elintarvikkeiden hankintaa sekä suositaan kotimaisia ja paikallisia tuotteita. Kehotetaan kauppiaita merkitsemään paimiolaiset tuotteet selkeästi. Vastuutahot Maaseutulautakunta, sosiaalilautakunta, tekninen lautakunta, maankäyttö- ja rakennuslautakunta vanhusneuvosto, Agenda 21 -kuntatoimikunta

17 Paimionjoki Paimionjoki on sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Kaunis ja monipuolinen Paimionjoki-alue on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävä. Alue on jokisuistolta Tarvasjoelle asti määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Paimiolaisille joki ja sen ympäristö merkitsee lähinnä virkistyskäyttöä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusmahdollisuuksia. Paimionjoella on lisäksi merkitystä sekä energiantuotanto- että vedenhankintavesistönä. Paimionjoki toimii tärkeänä raakavesilähteenä Turun kaupungille, minkä vuoksi vesien suojelulle on annettava erityistä painoarvoa. Juntolan ja Askalan sähkövoimalaitoksia käytetään nykyään lyhytaikasäädössä, yleensä samanaikaisesti. Paimionjoki kuljettaa vuosittain huomattavan määrän ravinteita ja kiintoainetta. Hajakuormituksena tuleva orgaaninen aines ja ravinteet ovat peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä jokivarren hajaasutuksesta. Joen vesi on runsasravinteista sekä saven ja humuksen samentamaa. Suurin pistekuormittaja on Paimion taajama ja sen puhdistetut jätevedet. Jätevesien haitalliset vaikutukset näkyvät vesien kunnon heikkenemisenä, lähinnä rehevöitymisenä ja sinileväkukintoina.

18 18 Tavoitteet Vesistöjen tila paranee ja vesiä kuormittavat päästöt vähenevät. Vedenottoa uhkaavat riskit vähenevät. Paimionjoen virkistysmahdollisuuksia hyödynnetään ja jokien maisemanhoidon arvostus kasvaa Toimenpiteet Järjestetään haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyviä tilaisuuksia, joissa tuodaan esille hyviä toteutuneita jätevesijärjestelmiä ja -hankkeita Paimiossa. Kannustetaan maanviljelijöitä erityisympäristötukien piiriin tutustumalla paimiolaisiin tiloihin, jotka saavat erityisympäristötukea. Kannustetaan viljelijöitä ja yhdistyksiä ryhtymään vesienkunnostushankkeisiin esimerkiksi tiedottamalla kosteikkojen ja suojakaistojen perustamisesta. Lisätään avustuksia vapaaehtoiseen ympäristönsuojelutyöhön. Kerrotaan matonpesun vesistöjä rehevöittävät vaikutukset ja kannustetaan kuntalaisia käyttämään viemäröityjä matonpesupaikkoja. Kartoitetaan Paimion kalastus ja onkipaikat sekä melontareitit. Vastuutahot Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, tekninen lautakunta, maaseutulautakunta, Agenda 21 - kuntatoimikunta

19 Pohjavesien suojelu Paimiossa on hyvä juomavesi, eikä ongelmia sen riittävyydestä ole ollut. On tärkeää lisätä arvostusta asuinkunnan omiin pohjavesilähteisiin ja saada kuntalaiset käyttämään vettä säästeliäästi. Vedenhankintakäytössä on kolme pohjavesialuetta: Nummenpää-Aakoinen, Saari-Nummensuo ja Preitilä-Haanpää. Omien pohjavesilähteiden lisäksi paimiolaisten käyttövesi tulee Virttaankankaalta Turun Seudun Vesi Oy:ltä ja Sauvosta Mäntykankareen Vesi Oy:ltä. Tavoite Paimiolaisten käyttövesi on puhdasta ja vettä kulutetaan säästeliäästi. Toimenpiteet Tunnistetaan vedenottoa uhkaavat riskit ja vähennetään niitä. Tiedotetaan pohjavesien laatua uhkaavista tekijöistä asukkaille. Kerrotaan vedensäästömahdollisuuksista ja vaikutuksista esimerkiksi kertomalla vettä säästävistä vesikalusteista ja kampanjoimalla kuivakäymälöiden puolesta. Vastuutahot Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, tekninen lautakunta, Agenda 21 kuntatoimikunta

20 Kestävät elämäntavat Ympäristö ei tunne rajoja. Ympäristöasioiden tehokas hoitaminen vaatii yhä laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nykyisin ympäristönsuojelu on ennakoivaa ja neuvovaa, ja juuri kestävän kehityksen mukaisilla toimenpiteillä voidaan toimintamallia edistää. Energiahuolto Energiansäästö ja energiankäytön tehostaminen ei ole enää pelkästään teknisen toimen asia. Energiankäytön tehostamistalkoisiin tarvitaan kunnan kaikkia virkamiehiä ja myös kuntalaisia ja muita kunnan palveluiden käyttäjiä.

21 21 Tavoite Kasvihuonepäästöt vähenevät. Energiantuotanto on tehokasta ja energiankulutus vähenee. Toimenpiteet Kannustetaan kuntalaisia suosimaan uusiutuvia energialähteitä kuten maalämpöä, hakelämmitystä tai aurinkopaneeleiden käyttöä. Tehostetaan energiansäästöä kaupungin omissa kiinteistöissä. Kannustetaan paimiolaisia ja paimiolaisia yrityksiä energian säästöön esimerkiksi tiedottamalla energia-avustuksista sekä rakennusten energialuokituksesta. Kannustetaan paimiolaisia miettimään omaa energiankulutustaan työssä ja kotona. Osallistutaan vuosittain vietettävään Energiansäästöviikkoon. Vastuutahot Maankäyttö- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, Agenda 21 kuntatoimikunta, koulutuslautakunta Jätehuolto Parasta jätehuoltoa on jätteiden synnyn ehkäiseminen, syntymätön jäte on paras jäte. Jätteitä kuitenkin syntyy ja silloin pitää miettiä, mikä on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Yksittäiset kuntalaiset ja kotitaloudet voivat jokapäiväisillä kulutusvalinnoilla ja ympäristötietoisella käyttäytymisellä pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää luonnonvarojen tuhlausta. Myös jätteiden oikea käsittely ja lajittelu syntypaikalla auttavat jätehuoltoa toimimaan tehokkaasti. Kierrättäminen on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto ja yhdyskuntajätteessä on usein myös uusiokäyttöön kelpaavaa raaka-ainetta. Paimio on yksi ROUSKIS Oy:n osakaskunta. ROUSKIS Oy vastaa alueensa jätehuollon toiminnallisesta suunnittelusta, tiedotuksesta ja neuvonnasta. Yhtiö seuraa lainsäädännön kehitystä ja pyrkii saavuttamaan myös jätehuollolle asetetut valtakunnalliset tavoitteet.

22 22 Tavoite Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö lisääntyy. Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä vähenee. Toimenpiteet Kehitetään jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä esimerkiksi järjestämällä nuorten kanssa kampanja Paljonko voit säästää kierrättämällä? tai Mihin jäte menee?. Tehdään jätteiden lajittelu helpoksi niin kotona kuin työpaikallakin. Tehostetaan kaupungin omien kiinteistöjen jätehuoltoa. Osallistutaan Roska päivässä yhdistyksen toimintaan. Vastuutahot Tekninen lautakunta, Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, Rouskis Oy, Agenda 21- kuntatoimikunta Kulutustottumukset Arki on täynnä valintoja, joiden vaikutuksia tulevaisuuteen harvoin tulee miettineeksi. Jokaisella valinnalla on kuitenkin merkitystä ja jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Käyttämällä paikallisesti tuotettuja tuotteita ja palveluita voi merkittävästi vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia.

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti LCA Consulting Oy Ruokolahdella 11.2.2016 Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma - Vaihe 2 - Koko hanke Kuntien omien ympäristöohjelmien viimeistely

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot