PAIMIO. Kestävän kehityksen toimintaohjelma Paimion Agenda 21 kuntatoimikunta. Paimion kaupunginvaltuuston hyväksymä

Transkriptio

1 1 PAIMIO Kestävän kehityksen toimintaohjelma Paimion kaupunginvaltuuston hyväksymä Paimion Agenda 21 kuntatoimikunta

2 2 YHTEISTYÖLLÄ KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Näkemystä ja tietoa ympäristön ja paimiolaisten parhaaksi Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ohjelma laadittiin YK:n toimesta Rio de Janeirossa kesäkuussa Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan pitkäjänteistä ja vaiheittain etenevää yhteiskunnallista muutosprosessia. Tavoitteena on ekologinen, sosiaalinen, ja oikeudenmukainen kestävyys taloudellisessa järjestelmässä. Paimion paikallisagendatyö alkoi virallisesti kunnan päätöksellä osallistua maakunnallisen Agenda 21 ohjelman laatimiseen. Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelma laaditaan aina nelivuotiskaudeksi ja sen tavoitteena on kartoittaa sellaiset käytännön toimenpiteet kaupungin toiminnoissa ja paimiolaisten arjessa, jotka edistävät kestävän kehityksen toteutumista. Tämä toimintaohjelma on kolmas ja se on laadittu vuosille Paimiossa hyvä käytäntö on antanut kestävän kehityksen käsitteelle sisällön ja elinvoiman. Yksilöinä voisimme vaikuttaa kestävään kehitykseen ja ympäristöömme parhaalla mahdollisella tavalla tuottamalla kokonaisuudessa jätettä vähemmän omia valintoja tehdessä. Kuntataloudessa jätteet tulisi jatkossa lajitella siten, että osa jätemassasta menisi uusiokäyttöön ja näin ollen jätteen kokonaismäärä muodostuisi vähäisemmäksi. Poltettavaksi kelpaava jäte tulisi hyödyntää kaukolämpöverkon kautta taajamassa. Näin säästämme luonnonvaroja ja edistämme kestävää kehitystä. Edistämällä lähiruokakulttuuria hidastamme ilmaston muutoksen aikataulua ja kulutamme vähemmän fossiilisia polttoaineita. Pitämällä huolta ympäristöstä ja elämällä sopusoinnussa luonnon kanssa ja välittämällä toinen toisistamme jätämme jälkeemme elinkelpoisen ja viihtyisän asuinympäristön. Tämä kaikki vaatii tuntuvia pääomasijoituksia toteutuakseen, mutta ennen kaikkea asenne muutosta ja tämän tulisi olla pitkänaikavälin tavoitteena. Toiminnassamme tulee edelleenkin huomioida ympäristökasvatuksen merkitys ja jatkaa opastusta ja neuvontaa kuntalaisille jätevesi ja energiasäästöihin liittyvissä asioissa. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitteena ovat ympäristövastuullisen ihmisen kasvattaminen. Kestävä kehitys liittyy ihmisten jokapäiväisiin arjen toimintoihin, jotka on osattava järjestää niin että myös ympäristömme kestää sen. Meidän on opittava muuttamaan omia toimintatapojamme kestävämpään suuntaan. Toimintaohjelman kokosi toimikunnan apuna vs. ympäristösuunnittelija Anne Himberg. Hannu Taimen Agenda 21-kuntatoimikunta puheenjohtaja

3 3 SISÄLTÖ SAATESANAT 1 JOHDANTO Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kestävä kehitys Varsinais-Suomessa Paimion paikallisagenda 6 2 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kestävä kehitys toimintastrategiaan Toiminnan tuloksellisuus vuosina PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Meidän Paimiomme Liikenne Maaseudun elinvoimaisuus Paimionjoki Pohjavesien suojelu Kestävät elämäntavat Koulutus ja valistus Ympäristökasvatus Paimiolaisten ekologinen selkäreppu 27 4 TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA 28 LÄHTEET 29

4 4 1 JOHDANTO Arki on täynnä valintoja, joiden vaikutuksia tulevaisuuteen harvoin tulee miettineeksi. Jokaisella valinnalla on kuitenkin merkitystä ja jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Kestävä elämä perustuu toisten ihmisten ja koko maapallon kunnioittamiseen. Kehitys ei saa tapahtua tulevien sukupolvien kustannuksella, eikä se saa uhata muiden eliöiden olemassaoloa; luonnonvaroja on käytettävä säästäen ja oikeudenmukaisesti. Kaikilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet: pitkä ja terve elämä, koulutus ja mahdollisuus käyttää luonnonvaroja kohtuullisen elintason ylläpitämiseen. Kestävä kulutus ja kestävä elämäntapa tarkoittavat sellaisia kulutusmalleja ja tapoja, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Tämä on kolmas Paimion kaupungille laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma ja sillä edistetään Paimion kestävän kehityksen toteutumista. Tarkoituksena on ollut laatia monipuolinen kestävän kehityksen toimintaohjelma ns. Aalborgin asiakirjan edellyttämällä tavalla. Toimintaohjelmassa kestävälle kehitykselle asetetaan tavoitteet ja määritetään toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Se on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta Paimion halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Se on koko kaupungin kehittämisohjelma. On tärkeää, että toimintaohjelma tuo esille kestävän kehityksen näkökulmaa, saa aikaan keskustelua ja sitä kautta edistää toteuttamiskelpoisten kestävää kehitystä tukevien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutumista. Erityisen tärkeäksi tässä kestävän kehityksen mukaisessa toimintatavassa nousee vuorovaikutuksen merkitys, sillä vain avoin ja laaja-alainen yhteistyö kunnan eri tahojen kanssa mahdollistaa rakentavien keskustelujen ja merkittävällä tavalla kestävään kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen. Toimintaohjelman toteuttamisesta on vastannut Paimion kaupungin Agenda 21-kuntatoimikunta. Toimikuntatyön tehtävänä on ollut miettiä päämääriä, tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia Paimion kestävän kehityksen edistämiseksi.

5 5 1.1 Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kestävä kehitys on monimuotoinen käsite, jolle on vaikea antaa täsmällistä määritelmää. Kestävä kehitys tarkoittaa sellaista elämisen tasoa, jossa otetaan huomioon sekä nykyhetken ihmisten tarpeet että tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. Omat elintavat on kyettävä sopeuttamaan luonnon kantokykyyn. Kestävän kehityksen perustana on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Kestävään kehitykseen katsotaan sisältyvän kolme ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen sekä yhteiskunnallinen (sosiaalinen ja kulttuurinen). Ulottuvuudet ovat vahvasti sidoksissa keskenään ja vaikuttavat toisiinsa. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Yhteiskunnallisessa kestävyydessä keskeistä on ihmisten oikeudenmukainen kohtelu, joka takaa hyvinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toiselle. Kulttuurinen kestävä kehitys mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisen säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys edellyttää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet riittävään ravintoon, turvalliseen asumiseen, työhön ja koulutukseen. Toimintojen ja kehityksen sopeuttaminen luonnon asettamiin rajoihin vaatii asenteiden ja toimintapojen muuttamista sekä koko yhteiskunnallisen kehityksen tietoista ohjaamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tämä merkitsee ensisijassa sitä, että kestävän kehityksen periaatteet tulee sisällyttää ekologisen päätöksenteon lisäksi myös osaksi kaikkea sosiaalista ja taloudellista päätöksentekoa. Ei riitä, että vain ekologisissa kysymyksissä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, vaan myös kaikissa taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä tulee huomioida nämä periaatteet.

6 6 1.2 Kestävä kehitys Varsinais-Suomessa Paimion kaupungin kestävän kehityksen työn taustalla on Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 1997 alkanut seudullinen paikallisagendatyö. Varsinais-Suomen Agenda 21 ohjelman kantavana ajatuksena on yhteisvastuullisuus ja kuntalaisten mukanaolo ohjelman toteutuksessa. Varsinais- Suomen Agenda 21:n tavoitteena on kuntien oman kestävän kehityksen työn edistäminen ja tukeminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Kestävän kehityksen työtä tehdään useissa työryhmissä, joiden jäseninä on suuri joukko eri alojen toimijoita. Käytännön toteutukseen on kaikilla kuntalaisilla mahdollisuus osallistua. 1.3 Paimion paikallisagenda Paimion kaupunki on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen edistämisessä alueellaan, koska useilla ongelmilla ja niiden ratkaisuilla on juurensa paikallisessa toiminnassa. Tavoitteena on laatia paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma, jolla haetaan yhteyttä kunnan ja asukkaiden arkipäivään. Vaikutukset näkyvät paikallisesti. Kestävän kehityksen toimintaohjelman avulla tarkastellaan kunnan toimintaa ja niiden seurauksia kokonaisvaltaisesti. Kestävä kehitys ei ole syntynyt sattumalta, vaan se on suunnitelmallista ja päämäärätietoista toimintaa: päätöksiä ja niiden toteuttamista. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen toteutumista edistäviä muutoksia niin kuntalaisten kuin kunnassa toimivien eri tahojenkin toiminnoissa. Kunnassa kestävän kehityksen toteuttaminen merkitsee ensisijaisesti sitä, että kunnalliset päätöksentekoprosessit edistävät ekologisen kestävyyden, sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Kestävän kehityksen toteuttaminen merkitsee myös sitä, että kuntalaisten asukkaina tulee omaksua sen toimintaperiaatteet ja pyrkiä toteuttamaan niitä kaikissa toiminnoissaan. Jokainen voi tehdä kotona, työpaikalla, luottamuselimissä lukuisia valintoja ja päätöksiä, jotka tukevat kestävän kehityksen toteutumista. Kyseessä on siis kaikkia paimiolaisia koskeva asia ja siksi me kaikki olemme vastuussa sen toteutumisesta.

7 7 2 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kestävä kehitys toimintastrategiaan Paimion kaupunki on strategiassaan huomioinut ympäristön kestävän kehityksen. Se merkitsee sitä, että kunnan eri tahot omaksuvat kestävän kehityksen periaatteet ja toteuttavat niitä aina päätöksentekoprosesseissaan. Toimintatavat, jotka ottavat huomioon kaupunkilaisten näkökulman ja liittävät sen päätöksenteon vaiheisiin, ovat paikallisagendan perusta. Päävastuu paikallisagendan toimivuudesta tulisi olla keskushallinnolla, kaupunginhallituksella ja -valtuustolla, jolloin kaikki hallintokunnat sitoutuisivat paikallisagendan tavoitteisiin. Eri hallintokuntien vuorovaikutus on tärkeää, koska silloin pystytään paremmin ymmärtämään sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset kaupungin toiminnassa. Tärkeintä olisi vaikuttaa päättäjien asenteisiin kestävästä kehityksestä niin, että se ymmärrettäisiin arkipäiväisenä, jatkuvan muutoksen prosessina. Kun asenteet ja arvot muuttuvat vastuu ympäristöstä lisääntyy. Samalla toiminta sitouttaa ja voidaan pohtia mahdollisuutta määritellä jokaiselle vastuutaholle tehtävät. Paimion kaupungin kestävän kehityksen työn tavoitteena voidaan pitää: Tavoitteet Kaupunki tunnistaa merkittävimmät omien toimintojensa aiheuttamat ympäristövaikutukset ja toimii haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. Lyhyen aikavälin säästöjen sijaan päätöksiä tehtäessä painotetaan pitkällä tähtäimellä saavutettavaa kokonaisetua ja huomioidaan päätöksenteossa myös kestävä kehitys. Päätöksenteossa huomioidaan kaupunkilaisten mielipide ja annetaan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa aktiivisesti kaupungin hallintoon. Kaupunki edistää kestävän kehityksen toteutumista Paimiossa ja kestävään kehitykseen johtavat muutokset saatetaan pysyviksi toiminnoiksi. Toimenpiteet Kestävän kehityksen toimintaohjelma laaditaan niin, että se soveltuu selkeästi käytännön toimiin ja kytkeytyy kiinteästi kunnan toimintaan toteutettavien toimenpiteiden kautta. Vastuutahot Kaikki hallintokunnat

8 8 2.2 Toiminnan tuloksellisuus vuosina Kestävän kehityksen työn perustana on jatkuvan parantamisen idea. Työn tulokset näkyvät hitaasti, usein vasta vuosien päästä. Toiminnan tuloksellisuutta voidaan kuitenkin arvioida jo lyhyempienkin ajanjaksojen jälkeen. Seurannan tarkoituksena on selvittää, tapahtuuko muutosta oikean suuntaan. Samalla voidaan myös arvioida, ovatko keinot olleet tehokkaita, vai onko niitä syytä muuttaa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma on tuonut Paimioon uudenlaisen tavan käsitellä asioita. Kestävän kehityksen työtä on tehty poikkihallinnollisesti eri luottamus- ja virkamiesten välisenä yhteistyönä. Myös hallinnon ulkopuolisia tahoja, kuten Paimion kaupungin nuorisoneuvosto on ollut mukana kommentoimassa paikallisagendatyötä. Erityisen tärkeäksi tässä kestävän kehityksen mukaisessa toimintatavassa on noussut vuorovaikutuksen merkitys, sillä vain avoin ja laaja-alainen yhteistyö kunnan eri tahojen kanssa mahdollistaa kestävään kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen. Ympäristökasvatusta ja -tiedotusta Paimion paikallisagendatyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä kuntalaisten vastuuta omasta ympäristöstään. Tätä työtä on tehty lisäämällä ympäristökasvatusta ja jakamalla ympäristötiedotusta. Ympäristötiedotuksessa on käytetty apuna Kestävän kehityksen Terho-pistettä pääkirjastossa sekä tiedotusvälineiden ekovinkkejä. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi agendatoimikunta on suunnitellut ja järjestänyt tapahtumia ja osallistunut valtakunnallisiin teemaviikkoihin yhdessä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa. Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelman tuloksia on seurattu vuosittain julkaistavalla toimintakertomuksella. Toimintakertomuksissa seurataan paikallisagendatyön näkyvyyttä kunnassa, kuntalaisten osallistumista sekä kestävän kehityksen edistämiseksi järjestettyjen tilaisuuksien määrää.

9 9 Toteutuneet toimenpiteet : 1. Keke Tähtisilmä hahmoa on kehitetty: Keke Tähtisilmä vieraili Muurahaispolulla ja jakoi heijastimia koko perheen ulkoiluillassa, joka järjestettiin yhdessä Peimarin Latu ja Polku ry:n sekä liikuntatoimen kanssa. Yhteistyössä Paimion-Sauvon 4H- yhdistyksen, Paimion seurakunnan ja Peimarin Latu ja Polku ry:n kanssa tehtyä lapsille suunnattua MINÄ PIENI kotiseutu- ja luontoaapista ja palapeliä jaettiin eri tapahtumissa. Keke Tähtisilmä on myös ollut jakamassa lapsille heijastimia Turussa Rakentaminen ja Asuminen -messuilla Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto on jaettu vuosittain paimiolaiselle, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt työssään kestävää kehitystä. 3. Kestävän Kehityksen tapahtumapäivä 2005 järjestettiin Tori-keskuksessa. 4. Agenda 21-kuntatoimikunta oli mukana Paimion messuilla. 5. Pyöräilyreittikartastoa on valmisteltu yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. 6. Kaikille kuntalaisille avoimet linnunpönttötapahtumat on järjestetty keväisin yhteistyössä partiolaisten kanssa.

10 10 7. Nuukuusviikon näyttelyiden teemat Paimion kirjastossa olivat Puutarhakalusteiden kunnostusopas vuonna 2006 ja Paperi ja kassi vuonna Yhteistyössä Varsinais-Suomen Agendatoimiston kanssa on pidetty jätevesi-iltoja ja tiedotustilaisuuksia sekä mahdollistettu kaikille kiinnostuneille osallistuminen asennusnäytöksiin. 9. Jätejengi-nukketeatteriesityksiä järjestettiin päiväkodeissa, kirjastossa, VivaVista - kaupunkitapahtumassa ja Lasten kulttuuripäivien aikana. Esitykset toteutettiin yhteistyössä kirjaston, Varsinais-Suomen kansanopiston ja paimiolaisten nuorten kanssa. 10. Paimion kaupunki on osallistunut sekä Turun seudun että Salon seudun ilmanlaadunseurantatutkimukseen. 11. Paimion nuorisoneuvostolta on pyydetty mielipiteitä toimintaohjelmasta ja nuorten kommentit on otettu huomioon uutta ohjelmaa suunniteltaessa. 12. Agenda 21-kuntatoimikunta osallistui Paimion kaupungin kulttuuritoimen järjestämiin Lasten Kulttuuriviikon tapahtumiin tiistaina Jätejengiesitykset pidettiin Paimiosalissa perhepäivähoitolapsille sekä ekaluokkalaisille. Keke Tähtisilmä ohjasi lasten ja aikuisten askartelua kierrätys- ja lähiluonnonmateriaaleista. Kaupungintalon aulassa järjestetyssä tapahtumassa oli myös mukana kestovaippa ja kantoliinaopastusta. 13. Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto jaettiin vuonna 2008 kaikille kaupungin perhepäivähoitajille tunnustuksena merkittävästä työstä kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä paimiolaisille lapsille. Tunnustuspalkinnon ojensi Keke Tähtisilmä jätejengiesityksen jälkeen.

11 11 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on paimiolaisten hyvinvointi ja keskinäinen yhteistyö. Oma hyvinvointimme ja ympäristön hyvinvointi ovat yksi ja sama asia. Paimion kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet ovat: 1. Paimiolaisten näköinen kaupunki 2. Yksityisautoilun vähentäminen, joukkoliikenne tehdään sujuvaksi ja kuntalaisia palvelevaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Edistetään lähijunaliikenteen saamista Paimioon. Kevyt liikenne houkuttelevaksi, turvalliseksi ja esteettömäksi liikuntamuodoksi 3. Edistetään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja omatoimisuutta 4. Vesistöjen tila paranee ja vesiä kuormittavat päästöt vähenevät, vedenottoa uhkaavat toimenpiteet vähenevät, Paimionjoen virkistysmahdollisuuksia hyödynnetään ja jokien maisemanhoidon arvostus kasvaa 5. Paimiolaisten käyttövesi on puhdasta ja vettä kulutetaan säästeliäästi 6. Kasvihuonepäästöt vähenevät, energiantuotanto on tehokasta ja energiankulutus vähenee 7. Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö lisääntyy, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä vähenee 8. Edistetään elinkaariajattelua 9. Lisätään ympäristötietoisuutta, paimiolaisten osallistuminen ja yhdessä tekeminen kasvaa 10. Ympäristökasvatus kuuluu paimiolaisten päiväkotien ja koulujen opetusohjelmiin; päiväkotien, peruskoulun ja lukion oppilaat saavat laajan ja konkreettisen kestävän kehityksen perustietämyksen 11. Ekologinen selkäreppu on paimiolaisten lasten, nuorten ja aikuisten tuntema käsite 12. Kestävän kehityksen ja sen seuranta toteutuu päätöksenteossa, Paimion kaupungin toimialojen ympäristövastuullisuus lisääntyy Tavoitteille on määritelty toimenpide-ehdotuksia, joita ohjelman kautta on tarkoitus toteuttaa. Toimenpiteisiin on määritelty osapuolet, jotka vastaavat ja liittyvät toimenpiteiden toteutukseen. Paimion kaupungissa Agenda 21-kuntatoimikunnan rooliksi kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä on muodostunut toimiminen aloitteiden tekijänä ja toiminnan ohjaajana yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

12 Meidän Paimiomme Kuntalaisten hyvinvointi ja keskinäinen yhteistyö Kestävällä kehityksellä pyritään luonnon ja ihmisen hyvinvointiin. Tämä on kaikkien kunnassa toimivien hallintokuntien yhteinen päämäärä. Hyvinvointi käsitetään laajempana kokonaisuutena kuin aikaisemmin, eikä kansalaisten onnellisuutta mitata enää pelkästään bruttokansantuotteella. Hyvään elämään ei pelkästään kuulu taloudellinen hyvinvointi, vaan siihen kiinteästi liittyy turvallinen ja terveellinen ympäristö, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset näkökohdat ovat tasapainossa. Tämän päivän yhteiskunnassa haasteita sosiaaliselle kestävyydelle tuo työttömyys, syrjäytyminen, sosiaalisten erojen kasvu ja mm. näistä asioista johtuva yhä yleistyvä henkinen pahoinvointi, varsinkin nuorten keskuudessa. Vapaaehtoisten toiminta on kunnalle suuri voimavara, kun se vain osataan käyttää oikealla tavalla hyödyksi. Vapaaehtoisuuden parhaita puolia on puhdas halu tehdä jotain asioiden hyväksi. Eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa tapahtuva yhteistyö on loppumaton ideasampo, joka luo kunnan kestävän kehityksen toimintaa. Tämä tulee nähdä tulevaisuuden mahdollisuutena. Lasten ja nuorten mukaan saaminen on tärkeä osa kunnan toimintaa. Nuorten mukanaolo erilaisissa kampanjoissa ja projekteissa auttaa heitä ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen ja saamaan siihen todellisesta tuntuvan kosketuksen. Usein tekemällä oppii parhaiten ja asettumalla toisen ihmisen asemaan, ymmärtää paremmin omien tekojensa seurauksia.

13 13 Tavoite Paimiolaisten näköinen kaupunki Toimenpiteet Kootaan kaupunkilaisia palveleva Kestävän kehityksen esite. Toteutetaan Paimion matkailureitistö yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Parannetaan edelleen keskustan yleisilmettä peruskorjauksilla, valaistuksella ja viherrakentamisella, sekä keskitetään palveluita kaupungin keskustaan. Lisätään ympäristötaiteen merkitystä kaupunkisuunnittelussa. Sijoitetaan paimiolaisten taiteilijoiden tekemiä patsaita ja veistoksia puistoihin ja viheralueille. Tuetaan taloyhtiöitä, asukasyhdistyksiä ja kouluja siisteys/pihakampanjoiden järjestämisessä. Järjestetään pihakilpailu säännöllisin väliajoin. Aloitetaan kaikkia kuntalaisia palvelevan kaupunkipuiston suunnittelu Jokipuiston kaavaalueella Paimionjoen rannassa. Vastuutahot Tekninen lautakunta, sivistystyön lautakunta, vapaa-ajan lautakunta, Agenda 21-kuntatoimikunta

14 Liikenne Hyvä elinympäristö on hyvinvoinnin perusta. Elinympäristö vaikuttaa ihmisten elinehtoihin ja luo puitteet yksilöiden ja yhteisöjen toiminnalle. Liikenne on kiinteä osa elinympäristöämme, sillä nyky-yhteiskunta ei toimisi ilman liikennettä. Hyvässä elinympäristössä liikennejärjestelmä mahdollistaa eri väestöryhmien liikkumisen toimivasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Omin voimin tapahtuva liikkuminen, kuten kävely ja pyöräily, parantaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Arkiliikunnan edistämiseksi tarvitaan miellyttäviä, melulta ja saasteelta suojattuja jalankulku- ja pyöräilyraitteja sekä puistoja ja virkistysalueita. Liikennejärjestelyt vaikuttavat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Jollei asuinalueella ole toimivia liikenneyhteyksiä, se taantuu ja sen asukkaat syrjäytyvät. Toimiva liikenneyhteys riippuu muista yhteiskunnan rakenteista. Vanhukset ja lapset tarvitsevat erilaisia liikennepalveluja kuin työikäiset. Maaseudulla liikennetarve on erilainen kuin kaupungin keskustassa. Kaupungin liikennejärjestelyillä ja palveluiden oikealla sijoittamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi ympäristökuormitukseen energiankäytön pienentyessä. Paimiossa on hyvä tieverkosto. Linja-autoliikenne on suhteellisen toimivaa Turku Paimio Salo akselilla. Moottoritie on nopeuttanut matkustamista Turkuun ja Saloon. Kevyen liikenteen verkon pituus kertoo kunnan pyrkimyksestä luoda edellytykset ympäristöystävälliselle liikkumiselle. Kattava pyöräverkosto mahdollistaa turvallisimman liikkumisen pyörällä, kävellen tai vaikkapa rullaluistelleen. Pyöräily on saasteeton, hiljainen ja taloudellinen kulkumuoto. Kevyen liikenteen kasvu suhteessa autoiluun vähentää liikenneruuhkia ja

15 15 melua sekä edistää kansanterveyttä. Liikenne on sujuvampaa ja turvallisempaa. Tavoite Yksityisautoilun ja sen aiheuttamien hiukkaspäästöjen vähentäminen Joukkoliikenne tehdään sujuvaksi ja kuntalaisia palvelevaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi Lähijunaliikenne Paimioon Kevyt liikenne houkuttelevaksi, turvalliseksi ja esteettömäksi liikuntamuodoksi Toimenpiteet Kaupungin keskustan ilmanlaadun parantaminen esimerkiksi keväisin hiekoitushiekka poistetaan katualueilta oikeaan aikaan. Tehdään joukkoliikennevälineiden käyttäminen helpoksi kokoomalla kattavat ja ajantasaiset aikataulut. Osallistutaan Autoton päivä tapahtumaan järjestämiseen vuosittain 22. syyskuuta. Rakennetaan kevyen liikenteen väylä Tammisiltaan. Kehitetään kevyen liikenteen verkkoa koko kaupunkitaajaman ja erityisesti keskustan alueella sekä korjataan havaitut puutteet. Tuotetaan pyöräilyreittikartta valmiiksi. Kannustetaan ja ohjataan asukkaita kevyen liikenteen käyttöön osallistumalla VALONIAn järjestämiin Pyörällä töihin ja Tuhat valintaa vuodessa kilpailuihin. Vastuutahot Kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, vapaa-ajan lautakunta, Paimion kaupungin vammaisneuvosto, Agenda 21 -kuntatoimikunta

16 Maaseudun elinvoimaisuus Tavoite Edistetään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja omatoimisuutta. Toimenpiteet Edistetään eri ikäpolvien asumista myös haja-asutusalueella esimerkiksi tekemällä joukkoliikenne kylien ja keskustan välillä sujuvaksi. Tuetaan kyläyhteisöjen monimuotoista toimintaa alueensa kehittäjänä osallistumalla esimerkiksi kyläyhdistysten järjestämiin tapahtumiin. Rohkaistaan luonnonmukaiseen ja maaseutumaisemaan sopivaan yritystoimintaan, vahvistetaan paikallisten elintarvikkeiden hankintaa sekä suositaan kotimaisia ja paikallisia tuotteita. Kehotetaan kauppiaita merkitsemään paimiolaiset tuotteet selkeästi. Vastuutahot Maaseutulautakunta, sosiaalilautakunta, tekninen lautakunta, maankäyttö- ja rakennuslautakunta vanhusneuvosto, Agenda 21 -kuntatoimikunta

17 Paimionjoki Paimionjoki on sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Kaunis ja monipuolinen Paimionjoki-alue on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävä. Alue on jokisuistolta Tarvasjoelle asti määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Paimiolaisille joki ja sen ympäristö merkitsee lähinnä virkistyskäyttöä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusmahdollisuuksia. Paimionjoella on lisäksi merkitystä sekä energiantuotanto- että vedenhankintavesistönä. Paimionjoki toimii tärkeänä raakavesilähteenä Turun kaupungille, minkä vuoksi vesien suojelulle on annettava erityistä painoarvoa. Juntolan ja Askalan sähkövoimalaitoksia käytetään nykyään lyhytaikasäädössä, yleensä samanaikaisesti. Paimionjoki kuljettaa vuosittain huomattavan määrän ravinteita ja kiintoainetta. Hajakuormituksena tuleva orgaaninen aines ja ravinteet ovat peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä jokivarren hajaasutuksesta. Joen vesi on runsasravinteista sekä saven ja humuksen samentamaa. Suurin pistekuormittaja on Paimion taajama ja sen puhdistetut jätevedet. Jätevesien haitalliset vaikutukset näkyvät vesien kunnon heikkenemisenä, lähinnä rehevöitymisenä ja sinileväkukintoina.

18 18 Tavoitteet Vesistöjen tila paranee ja vesiä kuormittavat päästöt vähenevät. Vedenottoa uhkaavat riskit vähenevät. Paimionjoen virkistysmahdollisuuksia hyödynnetään ja jokien maisemanhoidon arvostus kasvaa Toimenpiteet Järjestetään haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyviä tilaisuuksia, joissa tuodaan esille hyviä toteutuneita jätevesijärjestelmiä ja -hankkeita Paimiossa. Kannustetaan maanviljelijöitä erityisympäristötukien piiriin tutustumalla paimiolaisiin tiloihin, jotka saavat erityisympäristötukea. Kannustetaan viljelijöitä ja yhdistyksiä ryhtymään vesienkunnostushankkeisiin esimerkiksi tiedottamalla kosteikkojen ja suojakaistojen perustamisesta. Lisätään avustuksia vapaaehtoiseen ympäristönsuojelutyöhön. Kerrotaan matonpesun vesistöjä rehevöittävät vaikutukset ja kannustetaan kuntalaisia käyttämään viemäröityjä matonpesupaikkoja. Kartoitetaan Paimion kalastus ja onkipaikat sekä melontareitit. Vastuutahot Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, tekninen lautakunta, maaseutulautakunta, Agenda 21 - kuntatoimikunta

19 Pohjavesien suojelu Paimiossa on hyvä juomavesi, eikä ongelmia sen riittävyydestä ole ollut. On tärkeää lisätä arvostusta asuinkunnan omiin pohjavesilähteisiin ja saada kuntalaiset käyttämään vettä säästeliäästi. Vedenhankintakäytössä on kolme pohjavesialuetta: Nummenpää-Aakoinen, Saari-Nummensuo ja Preitilä-Haanpää. Omien pohjavesilähteiden lisäksi paimiolaisten käyttövesi tulee Virttaankankaalta Turun Seudun Vesi Oy:ltä ja Sauvosta Mäntykankareen Vesi Oy:ltä. Tavoite Paimiolaisten käyttövesi on puhdasta ja vettä kulutetaan säästeliäästi. Toimenpiteet Tunnistetaan vedenottoa uhkaavat riskit ja vähennetään niitä. Tiedotetaan pohjavesien laatua uhkaavista tekijöistä asukkaille. Kerrotaan vedensäästömahdollisuuksista ja vaikutuksista esimerkiksi kertomalla vettä säästävistä vesikalusteista ja kampanjoimalla kuivakäymälöiden puolesta. Vastuutahot Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, tekninen lautakunta, Agenda 21 kuntatoimikunta

20 Kestävät elämäntavat Ympäristö ei tunne rajoja. Ympäristöasioiden tehokas hoitaminen vaatii yhä laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nykyisin ympäristönsuojelu on ennakoivaa ja neuvovaa, ja juuri kestävän kehityksen mukaisilla toimenpiteillä voidaan toimintamallia edistää. Energiahuolto Energiansäästö ja energiankäytön tehostaminen ei ole enää pelkästään teknisen toimen asia. Energiankäytön tehostamistalkoisiin tarvitaan kunnan kaikkia virkamiehiä ja myös kuntalaisia ja muita kunnan palveluiden käyttäjiä.

21 21 Tavoite Kasvihuonepäästöt vähenevät. Energiantuotanto on tehokasta ja energiankulutus vähenee. Toimenpiteet Kannustetaan kuntalaisia suosimaan uusiutuvia energialähteitä kuten maalämpöä, hakelämmitystä tai aurinkopaneeleiden käyttöä. Tehostetaan energiansäästöä kaupungin omissa kiinteistöissä. Kannustetaan paimiolaisia ja paimiolaisia yrityksiä energian säästöön esimerkiksi tiedottamalla energia-avustuksista sekä rakennusten energialuokituksesta. Kannustetaan paimiolaisia miettimään omaa energiankulutustaan työssä ja kotona. Osallistutaan vuosittain vietettävään Energiansäästöviikkoon. Vastuutahot Maankäyttö- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, Agenda 21 kuntatoimikunta, koulutuslautakunta Jätehuolto Parasta jätehuoltoa on jätteiden synnyn ehkäiseminen, syntymätön jäte on paras jäte. Jätteitä kuitenkin syntyy ja silloin pitää miettiä, mikä on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Yksittäiset kuntalaiset ja kotitaloudet voivat jokapäiväisillä kulutusvalinnoilla ja ympäristötietoisella käyttäytymisellä pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää luonnonvarojen tuhlausta. Myös jätteiden oikea käsittely ja lajittelu syntypaikalla auttavat jätehuoltoa toimimaan tehokkaasti. Kierrättäminen on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto ja yhdyskuntajätteessä on usein myös uusiokäyttöön kelpaavaa raaka-ainetta. Paimio on yksi ROUSKIS Oy:n osakaskunta. ROUSKIS Oy vastaa alueensa jätehuollon toiminnallisesta suunnittelusta, tiedotuksesta ja neuvonnasta. Yhtiö seuraa lainsäädännön kehitystä ja pyrkii saavuttamaan myös jätehuollolle asetetut valtakunnalliset tavoitteet.

22 22 Tavoite Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö lisääntyy. Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä vähenee. Toimenpiteet Kehitetään jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä esimerkiksi järjestämällä nuorten kanssa kampanja Paljonko voit säästää kierrättämällä? tai Mihin jäte menee?. Tehdään jätteiden lajittelu helpoksi niin kotona kuin työpaikallakin. Tehostetaan kaupungin omien kiinteistöjen jätehuoltoa. Osallistutaan Roska päivässä yhdistyksen toimintaan. Vastuutahot Tekninen lautakunta, Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, Rouskis Oy, Agenda 21- kuntatoimikunta Kulutustottumukset Arki on täynnä valintoja, joiden vaikutuksia tulevaisuuteen harvoin tulee miettineeksi. Jokaisella valinnalla on kuitenkin merkitystä ja jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Käyttämällä paikallisesti tuotettuja tuotteita ja palveluita voi merkittävästi vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia.