PAIMIO. Kestävän kehityksen toimintaohjelma Paimion Agenda 21 kuntatoimikunta. Paimion kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIMIO. Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2009 2012. Paimion Agenda 21 kuntatoimikunta. Paimion kaupunginvaltuuston hyväksymä 24.09."

Transkriptio

1 1 PAIMIO Kestävän kehityksen toimintaohjelma Paimion kaupunginvaltuuston hyväksymä Paimion Agenda 21 kuntatoimikunta

2 2 YHTEISTYÖLLÄ KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Näkemystä ja tietoa ympäristön ja paimiolaisten parhaaksi Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ohjelma laadittiin YK:n toimesta Rio de Janeirossa kesäkuussa Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan pitkäjänteistä ja vaiheittain etenevää yhteiskunnallista muutosprosessia. Tavoitteena on ekologinen, sosiaalinen, ja oikeudenmukainen kestävyys taloudellisessa järjestelmässä. Paimion paikallisagendatyö alkoi virallisesti kunnan päätöksellä osallistua maakunnallisen Agenda 21 ohjelman laatimiseen. Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelma laaditaan aina nelivuotiskaudeksi ja sen tavoitteena on kartoittaa sellaiset käytännön toimenpiteet kaupungin toiminnoissa ja paimiolaisten arjessa, jotka edistävät kestävän kehityksen toteutumista. Tämä toimintaohjelma on kolmas ja se on laadittu vuosille Paimiossa hyvä käytäntö on antanut kestävän kehityksen käsitteelle sisällön ja elinvoiman. Yksilöinä voisimme vaikuttaa kestävään kehitykseen ja ympäristöömme parhaalla mahdollisella tavalla tuottamalla kokonaisuudessa jätettä vähemmän omia valintoja tehdessä. Kuntataloudessa jätteet tulisi jatkossa lajitella siten, että osa jätemassasta menisi uusiokäyttöön ja näin ollen jätteen kokonaismäärä muodostuisi vähäisemmäksi. Poltettavaksi kelpaava jäte tulisi hyödyntää kaukolämpöverkon kautta taajamassa. Näin säästämme luonnonvaroja ja edistämme kestävää kehitystä. Edistämällä lähiruokakulttuuria hidastamme ilmaston muutoksen aikataulua ja kulutamme vähemmän fossiilisia polttoaineita. Pitämällä huolta ympäristöstä ja elämällä sopusoinnussa luonnon kanssa ja välittämällä toinen toisistamme jätämme jälkeemme elinkelpoisen ja viihtyisän asuinympäristön. Tämä kaikki vaatii tuntuvia pääomasijoituksia toteutuakseen, mutta ennen kaikkea asenne muutosta ja tämän tulisi olla pitkänaikavälin tavoitteena. Toiminnassamme tulee edelleenkin huomioida ympäristökasvatuksen merkitys ja jatkaa opastusta ja neuvontaa kuntalaisille jätevesi ja energiasäästöihin liittyvissä asioissa. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitteena ovat ympäristövastuullisen ihmisen kasvattaminen. Kestävä kehitys liittyy ihmisten jokapäiväisiin arjen toimintoihin, jotka on osattava järjestää niin että myös ympäristömme kestää sen. Meidän on opittava muuttamaan omia toimintatapojamme kestävämpään suuntaan. Toimintaohjelman kokosi toimikunnan apuna vs. ympäristösuunnittelija Anne Himberg. Hannu Taimen Agenda 21-kuntatoimikunta puheenjohtaja

3 3 SISÄLTÖ SAATESANAT 1 JOHDANTO Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kestävä kehitys Varsinais-Suomessa Paimion paikallisagenda 6 2 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kestävä kehitys toimintastrategiaan Toiminnan tuloksellisuus vuosina PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Meidän Paimiomme Liikenne Maaseudun elinvoimaisuus Paimionjoki Pohjavesien suojelu Kestävät elämäntavat Koulutus ja valistus Ympäristökasvatus Paimiolaisten ekologinen selkäreppu 27 4 TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA 28 LÄHTEET 29

4 4 1 JOHDANTO Arki on täynnä valintoja, joiden vaikutuksia tulevaisuuteen harvoin tulee miettineeksi. Jokaisella valinnalla on kuitenkin merkitystä ja jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Kestävä elämä perustuu toisten ihmisten ja koko maapallon kunnioittamiseen. Kehitys ei saa tapahtua tulevien sukupolvien kustannuksella, eikä se saa uhata muiden eliöiden olemassaoloa; luonnonvaroja on käytettävä säästäen ja oikeudenmukaisesti. Kaikilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet: pitkä ja terve elämä, koulutus ja mahdollisuus käyttää luonnonvaroja kohtuullisen elintason ylläpitämiseen. Kestävä kulutus ja kestävä elämäntapa tarkoittavat sellaisia kulutusmalleja ja tapoja, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Tämä on kolmas Paimion kaupungille laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma ja sillä edistetään Paimion kestävän kehityksen toteutumista. Tarkoituksena on ollut laatia monipuolinen kestävän kehityksen toimintaohjelma ns. Aalborgin asiakirjan edellyttämällä tavalla. Toimintaohjelmassa kestävälle kehitykselle asetetaan tavoitteet ja määritetään toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Se on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta Paimion halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Se on koko kaupungin kehittämisohjelma. On tärkeää, että toimintaohjelma tuo esille kestävän kehityksen näkökulmaa, saa aikaan keskustelua ja sitä kautta edistää toteuttamiskelpoisten kestävää kehitystä tukevien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutumista. Erityisen tärkeäksi tässä kestävän kehityksen mukaisessa toimintatavassa nousee vuorovaikutuksen merkitys, sillä vain avoin ja laaja-alainen yhteistyö kunnan eri tahojen kanssa mahdollistaa rakentavien keskustelujen ja merkittävällä tavalla kestävään kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen. Toimintaohjelman toteuttamisesta on vastannut Paimion kaupungin Agenda 21-kuntatoimikunta. Toimikuntatyön tehtävänä on ollut miettiä päämääriä, tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia Paimion kestävän kehityksen edistämiseksi.

5 5 1.1 Kestävän kehityksen ulottuvuudet Kestävä kehitys on monimuotoinen käsite, jolle on vaikea antaa täsmällistä määritelmää. Kestävä kehitys tarkoittaa sellaista elämisen tasoa, jossa otetaan huomioon sekä nykyhetken ihmisten tarpeet että tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. Omat elintavat on kyettävä sopeuttamaan luonnon kantokykyyn. Kestävän kehityksen perustana on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Kestävään kehitykseen katsotaan sisältyvän kolme ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen sekä yhteiskunnallinen (sosiaalinen ja kulttuurinen). Ulottuvuudet ovat vahvasti sidoksissa keskenään ja vaikuttavat toisiinsa. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Yhteiskunnallisessa kestävyydessä keskeistä on ihmisten oikeudenmukainen kohtelu, joka takaa hyvinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toiselle. Kulttuurinen kestävä kehitys mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisen säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys edellyttää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet riittävään ravintoon, turvalliseen asumiseen, työhön ja koulutukseen. Toimintojen ja kehityksen sopeuttaminen luonnon asettamiin rajoihin vaatii asenteiden ja toimintapojen muuttamista sekä koko yhteiskunnallisen kehityksen tietoista ohjaamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tämä merkitsee ensisijassa sitä, että kestävän kehityksen periaatteet tulee sisällyttää ekologisen päätöksenteon lisäksi myös osaksi kaikkea sosiaalista ja taloudellista päätöksentekoa. Ei riitä, että vain ekologisissa kysymyksissä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, vaan myös kaikissa taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä tulee huomioida nämä periaatteet.

6 6 1.2 Kestävä kehitys Varsinais-Suomessa Paimion kaupungin kestävän kehityksen työn taustalla on Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 1997 alkanut seudullinen paikallisagendatyö. Varsinais-Suomen Agenda 21 ohjelman kantavana ajatuksena on yhteisvastuullisuus ja kuntalaisten mukanaolo ohjelman toteutuksessa. Varsinais- Suomen Agenda 21:n tavoitteena on kuntien oman kestävän kehityksen työn edistäminen ja tukeminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Kestävän kehityksen työtä tehdään useissa työryhmissä, joiden jäseninä on suuri joukko eri alojen toimijoita. Käytännön toteutukseen on kaikilla kuntalaisilla mahdollisuus osallistua. 1.3 Paimion paikallisagenda Paimion kaupunki on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen edistämisessä alueellaan, koska useilla ongelmilla ja niiden ratkaisuilla on juurensa paikallisessa toiminnassa. Tavoitteena on laatia paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma, jolla haetaan yhteyttä kunnan ja asukkaiden arkipäivään. Vaikutukset näkyvät paikallisesti. Kestävän kehityksen toimintaohjelman avulla tarkastellaan kunnan toimintaa ja niiden seurauksia kokonaisvaltaisesti. Kestävä kehitys ei ole syntynyt sattumalta, vaan se on suunnitelmallista ja päämäärätietoista toimintaa: päätöksiä ja niiden toteuttamista. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen toteutumista edistäviä muutoksia niin kuntalaisten kuin kunnassa toimivien eri tahojenkin toiminnoissa. Kunnassa kestävän kehityksen toteuttaminen merkitsee ensisijaisesti sitä, että kunnalliset päätöksentekoprosessit edistävät ekologisen kestävyyden, sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Kestävän kehityksen toteuttaminen merkitsee myös sitä, että kuntalaisten asukkaina tulee omaksua sen toimintaperiaatteet ja pyrkiä toteuttamaan niitä kaikissa toiminnoissaan. Jokainen voi tehdä kotona, työpaikalla, luottamuselimissä lukuisia valintoja ja päätöksiä, jotka tukevat kestävän kehityksen toteutumista. Kyseessä on siis kaikkia paimiolaisia koskeva asia ja siksi me kaikki olemme vastuussa sen toteutumisesta.

7 7 2 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kestävä kehitys toimintastrategiaan Paimion kaupunki on strategiassaan huomioinut ympäristön kestävän kehityksen. Se merkitsee sitä, että kunnan eri tahot omaksuvat kestävän kehityksen periaatteet ja toteuttavat niitä aina päätöksentekoprosesseissaan. Toimintatavat, jotka ottavat huomioon kaupunkilaisten näkökulman ja liittävät sen päätöksenteon vaiheisiin, ovat paikallisagendan perusta. Päävastuu paikallisagendan toimivuudesta tulisi olla keskushallinnolla, kaupunginhallituksella ja -valtuustolla, jolloin kaikki hallintokunnat sitoutuisivat paikallisagendan tavoitteisiin. Eri hallintokuntien vuorovaikutus on tärkeää, koska silloin pystytään paremmin ymmärtämään sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset kaupungin toiminnassa. Tärkeintä olisi vaikuttaa päättäjien asenteisiin kestävästä kehityksestä niin, että se ymmärrettäisiin arkipäiväisenä, jatkuvan muutoksen prosessina. Kun asenteet ja arvot muuttuvat vastuu ympäristöstä lisääntyy. Samalla toiminta sitouttaa ja voidaan pohtia mahdollisuutta määritellä jokaiselle vastuutaholle tehtävät. Paimion kaupungin kestävän kehityksen työn tavoitteena voidaan pitää: Tavoitteet Kaupunki tunnistaa merkittävimmät omien toimintojensa aiheuttamat ympäristövaikutukset ja toimii haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. Lyhyen aikavälin säästöjen sijaan päätöksiä tehtäessä painotetaan pitkällä tähtäimellä saavutettavaa kokonaisetua ja huomioidaan päätöksenteossa myös kestävä kehitys. Päätöksenteossa huomioidaan kaupunkilaisten mielipide ja annetaan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa aktiivisesti kaupungin hallintoon. Kaupunki edistää kestävän kehityksen toteutumista Paimiossa ja kestävään kehitykseen johtavat muutokset saatetaan pysyviksi toiminnoiksi. Toimenpiteet Kestävän kehityksen toimintaohjelma laaditaan niin, että se soveltuu selkeästi käytännön toimiin ja kytkeytyy kiinteästi kunnan toimintaan toteutettavien toimenpiteiden kautta. Vastuutahot Kaikki hallintokunnat

8 8 2.2 Toiminnan tuloksellisuus vuosina Kestävän kehityksen työn perustana on jatkuvan parantamisen idea. Työn tulokset näkyvät hitaasti, usein vasta vuosien päästä. Toiminnan tuloksellisuutta voidaan kuitenkin arvioida jo lyhyempienkin ajanjaksojen jälkeen. Seurannan tarkoituksena on selvittää, tapahtuuko muutosta oikean suuntaan. Samalla voidaan myös arvioida, ovatko keinot olleet tehokkaita, vai onko niitä syytä muuttaa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma on tuonut Paimioon uudenlaisen tavan käsitellä asioita. Kestävän kehityksen työtä on tehty poikkihallinnollisesti eri luottamus- ja virkamiesten välisenä yhteistyönä. Myös hallinnon ulkopuolisia tahoja, kuten Paimion kaupungin nuorisoneuvosto on ollut mukana kommentoimassa paikallisagendatyötä. Erityisen tärkeäksi tässä kestävän kehityksen mukaisessa toimintatavassa on noussut vuorovaikutuksen merkitys, sillä vain avoin ja laaja-alainen yhteistyö kunnan eri tahojen kanssa mahdollistaa kestävään kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen. Ympäristökasvatusta ja -tiedotusta Paimion paikallisagendatyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä kuntalaisten vastuuta omasta ympäristöstään. Tätä työtä on tehty lisäämällä ympäristökasvatusta ja jakamalla ympäristötiedotusta. Ympäristötiedotuksessa on käytetty apuna Kestävän kehityksen Terho-pistettä pääkirjastossa sekä tiedotusvälineiden ekovinkkejä. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi agendatoimikunta on suunnitellut ja järjestänyt tapahtumia ja osallistunut valtakunnallisiin teemaviikkoihin yhdessä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa. Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelman tuloksia on seurattu vuosittain julkaistavalla toimintakertomuksella. Toimintakertomuksissa seurataan paikallisagendatyön näkyvyyttä kunnassa, kuntalaisten osallistumista sekä kestävän kehityksen edistämiseksi järjestettyjen tilaisuuksien määrää.

9 9 Toteutuneet toimenpiteet : 1. Keke Tähtisilmä hahmoa on kehitetty: Keke Tähtisilmä vieraili Muurahaispolulla ja jakoi heijastimia koko perheen ulkoiluillassa, joka järjestettiin yhdessä Peimarin Latu ja Polku ry:n sekä liikuntatoimen kanssa. Yhteistyössä Paimion-Sauvon 4H- yhdistyksen, Paimion seurakunnan ja Peimarin Latu ja Polku ry:n kanssa tehtyä lapsille suunnattua MINÄ PIENI kotiseutu- ja luontoaapista ja palapeliä jaettiin eri tapahtumissa. Keke Tähtisilmä on myös ollut jakamassa lapsille heijastimia Turussa Rakentaminen ja Asuminen -messuilla Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto on jaettu vuosittain paimiolaiselle, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt työssään kestävää kehitystä. 3. Kestävän Kehityksen tapahtumapäivä 2005 järjestettiin Tori-keskuksessa. 4. Agenda 21-kuntatoimikunta oli mukana Paimion messuilla. 5. Pyöräilyreittikartastoa on valmisteltu yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. 6. Kaikille kuntalaisille avoimet linnunpönttötapahtumat on järjestetty keväisin yhteistyössä partiolaisten kanssa.

10 10 7. Nuukuusviikon näyttelyiden teemat Paimion kirjastossa olivat Puutarhakalusteiden kunnostusopas vuonna 2006 ja Paperi ja kassi vuonna Yhteistyössä Varsinais-Suomen Agendatoimiston kanssa on pidetty jätevesi-iltoja ja tiedotustilaisuuksia sekä mahdollistettu kaikille kiinnostuneille osallistuminen asennusnäytöksiin. 9. Jätejengi-nukketeatteriesityksiä järjestettiin päiväkodeissa, kirjastossa, VivaVista - kaupunkitapahtumassa ja Lasten kulttuuripäivien aikana. Esitykset toteutettiin yhteistyössä kirjaston, Varsinais-Suomen kansanopiston ja paimiolaisten nuorten kanssa. 10. Paimion kaupunki on osallistunut sekä Turun seudun että Salon seudun ilmanlaadunseurantatutkimukseen. 11. Paimion nuorisoneuvostolta on pyydetty mielipiteitä toimintaohjelmasta ja nuorten kommentit on otettu huomioon uutta ohjelmaa suunniteltaessa. 12. Agenda 21-kuntatoimikunta osallistui Paimion kaupungin kulttuuritoimen järjestämiin Lasten Kulttuuriviikon tapahtumiin tiistaina Jätejengiesitykset pidettiin Paimiosalissa perhepäivähoitolapsille sekä ekaluokkalaisille. Keke Tähtisilmä ohjasi lasten ja aikuisten askartelua kierrätys- ja lähiluonnonmateriaaleista. Kaupungintalon aulassa järjestetyssä tapahtumassa oli myös mukana kestovaippa ja kantoliinaopastusta. 13. Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto jaettiin vuonna 2008 kaikille kaupungin perhepäivähoitajille tunnustuksena merkittävästä työstä kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä paimiolaisille lapsille. Tunnustuspalkinnon ojensi Keke Tähtisilmä jätejengiesityksen jälkeen.

11 11 PAIMION KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on paimiolaisten hyvinvointi ja keskinäinen yhteistyö. Oma hyvinvointimme ja ympäristön hyvinvointi ovat yksi ja sama asia. Paimion kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet ovat: 1. Paimiolaisten näköinen kaupunki 2. Yksityisautoilun vähentäminen, joukkoliikenne tehdään sujuvaksi ja kuntalaisia palvelevaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Edistetään lähijunaliikenteen saamista Paimioon. Kevyt liikenne houkuttelevaksi, turvalliseksi ja esteettömäksi liikuntamuodoksi 3. Edistetään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja omatoimisuutta 4. Vesistöjen tila paranee ja vesiä kuormittavat päästöt vähenevät, vedenottoa uhkaavat toimenpiteet vähenevät, Paimionjoen virkistysmahdollisuuksia hyödynnetään ja jokien maisemanhoidon arvostus kasvaa 5. Paimiolaisten käyttövesi on puhdasta ja vettä kulutetaan säästeliäästi 6. Kasvihuonepäästöt vähenevät, energiantuotanto on tehokasta ja energiankulutus vähenee 7. Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö lisääntyy, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä vähenee 8. Edistetään elinkaariajattelua 9. Lisätään ympäristötietoisuutta, paimiolaisten osallistuminen ja yhdessä tekeminen kasvaa 10. Ympäristökasvatus kuuluu paimiolaisten päiväkotien ja koulujen opetusohjelmiin; päiväkotien, peruskoulun ja lukion oppilaat saavat laajan ja konkreettisen kestävän kehityksen perustietämyksen 11. Ekologinen selkäreppu on paimiolaisten lasten, nuorten ja aikuisten tuntema käsite 12. Kestävän kehityksen ja sen seuranta toteutuu päätöksenteossa, Paimion kaupungin toimialojen ympäristövastuullisuus lisääntyy Tavoitteille on määritelty toimenpide-ehdotuksia, joita ohjelman kautta on tarkoitus toteuttaa. Toimenpiteisiin on määritelty osapuolet, jotka vastaavat ja liittyvät toimenpiteiden toteutukseen. Paimion kaupungissa Agenda 21-kuntatoimikunnan rooliksi kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä on muodostunut toimiminen aloitteiden tekijänä ja toiminnan ohjaajana yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

12 Meidän Paimiomme Kuntalaisten hyvinvointi ja keskinäinen yhteistyö Kestävällä kehityksellä pyritään luonnon ja ihmisen hyvinvointiin. Tämä on kaikkien kunnassa toimivien hallintokuntien yhteinen päämäärä. Hyvinvointi käsitetään laajempana kokonaisuutena kuin aikaisemmin, eikä kansalaisten onnellisuutta mitata enää pelkästään bruttokansantuotteella. Hyvään elämään ei pelkästään kuulu taloudellinen hyvinvointi, vaan siihen kiinteästi liittyy turvallinen ja terveellinen ympäristö, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset näkökohdat ovat tasapainossa. Tämän päivän yhteiskunnassa haasteita sosiaaliselle kestävyydelle tuo työttömyys, syrjäytyminen, sosiaalisten erojen kasvu ja mm. näistä asioista johtuva yhä yleistyvä henkinen pahoinvointi, varsinkin nuorten keskuudessa. Vapaaehtoisten toiminta on kunnalle suuri voimavara, kun se vain osataan käyttää oikealla tavalla hyödyksi. Vapaaehtoisuuden parhaita puolia on puhdas halu tehdä jotain asioiden hyväksi. Eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa tapahtuva yhteistyö on loppumaton ideasampo, joka luo kunnan kestävän kehityksen toimintaa. Tämä tulee nähdä tulevaisuuden mahdollisuutena. Lasten ja nuorten mukaan saaminen on tärkeä osa kunnan toimintaa. Nuorten mukanaolo erilaisissa kampanjoissa ja projekteissa auttaa heitä ymmärtämään kestävän kehityksen merkityksen ja saamaan siihen todellisesta tuntuvan kosketuksen. Usein tekemällä oppii parhaiten ja asettumalla toisen ihmisen asemaan, ymmärtää paremmin omien tekojensa seurauksia.

13 13 Tavoite Paimiolaisten näköinen kaupunki Toimenpiteet Kootaan kaupunkilaisia palveleva Kestävän kehityksen esite. Toteutetaan Paimion matkailureitistö yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Parannetaan edelleen keskustan yleisilmettä peruskorjauksilla, valaistuksella ja viherrakentamisella, sekä keskitetään palveluita kaupungin keskustaan. Lisätään ympäristötaiteen merkitystä kaupunkisuunnittelussa. Sijoitetaan paimiolaisten taiteilijoiden tekemiä patsaita ja veistoksia puistoihin ja viheralueille. Tuetaan taloyhtiöitä, asukasyhdistyksiä ja kouluja siisteys/pihakampanjoiden järjestämisessä. Järjestetään pihakilpailu säännöllisin väliajoin. Aloitetaan kaikkia kuntalaisia palvelevan kaupunkipuiston suunnittelu Jokipuiston kaavaalueella Paimionjoen rannassa. Vastuutahot Tekninen lautakunta, sivistystyön lautakunta, vapaa-ajan lautakunta, Agenda 21-kuntatoimikunta

14 Liikenne Hyvä elinympäristö on hyvinvoinnin perusta. Elinympäristö vaikuttaa ihmisten elinehtoihin ja luo puitteet yksilöiden ja yhteisöjen toiminnalle. Liikenne on kiinteä osa elinympäristöämme, sillä nyky-yhteiskunta ei toimisi ilman liikennettä. Hyvässä elinympäristössä liikennejärjestelmä mahdollistaa eri väestöryhmien liikkumisen toimivasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Omin voimin tapahtuva liikkuminen, kuten kävely ja pyöräily, parantaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Arkiliikunnan edistämiseksi tarvitaan miellyttäviä, melulta ja saasteelta suojattuja jalankulku- ja pyöräilyraitteja sekä puistoja ja virkistysalueita. Liikennejärjestelyt vaikuttavat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Jollei asuinalueella ole toimivia liikenneyhteyksiä, se taantuu ja sen asukkaat syrjäytyvät. Toimiva liikenneyhteys riippuu muista yhteiskunnan rakenteista. Vanhukset ja lapset tarvitsevat erilaisia liikennepalveluja kuin työikäiset. Maaseudulla liikennetarve on erilainen kuin kaupungin keskustassa. Kaupungin liikennejärjestelyillä ja palveluiden oikealla sijoittamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi ympäristökuormitukseen energiankäytön pienentyessä. Paimiossa on hyvä tieverkosto. Linja-autoliikenne on suhteellisen toimivaa Turku Paimio Salo akselilla. Moottoritie on nopeuttanut matkustamista Turkuun ja Saloon. Kevyen liikenteen verkon pituus kertoo kunnan pyrkimyksestä luoda edellytykset ympäristöystävälliselle liikkumiselle. Kattava pyöräverkosto mahdollistaa turvallisimman liikkumisen pyörällä, kävellen tai vaikkapa rullaluistelleen. Pyöräily on saasteeton, hiljainen ja taloudellinen kulkumuoto. Kevyen liikenteen kasvu suhteessa autoiluun vähentää liikenneruuhkia ja

15 15 melua sekä edistää kansanterveyttä. Liikenne on sujuvampaa ja turvallisempaa. Tavoite Yksityisautoilun ja sen aiheuttamien hiukkaspäästöjen vähentäminen Joukkoliikenne tehdään sujuvaksi ja kuntalaisia palvelevaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi Lähijunaliikenne Paimioon Kevyt liikenne houkuttelevaksi, turvalliseksi ja esteettömäksi liikuntamuodoksi Toimenpiteet Kaupungin keskustan ilmanlaadun parantaminen esimerkiksi keväisin hiekoitushiekka poistetaan katualueilta oikeaan aikaan. Tehdään joukkoliikennevälineiden käyttäminen helpoksi kokoomalla kattavat ja ajantasaiset aikataulut. Osallistutaan Autoton päivä tapahtumaan järjestämiseen vuosittain 22. syyskuuta. Rakennetaan kevyen liikenteen väylä Tammisiltaan. Kehitetään kevyen liikenteen verkkoa koko kaupunkitaajaman ja erityisesti keskustan alueella sekä korjataan havaitut puutteet. Tuotetaan pyöräilyreittikartta valmiiksi. Kannustetaan ja ohjataan asukkaita kevyen liikenteen käyttöön osallistumalla VALONIAn järjestämiin Pyörällä töihin ja Tuhat valintaa vuodessa kilpailuihin. Vastuutahot Kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, vapaa-ajan lautakunta, Paimion kaupungin vammaisneuvosto, Agenda 21 -kuntatoimikunta

16 Maaseudun elinvoimaisuus Tavoite Edistetään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja omatoimisuutta. Toimenpiteet Edistetään eri ikäpolvien asumista myös haja-asutusalueella esimerkiksi tekemällä joukkoliikenne kylien ja keskustan välillä sujuvaksi. Tuetaan kyläyhteisöjen monimuotoista toimintaa alueensa kehittäjänä osallistumalla esimerkiksi kyläyhdistysten järjestämiin tapahtumiin. Rohkaistaan luonnonmukaiseen ja maaseutumaisemaan sopivaan yritystoimintaan, vahvistetaan paikallisten elintarvikkeiden hankintaa sekä suositaan kotimaisia ja paikallisia tuotteita. Kehotetaan kauppiaita merkitsemään paimiolaiset tuotteet selkeästi. Vastuutahot Maaseutulautakunta, sosiaalilautakunta, tekninen lautakunta, maankäyttö- ja rakennuslautakunta vanhusneuvosto, Agenda 21 -kuntatoimikunta

17 Paimionjoki Paimionjoki on sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Kaunis ja monipuolinen Paimionjoki-alue on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävä. Alue on jokisuistolta Tarvasjoelle asti määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Paimiolaisille joki ja sen ympäristö merkitsee lähinnä virkistyskäyttöä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusmahdollisuuksia. Paimionjoella on lisäksi merkitystä sekä energiantuotanto- että vedenhankintavesistönä. Paimionjoki toimii tärkeänä raakavesilähteenä Turun kaupungille, minkä vuoksi vesien suojelulle on annettava erityistä painoarvoa. Juntolan ja Askalan sähkövoimalaitoksia käytetään nykyään lyhytaikasäädössä, yleensä samanaikaisesti. Paimionjoki kuljettaa vuosittain huomattavan määrän ravinteita ja kiintoainetta. Hajakuormituksena tuleva orgaaninen aines ja ravinteet ovat peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä jokivarren hajaasutuksesta. Joen vesi on runsasravinteista sekä saven ja humuksen samentamaa. Suurin pistekuormittaja on Paimion taajama ja sen puhdistetut jätevedet. Jätevesien haitalliset vaikutukset näkyvät vesien kunnon heikkenemisenä, lähinnä rehevöitymisenä ja sinileväkukintoina.

18 18 Tavoitteet Vesistöjen tila paranee ja vesiä kuormittavat päästöt vähenevät. Vedenottoa uhkaavat riskit vähenevät. Paimionjoen virkistysmahdollisuuksia hyödynnetään ja jokien maisemanhoidon arvostus kasvaa Toimenpiteet Järjestetään haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyviä tilaisuuksia, joissa tuodaan esille hyviä toteutuneita jätevesijärjestelmiä ja -hankkeita Paimiossa. Kannustetaan maanviljelijöitä erityisympäristötukien piiriin tutustumalla paimiolaisiin tiloihin, jotka saavat erityisympäristötukea. Kannustetaan viljelijöitä ja yhdistyksiä ryhtymään vesienkunnostushankkeisiin esimerkiksi tiedottamalla kosteikkojen ja suojakaistojen perustamisesta. Lisätään avustuksia vapaaehtoiseen ympäristönsuojelutyöhön. Kerrotaan matonpesun vesistöjä rehevöittävät vaikutukset ja kannustetaan kuntalaisia käyttämään viemäröityjä matonpesupaikkoja. Kartoitetaan Paimion kalastus ja onkipaikat sekä melontareitit. Vastuutahot Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, tekninen lautakunta, maaseutulautakunta, Agenda 21 - kuntatoimikunta

19 Pohjavesien suojelu Paimiossa on hyvä juomavesi, eikä ongelmia sen riittävyydestä ole ollut. On tärkeää lisätä arvostusta asuinkunnan omiin pohjavesilähteisiin ja saada kuntalaiset käyttämään vettä säästeliäästi. Vedenhankintakäytössä on kolme pohjavesialuetta: Nummenpää-Aakoinen, Saari-Nummensuo ja Preitilä-Haanpää. Omien pohjavesilähteiden lisäksi paimiolaisten käyttövesi tulee Virttaankankaalta Turun Seudun Vesi Oy:ltä ja Sauvosta Mäntykankareen Vesi Oy:ltä. Tavoite Paimiolaisten käyttövesi on puhdasta ja vettä kulutetaan säästeliäästi. Toimenpiteet Tunnistetaan vedenottoa uhkaavat riskit ja vähennetään niitä. Tiedotetaan pohjavesien laatua uhkaavista tekijöistä asukkaille. Kerrotaan vedensäästömahdollisuuksista ja vaikutuksista esimerkiksi kertomalla vettä säästävistä vesikalusteista ja kampanjoimalla kuivakäymälöiden puolesta. Vastuutahot Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, tekninen lautakunta, Agenda 21 kuntatoimikunta

20 Kestävät elämäntavat Ympäristö ei tunne rajoja. Ympäristöasioiden tehokas hoitaminen vaatii yhä laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nykyisin ympäristönsuojelu on ennakoivaa ja neuvovaa, ja juuri kestävän kehityksen mukaisilla toimenpiteillä voidaan toimintamallia edistää. Energiahuolto Energiansäästö ja energiankäytön tehostaminen ei ole enää pelkästään teknisen toimen asia. Energiankäytön tehostamistalkoisiin tarvitaan kunnan kaikkia virkamiehiä ja myös kuntalaisia ja muita kunnan palveluiden käyttäjiä.

21 21 Tavoite Kasvihuonepäästöt vähenevät. Energiantuotanto on tehokasta ja energiankulutus vähenee. Toimenpiteet Kannustetaan kuntalaisia suosimaan uusiutuvia energialähteitä kuten maalämpöä, hakelämmitystä tai aurinkopaneeleiden käyttöä. Tehostetaan energiansäästöä kaupungin omissa kiinteistöissä. Kannustetaan paimiolaisia ja paimiolaisia yrityksiä energian säästöön esimerkiksi tiedottamalla energia-avustuksista sekä rakennusten energialuokituksesta. Kannustetaan paimiolaisia miettimään omaa energiankulutustaan työssä ja kotona. Osallistutaan vuosittain vietettävään Energiansäästöviikkoon. Vastuutahot Maankäyttö- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, Agenda 21 kuntatoimikunta, koulutuslautakunta Jätehuolto Parasta jätehuoltoa on jätteiden synnyn ehkäiseminen, syntymätön jäte on paras jäte. Jätteitä kuitenkin syntyy ja silloin pitää miettiä, mikä on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Yksittäiset kuntalaiset ja kotitaloudet voivat jokapäiväisillä kulutusvalinnoilla ja ympäristötietoisella käyttäytymisellä pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää luonnonvarojen tuhlausta. Myös jätteiden oikea käsittely ja lajittelu syntypaikalla auttavat jätehuoltoa toimimaan tehokkaasti. Kierrättäminen on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto ja yhdyskuntajätteessä on usein myös uusiokäyttöön kelpaavaa raaka-ainetta. Paimio on yksi ROUSKIS Oy:n osakaskunta. ROUSKIS Oy vastaa alueensa jätehuollon toiminnallisesta suunnittelusta, tiedotuksesta ja neuvonnasta. Yhtiö seuraa lainsäädännön kehitystä ja pyrkii saavuttamaan myös jätehuollolle asetetut valtakunnalliset tavoitteet.

22 22 Tavoite Jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö lisääntyy. Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä vähenee. Toimenpiteet Kehitetään jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä esimerkiksi järjestämällä nuorten kanssa kampanja Paljonko voit säästää kierrättämällä? tai Mihin jäte menee?. Tehdään jätteiden lajittelu helpoksi niin kotona kuin työpaikallakin. Tehostetaan kaupungin omien kiinteistöjen jätehuoltoa. Osallistutaan Roska päivässä yhdistyksen toimintaan. Vastuutahot Tekninen lautakunta, Peimarin ympäristönsuojelulautakunta, Rouskis Oy, Agenda 21- kuntatoimikunta Kulutustottumukset Arki on täynnä valintoja, joiden vaikutuksia tulevaisuuteen harvoin tulee miettineeksi. Jokaisella valinnalla on kuitenkin merkitystä ja jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen. Käyttämällä paikallisesti tuotettuja tuotteita ja palveluita voi merkittävästi vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia.

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY. Toimintasuunnitelma 2010. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY. Toimintasuunnitelma 2010. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY Toimintasuunnitelma 2010 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi 1 JAPA ry:n toimintasuunnitelma 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustoiminta...

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Susanna Vanhamäki Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään - IMMU 2009-2012 tavoitteena sekä selvittää paikallisia konkreettisia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina 16.9.2010 Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 Sanna Ovaska Ekokumppanit Oy Tampereen seudun ILMANKOS projekti 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Arvo: Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Visio: Hämeenlinna säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot