Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2012
|
|
- Sanna-Kaisa Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2012 Kohtaaminen kuntouttaa! Syksyn saapuessa ihmiset innostuvat uusista asioista, harrastuksista ja itsensä kehittämisestä. Ryhmätoiminnat saleissa ja opistoissa täyttyvät ja ihmiset kokevat positiivisia elämyksiä erilaisissa toiminnoissa. Nämä elämykset kantavat päiviä ja viikkoja eteenpäin antaen voimia ja innostusta pitkään talvikauteen. Ryhmätoimintaan motivoivat oman hyvinvoinnin ja osallisuuden tavoittelu. Samoihin päämääriin pyrkii myös sosiaalinen kuntoutuminen, jossa yksilön omia voimavaroja lisäämällä saavutetaan parempi hyvinvointi. Sosiaalinen kuntoutuminen on moniselitteinen käsite, jota voidaan miettiä pelkästään yksit- täisenä kuntoutumisen määritelmänä, yksilön kuntoutumisen kautta tai organisaatioiden ja yhteiskunnan kautta. Tässä Välitämme toivoa -lehden numerossa sosiaalista kuntoutumista lähestytään erilaisin näkemyksin ja työtavoin. ROHKAISEN meitä kaikkia pitämään sosiaalisen kuntoutumisen käsitteen avoimena ja laajana. Silloin kohdatessaan toisen ihmisen jokainen voi vahvistaa sosiaalista kuntoutumista omalla työllään, riippumatta työtehtävästä tai erilaisista asiakasryhmistä. Kohtaamalla ja kuuntelemalla vahvistamme toisen ihmisen voimaantumista hänelle tärkeisiin asioihin. Kohdatessaan toisen ihmisen jokainen voi vahvistaa sosiaalista kuntoutumista omalla työllään, riippumatta työtehtävästä tai erilaisista asiakasryhmistä. Mari Tuomainen va johtaja Kehittämiskeskus Tyynelä Huvilakatu Pieksämäki p
2 LAPSI- JA PERHEPALVELU- KESKUS RUUSU Hyviä uutisia Ruusun sivuilla Lastensuojelu on ollut otsikoissa pitkin syksyä. On kyselty, miksi mitään ei ole tehty ja miksi asioihin ei ole puututtu ajoissa. Kuitenkin Suomessa tehdään yhä enemmän lastensuojelutyötä. Asiakasmäärät niin avohuollossa kuin sijaishuollossa ovat jatkuvasti kasvaneet. Lapset ja perheet ovat siis saaneet apua! Lastensuojelun onnistumiset eivät vain useinkaan tule esille. Lastensuojelun epäkohtiin puuttumisen ohella tulisi aktiivisesti tuoda esille niitä pieniä ja suuria ihmeitä, joita jokainen alalla työskentelevä kohtaa. Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusussa haluamme omalta osaltamme nostaa esiin lastensuojelun positiivisia tarinoita. Nettisivuillamme kerromme työmme tuloksista. Sivuiltamme voit lukea, miten uusi yksikkömme, Perhekuntoutusklinikka Ruusu, on löytänyt paikkansa lastensuojelun kentällä. Puolentoista vuoden aikana asiakkaana on ollut yli sata lasta ja vanhempaa kolmestatoista eri kunnasta. Laitoskuntoutusjaksojen ohella perheiden kotiin tehtävä työ on jatkuvasti lisääntynyt. Ilo oli yhteinen, kun isä lapsineen pääsi perhekuntoutusjakson jälkeen lastensa kanssa yhdessä kotiin. Lastenkoti Ruusussa puolestaan on kehitetty erityisesti vastaanotto-osaston toimintaa. Lapsen tai nuoren tilanne selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdistämällä laitossijoitukseen yhä vahvemmin perhetyötä ja muuta asiantuntija-apua. Verkostotyö on osoittanut toimivuutensa! Sekä sosiaalityössä että sijaishuollossa olemme samalla asialla. Ei voi sanoa, että olisimme eri puolilla, vaan teemme yhteistyötä lapsen parhaaksi. Sivuiltamme löytyvät myös Riippuvuusklinikka Tyynelän kuulumiset. Käy tutustumassa ja anna palautetta! Haluamme rakentaa palvelukokonaisuuksia, jotka kohtaavat lasten ja perheiden tarpeet tänään, mutta myös tulevaisuudessa. Susanna Pirttiaho Lapsi- ja perhepalvelujohtaja Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu p
3 Itsenäistymisen ihanuus ja kurjuus Muutin lastenkoti Ruusuun ollessani 13-vuotias. Koin perheen arjen vaikeana, samoin välit äitiin ja isäpuoleen olivat hankalat. Kotona oli väkivaltaa, sekä fyysistä että henkistä, ja hellyys oli täysin vieras asia. Lastenkotiin meneminen oli oma valintani. Arki Ruusussa sujui vaihtelevasti. Olin voimakastahtoinen ja temperamenttinen, joten ristiriitoja syntyi, kun en voinutkaan itse päättää menemisistäni ja tekemisistäni. Kun täysi-ikäisyys ja irtautumisen aika läheni, alkoi oikea tunteiden vuoristorata. Ohjaajien neuvot olivat uhka itsenäistymiselle. Halusin kovasti ottaa vastuuta itsestäni ja tekemisistäni. Viimeinen vuosi olikin kovaäänistä räiskintää. Nyt huomaan, että ne ratkaisut, joita silloin niin kiivaasti halusin, eivät olisi kantaneet minua tähän, missä nyt olen. Kun pääsin omaan asuntoon ja itsenäiseen elämään, huomasin, että teen asioita samalla tavalla kuin Ruusussa tehtiin. Itse asiassa olen ihan ylpeä siitä, että opit ovat menneet perille. Olen miettinyt, että ilman Ruusua ei minun elämäni olisi näin hyvin: perhesuhteet ovat tulleet toimivimmiksi, olemme äidin kanssa säännöllisesti yhteydessä ja voin tukeutua äitiin. Koulu sujuu ja tulevaisuuden suunnitelmat etenevät omalla painollaan. Ammattikoulun jälkeen aion hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosiaalialaa. Aikaa Ruusussa en kadu päivääkään, vaan mietin niitä aikoja nyt haikeana. Ruususta saan edelleen tukea, tapaan jälkihuollonohjaajaa säännöllisesti. Voin avoimesti puhua sekä vanhoista että nykyisistä asioista. Haaveena minulla on nähdä ja kokea se tunne, kun huomaan, että olen auttanut ihmistä eteenpäin, selviämään elämän haasteista. Ihan niin kuin minuakin on autettu. Jenni Lastenkoti Ruusun vastaanottoosasto palvelee kriisitilanteissa ja silloin kun lapsen ja hänen perheensä tuen tarve vaatii selvittelyä. Sijoitukset ovat kiireellisiä tai avohuollon tukitoimena tapahtuvia. Laitosjaksoon voidaan yhdistää kotiin annettavaa perhetai päihdetyötä. Lastenkodin kotiosastot tarjoavat yli 12-vuotiaille sijoitetuille lapsille välittävän yhteisön ja ammattitaitoisen kasvun ja tuen. Itsenäistyvän nuoren apuna ovat jälkihuoltopalvelut ja mahdollisuus tukiasumiseen. Ota yhteyttä: Lastenkoti Ruusu, vastaava ohjaaja Mika Weissmann, p , Paikkatiedustelut, p Olen miettinyt, että ilman Ruusua ei minun elämäni olisi näin hyvin. Perhekuntoutusklinikka tarjoaa ratkaisuja silloin kun perheen omat voimavarat ovat hiipumassa. Kuntoutusprosessin aikana perheelle rakennetaan eväät vaikeasta elämäntilanteesta selviämiseen. Klinikkajakson jälkeen kuntoutuminen jatkuu perheen arjessa lähipalvelujen avulla. Perhekuntoutusklinikan yhteydessä on lapsiperheille suunnattu turvakoti, joka tarjoaa välitöntä apua akuutissa kriisitilanteessa ja mahdollisuuden jatkotyöskentelyyn koko perheen kanssa. Ota yhteyttä: Perhekuntoutusklinikka Ruusu, vastaava sosiaalityöntekijä Pirjo Mäenpää, p , Paikkatiedustelut ja päivystys, p
4 Koivurannan palvelukeskus Kansainvälisyyttä Koivurannassa Koivurannassa osaamista ja työelämävalmiuksia kehitetään jatkuvasti myös kansainvälisen vaihdon myötä. Tänä vuonna yksi työntekijä on ollut vaihdossa Latviassa ja kaksi työntekijää on lähdössä Hollantiin vanhustenhuollon pestiin. Vaihto irrottaa työntekijän omasta arkityöstään. Se on tehokas tapa peilata omaa työtä ja olosuhteita vierailukohteen vastaaviin. Koivurannassa on koettu, että vaihto on yksi hyvä tapa henkilöstön täydennyskoulutukseen. Matkan anti elää kauan, ja Koivurantaan on istutettu vaihdon kautta hyviä käytäntöjä. Koivurannassa on vastavuoroisesti ollut opiskelijoita Ranskasta ja Tanskasta. Viimeisimmät neljä tanskalaista opiskelijaa lopettivat vastikään viiden viikon harjoittelunsa. He auttoivat asukkaita ruokailussa, ulkoilussa ja arjen toimissa. Vanhuksista opiskelijat olivat mukavaa joukkoa, vaikka yhteisenä kielenä toimikin elekieli. Opiskelijoiden mielestä moni asia toimii meillä paremmin kuin Tanskassa. Ihmetystä aiheutti se, että Suomessa liikkumista voidaan rajoittaa lukitsemalla käytävän ovia tai pitämällä sängyn laitoja ylhäällä. Olemme vaihdon kautta onnistuneet puolin ja toisin tarjoamaan opiskelijoille ja työntekijöille uusia Tanskalaisopiskelijat Anders (vas.), Nanna, Katrine ja Sara neuvonpidossa Koivurannan hoitaja Anna-Maija Siskosen kanssa. 4 käytäntöjä, innostusta ajatella toisin sekä näkemyksiä oman työpaikan ulkopuolisesta elämästä. Vaihdon mahdollistaa yhteistyö Koulutuskeskus Agricolan kanssa, joka on mukana Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelmassa. Koivurannan palvelukeskuksessa vanhus saa hoivan, huolenpidon ja asumispalvelut. Lähtökohtana on taata turvallinen, laadukas ja omaa toimintakykyä mahdollisimman pitkään tukeva elämä. Palvelukeskuksessa on 25 laitospaikkaa ja 35 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niihin Pieksämäen kaupunki osoittaa asukkaat, jotka eivät selviydy kotona minkään tuetun palvelun turvin. Lisäksi Koivurannassa on 20 rivitaloyksiötä ja -kaksioita, jotka on tarkoitettu itsenäiseen vuokra-asumiseen. Ota yhteyttä Ritva Häkkinen, p , ritva.hakkinen@kirkkopalvelut.fi
5 Koivurannassa nautittiin ulkoilusta ja kesätapahtumista sateisesta ja koleasta kesästä huolimatta. 5
6 kehittämiskeskus tyynelä KiipIt kiittää! Lähes neljä vuotta kestänyt Pieksämäellä, Varkauden seudulla (Varkaus, Leppävirta, Heinävesi) ja JJR-alueella (Juva, Joroinen, Rantasalmi) toiminut jalkautuvan ja kiinnipitävän päihdetyön ke- KiipIt-tiimi kiittää. Takana Timo Ikävalko, keskellä Ulla Hakala-Karjalainen, oikealla Helena Kärkkäinen. Edessä Kirsi Eskola. Kehittämiskeskus Tyynelä tarjoaa kehittämisen erityisosaamista ja kumppanuutta riippuvuusalan verkostoissa. Kehittämispalvelumme mahdollistavat päihde- ja peliriippuvaisille hyvän elämän ja turvaavat paremman arjen. Kehittämiskeskuksella on laajat valtakunnalliset kumppanuusja yhteistyöverkostot. Hanke- ja tutkimustoiminnassa olemme verkottuneet alueellisesti pääosin Itä- ja Keski-Suomeen. Ota yhteyttä: Mari Tuomainen, p hittäminen on päättymässä tämän vuoden lopussa. KiipIt-projekti juhlistaa päätöstään Varkaudessa järjestettävillä päiväkeskusfestareilla, jossa on mahdollisuus tutustua päihdeasiakkaan kuntoutumisen ympäristöön sekä projektin tuloksiin. Kiinnipitävä ja jalkautuva työmalli osoittautui asiakkaan kuntoutumista edistäväksi työksi. Päihdeasiakkaiden kokemusten mukaan heidän päihteidenkäytöllensä löytyi vaihtoehtoista tekemistä, sosiaaliset suhteensa laajenivat, elämänhallinta parani, itseluottamus kasvoi ja retkahduksista tuli hallitumpia. Tulokset saavutettiin sillä, että projektityöntekijän työ jousti asiakkaan tilanteiden mukaan ja asiakas sai konkreettista tukea arkeensa, mm. virallisten asioiden hoitamiseen. Kiinnipitävä ja jalkautuva työ osoittautui tärkeäksi osaksi paikallista päihdeasiakkaan hoitopolkua. Päihdeasiakkaan kuntoutumisen nivelvaiheisiin sijoittuva työ yhdisti avo- ja laitospalveluja ja oli myös toimiva vaihtoehto osastotai laitoshoidolle. Päiväkeskusten merkitys ja paikka kuntoutumisen ympäristönä todettiin tärkeäksi. Työmallin tuloksena päihdeasiakkaan ja hänen palveluverkostossa toimineen työntekijän näkemykset työn ja kuntoutumisen tavoitteista lähenivät merkittävästi. Kuntoutumisesta tuli konkreettisempaa, realistisempaa ja ennen kaikkea sellaista, johon päihdeasiakkaan voimavarat riittävät. Päihdeasiakkaiden, palveluverkostojen ja KiipIt-projektin yhdessä kehittämä työ juurtui paikkakunnille hyvin ja jatkaa toimintaansa. Kiitos yhteisestä kehittämistyöstä. 6
7 Uutta! kehittämiskeskus tyynelä Tietoa nuorten pelaamisesta Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden ammattiopistoissa opiskelevat nuoret on haastettu määrittelemään pelaamistottumuksiaan ja ongelmapelaamisen tunnusmerkkejä. Pelituki-projektin tiedonkeruu kestää koko projektin ajan ja painopisteenä on nuorten äänen kuuleminen. Tietoa käytetään ongelmapelaamisen puuttumis- ja auttamismallien kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää sellaisia malleja, joissa kuuluu nuoren ääni ja joihin he itse pystyvät sitoutumaan. Nuorilta kerätyllä tiedolla tuetaan myös nuorten kanssa toimivien ammattilaisten ja nuorten läheisten valmiuksia erottaa ja tunnistaa haitallinen pelaaminen nuorten vapaa-aikakulttuuriin liittyvästä pelaamisesta. Pelituki-projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti, joka toteutetaan vuosina yhdessä Jyväskylän SOVATEK-säätiön ja Kuopion Kriisikeskuksen kanssa. Projektissa kehitetään nuorten ongelmapelaamiseen tuki- ja auttamismalleja opiskelun, armeijan ja lastensuojelun tueksi. Lisätietoja projektista Suunnittelija Antti-Jussi Heikkinen, p tai Suunnittelija Pia Paananen, p tai Projektipäällikkö Jarkko Järvelin, p tai Pelituki-projektin suunnittelijat Pia Paananen ja Antti-Jussi Heikkinen ovat jalkautuneet Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden ammattioppilaitoksiin kuulemaan ja kehittämään nuorten ongelmallisen pelaamisen tukimalleja yhdessä nuorten ja oppilaitosten työntekijöiden kanssa. 7
8 kehittämiskeskus tyynelä Uutta! Nuoruus on vaativaa voimavaroja nuorille Voimakas-projekti ( ) on Kehittämiskeskus Tyynelän hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämisprojekti, joka toteutetaan Juvalla, Joroisissa, Rantasalmella, Savonlinnassa ja Varkaudessa. Nuorten, heidän kanssaan töitä tekevien ammattilaisten ja projektin yhteistyönä kehitetään toiminnallisia ja voimavarakeskeisiä tuki- ja auttamismenetelmiä päihteettömän elämän tueksi. Lisätietoja projektista: koordinaattori Kirsi Eskola, p , projektityöntekijä Johanna Rautpalo, p , (JJR) projektityöntekijä Piia Immonen, p , (Savonlinna) projektityöntekijä Riitta Niemi, p , (Varkaus) Nuorille kuuluu kodista irtautuminen, opiskelujen ja itsenäisen elämän aloittaminen sekä työelämään siirtyminen. Vanhempien huolenpito vähenee ja vastuu itsestä ja omista elämän valinnoista kasvaa. Kaikilla nuorilla ei ole kykyä, valmiuksia tai halua tehdä suuria, omaa elämäänsä koskevia valintoja. Valintojen edessä ahdistaa, kun pitäisi tietää, mitä aikoo loppuelämänsä tehdä, vaikka huomiseenkin on vielä pitkä aika. Itsenäistymisvaatimusten kasvaessa nuoret tarvitsevat sellaisia voimavaroja, jotka antavat voimaa arjesta selviytymiseen, auttavat jaksamaan ja antavat tunteen oman elämän hallittavuudesta. Voimavaroja voi kasvattaa kehittämällä itsetuntoa ja -tuntemusta, ottamalla vastaan apua, löytämällä mieluisaa tekemistä luonnosta ja harrastuksista tai olemalla ystävien kanssa. Voimavarainen ajattelu ohjaa myös Kehittämiskeskus Tyynelän Voimakas-projektia, jonka avulla pyritään kasvattamaan päihde- ja mielenterveyshaitoista kärsivien nuorten voimavarapankkia. Voimakas-tiimi Riitta Niemi (vas.), Johanna Rautpalo ja Piia Immonen ovat etsimässä ja kehittämässä nuorten voimavarapankkia. 8
9 kehittämiskeskus tyynelä TUTKIMUSTA Sosiaalinen, sosiaalisempi, sosiaalisin? Sosiaalisen kuntoutumisen edellytyksiä ja ehkäiseviä tekijöitä Ihmisen hyvinvoinnin toteutumiseen tarvitaan kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen kivijalkana toimivat taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tekijät. Taloudelliset ja ekologiset tekijät ovat asioita, joille löytyy konkreettisia määritelmiä. Sosiaalisen kestävyyden määrittely on huomattavasti vaikeampaa, mutta yksinkertaisimmillaan se on ihmisten yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta itsestään. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen vaatii tietoisia tekoja, muuten jäädään puheen tasolle. Sosiaalisesti kestävää kehitystä kannattaakin lähteä määrittelemään ihmisistä käsin; ilman ihmistä ei ole sosiaalisuutta. Kehittämiskeskus Tyynelän toiminnassa sosiaalisuus nousee esille säännöllisesti. Sosiaalisuuden läsnäolo tai sen puute liittyy aina päihteistä kuntoutumiseen. Niinpä Tyynelän yhdeksi ohjelmalliseksi kokonaisuudeksi onkin valittu sosiaalisen kuntoutumisen edistäminen ja sen kehittäminen. Puhuttaessa sosiaalisesta kuntoutumisesta tarkoitamme sillä ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista ja hänen arjen toimintakykynsä tukemista. Toimintakykyä tukemalla ihminen voimaantuu oman elämänsä aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tällöin ollaan sosiaalisesti kestävän kehityksen alkulähteillä, ihmisessä itsessään. Sosiaalista kuntoutumista määriteltäessä käytössämme ovat päihteistä kuntoutujien itsensä määrittelemät asiat kuntoutumista edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä. Kokonaisvaltaisesti sosiaalista kuntoutumista edistetään siten, että päihteistä kuntoutuja kuullaan ja kohdataan hänen arjessaan. Hänen ongelmansa ja avuntarpeensa havaitaan läheisten keskuudessa sekä auttamisjärjestelmässä. Hän tarvitsee kuntoutumisensa käynnistymiseen virallista, toimivaa, oikea-aikaista ja ihmisestä välittävää ohjausjärjestelmää. Ammattilais- ja läheisverkostojen tulee toimia yhteistyössä hänen kuntoutumisensa käynnistymiseksi, mutta ei holhoavasti. Vuorovaikutuksen tulee olla aitoa ja huolta ilmaisevaa. Päihteistä kuntoutujalla ei ole voimia selvitä omaehtoisesti kuntoutumisensa käynnistämisestä. Hän tarvitsee apua palveluiden ja elämäntilanteidensa nivelvaiheissa. Päihteistä kuntoutujat kokevat nolla promillen päihteettömyysvaatimusten olevan kuntoutumisen esteenä. He hakevat apua oirehtiessaan, mutta palvelujärjestelmä haluaa ottaa heidät vastaan oireettomina. Myös mielenterveysongelmien hoitamattomuus vaikeuttaa kokonaisvaltaista sosiaalista kuntoutumista. Päihteistä kuntoutuja tarvitsee myös sosiaalityön apua kuntoutumisensa tueksi. Tällä avulla en tarkoita toimeentulojärjestelmää vaan kokonaisvaltaista ja ihmislähtöistä sosiaalityötä. Toimintaa, tietoutta, yhteydenpitoa Sosiaalinen kuntoutuminen on arjen toimintakyvyn lisääntymistä. Mielekäs toiminta ja harrastukset tukevat arkista toimintakykyä ja antavat hengähdystaukoa sairaudesta ja ongelmista. Päiväkeskukset ovat tärkeitä ja toiminnallisia paikkoja arkiselle kuntoutumiselle. Arjen toimintakyky lisääntyy, kun kuntoutuja saa tietoa sairaudestaan, sen luonteesta ja avun saatavuudesta. Päihteistä kuntoutuja voi rytmittää arkeansa myös sähköisten palvelujen ja auttamismuotojen avulla. Tärkeintä ei ole auttamisjärjestelmän muoto, vaan säännöllinen yhteydenpito, kannustaminen ja kohdatuksi tuleminen. Kuntoutujan arkeen jalkautuva työmuoto koettiin yhdeksi parhaimmaksi tavaksi selvitä arjessa. Arjen toimintakykyä voivat heikentää auttamisjärjestelmän vaikeaselkoisuus, palveluissa liikkumiskyky tai elämän nivelvaiheiden, kuten eläkkeelle jäämisen, aiheuttama toimettomuus. 9
10 kehittämiskeskus tyynelä tutkimusta Mikäli työntekijästä tuli kuntoutujan asioiden asiantuntija ja tietäjä verkostopalavereissa, minä-puhe katosi hetkessä. Omaa vastuullisuutta Oman elämän aktiivisuus ja vastuullisuus lisääntyivät kun päihdekuntoutuja tunnisti tarvitsevansa apua. Kokemukset lyhyidenkin päihteettömien jaksojen ajalta kantoivat kuntoutujaa eteenpäin, mikäli niihin sai kannustusta työntekijöiltä ja läheisiltä. Tavoitteellinen ja usein myös visuaalisesti kuvattava kuntoutumisen edistyminen (mm. juomapäiväkirjat ym. työvälineet) auttoivat eteenpäin. Oman elämän aktiivisuus ja vastuullisuus kasvoivat sen jälkeen kun päihdekuntoutuja oli ensin löydetty kuntoutumaan ja hänestä oli pidetty huolta. Vastaavasti liiallinen kiinnipitäminen ja työntekijävetoinen työote passivoi ja ulkoistaa hänet oman kuntoutumisensa ulkokehälle. Kuntoutumisen asiantuntijuus tuleekin olla kuntoutujalla itsellään. Kunnioittavaa läheisyyttä Sosiaalinen kuntoutumisen oleellisin kriteeri on ennen kaikkea yksilön voimaantuminen. Voimaantumiseen tarvitaan uskon ja toivon näkökulmaa, joka muodostuu tasaarvoisissa vuorovaikutustilanteissa eri ihmisten läsnä ollessa. Vertaistuki ja ryhmätoiminnat olivat voimaantumisen tärkeitä areenoita. Merkittävä voimaannuttamista edistävä tekijä oli läheisten ja työntekijöiden kannustava asennoituminen päihteistä kuntoutujaa kohtaan. Kuntoutuminen edistyy kun ihmiseen luotetaan. Hänen retkahduksiaan ei tuomita, vaan autetaan häntä ottamaan ne osaksi kuntoutumisen prosessia. Voimaa jatkaa eteenpäin toivat ne ihmiset, jotka eivät jättäneet kuntoutujaa yksin huonoina hetkinä, vaan pitivät kiinni myös retkahdusten aikana. Retkahdusten käsitteleminen vähensi häpeän tunnetta. Subjektiuden tunteen menettäminen ehkäisi myös voimaantumisen tunnetta. Mikäli työntekijästä tuli kuntoutujan asioiden asiantuntija ja tietäjä verkostopalavereissa, minä-puhe katosi hetkessä. Voimaantuminen on kiinni pienistä hetkistä ja tekijöistä. Yksinkertaisimmillaan se on hyväksytyn ja tasavertaisen ihmisyyden olemus. Päihteitä käyttävä ihminen pystyy itse määrittelemään sosiaalista kuntoutumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä tarkoillakin määritelmillä. Näitä määritelmiä ja tekijöitä kunnioittamalla voidaan vaikuttaa yksilön sosiaaliseen kuntoutumiseen, hänen hyvinvointiinsa ja sitä kautta laajempaan sosiaalisesti kestävään kehitykseen yhteiskunnallisesti. Teksti: Kirsi Purhonen Kehittämiskeskus Tyynelä Lähteet Heino, Taina Asiakaslähtöinen arviointi Seniori-hankkeessa. Diplomatyö. Purhonen, Kirsi & Laakkonen, Maarit (toim.) Raportti KiipIt-projektin Bikva-arvioinnista syksyllä Purhonen, Kirsi & Tuomainen, Mari Vertaistuessa on läsnä koko elämä. Bikva-arviointi Senioriprojektin vertaistukiryhmätoiminnan juurruttamiseksi. Purhonen, Kirsi & Tuomainen, Mari Kuntoutumisen puhe kuuluu asiakkaan itsensä suusta. Asiakkaiden, projektin ja palvelujärjestelmän työntekijöiden kokemuksia Räätäliprojektista Bikva-arviointina. Tuomainen, Mari Kuntoutuja vai työnhakija. Päihdeasiakkaan tukeminen työllistämisen kontekstissa. Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Sosiaalityö. Särkelä, Riitta Osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja sosiaalinen kestävyys. Teoksessa Pohjola, Anneli & Särkelä, Riitta (toim.) sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki. 10
11 100 ja yksi vuotta välittämistä Runsas joukko ystäviä ja yhteistyökumppaneita saapui juhlistamaan Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusun, Riippuvuusklinikka Tyynelän ja Kehittämiskeskus Tyynelän yhteisiä 101-vuotissynttäreitä Pieksämäellä Kiitos kaikille! Puutteellisten apostoliksi itseään kutsuvan toimittaja Aino Suholan puheenvuoro itketti, nauratti ja herkisti. Suhola vakuutti, että hyvän tekeminen toiselle on paras lääke tämän ajan kipuihin! Hän muistutti meitä siitä, että helppo elämä ei välttämättä ole hyvää. Kipu ja ilo syntyvät samassa paikassa! Kuntanäkökulmaa toi palvelupäällikkö Marketta Kolari Kuopiosta tulevaisuuteen luotaavalla puheellaan. Tyynelän avulla kuntoutuneet asiakkaat ja Ruusun arjesta ja juhlasta kertova video valoivat uskoa siihen, että apu toimii. Ruusun johtaja Susanna Pirttiaho kiitteli Petri Laaksosen bändeineen juhlaväen riehaannuttaneen konsertin jälkeen. Kiitollisina jatkamme jälleen arjen aherrusta. Välittämisen satavuotinen tarina jatkuu. 11
12 Kuvat: Kirkkopalvelut/kuva-arkisto, istockphoto
Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi
Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen
LisätiedotMyönteisiäkin asioita on onneksi
Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2011 Etsinnässä ihmisen näköiset palvelut 2000-luvun yhteiskunnallisessa murroksessa ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotTukea huostaanotettujen lasten vanhemmille
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton
LisätiedotPÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT
PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotOpioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen
Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotSopimusvuoren kotikuntoutus
Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona
Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotAjankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille
Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotLaatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella
Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike
LisätiedotTuNe -ELÄMÄ VIREESEEN -HANKE-
TuNe -ELÄMÄ VIREESEEN -HANKE- Sirkkulanpuiston toimintayhdistyksen hallinnoima hanke yli 30-vuotiaiden asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien henkilöiden elämänlaadun ja -elämänhallinnan lisäämiseen
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA
ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotVertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa
Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotMiten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä.
Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä., projektipäällikkö AMIS Arjen Ammattilaiset, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Perustehtävät
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotLAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä
LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotHAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotVeturointi-toiminta Kokemuksen äärellä
Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä Mitä Veturointi on? Veturointi-toiminnassa lastensuojelun nuoret aikuiset kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten sekä perheiden/muiden lähiverkostojen tukena
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotJokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014
Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta
LisätiedotIKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA
IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön
LisätiedotVapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena
Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotTyöpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija
Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotOsallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani
Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
Lisätiedotyöote Vamoksen näkökulmia
Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotIKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA
IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotNuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson
Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotKuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja
Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT
TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotNäköaloja tulevaisuuteen
Elämänmuutostoiminta Näköaloja tulevaisuuteen Kehittämistoiminta Aikuisuuden kynnyksellä Muuton rappusilla Ikääntymisen ovella Edelläkävijät E L Ä M Ä N M U U T O S T O I M I N T A 1 Tavoite on Elämänmuutostoiminta
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot