Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2012"

Transkriptio

1 Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2012 Kohtaaminen kuntouttaa! Syksyn saapuessa ihmiset innostuvat uusista asioista, harrastuksista ja itsensä kehittämisestä. Ryhmätoiminnat saleissa ja opistoissa täyttyvät ja ihmiset kokevat positiivisia elämyksiä erilaisissa toiminnoissa. Nämä elämykset kantavat päiviä ja viikkoja eteenpäin antaen voimia ja innostusta pitkään talvikauteen. Ryhmätoimintaan motivoivat oman hyvinvoinnin ja osallisuuden tavoittelu. Samoihin päämääriin pyrkii myös sosiaalinen kuntoutuminen, jossa yksilön omia voimavaroja lisäämällä saavutetaan parempi hyvinvointi. Sosiaalinen kuntoutuminen on moniselitteinen käsite, jota voidaan miettiä pelkästään yksit- täisenä kuntoutumisen määritelmänä, yksilön kuntoutumisen kautta tai organisaatioiden ja yhteiskunnan kautta. Tässä Välitämme toivoa -lehden numerossa sosiaalista kuntoutumista lähestytään erilaisin näkemyksin ja työtavoin. ROHKAISEN meitä kaikkia pitämään sosiaalisen kuntoutumisen käsitteen avoimena ja laajana. Silloin kohdatessaan toisen ihmisen jokainen voi vahvistaa sosiaalista kuntoutumista omalla työllään, riippumatta työtehtävästä tai erilaisista asiakasryhmistä. Kohtaamalla ja kuuntelemalla vahvistamme toisen ihmisen voimaantumista hänelle tärkeisiin asioihin. Kohdatessaan toisen ihmisen jokainen voi vahvistaa sosiaalista kuntoutumista omalla työllään, riippumatta työtehtävästä tai erilaisista asiakasryhmistä. Mari Tuomainen va johtaja Kehittämiskeskus Tyynelä Huvilakatu Pieksämäki p

2 LAPSI- JA PERHEPALVELU- KESKUS RUUSU Hyviä uutisia Ruusun sivuilla Lastensuojelu on ollut otsikoissa pitkin syksyä. On kyselty, miksi mitään ei ole tehty ja miksi asioihin ei ole puututtu ajoissa. Kuitenkin Suomessa tehdään yhä enemmän lastensuojelutyötä. Asiakasmäärät niin avohuollossa kuin sijaishuollossa ovat jatkuvasti kasvaneet. Lapset ja perheet ovat siis saaneet apua! Lastensuojelun onnistumiset eivät vain useinkaan tule esille. Lastensuojelun epäkohtiin puuttumisen ohella tulisi aktiivisesti tuoda esille niitä pieniä ja suuria ihmeitä, joita jokainen alalla työskentelevä kohtaa. Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusussa haluamme omalta osaltamme nostaa esiin lastensuojelun positiivisia tarinoita. Nettisivuillamme kerromme työmme tuloksista. Sivuiltamme voit lukea, miten uusi yksikkömme, Perhekuntoutusklinikka Ruusu, on löytänyt paikkansa lastensuojelun kentällä. Puolentoista vuoden aikana asiakkaana on ollut yli sata lasta ja vanhempaa kolmestatoista eri kunnasta. Laitoskuntoutusjaksojen ohella perheiden kotiin tehtävä työ on jatkuvasti lisääntynyt. Ilo oli yhteinen, kun isä lapsineen pääsi perhekuntoutusjakson jälkeen lastensa kanssa yhdessä kotiin. Lastenkoti Ruusussa puolestaan on kehitetty erityisesti vastaanotto-osaston toimintaa. Lapsen tai nuoren tilanne selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdistämällä laitossijoitukseen yhä vahvemmin perhetyötä ja muuta asiantuntija-apua. Verkostotyö on osoittanut toimivuutensa! Sekä sosiaalityössä että sijaishuollossa olemme samalla asialla. Ei voi sanoa, että olisimme eri puolilla, vaan teemme yhteistyötä lapsen parhaaksi. Sivuiltamme löytyvät myös Riippuvuusklinikka Tyynelän kuulumiset. Käy tutustumassa ja anna palautetta! Haluamme rakentaa palvelukokonaisuuksia, jotka kohtaavat lasten ja perheiden tarpeet tänään, mutta myös tulevaisuudessa. Susanna Pirttiaho Lapsi- ja perhepalvelujohtaja Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu p

3 Itsenäistymisen ihanuus ja kurjuus Muutin lastenkoti Ruusuun ollessani 13-vuotias. Koin perheen arjen vaikeana, samoin välit äitiin ja isäpuoleen olivat hankalat. Kotona oli väkivaltaa, sekä fyysistä että henkistä, ja hellyys oli täysin vieras asia. Lastenkotiin meneminen oli oma valintani. Arki Ruusussa sujui vaihtelevasti. Olin voimakastahtoinen ja temperamenttinen, joten ristiriitoja syntyi, kun en voinutkaan itse päättää menemisistäni ja tekemisistäni. Kun täysi-ikäisyys ja irtautumisen aika läheni, alkoi oikea tunteiden vuoristorata. Ohjaajien neuvot olivat uhka itsenäistymiselle. Halusin kovasti ottaa vastuuta itsestäni ja tekemisistäni. Viimeinen vuosi olikin kovaäänistä räiskintää. Nyt huomaan, että ne ratkaisut, joita silloin niin kiivaasti halusin, eivät olisi kantaneet minua tähän, missä nyt olen. Kun pääsin omaan asuntoon ja itsenäiseen elämään, huomasin, että teen asioita samalla tavalla kuin Ruusussa tehtiin. Itse asiassa olen ihan ylpeä siitä, että opit ovat menneet perille. Olen miettinyt, että ilman Ruusua ei minun elämäni olisi näin hyvin: perhesuhteet ovat tulleet toimivimmiksi, olemme äidin kanssa säännöllisesti yhteydessä ja voin tukeutua äitiin. Koulu sujuu ja tulevaisuuden suunnitelmat etenevät omalla painollaan. Ammattikoulun jälkeen aion hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosiaalialaa. Aikaa Ruusussa en kadu päivääkään, vaan mietin niitä aikoja nyt haikeana. Ruususta saan edelleen tukea, tapaan jälkihuollonohjaajaa säännöllisesti. Voin avoimesti puhua sekä vanhoista että nykyisistä asioista. Haaveena minulla on nähdä ja kokea se tunne, kun huomaan, että olen auttanut ihmistä eteenpäin, selviämään elämän haasteista. Ihan niin kuin minuakin on autettu. Jenni Lastenkoti Ruusun vastaanottoosasto palvelee kriisitilanteissa ja silloin kun lapsen ja hänen perheensä tuen tarve vaatii selvittelyä. Sijoitukset ovat kiireellisiä tai avohuollon tukitoimena tapahtuvia. Laitosjaksoon voidaan yhdistää kotiin annettavaa perhetai päihdetyötä. Lastenkodin kotiosastot tarjoavat yli 12-vuotiaille sijoitetuille lapsille välittävän yhteisön ja ammattitaitoisen kasvun ja tuen. Itsenäistyvän nuoren apuna ovat jälkihuoltopalvelut ja mahdollisuus tukiasumiseen. Ota yhteyttä: Lastenkoti Ruusu, vastaava ohjaaja Mika Weissmann, p , Paikkatiedustelut, p Olen miettinyt, että ilman Ruusua ei minun elämäni olisi näin hyvin. Perhekuntoutusklinikka tarjoaa ratkaisuja silloin kun perheen omat voimavarat ovat hiipumassa. Kuntoutusprosessin aikana perheelle rakennetaan eväät vaikeasta elämäntilanteesta selviämiseen. Klinikkajakson jälkeen kuntoutuminen jatkuu perheen arjessa lähipalvelujen avulla. Perhekuntoutusklinikan yhteydessä on lapsiperheille suunnattu turvakoti, joka tarjoaa välitöntä apua akuutissa kriisitilanteessa ja mahdollisuuden jatkotyöskentelyyn koko perheen kanssa. Ota yhteyttä: Perhekuntoutusklinikka Ruusu, vastaava sosiaalityöntekijä Pirjo Mäenpää, p , Paikkatiedustelut ja päivystys, p

4 Koivurannan palvelukeskus Kansainvälisyyttä Koivurannassa Koivurannassa osaamista ja työelämävalmiuksia kehitetään jatkuvasti myös kansainvälisen vaihdon myötä. Tänä vuonna yksi työntekijä on ollut vaihdossa Latviassa ja kaksi työntekijää on lähdössä Hollantiin vanhustenhuollon pestiin. Vaihto irrottaa työntekijän omasta arkityöstään. Se on tehokas tapa peilata omaa työtä ja olosuhteita vierailukohteen vastaaviin. Koivurannassa on koettu, että vaihto on yksi hyvä tapa henkilöstön täydennyskoulutukseen. Matkan anti elää kauan, ja Koivurantaan on istutettu vaihdon kautta hyviä käytäntöjä. Koivurannassa on vastavuoroisesti ollut opiskelijoita Ranskasta ja Tanskasta. Viimeisimmät neljä tanskalaista opiskelijaa lopettivat vastikään viiden viikon harjoittelunsa. He auttoivat asukkaita ruokailussa, ulkoilussa ja arjen toimissa. Vanhuksista opiskelijat olivat mukavaa joukkoa, vaikka yhteisenä kielenä toimikin elekieli. Opiskelijoiden mielestä moni asia toimii meillä paremmin kuin Tanskassa. Ihmetystä aiheutti se, että Suomessa liikkumista voidaan rajoittaa lukitsemalla käytävän ovia tai pitämällä sängyn laitoja ylhäällä. Olemme vaihdon kautta onnistuneet puolin ja toisin tarjoamaan opiskelijoille ja työntekijöille uusia Tanskalaisopiskelijat Anders (vas.), Nanna, Katrine ja Sara neuvonpidossa Koivurannan hoitaja Anna-Maija Siskosen kanssa. 4 käytäntöjä, innostusta ajatella toisin sekä näkemyksiä oman työpaikan ulkopuolisesta elämästä. Vaihdon mahdollistaa yhteistyö Koulutuskeskus Agricolan kanssa, joka on mukana Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelmassa. Koivurannan palvelukeskuksessa vanhus saa hoivan, huolenpidon ja asumispalvelut. Lähtökohtana on taata turvallinen, laadukas ja omaa toimintakykyä mahdollisimman pitkään tukeva elämä. Palvelukeskuksessa on 25 laitospaikkaa ja 35 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niihin Pieksämäen kaupunki osoittaa asukkaat, jotka eivät selviydy kotona minkään tuetun palvelun turvin. Lisäksi Koivurannassa on 20 rivitaloyksiötä ja -kaksioita, jotka on tarkoitettu itsenäiseen vuokra-asumiseen. Ota yhteyttä Ritva Häkkinen, p ,

5 Koivurannassa nautittiin ulkoilusta ja kesätapahtumista sateisesta ja koleasta kesästä huolimatta. 5

6 kehittämiskeskus tyynelä KiipIt kiittää! Lähes neljä vuotta kestänyt Pieksämäellä, Varkauden seudulla (Varkaus, Leppävirta, Heinävesi) ja JJR-alueella (Juva, Joroinen, Rantasalmi) toiminut jalkautuvan ja kiinnipitävän päihdetyön ke- KiipIt-tiimi kiittää. Takana Timo Ikävalko, keskellä Ulla Hakala-Karjalainen, oikealla Helena Kärkkäinen. Edessä Kirsi Eskola. Kehittämiskeskus Tyynelä tarjoaa kehittämisen erityisosaamista ja kumppanuutta riippuvuusalan verkostoissa. Kehittämispalvelumme mahdollistavat päihde- ja peliriippuvaisille hyvän elämän ja turvaavat paremman arjen. Kehittämiskeskuksella on laajat valtakunnalliset kumppanuusja yhteistyöverkostot. Hanke- ja tutkimustoiminnassa olemme verkottuneet alueellisesti pääosin Itä- ja Keski-Suomeen. Ota yhteyttä: Mari Tuomainen, p hittäminen on päättymässä tämän vuoden lopussa. KiipIt-projekti juhlistaa päätöstään Varkaudessa järjestettävillä päiväkeskusfestareilla, jossa on mahdollisuus tutustua päihdeasiakkaan kuntoutumisen ympäristöön sekä projektin tuloksiin. Kiinnipitävä ja jalkautuva työmalli osoittautui asiakkaan kuntoutumista edistäväksi työksi. Päihdeasiakkaiden kokemusten mukaan heidän päihteidenkäytöllensä löytyi vaihtoehtoista tekemistä, sosiaaliset suhteensa laajenivat, elämänhallinta parani, itseluottamus kasvoi ja retkahduksista tuli hallitumpia. Tulokset saavutettiin sillä, että projektityöntekijän työ jousti asiakkaan tilanteiden mukaan ja asiakas sai konkreettista tukea arkeensa, mm. virallisten asioiden hoitamiseen. Kiinnipitävä ja jalkautuva työ osoittautui tärkeäksi osaksi paikallista päihdeasiakkaan hoitopolkua. Päihdeasiakkaan kuntoutumisen nivelvaiheisiin sijoittuva työ yhdisti avo- ja laitospalveluja ja oli myös toimiva vaihtoehto osastotai laitoshoidolle. Päiväkeskusten merkitys ja paikka kuntoutumisen ympäristönä todettiin tärkeäksi. Työmallin tuloksena päihdeasiakkaan ja hänen palveluverkostossa toimineen työntekijän näkemykset työn ja kuntoutumisen tavoitteista lähenivät merkittävästi. Kuntoutumisesta tuli konkreettisempaa, realistisempaa ja ennen kaikkea sellaista, johon päihdeasiakkaan voimavarat riittävät. Päihdeasiakkaiden, palveluverkostojen ja KiipIt-projektin yhdessä kehittämä työ juurtui paikkakunnille hyvin ja jatkaa toimintaansa. Kiitos yhteisestä kehittämistyöstä. 6

7 Uutta! kehittämiskeskus tyynelä Tietoa nuorten pelaamisesta Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden ammattiopistoissa opiskelevat nuoret on haastettu määrittelemään pelaamistottumuksiaan ja ongelmapelaamisen tunnusmerkkejä. Pelituki-projektin tiedonkeruu kestää koko projektin ajan ja painopisteenä on nuorten äänen kuuleminen. Tietoa käytetään ongelmapelaamisen puuttumis- ja auttamismallien kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää sellaisia malleja, joissa kuuluu nuoren ääni ja joihin he itse pystyvät sitoutumaan. Nuorilta kerätyllä tiedolla tuetaan myös nuorten kanssa toimivien ammattilaisten ja nuorten läheisten valmiuksia erottaa ja tunnistaa haitallinen pelaaminen nuorten vapaa-aikakulttuuriin liittyvästä pelaamisesta. Pelituki-projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti, joka toteutetaan vuosina yhdessä Jyväskylän SOVATEK-säätiön ja Kuopion Kriisikeskuksen kanssa. Projektissa kehitetään nuorten ongelmapelaamiseen tuki- ja auttamismalleja opiskelun, armeijan ja lastensuojelun tueksi. Lisätietoja projektista Suunnittelija Antti-Jussi Heikkinen, p tai Suunnittelija Pia Paananen, p tai Projektipäällikkö Jarkko Järvelin, p tai Pelituki-projektin suunnittelijat Pia Paananen ja Antti-Jussi Heikkinen ovat jalkautuneet Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden ammattioppilaitoksiin kuulemaan ja kehittämään nuorten ongelmallisen pelaamisen tukimalleja yhdessä nuorten ja oppilaitosten työntekijöiden kanssa. 7

8 kehittämiskeskus tyynelä Uutta! Nuoruus on vaativaa voimavaroja nuorille Voimakas-projekti ( ) on Kehittämiskeskus Tyynelän hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämisprojekti, joka toteutetaan Juvalla, Joroisissa, Rantasalmella, Savonlinnassa ja Varkaudessa. Nuorten, heidän kanssaan töitä tekevien ammattilaisten ja projektin yhteistyönä kehitetään toiminnallisia ja voimavarakeskeisiä tuki- ja auttamismenetelmiä päihteettömän elämän tueksi. Lisätietoja projektista: koordinaattori Kirsi Eskola, p , projektityöntekijä Johanna Rautpalo, p , (JJR) projektityöntekijä Piia Immonen, p , (Savonlinna) projektityöntekijä Riitta Niemi, p , (Varkaus) Nuorille kuuluu kodista irtautuminen, opiskelujen ja itsenäisen elämän aloittaminen sekä työelämään siirtyminen. Vanhempien huolenpito vähenee ja vastuu itsestä ja omista elämän valinnoista kasvaa. Kaikilla nuorilla ei ole kykyä, valmiuksia tai halua tehdä suuria, omaa elämäänsä koskevia valintoja. Valintojen edessä ahdistaa, kun pitäisi tietää, mitä aikoo loppuelämänsä tehdä, vaikka huomiseenkin on vielä pitkä aika. Itsenäistymisvaatimusten kasvaessa nuoret tarvitsevat sellaisia voimavaroja, jotka antavat voimaa arjesta selviytymiseen, auttavat jaksamaan ja antavat tunteen oman elämän hallittavuudesta. Voimavaroja voi kasvattaa kehittämällä itsetuntoa ja -tuntemusta, ottamalla vastaan apua, löytämällä mieluisaa tekemistä luonnosta ja harrastuksista tai olemalla ystävien kanssa. Voimavarainen ajattelu ohjaa myös Kehittämiskeskus Tyynelän Voimakas-projektia, jonka avulla pyritään kasvattamaan päihde- ja mielenterveyshaitoista kärsivien nuorten voimavarapankkia. Voimakas-tiimi Riitta Niemi (vas.), Johanna Rautpalo ja Piia Immonen ovat etsimässä ja kehittämässä nuorten voimavarapankkia. 8

9 kehittämiskeskus tyynelä TUTKIMUSTA Sosiaalinen, sosiaalisempi, sosiaalisin? Sosiaalisen kuntoutumisen edellytyksiä ja ehkäiseviä tekijöitä Ihmisen hyvinvoinnin toteutumiseen tarvitaan kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen kivijalkana toimivat taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tekijät. Taloudelliset ja ekologiset tekijät ovat asioita, joille löytyy konkreettisia määritelmiä. Sosiaalisen kestävyyden määrittely on huomattavasti vaikeampaa, mutta yksinkertaisimmillaan se on ihmisten yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta itsestään. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen vaatii tietoisia tekoja, muuten jäädään puheen tasolle. Sosiaalisesti kestävää kehitystä kannattaakin lähteä määrittelemään ihmisistä käsin; ilman ihmistä ei ole sosiaalisuutta. Kehittämiskeskus Tyynelän toiminnassa sosiaalisuus nousee esille säännöllisesti. Sosiaalisuuden läsnäolo tai sen puute liittyy aina päihteistä kuntoutumiseen. Niinpä Tyynelän yhdeksi ohjelmalliseksi kokonaisuudeksi onkin valittu sosiaalisen kuntoutumisen edistäminen ja sen kehittäminen. Puhuttaessa sosiaalisesta kuntoutumisesta tarkoitamme sillä ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista ja hänen arjen toimintakykynsä tukemista. Toimintakykyä tukemalla ihminen voimaantuu oman elämänsä aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tällöin ollaan sosiaalisesti kestävän kehityksen alkulähteillä, ihmisessä itsessään. Sosiaalista kuntoutumista määriteltäessä käytössämme ovat päihteistä kuntoutujien itsensä määrittelemät asiat kuntoutumista edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä. Kokonaisvaltaisesti sosiaalista kuntoutumista edistetään siten, että päihteistä kuntoutuja kuullaan ja kohdataan hänen arjessaan. Hänen ongelmansa ja avuntarpeensa havaitaan läheisten keskuudessa sekä auttamisjärjestelmässä. Hän tarvitsee kuntoutumisensa käynnistymiseen virallista, toimivaa, oikea-aikaista ja ihmisestä välittävää ohjausjärjestelmää. Ammattilais- ja läheisverkostojen tulee toimia yhteistyössä hänen kuntoutumisensa käynnistymiseksi, mutta ei holhoavasti. Vuorovaikutuksen tulee olla aitoa ja huolta ilmaisevaa. Päihteistä kuntoutujalla ei ole voimia selvitä omaehtoisesti kuntoutumisensa käynnistämisestä. Hän tarvitsee apua palveluiden ja elämäntilanteidensa nivelvaiheissa. Päihteistä kuntoutujat kokevat nolla promillen päihteettömyysvaatimusten olevan kuntoutumisen esteenä. He hakevat apua oirehtiessaan, mutta palvelujärjestelmä haluaa ottaa heidät vastaan oireettomina. Myös mielenterveysongelmien hoitamattomuus vaikeuttaa kokonaisvaltaista sosiaalista kuntoutumista. Päihteistä kuntoutuja tarvitsee myös sosiaalityön apua kuntoutumisensa tueksi. Tällä avulla en tarkoita toimeentulojärjestelmää vaan kokonaisvaltaista ja ihmislähtöistä sosiaalityötä. Toimintaa, tietoutta, yhteydenpitoa Sosiaalinen kuntoutuminen on arjen toimintakyvyn lisääntymistä. Mielekäs toiminta ja harrastukset tukevat arkista toimintakykyä ja antavat hengähdystaukoa sairaudesta ja ongelmista. Päiväkeskukset ovat tärkeitä ja toiminnallisia paikkoja arkiselle kuntoutumiselle. Arjen toimintakyky lisääntyy, kun kuntoutuja saa tietoa sairaudestaan, sen luonteesta ja avun saatavuudesta. Päihteistä kuntoutuja voi rytmittää arkeansa myös sähköisten palvelujen ja auttamismuotojen avulla. Tärkeintä ei ole auttamisjärjestelmän muoto, vaan säännöllinen yhteydenpito, kannustaminen ja kohdatuksi tuleminen. Kuntoutujan arkeen jalkautuva työmuoto koettiin yhdeksi parhaimmaksi tavaksi selvitä arjessa. Arjen toimintakykyä voivat heikentää auttamisjärjestelmän vaikeaselkoisuus, palveluissa liikkumiskyky tai elämän nivelvaiheiden, kuten eläkkeelle jäämisen, aiheuttama toimettomuus. 9

10 kehittämiskeskus tyynelä tutkimusta Mikäli työntekijästä tuli kuntoutujan asioiden asiantuntija ja tietäjä verkostopalavereissa, minä-puhe katosi hetkessä. Omaa vastuullisuutta Oman elämän aktiivisuus ja vastuullisuus lisääntyivät kun päihdekuntoutuja tunnisti tarvitsevansa apua. Kokemukset lyhyidenkin päihteettömien jaksojen ajalta kantoivat kuntoutujaa eteenpäin, mikäli niihin sai kannustusta työntekijöiltä ja läheisiltä. Tavoitteellinen ja usein myös visuaalisesti kuvattava kuntoutumisen edistyminen (mm. juomapäiväkirjat ym. työvälineet) auttoivat eteenpäin. Oman elämän aktiivisuus ja vastuullisuus kasvoivat sen jälkeen kun päihdekuntoutuja oli ensin löydetty kuntoutumaan ja hänestä oli pidetty huolta. Vastaavasti liiallinen kiinnipitäminen ja työntekijävetoinen työote passivoi ja ulkoistaa hänet oman kuntoutumisensa ulkokehälle. Kuntoutumisen asiantuntijuus tuleekin olla kuntoutujalla itsellään. Kunnioittavaa läheisyyttä Sosiaalinen kuntoutumisen oleellisin kriteeri on ennen kaikkea yksilön voimaantuminen. Voimaantumiseen tarvitaan uskon ja toivon näkökulmaa, joka muodostuu tasaarvoisissa vuorovaikutustilanteissa eri ihmisten läsnä ollessa. Vertaistuki ja ryhmätoiminnat olivat voimaantumisen tärkeitä areenoita. Merkittävä voimaannuttamista edistävä tekijä oli läheisten ja työntekijöiden kannustava asennoituminen päihteistä kuntoutujaa kohtaan. Kuntoutuminen edistyy kun ihmiseen luotetaan. Hänen retkahduksiaan ei tuomita, vaan autetaan häntä ottamaan ne osaksi kuntoutumisen prosessia. Voimaa jatkaa eteenpäin toivat ne ihmiset, jotka eivät jättäneet kuntoutujaa yksin huonoina hetkinä, vaan pitivät kiinni myös retkahdusten aikana. Retkahdusten käsitteleminen vähensi häpeän tunnetta. Subjektiuden tunteen menettäminen ehkäisi myös voimaantumisen tunnetta. Mikäli työntekijästä tuli kuntoutujan asioiden asiantuntija ja tietäjä verkostopalavereissa, minä-puhe katosi hetkessä. Voimaantuminen on kiinni pienistä hetkistä ja tekijöistä. Yksinkertaisimmillaan se on hyväksytyn ja tasavertaisen ihmisyyden olemus. Päihteitä käyttävä ihminen pystyy itse määrittelemään sosiaalista kuntoutumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä tarkoillakin määritelmillä. Näitä määritelmiä ja tekijöitä kunnioittamalla voidaan vaikuttaa yksilön sosiaaliseen kuntoutumiseen, hänen hyvinvointiinsa ja sitä kautta laajempaan sosiaalisesti kestävään kehitykseen yhteiskunnallisesti. Teksti: Kirsi Purhonen Kehittämiskeskus Tyynelä Lähteet Heino, Taina Asiakaslähtöinen arviointi Seniori-hankkeessa. Diplomatyö. Purhonen, Kirsi & Laakkonen, Maarit (toim.) Raportti KiipIt-projektin Bikva-arvioinnista syksyllä Purhonen, Kirsi & Tuomainen, Mari Vertaistuessa on läsnä koko elämä. Bikva-arviointi Senioriprojektin vertaistukiryhmätoiminnan juurruttamiseksi. Purhonen, Kirsi & Tuomainen, Mari Kuntoutumisen puhe kuuluu asiakkaan itsensä suusta. Asiakkaiden, projektin ja palvelujärjestelmän työntekijöiden kokemuksia Räätäliprojektista Bikva-arviointina. Tuomainen, Mari Kuntoutuja vai työnhakija. Päihdeasiakkaan tukeminen työllistämisen kontekstissa. Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Sosiaalityö. Särkelä, Riitta Osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja sosiaalinen kestävyys. Teoksessa Pohjola, Anneli & Särkelä, Riitta (toim.) sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki. 10

11 100 ja yksi vuotta välittämistä Runsas joukko ystäviä ja yhteistyökumppaneita saapui juhlistamaan Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusun, Riippuvuusklinikka Tyynelän ja Kehittämiskeskus Tyynelän yhteisiä 101-vuotissynttäreitä Pieksämäellä Kiitos kaikille! Puutteellisten apostoliksi itseään kutsuvan toimittaja Aino Suholan puheenvuoro itketti, nauratti ja herkisti. Suhola vakuutti, että hyvän tekeminen toiselle on paras lääke tämän ajan kipuihin! Hän muistutti meitä siitä, että helppo elämä ei välttämättä ole hyvää. Kipu ja ilo syntyvät samassa paikassa! Kuntanäkökulmaa toi palvelupäällikkö Marketta Kolari Kuopiosta tulevaisuuteen luotaavalla puheellaan. Tyynelän avulla kuntoutuneet asiakkaat ja Ruusun arjesta ja juhlasta kertova video valoivat uskoa siihen, että apu toimii. Ruusun johtaja Susanna Pirttiaho kiitteli Petri Laaksosen bändeineen juhlaväen riehaannuttaneen konsertin jälkeen. Kiitollisina jatkamme jälleen arjen aherrusta. Välittämisen satavuotinen tarina jatkuu. 11

12 Kuvat: Kirkkopalvelut/kuva-arkisto, istockphoto

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot