Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2012"

Transkriptio

1 Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2012 Kohtaaminen kuntouttaa! Syksyn saapuessa ihmiset innostuvat uusista asioista, harrastuksista ja itsensä kehittämisestä. Ryhmätoiminnat saleissa ja opistoissa täyttyvät ja ihmiset kokevat positiivisia elämyksiä erilaisissa toiminnoissa. Nämä elämykset kantavat päiviä ja viikkoja eteenpäin antaen voimia ja innostusta pitkään talvikauteen. Ryhmätoimintaan motivoivat oman hyvinvoinnin ja osallisuuden tavoittelu. Samoihin päämääriin pyrkii myös sosiaalinen kuntoutuminen, jossa yksilön omia voimavaroja lisäämällä saavutetaan parempi hyvinvointi. Sosiaalinen kuntoutuminen on moniselitteinen käsite, jota voidaan miettiä pelkästään yksit- täisenä kuntoutumisen määritelmänä, yksilön kuntoutumisen kautta tai organisaatioiden ja yhteiskunnan kautta. Tässä Välitämme toivoa -lehden numerossa sosiaalista kuntoutumista lähestytään erilaisin näkemyksin ja työtavoin. ROHKAISEN meitä kaikkia pitämään sosiaalisen kuntoutumisen käsitteen avoimena ja laajana. Silloin kohdatessaan toisen ihmisen jokainen voi vahvistaa sosiaalista kuntoutumista omalla työllään, riippumatta työtehtävästä tai erilaisista asiakasryhmistä. Kohtaamalla ja kuuntelemalla vahvistamme toisen ihmisen voimaantumista hänelle tärkeisiin asioihin. Kohdatessaan toisen ihmisen jokainen voi vahvistaa sosiaalista kuntoutumista omalla työllään, riippumatta työtehtävästä tai erilaisista asiakasryhmistä. Mari Tuomainen va johtaja Kehittämiskeskus Tyynelä Huvilakatu Pieksämäki p

2 LAPSI- JA PERHEPALVELU- KESKUS RUUSU Hyviä uutisia Ruusun sivuilla Lastensuojelu on ollut otsikoissa pitkin syksyä. On kyselty, miksi mitään ei ole tehty ja miksi asioihin ei ole puututtu ajoissa. Kuitenkin Suomessa tehdään yhä enemmän lastensuojelutyötä. Asiakasmäärät niin avohuollossa kuin sijaishuollossa ovat jatkuvasti kasvaneet. Lapset ja perheet ovat siis saaneet apua! Lastensuojelun onnistumiset eivät vain useinkaan tule esille. Lastensuojelun epäkohtiin puuttumisen ohella tulisi aktiivisesti tuoda esille niitä pieniä ja suuria ihmeitä, joita jokainen alalla työskentelevä kohtaa. Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusussa haluamme omalta osaltamme nostaa esiin lastensuojelun positiivisia tarinoita. Nettisivuillamme kerromme työmme tuloksista. Sivuiltamme voit lukea, miten uusi yksikkömme, Perhekuntoutusklinikka Ruusu, on löytänyt paikkansa lastensuojelun kentällä. Puolentoista vuoden aikana asiakkaana on ollut yli sata lasta ja vanhempaa kolmestatoista eri kunnasta. Laitoskuntoutusjaksojen ohella perheiden kotiin tehtävä työ on jatkuvasti lisääntynyt. Ilo oli yhteinen, kun isä lapsineen pääsi perhekuntoutusjakson jälkeen lastensa kanssa yhdessä kotiin. Lastenkoti Ruusussa puolestaan on kehitetty erityisesti vastaanotto-osaston toimintaa. Lapsen tai nuoren tilanne selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdistämällä laitossijoitukseen yhä vahvemmin perhetyötä ja muuta asiantuntija-apua. Verkostotyö on osoittanut toimivuutensa! Sekä sosiaalityössä että sijaishuollossa olemme samalla asialla. Ei voi sanoa, että olisimme eri puolilla, vaan teemme yhteistyötä lapsen parhaaksi. Sivuiltamme löytyvät myös Riippuvuusklinikka Tyynelän kuulumiset. Käy tutustumassa ja anna palautetta! Haluamme rakentaa palvelukokonaisuuksia, jotka kohtaavat lasten ja perheiden tarpeet tänään, mutta myös tulevaisuudessa. Susanna Pirttiaho Lapsi- ja perhepalvelujohtaja Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu p

3 Itsenäistymisen ihanuus ja kurjuus Muutin lastenkoti Ruusuun ollessani 13-vuotias. Koin perheen arjen vaikeana, samoin välit äitiin ja isäpuoleen olivat hankalat. Kotona oli väkivaltaa, sekä fyysistä että henkistä, ja hellyys oli täysin vieras asia. Lastenkotiin meneminen oli oma valintani. Arki Ruusussa sujui vaihtelevasti. Olin voimakastahtoinen ja temperamenttinen, joten ristiriitoja syntyi, kun en voinutkaan itse päättää menemisistäni ja tekemisistäni. Kun täysi-ikäisyys ja irtautumisen aika läheni, alkoi oikea tunteiden vuoristorata. Ohjaajien neuvot olivat uhka itsenäistymiselle. Halusin kovasti ottaa vastuuta itsestäni ja tekemisistäni. Viimeinen vuosi olikin kovaäänistä räiskintää. Nyt huomaan, että ne ratkaisut, joita silloin niin kiivaasti halusin, eivät olisi kantaneet minua tähän, missä nyt olen. Kun pääsin omaan asuntoon ja itsenäiseen elämään, huomasin, että teen asioita samalla tavalla kuin Ruusussa tehtiin. Itse asiassa olen ihan ylpeä siitä, että opit ovat menneet perille. Olen miettinyt, että ilman Ruusua ei minun elämäni olisi näin hyvin: perhesuhteet ovat tulleet toimivimmiksi, olemme äidin kanssa säännöllisesti yhteydessä ja voin tukeutua äitiin. Koulu sujuu ja tulevaisuuden suunnitelmat etenevät omalla painollaan. Ammattikoulun jälkeen aion hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosiaalialaa. Aikaa Ruusussa en kadu päivääkään, vaan mietin niitä aikoja nyt haikeana. Ruususta saan edelleen tukea, tapaan jälkihuollonohjaajaa säännöllisesti. Voin avoimesti puhua sekä vanhoista että nykyisistä asioista. Haaveena minulla on nähdä ja kokea se tunne, kun huomaan, että olen auttanut ihmistä eteenpäin, selviämään elämän haasteista. Ihan niin kuin minuakin on autettu. Jenni Lastenkoti Ruusun vastaanottoosasto palvelee kriisitilanteissa ja silloin kun lapsen ja hänen perheensä tuen tarve vaatii selvittelyä. Sijoitukset ovat kiireellisiä tai avohuollon tukitoimena tapahtuvia. Laitosjaksoon voidaan yhdistää kotiin annettavaa perhetai päihdetyötä. Lastenkodin kotiosastot tarjoavat yli 12-vuotiaille sijoitetuille lapsille välittävän yhteisön ja ammattitaitoisen kasvun ja tuen. Itsenäistyvän nuoren apuna ovat jälkihuoltopalvelut ja mahdollisuus tukiasumiseen. Ota yhteyttä: Lastenkoti Ruusu, vastaava ohjaaja Mika Weissmann, p , Paikkatiedustelut, p Olen miettinyt, että ilman Ruusua ei minun elämäni olisi näin hyvin. Perhekuntoutusklinikka tarjoaa ratkaisuja silloin kun perheen omat voimavarat ovat hiipumassa. Kuntoutusprosessin aikana perheelle rakennetaan eväät vaikeasta elämäntilanteesta selviämiseen. Klinikkajakson jälkeen kuntoutuminen jatkuu perheen arjessa lähipalvelujen avulla. Perhekuntoutusklinikan yhteydessä on lapsiperheille suunnattu turvakoti, joka tarjoaa välitöntä apua akuutissa kriisitilanteessa ja mahdollisuuden jatkotyöskentelyyn koko perheen kanssa. Ota yhteyttä: Perhekuntoutusklinikka Ruusu, vastaava sosiaalityöntekijä Pirjo Mäenpää, p , Paikkatiedustelut ja päivystys, p

4 Koivurannan palvelukeskus Kansainvälisyyttä Koivurannassa Koivurannassa osaamista ja työelämävalmiuksia kehitetään jatkuvasti myös kansainvälisen vaihdon myötä. Tänä vuonna yksi työntekijä on ollut vaihdossa Latviassa ja kaksi työntekijää on lähdössä Hollantiin vanhustenhuollon pestiin. Vaihto irrottaa työntekijän omasta arkityöstään. Se on tehokas tapa peilata omaa työtä ja olosuhteita vierailukohteen vastaaviin. Koivurannassa on koettu, että vaihto on yksi hyvä tapa henkilöstön täydennyskoulutukseen. Matkan anti elää kauan, ja Koivurantaan on istutettu vaihdon kautta hyviä käytäntöjä. Koivurannassa on vastavuoroisesti ollut opiskelijoita Ranskasta ja Tanskasta. Viimeisimmät neljä tanskalaista opiskelijaa lopettivat vastikään viiden viikon harjoittelunsa. He auttoivat asukkaita ruokailussa, ulkoilussa ja arjen toimissa. Vanhuksista opiskelijat olivat mukavaa joukkoa, vaikka yhteisenä kielenä toimikin elekieli. Opiskelijoiden mielestä moni asia toimii meillä paremmin kuin Tanskassa. Ihmetystä aiheutti se, että Suomessa liikkumista voidaan rajoittaa lukitsemalla käytävän ovia tai pitämällä sängyn laitoja ylhäällä. Olemme vaihdon kautta onnistuneet puolin ja toisin tarjoamaan opiskelijoille ja työntekijöille uusia Tanskalaisopiskelijat Anders (vas.), Nanna, Katrine ja Sara neuvonpidossa Koivurannan hoitaja Anna-Maija Siskosen kanssa. 4 käytäntöjä, innostusta ajatella toisin sekä näkemyksiä oman työpaikan ulkopuolisesta elämästä. Vaihdon mahdollistaa yhteistyö Koulutuskeskus Agricolan kanssa, joka on mukana Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelmassa. Koivurannan palvelukeskuksessa vanhus saa hoivan, huolenpidon ja asumispalvelut. Lähtökohtana on taata turvallinen, laadukas ja omaa toimintakykyä mahdollisimman pitkään tukeva elämä. Palvelukeskuksessa on 25 laitospaikkaa ja 35 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niihin Pieksämäen kaupunki osoittaa asukkaat, jotka eivät selviydy kotona minkään tuetun palvelun turvin. Lisäksi Koivurannassa on 20 rivitaloyksiötä ja -kaksioita, jotka on tarkoitettu itsenäiseen vuokra-asumiseen. Ota yhteyttä Ritva Häkkinen, p ,

5 Koivurannassa nautittiin ulkoilusta ja kesätapahtumista sateisesta ja koleasta kesästä huolimatta. 5

6 kehittämiskeskus tyynelä KiipIt kiittää! Lähes neljä vuotta kestänyt Pieksämäellä, Varkauden seudulla (Varkaus, Leppävirta, Heinävesi) ja JJR-alueella (Juva, Joroinen, Rantasalmi) toiminut jalkautuvan ja kiinnipitävän päihdetyön ke- KiipIt-tiimi kiittää. Takana Timo Ikävalko, keskellä Ulla Hakala-Karjalainen, oikealla Helena Kärkkäinen. Edessä Kirsi Eskola. Kehittämiskeskus Tyynelä tarjoaa kehittämisen erityisosaamista ja kumppanuutta riippuvuusalan verkostoissa. Kehittämispalvelumme mahdollistavat päihde- ja peliriippuvaisille hyvän elämän ja turvaavat paremman arjen. Kehittämiskeskuksella on laajat valtakunnalliset kumppanuusja yhteistyöverkostot. Hanke- ja tutkimustoiminnassa olemme verkottuneet alueellisesti pääosin Itä- ja Keski-Suomeen. Ota yhteyttä: Mari Tuomainen, p hittäminen on päättymässä tämän vuoden lopussa. KiipIt-projekti juhlistaa päätöstään Varkaudessa järjestettävillä päiväkeskusfestareilla, jossa on mahdollisuus tutustua päihdeasiakkaan kuntoutumisen ympäristöön sekä projektin tuloksiin. Kiinnipitävä ja jalkautuva työmalli osoittautui asiakkaan kuntoutumista edistäväksi työksi. Päihdeasiakkaiden kokemusten mukaan heidän päihteidenkäytöllensä löytyi vaihtoehtoista tekemistä, sosiaaliset suhteensa laajenivat, elämänhallinta parani, itseluottamus kasvoi ja retkahduksista tuli hallitumpia. Tulokset saavutettiin sillä, että projektityöntekijän työ jousti asiakkaan tilanteiden mukaan ja asiakas sai konkreettista tukea arkeensa, mm. virallisten asioiden hoitamiseen. Kiinnipitävä ja jalkautuva työ osoittautui tärkeäksi osaksi paikallista päihdeasiakkaan hoitopolkua. Päihdeasiakkaan kuntoutumisen nivelvaiheisiin sijoittuva työ yhdisti avo- ja laitospalveluja ja oli myös toimiva vaihtoehto osastotai laitoshoidolle. Päiväkeskusten merkitys ja paikka kuntoutumisen ympäristönä todettiin tärkeäksi. Työmallin tuloksena päihdeasiakkaan ja hänen palveluverkostossa toimineen työntekijän näkemykset työn ja kuntoutumisen tavoitteista lähenivät merkittävästi. Kuntoutumisesta tuli konkreettisempaa, realistisempaa ja ennen kaikkea sellaista, johon päihdeasiakkaan voimavarat riittävät. Päihdeasiakkaiden, palveluverkostojen ja KiipIt-projektin yhdessä kehittämä työ juurtui paikkakunnille hyvin ja jatkaa toimintaansa. Kiitos yhteisestä kehittämistyöstä. 6

7 Uutta! kehittämiskeskus tyynelä Tietoa nuorten pelaamisesta Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden ammattiopistoissa opiskelevat nuoret on haastettu määrittelemään pelaamistottumuksiaan ja ongelmapelaamisen tunnusmerkkejä. Pelituki-projektin tiedonkeruu kestää koko projektin ajan ja painopisteenä on nuorten äänen kuuleminen. Tietoa käytetään ongelmapelaamisen puuttumis- ja auttamismallien kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää sellaisia malleja, joissa kuuluu nuoren ääni ja joihin he itse pystyvät sitoutumaan. Nuorilta kerätyllä tiedolla tuetaan myös nuorten kanssa toimivien ammattilaisten ja nuorten läheisten valmiuksia erottaa ja tunnistaa haitallinen pelaaminen nuorten vapaa-aikakulttuuriin liittyvästä pelaamisesta. Pelituki-projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti, joka toteutetaan vuosina yhdessä Jyväskylän SOVATEK-säätiön ja Kuopion Kriisikeskuksen kanssa. Projektissa kehitetään nuorten ongelmapelaamiseen tuki- ja auttamismalleja opiskelun, armeijan ja lastensuojelun tueksi. Lisätietoja projektista Suunnittelija Antti-Jussi Heikkinen, p tai Suunnittelija Pia Paananen, p tai Projektipäällikkö Jarkko Järvelin, p tai Pelituki-projektin suunnittelijat Pia Paananen ja Antti-Jussi Heikkinen ovat jalkautuneet Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden ammattioppilaitoksiin kuulemaan ja kehittämään nuorten ongelmallisen pelaamisen tukimalleja yhdessä nuorten ja oppilaitosten työntekijöiden kanssa. 7

8 kehittämiskeskus tyynelä Uutta! Nuoruus on vaativaa voimavaroja nuorille Voimakas-projekti ( ) on Kehittämiskeskus Tyynelän hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämisprojekti, joka toteutetaan Juvalla, Joroisissa, Rantasalmella, Savonlinnassa ja Varkaudessa. Nuorten, heidän kanssaan töitä tekevien ammattilaisten ja projektin yhteistyönä kehitetään toiminnallisia ja voimavarakeskeisiä tuki- ja auttamismenetelmiä päihteettömän elämän tueksi. Lisätietoja projektista: koordinaattori Kirsi Eskola, p , projektityöntekijä Johanna Rautpalo, p , (JJR) projektityöntekijä Piia Immonen, p , (Savonlinna) projektityöntekijä Riitta Niemi, p , (Varkaus) Nuorille kuuluu kodista irtautuminen, opiskelujen ja itsenäisen elämän aloittaminen sekä työelämään siirtyminen. Vanhempien huolenpito vähenee ja vastuu itsestä ja omista elämän valinnoista kasvaa. Kaikilla nuorilla ei ole kykyä, valmiuksia tai halua tehdä suuria, omaa elämäänsä koskevia valintoja. Valintojen edessä ahdistaa, kun pitäisi tietää, mitä aikoo loppuelämänsä tehdä, vaikka huomiseenkin on vielä pitkä aika. Itsenäistymisvaatimusten kasvaessa nuoret tarvitsevat sellaisia voimavaroja, jotka antavat voimaa arjesta selviytymiseen, auttavat jaksamaan ja antavat tunteen oman elämän hallittavuudesta. Voimavaroja voi kasvattaa kehittämällä itsetuntoa ja -tuntemusta, ottamalla vastaan apua, löytämällä mieluisaa tekemistä luonnosta ja harrastuksista tai olemalla ystävien kanssa. Voimavarainen ajattelu ohjaa myös Kehittämiskeskus Tyynelän Voimakas-projektia, jonka avulla pyritään kasvattamaan päihde- ja mielenterveyshaitoista kärsivien nuorten voimavarapankkia. Voimakas-tiimi Riitta Niemi (vas.), Johanna Rautpalo ja Piia Immonen ovat etsimässä ja kehittämässä nuorten voimavarapankkia. 8

9 kehittämiskeskus tyynelä TUTKIMUSTA Sosiaalinen, sosiaalisempi, sosiaalisin? Sosiaalisen kuntoutumisen edellytyksiä ja ehkäiseviä tekijöitä Ihmisen hyvinvoinnin toteutumiseen tarvitaan kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen kivijalkana toimivat taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tekijät. Taloudelliset ja ekologiset tekijät ovat asioita, joille löytyy konkreettisia määritelmiä. Sosiaalisen kestävyyden määrittely on huomattavasti vaikeampaa, mutta yksinkertaisimmillaan se on ihmisten yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta itsestään. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen vaatii tietoisia tekoja, muuten jäädään puheen tasolle. Sosiaalisesti kestävää kehitystä kannattaakin lähteä määrittelemään ihmisistä käsin; ilman ihmistä ei ole sosiaalisuutta. Kehittämiskeskus Tyynelän toiminnassa sosiaalisuus nousee esille säännöllisesti. Sosiaalisuuden läsnäolo tai sen puute liittyy aina päihteistä kuntoutumiseen. Niinpä Tyynelän yhdeksi ohjelmalliseksi kokonaisuudeksi onkin valittu sosiaalisen kuntoutumisen edistäminen ja sen kehittäminen. Puhuttaessa sosiaalisesta kuntoutumisesta tarkoitamme sillä ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista ja hänen arjen toimintakykynsä tukemista. Toimintakykyä tukemalla ihminen voimaantuu oman elämänsä aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tällöin ollaan sosiaalisesti kestävän kehityksen alkulähteillä, ihmisessä itsessään. Sosiaalista kuntoutumista määriteltäessä käytössämme ovat päihteistä kuntoutujien itsensä määrittelemät asiat kuntoutumista edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä. Kokonaisvaltaisesti sosiaalista kuntoutumista edistetään siten, että päihteistä kuntoutuja kuullaan ja kohdataan hänen arjessaan. Hänen ongelmansa ja avuntarpeensa havaitaan läheisten keskuudessa sekä auttamisjärjestelmässä. Hän tarvitsee kuntoutumisensa käynnistymiseen virallista, toimivaa, oikea-aikaista ja ihmisestä välittävää ohjausjärjestelmää. Ammattilais- ja läheisverkostojen tulee toimia yhteistyössä hänen kuntoutumisensa käynnistymiseksi, mutta ei holhoavasti. Vuorovaikutuksen tulee olla aitoa ja huolta ilmaisevaa. Päihteistä kuntoutujalla ei ole voimia selvitä omaehtoisesti kuntoutumisensa käynnistämisestä. Hän tarvitsee apua palveluiden ja elämäntilanteidensa nivelvaiheissa. Päihteistä kuntoutujat kokevat nolla promillen päihteettömyysvaatimusten olevan kuntoutumisen esteenä. He hakevat apua oirehtiessaan, mutta palvelujärjestelmä haluaa ottaa heidät vastaan oireettomina. Myös mielenterveysongelmien hoitamattomuus vaikeuttaa kokonaisvaltaista sosiaalista kuntoutumista. Päihteistä kuntoutuja tarvitsee myös sosiaalityön apua kuntoutumisensa tueksi. Tällä avulla en tarkoita toimeentulojärjestelmää vaan kokonaisvaltaista ja ihmislähtöistä sosiaalityötä. Toimintaa, tietoutta, yhteydenpitoa Sosiaalinen kuntoutuminen on arjen toimintakyvyn lisääntymistä. Mielekäs toiminta ja harrastukset tukevat arkista toimintakykyä ja antavat hengähdystaukoa sairaudesta ja ongelmista. Päiväkeskukset ovat tärkeitä ja toiminnallisia paikkoja arkiselle kuntoutumiselle. Arjen toimintakyky lisääntyy, kun kuntoutuja saa tietoa sairaudestaan, sen luonteesta ja avun saatavuudesta. Päihteistä kuntoutuja voi rytmittää arkeansa myös sähköisten palvelujen ja auttamismuotojen avulla. Tärkeintä ei ole auttamisjärjestelmän muoto, vaan säännöllinen yhteydenpito, kannustaminen ja kohdatuksi tuleminen. Kuntoutujan arkeen jalkautuva työmuoto koettiin yhdeksi parhaimmaksi tavaksi selvitä arjessa. Arjen toimintakykyä voivat heikentää auttamisjärjestelmän vaikeaselkoisuus, palveluissa liikkumiskyky tai elämän nivelvaiheiden, kuten eläkkeelle jäämisen, aiheuttama toimettomuus. 9

10 kehittämiskeskus tyynelä tutkimusta Mikäli työntekijästä tuli kuntoutujan asioiden asiantuntija ja tietäjä verkostopalavereissa, minä-puhe katosi hetkessä. Omaa vastuullisuutta Oman elämän aktiivisuus ja vastuullisuus lisääntyivät kun päihdekuntoutuja tunnisti tarvitsevansa apua. Kokemukset lyhyidenkin päihteettömien jaksojen ajalta kantoivat kuntoutujaa eteenpäin, mikäli niihin sai kannustusta työntekijöiltä ja läheisiltä. Tavoitteellinen ja usein myös visuaalisesti kuvattava kuntoutumisen edistyminen (mm. juomapäiväkirjat ym. työvälineet) auttoivat eteenpäin. Oman elämän aktiivisuus ja vastuullisuus kasvoivat sen jälkeen kun päihdekuntoutuja oli ensin löydetty kuntoutumaan ja hänestä oli pidetty huolta. Vastaavasti liiallinen kiinnipitäminen ja työntekijävetoinen työote passivoi ja ulkoistaa hänet oman kuntoutumisensa ulkokehälle. Kuntoutumisen asiantuntijuus tuleekin olla kuntoutujalla itsellään. Kunnioittavaa läheisyyttä Sosiaalinen kuntoutumisen oleellisin kriteeri on ennen kaikkea yksilön voimaantuminen. Voimaantumiseen tarvitaan uskon ja toivon näkökulmaa, joka muodostuu tasaarvoisissa vuorovaikutustilanteissa eri ihmisten läsnä ollessa. Vertaistuki ja ryhmätoiminnat olivat voimaantumisen tärkeitä areenoita. Merkittävä voimaannuttamista edistävä tekijä oli läheisten ja työntekijöiden kannustava asennoituminen päihteistä kuntoutujaa kohtaan. Kuntoutuminen edistyy kun ihmiseen luotetaan. Hänen retkahduksiaan ei tuomita, vaan autetaan häntä ottamaan ne osaksi kuntoutumisen prosessia. Voimaa jatkaa eteenpäin toivat ne ihmiset, jotka eivät jättäneet kuntoutujaa yksin huonoina hetkinä, vaan pitivät kiinni myös retkahdusten aikana. Retkahdusten käsitteleminen vähensi häpeän tunnetta. Subjektiuden tunteen menettäminen ehkäisi myös voimaantumisen tunnetta. Mikäli työntekijästä tuli kuntoutujan asioiden asiantuntija ja tietäjä verkostopalavereissa, minä-puhe katosi hetkessä. Voimaantuminen on kiinni pienistä hetkistä ja tekijöistä. Yksinkertaisimmillaan se on hyväksytyn ja tasavertaisen ihmisyyden olemus. Päihteitä käyttävä ihminen pystyy itse määrittelemään sosiaalista kuntoutumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä tarkoillakin määritelmillä. Näitä määritelmiä ja tekijöitä kunnioittamalla voidaan vaikuttaa yksilön sosiaaliseen kuntoutumiseen, hänen hyvinvointiinsa ja sitä kautta laajempaan sosiaalisesti kestävään kehitykseen yhteiskunnallisesti. Teksti: Kirsi Purhonen Kehittämiskeskus Tyynelä Lähteet Heino, Taina Asiakaslähtöinen arviointi Seniori-hankkeessa. Diplomatyö. Purhonen, Kirsi & Laakkonen, Maarit (toim.) Raportti KiipIt-projektin Bikva-arvioinnista syksyllä Purhonen, Kirsi & Tuomainen, Mari Vertaistuessa on läsnä koko elämä. Bikva-arviointi Senioriprojektin vertaistukiryhmätoiminnan juurruttamiseksi. Purhonen, Kirsi & Tuomainen, Mari Kuntoutumisen puhe kuuluu asiakkaan itsensä suusta. Asiakkaiden, projektin ja palvelujärjestelmän työntekijöiden kokemuksia Räätäliprojektista Bikva-arviointina. Tuomainen, Mari Kuntoutuja vai työnhakija. Päihdeasiakkaan tukeminen työllistämisen kontekstissa. Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Sosiaalityö. Särkelä, Riitta Osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja sosiaalinen kestävyys. Teoksessa Pohjola, Anneli & Särkelä, Riitta (toim.) sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki. 10

11 100 ja yksi vuotta välittämistä Runsas joukko ystäviä ja yhteistyökumppaneita saapui juhlistamaan Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusun, Riippuvuusklinikka Tyynelän ja Kehittämiskeskus Tyynelän yhteisiä 101-vuotissynttäreitä Pieksämäellä Kiitos kaikille! Puutteellisten apostoliksi itseään kutsuvan toimittaja Aino Suholan puheenvuoro itketti, nauratti ja herkisti. Suhola vakuutti, että hyvän tekeminen toiselle on paras lääke tämän ajan kipuihin! Hän muistutti meitä siitä, että helppo elämä ei välttämättä ole hyvää. Kipu ja ilo syntyvät samassa paikassa! Kuntanäkökulmaa toi palvelupäällikkö Marketta Kolari Kuopiosta tulevaisuuteen luotaavalla puheellaan. Tyynelän avulla kuntoutuneet asiakkaat ja Ruusun arjesta ja juhlasta kertova video valoivat uskoa siihen, että apu toimii. Ruusun johtaja Susanna Pirttiaho kiitteli Petri Laaksosen bändeineen juhlaväen riehaannuttaneen konsertin jälkeen. Kiitollisina jatkamme jälleen arjen aherrusta. Välittämisen satavuotinen tarina jatkuu. 11

12 Kuvat: Kirkkopalvelut/kuva-arkisto, istockphoto

Myönteisiäkin asioita on onneksi

Myönteisiäkin asioita on onneksi Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun verkkolehti 2/2011 Etsinnässä ihmisen näköiset palvelut 2000-luvun yhteiskunnallisessa murroksessa ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot