PÄIJÄT-HÄME Päijät-Hämeen maakuntaohjelma Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄME 2017. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntahallitus 19.5.2014 Maakuntavaltuusto 16.6.2014"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄME 2017 Päijät-Hämeen maakuntaohjelma Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A213 * 2014

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 KANSAINVÄLISTYVÄ PÄIJÄT-HÄME GLOBAALI ELINKEINOELÄMÄ JA OSAAMINEN Yritystoiminnan kilpailukyky Resurssitehokas teollisuus Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Kilpailukykyinen osaaminen Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen HYVINVOIVA VÄESTÖ Hyvinvoinnin lisääminen Kulttuurin monet mahdollisuudet Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö PERUSTELUOSAT MAAKUNTAOHJELMAAN Toimintaympäristö, SWOT ja tavoitemittareita Strategian edistäminen Maakuntaohjelman arviointia Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä Lahden ja Heinolan seutujen erityispiirteitä Tavoitteellinen aluerakenne Yhteistoiminta-alueen toiminta Kansainvälinen edunvalvonta TOIMEENPANOSUUNNITELMA RAHOITUS LIITTEET Päijät-hämeen LIITTO A213 * 2014 ISBN ISSN

3 TIIVISTELMÄ Päijät-Hämeen maakunnan aikaisemmat strategiset elämäntapatavoitteet ovat edenneet oikean suuntaisesti. Maakunnan vahvojen osaamisalueiden kärkiin ohjattiin menneellä maakuntaohjelma ja EU-ohjelmakaudella runsaasti rahoitusta. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen, uusiutuvan energian hyödyntäminen ja muotoilun lisääminen ovat olleet keskeisiä innovaatio-osaamisen ohella. Monissa toimenpiteissä ei kuitenkaan syntynyt luvattuja välittömiä vaikutuksia. Työpaikkoja syntyi vähemmän ja tutkimus- ja professuurihankkeet tuottivat lähinnä välillisiä hyötyjä elinkeinoelämälle. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 mahdollistaa toimijoiden, kuntien ja alueviranomaisten yhteisen aluekehittämistyö jatkumisen vuosille Päijät-Hämeen visio on, että Päijät-Häme on ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen maailmanluokan kumppani ja missiona on tehdä asioita yhdessä eli Meitin kans menestyt. Maakuntastrategian teemat: Kehittyvillä markkinoilla osaajana Venäjän ja Pietarin potentiaali Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja. Maakuntaohjelma yhdistää ensimmäisessä toimintalinjassa globaalin toiminnan haasteet, elinkeinoelämän ja osaamisen. Toinen toimintalinja keskittyy asukkaiden hyvinvointiteeman ympärille. Kolmas toimintalinja nostaa esiin kestävän ympäristön teemoja. Järjestys kuvaa taloudellisesti tiukkaa tilannetta Suomessa ja EU:ssa, jossa vain globaalisti kilpailukykyisellä osaamisella voidaan synnyttää elinkeinoelämälle lisäarvoa, joka tuottaa hyvinvointia maakuntaan, mutta kuitenkin luontoarvoja kestävämmin kohtelemalla. Maakuntaohjelman toimintalinjat: Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Hyvinvoiva väestö Kestävä ympäristö Päijät-Hämeen menestyy, jos maakunnan elinkeinoelämä ja yrittäjyyshenkinen toimintapa menestyvät. Kasvuun kansainvälisille markkinoille tarvitaan monipuolista osaamista alueelta ja globaaleista verkostoista sekä ennakoivaa koulutuksen tuottamista. Maakunnan älykäs erikoistumisen nostaa osaamisen yhteisiksi työkaluiksi ympäristöosaamisen (cleantech), muotoilun, toimijoiden innovaation ja hyvinvoinnin välineet. Hyvinvoinnissa korostuvat nuorison hyvinvoinnin parantaminen, päihteitten haittojen ehkäiseminen ja tapahtuma- ja terveysliikunnan edistäminen. Lahden MM 2017 kisatapahtuma kuvaa hyvin sitä onnistumisprosessia, mikä liittyy myös koko aluekehittämisen tuleviin haasteisiin ja yhteiseen tekemiseen. Maakunnan luonnonvarat ovat monipuoliset ja niitä tulee käyttää älykkäästi yhteisen hyvän tekemiseksi. Biotalouden vahvistuva rooli tukee Päijät-Hämeen maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät kansainväliselle lentokentälle, satamiin ja ratayhteyksien kehittämisessä on edelleen runsaasti mahdollisuuksia paikallisesti ja Venäjän suuntaan. Lahdessa keskusta tiivistyy ja osin laajenee asemanseudun ja radanvarren rakentamisen yhteydessä. Etelä-Suomen maakunnat ovat valinneet yhteisiä kehittämisen teemoja, joita viedään Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa eteenpäin. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimenpiteiden rahoituksessa käytetään alueviranomaisten rahoituksen lisäksi kuntien, eri toimijoiden, yritysten, EU:n ja valtion rahoitusta. 3

4 Kansainvälistyvä Päijät-Häme Globaalissa taloudessa jokaisen yrityksen, organisaation ja maakunnan asukkaan on harkittava omalta osaltaan kansainvälistymisen merkitystä ja toimintansa kansainvälistymisen tasoa. Päijät-Hämeen maakuntastrategia 2040 ja siitä johdettu maakuntaohjelma 2017 korostavat voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja. Päijät-Häme on kansainvälisesti laajalle verkottunut eurooppalainen maakunta. Päijät-Häme ja sen keskuskaupunki Lahti ovat Itämeren alueen kasvualueita ja hyvin saavutettavissa. Vahva muutos digitalisoitumiseen ja vihreän talouden nousuun luo mahdollisuuksia maakuntaan menestyä. Kansainvälisessä ja kansallisessa toiminnassa korostuvat perinteiset päijäthämäläiset keihäänkärjet ympäristöosaamisessa, muotoilussa, hyvinvoinnissa ja käytäntölähtöisten innovaatioiden edistyksellisessä soveltamisessa. Päijät-Hämeestä on tavoitteena tehdä kansainvälisesti ainutlaatuinen älykkään erikoistumisen maakunta, joka verkottaa alueen osaamiskärkiä ja vahvoja elinkeinoelämän klustereita. Päijät-Hämeen vahvuutena on hyödyntää monialaisen yliopistokampuksen, ammattikorkeakoulujen ja alueen kansainvälisten yritysten huippuosaamista uusien ja uusiutuvien osaamiseen perustuvien liiketoimintojen käynnistämisessä ja uusien yritysten perustamisessa. Maakunnan vahvat klusterit antavat hyvän kasvualustan uusien teknologioiden hyödyntämiselle ja synnyttämiselle globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Kansainvälistä verkostoitumista tehostetaan hyödyntämällä koko Lahden alueen elinkeinopoliittisen yhteistyöverkoston kansainvälisiä yhteyksiä. Elinkeinoelämän kehittämistarpeiden mukaisesti rakennetaan toimialojen välisiä yhteyksiä ja kytkentöjä maakunnan omiin osaamiskeskuksiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin osaamiskeskuksiin, tutkimuskeskuksiin sekä koulutusjärjestelmiin. Verkostomaisella toiminnalla ja siinä erityisesti välittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli pk-yritysten liiketoimintaosaamisen sekä markkinoinnin ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisessä. Päijät-Häme vahvistaa osaamisrakenteita ja luo mahdollisuuksia hyödyntää paremmin kansallista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta alueellisesti. Lähtökohtana on tukea elinkeinoelämän tarpeista syntyvien alueellisten innovaatiorakenteiden kehittämistä sekä verkottaa ja hyödyntää kansallista ja kansainvälistä alueellista innovaatio- ja teknologiapolitiikkaa. EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat perustuvat EU2020 strategiasta kansallisesti valittuihin prioriteetteihin ja Itämeren alueella toteutettavat rahoitusohjelmat noudattavat lisäksi EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) tavoitteita. EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat tarjoavat erinomaisen instrumentin Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseen. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Eero Vainio Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jari Salonen Maakuntajohtaja Jari Parkkonen Aluekehityspäällikkö Juha Hertsi 4

5 1. Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Uusi EU:n rakennerahastokausi vuosille kuvaa osuvasti suomalaisen kilpailukyvyn haasteita ja muutostarpeita. Myös tulevaisuusselonteko ja maakuntastrategia antavat viitteitä tulevasta, kun työelämä tulee muuttumaan monin tavoin. Digitaalitalouden muutos jatkuu ja työnteon kulttuuri muuttuu. Useilla aloilla työn ja opiskelun voi suunnitella itse, mutta samalla vastuu työn- ja oppimisen tuloksista lisääntyy. Verkostojen merkitys ja yhteistyö lisääntyy kaikissa toimintaympäristöissä. Entistä useampi tekee töitä globaalisti yli kansallisten rajojen. Vaatimukset kansainväliselle osaamiselle kasvavat. Päijät-Hämeen yritysten on kyettävä toimimaan kansainvälisessä kilpailussa ja hyödyntämään kilpailuetuja. Suomen ja Päijät-Hämeen elinkeinorakenne on ollut hyvin teollisuusvaltainen, mutta käynnissä olevan nopean rakennemuutoksen seurauksena palvelujen merkitys on kasvanut. Päijät-Hämeen elinkeinoelämän rakenteet ovat pk-yrityksien ja muutaman suuryrityksen varassa. Moni pk-yritys on avannut vientikanavia kansainvälisille markkinoille. Päijät-Hämeen yritykset ovat toimineet suurelta osin hitaasti kasvavilla markkinoilla, joten markkina-aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Päijät-Hämettä pitkään piinanneen rakennemuutoksen alkujuuret johtavat 1990-luvun vaihteen lamaan, suurtyöttömyyteen ja idänkaupan romahtamiseen. KUVA 1. SUOMEN ALUERAKENTEEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITYSKUVAN 2050 AIHIO Pohja-aineistona ennakointiteemat, megatrendit ja alueelliset näkökulmat Muuttoliike moninaistuu Metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky kasvaa Keskisuurten kaupunkien kasvu Digitalisaatio Elinympäristön laadun merkitys kasvaa Venäjän merkitys kasvaa Arktisen alueen kasvu Biotalous ja luonnonvarat Lähde: 5

6 1.1 Yritystoiminnan kilpailukyky PK-yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälisyyden parantamiseksi Päijät-Häme toteuttaa aktiivista yritysten kehittämisavustuspolitiikkaa. Voimavarana ovat yritysten, kuntien, valtion ja EU:n resurssit. Kansalliset ohjelmat ja uusi rakennerahasto-ohjelma tukevat Päijät-Hämeen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavia investointeja, uusien yritysten hautomotoimintoja ja yritysverkostojen kehittämisen ekosysteemihankkeita. Päijät-Hämeen maakuntastrategia nostaa esiin infrastruktuuriteknologiat, puhtaan veden, ympäristön (cleantech), matkailun, terveydenhuollon ja koulutuksen vientituotteet. Päijät-Häme tavoittelee laajasti yritysten toimintaedellytysten parantamista, sektorirajat ylittäen ja hyödyntäen Päijät-Hämeen maakuntastrategia haastaa tekemään entistä enemmän yhdessä ja kansainvälistymään! maakunnan profiloituja kärkiosaamisaloja uuden, innovatiivisen yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen, nykyisen liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseen. Yritystoiminnan kehittämisessä tulee täysimittaisesti hyödyntää alueen ja verkostojen tutkimus- ja kehittämistyöstä johdettavat liiketoimintamahdollisuudet. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Yritysten lyhyen ja pitkän aikavälin kasvu- ja kehittämishankkeet Älykkään erikoistumisen kärjet yritystoiminnan kehittämisessä Vähähiiliseen teknologiaan ja talouteen aluetason kehitystyöllä: biotalous nimenomaan alueellisena toimintamallina, ei vain yksittäisten yritysten kehityshankkeina Uuden liiketoiminnan luominen Käytetään mm. uusia hautomomalleja ja edistetään investointeja ja yrittäjyyttä. uudet kasvuyrityshankkeet, kansainvälistymishankkeet, liikevaihdon kasvu ympäristö-, muotoilu- ja innovaatiomenetelmiä tehostaneet yritykset yritysryhmien hankkeet uudet yritykset (myötävaikutetut), uusi liiketoiminta, liikevaihdon kasvu, uudet työpaikat, EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES, Finnvera EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES, Finnvera EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES, Finnvera EU:n kv. rahoitusohjelmat Pk-yritysten kansainvälisten myynti- ja kumppanuusverkostojen kehittäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden parantaminen Muut? kv-liiketoimintaa aktivoineet yritykset, uudet vientilaajennukset, viennin osuus yritysten liikevaihdosta pk-yritykset, joissa energiatehokkuus on parantanut, säästetty energia EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES, Finnvera EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 6

7 KUVA 2. TAVARALIIKENTEEN PALVELUTASON TAVOITTEET VUOTEEN 2035 Tavaraliikenteen palvelutaso, tavoitetaso v Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Muualla perustaso Maakuntakeskus Seutukeskus Iso kuntakeskus Pieni kuntakeskus 1.2 Resurssitehokas teollisuus Kaupunkiympäristöistä ja teollisuuden uudistuksesta tulee löytää lisää voimavaroja elinkeinoelämän ja kuntien palveluiden tuottamisen prosesseihin. Teollinen prosessi on entistä enemmän palveluketjun pidentämistä ja osana yritysten kehittämistä kaupungit ottavat entistä enemmän vastuuta älykkäistä hankinnoista ja investointien toteuttamisesta. Lahden alueelle on laadittu joulukuussa 2013 valtion kanssa kasvusopimus yhdessä 11 muun suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimusten tarkoitus on luoda valtion eri toimijoiden, kaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen välille uudenlainen kumppanuus, jotta kasvun kannalta keskeiset asiat pystytään toteuttamaan yhteistyössä. Lahden seudun sopimuksen keskeiset painopisteet ovat: uudistava elinkei- 7

8 nopolitiikka, jossa korostuvat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyden vähentäminen. Toimenpiteet ovat osa Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaa. Maankäytön osalla Lahden kaupunkiseudun sopimus korostaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mm. aseman seutu Lahdesta ja Henna Orimattilasta. Eteläisen kehätien suunnittelu ja joukkoliikenne sekä kaupunkiseudun sisällä että Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä ovat sopimuksessa sovittuja teemoja. Syrjäytymisen ehkäisemisessä kehitetään toimintatapoja erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden hoitoon. Yhtenä kohteena on myös nuorisotakuun toteutumisen edesauttaminen. Lahden kaupunkiseutu on partnerina Tampereen vetämässä INKA-ohjelman konsortiossa. Lähtökohtana on kaupunkiseudun teollinen rakennemuutos ja tulevaisuuden työpaikkojen synnyttäminen. Tavoitteena on muuttaa Lahden kaupunkiseudun teollista perustaa niin, että cleantech ja muotoilu saavat jalansijaa. Lisäksi tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa hyödyntäen kaupungin nopeaa uudistumista uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden avulla. Lahden kaupunki voi toimia kehitysavausten tekijänä. LADEC koordinoi ja hallinnoi ohjelmaa, yhteistyökumppaneina ja hyödynsaajina ovat alueen yritykset, kunnat ja korkeakoulut. LADEC on alustavasti vetovastuussa konsortiossa kahdesta työpaketista: Muotoilulla uutta arvoa liiketoimintaan ja Resurssiviisaat verkostot. Lahden kaupunkiseutu on aktiivisesti mukana sähköiseen liikenteeseen, älykkääseen rakentamiseen, kasvumarkkinoiden avaamiseen ja uusiin innovaatioalustoihin liittyvissä työpaketeissa. Ratkaisujen täytyy olla paikallisia, matkailijoita palvelevia sekä kestävän ja vihreän talouden mukaisia. Uudistuvan teollisuuden tarpeisiin on löydettävä älykkään erikoistumisen tutkimuksen-, kehittämisen- ja innovaatiotoiminnan ekosysteemeitä, joissa yritykset yhdessä luovat toisilleen kansainvälisesti kestävää lisäarvoa ja liiketoimintaa. Toimenpiteiden tukirahoitukseen käytetään pääosin INKAohjelmarahoitusta, TEKES-rahoitusta ja EAKR-rahoitusta. KUVA 3. INKA-OHJELMAN ORGANISOINTI LAHDEN KAUPUNKISEUDULLA Yritykset Sähköisen liikenteen ekosysteemi Kestävän rakentamisen ekosysteemi Teollisten symbioosien ekosysteemi Teollisen muotoilun ekosysteemi Uudistuvan teollisuuden ekosysteemi Kunnat Vastuuhenkilö Esa Ekholm Temaattinen ryhmä Vastuuhenkilö Vesa Ijäs Temaattinen ryhmä Vastuuhenkilö Esa Ekholm Temaattinen ryhmä Vastuuhenkilö Riikka Salokannel Temaattinen ryhmä Vastuuhenkilö Juha Määttä Temaattinen ryhmä Korkeakoulut INKA- teemapaketti Älykäs liikenne INKA- teemapaketti Tulevaisuuden talot ja tilat INKA- teemapaketti Resurssiviisaat verkostot ja teolliset symbioosit INKA- teemapaketti Muotoilulla uutta arvoa liiketoimintaan INKA- teemapaketti Valmistavan teollisuuden innovaatioalustat INKA- johtoryhmä LADEC, Lahti, LYK, LAMK, Päijät-Hämeen liitto, ELY, (yritykset) Kasvusopimuksen ohjausryhmä Kunnat, korkeakoulut, Päijät-Hämeen liitto, ELY, LADEC Vastuuhenkilö Sari Alm 8

9 Lahden kaupunkiseutu kokoaa, kehittää ja koordinoi suomalaisten cleantech-yritysten kasvurahoitusta ja -kiihdytystä tukevia kansainvälisiä verkostoja ja tapahtumia yhteistyössä Tekesin, Tesin ja Sitran sekä TEM:n cleantechin strategisen ohjelman kanssa. Teollisen muotoilun ekosysteemin tehtävänä on kasvattaa muotoilun tarjontaa ja hyödyntämiskykyä eri toimialoilla sekä vahvistaa muotoilulla tuotettavaa lisäarvoa. Lahdessa on Suomen johtava teollisen muotoilun ekosysteemi. Kasvusopimuksen tavoitteena on kehittää edelläkävijämarkkinoita testaamaan uusia markkinatoimisen hankinnan malleja. Kuntien innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankintoja sekä teollisuuden ja kaupan investointikohteita voidaan hyödyntää uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien pilotoinnin, demonstroinnin ja kaupallistamisen mallikohteina. Edelläkävijämarkkinat keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön, kaupunkien ekosysteemin ja liikenteen ratkaisuihin. Teemat ovat myös Lahden kaupunkiseudun painopisteitä INKA-ohjelmassa. Kaikissa Lahden kaupunkikonsernin hankinnoissa ja investoinneissa otetaan huomioon kaupungin ympäristö- ja energiatavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Kaikissa merkittävissä hankinnoissa ja investoinneissa otetaan huomioon niiden yritysvaikutukset, mahdollisuudet synnyttää niiden avulla uusia liike-toimintamahdollisuuksia sekä edistää työllisyyttä. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kestävän kilpailukyvyn kehittänen uudet liiketoiminta- ja palveluinnovaatiot INKA, EAKR, TEKES maaseuturahasto kansallinen rahoitus EU:n kv. rahoitusohjelmat Edelläkävijämarkkinoiden uudet pilotit uudet avaukset INKA, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus EU:n kv. rahoitusohjelmat Teollisen muotoilun ekosysteemit uudet kansalliset- ja vientimallit INKA, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus EU:n kv. rahoitusohjelmat Cleantech yritysten kansainvälistyminen ja rahoitus Muut? uudet avaukset kv-kauppoihin, liikevaihdon kasvu INKA, EAKR, TEKES, Finnvera kansallinen rahoitus EU:n kv. rahoitusohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 1.3 Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut Maakunnan vetovoima on yksi keskeisimmistä tekijöistä, kun seudulle haetaan kasvua. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen mielikuvien takana, sekä seudun tunnettuuteen tavoiteryhmän keskuudessa. Maakunnan ja Lahden seudun vetovoimaa rakennetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön ja tavoitteiden linjauksia on tehty vuonna 2013 matkailun ja asumisen markkinoinnin Masterplan-työssä. Lahden seutu Lahti Region Oy markkinointiyhtiö koordinoi ja vastaa maakunnallisen matkailun ja asumisen markkinoinnin toteutuksesta. Päijät-Hämeen matkailustrategia visiona on, että Päijät-Häme on Suomen yhteiskuntavastuullisin hyvinvointi- ja tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Päijät-Hämeen matkailustrategia korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa osana matkailuyritysten arkea. Maakunnallisen matkailustrategian tehokas toteutus edellyttää entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamista. Monipuolisella palve- 9

10 luverkostolla tarkoitetaan Päijät-Hämeen kattavaa yritysten, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden muodostamaa palveluntarjoajien saumatonta verkostoa, joka tuottaa sekä työsidonnaiseen että tapahtuma- ja hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluja. Liikuntatapahtumilla sekä urheilun kansallisen ja kansainvälisen statuksen tapahtumilla on merkittävä vaikutus alueen profiiliin ja matkailutuloon. Tapahtumamatkailu on perinteisten matkailupalveluiden yhdistämistä liikunnan, urheilun, kulttuurin tai viihdetapahtumien kanssa. Tapahtumat synnyttävät alueelle uutta osaamista ja uutta yritystoimintaa. Lahti on yksi Suomen viidestä suuresta messukaupungista. Uudenaikaiset messu- ja tapahtumatilat mahdollistavat Lahdessa kansallisen ja kansainvälisen messu- ja tapahtumatoiminnan laajentamisen. Jokaisella Päijät-Hämeen kunnalla on hyvin tunnistettavat omat vahvuutensa matkailu- ja palvelutoimialoilla. Alueen hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia palveluratkaisuja mm. venäläisten, keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta. Digitalisoituminen muuttaa yritysten toimintaympäristöä ja kilpailuasemaa. Digitalisoituminen luo palveluiden uusia mahdollisuuksia täysin uusille liiketoiminnoille ja uudelle ansainnalle. Markkinat voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Tulevaisuusselonteon mukaan digitaalinen arvonluonti kasvaa yhtä suureksi kuin materiaalinen vuoteen 2030 mennessä. Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen tulee vaikuttamaan työn tekemisen tapoihin, palveluihin sekä osaamistarpeisiin voimakkaasti lähivuosina. Julkisen sektorin palveluissa siirrytään entistä enemmän kestäviin ja innovatiivisiin hankintoihin, jolloin esimerkiksi kunnat voivat demonstroida paikallisia ratkaisuja hankinnoissaan. Esimerkkinä voivat toimia ruokapalvelut, joissa voidaan pilotoida uusia lähi-, luomu-, kasvis- tai sesonkituotteita ja niiden kilpailutusta. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Digitalisoitumisen uudet avaukset uudet ICT-hankkeet ja työpaikat EAKR, ESR, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat Kehitetään julkisia ja yksityisen sektorin palveluja työelämän, koulutusorganisaatioiden, tutkijoiden yhteistyössä Kestävät hankinnat Matkailutulon kasvattaminen, uudet verkostohankkeet uudet tai uudelleen tehdyt palveluprosessit uudet palvelut tai tuotteet, vähähiiliset uudet toimintapalvelut, energiatehokkaat uudet ratkaisut, kävijämäärän kasvu, vähähiiliset toimet EAKR, ESR, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat kunnat, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat Julkisten palveluiden kehittäminen uudet palvelumallit EAKR, ESR, maaseuturahasto kunnat, TEKES, Kalastusmatkailu- ja vesistöliiketoiminta mm. Päijänteen voimavarojen lisähyödyntäminen Vapaa-ajan asumisen liiketoimintakonseptit Muut? uusia kalastusmatkailijoita uusia vapaa-ajan palveluyrittäjiä ja yksiköitä maaseuturahasto, kunnat, yrittäjät maaseuturahasto, kunnat, yrittäjät Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 10

11 1.4 Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Päijät-Hämeen runsaita luonnonvaroja hyödynnetään ja kehitetään uutta, luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvaa vähähiilistä liiketoimintaa, bioenergian tuotantoa, luontoon perustuvaa palveluliiketoimintaa ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa elintarviketuotantoa. Elintarviketuotannon arvoketjussa tulee edelleen nostaa lisäarvoa ja kasvattaa vientiä. Vihreän kemian merkitys korostuu. Paikallista materiaalikiertoa kehitetään niin, että biopohjaiset jätteet ja muut sivuvirrat saadaan entistä paremmin muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Näin edistetään suljettuun kiertoon perustuvaa liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Maakunnassa on runsaasti puuosaamista muun muassa puurakentamista, kalusteteollisuutta ja alan koulutusta, joiden avulla voidaan nostaa jalostusastetta. Ekosysteemipalveluiden arvottaminen edistää myös luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun erilaisia vaihtoehtoja voidaan punnita sen mukaan, mitä vaikutuksia niillä on ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Ruokatuotannon kehittämisohjelma maatilojen ja yritysten määrät, ruokasektorin BKT-osuus, investoinnit, liikevaihdon kasvu, rahoituslähteitä maaseuturahasto, TEKES, kansallinen rahoitus, MMM Uudenlaiset bioenergiaratkaisut uudet bioenergiahankkeet EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat Jalostusarvoa nostavat kehittämistoimet mm. puun osalta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, EAKR, TEKES, kansallinen rahoitus Vesiliiketoiminta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, TEKES, EAKR, kansallinen rahoitus Biomassan käyttö uuden liiketoiminnan lähteenä Älykkäiden ja kestävien kalusteiden kehittäminen Muut? uudet biotaloushankkeet uudet kestävät kalusteratkaisut EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat ESR, EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 11

12 KUVA 4. PUUN UUDET MAHDOLLISUUDET VTT 2014 PUU ON UUSI MUOVI! Sellu Pakkaukset ja painotuotteet Tekstiilit, komposiitit Kierrätetty kuitu Raakapuu Kemikaalit ja energiatuotteet Sahatavara Rakenteelliset tuotteet Kierrätetty puu Puunkuori, ohenteet Sähkö ja lämpö Biojalostus Energiatuotteet Kemikaalit Värien selitykset: Puu uutena raaka-aineena Puu uutena raaka-aineena tällä hetkellä Lähde: People in Biotechnology 2044 julkaisu verkossa: 1.5 Kilpailukykyinen osaaminen Maakunnassa ja sen keskuksessa Lahdessa on monipuolista osaamista. Lahden Yliopistokampus ja alueen ammattikorkeakoulut muodostavat verkostoineen kansainvälisesti monipuolisen toiminta-alustan Lahden Yliopistokampus kokoaa ja linkittää yhteen maakunnan tarpeisiin eri yliopistojen vahvuuksiin ja toimijoiden omiin profiileihin perustuvan toiminnan. Lahden yliopistokampus profiloituu kestävään kehitykseen, kaupunkiympäristön monitieteiseen ja tieteidenväliseen ratkaisuhakuiseen tutkimukseen, opetukseen ja innovaatiotoimintaan. Toimintaympäristöön vaikuttavat kansallinen ja globaali kaupungistumiskehitys, muuttoliike ja ruuhkautuminen sekä niistä seuraavat sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset. Lisäksi kestävä kehitys on osaamisen sekä innovaatio- ja kilpailukyvyn kannalta olennainen tekijä. Yritysten osaamista ja toimintaa tukeva tutkimus on entistä tärkeämpää kansainvälisesti kilpailukykyisen toiminnan kannalta. Päijät-Hämeessä ennakoidaan yhteistyössä työelämän muutosta ja osaamistarpeita kilpailukykyisen osaamisen koulutuksen suuntaamiseksi. Lahden Yliopistokampuksella ja ammattikorkeakoululla on runsaasti vakiintunutta ja jatkuvasti kehitettävää yhteistyötä infrastruktuurista tukipalveluihin, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä uusimpina avauksina myös opetukseen. Päijät-Hämeeseen laaditaan maakuntaohjelmakauden alussa koulutuspoliittiset linjaukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaa kansallista koulutuspolitiikkaa. Opetushallitus on KESU:n linjausten rinnalla kannustanut kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tiivistämään keskinäistä yhteistyötä alueella. Päijät- Hämeessä on vähän korkeakoulutuksen perusopiskelun aloituspaikkoja suhteessa kansalliseen määrään. Lahden yliopistokampukseen kuuluvat yliopistot, Lahden ammattikorkeakoulu ja OKM tukevat Lahden alueen kehittymistä ympäristöosaamisen ja muotoilun kansainvälisen tason keskittymänä ja osana laajan metropolialueen innovaatioympäristöä. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen ja LAMK:ia muotoilu- ja ympäristöosaamisen kumppaneina, joilla on yhteis- 12

13 työssä yrityselämän kanssa erityinen rooli alueen kehityksessä. Niemen osaamiskeskittymä yhdistää korkeakoulutuksen ja yritystoiminnan samalle kampukselle. Alueelle keskitetään Lahden ammattikorkeakoulun toiminnot sekä valtaosa Lahdessa toimivien yliopistojen toiminnasta. Niemen osaamiskeskittymästä kehitetään uudenlainen käytäntölähtöinen innovaatio- ja oppimisympäristö. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Osaamiskeskittymien vahvistaminen. Alueelta valittujen kärkien elinkeinoelämää tai julkisen sektorin tuottavuutta tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeet Monitieteiset tutkimusohjelmamallit, jotka tukevat älykästä erikoistumista Koulutuspoliittisen ohjelman tarkentaminen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudet työpaikat Monitieteiset tutkimushankkeet laaditaan 2014 lopulla ESR, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus, OKM H2020 ESR, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus, OKM H2020 kunnat, Yhteiset koulutustuotteet uudet avaukset ESR, EAKR kansallinen rahoitus, OKM EU-ohjelmat Korkea- ja toisen asteen uudet toimintamallit uudet koulutuspaikat OKM, ESR kunnat, kansallinen rahoitus Ennakointityön parantaminen itsearviointi ESR, kansallinen Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 1.6 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR-voimavaroja voidaan käyttää uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja hyödyntämisen. Alueen yliopistotoiminta on muutoksessa ja Helsingin yliopisto on vuonna 2013 päättänyt koota Lahden toiminnot yhteen ja vahvistaa läsnäoloaan alueella ja on perustanut Lahden tutkimus- ja opetusverkoston. Yhdistävänä tutkimusteemoina ovat kaupunkiympäristön ekosysteemipalvelut ja kestävä kehitys. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt vuonna 2013 selvityksen LUT:in toiminnan laajentamiseksi Lahdessa teknillisen tiedekunnan, erityisesti ympäristötekniikan, osaamispohjaan perustuen. Aalto-yliopisto on viime vuosien aikana vähentänyt toimintaansa Lahdessa ja maakunnassa, mutta sen odotetaan jatkavan alueella vaikuttamista hankekumppanuuksien kautta. Keskeisiä osaamisen-ohjelmia ovat mm. ympäristöä, muotoilua, hyvinvointia ja innovaatioita yhdistävät tutkimusohjelmat, joilla on lisäarvoa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseksi. 13

14 Esimerkiksi HY Palmenia, LUT Lahti School of Innovation, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa valmistelleet yhteisen ohjelmakokonaisuuden, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen innovaatioympäristö palvelemaan terveysliikuntaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeita. Päijät-Hämeessä rahoitetaan korkeatasoista, ratkaisuhakuista tutkimusta, joka tuottaa lisäarvoa palvelu- tai tuoteliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Soveltava tutkimus ja innovaatiotoiminta uudentyyppisine kyvykkyyksineen Elinkeinoelämää uudistavan korkeakoulutuksen vahvistaminen maakunnassa Ympäristöteknologian uudet avaukset, cleantech, resurssitehokkuus haltuun kokonaiskuvan kautta (aluelähtöisyys) Kestävä kehityksen ekosysteemin ja kaupunkikehityksen toimet Muotoiluosaamisen ja tuotekehityksen toimenpiteet Hyvinvointia, terveysliikuntaa ja matkailua edistävät toimenpiteet Verkostojen johtamisen kehittämisohjelma tutkimuksesta toimeen Muut? uudet tutkimushankkeet uudet aloituspaikat, uudet tutkimusohjelmat ja -hankkeet uudet ympäristö/cleantech -hankkeet uudet toimintamallit julkisten toimintojen tehostamiseksi uudet muotoillut tuotteet ja palvelumallit työpaikkojen kasvu, uudet toimintamallit osallistuneet ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 1.7 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Tilastojen mukaan syrjäytyneiden nuorten (15 29-vuotiaat) osuus oli vuonna 2010 Päijät-Hämeessä korkein kaikista Suomen maakunnista (Päijät-Hämeessä 5,4 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 %). Ammatillinen koulutus yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa nuorisotakuun ja siihen kuuluvien koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. 14

15 Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän nuorten, vähän koulutettujen aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Lisäksi tulee huomioida koulutusjatkumo perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja sieltä edelleen korkea-asteelle erityisesti ammattikorkeakouluun. Elinikäinen oppiminen, siihen liittyvä pedagoginen osaaminen ja koulutustarjonnan kehittäminen muuttuvan työelämän tarpeisiin ovat Lahden seudulle keskittyneen yliopistotoiminnan keskiössä. Alueelle on vaikea saada lisää yliopistotason aloituspaikkoja. Sikisi voimia tulee suunnata määrätietoisemmin uudenlaisiin aikuiskoulutuksen muotoihin ja koulutuspolkuihin, joilla voisi edetä myös tutkintoihin tai korkean statuksen sisältäviin erikoistumisopintoihin. Yhteistyö Lahden ammattikorkeakoulun kanssa on tässä asiakokonaisuudessa noussut yhä vahvemmin esiin Lahden yliopistokampuksen toimijoiden kanssa. Yhteistyössä kuntien kanssa kehitetään perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjausta ja räätälöidään uudenlaisia opintopolkuja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Räätälöityjä uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Alueella uskotaan vahvaan kehitykseen erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan ja ympäristö- ja bioliiketoiminnassa. Myös teollisuuden toimintatavat kehittyvät palveluliiketoiminnan suuntaan. Lahti on Suomen merkittävimpiä ympäristöliiketoiminnan alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyettävä hyödyntämään entistä paremmin ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet. Koulutuksessa tuetaan siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden kehittämistä. Päijät- Hämeessä on etenkin kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnassa ja laadussa jatkettava yhteisteistä kehittämistä elinkeinoelämän kanssa. Nivelvaihe on tärkeä siirryttäessä mm. peruskoulusta jatko-opintoihin. Päijät-Hämeen yrittäjyyskasvatuksen strategiassa ja toimenpideohjelmassa määritellään yhteinen yrittäjyyskasvatuksen visio ja sitä konkretisoivat tavoitteet sekä toimenpiteet vuosille Strategia on laadittu alueella laajassa yhteistyössä. KUVA 5. PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PAINOPISTEET Päijät-Hämeen strategiset painopisteet yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä 1. Yrittäjyyskasvatuksen pysyvän kehittämisverkoston synnyttäminen ja johtaminen 2. Jokaisen kunnan jokaisen oppilaitoksen sitouttaminen mukaan 3. Voimaantumisen, innostumisen ja positiivisen yrittäjyysilmapiirin kehittäminen. Tavoitteet kuntatason ja oppilaitosten kehittämiseksi 1. Yrittäjyyskasvatuksen johtaminen on tavoitteellista 2. Oppilaitosten johtamisen kehittäminen 3. Oppilaitosten toimintakulttuurin radikaali kehittäminen 4. Opettajien osaamisen kehittäminen 15

16 Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Korkeakoulutus painopistealoille aloituspaikat ja tutkinnot ESR, EAKR, kansallinen rahoitus Nivelvaiheen palveluiden sujuvat ratkaisut. Toisen asteen jälkeiset palvelut ja välivaiheen minimointi uudet ratkaisumallit nuorisotakuun piirissä olevat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat Työelämän taitojen täydennyspolut yli 54-vuotiaat ESR, kansalliset, TEM Yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelma osana opetussuunnitelmia ESR, kansallinen rahoitus, Interreg Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen pitkäaikaistyöttömien määrä ESR, EAKR, kansallinen rahoitus Toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, huippuammattilaisuuden kasvupolku Muut? siirtyneiden määrä ESR, kansallinen rahoitus Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Ylipistot, korkeakoulut, oppilaitokset, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työvoimatoiminnan kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 16

17 2. Hyvinvoiva väestö Maakunnassa lisätään hyvinvointia ja torjutaan syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Painotusta hyvinvoinnissa lisätään ennaltaehkäisevien menetelmien kehittämiseen. Köyhyyden torjunnalla parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Maakuntaohjelman työpajoissa on todettu, että meillä on oltava tahtotila ja välineet pitää kaikki mukana yhteiskunnan yhteisissä toiminnoissa. Maakunnan monipuoliset kulttuuripalvelut ja luonto parantavat hyvinvointia. Maakunnassa voi nauttia huippukonserteista, kesäisistä näytelmistä, hienoista urheilutapahtumista tai vaeltaa pitkin opastettuja reittejä. Päijät-Hämeessä on runsaasti rakennettua hyvinvointija liikuntapaikkaympäristöjä. Vain osa hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvästä liittyy rakennettuun varta vasten rakennettuun ympäristöön. Esimerkiksi iso osa liikunnasta tapahtuu kävely ja pyöräteillä, virkistysalueilla ja luonnossa. Lisää voimaa ympäristöstä? Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Green Care -toiminta perustuu erilaisiin luontolähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erilaisissa ympäristöissä, kuten metsässä, puutarhassa tai maatilalla, mutta myös kaupungeissa tai sisätiloissa. 2.1 Hyvinvoinnin lisääminen Hyvinvointia voidaan maakunnassa parhaiten lisätä ehkäisemällä syrjäytymistä. Se tarkoittaa työttömyyden vähentämistä etenkin nuorten keskuudessa, köyhyyden poistamista ja lisätään tulevaisuuteen suuntautuneisuutta. Syrjäytymisen ehkäisy maakunnassa vaatii useiden hallinnonalojen toimia ja yhteistyötä. Päijät-Hämeessä tulee vahvistaa eri kansalaisryhmien yhdenvertaisuutta, edistää terveyttä vähentämällä terveyseroja, ehkäistä työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä, parantaa pienituloisten asemaa, vähentää lasten ja nuorten syrjäytymistä, uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja, parantaa kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta. Erityisenä painopisteenä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan ja monipuolistetaan etsivätoimintaa. Etsivätoiminta kohdistuu vuotiaisiin nuoriin, joilla ei ole opintopaikkaa, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai jotka ovat työttömiä. Tavoitteena on kehittää joustavaa ja jatkuvaa toimintaa, joka hyödyttää ja avaa polkuja nuorille. Etsivän toiminnan ohjaajat auttavat nuorta opiskelu- tai työpaikan haussa. Etsijät auttavat myös yhteyksissä viranomaisiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin. Alueella pilotoidaan ja otetaan käyttöön uudet toimintamallit ja poikkihallinnollisia toimintatapoja työttömyyden vähentämiseksi (LKS-kasvusopimus). Maakuntaohjelman aikana voidaan aktivoida asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. Keskeisiä kumppaneita ovat jo olemassa olevat verkostot ja toiminnalliset ryhmät. Näitä ryhmiä ovat kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat yhdessä kehittämisorganisaatioiden kanssa. Ikääntyvien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin (sosiaalinen, fyysinen, psyykkinen) edistäminen ja tukeminen siirtävät raskaampien palvelujen tarvetta. Ikääntyvien palvelujen kehittämisessä keskeistä on siirtää laitospalvelun tarvetta myöhäisempään ikään ja purkaa laitosvaltaista hoitojärjestelmää nopeasti (VATT:n valmisteluraportti 20). Tämä tarkoittaa panostusta eläkeikäisten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja niiden edelleen kehittämistä yhteistoimintamalleiksi niin, että yksityiset ja järjestötoimijat voivat olla aktiivisesti mukana palvelujen tuottajina ja tarjoajina. Parannetaan maahanmuuton palveluita ja kotouttamisen yhteistä ohjausta. Maahanmuuttopolitiikan uudet linjaukset ja lainsäädännön muutokset tuovat uusia haasteita kunnille. Päijäthämäläisessä maahanmuuttotyössä tulee ottaa huomioon kuntien uudet velvoitteet mm. alkukartoituksista, kotouttamisohjelman laatimisesta ja sen seurannasta. Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnoima, osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, Alipi-hanke on tähän mennessä vastannut Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman koostamisesta, työryhmien koolle kutsumisesta ja ohjelman seurannasta. Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on tarkoitus päivittää vuosien aikana. Ehkäistään päihteiden etenkin alkoholin liikakäytöstä johtuvia haittoja. Alkoholi ja tupakka aiheuttavat puolet terveyseroista. Alkoholisairaudet ovat työikäisten, sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy ja aiheuttaa merkittävät välittömät ja välilliset kustannukset. Liiallinen alkoholinkäyttö heikentää työkykyä, hyvinvointia, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. 17

18 Kunnat laativat lakisääteiset hyvinvointikertomukset ja laativat hyvinvointi suunnitelmat, joiden avulla pyritään tunnistamaan kuntien hyvinvoinnin haasteita ja nimeämään toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntien suunnitelmista tulee rakentaa yleinen kuvaus maakunnan hyvinvointiteemoista ja mm. ikääntymisen haasteista. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kuntien tuki- ja vuokra-asuntopalvelut kehitetään riittävälle tasolle Etsivätoiminta ja nuorisotakuun toimenpiteet Ikääntyvien hyvinvointia edistävät toimenpiteet asunnottomien määrä tavoitettujen % etsivätoiminnassa ikääntyvien hyvinvointimittaukset Kansalliset, ARA OKM, ESR, kansalliset ESR, EAKR, STM, Raha-automaattiyhdistys, Kuntakokeilun toimenpiteet aktivoidut työttömät kunnat, TEM, ESR, kansallinen rahoitus, Paikallistoiminnan vahvistaminen uudet paikallistoimintahankkeet Leader-rahoitus, ESR, kansallinen rahoitus Ammatillinen koulutus, työttömät kunnat, ESR, kansallinen rahoitus, OKM, STM, SM Kielikoulutus kielikoulutukseen osallistuneet kunnat, ESR, kansallinen rahoitus, OKM, STM, SM Alkoholihaittojen ehkäisy Liikenne- ja yleinen turvallisuusohjelma ohjelmakohtien toteutuminen kunnat, ELY-keskus, LVM, ministeriöt Työyhteisöjen henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen terveysliikunnan keinoin Päijät-Hämeessä Muut? osallistuneet kansallinen rahoitus, ESR Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työhallinto, sote-kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 2.2 Kulttuurin monet mahdollisuudet Kulttuurin luovat alat keskittyvät keskuskaupunki Lahteen ja Heinolaan. Heinolassa verkostojen kokoamistyön lisäksi on löytynyt ratkaisuja yhteisten toimitilaratkaisujen käynnistymiseen. Lahdessa on useita kohteita, joissa luovien alojen verkostojen sijoittuminen yhteistyöhön voi tehostaa eri toimijoiden toimintaa. Pitkään kehittämiskohteena ollut Malskin kiinteistö on saanut uuden suunnitelman ja radanvarteen rakentuva asemanseudun täydennysrakentaminen luo myös mahdollisuuksia myös kulttuuripalveluiden sijoittumiselle. Päijät-Hämeessä edistetään luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä, kulttuurimatkailua ja kansainvälistä kulttuurifoorumitoimintaa. Maakunnassa tehdään yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntien kanssa. Päijät-Hämeen liikunta- ja taidekulttuuri ovat monipuolinen ilmentymä ja tarjoaa elämyksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Menestyviä tuottajia ja ryhmiä kulttuurin ja liikunnan alalta ovat mm. Sinfonia Lahti, Lahden kaupunginteatteri, Heinolan kesäteatteri, FC Lahti, Pelicans, Namika Lahti ja Lahden hiihtoseura. 18

19 Sinfonia Lahden vuosittain järjestämä kansainvälinen Sibelius-festivaali Sibeliustalossa tulee olemaan merkittävä tapahtuma erityisesti Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna Lahden MM-kisat 2017 tulee hyödyntää monipuolisesti alueen markkinoinnissa alueen elinkeinoelämän tueksi ja osana Suomi 100 vuotta teematapahtumia. Maaseudun ja kylien kehittämisessä kulttuurilla on iso merkitys, jota voidaan edelleen kehittää ohjelmatyön avulla. Luoviin alojen kehittämissä painotusta on alueen osaamiskärkiin liittyvissä aloissa kuten muotoilupalvelut, digimuotoilu- ja tuotanto, peliala, musiikki, teatteri, kädentaidot ja liikunta- ja elämyspalvelut. Kulttuurin ja luovien alojen tutkimus- ja opetustoimintaa voidaan edelleen kehittää koulutuksen ja tutkimuksen organisaatioiden kanssa. Lahden yliopistokampuksella (Helsingin ylipistolla) ja Lahden ammattikorkeakoululla voi olla uusia avauksia kulttuuritutkimuksen, soveltamisen ja elinkeinotoiminnan kehittämiseksi. Tulevissa kulttuuri- ja tapahtumarakentamisen ja palveluratkaisuissa tulee arvioida yritysvaikutukset. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kulttuuri osana elinkeinopolitiikkaa luovat alat kasvuun Kulttuuri- ja liikuntamatkailun monet mahdollisuudet luovien alojen uudet työpaikat kulttuuri- ja liikuntamatkailun tulovaikutus (MM 2017) ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto EU-kulttuuriohjelmat ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto Kulttuurialan kehittäminen etenkin luovien alojen liiketoiminnan osalta tuotannon ja viennin lisääntyminen ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto Muut Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, oppilaitokset, kulttuuritoiminnan kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 2.3 Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Päijät-Hämeessä tulee edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä (ESR-toiminta). Toimijoiden ja ELY-keskuksen tavoitteet saada nuorille nopeasti aktivointia eivät ole onnistuneet vielä riittävälle tasolle. Nuorisotakuuta tulee tehostaa sidosryhmien yhteistyössä vaikuttavuuden parantamiseksi. Neuvonta-, koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittäminen on avainasemassa maakunnan ja kuntien heikossa asemassa olevien henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemisessä. Parannetaan työhyvinvointia ja samalla tuottavuutta hankkeisiin osallistuvissa yrityksissä ja organisaatioissa. Toimenpiteillä myös parannetaan yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Hankkeissa tuotetaan uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja esimerkiksi työn organisoinnissa, johtamisessa ja hyödynnetään hyviä olemassa olevia malleja. Erityishuomiota kiinnitetään osatyökykyisten työssä pysymiseen ja ennenaikaisten eläkkeelle poistuman ehkäisyyn. Työelämä hanke ja alueverkostot Kohti Euroopan parasta työelämää, ovat Hämeen ELY-keskuksen alueella asettaneet yhteistyölupauksen toiminnalleen. Yhdessä on määritelty avaintavoitteiden määrittely, jolla pyritään kiteyttämään alueen toimijoiden toiminta laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Avaintavoitteisiin kytketyt keinot ovat vain murto-osa kunkin toimijan normaalia palvelu- ja/tai tuotevalikoimaa sekä strategiaa. Maakunta toimii aktiivisesti valtakunnallisen Työelämä 2020 hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena 19

20 on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi kuudessa vuodessa. Perusajatus on, että Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Nämä teemat sopivat myös Päijät-Hämeelle. KUVA 6. TYÖELÄMÄ 2020 STRATEGIA Yli 54-vuotiaiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamista tulee tehostaa, jotta työurat voivat jatkua kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämiseen tarvitaan uusia toimintamalleja. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta yhdistyy Päijät-Hämeessä elinikäisen elintapa- ja liikuntaosaamiseen, joka tulee maakuntalaisille arjen hyväksi kumppaniksi oman elämän hallintaan. Liikunnan megamaakuntaan on luotu ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan terveysliikunnan palveluketjuja. Toimintakyvyn ollessa rajoittunut tulee julkisen sektorin luoda välineet, joilla ihminen saadaan takaisin kohti henkistä ja fyysistä toimintakykyisyyttä. Liikunnalla on moninaiset vaikutukset. Toimintakyvyn parantuessa itsenäisen liikunnan osuus kasvaa ja ratkaisuja löytyy avoimilta tai yleisistä väestölle tarkoitetuista palveluista. Jatketaan maakunnan terveysliikuntakärjen ohjelma- ja hanketyötä ja tehdään siitä edelleen liiketoimintaa kasvavassa määrin. Innovointi ja tuottavuus Osaava työvoima Tulevaisuuden työpaikat Suomen työelämä EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Työhyvinvointi ja terveys Luottamus ja yhteistyö Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Työelämä 2020 alueohjelman toteuttaminen Nuorisotakuun tehostaminen Ohjelman lupaukset ja mittarit ( vuotiaat) nuorisotyöttömyys, tukitoimet, nuorisotakuun piirissä olevat tukityöllistetyt, alle 25-vuotiaat ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES kunnat, TEM ESR, kansallinen rahoitus, Työhyvinvoinnin kehittäminen yli 54-vuotiaat kunnat, ESR TEM, kansallinen rahoitus Ikääntyvien liikunnan ja liikkumisen mahdollistaminen Vuorovaikutteisen teknologian ja vertaistoiminnan hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa Nuorten liikuntatottumusten monipuolistaminen ikääntyvien aktiivisuus uudet palvelut ja niiden käyttö harrastajien määrä ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES ESR, EAKR, OKM kansallinen rahoitus Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työhyvinvoinnin kehittäjät, sote-kehittäjät, liikuntatoimijat, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 20

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella 2014-2020 Luovan talouden kehittämisohjelman julkaisutilaisuus Päivi Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28.8.2014 Kestävää kasvua ja työtä Suomen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) -tavoitteena työllisyyden ja osaamisen kehittäminen, heikommassa asemassa olevien ryhmien tukeminen sekä tasa-arvoisuuden edistäminen ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Hämeen vaalipiiri Hämeen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 15 vaalipiiristä. Siitä valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa kaikkiaan 200 kansanedustajasta

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 ESR-hakuinfo 16.6.2015 Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku Länsi-Suomen alueen 3. alueellinen ESRhankehaku 12.6.-1.10.2015 Haku

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusmahdollisuudet ohjelmakaudella 2014-2020 TL 4 ja 5 sekä valtakunnalliset ESR-teemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivi Jaakola ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 27.10.2016 Tampereen kaupungin innovaatiopolitiikka Tampere on kaupunkistrategiansa ja elinvoimasuunnitelman mukaisesti lähtenyt voimakkaasti uudistamaan elinkeino-,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot