HONKAJOEN KUNTA. Kirkkokallion teollisuusalueen teollisuusekologinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HONKAJOEN KUNTA. Kirkkokallion teollisuusalueen teollisuusekologinen"

Transkriptio

1 HONKAJOEN KUNTA Kirkkokallion teollisuusalueen teollisuusekologinen suunnitelma Tritonet Oy Työ Tampere Osoite/address: Puh./tel.: Sähköposti/ Y-tunnus: Tritonet Oy +358 (0) Pinninkatu 53 C Telefaksi/fax.: Alv.rek Tampere +358 (0) Internet: Pankkiyhteys: Finland Nordea

2 2 Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO TEOLLISUUSEKOLOGISEN SUUNNITELMAN TAUSTA VIHERCENTER -HANKE TEOLLINEN EKOLOGIA Perusteet Biologinen analogia Dematerialisaatio, ekotehokkuus ja kestävyys Kirkkokallion teollisuusalueella YMPÄRISTÖMYÖTÄINEN TEOLLISUUSALUE Ympäristömyötäisen teollisuusalueen määrittely Esimerkki ympäristömyötäisestä teollisuusalueesta Ympäristömyötäisen teollisuusalueen synnyn edellytyksiä KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUEEN MATERIAALI- JA ENERGIAVIRTATARKASTELU HONKAJOEN KUNTA Maatalous Asutus ja palvelut KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUE HONKAJOKI OY Prosessikuvaus Tulevat materiaalivirrat Poistuvat materiaalivirrat Energiavirrat Johtopäätökset HONKATARHAT OY Prosessikuvaus Tulevat materiaalivirrat Poistuvat materiaalivirrat Energiavirrat Johtopäätökset HEVI-KOLMIO OY Prosessikuvaus Tulevat materiaalivirrat Poistuvat materiaalivirrat Energiavirrat Johtopäätökset KKK-VIHANNES OY Prosessikuvaus Tulevat materiaalivirrat Poistuvat materiaalivirrat Energiavirrat Johtopäätökset LIHAJALOSTE KORPELA OY Prosessikuvaus Tulevat materiaalivirrat Poistuvat materiaalivirrat Energiavirrat Johtopäätökset... 38

3 3 4 KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUEEN TEOLLISUUSEKOLOGINEN SUUNNITELMA TEOLLISUUSEKOLOGIAN EDISTÄMINEN KIRKKOKALLION ALUEELLA Materiaalivirtojen tarkastelu Energiavirtojen tarkastelu Johtopäätöksiä KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUEEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Yhteistuotantolaitos Biokaasulaitos Etanolilaitos YHTEENVETO LÄHTEET... 52

4 4 1 Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan Honkajoen kunnassa sijaitsevan Kirkkokallion teollisuusalueen toimintaa ja kehittämismahdollisuuksia teollisen ekologian viitekehyksessä. Tarkastelun tavoitteena on esittää teollisuusalueelle teollisuusekologinen suunnitelma, jonka tulisi ohjata teollisuusalueen toimintaa kokonaisuutena kestävämpään suuntaan teollisuusalueen toimijoita hyödyttäen. Teollisuusekologinen suunnitelma on osa Honkajoen kunnan ViherCenter hanketta, joka tähtää Kirkkokallion teollisuusalueen kehittämiseen teollisuusekologisista lähtökohdista. Tässä raportissa on esitetty Kirkkokallion teollisuusalueelle suoritettu merkittävien materiaali- ja energiavirtojen tarkastelu. Materiaalivirtojen perusteella on tarkasteltu tarkemmin muutamien toiminnan ja elintarviketuotannon kannalta olennaisten alkuaineiden virtoja. Nykytilanteen tunteminen on lähtökohta alueen kehittämiselle, koska nykytilanteen perusteella voidaan rajata mahdollisten kehitystoimenpiteiden joukko ja vertailla niitä. Työn varsinainen tavoite on teollisuusekologisen suunnitelman muodostaminen nykytilanteen ja alueen toimijoiden omien kehittymissuunnitelmien perusteella. Teollisuusekologisen suunnitelman lähtökohtana on Kirkkokallion teollisuusalueen käsittely kokonaisuutena, jonka kehittämisestä kaikki alueen toimijat hyötyvät. Suunnitelman tavoitteena on antaa kokonaiskuva Kirkkokallion teollisuusalueella tarvittavista tuotantopanoksista ja muodostuvista hyödyntämiskelpoisista sivutuotteista. Materiaali- ja energiavirtojen tarkastelu on suoritettu Kirkkokallion alueen nykyisille toimijoille Honkajoki Oy:lle, Honkatarhat Oy:lle, Hevi-Kolmio Oy:lle, KKK-Vihannes Oy:lle ja Lihajaloste Korpela Oy:lle. Aineisto on ensisijaisesti hankittu mainituilta yrityksiltä, ja sitä on tarpeen mukaan täydennetty kirjallisuustiedoilla. Vertailun vuoksi on lisäksi tarkasteltu suppeasti Honkajoen kunnan materiaalivirtoja. Materiaaleista on tarkasteltu kaikkia toimijoiden kannalta olennaisia materiaalivirtoja. Materiaalivirtojen perusteella on tarkasteltu lisäksi hiilen, typen, fosforin ja kaliumin virtoja ja näiden taseiden sulkeutumista. Energiavirroista on tarkasteltu sekä sähköä että lämpöä. Materiaali- ja energiavirtatarkastelu on tehty pääosin vuoden aikajaksolla mahdollisimman ajantasaiseen aineistoon perustuen. Suuret vuodenaikaisvaihtelut ja vastaavat on pyritty tuomaan esiin niissä tapauksissa, joissa niitä esiintyy ja niillä on tarkastelun kannalta merkitystä. Teollisuusekologinen suunnitelma on muodostettu materiaali- ja energiavirtatarkasteluihin, tarkasteltavan tilanteen ja alueen erityispiirteisiin sekä teollisen ekologian viitekehykseen perustuen. Teollisen ekologian kautta saadaan perusteet toimenpiteille, jotka voivat vähentää materiaalien ja energian kulutusta tuoteyksikköä kohden. Materiaali- ja energiavirtatarkasteluiden avulla kuvataan tarkasteltava kokonaisuus, Kirkkokallion teollisuusalue, jolloin syntyy tarkastelualueen erityispiirteet sisältävä malli. Muodostetun materiaali- ja energiavirtamallin avulla tunnistetaan tilanteeseen soveltuvat kehitystoimenpiteet ja tarpeet sekä verrataan niitä keskenään.

5 5 2 Teollisuusekologisen suunnitelman tausta Tässä luvussa käsitellään Kirkkokallion teollisuusalueelle laadittavan teollisuusekologisen suunnitelman taustatekijöitä sekä suoritetun tarkastelun rajauksia. ViherCenter hanke, johon teollisuusekologinen selvitys osana kuuluu, asettaa tiettyjä tavoitteita suunnitelman sisällölle. Nämä tavoitteet ja rajoitukset kuvataan luvussa 2.1. Teollista ekologiaa esitellään luvussa 2.2, jossa keskitytään erityisesti teollisen ekologian niihin piirteisiin, joilla on merkitystä Kirkkokallion teollisuusalueen teollisuusekologisen suunnitelman kannalta. 2.1 ViherCenter -hanke ViherCenter -hanke on Honkajoen kunnan kehittämishanke. Tämän luvun yleisesittely perustuu päivättyyn hankesuunnitelmaan (Honkajoen kunta 2005a). ViherCenter hanke on teollisuusekologisen elintarviketeollisuusalueen kehittämishanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat Honkajoen kunnan Kirkkokallion teollisuusalueen toimijat, joita ovat Honkajoki Oy, Honkatarhat Oy, Hevi-Kolmio Oy, KKK-Vihannes Oy ja Lihajaloste Korpela Oy. Lisäksi kohderyhmään on sisällytetty lähiseudun asukkaat ja maatalousyrittäjät. Hankesuunnitelmassa teollisuusalueen yritysten laajentumisen edellytyksiksi on esitetty seuraavat seikat: - lämpöenergian lisätuotanto tai talteenoton tehostaminen - kilpailukykyisen sähköenergian turvaaminen - yritysten sivutuotteiden ja biojätteiden hyödyntäminen ekologisesti kestävällä tavalla Merkittävin alueella syntyvä toistaiseksi hyödyntämätön tuote on Honkajoki Oy:n lihaluujauho, jota syntyy noin tn vuodessa. Nykyinen lämmön tarve koko teollisuusalueella on noin 60 GWh ja sähkön tarve noin 40 GWh. Hankkeeseen kuuluvat seuraavat osakokonaisuudet: - tässä raportissa esitetty teollisuusekologinen suunnitelma - paikallisen energiaratkaisun esiselvitys - peltoenergiakasvituotannon käynnistämisen esiselvitys - Kirkkokallion infrastruktuurin kehittäminen - biokaasulaitoksen esiselvitys ViherCenter hankkeen tavoitteena on mahdollistaa samanaikaisesti yritysten kasvu ja kestävä kehitys. Tämä edellyttää pyrkimistä tehokkaaseen energian hyödyntämiseen ja mahdollisimman suljettuihin materiaalikiertoihin. Lisäksi hankkeella on tarkoitus toimia teollisuusekologisena pilottihankkeena jopa koko Euroopan mittakaavassa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina ViherCenter hankkeelle määritellyt tavoitteet ja painopisteet on huomioitu teollisuusekologisen suunnitelman laadinnassa. Hankesuunnitelmassa korostettuihin teollisuusalueen energian tarpeeseen ja käyttöön sekä orgaanisten sivutuotteiden hyödyntämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

6 6 2.2 Teollinen ekologia Perusteet Teollinen ekologia on verrattain uusi tutkimussuuntaus. Suomessa käytetään sekä teollista ekologiaa että teollisuusekologiaa viitattaessa englanninkieliseen termiin industrial ecology. Whiten (1994, ref. Lifset & Graedel 2002) mukaan teollinen ekologia on teollisuuteen ja kulutustoimintaan liittyvien materiaali- ja energiavirtojen tarkastelua; näiden virtojen ympäristövaikutusten tarkastelua; sekä sellaisten taloudellisten, poliittisten, lainsäädännöllisten ja sosiaalisten tekijöiden tarkastelua, jotka vaikuttavat resurssien virtoihin, käyttöön ja muuntamiseen. Teollisen ekologian perusteoksina voidaan pitää kirjoja Industrial ecology (Graedel & Allenby 2000) ja A handbook of industrial ecology (Ayres & Ayres (toim.) 2002). Tritonet Oy:n (2005) aikaisemmassa tutkimusraportissa on tehty kirjallisuustarkastelu teollisen ekologian sisällöstä ja menetelmistä. Myös ViherCenter hankkeeseen liittyvissä suunnitelmissa on käsitelty teollista ekologiaa. Lifset & Graedel (2002) ovat konkretisoineet teollista ekologiaa jakamalla sen sisältöä kuuteen keskeiseen osatekijään. Biologinen analogia on teollisen ekologian perusta. Biologinen analogia tarkoittaa ajatusta siitä, että ihmistoimintaa (teollisia ekosysteemejä) verrataan ekosysteemin toimintaan. Aineiden suljetun kierron ja energian käytön tehokkuuden kannalta ekosysteemin toiminta on esikuva, johon ihmistoiminnassakin olisi syytä pyrkiä. Systeeminäkökulma korostaa sitä, että teollisessa ekologiassa keskitytään käsittelemään useista osista koostuvia ja useita vuorovaikutuksia sisältäviä järjestelmiä (kokonaisuuksia) yksittäisten vuorovaikutusten sijasta. Eräs esimerkki systeeminäkökulmasta on elinkaaritarkastelu, jossa siirrytään tavanomaisesta tuoteajattelusta laajempaan näkökulmaan. Teknologian muutosten vaikutuksella viitataan siihen, että teollisessa ekologiassa huomioidaan teknistieteellisen tiedon lisääntymisen avaamat mahdollisuudet ympäristövaikutusten vähentämiseen. Yritysten merkitystä korostetaan teollisessa ekologiassa, sillä yritysten omia tuotteitaan ja prosessejaan koskeva asiantuntemus on tehokkain keino edistää ympäristönsuojelua myös yritystoiminnan kannalta kestävällä tavalla. Dematerialisaatio ja ekotehokkuus viittaavat materiaalikiertojen sulkemiseen ja materiaali-intensiteetin vähentämiseen, jotka ovat teollisen ekologian tavoitteita. Dematerialisaatio viittaa tavoitteeseen systeemitasolla ja ekotehokkuus yritystasolla. Suuntautuminen tulevaisuuteen on teollisen ekologian kannalta keskeistä, sillä sen katsotaan selvästi painottuvan ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn esimerkiksi puhdistustekniikan tai pilaantuneen ympäristön kunnostuksen sijasta. Myös teolliselle ekologialle läheinen kestävyyden käsite olisi merkityksetön ilman tulevaisuusulottuvuutta. Kirkkokallion teollisuusalueen teollisuusekologista suunnitelmaa laadittaessa korostuvat lähes kaikki teollisen ekologian keskeiset osatekijät. Ainoastaan teknologian muutosten vaikutukselle jää tavallista vähäisempi merkitys. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että elintarviketeollisuudessa on muita

7 7 teollisuudenaloja pienemmät mahdollisuudet muokata tuotantoprosessia. Esimerkiksi raaka-aineiden vaihtaminen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ei ole käytännössä mahdollista Biologinen analogia Biologinen analogia on teollisen ekologian keskeisin osatekijä. Kuvassa 1 on esitetty alun perin ekosysteemien kuvaamiseen käytetty jaottelu. Biologinen analogia tarkoittaa sitä, että teollisten järjestelmien kuvaamisessa ja tarkastelussa hyödynnetään kuvan 1 mukaista jaottelua. Tämän luvun tarkastelu perustuu Tritonet Oy:n (2005) raporttiin. Tyyppi I Rajoittamattomat resurssit; 1,0 Hyödyntäminen; 1,0 Rajoittamattomat jäännökset; 1,0 Tyyppi II Energia Kierrätys; 0,5 Hukkaenergia Rajoitetut materiaaliresurssit; 0,5 Hyödyntäminen; 1,0 Rajoitetut jäännösmateriaalit; 0,5 Tyyppi III Käyttökelpoinen energia Hukkaenergia Tuotanto; 1,0 Hajotus; 1,0 Kulutus; 1,0 Kuva 1. Kolme ekosysteemityyppiä (muokattu lähteistä Lifset & Graedel 2002 ja Connelly & Koshland 2001). Systeemityyppi I kuvaa systeemiä, jossa ei ole sisäistä kierrätystä. Sekä materiaali- että energiavirrat käytetään kerran, minkä jälkeen ne hylätään systeemin ulkopuolelle. Yksi materiaaliyksikön hyödyntäminen vaatii yhden

8 8 yksikön verran materiaalia systeemin ulkopuolelta ja tuottaa yhden yksikön verran systeemin ulkopuolelle päätyvää jäännösmateriaalia. Ekologisessa mielessä systeemityyppi I kuvaa nuorta ekosysteemiä, jossa resursseja on runsaasti käytettävissä, eikä jäännöstuotteiden poistaminen ympäristöön rajoita ekosysteemin toimintaa. Systeemityyppi II kuvaa systeemiä, jossa on mukana systeemin sisäistä kierrätystä. Ekologisessa mielessä systeemityyppi II kuvaa ekosysteemiä, jonka aiemmasta, tyypin I kuvaamasta toiminnasta on alkanut aiheutua niukkuutta käytettävistä resursseista ja mahdollisesti ongelmia poistettavien jäännöstuotteiden kertymisen vuoksi. Tällaisessa tilanteessa osa ekosysteemin organismeista on kehittynyt hyödyntämään jäännöstuotteita, jotka useiden vaiheiden kautta kiertävät ja muokkautuvat uudelleen käyttöön kelpaaviksi neitseellisten raaka-aineiden rinnalla. Systeemityyppi II kuluttaa vähemmän neitseellisiä raaka-aineita samalla hyödyntämistasolla kuin systeemityyppi I. Kuvassa 1 systeemityypin II kierrätysasteeksi on esitetty 50 %, mikä vähentää sekä neitseellisten raakaaineiden että systeemistä poistuvien jäännöstuotteiden määrän puoleen samalla hyödyntämistasolla toimivaan tyypin I systeemiin verrattuna. Tyypin II systeemissä tapahtuva sisäinen kierrätys kuluttaa energiaa, joka saadaan systeemin ulkopuolelta. Kierrätystä sisältävien systeemien tarkastelussa on aina syytä huomioida systeemin energiankulutus ja lähde. Systeemityyppi III kuvaa systeemiä, joka toimii ilman systeemirajoja ylittäviä materiaalivirtoja. Toisin voidaan sanoa, että kierrätysaste systeemissä on 100 %. Ekologisessa mielessä systeemityypillä III voidaan kuvata koko maapallon ekosysteemiä, jossa ei tapahdu aineen vaihtoa ympäristön kanssa. Ekosysteemi on lähellä dynaamista tasapainoa siten, että tuottajat, kuluttajat ja hajottajat käsittelevät pitkällä aikavälillä kaikki yhtä suuren materiaalivirran. Aineiden kertymistä eri vaiheiden välillä ei merkittävästi tapahdu. Tyypin III systeemi toimii systeemin ulkopuolelta saatavan energian varassa. Ekosysteemissä ulkopuolinen energianlähde on aurinko. Teollisuusalueen mittakaavassakin on teoriassa mahdollista saavuttaa tyyppiä III muistuttava systeemi, mutta usein tällaisen järjestelmän tekniseen toteuttamiseen tarvittava energiamäärä on varsin suuri. Suljettu ainekierto ei yksinään ole riittävä päämäärä kestävien järjestelmien kehittämisessä, vaan myös järjestelmän käyttämän energian kestävyys on järjestelmän tarkastelussa huomioitava (kts. Connelly & Koshland 2001). Teknologinen systeemi toimii toistaiseksi lähinnä tyypin I tavoin, vaikka siirtymistä tyypin II suuntaan on havaittavissa (Strassert 2002). Osittain kierrätysaste myös vaihtelee toimialakohtaisesti. Tavallisissa materiaalivirtatarkasteluissa ei yleensä ole mainittavasti huomioitu energiankulutusta, vaikka sen merkitystä koko systeemin kestävyydelle voidaan pitää keskeisenä. Systeemin rajauksesta riippuu, mihin systeemityyppiin tarkasteltava systeemi sijoittuu. Yksittäisen organismin tai teollisen prosessin toiminta muistuttaa lähes poikkeuksetta ulkoisesti tyypin I systeemiä. Olennaista onkin se, mihin tyyppiin kuuluu se systeemi, jonka sisällä kyseinen organismi tai teollinen prosessi toimii. Jos systeemi kokonaisuudessaan sijoittuu tyyppiin III, voidaan sitä pitää materiaalivirtojen kannalta kestävänä riippumatta yksittäisten systeemialkioiden toiminnasta. Tässäkään tapauksessa ei kuitenkaan voida ohittaa systeemin energiavirtojen tarkastelua todellista kestä-

9 9 vyyttä selvitettäessä. Teollisen ekologian toinen keskeinen osatekijä, systeeminäkökulma, tulee selkeästi esiin luonnollisena tarkastelutasona, koska yksittäinen toimija ei yleensä voi muodostaa kestävää systeemiä Dematerialisaatio, ekotehokkuus ja kestävyys Kirkkokallion teollisuusalueella Myös dematerialisaatio ja ekotehokkuus kuuluvat teollisen ekologian keskeisiin osatekijöihin. Niiden suhde kestävyyteen ei kuitenkaan ole selvä ilman tarkastelua. Ekotehokkuuden määritelmä on suhteellisen yksiselitteinen ja sillä tarkoitetaan tarkasteltavan tuotantotoiminnan tuotoksen ja käytettyjen ympäristöpanosten suhdetta. Ympäristöpanoksiksi tulkitaan usein suoraan energia- ja materiaalipanokset (Ympäristöhallinto 2005). Ekotehokkuus on luonteestaan johtuen suhteellinen mittari. Ekotehokkuudelle ei voida antaa oikeaa tai tavoiteltavaa arvoa, vaan se on ainoastaan parempi tai huonompi vertailussa johonkin toiseen tilanteeseen. Lisäksi ekotehokkuuden käsitettä on arvosteltu siitä, että sekä tuotos että ympäristöpanos voivat kasvaa ekotehokkuuden parantuessa, jos tuotos kasvaa ympäristöpanosta enemmän. Tällaisissa tapauksissa ekotehokkuuden kasvu ei kerro systeemin siirtymisestä kestävämpään suuntaan. Dematerialisaatiolla ei ole yhtä selkeää määritelmää. Heiskasen & Jalaksen (2000) mukaan puhutaan sekä absoluuttisesta (absolute) että suhteellisesta (relative) dematerialisaatiosta. Absoluuttisessa dematerialisaatiossa kulutetun materiaalin kokonaismäärä vähenee. Suhteellinen dematerialisaatio tarkoittaa lähes samaa kuin ekotehokkuuden kasvu, eli kulutettu materiaalimäärä voi suhteellisessa dematerialisaatiossa kasvaa, jos tuotos kasvaa suhteellisesti enemmän. (Heiskanen & Jalas 2000) Dematerialisaatio rajoitetaan lisäksi yleensä koskemaan tuotantotoiminnassa tapahtuvaa materiaalivirtojen absoluuttista tai suhteellista pienenemistä. Kulutustottumusten muutoksiin liittyvää materiaalivirtojen vähenemistä kutsutaan immaterialisaatioksi. Dematerialisaatio rajoittuu käsitteenä melko tiukasti materiaalivirtoihin, kun ekotehokkuus puolestaan voi kasvaa esimerkiksi saman tuotoksen aikaansaamiseksi tarvittavan energiankulutuksen pienentyessä. (Heiskanen & Jalas 2000) Lifset & Graedel (2002) tulkitsevat ekotehokkuuden ja dematerialisaation merkityksen lähes samaksi, mutta erottavat käsitteet niin, että ekotehokkuus viittaa yritystason ja dematerialisaatio systeemitason materiaaliintensiteetin vähenemiseen. Tämä on tarkoituksenmukainen jaottelu siinä mielessä, että yksittäinen yritys pyrkii luonnollisesti (eko)tehokkaaseen toimintaan myös taloudellisista näkökohdista, mutta sen intresseissä ei välttämättä ole materiaalivirtojen pienentäminen ainakaan siten, että tuotevirrat pienentyisivät. Kestävyydestä ja kestävästä kehityksestä on esitetty useita eri määritelmiä. Tässä kestävyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa materiaalivirrat ovat dynaamisessa kierrossa tasapainossa, eikä systeemin toimintaa uhkaa raaka-aineen loppuminen tai jäännöstuotteiden kertyminen ympäristöön (kuva 1, tyyppi III). Toisin voidaan ilmaista, että systeemin kantokykyä ei ylitetä millään osa-alueella. Tässä tarkastelussa ei tarvitse määritellä sitä, kuinka lähellä kestävää tilannetta ollaan tällä hetkellä tai mikä on todellinen systeemin kantokyky. Voidaan kuitenkin olettaa, että kestävää tilannetta ei

10 10 toistaiseksi ole saavutettu. Toiseksi voidaan olettaa, että kestävyys on pidemmän aikavälin päämäärä. Ainoastaan absoluuttinen dematerialisaatio kykenee siirtämään systeemiä kohti kestävää tilannetta. Ekotehokkuus ja suhteellinen dematerialisaatio voivat siirtää systeemiä kohti kestävää tilannetta, mutta tätä ei voi todeta ainoastaan ekotehokkuuden parantumisesta tai materiaali-intensiteetin vähenemistä. Kirkkokallion alueelle sovellettuna voidaan todeta, että kestävyys ei ole mielekäs päämäärä teollisuusalueen mittakaavassa. Alueen toimijat eivät voi muodostaa kuvan 1 (s. 7) mukaista tyypin III systeemiä, koska kasvihuoneiden tuotteet poistuvat tarkasteltavalta alueelta ja toisaalta Honkajoki Oy käsittelee lihateollisuuden sivutuotteita maanlaajuisesti. Kirkkokallion teollisuusalue muodostaa siten tyypin I systeemin, joka voi olla kestävä ollessaan osana laajempaa systeemiä, joka on kokonaisuudessaan kestävä. Koska kestävyys ei ole Kirkkokallion alueella mielekäs päämäärä, voidaan tavoitteeksi asettaa mahdollisimman hyvä ekotehokkuus alueen sisällä. Elintarviketuotantojärjestelmän kestävyys on päämäärä pitkällä aikavälillä, mutta koko järjestelmän kestävyyden edistäminen on suoritettava laajemmassa mittakaavassa (kuva 2). Ympäristö Elintarviketuotantojärjestelmä Lannoitteet Alkutuotanto Jalostus Ilma Vesi KKK Kulutus Maaperä Kuva 2. Elintarviketuotantojärjestelmän materiaalivirtakuvaus (muokattu lähteestä Keskitalo & Mäki 2005). Elintarviketuotantojärjestelmästä voidaan esittää kuvan 2 mukainen materiaalivirtakuvaus (Keskitalo & Mäki 2005). Kuvaus on käsitteellinen, minkä seurauksena samassa paikassa tapahtuvat toiminnot voivat toiminnon luonteesta riippuen sisältyä eri systeemialkioihin. Alkutuotanto sisältää peltoviljelyn, karjatalouden ja suoraan luonnosta tapahtuvan tuotteiden keräämisen. Nämä toiminnot tuottavat raaka-aineita elintarvikkeiden jalostusta varten. Jalostus sisältää laitokset ja toiminnot, joissa alkutuotannosta saatuja raaka-aineita muokataan, käsitellään, pakataan ja kuljetetaan. Jalostukseen sisältyvät kaikki toiminnot alkutuotannon ja kulutuksen välillä, jolloin myös elintarvikkeiden kauppa kuuluu käsitteelli-

11 11 sesti jalostusvaiheeseen. Kulutus sisältää elintarvikkeiden käytön kotitalouksissa ja muualla. Ruoan kulutus on materiaalivirtojen kannalta yksinkertainen systeemialkio, mutta koska se on syy koko systeemin olemassaololle, on sen esittäminen kokonaisuuden osana perusteltua. (Keskitalo & Mäki 2005) KKK (keräys, kierrätys, käyttö) on käsitteellinen rajaus, johon sisältyvät ne toiminnot, joilla ruoantuotantoketjun sivutuotteita käsitellään. Keräys (reclaiming) tarkoittaa hyödyntämiskelpoisen materiaalin erottamista sivutuotteen materiaalivirrasta. Kierrätys (recycling) tarkoittaa hyödyntämiskelpoisen sivutuotevirrasta erotetun materiaalin kuljettamista ja fyysistä käsittelyä (esimerkiksi levittämistä) siten, että erotettu hyödynnettävä materiaali viedään hyödyntämiskohteeseen. Käyttö (reusing) tapahtuu siinä vaiheessa, kun hyödynnettävä materiaali kuluu uudelleen tuotannossa. Jos KKK-aste on alle 100 %, kohdistuu KKK-vaiheesta kuormitusta joko ilmaan, vesistöihin tai maaperään. Samalla systeemistä ympäristöön poistuva materiaalivirta täytyy korvata neitseellisellä ympäristöstä otettavalla materiaalivirralla. (Keskitalo & Mäki 2005) Esimerkki KKK-vaiheesta on puhdistamolietteen hyödyntäminen maanviljelyksessä. Keräys tapahtuu jätevedenpuhdistamoilla, joilla noin % typestä ja vähintään noin 90 % fosforista saadaan talteen puhdistamolietteeseen. Loput ravinteet poistuvat ilmakehään ja jätevedenpuhdistamon purkuvesistöön (kuva 2). Kierrätys suoritetaan kuljettamalla lain mukaisesti käsitelty puhdistamoliete pellolle ja levittämällä liete peltomaahan. Kierrätysvaiheen ravinnehävikki (esimerkiksi typen huuhtouma) riippuu suuresti siitä, kuinka huolellisesti kierrätys suoritetaan. Käyttö tapahtuu vasta siinä vaiheessa, kun kasvatettavat kasvit käyttävät lietteen ravinteita kasvuunsa. Käyttövaihe on huomattava merkitys erityisesti lietteen ravinteiden hyötykäytölle, sillä ei ole selvää, että lietteen mukana peltomaahan palautetut ravinteet ovat kokonaisuudessaan kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Lietteen laadun ja nykyisen lainsäädännön yhdistelmä tekee lietteen hyödyntämisestä maanviljelyssä hyvin vaikeaa. (Tritonet Oy 2005) Jos lietteiden fosforista esimerkiksi noin kolmasosa on kasveille käyttökelpoisessa muodossa (Tritonet Oy 2005), kaksi kolmasosaa varastoituu maaperään, joka on ruoantuotantojärjestelmän ulkopuolella. Samoin jätevedenpuhdistamoilla purkuvesistöön poistuva typpi siirtyy KKK-vaiheesta ruoantuotantojärjestelmän ulkopuolelle. Nämä järjestelmästä poistuvat tuotantopanokset on korvattava teollisilla lannoitteilla. Kirkkokallion teollisuusalueella kasvihuonetuotanto edustaa kuvan 2 maataloutta (tuotteiden pakkaamisen osalta myös elintarviketeollisuutta), Lihajaloste Korpela Oy edustaa elintarviketeollisuutta ja Honkajoki Oy KKKvaihetta. Ruoan kulutusta ei teollisuusalueen rajojen sisällä kovin merkittävästi ole, mutta maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuotteet siirtyvät edelleen kulutusvaiheeseen. Jos elintarviketuotantojärjestelmän pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan kestävyys, on KKK-vaiheesta saatava mahdollisimman suuri osa ravinteista takaisin maanviljelyyn hyödynnettäväksi. Kirkkokallion teollisuusalueella tämä tarkoittaisi yritysten aktiivista pyrkimistä sivutuotteiden hyödyntämiseen ensi sijassa kasvintuotannossa. Ravinteiden hyödyntämisen kannalta kasvintuotanto voi elintarviketuotannon lisäksi käsittää myös energiakasvien tuotannon.

12 Ympäristömyötäinen teollisuusalue Ympäristömyötäinen teollisuusalue on suomenkielinen vastine kirjallisuudessa usein esiintyvälle termille eco-industrial park, jolle ei liene olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Ympäristömyötäinen teollisuusalue pyrkii kuvaamaan sitä, että kyseessä on tavallisesta teollisuusalueesta erityisellä ympäristöasioiden huomioon ottamisella erottuva teollisuusalue. Ympäristömyötäinen teollisuusalue ei varsinaisesti sisälly teolliseen ekologiaan (luku 2.2.1), vaan edustaa teollisen ekologian periaatteiden soveltamista käytäntöön. Tarkasti ottaen teollisuusalue voi olla ympäristömyötäinen myös ilman kytköksiä teolliseen ekologiaan. Samoin teollisella ekologialla voi olla myös muita käytännön sovelluksia Ympäristömyötäisen teollisuusalueen määrittely Ympäristömyötäiselle teollisuusalueelle on esitetty seuraava määritelmä (Lowe 2001): An eco-industrial park or estate is a community of manufacturing and service businesses located together on a common property. Member businesses seek enhanced environmental, economic, and social performance through collaboration in managing environmental and resource issues. By working together, the community of businesses seeks a collective benefit that is greater than the sum of individual benefits each company would realize by only optimizing its individual performance. Määritelmästä poimittuna olennaisia ympäristömyötäisen teollisuusalueen piirteitä ovat seuraavat: samalla (suppealla) alueella toimivat jalostus- ja palveluyritykset; yritysten pyrkimys parantaa toimintaansa taloudellisesti, ympäristön kannalta sekä ympäröivän yhteisön kannalta (sosiaalisesti); toiminnan tehostamiseen pyrkiminen yhteistyössä ympäristö- ja resurssikysymysten hallinnan kautta; sekä pyrkimys suurempaan kokonaishyötyyn kuin olisi saavutettavissa ilman yhteistyötä yksittäisten yritysten toimintaa tehostamalla. Toinen määritelmä (EEA 2005) korostaa sosiaalisten hyötyjen merkitystä siten, että ympäristömyötäisen teollisuusalue pyrkii hyödyttämään myös ympäröiviä yhteisöjä niin, että kokonaisvaikutus teollisuusalueella ja ympäröivillä alueilla on positiivinen. Ympäristömyötäisen teollisuusalueen määritelmässä on siten huomioitu kestävä kehitys, joka käsitteenä sisältää ympäristön kannalta kestävän kehityksen lisäksi myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen. Ympäristömyötäisen teollisuusalueen kehittämiseen pyrkivät toimenpiteet voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin (Lowe 2001): Luonnonolosuhteita säästävä ja hyödyntävä suunnittelu on suunnittelua ja toteuttamista, jossa rakennukset ja infrastruktuuri pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin sijoituspaikan luonnonolosuhteisiin. Luontoa voidaan myös hyödyntää esimerkiksi hulevesien käsittelyssä tai tuulensuojana. Laajemmin luontoa säästävä suunnittelu tarkoittaa rakennusten sijoittelua, rakennusmateriaalien valintaa ja prosessien suunnittelua siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän kielteisiä ympäristövaikutuksia. Energia on keskeinen ympäristömyötäisen teollisuusalueen suunnittelun osatekijä. Energiankäyttöä pyritään suunnittelulla vähentä-

13 13 mään kokonaisuudessaan sekä tehostamaan esimerkiksi energian talteenotolla ja energian käytön ketjuttamisella. Materiaalivirrat pyritään optimoimaan. Raaka-aineiden osalta voidaan pyrkiä uusiomateriaalien käytön lisäämiseen. Sivutuotteiden ja jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä pyritään tehostamaan. Materiaalivirtojen määrällisen vähentämisen lisäksi materiaalivirtojen haitallisuutta pyritään vähentämään esimerkiksi luopumalla myrkyllisten yhdisteiden käytöstä. Vesivirrat ovat materiaalivirtojen erityistapaus. Veden käyttöä voidaan ympäristömyötäisten teollisuusalueiden suunnittelussa pyrkiä optimoimaan esimerkiksi veden kierrätyksellä, uusiokäytöllä ja sadevettä hyödyntämällä. Teollisuusalueen hallinto ja tukitoiminnot tarkoittavat toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan ympäristömyötäisyyden mukana nouseviin haasteisiin. Tavanomaista teollisuusaluetta huolellisempaa kokonaisuuden ylläpitoa tarvitaan sovittamaan yhteen yritysten materiaali- ja energiavirtoja sekä huolehtimaan tilanteista, joissa teollisuusalueen yritys lopettaa toimintansa tai alueelle on tulossa uusia yrityksiä. Tukitoiminnot voivat käsittää esimerkiksi teollisuusalueen yritysten yhteisiä hankintoja hoitavaa tahoa tai yhteistä varastoa, joka palvelee alueen useita yrityksiä. Kestävä suunnittelu ja rakentaminen tarkoittaa teollisuusalueen rakennusten ja prosessien tekemistä energiaa ja materiaaleja säästäviksi, kestäviksi, helppokäyttöisiksi, helposti huollettaviksi ja muunneltaviksi. Suunnittelussa huomioidaan myös materiaalien ja laitteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet. Osittain kestävä suunnittelu ja rakentaminen limittyy luonnonolosuhteita säästävän ja hyödyntävän suunnittelun kanssa. Kuuluminen paikalliseen yhteisöön tarkoittaa kahdensuuntaista yhteistyötä ympäristömyötäisen teollisuusalueen ja paikallisen yhteisön välillä. Useimmiten paikallinen yhteisö on toiminnan sijaintikunta ja sen asukkaat. Paikallisen yhteisön tuen vastapainoksi ympäristömyötäisen teollisuusalueen toiminnassa olisi aktiivisesti pyrittävä tuomaan lisäarvoa myös yhteisölle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi maisema-arvoja, ulkoilumahdollisuuksia, kesätyötarjontaa ja vastaavia yritysten ydintoiminnan ylittäviä tavoitteita, jotka tukevat teollisuusalueen sosiaalista kestävyyttä. Vähimmäistavoite ympäristömyötäiselle teollisuusalueelle ja sen yrityksille olisi toimia yhteisön aktiivisena ja rakentavana jäsenenä. Ympäristömyötäisen teollisuusalueen määritelmä ja kehittämistoimenpiteet poikkeavat jonkin verran teollisesta ekologiasta. Teollinen ekologia korostaa materiaali- ja energiavirtoja, niihin suoraan kytkeytyviä päätöksiä ja pitkän aikavälin kestävyyttä. Ympäristömyötäisestä teollisuusalueesta puhuttaessa materiaali- ja energiavirtojen rinnalle nousee muita tekijöitä, jotka eivät välttämättä ole suoraan alisteisia materiaali- ja energiavirroille. Ympäristömyötäisen teollisuusalueen tapauksessa myöskään saavutettu kestävyys ei ole yhtä korostunutta kuin teollisessa ekologiassa, vaan ympäristömyötäiseksi katsotaan myös ympäristökuormitusta vähentävä kehitys, vaikka kestävyyttä ei saavutettaisi. Voidaan ajatella, että teollinen ekologia asettaa ihmistoiminnalle (mukaan lukien teollisuusalueet) pitkän aikavälin strategisia päämääriä, kun taas ympäristömyötäisten teollisuusalueiden suunnittelu ja ylläpito on edistyksellisten tahojen operatiivista toimintaa, jossa hyödynnetään viimeisintä tietotaitoa käytännön tilanteissa.

14 Esimerkki ympäristömyötäisestä teollisuusalueesta Tunnetuin esimerkki ympäristömyötäisestä teollisuusalueesta lienee Kalundborgin teollisuusalue samannimisessä kunnassa Tanskassa. Kuvassa 3 on esitetty Kalunborgin teollisuusalueen materiaalivirrat. Teollisuusalueen esittely perustuu lähteeseen The Kalundborg centre for industrial symbiosis (2005). Kuva 3. Kalundborgin ympäristömyötäisen teollisuusalueen materiaalivirtakaavio (The Kalundborg Centre for Industrial Symbiosis 2005). Asnæs power station on hiilivoimala, joka tuottaa sähköä Tanskan verkkoon, prosessihöyryä Statoil A/S öljynjalostamolle, Novozymes A/S entsyymitehtaalle ja Novo Nordisk A/S lääketehtaalle ja kaukolämpöä Kalundborgin kunnalle ja kalanviljelylaitokselle. Rikkipesurista saatavaa kipsiä käytetään raaka-aineena BPB Gyproc A/S kipsilevytehtaassa. Voimalaitoksen tuhkasta osa toimitetaan hyödynnettäväksi Iso-Britanniaan, missä siitä erotellaan nikkeli ja vanadiini. Osa tuhkasta hyödynnetään Tanskassa sementin valmistuksessa. Statoil A/S on öljynjalostamo, joka öljytuotteiden lisäksi tuottaa lannoitekäyttöön nestemäistä ammoniumsulfaattia jalostamon rikinpoistolaitoksen sivutuotteesta. Novo Nordisk A/S on lääketehdas, jonka päätuote on insuliini. Insuliinin valmistuksessa syntyy sivutuotteena hiivalietettä (yeast slurry), josta valmistetaan rehua lisäämällä siihen sokerivettä ja maitohappobakteereja. Tuote korvaa rehukäytössä muita soijaproteiinin lähteitä.

15 15 Novozymes A/S on entsyymitehdas. Tuotannon sivutuotteena syntyy sekä kiinteää että nestemäistä biomassaa, johon tuotannossa käytettävät ravinteet konsentroituvat. Käsittelyn jälkeen sivutuotetta käytetään peltolannoitteena (Novogro). BPB Gyproc A/S kipsilevytehdas käyttää raaka-aineena sekä voimalaitoksen rikinpoistosta saatavaa kipsiä että Noveren I/S jätehuoltoyhtiöltä saatavaa jätekipsiä. Kipsiä toimitetaan myös maanparannuskäyttöön. Noveren I/S on alueellinen jätehuoltoyhtiö, joka käsittelee sekä yhdyskuntien että teollisuuden kiinteät jätteet. Jätteistä saadaan käsittelyn jälkeen hyötyjätettä (paperi, pahvi, lasi, metalli), biojätettä kompostoitavaksi ja polttokelpoista kuivajätettä. Kaatopaikkakaasua toimitetaan sähköntuotannossa poltettavaksi. Kalundborgin kunta huolehtii teollisuusalueen jätevesien käsittelystä. Teollisuusalueen toiminnassa tarvittava vesi otetaan Tisso-järvestä. Puhtaan veden kulutusta vähennetään yritysten sisäisellä veden kierrätyksellä ja veden käytöllä ketjuissa niin, että ketjun seuraava käyttäjä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan edellisen käyttäjän poistovettä. Bioteknisk Jordrens Soilrem A/S on yritys, joka hyödyntää Kalundborgin kunnan jätevedenpuhdistamon lietteen maaperän bioteknisessä kunnostamisessa. Teollisuusalueen yritysten ja kunnan yhteistoiminta säästää luonnonvaroja ja energiaa sekä vähentää ympäristökuormitusta. Yhteistyö on osallisille myös taloudellisesti kannattavaa. Kalundborgin ympäristömyötäisen teollisuusalueen toiminta havainnollistaa teollisen ekologian ja ympäristömyötäisen teollisuusalueen ajatusten eroja. Kalundborgin ympäristömyötäinen teollisuusalue ei ensi sijassa pyri toteuttamaan kestävää kehitystä tai teollista ekologiaa loppuun asti. Hiilen polton ja öljynjalostuksen kaltaisia toimintoja ei voida pitää kestävinä. Samoin näistä toiminnoista puuttuvat teollisen ekologian pyrkimykset suljettuihin ainekiertoihin ja uusiutuvan energian käyttöön. Ympäristömyötäisenä teollisuusalueena Kalundborgin teollisuusalue sen sijaan lienee esimerkillinen, koska poikkeuksellisen useita toimijoita sekä materiaali- ja vesivirtoja on saatu joko hyödynnettyä teollisuusalueen sisällä tai tuotteistettua myyntikelpoisiksi materiaaleiksi Ympäristömyötäisen teollisuusalueen synnyn edellytyksiä Kalundborgin teollisuusalueen esimerkistä lähtien voidaan päätellä niitä tekijöitä, jotka edistävät ympäristömyötäisen teollisuusalueen syntymistä. Tällaisiksi tekijöiksi voidaan katsoa ainakin tuotantomäärät, innovaatiot, talous, tekniikka ja yhteistyö. Tuotantomäärillä, tai materiaalivirtojen määrillä, on ainakin kahdenlainen merkitys. Ensinnäkin materiaalivirtojen pitää olla yhteistyössä toimivien yritysten kannalta sopivan kokoisia. Ihannetilanteessa yrityksen A sivutuote kykenee kokonaan täyttämään yrityksen B raaka-aineen tarpeen. Jos yritys A voisi toimittaa esimerkiksi 10 % sivutuotteestaan yritykselle B, mutta joutuisi muuten huolehtimaan lopuista 90 %:sta, saattaa yritys A pitää yhteis-

16 16 työtä hyödyttömänä, koska se kykenee tarjoamaan vain osittaisen ratkaisun sivutuotteen edelleen toimittamiselle. Toisaalta jos yritys B tarvitsee enemmän raaka-ainetta kuin yritys A kykenee sivutuotettaan toimittamaan, saattaa yritys B hakeutua lähemmäs jotain muuta raaka-ainelähdettä. Koska Kalundborgin teollisuusalueen materiaalivirtoja ei ole esitetty, ei tuotantomäärien yhteensopivuudesta Kalundborgin tapauksessa voi esittää arviota. Jos teollisuusalueen toimijoiden materiaalivirrat poikkeavat suuresti toisistaan, supistuu ympäristömyötäisen teollisuusalueen kehittäminen lähinnä merkittävimmän toimijan materiaalivirtojen optimoinniksi. Toiseksi siinä tapauksessa, että ympäristömyötäisellä teollisuusalueella ei toistaiseksi sijaitse toimijaa, joka kykenisi hyödyntämään tiettyä sivutuotevirtaa, voidaan tällaisia toimijoita houkutella tarjoamalla riittävästi sivutuotetta. Kalundborgissa öljynjalostamo saa noin 15 % prosessihöyrystään Asnæsin voimalaitoksesta. Ellei kyseessä olisi Tanskan suurin (1 000 MW) voimalaitos ja Tanskan suurin öljynjalostamo, saattaisi höyryputkiston rakentaminen laitosten välille olla kannattamatonta. Samoin esimerkiksi kipsilevytehtaan perustaminen alueelle vaatinee huomattavan määrän voimalaitoksesta saatavaa rikinpoistossa syntyvää kipsiä, eli riittävän suuren voimalaitoksen (joka polttaa rikkipitoista polttoainetta). Siten ympäristömyötäisen teollisuusalueen syntyminen vaatii riittävän suuria sivutuotevirtoja, jotka kykenevät houkuttelemaan alueelle sivutuotteita hyödyntämään kykeneviä yrityksiä. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä uutta tapaa tuottaa tai käyttää sivutuotteita. Kalundborgissa ainakin rehuina ja lannoitteina käytettyjen sivutuotteiden kehittämistä voidaan pitää tässä tarkoitettuna innovaationa. Innovaatioon sisältyy sekä kyky havaita se, miten sivutuotteita voitaisiin hyödyntää tai prosesseja kehittää, että se, millaisin keinoin sivutuote saadaan tuotteistettua tai prosessia kehitettyä. Innovaatio saattaa vaatia asioiden totutusta poikkeavaa yhdistämistä, esimerkiksi lääketeollisuuden sivutuotteiden ja alkutuotannossa tarpeellisten tuotantopanosten osalta. Myös talous on olennainen tekijä ympäristömyötäisen teollisuusalueen synnyttämisessä. Yritystoiminta ei voi jatkua pitkään ainoastaan ympäristöarvojen varassa, jos toiminta on jatkuvasti tappiollista. Kalundborgissakin kaikki materiaalien vaihto perustuu siihen, että se on osallistujille taloudellisesti edullista. Joissain tapauksissa voidaan imagohyötyjä tavoiteltaessa tai lain vaatimuksia täytettäessä pitää tarkoituksenmukaisina toimia, jotka eivät rahamääräisesti mitattuna ole välttämättä kannattavia, mutta näissäkin tapauksissa taloudellisen panoksen on oltava niin pieni, ettei toiminta pitkällä aikavälillä käy tappiolliseksi. Tekniikka kytkeytyy innovaatioon siten, että innovaatiot eivät yleensä yksinään riitä hyödyntämismahdollisuuksien realisoimiseen. Usein innovaatioita (tai kehittämisvisioita) voi olla useitakin olemassa, mutta niiden toteuttamiseen tarvittava tekniikka puuttuu. Tekniikan kehittyminen, joko tarkoitushakuisena tuotekehityksenä tai toiselta alalta lainattuna tietämyksenä tai laitetekniikkana, saattaa mahdollistaa aikaisemmin vaikeasti käsiteltävän sivutuotteen tehokkaamman prosessoinnin. Usein tämä merkitsee käytännössä sitä, että aikaisemmin liian kallis käsittely muodostuu riittävän edulliseksi mahdollistamaan sivutuotteiden jatkokäsittelyn. Yhteistyö on olennainen osa jo ympäristömyötäisen teollisuusalueen käsitettä. Sitä ei kuitenkaan voida liikaa korostaa, sillä ympäristömyötäinen kehitys etenee ainoastaan yksittäisten päätettyjen toimenpiteiden kautta. Ym-

17 päristömyötäisen teollisuusalueen kehittämisessä se tarkoittaa juuri yhteisiä päätöksiä, joilla on teollisuusalueen toimijoiden tuki. Materiaali- ja energiavirtojen yhteensovittaminen vaatii usein myös tavallista kattavampaa prosessitietojen vaihtoa yhteistyökumppaneiden välillä. Yhteistyöhön voidaan liittää myös oikea tahtotila. Ympäristömyötäisen teollisuusalueen kehittäminen voi ainakin joissain yksityiskohdissa vaatia sellaisten päätösten tekemistä, jotka huomioivat ympäristön edun, mutta jotka olisi tavanomaisella teollisuusalueella tehty toisin tai jätetty tekemättä (esim. maisemointi tai rakennusten sopeuttaminen ympäristöön). Samaan tahtotilaan sisältyy se, että ympäristömyötäisen teollisuusalueen kehittäminen vaatii tietyn määrän ympäristöä huomioivia toimenpiteitä myös siinä tapauksessa, että tuotto-odotukset perinteisemmille investoinneille olisivat paremmat. 17

18 18 3 Kirkkokallion teollisuusalueen materiaali- ja energiavirtatarkastelu Tässä luvussa esitetään Kirkkokallion teollisuusalueen teollisen ekologian suunnitelman taustaksi tarvittavat materiaali- ja energiavirtojen tarkastelut. Tarvittavat tiedot on saatu käyttöön Honkajoen kunnalta tai alueen yrityksiltä, ellei muuta lähdettä ole mainittu. 3.1 Honkajoen kunta Honkajoen kunta sijaitsee Satakunnan pohjoisrajalla Kankaanpään kaupungin pohjoisnaapurina (kuva 4). Honkajoen asukasluku oli asukasta vuonna 2003 (Statfin 2005). Kunnan elinkeinorakenne on seuraava: alkutuotanto 36 %, jalostus 27 %, palvelut 35 % ja muut 2 % (Honkajoen kunta 2005b). Honkajoen kunnan maankäyttö on esitetty taulukossa 1. Kuva 4. Honkajoen kunta (Honkajoen kunta 2005b). Tässä luvussa tarkastellaan erikseen materiaalivirtoja Honkajoen maataloudessa sekä asutus- ja palvelutoiminnassa. Tavoitteena on tällä tavalla saada Kirkkokallion alueen toimijoiden materiaalivirroille vertailukohtia. Honkajoen teollisuuden materiaalivirrat eivät suoraan liity Kirkkokallion teollisuusalueen toimijoihin, joten Honkajoen teollisuutta ei käsitellä tarkemmin Maatalous Tässä luvussa esitetyt tiedot on saatu Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Matilda-tietopalvelun kautta, ellei muuta ole esitetty (Matilda 2005). Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty perustietoja Honkajoen maataloudesta.

19 19 Taulukko 1. Honkajoen kunnan Maankäyttö SLICES-aineiston mukaan (Hertta 2005). ha % Asuin- ja vapaa-ajan alueet 241 0,7 Liiketoiminnan, hallinnon ja teollisuuden alueet 18 0,1 Tukitoimintojen alueet - josta tietä - kaatopaikka-aluetta - energiahuollon alueita Kallio- ja maaperäainesten ottoalueet - josta turvetuotantoalueita Maatalouden maat - josta peltoa - katettuja viljelmiä 248 (122) (3) (122) (1 203) (5 930) (5) 0,7 3,8 19,2 Vesialueet 234 0,7 Luokittelemattomat metsätalouden maat ,8 Yhteensä Taulukko 2. Honkajoen peltoviljely vuonna 2000 (Matilda 2005). Maataloustieto Arvo Maatilojen lukumäärä (kpl) 206 Peltoa ja puutarhaa (ha) Ohra (ha) Kaura (ha) Vehnä (ha) 34 - Ruis (ha) Nurmet yhteensä (ha) Peruna (ha) 51 - Sokerijuurikas (ha) 10 - Rypsi ja rapsi (ha) Kesannot (ha) Muut kasvit (ha); erotuksena ( ) sisältää seosviljaa, hernettä, puutarhakasveja ja kasvihuoneviljelyä Taulukko 3. Honkajoen karjatalous (Matilda 2005). Kotieläin Lukumäärä vuonna 2000 (kpl) Lukumäärä vuonna 2004 (kpl) Nautaeläimet Siat Lampaat Vuohet - - Siipikarja Hevoset Taulukkoon 2 verrattuna viljakasvien viljelyala on vuoteen 2004 mennessä kasvanut noin 460 ha. Koko kunnan viljelyala on Matildan (2005) mukaan lisääntynyt noin 380 ha. Kesannon ja muiden viljelykasvien alat ovat vähentyneet yhteensä noin 80 ha. Koko Satakunnan satotilastoihin vuodelta

20 (Matilda 2005) vertaamalla voidaan arvioida, että taulukon 2 luokkaan nurmet kuuluu noin ha säilörehunurmia, 30 ha tuorerehunurmia ja 250 ha kuivaheinänurmia. Matildan (2005) tietojen perusteella kokonaismäärästä lisäksi noin 15 ha on yli viisivuotisia nurmia. Karjataloudesta aiheutuvat lannan materiaalivirrat (taulukko 4) Honkajoen alueella voidaan arvioida eläinten lukumäärän (taulukko 3) ja eläinpaikkakohtaisen lannan varastotilavuuden (VNa 931/2000) perusteella. Lannan ravinnevirrat saadaan materiaalivirroista keskimääräisen lannan ravinnepitoisuuden (Viljavuuspalvelu Oy 2000) avulla (taulukko 5). Eläimet on jaettu pääluokista alaluokkiin lantamäärän selvittämistä varten käyttäen apuna koko Satakunnan alueen karjatiedoista (Matilda 2005) saatavaa eri alaluokkien suhdetta. Lannan ravinnevirtojen perusteella on laskettu tuotteiden ja rehujen ravinnevirrat siten, että rehut edustavat 100 % tulevista ravinnevirroista ja tuotteet 25 % ja lanta 75 % poistuvista ravinnevirroista (Ravinnetaseopas 2001). Laskennalliset karjatalouden ravinnevirrat on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Honkajoen karjatalouden lantavirrat. m 3 /a Nautaeläimet, lietelantana ( Siat, lietelantana ( Lampaat ja hevoset, kuivalantana ( (1 Lannan kokonaismäärä arvioitu liete- tai kuivalantana, mutta todellisia lannankäsittelymenetelmiä ei ole selvitetty Taulukko 5. Honkajoen karjatalouden laskennalliset ravinnevirrat. tn N/a tn P/a Rehu Lanta Eläintuotteet Taulukon 5 osalta on huomattava, ettei siinä ole otettu huomioon karjanlannasta käsittelyn ja varastoinnin aikana mahdollisesti haihtuvaa ammoniakkia, joka muodostaa poistuvan ravinnevirran. Honkajoen kunnan peltoala ilman kesantoja on noin ha, joten kaiken kunnassa syntyvän lannan sijoittaminen Honkajoen alueelle merkitsisi keskimäärin 47 kg N/ha ja 10 kg P/ha vuosittain. Peltoviljelyn poistuvat ravinnevirrat voidaan arvioida eri viljelykasvien viljelyalojen (Matilda 2005), satotasojen (Matilda 2005) ja keskimääräisen huuhtouman avulla (Tritonet Oy 2005). Tulevat ravinnevirrat voidaan arvioida lannoitemäärien (Kemira Growhow 2003) ja Honkajoen alueella syntyvän karjanlannan ravinnemäärien avulla. Lisäksi pelloille tulevina ravinnevirtoina huomioidaan biologisen typensidonnan, laskeuman ja siementen mukana tulevat ravinnevirrat lähteestä Antikainen et al. (2005) johdetuilla ominaisluvuilla, jotka ovat 11,6 kg N/ha a ja 0,5 kg P/ha a. Peltoviljelyn laskennalliset ravinnevirrat on esitetty taulukossa 6. Taulukon 6 typpivirrat eivät sisällä erilaisina kaasumaisina yhdisteinä pelloilta poistuvia typpimääriä. Typen osalta peltoviljelyn tase on noin 210 tn positiivinen. Luku sisältää sekä erilaisten typpiyhdisteiden haihtumisen että

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Kohti ravinneneutraaliutta RANKU -toimintatapa Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja kuuden pilottikunnan visio tulevaisuuden

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys 21.1.2016 Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 22.1.2016 Sivu 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Kiertotalous Ravinteiden kierrätyksestä

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Tuotantorakenne ja ravinnetehokkuus vanhempi tutkija, MMM Pentti Seuri, MTT 15.4.2014 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/16. Tarkistus. Jakop Dalunde Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0358/16. Tarkistus. Jakop Dalunde Verts/ALE-ryhmän puolesta 7.12.2016 A8-0358/16 16 1 artikla -1 kohta (uusi) 3 artikla 1 kohta g alakohta Komission teksti -1) Poistetaan 3 artiklan 1 kohdan g alakohta; Perustelu Öljyliuske on äskettäin määritelty EU:n julkaisuissa

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Laura Sokka 14.10.2003 Helsingin yliopisto Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos Ainevirta analyysi (substance flow analysis, SFA) Perustuu aineen

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Päivän ohjelma 12.00 Päivän avaus, Markku Mäki-Hokkonen, Wirma 12.05 Puhdistamohankkeen tilannekatsaus LAVO, Riitta Moisio, Lappeenrannan lämpövoima,

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi 22.11.2013 ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 21.01.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot