Kuva: Samu Rötkönen. Arktinen biotalous -tiedonvälityshanke Kumpparit samaan suuntaan ja tehemä pois!

Transkriptio

1 1 Kuva: Samu Rötkönen Arktinen biotalous -tiedonvälityshanke Kumpparit samaan suuntaan ja tehemä pois!

2 2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve Biotalous on kehittämisen painoala juuri nyt Mitä biotalous on? Biotalousaloja on kehitetty Lapissa voimallisesti On syntynyt tarve koordinoida toimintaa ja lisätä tietoisuutta Arktinen biotalous -hankkeen tavoitteet ja tulokset Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuloksen tekemiseksi Arktisen biotalouden verkosto ja sen koordinointi Arktisen biotalouden toimintaohjelman laatiminen Viestintä Kumppanihankkeet Hankeorganisaatio ja henkilöstö Seuranta Kustannukset ja rahoitus... 10

3 3 1. Hankkeen tausta ja tarve 1.1. Biotalous on kehittämisen painoala juuri nyt Biotalous on nostettu sekä Euroopassa että Suomessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Suomen ensimmäinen kansallinen biotalousstrategia valmistui vuonna Sen tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla; turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja sellaisia, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa biotalous nähdään vahvuutena ja omavaraisuuden lisääminen yhtenä kärkihankkeena. Suomen kansallisen ohjelman tavoitteet sopivat hyvin Lappiin. Lappi on arktinen maakunta, jonka runsaisiin, puhtaisiin luonnonvaroihin perustuvia mahdollisuuksia on vielä mittavasti hyödyntämättä. Lapilla on kaikki edellytykset kasvaa Euroopan mittakaavassa merkittäväksi, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan arktisen biotalousliiketoiminnan osaajamaakunnaksi. Lapissa biotalouden mahdollisuudet on nähty muun muassa Lappi-sopimuksessa, Lapin maakuntaohjelmassa. Sen mukaan luonnonvarojen jalostusasteen nostaminen kestävästi kaikilla toimialoilla on ydinkysymys Lapin elinvoimaisuudelle. Lappi-sopimuksen yhtenä tavoitteena on aluetalouden vahvistaminen biotalouden ratkaisuilla ja pyrkiminen vähähiiliseen toimintaympäristöön. Läpileikkaavia teemoja ovat myös kestävä kehitys ja resurssitehokkuus. Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelma :ssa biotalousalojen kasvua haetaan Lapin biotalousklusterin vahvistamisella sekä piloteilla alan liiketoiminnan kasvattamiseksi. Lapin alueellisen maaseutustrategia : n mukaan Lapissa panostetaan tulevina vuosina muun muassa alueen luonnonvaroihin. Uudella ohjelmakaudella edistetään bioenergian kilpailukykyä, uusiutuvan energian käyttöä, lähi- ja luomuruoan käyttöä, jatkojalostusta ja alueellisia arvoketjuja sekä pilotoidaan hajautetun energiantuotannon uusia malleja. Luonnontuotealan juuri julkaistun ensimmäisen toimialaraportin mukaan uudella Euroopan unionin ohjelmakaudella tavoitteena on myös tutkimuksen, kehittämisorganisaatioiden ja luonnontuotealan yritysten parempi yhteistyö. Myös viimeisimmät Elintarviketeollisuuden ja Puutuoteteollisuuden toimialaraportit korostavat laajaa toimialat ylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista yritysten keskeisenä menestymiskeinona. Biotaloutta koskevia tavoitteita on esitetty myös Kymmenen virran maa Lapin maaseutuohjelma 2020:ssa ja Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa sekä Lapin bioenergiaohjelma :ssa.

4 Mitä biotalous on? Arktisen biotalouden verkosto- ja viestintähanke ottaa lähtökohdakseen Suomen biotalousstrategian määritelmän biotaloudesta: Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Keskeistä määritelmässä on uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva tuotanto ja uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla. Ekosysteemin köyhtymistä ja kestävää kehitystä voidaan toteuttaa muun muassa vähentämällä kuljetusmatkoja; lisäämällä lähituotteiden käyttämistä ja kasvattamalla omavaraisuutta sekä nostamalla tuotteiden jalostusastetta. Samaan tavoitteeseen tähdätään pyrkimällä mahdollisimman suureen materiaalitehokkuuteen; vähentämällä jätteiden tuottamista sekä kehittämällä kierrätystä ja materiaalien uusiokäyttöä Biotalousaloja on kehitetty Lapissa voimallisesti Biotalouden toimialoja ja yrityksiä on Lapissa kehitetty päättyneellä ohjelmakaudella useissa hankkeissa ja eräiltä osin maakunta on ottanut biotalouden kehittämisessä Suomen ykköspaikan. Lapissa on toteutettu päättyneellä ohjelmakaudella useita biotalouden toimialoihin ja Vihreään talouteen liittyviä hankkeita, joista esimerkkeinä seuraavat: - Vihreän talouden toimintamalli hanke (MTT, ProAgria Lappi / nyk. Luke) - Lapin luonnontuote- ja elintarviketoimialojen LAPPI LUO työohjelma (MTT nyk. Luke) - Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet LT-inno (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti) - Luonnontuotealan tiedotushanke (Lapin 4H -piiri nyk. 4H Lappi) - Lähiruokaa julkisiin keittiöihin Lapissa hanke (Rovaniemen Kehitys Oy) - Green Care osana lappilaisia elinkeinoja hanke (RAMK nyk. Lapin AMK) - Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke (Metsäkeskus Lappi nyk. Suomen metsäkeskus) - Hyvillä käytänteillä Lapin bioenergia kasvuun hanke (Metsäkeskus Lappi nyk. Suomen metsäkeskus) - Bioway tiedonvälityshanke (RAMK nyk. Lapin AMK ) - Maatila biokaasun tuottajana tiedonvälityshanke (Ammattiopisto Lappia) - Kylästä kylään reittihanke (Metsähallitus) - Pallas Ylläs European Charter (Metsähallitus) - PORUTAKU-hanke (RAMK nyk. Lapin AMK)

5 5 Alkavalle ohjelmakaudelle on suunnitteilla useita biotalouden hankkeita mm. tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Biotalous on painopisteenä paitsi maaseuturahasto-ohjelmassa myös kansallisessa rakennerahasto-ohjelmassa On syntynyt tarve koordinoida toimintaa ja lisätä tietoisuutta Biotalouden toimialoja on kehitetty ja hanketoimintaa on koordinoitu lähinnä toimialoittain. Myös kuusi valtakunnallista koordinaatiohanketta tulevat tukemaan alueellista ja paikallista hanketoimintaa aihekokonaisuuksittain (luomu, luonnontuotteet, lähiruoka, Green care hyvinvointipalvelut, energiatehokkuus ja matkailu). Uuden ohjelmakauden käynnistyessä Lapissa on käynyt selväksi tarve entistä tiiviimpään toimialat ylittävään yhteydenpitoon, yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Biotalousalan yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot katsovat saavansa lisäarvoa omaan toimintaansa, jos heillä olisi helposti käytettävissään tietoa maakunnassa ja muualla käynnissä olevasta kehittämistyöstä samoin kuin oman alansa uusimmasta tutkimustiedosta. Silloin päällekkäinen työ voidaan välttää ja luoda resursseja yhdistämällä synergiaa ja tehokkuutta. Yhteistyön pohjaksi tarvitaan hyvä ja yhteinen kuva koko biotalousalan nykytilanteesta. Yhtä tärkeää on muodostaa jaettu visio alan tulevaisuudesta ja sopia kehittämisen konkreettisista tavoitteista. Näkemyksellinen ja konkretian kautta alueeseen sidottu biotalouden kehittämisohjelma on hyvä työkalu myös rahoittajaviranomaisille. Biotalousalaa suoraan ja välillisesti koskevia päätöksiä tehdään paitsi kansallisessa keskushallinnossa, myös EU-tasolla. Päättäjillä ei tällä hetkellä ole riittävää kuvaa Lapin biotalouden potentiaalista eikä tarpeista. On tärkeää, että tätä tietoutta selkeästi lisätään, jotta hallinnossa tehtävät päätökset olisivat alan kannalta suotuisia ja epäedullisilta tai jopa vahingollisilta päätöksiltä ja toimilta vältyttäisiin. Biotalousliiketoiminnan kehittymisen edellytyksenä on alan ja tuotteiden tunnettuuden lisääntyminen ja kysynnän kasvattaminen. Edes kotimaakunnan potentiaalista ei ole saavutettu kuin murtoosa. Lapissa tuotettujen biotuotteiden ja palveluiden käyttöä on mahdollista lisätä runsaasti sekä omassa maakunnassa, muualla Suomessa että kansainvälisestikin. Pohjaa tuotteiden kysynnälle luodaan tuotantoalueen innovatiivisella brändäämisellä, vahvalla imagomarkkinoinnilla ja sensitiivisellä asennevaikuttamisella. Biotalouden kehityksen vauhdittamiseksi tarvitaan merkittävää tietoisuuden ja osaamisen lisäämistä, toimintaa kannustavaa ja tukevaa Primus motor ia sekä toimialat ylittävää koordinaatiota. Lapin liiton Arktinen biotalous hanke tulee toimimaan laaja-alaisena tiedonvälittäjänä, koordinaattorina ja kehityksen vauhdittajana.

6 6 Vastatakseen tarpeisiin ja edistääkseen Manner-Suomen maaseutuohjelmassa ja Lapin kehittämisohjelmissa sekä strategioissa esitettyjä biotaloutta ja kestävää kehitystä koskevia tavoitteita Lapin liitto käynnistää Arktinen biotalous -hankkeen ajalle Lapin liitto on valmistellut hanketta yhteistyössä biotalousalan toimijoiden kanssa. 2. Arktinen biotalous -hankkeen tavoitteet ja tulokset Arktinen biotalous hankkeen päätavoite on yhteistyön ja viestinnän kehittämiseksi vahvistaa Lapin biotalousklusteria toimialat ylittävällä koordinaatiolla ja laatia Suomen biotalousstrategiaa toteuttava Arktisen biotalouden kehittämisohjelma. Arktinen biotalous hankkeen tuloksena 1) Lapissa on luotu syvällinen kuva biotalouden nykytilasta ja sen pohjalta Arktisen biotalouden kehittämisohjelmassa on sovittu yhteisesti alan kehittämisvisiosta, tavoitteista ja toteuttamisesta. 2) Lapin biotaloustoimijoiden välille on rakennettu selkeä yhteydenpidon verkosto, joka seuraa alan kehitystä sekä kansallisesti että kansainvälisesti, jakaa tietoa verkosto-osapuolten kesken ja tukee biotalousalan innovaatiotoimintaa. Roolitus ja vastuut ovat selvät. 3) Suomen hallituksen ja eduskunnan päättäjien sekä keskushallinnon virkajohdon tietoisuutta Lapin ja pohjoisen biotuotealanpotentiaalista on lisätty säännöllisellä ja tehokkaalla vaikuttajaviestinnällä. Päättäjät tietävät, mistä tietoa vastaisuudessakin saa. 4) Niin yksityisen kuin julkisen sektorin kuluttajien tietoisuus lappilaisten tuotteiden korkeasta laadusta ja muista vahvuuksista on lisääntynyt modernin ja rohkean imagomarkkinoinnin ja brändin rakentamisen keinoilla. Biotuotteiden ja palveluiden kysyntä on entistä vahvemmassa kasvussa. 5) Uusiokäyttö, kierrätys sekä energia- ja materiaalitehokkuus ovat tulleet tutuiksi biotalousalan yrittäjille. Tietämys biotalouden liiketoimintapotentiaalista on lisääntynyt. 3. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuloksen tekemiseksi Hanke toteutetaan kolmessa toimintakokonaisuudessa: - Verkoston ja sen toimintamallin rakentaminen - Arktisen biotalouden kehittämisohjelman laatiminen - Viestintä: Vaikuttajaviestintä sekä kuluttajaviestintä ja brändityö

7 Arktisen biotalouden verkosto ja sen koordinointi Verkosto kokoaa yhteen maakunnan biotalouden toimijat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, neuvontaorganisaatiot sekä järjestökentän ja integroituu kansallisiin biotalousalan koordinaatiohankkeisiin. Verkoston rakentamisen tarkoituksena on koordinoida kehittämis- ja hanketoimintaa välittämällä tietoa, lisäämällä vuorovaikutusta ja luomalla edellytyksiä monipuoliselle yhteistyölle. Verkostokoordinaattorina Lapin liiton tehtävänä on toimia solmukohtana, jossa alan osaamis- ja tietotarpeet kohtaavat niihin liittyvän kysynnän. Verkosto ja Lapin liitto sen solmukohtana, välittää elinkeinoelämän biotalouden osaamis- ja tietotarpeita oppi- ja tutkimuslaitoksille, tutkimustietoa elinkeinoelämälle ja oppilaitoksille, tietoa koulutustarjonnasta elinkeinoelämälle toimii aktiivisena viestijänä verkosto-osapuolten välillä. Liitto luo entistä tiiviimmät yhteydet myös maakunnan ulkopuolisiin kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Liitto toimii myös verkoston fasilitaattorina. Fasilitointi tarkoittaa sellaisten ryhmäprosessien, jotka mahdollistavat rikastavan ja rakentavan yhteistyön syntymisen. Fasilitaattori auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitaattorina Lapin liitto on tulosorientoitunut, suunnitelmallinen, käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä ja työkaluja, edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä ja osallistumista, rohkaisee konsensuslähtöiseen päätöksentekoon, antaa ja pyytää palautetta sekä hallinnoi tilaa ja tunnelmaa tapahtumissa. Hyvän fasilitoinnin tavoitteena on osapuolten sitoutuminen luotavaan toimintamalliin niin vahvasti, että verkosto jatkaa toimintaansa hankkeen loputtuakin. Miten koordinointi käytännössä tapahtuu Kokonaiskuvan muodostamiseksi hankkeen henkilöstö tutustuu perusteellisesti haastatellen toimijakenttään, laatii siitä Lapin biotalous- portfolion ja kartoittaa toimintaan liittyviä pullonkauloja. Biotalouden toimijat kutsutaan yhteisiin tilaisuuksiin 2-4 kertaa vuodessa. Tapaamiset järjestetään vuorotellen eri biotaloustoimijoiden tiloissa. Tavoitteena on, että organisaatiot ja niiden toimita tulevat kaikille tutuiksi ja että henkilöt tutustuvat entistä paremmin toisiinsa. Painopiste on kehittämis- ja hanketoiminnan esittelyissä. Tapaamisilla on aina myös joku alaan liittyvä kehitysteema. Yksi tapaamisista on huippukokous, organisaatioiden johtojen tapaaminen hankkeen alkuvaiheessa. Verkosto-osapuolet kutsutaan myös kaikkiin toistensa ja hankkeen itsensä järjestämiin tapahtumiin. Hanke vastaa sähköpostituslistojen ylläpidosta. Verkostoviestintää varten julkaistaan hankkeen ajan sähköistä uutiskirjettä ja kartoitetaan sosiaalisissa mediassa toimimisen tarve. Hankehenkilöstö pitää jatkuvasti myös henkilökohtaisesti yhteyttä verkoston jäseniin.

8 8 Verkoston toimintamallin kehittämisessä käytetään palvelumuotoiluosaamista. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyy verkostotoiminnan työsuunnitelman vuosittain. Ohjausryhmän yhtenä keskeisimpänä tehtävänä on vakiinnuttaa toimintatapa taustaorganisaatioihinsa Arktisen biotalouden toimintaohjelman laatiminen Arktinen biotalous hankkeen ensimmäinen, yhteistyöhön sitouttava tehtävä on laatia väline yhteistyölle; Suomen biotalousstrategiaa toteuttava Arktisen biotalouden kehittämisohjelma. Lapin biotaloustoimijoiden verkoston osallistetaan toimintaohjelman laatimiseen. Tavoitteena on yhdessä muodostaa kuva biotalousalan nykytilanteesta ja määrittellä t Lapin biotalousalan kehittämisen yhteinen tahtotila; tulevaisuudenkuva sekä konkreettiset toimenpiteet vuoteen 2020 mennessä. Toimintaohjelmassa otetaan huomioon kaikki Lapin vahvat luonnonvaratoimialat ja niiden välinen verkostoituminen, biotalouteen liittyvä tutkimus, koulutus ja kehittämistoiminta sekä vähähiilisen toimintaympäristön ja elämäntavan kehittäminen. Biotalouden kehittämisohjelman laatimisesta tehdään aikataulutettu työsuunnitelma. Ohjelman valmisteluun varataan 10 kuukautta aikaa Viestintä Hankkeen viestinnässä on kolme kokonaisuutta: 1) Vaikuttajaviestintä viestitään biotoimialan tarpeita ja tavoitteita päättäjille. Vaikuttajaviestintä kohdistuu kansanedustajiin ja kansalliseen virkamiesjohtoon samoin kuin vaikuttajiin Euroopan unionissa 2) Arktisen biotalouden brändäys ja imagomarkkionti viestitään Lapissa valmistettujen tuotteiden ja palveluiden korkeasta laadusta, ekologisuudesta ja muista vahvuuksista suurelle yleisölle ja valituille kohderyhmille 3) Liiketoimintapotentiaalin tunnetuksi tekeminen viestitään biotalouden liiketoimintamahdollisuuksista yrittäjille ja nuorille Kuhunkin kokonaisuuteen tehdään hankkeen koko toiminta-ajan kattavat viestintäsuunnitelmat, jotka pitävät sisällään kohderyhmien ja kilpailijoiden analysoimisen, arvolupaukset, ydinviestien muotoilun, näkymiset eri medioissa, osallistumiset eri tilaisuuksiin sekä tapaamiset ja kutsuvierailut. Viestintäsuunnitelma määrittelee mitä kerrotaan, miten kerrotaan, kenelle, milloin ja missä kerrotaan sekä kuka kertomisesta vastaa.

9 9 Viestintätoiminnassa tehdään kiinteää yhteistyötä House of Laplandin (HOL) brändityön, imagomarkkinoinnin ja vaikuttajaviestinnän kanssa. HOL tulee lähivuosien aikana keskittymään mm. Lappi-kuvan monipuolistamiseen ja vaikuttajaviestintään, joten synergiaetuja kumpaankin hankkeeseen on saatavissa. 4. Kumppanihankkeet Arktinen biotalous-hankkeen läheisimmät kumppanihankkeet ovat Luonnonvarakeskus Biotalouden mahdollisuudet Lapissa Lapin ammattikorkeakoulu - Biotalouden koulutuksen kehittäminen ProAgria Lappi Arktinen älykäs maaseutuverkosto House of Lapland brändi- ja viestintähankkeet 4H? Lapin liitto ennakointihanke TÄHÄN LISÄÄ TEKSTIÄ Hankkeiden vetäjistä kootaan Arktinen Biotalous-hankkeen asiantuntija- / ohjausryhmä. 5. Hankeorganisaatio ja henkilöstö Arktinen biotalous-hankkeen omistaja ja toteuttaja on Lapin liitto. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka ohjaa ja valvoo hankkeen käytännön toteutumista rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Ohjausryhmä toimii myös Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa työstävänä asiantuntijaryhmänä. Hankkeeseen resursoidaan biopäällikkö ja projektikoordinaattori, jotka vastaavat hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen viestintätoimenpiteiden toteuttamiseen on käytettävissä 0,25 vuosittainen työpanos Lapin liiton viestintäpäälliköltä. 6. Seuranta Arktinen biotalous hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta seurataan ostamalla mediaseurantaa sekä tekemällä lappilaisen toimintaympäristön ja biotaloustuotteiden tunnettuusselvitys viestinnän kohderyhmille hankkeen alussa ja päättyessä. Lisäksi seurataan sähköisten ja printtijulkaisujen lukumäärää sekä tilastoidaan järjestetyt tilaisuudet ja niihin osallistuneiden määrät.

10 10 7. Kustannukset ja rahoitus Kustannusarvio (alv. 0 %) Palkkakustannukset Biopäällikkö Projektikoordinaattori Viestintäpäällikkö 0, Ohjausryhmän (= asiantuntijaryhmän) palkkiot ja matkakulut Ostopalvelut (palvelumuotoilu, viestintä, seuranta, selvitykset) Flat rate 24 % Kotimaan matkakustannukset Muut kustannukset Kokous- ja neuvottelukulut Toimitilojen vuokrat Toimistokustannukset (siivous, tietopalvelu, toimistotarvikkeet, posti, kopiointi) Koneet ja laitteet Kustannukset yhteensä Rahoitussuunnitelma Arktinen biotalous - tiedonvälityshankkeelle haetaan Euroopan maaseuturahaston 100%:n rahoitus Lapin ELY-keskuksesta. EU + valtio EU-osuus Valtion osuus Julkinen rahoitus yhteensä Rahoitus yhteensä

11 Arktinen biotalous hanke näkee metsän puilta, laittaa kumpparit samaan suuntaan ja ottaa Lapin biotalouden hanskaan. 11

12