Kuva: Samu Rötkönen. Arktinen biotalous -tiedonvälityshanke Kumpparit samaan suuntaan ja tehemä pois!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Samu Rötkönen. Arktinen biotalous -tiedonvälityshanke Kumpparit samaan suuntaan ja tehemä pois!"

Transkriptio

1 1 Kuva: Samu Rötkönen Arktinen biotalous -tiedonvälityshanke Kumpparit samaan suuntaan ja tehemä pois!

2 2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve Biotalous on kehittämisen painoala juuri nyt Mitä biotalous on? Biotalousaloja on kehitetty Lapissa voimallisesti On syntynyt tarve koordinoida toimintaa ja lisätä tietoisuutta Arktinen biotalous -hankkeen tavoitteet ja tulokset Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuloksen tekemiseksi Arktisen biotalouden verkosto ja sen koordinointi Arktisen biotalouden toimintaohjelman laatiminen Viestintä Kumppanihankkeet Hankeorganisaatio ja henkilöstö Seuranta Kustannukset ja rahoitus... 10

3 3 1. Hankkeen tausta ja tarve 1.1. Biotalous on kehittämisen painoala juuri nyt Biotalous on nostettu sekä Euroopassa että Suomessa keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Suomen ensimmäinen kansallinen biotalousstrategia valmistui vuonna Sen tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla; turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja sellaisia, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa biotalous nähdään vahvuutena ja omavaraisuuden lisääminen yhtenä kärkihankkeena. Suomen kansallisen ohjelman tavoitteet sopivat hyvin Lappiin. Lappi on arktinen maakunta, jonka runsaisiin, puhtaisiin luonnonvaroihin perustuvia mahdollisuuksia on vielä mittavasti hyödyntämättä. Lapilla on kaikki edellytykset kasvaa Euroopan mittakaavassa merkittäväksi, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan arktisen biotalousliiketoiminnan osaajamaakunnaksi. Lapissa biotalouden mahdollisuudet on nähty muun muassa Lappi-sopimuksessa, Lapin maakuntaohjelmassa. Sen mukaan luonnonvarojen jalostusasteen nostaminen kestävästi kaikilla toimialoilla on ydinkysymys Lapin elinvoimaisuudelle. Lappi-sopimuksen yhtenä tavoitteena on aluetalouden vahvistaminen biotalouden ratkaisuilla ja pyrkiminen vähähiiliseen toimintaympäristöön. Läpileikkaavia teemoja ovat myös kestävä kehitys ja resurssitehokkuus. Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelma :ssa biotalousalojen kasvua haetaan Lapin biotalousklusterin vahvistamisella sekä piloteilla alan liiketoiminnan kasvattamiseksi. Lapin alueellisen maaseutustrategia : n mukaan Lapissa panostetaan tulevina vuosina muun muassa alueen luonnonvaroihin. Uudella ohjelmakaudella edistetään bioenergian kilpailukykyä, uusiutuvan energian käyttöä, lähi- ja luomuruoan käyttöä, jatkojalostusta ja alueellisia arvoketjuja sekä pilotoidaan hajautetun energiantuotannon uusia malleja. Luonnontuotealan juuri julkaistun ensimmäisen toimialaraportin mukaan uudella Euroopan unionin ohjelmakaudella tavoitteena on myös tutkimuksen, kehittämisorganisaatioiden ja luonnontuotealan yritysten parempi yhteistyö. Myös viimeisimmät Elintarviketeollisuuden ja Puutuoteteollisuuden toimialaraportit korostavat laajaa toimialat ylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista yritysten keskeisenä menestymiskeinona. Biotaloutta koskevia tavoitteita on esitetty myös Kymmenen virran maa Lapin maaseutuohjelma 2020:ssa ja Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa sekä Lapin bioenergiaohjelma :ssa.

4 Mitä biotalous on? Arktisen biotalouden verkosto- ja viestintähanke ottaa lähtökohdakseen Suomen biotalousstrategian määritelmän biotaloudesta: Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Keskeistä määritelmässä on uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva tuotanto ja uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla. Ekosysteemin köyhtymistä ja kestävää kehitystä voidaan toteuttaa muun muassa vähentämällä kuljetusmatkoja; lisäämällä lähituotteiden käyttämistä ja kasvattamalla omavaraisuutta sekä nostamalla tuotteiden jalostusastetta. Samaan tavoitteeseen tähdätään pyrkimällä mahdollisimman suureen materiaalitehokkuuteen; vähentämällä jätteiden tuottamista sekä kehittämällä kierrätystä ja materiaalien uusiokäyttöä Biotalousaloja on kehitetty Lapissa voimallisesti Biotalouden toimialoja ja yrityksiä on Lapissa kehitetty päättyneellä ohjelmakaudella useissa hankkeissa ja eräiltä osin maakunta on ottanut biotalouden kehittämisessä Suomen ykköspaikan. Lapissa on toteutettu päättyneellä ohjelmakaudella useita biotalouden toimialoihin ja Vihreään talouteen liittyviä hankkeita, joista esimerkkeinä seuraavat: - Vihreän talouden toimintamalli hanke (MTT, ProAgria Lappi / nyk. Luke) - Lapin luonnontuote- ja elintarviketoimialojen LAPPI LUO työohjelma (MTT nyk. Luke) - Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet LT-inno (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti) - Luonnontuotealan tiedotushanke (Lapin 4H -piiri nyk. 4H Lappi) - Lähiruokaa julkisiin keittiöihin Lapissa hanke (Rovaniemen Kehitys Oy) - Green Care osana lappilaisia elinkeinoja hanke (RAMK nyk. Lapin AMK) - Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke (Metsäkeskus Lappi nyk. Suomen metsäkeskus) - Hyvillä käytänteillä Lapin bioenergia kasvuun hanke (Metsäkeskus Lappi nyk. Suomen metsäkeskus) - Bioway tiedonvälityshanke (RAMK nyk. Lapin AMK ) - Maatila biokaasun tuottajana tiedonvälityshanke (Ammattiopisto Lappia) - Kylästä kylään reittihanke (Metsähallitus) - Pallas Ylläs European Charter (Metsähallitus) - PORUTAKU-hanke (RAMK nyk. Lapin AMK)

5 5 Alkavalle ohjelmakaudelle on suunnitteilla useita biotalouden hankkeita mm. tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Biotalous on painopisteenä paitsi maaseuturahasto-ohjelmassa myös kansallisessa rakennerahasto-ohjelmassa On syntynyt tarve koordinoida toimintaa ja lisätä tietoisuutta Biotalouden toimialoja on kehitetty ja hanketoimintaa on koordinoitu lähinnä toimialoittain. Myös kuusi valtakunnallista koordinaatiohanketta tulevat tukemaan alueellista ja paikallista hanketoimintaa aihekokonaisuuksittain (luomu, luonnontuotteet, lähiruoka, Green care hyvinvointipalvelut, energiatehokkuus ja matkailu). Uuden ohjelmakauden käynnistyessä Lapissa on käynyt selväksi tarve entistä tiiviimpään toimialat ylittävään yhteydenpitoon, yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Biotalousalan yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot katsovat saavansa lisäarvoa omaan toimintaansa, jos heillä olisi helposti käytettävissään tietoa maakunnassa ja muualla käynnissä olevasta kehittämistyöstä samoin kuin oman alansa uusimmasta tutkimustiedosta. Silloin päällekkäinen työ voidaan välttää ja luoda resursseja yhdistämällä synergiaa ja tehokkuutta. Yhteistyön pohjaksi tarvitaan hyvä ja yhteinen kuva koko biotalousalan nykytilanteesta. Yhtä tärkeää on muodostaa jaettu visio alan tulevaisuudesta ja sopia kehittämisen konkreettisista tavoitteista. Näkemyksellinen ja konkretian kautta alueeseen sidottu biotalouden kehittämisohjelma on hyvä työkalu myös rahoittajaviranomaisille. Biotalousalaa suoraan ja välillisesti koskevia päätöksiä tehdään paitsi kansallisessa keskushallinnossa, myös EU-tasolla. Päättäjillä ei tällä hetkellä ole riittävää kuvaa Lapin biotalouden potentiaalista eikä tarpeista. On tärkeää, että tätä tietoutta selkeästi lisätään, jotta hallinnossa tehtävät päätökset olisivat alan kannalta suotuisia ja epäedullisilta tai jopa vahingollisilta päätöksiltä ja toimilta vältyttäisiin. Biotalousliiketoiminnan kehittymisen edellytyksenä on alan ja tuotteiden tunnettuuden lisääntyminen ja kysynnän kasvattaminen. Edes kotimaakunnan potentiaalista ei ole saavutettu kuin murtoosa. Lapissa tuotettujen biotuotteiden ja palveluiden käyttöä on mahdollista lisätä runsaasti sekä omassa maakunnassa, muualla Suomessa että kansainvälisestikin. Pohjaa tuotteiden kysynnälle luodaan tuotantoalueen innovatiivisella brändäämisellä, vahvalla imagomarkkinoinnilla ja sensitiivisellä asennevaikuttamisella. Biotalouden kehityksen vauhdittamiseksi tarvitaan merkittävää tietoisuuden ja osaamisen lisäämistä, toimintaa kannustavaa ja tukevaa Primus motor ia sekä toimialat ylittävää koordinaatiota. Lapin liiton Arktinen biotalous hanke tulee toimimaan laaja-alaisena tiedonvälittäjänä, koordinaattorina ja kehityksen vauhdittajana.

6 6 Vastatakseen tarpeisiin ja edistääkseen Manner-Suomen maaseutuohjelmassa ja Lapin kehittämisohjelmissa sekä strategioissa esitettyjä biotaloutta ja kestävää kehitystä koskevia tavoitteita Lapin liitto käynnistää Arktinen biotalous -hankkeen ajalle Lapin liitto on valmistellut hanketta yhteistyössä biotalousalan toimijoiden kanssa. 2. Arktinen biotalous -hankkeen tavoitteet ja tulokset Arktinen biotalous hankkeen päätavoite on yhteistyön ja viestinnän kehittämiseksi vahvistaa Lapin biotalousklusteria toimialat ylittävällä koordinaatiolla ja laatia Suomen biotalousstrategiaa toteuttava Arktisen biotalouden kehittämisohjelma. Arktinen biotalous hankkeen tuloksena 1) Lapissa on luotu syvällinen kuva biotalouden nykytilasta ja sen pohjalta Arktisen biotalouden kehittämisohjelmassa on sovittu yhteisesti alan kehittämisvisiosta, tavoitteista ja toteuttamisesta. 2) Lapin biotaloustoimijoiden välille on rakennettu selkeä yhteydenpidon verkosto, joka seuraa alan kehitystä sekä kansallisesti että kansainvälisesti, jakaa tietoa verkosto-osapuolten kesken ja tukee biotalousalan innovaatiotoimintaa. Roolitus ja vastuut ovat selvät. 3) Suomen hallituksen ja eduskunnan päättäjien sekä keskushallinnon virkajohdon tietoisuutta Lapin ja pohjoisen biotuotealanpotentiaalista on lisätty säännöllisellä ja tehokkaalla vaikuttajaviestinnällä. Päättäjät tietävät, mistä tietoa vastaisuudessakin saa. 4) Niin yksityisen kuin julkisen sektorin kuluttajien tietoisuus lappilaisten tuotteiden korkeasta laadusta ja muista vahvuuksista on lisääntynyt modernin ja rohkean imagomarkkinoinnin ja brändin rakentamisen keinoilla. Biotuotteiden ja palveluiden kysyntä on entistä vahvemmassa kasvussa. 5) Uusiokäyttö, kierrätys sekä energia- ja materiaalitehokkuus ovat tulleet tutuiksi biotalousalan yrittäjille. Tietämys biotalouden liiketoimintapotentiaalista on lisääntynyt. 3. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuloksen tekemiseksi Hanke toteutetaan kolmessa toimintakokonaisuudessa: - Verkoston ja sen toimintamallin rakentaminen - Arktisen biotalouden kehittämisohjelman laatiminen - Viestintä: Vaikuttajaviestintä sekä kuluttajaviestintä ja brändityö

7 Arktisen biotalouden verkosto ja sen koordinointi Verkosto kokoaa yhteen maakunnan biotalouden toimijat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, neuvontaorganisaatiot sekä järjestökentän ja integroituu kansallisiin biotalousalan koordinaatiohankkeisiin. Verkoston rakentamisen tarkoituksena on koordinoida kehittämis- ja hanketoimintaa välittämällä tietoa, lisäämällä vuorovaikutusta ja luomalla edellytyksiä monipuoliselle yhteistyölle. Verkostokoordinaattorina Lapin liiton tehtävänä on toimia solmukohtana, jossa alan osaamis- ja tietotarpeet kohtaavat niihin liittyvän kysynnän. Verkosto ja Lapin liitto sen solmukohtana, välittää elinkeinoelämän biotalouden osaamis- ja tietotarpeita oppi- ja tutkimuslaitoksille, tutkimustietoa elinkeinoelämälle ja oppilaitoksille, tietoa koulutustarjonnasta elinkeinoelämälle toimii aktiivisena viestijänä verkosto-osapuolten välillä. Liitto luo entistä tiiviimmät yhteydet myös maakunnan ulkopuolisiin kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Liitto toimii myös verkoston fasilitaattorina. Fasilitointi tarkoittaa sellaisten ryhmäprosessien, jotka mahdollistavat rikastavan ja rakentavan yhteistyön syntymisen. Fasilitaattori auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitaattorina Lapin liitto on tulosorientoitunut, suunnitelmallinen, käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä ja työkaluja, edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä ja osallistumista, rohkaisee konsensuslähtöiseen päätöksentekoon, antaa ja pyytää palautetta sekä hallinnoi tilaa ja tunnelmaa tapahtumissa. Hyvän fasilitoinnin tavoitteena on osapuolten sitoutuminen luotavaan toimintamalliin niin vahvasti, että verkosto jatkaa toimintaansa hankkeen loputtuakin. Miten koordinointi käytännössä tapahtuu Kokonaiskuvan muodostamiseksi hankkeen henkilöstö tutustuu perusteellisesti haastatellen toimijakenttään, laatii siitä Lapin biotalous- portfolion ja kartoittaa toimintaan liittyviä pullonkauloja. Biotalouden toimijat kutsutaan yhteisiin tilaisuuksiin 2-4 kertaa vuodessa. Tapaamiset järjestetään vuorotellen eri biotaloustoimijoiden tiloissa. Tavoitteena on, että organisaatiot ja niiden toimita tulevat kaikille tutuiksi ja että henkilöt tutustuvat entistä paremmin toisiinsa. Painopiste on kehittämis- ja hanketoiminnan esittelyissä. Tapaamisilla on aina myös joku alaan liittyvä kehitysteema. Yksi tapaamisista on huippukokous, organisaatioiden johtojen tapaaminen hankkeen alkuvaiheessa. Verkosto-osapuolet kutsutaan myös kaikkiin toistensa ja hankkeen itsensä järjestämiin tapahtumiin. Hanke vastaa sähköpostituslistojen ylläpidosta. Verkostoviestintää varten julkaistaan hankkeen ajan sähköistä uutiskirjettä ja kartoitetaan sosiaalisissa mediassa toimimisen tarve. Hankehenkilöstö pitää jatkuvasti myös henkilökohtaisesti yhteyttä verkoston jäseniin.

8 8 Verkoston toimintamallin kehittämisessä käytetään palvelumuotoiluosaamista. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyy verkostotoiminnan työsuunnitelman vuosittain. Ohjausryhmän yhtenä keskeisimpänä tehtävänä on vakiinnuttaa toimintatapa taustaorganisaatioihinsa Arktisen biotalouden toimintaohjelman laatiminen Arktinen biotalous hankkeen ensimmäinen, yhteistyöhön sitouttava tehtävä on laatia väline yhteistyölle; Suomen biotalousstrategiaa toteuttava Arktisen biotalouden kehittämisohjelma. Lapin biotaloustoimijoiden verkoston osallistetaan toimintaohjelman laatimiseen. Tavoitteena on yhdessä muodostaa kuva biotalousalan nykytilanteesta ja määrittellä t Lapin biotalousalan kehittämisen yhteinen tahtotila; tulevaisuudenkuva sekä konkreettiset toimenpiteet vuoteen 2020 mennessä. Toimintaohjelmassa otetaan huomioon kaikki Lapin vahvat luonnonvaratoimialat ja niiden välinen verkostoituminen, biotalouteen liittyvä tutkimus, koulutus ja kehittämistoiminta sekä vähähiilisen toimintaympäristön ja elämäntavan kehittäminen. Biotalouden kehittämisohjelman laatimisesta tehdään aikataulutettu työsuunnitelma. Ohjelman valmisteluun varataan 10 kuukautta aikaa Viestintä Hankkeen viestinnässä on kolme kokonaisuutta: 1) Vaikuttajaviestintä viestitään biotoimialan tarpeita ja tavoitteita päättäjille. Vaikuttajaviestintä kohdistuu kansanedustajiin ja kansalliseen virkamiesjohtoon samoin kuin vaikuttajiin Euroopan unionissa 2) Arktisen biotalouden brändäys ja imagomarkkionti viestitään Lapissa valmistettujen tuotteiden ja palveluiden korkeasta laadusta, ekologisuudesta ja muista vahvuuksista suurelle yleisölle ja valituille kohderyhmille 3) Liiketoimintapotentiaalin tunnetuksi tekeminen viestitään biotalouden liiketoimintamahdollisuuksista yrittäjille ja nuorille Kuhunkin kokonaisuuteen tehdään hankkeen koko toiminta-ajan kattavat viestintäsuunnitelmat, jotka pitävät sisällään kohderyhmien ja kilpailijoiden analysoimisen, arvolupaukset, ydinviestien muotoilun, näkymiset eri medioissa, osallistumiset eri tilaisuuksiin sekä tapaamiset ja kutsuvierailut. Viestintäsuunnitelma määrittelee mitä kerrotaan, miten kerrotaan, kenelle, milloin ja missä kerrotaan sekä kuka kertomisesta vastaa.

9 9 Viestintätoiminnassa tehdään kiinteää yhteistyötä House of Laplandin (HOL) brändityön, imagomarkkinoinnin ja vaikuttajaviestinnän kanssa. HOL tulee lähivuosien aikana keskittymään mm. Lappi-kuvan monipuolistamiseen ja vaikuttajaviestintään, joten synergiaetuja kumpaankin hankkeeseen on saatavissa. 4. Kumppanihankkeet Arktinen biotalous-hankkeen läheisimmät kumppanihankkeet ovat Luonnonvarakeskus Biotalouden mahdollisuudet Lapissa Lapin ammattikorkeakoulu - Biotalouden koulutuksen kehittäminen ProAgria Lappi Arktinen älykäs maaseutuverkosto House of Lapland brändi- ja viestintähankkeet 4H? Lapin liitto ennakointihanke TÄHÄN LISÄÄ TEKSTIÄ Hankkeiden vetäjistä kootaan Arktinen Biotalous-hankkeen asiantuntija- / ohjausryhmä. 5. Hankeorganisaatio ja henkilöstö Arktinen biotalous-hankkeen omistaja ja toteuttaja on Lapin liitto. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka ohjaa ja valvoo hankkeen käytännön toteutumista rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Ohjausryhmä toimii myös Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaa työstävänä asiantuntijaryhmänä. Hankkeeseen resursoidaan biopäällikkö ja projektikoordinaattori, jotka vastaavat hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen viestintätoimenpiteiden toteuttamiseen on käytettävissä 0,25 vuosittainen työpanos Lapin liiton viestintäpäälliköltä. 6. Seuranta Arktinen biotalous hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta seurataan ostamalla mediaseurantaa sekä tekemällä lappilaisen toimintaympäristön ja biotaloustuotteiden tunnettuusselvitys viestinnän kohderyhmille hankkeen alussa ja päättyessä. Lisäksi seurataan sähköisten ja printtijulkaisujen lukumäärää sekä tilastoidaan järjestetyt tilaisuudet ja niihin osallistuneiden määrät.

10 10 7. Kustannukset ja rahoitus Kustannusarvio (alv. 0 %) Palkkakustannukset Biopäällikkö Projektikoordinaattori Viestintäpäällikkö 0, Ohjausryhmän (= asiantuntijaryhmän) palkkiot ja matkakulut Ostopalvelut (palvelumuotoilu, viestintä, seuranta, selvitykset) Flat rate 24 % Kotimaan matkakustannukset Muut kustannukset Kokous- ja neuvottelukulut Toimitilojen vuokrat Toimistokustannukset (siivous, tietopalvelu, toimistotarvikkeet, posti, kopiointi) Koneet ja laitteet Kustannukset yhteensä Rahoitussuunnitelma Arktinen biotalous - tiedonvälityshankkeelle haetaan Euroopan maaseuturahaston 100%:n rahoitus Lapin ELY-keskuksesta. EU + valtio EU-osuus Valtion osuus Julkinen rahoitus yhteensä Rahoitus yhteensä

11 Arktinen biotalous hanke näkee metsän puilta, laittaa kumpparit samaan suuntaan ja ottaa Lapin biotalouden hanskaan. 11

12

Arktinen biotalous hanke Hyrrään

Arktinen biotalous hanke Hyrrään 1 Arktinen biotalous hanke Hyrrään Kysymyskentät: Hakemustyyppi Tiedonvälityshanke Perustiedot Hakija ja yhteystiedot Hakija- ja osoitetiedot tulevat automaattisesti YTJ-palvelusta. Muokkaa-painikkeesta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotealan koordinaatiohanke Helsinki 5.10.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki Luonnontuoteala uudistuu:

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015 yrityskehittäjä Heikki Perko 1 KESTÄVÄ KEHITYS BIOTALOUS HIILINEUTRAALISUUS 2 IRTI FOSSIILITALOUDESTA -biomassojen

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 Aikataulu 12.00 Tervetuloa 12.10 Biotalouden määritelmä ja rajaus 12.45 Biotalouden nykytila 13.30 Biotalouden megatrendit

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Luonnontuotealan kehittäminen 2015-2020. Helsinki 27.4.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Luonnontuotealan kehittäminen 2015-2020. Helsinki 27.4.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki Luonnontuotealan kehittäminen 2015-2020 Helsinki 27.4.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki Toimintaohjelmalla laaja aineisto Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Maaseuturahaston hankkeiden toteutusinfo 24.8.2016 Sivu 1 25.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamat kehittämishankkeet Hanketukipäätöksiä

Lisätiedot

Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla

Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla Markku Tahkokorpi / Suomen Lähienergialiitto Ry 13.5.2014 Esityksen sisältö Lähienergian määrittelyä Suomen Lähienergialiiton MMM Keskeiset sidosryhmät

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Timo Määttä 6.10.2010 Kuntakatselmuksen tausta Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä edistetään kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot