Ekokaupungit utopiasta käytäntöön, esimerkkinä Kiina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekokaupungit utopiasta käytäntöön, esimerkkinä Kiina"

Transkriptio

1 Turun kaupunki Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö TUTKIMUSkatsauksia 5/2011 Ekokaupungit utopiasta käytäntöön, esimerkkinä Kiina Outi Luova Tästä on kyse Ilmastonmuutos on kasvattanut kiinnostusta ekokaupunkien rakentamiseen. Ekokaupunkien suunnittelussa on tähän asti kiinnitetty huomiota lähinnä teknisiin ratkaisuihin, mutta ekokaupunkiprojektien onnistuminen vaatii myös asukkaiden elämäntapojen ja kaupunkien hallinnon muuttamista. Kiinassa on meneillään kymmeniä ekokaupunkiprojekteja, joista osa Turun ystävyyskaupungissa Tianjinissä. Ne tarjoavat hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. aapallon kaupunkiväestön määrä ylitti 50 prosentin rajan vuonna 2008 ja siten kaupunkien merkitys ympäristölle ja ilmastonmuutoksen hallinnalle on tullut entistä tärkeämmäksi. Pelkästään Kiinassa kaupunkiväestön on arvioitu kasvavan 350 miljoonalla noin 25 vuodessa. Samana ajanjaksona Kiinan miljoonakaupunkien lukumäärän odotetaan nousevan kahteensataan. 1 Saasteiden ja asuinympäristön vaikutus asukkaisiin nousi kaupunkisuunnittelun keskustelunaiheeksi ensimmäistä kertaa teollisen vallankumouksen aikaan Englannissa. Savusumu ja epähygieeniset elinolot saivat ihmiset kaipaamaan raikasta ilmaa ja viheralueita. Ebenezer Howard loi tuolloin käsitteen puutarhakaupunki. Hänellä se tarkoitti rajattuja asuin-, tuotanto- ja maanviljelyalueita, joita erottivat ja halkoivat viheralueet. 2 Ekokaupungin käsite syntyi varsinaisesti vasta 1970-luvulla. UNESCOn Ihminen ja biosfääri -projekti luonnosteli vuonna 1970 ekologisen kaupunkisuunnittelun periaatteet luvun puolivälissä yhdysvaltalainen Urban Ecology -järjestö alkoi käyttää termiä ekokaupunki ympäristön huomioonottavaa kaupunkikehitystä käsittelevissä projekteissaan. Järjestön perustaja Richard Register julkaisi vuonna 1987 ekologisen kaupunkisuunnittelun argumenttinsa kirjassaan Ecocities: Building Cities for a Healthy Future. 3 Ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos ovat lisänneet tarvetta ekologisten kaupunkimallien suunnitteluun ja maailmassa onkin esitelty useita eri vaihtoehtoja ekologiseen kaupunki- ja yhdyskuntasuunnitteluun

2 sekä rakentamiseen. Ekokaupungin määritelmät perustuvat usein kestävän kehityksen periaatteisiin, eli ajatukselle, että maailma tulisi jättää tuleville sukupolville elinkelpoisessa kunnossa. Ekokaupungeille ei kuitenkaan vielä ole yleisesti hyväksyttyä yhtä määritelmää, mutta niiden yleisiin periaatteisiin kuuluvat energian ja luonnonvarojen säästäminen, ekologiset liikennejärjestelyt, ympäristön saastumisen ehkäisy ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Kestävän kehityksen määritelmiä seuraten ne koskettavat ympäristökysymysten lisäksi taloutta, yhteiskuntaa sekä hallintoa. Talous tukee kehitystä ja auttaa täyttämään ihmisten perustarpeet. Yhteiskunnalliset aspektit liittyvät paikalliseen hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja köyhyyden vähentämiseen esim. koulutuksen avulla. Hallintoa tarvitaan kestävän kehityksen koordinointiin. 4 Dimitri Devuystin näkemyksen mukaan ekokaupunki eroaa kestävän kehityksen kaupungeista visionäärisillä näkemyksillään, jotka auttavat luomaan uusia tulevaisuudenkuvia kaupunkien kestävän kehityksen hallinnasta. 5 Kestävän kaupunkikehityksen malleja on kokeiltu useissa Euroopan maissa sekä yksittäisten kaupunkien omasta aloitteesta, että kaupunkien yhteisillä projekteilla (esim Aalborgin sopimus, jossa myös Turku on mukana). Eurooppalaisista ekokaupungeista puhuttaessa esille nousevat usein Ruotsin Hammarby Sjöstad, Alankomaiden Amersfoort ja Saksan Freiburg sekä Hampuri (Hafen City). Koska visionääriset ekokaupunkiprojektit vaativat suuria investointeja, ne ovat yleensä laajempia hankkeita. Esimerkiksi EU on tukenut ekokaupunkien kehittämistä, jolloin päämääränä on ollut luoda visioita ja suunnitella konkreettisia mallikaupunkeja. Viidennen puiteohjelman osana toteutettiin muun muassa ekokaupunkiprojekti ECOCITY Urban Development towards Appropriate Structures for Sustainable Transport ( ), jossa seitsemän eurooppalaisen kaupungin kaupunginosaa kehitettiin yhteisten kriteerien pohjalta. Suomesta projektissa oli mukana Tampereen Vuoreksen alue. 6 Ekokaupunkien rakentaminen ei ole pelkästään teknokraattinen projekti. Ekokaupunkien suunnittelussa kiinnitetään kuitenkin yleisimmin huomiota ympäristöteknologiaan ja kaupunkisuunnitteluun. Monet ekokaupunkiprojektit ovatkin epäonnistuneet, koska paikallisia hallintokäytänteitä, asumistottumuksia ja elintapoja ei ole otettu suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon. Tyhjänä seisovat ekokaupungit ovat kestävän kehityksen irvikuvia näin on Kiinassa jossain tapauksissa. Vielä harvemmin on kiinnitetty huomiota siihen, miten ekokaupunkien hallinto ja käyttäjät eli asukkaat ja työntekijät saadaan luomaan yhteinen visio ekokaupungin standardien saavuttamisesta. Edellä mainitussa EU-pro- Taulukko 1. EUn ekokaupunkiprojektin päämäärät 6 kuvaavat hyvin ekokaupunkien yleisiä kriteerejä Ympäristöulottuvuudet Maankäytön tarpeen (erityisesti uuden rakennusmaan tarpeen) minimoiminen Raaka-aineiden ja energian kulutuksen minimoiminen Materiaalivirran optimoiminen kaupungin ja seudun välillä Luonnonympäristöä heikentävien vaikutuksien minimoiminen Luonnonympäristön arvostuksen maksimoiminen Kuljetusten tarpeen minimoiminen Sosiokulttuuriset ulottuvuudet Perustarpeiden tyydyttäminen ja rakenteiden luominen ihmisten hyvinvoinnin takaamiseksi Ihmisten terveyttä heikentävien vaikutuksien minimoiminen Henkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tunteen maksimoiminen Ihmislähtöisyyden maksimoiminen Lähtökohtien takaaminen hyvälle hallinnolle Kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden maksimoiminen Taloudelliset ulottuvuudet Monimuotoisen, kriisejä kestävän, innovatiivisen paikallistalouden toteuttaminen Käyttöikäkustannuksien minimoiminen (tuottavuuden maksimoiminen) 2

3 jektissa piintyneiden ajatustapojen ja käyttäytymismallien muuttaminen todettiin yhdeksi vaikeimmista haasteista. Ekokaupunkeja tutkinut Meine van Dijk onkin todennut, että kestävä kaupunkikehitys vaatii siirtymistä perinteisestä ympäristötekniikasta kohti laajempaa lähestymistapaa, joka ottaa huomioon myös kestävän ekokaupungin vaatiman yhteiskunnallisen ja hallinnollisen asennemuutoksen. Kysymys siis on miten asukkaiden, yritysten ja virkamiesten ympäristötietoisuutta saadaan nostettua ja miten voidaan vahvistaa hallinnon kykyä koordinoida kestävän kehityksen vaatimaa monialaista yhteistyötä. 7 Koska Kiina on tällä hetkellä ekokaupunkirakentamisen suurin kokeilukenttä, käsittelen seuraavaksi kiinalaista ekokaupunkikäsitettä sekä länsimaisen ja kiinalaisen tutkimuksen esiin tuomaa ekokaupunkiprojektien toteuttamisen kolmea suurta haastetta: visionaaristen suunnitelmien toteutusprosessia käytännössä, suunnitelmien muokkaamista paikallisiin oloihin ja ekokaupunkien arvomaailman huomioon ottamista. Kiinan ekokaupunkien kirjo Kiina on kokenut varsinaisen ekokaupunkibuumin: Shanghain Tongji-yliopisto on kartoittanut jopa 170 ekokaupunkialoitetta ja OECD:n arvion mukaan vuonna 2008 noin 60 kaupunkia ja 22 maakuntaa oli ilmoittanut suunnitelmistaan rakentaa ekokaupunki. 8 Ekoprojekteja pidetään hyvänä tapana kohottaa kaupungin profiilia ja houkutella sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja. Siedettävän elinympäristön takaaminen yhä vaativammille kaupunkilaisille ja ympäristötuhojen ehkäiseminen ovat toki olleet myös buumin taustalla. Projekteihin on kuulunut sekä kokonaisten uusien kaupunkien tai kaupunginosien rakentamista että olemassa olevien kaupunkialueiden uusimista. Ekorakentamiselle ovat antaneet vauhtia valtioneuvoston päätökset tukea projekteja, jotka vähentävät kaupunkien hiilipäästöjä ja hidastavat ilmastonmuutosta. Ekokaupunkien kehittäminen on liitetty kolmeen laajempaan päämäärään: ekoteollisuuden, ekotilojen (eco-space) ja ekokulttuurin vahvistamiseen Kiinassa. 8 Kun ekokaupunkien perustaminen tuli suosituksi ja heikoin perustein ekokaupungiksi nimettyjä yhdyskuntia alkoi ilmestyä ympäri Kiinaa, kaksi eri ministeriötä laati kriteerit ekokaupunkien rakentamiselle. Ministeriö, jonka vastuulla olivat asuntokysymykset ja kaupunkien ja maaseudun kehitys, laati lähinnä rakennusstandardeja sisältäviä kriteerejä. Ympäristöministeriön laatimat ohjeet olivat laajempia, sisältäen myös talouden ja yhteiskunnallisia indikaattoreita. Vaikuttaa siltä, että ekokaupunkien valvominen kuuluu ensin mainitulle. Tosin ekokaupunkien tarkat määritelmät ja niiden suoritusta mittaavat kriteerit ovat vielä valmisteilla, joten kaupungit voivat laatia ekokaupunkistrategioita itse määritellyin standardein. Tämä tekee ekokaupunkien arvioinnin ja vertailun vaikeaksi. 8 Kaiken kaikkiaan Kiina on tällä hetkellä erilaisten ekologisten kaupunkimallien sirpaleinen koekenttä. Ekokaupunki-nimeä kantavien projektien lisäksi Kiinassa on myös muita kestävään ke- Tianjinin kiinalais-singaporelaisen ekokaupungin ensimmäisen vaiheen pienoismalli. 3

4 hitykseen tähtääviä projekteja, joita eri ministeriöt ovat aloittaneet ja joille on määritelty omat erilliset kriteerinsä. Näihin kuluvat muun muassa puutarhakaupungit, ekologiset puutarhakaupungit, ympäristön suojelun mallikaupungit, ekologiset kokeilukaupungit ja ekologiset kaupungit. 9 Ekokaupunkiprojekteja voidaan aloittaa eri hallinnon tason päätöksillä. Kaikkein tärkeimmät projektit saavat keskushallinnon siunauksen. Näihin kuuluu muun muassa Turun ystävyyskaupungin Tianjinin kiinalaissingaporelainen ekokaupunki. Perustamisesta voidaan päättää myös kaikilla muilla hallinnon tasoilla maakunnasta kaupunkiin ja jopa kaupunginosaan (kiinalaisessa kaupunginosassa voi olla useita satoja tuhansia asukkaita). Osa projekteista on alkanut paikallisesta aloitteesta, mutta näin on harvemmin. Esimerkiksi ajatus Shandongin rannikkomaakunnan Rizhaon kaupungin kehittämisestä ekologisempaan suuntaan lähti liikkeelle paikallisen liikemiehen ideasta, kun hän alkoi kampanjoida aurinkopaneelien puolesta. Rizhao on yksi Kiinan parhaiten edenneistä ekokaupunkiprojekteista. Se on myös lisännyt vetovoimaansa ympäristön tilan parantumisen ansiosta. 10 Tekniset utopiat Useat Kiinan kansainvälisistä ekokaupunkihankkeista ovat alkaneet hypen ympäröiminä ja ilman kosketusta todellisuuteen. Niitä ovat olleet suunnittelemassa maailman tunnetuimmat arkkitehtitoimistot ja niiden taustatukena ovat toimineet korkeimman tason poliittiset päätöksentekijät. Utopististen kaupunkisuunnitelmien lisäksi toteuttamisprosessin kuvaukset ovat pysyneet etäällä reaalielämästä. Ne eivät esimerkiksi ole sisältäneet selkeää mallia vastuiden jakamisesta. Myös käsitykset siitä, minkälaisen kaupungin rakentamiseen ollaan tähtäämässä, ovat saattaneet vaihdella sidosryhmien kesken. Lähinnä näihin ongelmiin kaatui muun muassa Kiinan eniten huomiota kerännyt Dongtanin ekokaupunkiprojekti Shanghaissa. 11 Hulppeat suunnitelmat ovat johtaneet myös siihen, että projektien rahoitus on ollut ongelma. Rahoituksen suoranainen puuttuminen on hyvinkin akuutti ongelma monessa ekoprojektissa. Monesti rahoitusongelmien takia ympäristöstandardeihin joudutaan tekemään kompromisseja, jolloin päämäärät vesittyvät. 12 Kalliit tekniset ratkaisut ovat myös nostaneet asuntojen hinnat pilviin. Vaikka esimerkiksi Tianjinin ekokaupungissa oli tarkoitus tarjota asuntoja rikkaiden lisäksi myös köyhille subventioiden avulla, tätä päämäärää ei todennäköisesti tulla tavoittamaan korkean hintatason takia. 13 Paikallinen ulottuvuus Ekokaupunkiprojektien onnistumisen kannalta on tärkeää, että ne sovelletaan paikalliseen ympäristöön. Suunnitteluvaiheessa pitäisi ottaa huomioon sekä paikallinen hallintojärjestelmä että -kulttuuri, yhteiskunnalliset olot ja asumistottumukset. Käytännössä projektien lokalisointi on kuitenkin yleensä jäänyt projektin muiden osa-alueiden varjoon. Monet Kiinan ekokaupungeista on rakennettu kaupunkeja ympäröiville maaseutualueille. Projektien on ollut tarkoitus tarjota uusia asuntoja myös paikallisille asukkaille, jotka ovat joutuneet luopumaan maistaan ekokaupungin rakentamisen takia. Vaikka projektien suunnitelmiin kuuluu yleensä paikallisen väestön tarpeiden kartoittaminen ja niiden huomioon ottaminen, useasti tästä osatehtävässä on kuitenkin lipsuttu. Kuvaava esimerkki tästä on Huangbaiyun ekokaupunki Liaoningin maakunnassa Koillis-Kiinassa. Kuuluisa yhdysvaltalainen ekoarkkitehti William McDonough piirsi uudisrakennuksiin amerikkalaisittain autotallit, vaikka uusilla asukkailla ei ollut autoa, ja takapihojen viheralueista tehtiin liian pienet, jotta ne olisivat tarjonneet tarpeeksi keittiöpuutarha-alaa perheiden ruoan tuotantoon. Asuntojen ulko-ovet eivät myöskään olleet etelän suuntaan, kuten Huangbaiyussa oli tapana. Nyt suurin osa taloista seisoo tyhjinä. 11 Ekokaupunki normatiivisena prosessina Tähänastisten ekokaupunkiprojektien hämmentäviä piirteitä on ollut se, että niissä ei ole otettu huomioon ekorakentamisen arvomaailmaa. Projektit ovat olleet pääsääntöisesti teknologiavetoisia ja niissä on kiinnitetty huomiota utopististen kaupunkitilojen luomiseen. David Harvey in nojaten Pow ja Neo ovatkin todenneet, että suunnittelijoiden pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että he itse asiassa ovat tekemässä yhteiskunnallisesti utopistisia projekteja, joiden ensisijaisena päämääränä ei ole luoda ekologista tilaa, vaan uudenlaista yhteiskuntaa jossa arvostetaan ympäristöä, sosiaalista tasa-arvoisuutta ja osallistuvuutta. 14 Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii hallinnon, liike-elämän ja asukkaiden asenteiden ja toimintatapojen muuttamista. Kestävä kehitys vaatii, että ympäristön suojelun perusperiaatteita noudatetaan myös muissa hallinnon yksiköissä kuin ympäristöhallinnossa. Yksi tärkeä päämäärä onkin hallintotapojen muuttaminen niin, että ekologiset arvot otetaan huomioon kaikessa ekokaupungin toiminnassa. Tämä vaatii aikamoista ajattelutavan muutosta Kiinassa, koska hallinnon tärkein päämäärä on viime vuosikymmeninä ollut talouskasvun pitäminen korkealla tasolla. 15 4

5 Loppujen lopuksi ekokaupunkien onnistumiseen vaikuttavat eniten sen asukkaat. Van Dijk on siteerannut artikkeleissaan Alankomaiden hallituksen iskulausetta ympäristö alkaa kotoa. Tämä vastaa itse asiassa vanhaa konfutselaista käsitystä, jonka mukaan perheiden oikeanlainen käytös on avain koko valtakunnan harmoniaan ja hyvinvointiin. Tästä näkökulmasta ekokaupunkien virkamiesten tärkein tehtävä on asukkaiden vakuuttaminen siitä, että ympäristön tilan parantaminen alkaa heidän elintapojensa muutoksesta. 7 Tiedonvälitys vähentää tietämättömyydestä johtuvaa ympäristön kuormitusta ja auttaa asukkaita ymmärtämään, miten yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen elämäntavat ja valinnat ovat yhteydessä ympäristöongelmiin. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon on yksi ekokaupunkien yleisistä kulmakivistä. Vaikka Kiinan poliittinen johto ei tue kansalaisyhteiskunnan rakentamista, sen agendalla on asuinyhteisöjen autonomian vahvistaminen, jotta asukkaat ottaisivat itse vastuun omasta hyvinvoinnistaan (shequ jianshe). Ekologisten valintojen perustelu ja niiden läpiajaminen sopii hyvin tämän strategian osaksi. Tätä tukee edellä mainittu pyrkimys vahvistaa ekokulttuuria kaupunkilaisten parissa, mutta näiden toimien onnistuminen jää nähtäväksi. Tianjinin kaupungin Huamingin maalaiskylän kaupungistamisprojekti, johon kuului myös vahva kestävän kehityksen aspekti, ratkaisi maalaisväestölle vieraan elintavan ongelman tarjoamalla asukkaille tukia ekologisen urbaanin elintavan omaksumiseen. Kaupunki lupasi sponsoroida viiden vuoden ajan esimerkiksi jätteiden kierrätysjärjestelmää ja aurinkopaneelien käyttöä. Toiveena on se, että tänä ajanjaksona asukkaat oppivat arvostamaan uutta kerrostaloelämäänsä ja haluavat noudattaa ekologisia elämäntapoja omaehtoisesti jatkossakin. Rahallisen tuen lisäksi uusille asukkaille järjestetään koulutustilaisuuksia ja tarjotaan informaatiota ekologisen elämäntavan eduista sähköisen ja painetun median kautta. 16 Maailman Pankin raportti Tianjinin ekokaupunkiprojektista nostikin esille sen, että kierrättäminen ja energian säästeliäs käyttö helpottaisivat ekostandardien saavuttamista. Tämä tulisi ottaa vahvemmin huomioon ekokaupunkien suunnitelmissa, koska se vähentää tarvetta käyttää huippukalliita teknologiasovelluksia kriteerien saavuttamiseen. 17 Ekokaupunkien avaamat markkinat Ekokaupungit ovat uusimpien innovaatioiden kokeilukenttiä ja onnistuneiden ratkaisujen näyteikkunoita. Onnistuneilla eko-konsepteilla on jo pelkästään Kiinassa valtavat markkinat, mutta myös eurooppalaiset hankkeet tarjoavat yhteistyön paikkoja. Finpron tuottaman raportin mukaan ekokaupunkien rakennusbuumi Kiinassa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Rakennusalaan keskittyvän raportin mukaan suomalaisilla ympäristöteknologia-alan yrityksillä on Kiinassa hyvä maine, joka tukee näille markkinoille siirtymistä. Huomattavaa on, että suomalainen DigiEco- City Ltd on saanut kaksi suurta ekokaupunkiprojektia Etelä-Kiinasta. Koska ekokaupunkiprojektit ovat volyymiltään valtavia ja rakennusajoiltaan jopa monikymmenvuotisia, jo osaprojekteihin osallistuminen on hyvä vaihtoehto. Finpron raportti suositteleekin joustavana ja lyhytkestoisempana vaihtoehtona osaratkaisujen tarjoamista - esimerkiksi energiaa säästäviä asuntojen valaistus-, lämmitys- ja ilmastointiratkaisuja. 18 Niin kuin sekä Euroopassa että Kiinassa on havaittu, teknisten ratkaisujen rinnalla ekokaupungit tarvitsevat tukea ennen kaikkea kestävän kehityksen periaatteiden juurruttamisessa hallintoon ja yhteiskuntaan. Ekologisten yhdyskuntakonseptien, hallintokäytäntöjen ja valistustyön mallien tuotteistaminen ja lokalisointi paikallisiin olosuhteisiin onkin uusi tutkimus- ja liiketoiminta-alue, johon kannattaa panostaa. Turun alueen yrityksillä on hyvät lähtökohdat kehittää yhdessä ekokaupunkeihin sopivia konsepteja Kiinaan. Turun kiinalainen ystävyyskaupunki Tianjin, joka on Pekingin satamakaupunki, satsaa vahvasti erilaisiin ekokaupunkiprojekteihin. Lisäksi Tianjinin talous kasvaa tällä hetkellä ehkä nopeimmin Kiinassa, valtaisan talouden Tianjinin alueen ekokaupunkiprojekteja: Tianjinissä: Kiinalais-singaporelainen ekokaupunki Hexi-kaupunginosan ekokaupunkiprojekti Tianjinin lähistöllä Wanzhuang-ekokaupunki Tianjinin ja Pekingin välissä Nanhu-ekokaupunki Tangshanissa Kiinalais-ruotsalainen ekokaupunki Caofeidian Tangshanissa Kiinalais-suomalainen ekolaakso Mentougou Pekingissä Changxindian-ekokaupunki Fengtain kaupunginosassa Pekingissä 5

6 kehitysalueprojektin Binhain ansiosta. Se on valtioneuvoston valitsema superinvestointien alue, jota kehitetään samalla vauhdilla ja intensiteetillä kuin Shanghain kuuluisaa Pudongin talousaluetta 1990-luvulla. Turun kaupunki on jo tehnyt useita vuosia hyvää pohjatyötä toimivien yhteistyösuhteiden luomiseksi Tianjinissä, erityisesti ympäristörakentamisen alalla. Ympäristöalan yhteistyö Tianjinin kanssa avaa uusia mahdollisuuksia rakennemuutoksesta kärsivälle Turun alueen taloudelle. Se myös osaltaan auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, jossa Kiinan kasvavilla kaupungeilla on merkittävä rooli. Lähteet: 1. McKinsey Global Institute (2009): Preparing for China s Urban Billion. china_urban_billion/china_urban_billion_full_report.pdf. 2. Howard, E. (1898): To-morrow: a Peaceful Path to Real Reform. Uusintapainos nimellä Garden Cities of To-morrow (1902). 3. Register, R. (1987): Ecocities: Building Cities for a Healthy Future. Berkeley: North Atlantic Books. 4. Rydin, Y. (2010): Governing for Sustainabel Urban Development. London: Earthscan. 5. Devuyst, D. (toim. 2001). How Green is the City: Sustainability Assessment and the Management of Urban Environments. New York: Columbia University Press. 6. Gaffron, P., Huismans, G. & Skala, F. (toim. 2008): Ecocity. Book II. How to Make it Happen. Wien: Facultas Verlags- und Buchhandels AG. 7. van Dijk, M. (2009): Ecological cities, illustrated by Chinese examples. Teoksessa Climate Change and Sustainable Development: New Challenges for Poverty Reduction (toim. M.A.M. Salih). Cheltenham: Edward Elgar Pub. 8. Sustainable Urban Development in the People s Republic of China. Eco-City Development A New and Sustainable Way Forward? (2010) Aasian kehityspankin raportti. adb.org/documents/urban-development/urbandev-prcnov2010-ecocity.pdf 9. Zhao, J. (2011): Towards Sustainable Cities in China. Analysis and Assessment of Some Chinese Cities in New York: Springer. 10. World Watch -instituutti (2007). Maailman tila Urbaani tulevaisuutemme. Helsinki: Gaudeamus. 11. Hald, M. (2009): Sustainable Urban Development and the Chinese Eco-City. Concepts, Strategies, Policies and Assessments. Fridtjof Nansen Institute Report No 5. doc&pdf/fni-r0509.pdf 12. The China Business Network (2011). Ecocities Initiative. Interview with Piper Lounsbury Stover, , chinabusinessnetwork.com/china-green-business/chinas- Ecocities-Initiative.aspx 13. Keskustelu kiinalaisen tutkijan kanssa, Poe Choon-Piew & Neo, H. (2010): Building Ecotopia: Critical Reflections on Eco-City Development in China, Towards a Liveable and Sustainabel Urban Development. Teoksessa Eco-Cities in East Asia (toim. Lye Liang Fook & Chen Gang). Singapore: World Scientific Publishing. 15. Toim. Lye Liang Fook & Chen Gang (2010): Some Thoughts on the Development of Eco-Cities in Asia. Teoksessa Eco- Cities in East Asia (toim. Liang Fook, L. & Gang, C). Singapore: World Scientific Publishing. 16. Keskustelu tianjiniläisen virkamiehen kanssa Sino-Singapore Tianjin Eco-City: Case Study of an Emerging Eco-City in China. (2009). Technical Assistance (TA) Report, World Bank Energy Efficiency in Buildings in China (2011). Loppuraportti. Finpro ry. 6

7 Tutkimuskatsauksia on Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön julkaisusarja. Siinä julkaistaan ytimekkäitä katsauksia kaupunkitutkimuksen ja -kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Sarjaan kirjoittavat asiantuntijat eivät pääosin työskentele Turun kaupungin organisaatioissa. Esitetyt väitteet eivät välttämättä vastaa kaupungin virallista näkemystä. Tutkimuskatsauksia-sarja toteuttaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa. Tämän katsauksen kirjoittaja, VTT Outi Luova on työskennellyt Turun yliopistossa Itä-Aasiaan liittyvissä tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Viimeiset viisi vuotta hän on tutkinut Kiinan kaupunkeja ja perehtynyt erityisesti Tianjinin paikallishallintoon. Hän on toimittanut kirjan Kiinan miljoonakaupungit (Gaudeamus, 2009). Luovan uusi tutkimusprojekti keskittyy Kiinan ekokaupunkien hallintoon. Tutkimuskatsauksia-sarjan toimittaja: Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja ISSN (verkkojulkaisu) 7 Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö PL 355 (Yliopistonkatu 27a), Turku

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Avoimet innovaatioalustat

Avoimet innovaatioalustat Turku Smart city seminaari 18.9.2015 Avoimet innovaatioalustat Kaupunki on alusta innovaatioiden syntymiselle, niiden kehittämiselle ja testaamiselle, innovatiivisille hankinnoille ja hyvistä ratkaisuista

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Onnistutaan yhdessä Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Kaupunkiseutu on innovaatioalusta (Urban Lab), jossa erilaisin ohjelmien (mm. 6Aika) tukemana kehitetään kaupunkia, asukkaiden,

Lisätiedot

Floating Eco City (FEC)

Floating Eco City (FEC) Juha Kääriä ja Aaro Söderlund 26.1.2011 Floating Eco City (FEC) Kelluva ekokaupunki FEC Arkkitehtitoimisto Aaro Söderlund Oy 2009 Miksi kelluva ekokaupunki? Tiheästi asutetut rannikkoalueet ja jokisuistot

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA seminaari 7.10.2014 Lasse Peltonen Tutkimuskoordinaattori, Kestävät Yhdyskunnat Suomen ympäristökeskus (SYKE) Katse kaupunkeihin

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kiina-yhteistyö Turun Sivistystoimialalla

Kiina-yhteistyö Turun Sivistystoimialalla Kiina-yhteistyö Turun Sivistystoimialalla Yanzu-seminaari /Ressun lukio, Helsinki Helena Mikkola, KV-asiat/ tiiminvetäjä 5.11.2013 1 Yhteinen toiminta alkoi 1.1.2011 Turun kaupungin Sivistystoimiala aloitti

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS GRO HARLEM BRUNDTLAND: Yhteinen tulevaisuutemme 1987 maailmankomission ratkaisu

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Tutkimusjohtaja, HTT, YTM, dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kestävä talous Edellyttää

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILLE KIVINEN OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 14.3.2012 SEUROJENTALO SEURALA, HÄMEENKOSKI 1 Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Hämeenmaan toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien fiksuuteen vetovoimaan vaikuttaa

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Eden Springs on nyt hiilineutraali ja sertifioitu CarbonNeutral company

Eden Springs on nyt hiilineutraali ja sertifioitu CarbonNeutral company Eden Springs on nyt hiilineutraali ja sertifioitu CarbonNeutral company Ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi Eden Springs, Suomen johtava yritysten juomavesiratkaisujen

Lisätiedot