Ekokaupungit utopiasta käytäntöön, esimerkkinä Kiina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekokaupungit utopiasta käytäntöön, esimerkkinä Kiina"

Transkriptio

1 Turun kaupunki Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö TUTKIMUSkatsauksia 5/2011 Ekokaupungit utopiasta käytäntöön, esimerkkinä Kiina Outi Luova Tästä on kyse Ilmastonmuutos on kasvattanut kiinnostusta ekokaupunkien rakentamiseen. Ekokaupunkien suunnittelussa on tähän asti kiinnitetty huomiota lähinnä teknisiin ratkaisuihin, mutta ekokaupunkiprojektien onnistuminen vaatii myös asukkaiden elämäntapojen ja kaupunkien hallinnon muuttamista. Kiinassa on meneillään kymmeniä ekokaupunkiprojekteja, joista osa Turun ystävyyskaupungissa Tianjinissä. Ne tarjoavat hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. aapallon kaupunkiväestön määrä ylitti 50 prosentin rajan vuonna 2008 ja siten kaupunkien merkitys ympäristölle ja ilmastonmuutoksen hallinnalle on tullut entistä tärkeämmäksi. Pelkästään Kiinassa kaupunkiväestön on arvioitu kasvavan 350 miljoonalla noin 25 vuodessa. Samana ajanjaksona Kiinan miljoonakaupunkien lukumäärän odotetaan nousevan kahteensataan. 1 Saasteiden ja asuinympäristön vaikutus asukkaisiin nousi kaupunkisuunnittelun keskustelunaiheeksi ensimmäistä kertaa teollisen vallankumouksen aikaan Englannissa. Savusumu ja epähygieeniset elinolot saivat ihmiset kaipaamaan raikasta ilmaa ja viheralueita. Ebenezer Howard loi tuolloin käsitteen puutarhakaupunki. Hänellä se tarkoitti rajattuja asuin-, tuotanto- ja maanviljelyalueita, joita erottivat ja halkoivat viheralueet. 2 Ekokaupungin käsite syntyi varsinaisesti vasta 1970-luvulla. UNESCOn Ihminen ja biosfääri -projekti luonnosteli vuonna 1970 ekologisen kaupunkisuunnittelun periaatteet luvun puolivälissä yhdysvaltalainen Urban Ecology -järjestö alkoi käyttää termiä ekokaupunki ympäristön huomioonottavaa kaupunkikehitystä käsittelevissä projekteissaan. Järjestön perustaja Richard Register julkaisi vuonna 1987 ekologisen kaupunkisuunnittelun argumenttinsa kirjassaan Ecocities: Building Cities for a Healthy Future. 3 Ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos ovat lisänneet tarvetta ekologisten kaupunkimallien suunnitteluun ja maailmassa onkin esitelty useita eri vaihtoehtoja ekologiseen kaupunki- ja yhdyskuntasuunnitteluun

2 sekä rakentamiseen. Ekokaupungin määritelmät perustuvat usein kestävän kehityksen periaatteisiin, eli ajatukselle, että maailma tulisi jättää tuleville sukupolville elinkelpoisessa kunnossa. Ekokaupungeille ei kuitenkaan vielä ole yleisesti hyväksyttyä yhtä määritelmää, mutta niiden yleisiin periaatteisiin kuuluvat energian ja luonnonvarojen säästäminen, ekologiset liikennejärjestelyt, ympäristön saastumisen ehkäisy ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Kestävän kehityksen määritelmiä seuraten ne koskettavat ympäristökysymysten lisäksi taloutta, yhteiskuntaa sekä hallintoa. Talous tukee kehitystä ja auttaa täyttämään ihmisten perustarpeet. Yhteiskunnalliset aspektit liittyvät paikalliseen hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja köyhyyden vähentämiseen esim. koulutuksen avulla. Hallintoa tarvitaan kestävän kehityksen koordinointiin. 4 Dimitri Devuystin näkemyksen mukaan ekokaupunki eroaa kestävän kehityksen kaupungeista visionäärisillä näkemyksillään, jotka auttavat luomaan uusia tulevaisuudenkuvia kaupunkien kestävän kehityksen hallinnasta. 5 Kestävän kaupunkikehityksen malleja on kokeiltu useissa Euroopan maissa sekä yksittäisten kaupunkien omasta aloitteesta, että kaupunkien yhteisillä projekteilla (esim Aalborgin sopimus, jossa myös Turku on mukana). Eurooppalaisista ekokaupungeista puhuttaessa esille nousevat usein Ruotsin Hammarby Sjöstad, Alankomaiden Amersfoort ja Saksan Freiburg sekä Hampuri (Hafen City). Koska visionääriset ekokaupunkiprojektit vaativat suuria investointeja, ne ovat yleensä laajempia hankkeita. Esimerkiksi EU on tukenut ekokaupunkien kehittämistä, jolloin päämääränä on ollut luoda visioita ja suunnitella konkreettisia mallikaupunkeja. Viidennen puiteohjelman osana toteutettiin muun muassa ekokaupunkiprojekti ECOCITY Urban Development towards Appropriate Structures for Sustainable Transport ( ), jossa seitsemän eurooppalaisen kaupungin kaupunginosaa kehitettiin yhteisten kriteerien pohjalta. Suomesta projektissa oli mukana Tampereen Vuoreksen alue. 6 Ekokaupunkien rakentaminen ei ole pelkästään teknokraattinen projekti. Ekokaupunkien suunnittelussa kiinnitetään kuitenkin yleisimmin huomiota ympäristöteknologiaan ja kaupunkisuunnitteluun. Monet ekokaupunkiprojektit ovatkin epäonnistuneet, koska paikallisia hallintokäytänteitä, asumistottumuksia ja elintapoja ei ole otettu suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon. Tyhjänä seisovat ekokaupungit ovat kestävän kehityksen irvikuvia näin on Kiinassa jossain tapauksissa. Vielä harvemmin on kiinnitetty huomiota siihen, miten ekokaupunkien hallinto ja käyttäjät eli asukkaat ja työntekijät saadaan luomaan yhteinen visio ekokaupungin standardien saavuttamisesta. Edellä mainitussa EU-pro- Taulukko 1. EUn ekokaupunkiprojektin päämäärät 6 kuvaavat hyvin ekokaupunkien yleisiä kriteerejä Ympäristöulottuvuudet Maankäytön tarpeen (erityisesti uuden rakennusmaan tarpeen) minimoiminen Raaka-aineiden ja energian kulutuksen minimoiminen Materiaalivirran optimoiminen kaupungin ja seudun välillä Luonnonympäristöä heikentävien vaikutuksien minimoiminen Luonnonympäristön arvostuksen maksimoiminen Kuljetusten tarpeen minimoiminen Sosiokulttuuriset ulottuvuudet Perustarpeiden tyydyttäminen ja rakenteiden luominen ihmisten hyvinvoinnin takaamiseksi Ihmisten terveyttä heikentävien vaikutuksien minimoiminen Henkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tunteen maksimoiminen Ihmislähtöisyyden maksimoiminen Lähtökohtien takaaminen hyvälle hallinnolle Kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden maksimoiminen Taloudelliset ulottuvuudet Monimuotoisen, kriisejä kestävän, innovatiivisen paikallistalouden toteuttaminen Käyttöikäkustannuksien minimoiminen (tuottavuuden maksimoiminen) 2

3 jektissa piintyneiden ajatustapojen ja käyttäytymismallien muuttaminen todettiin yhdeksi vaikeimmista haasteista. Ekokaupunkeja tutkinut Meine van Dijk onkin todennut, että kestävä kaupunkikehitys vaatii siirtymistä perinteisestä ympäristötekniikasta kohti laajempaa lähestymistapaa, joka ottaa huomioon myös kestävän ekokaupungin vaatiman yhteiskunnallisen ja hallinnollisen asennemuutoksen. Kysymys siis on miten asukkaiden, yritysten ja virkamiesten ympäristötietoisuutta saadaan nostettua ja miten voidaan vahvistaa hallinnon kykyä koordinoida kestävän kehityksen vaatimaa monialaista yhteistyötä. 7 Koska Kiina on tällä hetkellä ekokaupunkirakentamisen suurin kokeilukenttä, käsittelen seuraavaksi kiinalaista ekokaupunkikäsitettä sekä länsimaisen ja kiinalaisen tutkimuksen esiin tuomaa ekokaupunkiprojektien toteuttamisen kolmea suurta haastetta: visionaaristen suunnitelmien toteutusprosessia käytännössä, suunnitelmien muokkaamista paikallisiin oloihin ja ekokaupunkien arvomaailman huomioon ottamista. Kiinan ekokaupunkien kirjo Kiina on kokenut varsinaisen ekokaupunkibuumin: Shanghain Tongji-yliopisto on kartoittanut jopa 170 ekokaupunkialoitetta ja OECD:n arvion mukaan vuonna 2008 noin 60 kaupunkia ja 22 maakuntaa oli ilmoittanut suunnitelmistaan rakentaa ekokaupunki. 8 Ekoprojekteja pidetään hyvänä tapana kohottaa kaupungin profiilia ja houkutella sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja. Siedettävän elinympäristön takaaminen yhä vaativammille kaupunkilaisille ja ympäristötuhojen ehkäiseminen ovat toki olleet myös buumin taustalla. Projekteihin on kuulunut sekä kokonaisten uusien kaupunkien tai kaupunginosien rakentamista että olemassa olevien kaupunkialueiden uusimista. Ekorakentamiselle ovat antaneet vauhtia valtioneuvoston päätökset tukea projekteja, jotka vähentävät kaupunkien hiilipäästöjä ja hidastavat ilmastonmuutosta. Ekokaupunkien kehittäminen on liitetty kolmeen laajempaan päämäärään: ekoteollisuuden, ekotilojen (eco-space) ja ekokulttuurin vahvistamiseen Kiinassa. 8 Kun ekokaupunkien perustaminen tuli suosituksi ja heikoin perustein ekokaupungiksi nimettyjä yhdyskuntia alkoi ilmestyä ympäri Kiinaa, kaksi eri ministeriötä laati kriteerit ekokaupunkien rakentamiselle. Ministeriö, jonka vastuulla olivat asuntokysymykset ja kaupunkien ja maaseudun kehitys, laati lähinnä rakennusstandardeja sisältäviä kriteerejä. Ympäristöministeriön laatimat ohjeet olivat laajempia, sisältäen myös talouden ja yhteiskunnallisia indikaattoreita. Vaikuttaa siltä, että ekokaupunkien valvominen kuuluu ensin mainitulle. Tosin ekokaupunkien tarkat määritelmät ja niiden suoritusta mittaavat kriteerit ovat vielä valmisteilla, joten kaupungit voivat laatia ekokaupunkistrategioita itse määritellyin standardein. Tämä tekee ekokaupunkien arvioinnin ja vertailun vaikeaksi. 8 Kaiken kaikkiaan Kiina on tällä hetkellä erilaisten ekologisten kaupunkimallien sirpaleinen koekenttä. Ekokaupunki-nimeä kantavien projektien lisäksi Kiinassa on myös muita kestävään ke- Tianjinin kiinalais-singaporelaisen ekokaupungin ensimmäisen vaiheen pienoismalli. 3

4 hitykseen tähtääviä projekteja, joita eri ministeriöt ovat aloittaneet ja joille on määritelty omat erilliset kriteerinsä. Näihin kuluvat muun muassa puutarhakaupungit, ekologiset puutarhakaupungit, ympäristön suojelun mallikaupungit, ekologiset kokeilukaupungit ja ekologiset kaupungit. 9 Ekokaupunkiprojekteja voidaan aloittaa eri hallinnon tason päätöksillä. Kaikkein tärkeimmät projektit saavat keskushallinnon siunauksen. Näihin kuuluu muun muassa Turun ystävyyskaupungin Tianjinin kiinalaissingaporelainen ekokaupunki. Perustamisesta voidaan päättää myös kaikilla muilla hallinnon tasoilla maakunnasta kaupunkiin ja jopa kaupunginosaan (kiinalaisessa kaupunginosassa voi olla useita satoja tuhansia asukkaita). Osa projekteista on alkanut paikallisesta aloitteesta, mutta näin on harvemmin. Esimerkiksi ajatus Shandongin rannikkomaakunnan Rizhaon kaupungin kehittämisestä ekologisempaan suuntaan lähti liikkeelle paikallisen liikemiehen ideasta, kun hän alkoi kampanjoida aurinkopaneelien puolesta. Rizhao on yksi Kiinan parhaiten edenneistä ekokaupunkiprojekteista. Se on myös lisännyt vetovoimaansa ympäristön tilan parantumisen ansiosta. 10 Tekniset utopiat Useat Kiinan kansainvälisistä ekokaupunkihankkeista ovat alkaneet hypen ympäröiminä ja ilman kosketusta todellisuuteen. Niitä ovat olleet suunnittelemassa maailman tunnetuimmat arkkitehtitoimistot ja niiden taustatukena ovat toimineet korkeimman tason poliittiset päätöksentekijät. Utopististen kaupunkisuunnitelmien lisäksi toteuttamisprosessin kuvaukset ovat pysyneet etäällä reaalielämästä. Ne eivät esimerkiksi ole sisältäneet selkeää mallia vastuiden jakamisesta. Myös käsitykset siitä, minkälaisen kaupungin rakentamiseen ollaan tähtäämässä, ovat saattaneet vaihdella sidosryhmien kesken. Lähinnä näihin ongelmiin kaatui muun muassa Kiinan eniten huomiota kerännyt Dongtanin ekokaupunkiprojekti Shanghaissa. 11 Hulppeat suunnitelmat ovat johtaneet myös siihen, että projektien rahoitus on ollut ongelma. Rahoituksen suoranainen puuttuminen on hyvinkin akuutti ongelma monessa ekoprojektissa. Monesti rahoitusongelmien takia ympäristöstandardeihin joudutaan tekemään kompromisseja, jolloin päämäärät vesittyvät. 12 Kalliit tekniset ratkaisut ovat myös nostaneet asuntojen hinnat pilviin. Vaikka esimerkiksi Tianjinin ekokaupungissa oli tarkoitus tarjota asuntoja rikkaiden lisäksi myös köyhille subventioiden avulla, tätä päämäärää ei todennäköisesti tulla tavoittamaan korkean hintatason takia. 13 Paikallinen ulottuvuus Ekokaupunkiprojektien onnistumisen kannalta on tärkeää, että ne sovelletaan paikalliseen ympäristöön. Suunnitteluvaiheessa pitäisi ottaa huomioon sekä paikallinen hallintojärjestelmä että -kulttuuri, yhteiskunnalliset olot ja asumistottumukset. Käytännössä projektien lokalisointi on kuitenkin yleensä jäänyt projektin muiden osa-alueiden varjoon. Monet Kiinan ekokaupungeista on rakennettu kaupunkeja ympäröiville maaseutualueille. Projektien on ollut tarkoitus tarjota uusia asuntoja myös paikallisille asukkaille, jotka ovat joutuneet luopumaan maistaan ekokaupungin rakentamisen takia. Vaikka projektien suunnitelmiin kuuluu yleensä paikallisen väestön tarpeiden kartoittaminen ja niiden huomioon ottaminen, useasti tästä osatehtävässä on kuitenkin lipsuttu. Kuvaava esimerkki tästä on Huangbaiyun ekokaupunki Liaoningin maakunnassa Koillis-Kiinassa. Kuuluisa yhdysvaltalainen ekoarkkitehti William McDonough piirsi uudisrakennuksiin amerikkalaisittain autotallit, vaikka uusilla asukkailla ei ollut autoa, ja takapihojen viheralueista tehtiin liian pienet, jotta ne olisivat tarjonneet tarpeeksi keittiöpuutarha-alaa perheiden ruoan tuotantoon. Asuntojen ulko-ovet eivät myöskään olleet etelän suuntaan, kuten Huangbaiyussa oli tapana. Nyt suurin osa taloista seisoo tyhjinä. 11 Ekokaupunki normatiivisena prosessina Tähänastisten ekokaupunkiprojektien hämmentäviä piirteitä on ollut se, että niissä ei ole otettu huomioon ekorakentamisen arvomaailmaa. Projektit ovat olleet pääsääntöisesti teknologiavetoisia ja niissä on kiinnitetty huomiota utopististen kaupunkitilojen luomiseen. David Harvey in nojaten Pow ja Neo ovatkin todenneet, että suunnittelijoiden pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että he itse asiassa ovat tekemässä yhteiskunnallisesti utopistisia projekteja, joiden ensisijaisena päämääränä ei ole luoda ekologista tilaa, vaan uudenlaista yhteiskuntaa jossa arvostetaan ympäristöä, sosiaalista tasa-arvoisuutta ja osallistuvuutta. 14 Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii hallinnon, liike-elämän ja asukkaiden asenteiden ja toimintatapojen muuttamista. Kestävä kehitys vaatii, että ympäristön suojelun perusperiaatteita noudatetaan myös muissa hallinnon yksiköissä kuin ympäristöhallinnossa. Yksi tärkeä päämäärä onkin hallintotapojen muuttaminen niin, että ekologiset arvot otetaan huomioon kaikessa ekokaupungin toiminnassa. Tämä vaatii aikamoista ajattelutavan muutosta Kiinassa, koska hallinnon tärkein päämäärä on viime vuosikymmeninä ollut talouskasvun pitäminen korkealla tasolla. 15 4

5 Loppujen lopuksi ekokaupunkien onnistumiseen vaikuttavat eniten sen asukkaat. Van Dijk on siteerannut artikkeleissaan Alankomaiden hallituksen iskulausetta ympäristö alkaa kotoa. Tämä vastaa itse asiassa vanhaa konfutselaista käsitystä, jonka mukaan perheiden oikeanlainen käytös on avain koko valtakunnan harmoniaan ja hyvinvointiin. Tästä näkökulmasta ekokaupunkien virkamiesten tärkein tehtävä on asukkaiden vakuuttaminen siitä, että ympäristön tilan parantaminen alkaa heidän elintapojensa muutoksesta. 7 Tiedonvälitys vähentää tietämättömyydestä johtuvaa ympäristön kuormitusta ja auttaa asukkaita ymmärtämään, miten yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen elämäntavat ja valinnat ovat yhteydessä ympäristöongelmiin. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon on yksi ekokaupunkien yleisistä kulmakivistä. Vaikka Kiinan poliittinen johto ei tue kansalaisyhteiskunnan rakentamista, sen agendalla on asuinyhteisöjen autonomian vahvistaminen, jotta asukkaat ottaisivat itse vastuun omasta hyvinvoinnistaan (shequ jianshe). Ekologisten valintojen perustelu ja niiden läpiajaminen sopii hyvin tämän strategian osaksi. Tätä tukee edellä mainittu pyrkimys vahvistaa ekokulttuuria kaupunkilaisten parissa, mutta näiden toimien onnistuminen jää nähtäväksi. Tianjinin kaupungin Huamingin maalaiskylän kaupungistamisprojekti, johon kuului myös vahva kestävän kehityksen aspekti, ratkaisi maalaisväestölle vieraan elintavan ongelman tarjoamalla asukkaille tukia ekologisen urbaanin elintavan omaksumiseen. Kaupunki lupasi sponsoroida viiden vuoden ajan esimerkiksi jätteiden kierrätysjärjestelmää ja aurinkopaneelien käyttöä. Toiveena on se, että tänä ajanjaksona asukkaat oppivat arvostamaan uutta kerrostaloelämäänsä ja haluavat noudattaa ekologisia elämäntapoja omaehtoisesti jatkossakin. Rahallisen tuen lisäksi uusille asukkaille järjestetään koulutustilaisuuksia ja tarjotaan informaatiota ekologisen elämäntavan eduista sähköisen ja painetun median kautta. 16 Maailman Pankin raportti Tianjinin ekokaupunkiprojektista nostikin esille sen, että kierrättäminen ja energian säästeliäs käyttö helpottaisivat ekostandardien saavuttamista. Tämä tulisi ottaa vahvemmin huomioon ekokaupunkien suunnitelmissa, koska se vähentää tarvetta käyttää huippukalliita teknologiasovelluksia kriteerien saavuttamiseen. 17 Ekokaupunkien avaamat markkinat Ekokaupungit ovat uusimpien innovaatioiden kokeilukenttiä ja onnistuneiden ratkaisujen näyteikkunoita. Onnistuneilla eko-konsepteilla on jo pelkästään Kiinassa valtavat markkinat, mutta myös eurooppalaiset hankkeet tarjoavat yhteistyön paikkoja. Finpron tuottaman raportin mukaan ekokaupunkien rakennusbuumi Kiinassa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Rakennusalaan keskittyvän raportin mukaan suomalaisilla ympäristöteknologia-alan yrityksillä on Kiinassa hyvä maine, joka tukee näille markkinoille siirtymistä. Huomattavaa on, että suomalainen DigiEco- City Ltd on saanut kaksi suurta ekokaupunkiprojektia Etelä-Kiinasta. Koska ekokaupunkiprojektit ovat volyymiltään valtavia ja rakennusajoiltaan jopa monikymmenvuotisia, jo osaprojekteihin osallistuminen on hyvä vaihtoehto. Finpron raportti suositteleekin joustavana ja lyhytkestoisempana vaihtoehtona osaratkaisujen tarjoamista - esimerkiksi energiaa säästäviä asuntojen valaistus-, lämmitys- ja ilmastointiratkaisuja. 18 Niin kuin sekä Euroopassa että Kiinassa on havaittu, teknisten ratkaisujen rinnalla ekokaupungit tarvitsevat tukea ennen kaikkea kestävän kehityksen periaatteiden juurruttamisessa hallintoon ja yhteiskuntaan. Ekologisten yhdyskuntakonseptien, hallintokäytäntöjen ja valistustyön mallien tuotteistaminen ja lokalisointi paikallisiin olosuhteisiin onkin uusi tutkimus- ja liiketoiminta-alue, johon kannattaa panostaa. Turun alueen yrityksillä on hyvät lähtökohdat kehittää yhdessä ekokaupunkeihin sopivia konsepteja Kiinaan. Turun kiinalainen ystävyyskaupunki Tianjin, joka on Pekingin satamakaupunki, satsaa vahvasti erilaisiin ekokaupunkiprojekteihin. Lisäksi Tianjinin talous kasvaa tällä hetkellä ehkä nopeimmin Kiinassa, valtaisan talouden Tianjinin alueen ekokaupunkiprojekteja: Tianjinissä: Kiinalais-singaporelainen ekokaupunki Hexi-kaupunginosan ekokaupunkiprojekti Tianjinin lähistöllä Wanzhuang-ekokaupunki Tianjinin ja Pekingin välissä Nanhu-ekokaupunki Tangshanissa Kiinalais-ruotsalainen ekokaupunki Caofeidian Tangshanissa Kiinalais-suomalainen ekolaakso Mentougou Pekingissä Changxindian-ekokaupunki Fengtain kaupunginosassa Pekingissä 5

6 kehitysalueprojektin Binhain ansiosta. Se on valtioneuvoston valitsema superinvestointien alue, jota kehitetään samalla vauhdilla ja intensiteetillä kuin Shanghain kuuluisaa Pudongin talousaluetta 1990-luvulla. Turun kaupunki on jo tehnyt useita vuosia hyvää pohjatyötä toimivien yhteistyösuhteiden luomiseksi Tianjinissä, erityisesti ympäristörakentamisen alalla. Ympäristöalan yhteistyö Tianjinin kanssa avaa uusia mahdollisuuksia rakennemuutoksesta kärsivälle Turun alueen taloudelle. Se myös osaltaan auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, jossa Kiinan kasvavilla kaupungeilla on merkittävä rooli. Lähteet: 1. McKinsey Global Institute (2009): Preparing for China s Urban Billion. china_urban_billion/china_urban_billion_full_report.pdf. 2. Howard, E. (1898): To-morrow: a Peaceful Path to Real Reform. Uusintapainos nimellä Garden Cities of To-morrow (1902). 3. Register, R. (1987): Ecocities: Building Cities for a Healthy Future. Berkeley: North Atlantic Books. 4. Rydin, Y. (2010): Governing for Sustainabel Urban Development. London: Earthscan. 5. Devuyst, D. (toim. 2001). How Green is the City: Sustainability Assessment and the Management of Urban Environments. New York: Columbia University Press. 6. Gaffron, P., Huismans, G. & Skala, F. (toim. 2008): Ecocity. Book II. How to Make it Happen. Wien: Facultas Verlags- und Buchhandels AG. 7. van Dijk, M. (2009): Ecological cities, illustrated by Chinese examples. Teoksessa Climate Change and Sustainable Development: New Challenges for Poverty Reduction (toim. M.A.M. Salih). Cheltenham: Edward Elgar Pub. 8. Sustainable Urban Development in the People s Republic of China. Eco-City Development A New and Sustainable Way Forward? (2010) Aasian kehityspankin raportti. adb.org/documents/urban-development/urbandev-prcnov2010-ecocity.pdf 9. Zhao, J. (2011): Towards Sustainable Cities in China. Analysis and Assessment of Some Chinese Cities in New York: Springer. 10. World Watch -instituutti (2007). Maailman tila Urbaani tulevaisuutemme. Helsinki: Gaudeamus. 11. Hald, M. (2009): Sustainable Urban Development and the Chinese Eco-City. Concepts, Strategies, Policies and Assessments. Fridtjof Nansen Institute Report No 5. doc&pdf/fni-r0509.pdf 12. The China Business Network (2011). Ecocities Initiative. Interview with Piper Lounsbury Stover, , chinabusinessnetwork.com/china-green-business/chinas- Ecocities-Initiative.aspx 13. Keskustelu kiinalaisen tutkijan kanssa, Poe Choon-Piew & Neo, H. (2010): Building Ecotopia: Critical Reflections on Eco-City Development in China, Towards a Liveable and Sustainabel Urban Development. Teoksessa Eco-Cities in East Asia (toim. Lye Liang Fook & Chen Gang). Singapore: World Scientific Publishing. 15. Toim. Lye Liang Fook & Chen Gang (2010): Some Thoughts on the Development of Eco-Cities in Asia. Teoksessa Eco- Cities in East Asia (toim. Liang Fook, L. & Gang, C). Singapore: World Scientific Publishing. 16. Keskustelu tianjiniläisen virkamiehen kanssa Sino-Singapore Tianjin Eco-City: Case Study of an Emerging Eco-City in China. (2009). Technical Assistance (TA) Report, World Bank Energy Efficiency in Buildings in China (2011). Loppuraportti. Finpro ry. 6

7 Tutkimuskatsauksia on Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön julkaisusarja. Siinä julkaistaan ytimekkäitä katsauksia kaupunkitutkimuksen ja -kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Sarjaan kirjoittavat asiantuntijat eivät pääosin työskentele Turun kaupungin organisaatioissa. Esitetyt väitteet eivät välttämättä vastaa kaupungin virallista näkemystä. Tutkimuskatsauksia-sarja toteuttaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa. Tämän katsauksen kirjoittaja, VTT Outi Luova on työskennellyt Turun yliopistossa Itä-Aasiaan liittyvissä tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Viimeiset viisi vuotta hän on tutkinut Kiinan kaupunkeja ja perehtynyt erityisesti Tianjinin paikallishallintoon. Hän on toimittanut kirjan Kiinan miljoonakaupungit (Gaudeamus, 2009). Luovan uusi tutkimusprojekti keskittyy Kiinan ekokaupunkien hallintoon. Tutkimuskatsauksia-sarjan toimittaja: Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja ISSN (verkkojulkaisu) 7 Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö PL 355 (Yliopistonkatu 27a), Turku

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Avaussanat. IkäOTe-hankkeen avajaisseminaari Eija Kärnä Itä-Suomen yliopisto

Avaussanat. IkäOTe-hankkeen avajaisseminaari Eija Kärnä Itä-Suomen yliopisto Avaussanat IkäOTe-hankkeen avajaisseminaari 30.9.2015 Eija Kärnä Itä-Suomen yliopisto IkäOTe-hanke Ikä Ote - Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan teknologisia

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa Ympäristötilinpitoseminaari 4.12.2012 Sisältö YK:n ympäristötilinpitosuositus (SEEA) EU:n ympäristötilinpitoasetus EU:n asetuksen toimeenpano

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot