Laatu- ja ympäristöohjelma
|
|
- Marja-Leena Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 viihtyisän ympäristön rakentaja viihtyisän ympäristön rakentaja (Sansation Light, Color: Pantone 425C, CMYK 0,0,0,80) PANTONE 375C CMYK 46, 0, 00, 0 RGB 5, 20, 6 WEB #97C93D PANTONE 355C CMYK 98,, 00, 2 RGB 0, 50, 76 WEB #00964C Laatu- ja ympäristöohjelma
2 Laatu- ja ympäristöohjelma Mitä laadukas ympäristö on? Mikä on VYRAn toimintamalli Ympäristö on laadukas, kun se täyttää tilaajan odotukset ja on hyvän rakennustavan mukainen. Jäsenyritys sitoutuu noudattamaan yhdistyksen hyväksymää laatu- ja ympäristöohjelmaa. Viherrakentaja paneutuu tilaajan vaatimuksiin Ohjelmassa jäsenyritys sitoutuu noudattaja tutustuu urakka-asiakirjoihin ja suunnitel- maan laatuajattelua, joka kattaa yrityksen koko miin huolellisesti. toiminnan sekä henkilökunnan. Laadun kehittäminen on osa yrityksen jatkuvaa toimintaa. Urakan eri vaiheissa rakentaja kertoo mahdollisista muutostarpeista ja ehdottaa mahdollisia Jäsenet sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa työ. Mahdol- yhteisiä arvoja, jotka ovat: lisista muutoksista neuvotellaan tarvittaessa suunnittelijan kanssa. Viihtyisä ja vihreä ympäristö Korkea osaaminen ja Rakentajalla on kutakin työtä varten ammattielinikäinen oppiminen taitoinen henkilöstö, pätevä työnjohto, laaduk Luotettavuus kaat materiaalit ja taimet sekä kohteeseen so Asiakaslähtöisyys pivat koneet ja työvälineet. Hyvinvoiva työyhteisö
3 Laatuun perustuva työ yleisesti Ympäristö on laadukas, kun se täyttää tilaajan odotukset ja on hyvän rakennustavan mukainen. 1. Laatuun pohjautuva toiminta 1.1. Yritys hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteet sekä noudattaa asiakkaan kanssa sovittuja toimintatapoja. Jäsenyritys on joko Rala ry:n tai Tilaajavastuu.fi jäsen Yritys seuraa alan lainsäädännön ja määräysten muutoksia ja kouluttaa vastuuhenkilöt sekä tarvittaessa henkilökunnan. Yritys tuntee yleiset sopimusehdot ja hyvän rakennustavan, mm YSE, InfraRYL ja alan omat määräykset (mm VRT, VHT, hoitoluokitukset, toimitus- ja takuuehdot, kasvualustanormit, RT-kortit) Toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys Yritystoiminnan jatkuvuuden perustana on kannattava liiketoiminta Yrityksen asiantuntemus on asiakkaan käytettävissä. Yhteistyössä etsitään paras tilanteeseen sopiva ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. Mahdollisista suunnitelmamuutoksista sovitaan suunnittelijan kanssa Yritys tuntee suomalaiset kasvuolosuhteet ja valitsee kestävät kasvit ja materiaalit. Kasvualustana käytetään vain tutkittua, Viherympäristöliiton hyväksymät kasvualustanormit täyttävää materiaalia. Taimimateriaali hankitaan luotettavilta toimittajilta. Käytetään luotettaviksi todettuja yhteistyökumppaneiden tuotteita, materiaaleja ja palveluja Yritys tuntee ja tunnistaa haitalliset vieraslajit, joita ei saa käyttää Suomessa. Hallitaan vaarallisesti lisääntyvien lajien torjuntakeinot Yritys tuntee ja tunnistaa vaaralliset kasvintuhoojat. Jos vaarallinen kasvintuhooja löydetään, asiaan reagoidaan välittömästi tiedottamalla asiasta Eviraa Yritys hallitsee luontoa säästävät rakentamistekniikat. Esimerkiksi putki- ja kaapeliojien avokaivuun sijaan käytetään suuntaporausta, mikä säästää maanpäällä olevan kasvillisuuden ja rakenteet Yritys rakentaa tarvittaessa rakennusalueella maa-ainesten vesistöön huuhtoutumisen estävät suodatusaltaat, joihin kiintoainekset jäävät Yritys tekee sovitut työt kerralla sopimuksen mukaisesti Oleellinen osa laatuun pohjautuvaa toimintaa on hoitaa mahdolliset reklamaatiot viipymättä ja asiallisesti Jäsenyritys käyttää yhdistyksen laatimia yhteisiä lomakkeita.
4 2. Yrityksen henkilöstö 2.1. Yrityksellä on ammattitaitoinen henkilöstö ja työnjohto Yritys kouluttaa henkilöstöä ja ohjaa lisäkoulutukseen. Mahdolliset tiedolliset ja ammatilliset puutteet korjataan Yhdistys järjestää itse tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa lisä- ja täydennyskoulutusta jäsenyrityksille Yrityksellä on omavalvonta, jonka tavoitteena on kehittää yrityksen omaa laatua ja vähentää virheitä sekä oppia virheistä ja vääristä toimintatavoista. 3. Markkinointi ja tuotekehitys 3.1. Yritys on mukana yhdistyksen yhteisilmoittelussa ja tiedotuksessa. Jäsenellä on oikeus käyttää yhdistyksen yhteisiä tunnuksia ja mainosmateriaalia. Tavoitteena on yhdessä edistää ja yhdenmukaistaa laatuun perustuvaa viherrakentamista ja hoitoa Jäsenet kehittävät toimintaansa palveluperiaatteella. Palvelukonseptiin kuuluvat konsultointi- ja suunnittelupalvelut tarjotaan joko omana palveluna tai yhteistyökumppanin kautta. 4. Ympäristövastuu ja jätehuolto Ympäristövastuun ja jätehuollon kannalta yritys noudattaa seuraavia asioita Kaikessa toiminnassa noudatetaan viranomaismääräyksiä Toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita Toiminta kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä Toiminta suunnitellaan niin, että jätteiden määrä minimoituu. Suositaan kierrätystä ja materiaalien uusiokäyttöä. Valitaan yhteistyökumppanit, jotka noudattavat samoja pelisääntöjä 4.4. Rakentamisessa ja hoidossa syntyvät jätteet lajitellaan ja ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti Lannoitus ja kasvinsuojelu perustuvat vain tarpeeseen. Käytetään mahdollisuuksien mukaan pitkävaikutteisia lannoitteita. Otetaan käyttöön uusia tapoja vähentää ravinteiden huuhtoutumista, esimerkiksi biohiili Rakennuspaikalla syntyvä biomassa käytetään hyödyksi raaka-aineena tai toimittaan jatkokäyttöön Käytetään ympäristöä säästäviä rakentamistekniikoita. Rakennuspaikalla syntyvien kiintoaineisten kulkeutuminen vesistöön estetään Tuote- ja tavarantoimittajat valitaan niin, että edellä mainitut periaatteet toteutuvat Aliurakoitsijoiden vaaditaan sitoutuvan noudattamaan näitä samoja pelisääntöjä.
5 5. Työturvallisuus ja työnsuojelu 5.1. Yrityksellä on työsuojeluohjelma Yritys noudattaa työturvallisuudesta annettuja lakisääteisiä työturvallisuusohjeita sekä työpaikkakohtaisia määräyksiä Yritys sitoutuu perehdyttämään yrityksen henkilöstön yhdistyksen Turvamappiin Yritys laatii työmaakohtaisen työturvallisuusohjeistuksen sekä riskikartoituksen Työmaalla käytetään aina tarvittavia työsuojaimia, kuten suojakypärä, suojalasit, kuulosuojaimet, turvakengät, hengityssuojaimet, suojavaatteet. Huolehditaan siitä, että tiedotusvälineiden kanssa asioitaessa yrityksen henkilöstöllä on kuvaustilanteissa asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet ja työvaatetus. 6. Rakennusmateriaalit ja valmistus 6.1. Teollisesti valmistetut kasvualustat. Kasvualustassa käytettävien kivennäismaalajien pitää olla vähintään 80 prosenttisesti kierrätettäviä kaivumaita. Kivennäismaalajit seulotaan joko keskitetysti alueellisilla maankäsittelyalueilla tai kohdekohtaisesti rakennuspaikalla kuljetusten minimoimiseksi Paikalla tehdyt kasvualustat. Peltomultaa käytetään vain, kun se joudutaan kuorimaan rakennustyömaan alta Kompostimullat. Kompostin on oltava riittävän puhdasta ja oikeanlaisen prosessin läpikäynyttä biologista tai teollisuuskompostia, jonka käyttö täyttää kasvualustana Viherympäristöliiton kasvualustanormit Puutavara, kestopuu. Kyllästetyn puutavaran sijaan suositaan vaihtoehtoisia materiaaleja, kuten lehtikuusi, lämpökäsitelty puu tai kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet. Väliaikaisissa ratkaisuissa ei käytetä lainkaan kyllästettyä puutavaraa (rajaukset, suojaukset) Pinnoitteet. Pintamateriaalien soveltuvuus kohteeseen varmistetaan ennen rakentamista, erityisesti kulutus- ja kuormituskestävyys. Suositaan paikallista valmistusta kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Käytetään kestäviksi todettuja materiaaleja, raaka-aineita ja tuotteita Kiviainekset. Suositaan lähiseudun kiviaineksia. Tavoitteena on nollakiviaines. Nollakiviainessuunnittelu tarkoittaa alueen suunnittelua niin, että paikalle ei tarvitse tuoda tai sieltä ei tarvitse viedä pois kiviainesta (Infra ry). Suositaan paikallisia maa-ainespankkeja. 7. Henkilöstö 7.1. Suositaan henkilöstön yhteiskuljetuksia ja kimppakyytejä. 8. Koneet ja laitteet 8.1. Koneet ja kuljetuskalusto pidetään hyvin huollettuina polttoaineen kulutuksen, päästöjen ja vuotojen minimoimiseksi sekä käyttöiän ja käyttövarmuuden maksimoimiseksi. Huolloista pidetään kirjaa ja tehtävä annetaan vastuuhenkilölle Valitaan kulutuksen, melun, päästöjen ja käyttötehokkuuden mukaisesti sopivat koneet ja laitteet Koneet ja laitteet mitoitetaan työtehtävän mukaisesti.
6 Laatu- ja ympäristöohjelma Laatu- ja ympäristöohjelma perustuu toimintaympäristöanalyysiin Toimintaympäristön analyysin tavoitteena on hahmottaa alan nykyinen toimintaympäristö ja siinä odotettavissa olevat muutokset. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan yhteistyön toteutukseen olennaisesti vaikuttavia poliittisia, yhteiskunnallisia, lainsäädännöllisiä, taloudellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja luonnonympäristöön liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät on otettava huomioon kun yhteistyötä suunnitellaan, jotta se istuu järkevästi toimintaympäristöönsä ja pohjautuu paikalliseen todellisuuteen ja vallitseviin olosuhteisiin. Kun toimintaympäristö otetaan huomioon, yhteistyöstä on mahdollista suunnitella tarkoituksenmukainen eli siinä 1. tehdään oikeita asioita 2. tehdään oikealla tavalla 3. tehdään oikealle asiakasryhmälle
7 Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen ympäristö Viherrakentamisalan taloudelliseen kehittymiseen vaikuttavat yleinen yhteiskunnan taloudellinen tilanne, rakennusalan suhdanteet, julkisen sektorin kehitys sekä yksityissektorin kulutustilanne sekä yleinen tietämys ja asenne. Viheralan volyymi tulee kasvamaan edelleen. Suomessa viherrakentamisen taso on jäljessä Keski-Euroopan tasosta laadullisesti ja investointien arvolla mitattuna. Varallisuuden kasvun myötä yksityiset ihmiset tulevat käyttämään enemmän rahaa omaan lähiympäristöönsä. Tulee uusia asiakasryhmiä, mikä mahdollistaa kysynnän kasvun. Ihmiset hankkivat viheralan palveluja, joista eniten tulevat kasvamaan pihan hoitopalvelut. Verkostoituminen on mahdollisuus tarjota isompia kohteita ja määrällisesti enemmän. Ympäristö imagon rakentajana ja viihtyisyyden lisääjänä on Suomessa vielä vähän käytetty keino yrityksissä ja kunnissa. Päättäjien ja yleisesti ihmisten tietoisuus viheralan merkityksestä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyy. Viheralan palvelujen kysyntä tulee laajentumaan terveys- ja virkistyspalvelujen tuottamiseen. Uusia liiketoimintoja syntyy, esimerkkinä terapeuttiset luontoympäristöt ja terveysmetsät. Kuntien eri hallintokuntien yhdistyminen järkevöittää viherkokonaisuuden hallintaa. Kuntien hallinnollinen tilanne luo epävarmuutta markkinoiden kehittymisestä. Kuntien yhteenliittyminen sekä ulkoistaminen tuovat lisää työtä yksityisille viherrakennusyrityksille. Samalla urakkakoon kasvu aiheuttaa sen, että osa yrittäjistä ei voi tarjota urakoita pääurakoitsijana vaan aliurakoitsijana. Isoissa kuntaliitoksen kunnissa yksityiset yritykset tulevat hoitamaan kaukana pääkuntakeskuksesta olevien pienempien taajamien viheralueiden rakentamista ja ylläpitoa. Puutarhaharrastus on yksi suosituimmista harrastuksista. Merkittävin hyöty yhteisestä markkinoinnista ja tiedottamisesta on mahdollisuus saavuttaa yksityisasiakassektorilla. Markkinointia on kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi sidosryhmien ja yhteisöjäsenten sekä muiden viheralan yhdistysten kanssa. Tuotteistetaan pihapalveluja tarjoamalla kokonaispalvelua tai osapalveluna eri pihan osa-alueita tai rakentamista. Viherrakentamisen urakkakoot kasvavat ja osa yrityksistä kasvaa moniosaajiksi. Viherrakentaminen tulee olemaan kuitenkin vahvasti erikoisrakentamista, mikä mahdollistaa yritysten vahvan imagon rakentamisen sekä alan yhteistyön markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Viherrakentamisen volyymin kasvaessa kilpailu kiristyy ja tämä pakottaa yritykset entistä tehokkaammiksi.
8 Poliittinen ympäristö Poliittinen päättäjien asenteeseen on edelleen vaikutettava, vaikka yleinen tietämys viheralan merkityksestä on lisääntymässä. Viheralan on aktiivisesti jaettava tietoa päättäjille viheralan myönteisistä vaikutuksista, koska varsinkin julkisella sektorilla talous kiristyy ja ilman perusteluja viheralueiden tasosta, erityisesti hoitotasosta, tingitään. Säästöjä on etsittävä hallitusti, ei yleisesti juustohöylällä ja sattumanvaraisesti puistojen hoitotöistä tinkien. Yksityispihapuolella kotitalousvähennys on merkittävästi lisännyt pihojen peruskorjausta ja se kannustaa jatkossa käyttämään pihojen hoitopalveluja. Päättäjille on kerrottava kotitalousvähennyksen myönteisestä vaikutuksesta yritystoimintaan. EU:n erilaiset ohjelmat tukevat kaavatasolla viheralueiden laaja-alaista suunnittelua. Esimerkiksi Green Infra, (vihreä infra) ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti (luonnon monimuotoisuus) ovat viheralan kannalta merkittäviä asioita. Viheralan on kehitettävä uusien haasteiden myötä yritystoimintaa. Esimerkkinä viherkatot ja viherseinät sekä hulevesirakenteet, kuten viivytysaltaat, imeytyspainanteet, maanalaiset lokerikkojärjestelmät sekä kasvien osuus veden puhdistusprosessissa. Yksi osaamisen alue on luonnonmukainen viherrakentaminen. Miten edistetään monipuolisella kasvillisuudella eläinten, hyönteisten ja lintujen esiintymistä. Esimerkkinä hollantilainen projekti Living Garden. Globaalit muutokset vaikuttavat viheralaan. Ilmastonmuutos pakottaa muuttamaan ympäristönsuunnittelua. On varauduttavat sääolojen muutoksiin, erityisesti ääri-ilmiöihin. Tämän takia muun muassa hulevesisuunnittelun merkitys korostuu. Tämä on mahdollisuus, joka viheralan on hyödynnettävä ottamalla hulevesien suunnittelu, rakentaminen ja hoito osaksi työnkuvaa. Ilmastonmuutoksen myötä kasvivalikoima monipuolistuu, mutta samalla erilaiset kasvitautija tuholaisriskit kasvavat. Ilmastonmuutoksen takia kevät- ja alkukesän sateet vähenevät, mutta syyssateet lisääntyvät. Kasvien menestymisen varmistamiseksi pitää rakentaa kastelujärjestelmiä erityisesti alueilla, joilla kasvien halutaan menestyvän ja kasvavan koko ajan. Toisaalta alueilla, joilla ei ole kastelujärjestelmää, käytetään kuivuutta sietäviä lajeja. Tutkimuksen kautta saadaan käyttöön uusia menetelmiä, joilla voidaan ehkäistä ympäristökuormaa, esimerkiksi biohiilen käyttö. Erilaiset trendit ja kulutustottumusten muutokset on huomioitava viheralan tuote- ja yritystoiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi paikallisuus, kaupunkiviljely, kierrättäminen ja ekologisuus ovat asioita, joilla on myönteistä merkitystä viheralalla oikein hoidettuna. Rakennetaan ympäristöä säästäen. Kestävä rakentaminen on tuleva tapa toimia.
9 Sosiaalinen ympäristö Ihmisten keski-iän nousu, eläkeläisten määrän kasvu sekä toisaalta elintason kohoaminen merkitsevät muutoksia viheralan palveluiden kysyntään. Ammattitaitoisesta työvoimasta tulee olemaan puutetta. Viheralan on itse oltava aktiivinen alan vetovoiman säilyttämisessä nuorten keskuudessa ja toisaalta oltava aktiivinen täydennyskoulutuksen tukemisessa. Ikääntymisen vaikutukset on tiedostettava viherrakentamisessa turvaamalla esteettömyys, virikkeellisyys, asioiden mahdollistaminen (korotetut kasvualustat mm vanhuksilla). Varallisuuden kasvu, kakkosasuntojen iso määrä, lisääntyvä ulkomailla asuminen sekä eläkeläisten määrän nousu merkitsevät mahdollisuuksia viheralan yrityksille tarjota muun muassa pihojen hoitopalveluja. Lisääntyvä vapaa-aika ja tottumus käyttää palveluja lisäävät yksityispihoissa ammattilaisten käyttöä. Varsinkin nuoret sukupolvet ovat valmiimpia investoimaan asumiseen ja ympäristöön pitkäaikaisilla lainoilla. Ulkomainen työvoima lisääntyy. On varauduttava työntekijöiden puutteelliseen kielitaitoon kouluttamalla tai mahdollistamalla koulutus sekä kommunikointia helpottavien sanastojen tulkkien avulla. Teknologinen ympäristö Ihmiset ovat yhä valistuneempia ja laatu- ja hintatietoisempia. Tietoa haetaan internetissä. Internetissä on pystyttävä tarjoamaan oikeaa ja ymmärrettävällä tavalla tietoa, mikä auttaa ihmisiä tekemään hankintapäätöksiä realistisella pohjalla. Tieto hyvistä ja huonoista asioista leviää nopeasti. Erityisesti sosiaalisen median vaikutusta ei pidä aliarvioida. Viheralan on pidettävä yllä informatiivisia sivustoja ja tarjottava sosiaalisessa mediassa asiallisia tiedotus- ja keskustelukanavia, jotta kysyntä ohjautuu ammattilaisen käyttöön. Erityisesti on korostettava ammattityöllä saavutettavia etuja ja esiteltävä onnistuneita ratkaisuja eri tavoin. Internetin avulla jaetaan ideoita, hyviä esimerkkejä sekä kustannustietoa. Erilaiset pihasuunnittelua helpottavat ideapohjaiset suunnitteluohjelmat yleistyvät internetissä. Niiden käyttö on ilmaista.
10 Laatu- ja ympäristöohjelma Kestävän kehityksen määritelmä Kaiken toiminnan tavoitteena on turvata ny- Vihreä infrastruktuuri (Green Infra) lyhyt määrikyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen telmä mahdollisuudet maapallolla. Vihreällä infrastruktuurilla autetaan liittämään erilaisia luontoalueita kaupunkirakenteeskestävä kehitys viherrakentamisessa sa yhteen rakentamalla yhtenäisiä ekologisia Viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon ta- käytäviä, eli viheralueet ovat liitoksissa toisiinvoitteena on sosiaalisesti toimivan, esteettises- sa. Tässä huomioidaan kaikenlaiset viheralueet ti ja ekologisesti tasapainoisen elinympäristön yksityispihoista puistometsiin. rakentaminen ja ylläpito. Viheralue voi olla myös hoidon kautta syntyvä. Hyvä ja kestävä Ekosysteemipalvelut lyhyt määritelmä viheralue palvelee käyttäjien tarpeita, mutta on myös elinympäristönä monipuolinen eri eliöla- Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysjeille. Viheralue on turvallinen, terveellinen ja teemien, esimerkiksi viheralueiden, puistojen, viihtyisä. Elinkaarinäkökulmasta viheralue on metsien, tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmisille. taloudellisesti kestävä. Viherrakentamisen ja hoidon aikana tunniste- Biodiversiteetti lyhyt määritelmä taan ympäristön kannalta kielteiset vaikutukset ja sitoudutaan kehittämään toimintatapoja Biodiversiteetillä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta. Tällä hetkellä eri hyönteis-, ympäristöä vähemmän rasittaviksi. eläin-, lintu- ja kasvilajeja häviää sukupuuttoon. Kestävään kehitykseen sitoutuminen edellyt- Luonnon monimuotoisuudella turvataan myös tää uutta ajattelutapaa ja käytännön toiminta- rakennetussa ympäristössä elinolosuhteet tapojen, materiaalivalintojen ja koneiden sekä uhanalaisille lajeille. työvälineiden kehittämistä. Kirjoitus ja kuvat Seppo Närhi. Teksti on hyväksytty Viher- ja ympäristörakentajat ry:n hallituksessa.
Laatu ja -ympäristöohjelma TOIMINTAMME PERUSTA
Laatu ja -ympäristöohjelma TOIMINTAMME PERUSTA Viheraluerakentajat ry. on asettanut jäsenilleen yhteisiä toimintatavoitteita, toimintaperiaatteita ja vaatimuksia. 1. Laadukas toiminta Yritys sitoutuu noudattamaan
LisätiedotVihreän yrittäjän asialla
Vyran strategia 2017-2020 Vihreän yrittäjän asialla Kasvatamme jäsentemme osaamista ja kannattavuutta sekä edistämme viher- ja ympäristörakentamisen kehittymistä. Vihreän yrittäjän asialla Olemme viher-ja
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotKasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje
Helsingin kaupunkitilaohje Kasvualustat http://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/kasvualustojen-laatuvaatimukset-2/ Kasvualustalla tarkoitetaan niitä kasvillisuusalueen maakerroksia, joihin kasvin juuret
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotViheralan asenteet kompostia kohtaan nyt - entä huomenna? Tom Niemi Agronomi, yrittäjä Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän pj
Viheralan asenteet kompostia kohtaan nyt - entä huomenna? Tom Niemi Agronomi, yrittäjä Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän pj Tätä on kysytty: VYL:n näkemys komposteista Millaisia sääntöjä/ohjeita
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
LisätiedotPiha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry
Piha ja muuttuva ilmasto 25.9.2018 Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry KESYtoimintamalli Viherympäristöliitto on tehnyt vuosina 2015 2018 KESY (kestävän ympäristörakentamisen) -toimintamallin
LisätiedotSENNI-projekti esittäytyy
SENNI-projekti esittäytyy Aloitusseminaari 26.01.2012 Projektipäällikkö Liisa Nurminen Itä-Suomen yliopisto Green Care Green Care on käsite, jolle ei vielä toistaiseksi ole yksiselitteistä suomenkielistä
LisätiedotPursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto. Hannele Hynninen elinkeinoasiamies
Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto Hannele Hynninen elinkeinoasiamies Mikkelin sijainti MIKKELIPUISTO www.mikkelipuisto.fi Mikkelipuisto Sijaitsee Mikkelin keskustan välittömässä läheisyydessä.
LisätiedotKestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki
Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki 23.6.2016 Osayleiskaava-alue 32 ha, Kaupungin omistus 30 ha Arkkitehtikilpailun suunnittelualue 50 ha
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotRenne Sänisalmi. Maa-ainesseminaari 6.5.2010 Kajaani
Renne Sänisalmi Kouluttaja, Kainuun ammattiopisto KIVIAINEKSET JA YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Maa-ainesseminaari 6.5.2010 Kajaani AIKUISOPISTO Esityksen sisältöä: viher- ja ympäristörakentaminen kiviainesten
LisätiedotNUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014
NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa
LisätiedotYRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA
MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotMonion lukio- ja kulttuuritalon elinkaarihanke
Monion lukio- ja kulttuuritalon elinkaarihanke Vertailulomake Tilaajan edustajan arviointi ehdokkaan aiemmin toteuttamasta rakennushankkeesta POSTIOSOITE: PL 60, 04301 TUUSULA; KÄYNTIOSOITE: HYRYLÄNTIE
LisätiedotViherkatot pykälissä
Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa
LisätiedotYhteistyön muotoja kaupunkiviljelyssä
Yhteistyön muotoja kaupunkiviljelyssä O U L U N K A U P U N K I V I L J E LY P Ä I VÄ 2 2. 4. 2 0 1 7 K R I S TA W I L L M A N TA M P E R E E N Y L I O P I S TO, J O H TA M I S KO R K E A KO U L U Esityksen
LisätiedotInfrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen
Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa Kurkistus kehityshankkeeseen 12.5.2017 Heidi Huvila, Helsinki heidi.huvila@hel.fi Heidi Huvila 15.12.2016 1 Heidi Huvila
LisätiedotVIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotKorttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma
Korttelit osana viherrakennetta Korttelipihojen toiminnot Tekniset toiminnot Pysäköinti Pyöräpaikat Pelastustiet Jätehuolto Talvikunnossapito Esteettömyys Leikkipaikat Rakennettavuus Hulevedet Kansirakenteet
LisätiedotKestävä kehitys puutarha-alalla
Kestävä kehitys puutarha-alalla Kestävä ympäristörakentaminen (KESY) -hankkeen tuloksia PUUTARHA-ALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUSTYÖPAJA Opetushallitus 31.1.2019 Puutarhuri, MMM Hanna Tajakka,
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotUPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT
UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY Tavoitteena turvallinen ja ilmastonkestävä kaupunkiseutu Nyt ja muuttuvissa olosuhteissa
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotMetsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
LisätiedotPirkkalan kunnan strategia
Pirkkalan kunnan strategia 2018 2022 Missio Miksi olemme olemassa? Yhdessä Pirkkalan parhaaksi Kunta on kuntalaisia varten; elinmahdollisuudet, hyvä elämän laatu, tulevaisuuden rakentaminen, paikkakunnan
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotRuoveden kuntastrategia 2021
Ruoveden kuntastrategia 2021 Toiminnan ja tulosten parantaminen Monikäyttöinen toimintaympäristö Mahdollistava maankäyttö Luonto- ja kulttuurimatkailu Yrittäjät HYVÄN ARJEN ELÄMÄ VIIHTYISÄ RUOVESI! Osaava
LisätiedotMAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO
MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
LisätiedotKESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien
LisätiedotYritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1
Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen
LisätiedotRESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku
RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku MITEN HELSINGIN RAKENNUSVIRASTON KESKEISTEN TOIMINTOJEN RESURSSITEHOKKUUTTA VOIDAAN PARANTAA? Puisto-
LisätiedotYmpäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030
Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia
LisätiedotGreen Care -tutustumistreffit KEURUU
Green Care -tutustumistreffit 13.6.2017 KEURUU Mitä Green Care eli vihreä hoiva tai voima ovat? Ihmisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistämistä luonnon, eläinten, puutarhatai maatilaympäristön avulla
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotKuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?
Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla? 23.10.2018 Riikka Paloniemi, Suvi Vikström, Mika Marttunen, Aino Rekola, Turo Hjerppe, Kirsi Mäkinen, Kimmo
LisätiedotNAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu
NAVETTARASTIT 13.4.2018 Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta Esa Heikkinen ProAgria Kainuu TUOTANTORAKENNUSINVESTOINNIN LÄHTÖKOHTA Tilan ja tuotanto-olosuhteiden kehittäminen siten,
LisätiedotTeollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö. Haastattelututkimus syksyllä 2011
Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö Haastattelututkimus syksyllä 2011 Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa mm.: Miten rakennusalan
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotKansallispuistot ja kestävä luontomatkailu
Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien
LisätiedotSuomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi
Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä
LisätiedotKompostin käyttö maanparannuksessa aktivoi maaeliöstön kehittymistä. (Huom. jätevesilietekompostin raskasmetallipitoisuudet).
Helsingin kaupunkitilaohje Kasvualustat http://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/kasvualustojen-laatuvaatimukset-2/ Kasvillisuusalueelle kannattaa suunnitella joko alueelle tyypillistä tai kasvuolosuhteiltaan
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotOAMK / LUOVA. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008
OAMK / LUOVA Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008 Yliopettaja Pirjo Siipola Kuvat ja piirrokset koonnut opiskelija Sanna Sunnari Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Tavoitteena on parantaa elinympäristön
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotLuonto- ja maisemapalvelut maaseudulla
Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotSuomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto
TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotSuomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi
Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotIlmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö
Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotLuontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teemaaihioiden yhteiskehittäminen 2.6.2017 Saara Lilja-Rothsten 2.6.2017 1 Kansallisen
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
Lisätiedot1. Neuvontakäynti / Talkooneuvonta taloyhtiöille, 335 (sis alv 24 %, 270 alv 0 %)
Suunnitteluhinnasto 2018 Maisemasuunnittelu tanjanieminen on korkeatasoinen piha- ja vihersuunnitteluyritys, jonka kiitelty ja palkittu suunnittelu perustuu maisema-analyysiin, jonka perusteella asiakkaan
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo
Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
Lisätiedot(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotStrategia Vapaa-aikalautakunta
Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotJohdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy
Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotNäkemys viheralan kehittymisestä 2012 2020 VAR-VISIO 2020
Näkemys viheralan kehittymisestä 2012 2020 VAR-VISIO 2020 VAR-visio 2020 Mikä on ympäristörakentamisen tulevaisuus? Mikä on Viheraluerakentajat ry:n rooli? Teksti: Seppo Närhi 1. Megatrendit Muuttoliike
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotKMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo
KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo World café pöytä 1: Miten suomalaisten osaamista pitää parantaa, jotta vihreä talous voi toteutua? Ehdotettavat toimenpiteet: Perustetaan biotalousohjelmien
LisätiedotTeollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö. Haastattelututkimus syksyllä 2011
Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö Haastattelututkimus syksyllä 2011 Teollisen puurakentamisen uusi liiketoimintaympäristö Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa mm.: Miten rakennusalan
LisätiedotSuomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa.
Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2018 yhdistys vietti 30-vuotis juhlavuotta. Franchising kasvaa
LisätiedotToimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen
Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotKäytännön kokemuksia laatujärjestelmistä
TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
Lisätiedotammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,
Lisätiedot