Raportti Tehtävän suoritusaika: Laatija: Tuomas Räikkönen versio 1.0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti 14.3.2013. Tehtävän suoritusaika: Laatija: Tuomas Räikkönen versio 1.0"

Transkriptio

1 RAPORTTI VIHI-PROJEKTISSA 2012 Vihreän logistiikan määrittelyä Tehtävän suoritusaika: Laatija: Tuomas Räikkönen versio VIHREÄ LOGISTIIKKA Logistiikka on yhdennettyä, kaikkien siirtämiseen tarvittavien toimintojen muodostama prosessi tuotteiden toimitusketjussa. Tyypilliselle tuotteelle toimitusketju ulottuu raaka-aineen lähteestä tuotanto-ja jakelujärjestelmään ja siitä kulutukseen jonka jälkeen siihen liittyvään käänteiseen logistiikkaan. Logistiikkatoiminnot sisältävät rahtiliikenteen, varastoinnin, varaston hallinnan, materiaalinkäsittelyn ja kaikkiin niihin liittyvän tiedon käsittelyn. Logistiikan päätehtävä on koordinoida kaikki mainitut aktiviteetit niin, että ne täyttävät asiakkaan vaatimukset minimi kustannuksilla. Ennen näitä kustannuksia mitattiin vain rahallisesti, mutta nykyään huoli ympäristövaikutuksista on pakottanut yritykset huomioimaan myös logistiikan ulkoiset kustannukset; ilmastonmuutos, ilmansaasteet, melu ja onnettomuudet. Yritykset yrittävätkin nykyään päästä eroon tai ainakin vähentää näitä ulkoisia kustannuksia ja saavuttaa kestävämpi tasapaino taloudellisuuden, ympäristön ja yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä. ( taloudelliset kustannukset ilmastonmuutos ilmansaasteet turvallisuus DB Schenker, on määritellyt neljä keskeisintä haastetta, joihin alan on löydettävä vastaukset näinä vaikeina aikoina: globalisaation aiheuttamat ongelmat, jatkuvasti kasvavat asiakkaiden vaatimukset, nousevat polttoainekustannukset sekä kestävän kehityksen vaatimukset. (Ripatti 2009) asiakkaiden vaatimukset polttoainekustannukset EU/hallitus kestävän kehityksen vaatimukset Sivu 1 / 18

2 Vihreä logistiikka on uusi ilmaisu, joka on syntynyt kuvaamaan ympäristömyönteistä ajattelua logistiikka-alalla. Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan yleisesti kuljetusketjun muuttamista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi. Termiltä puuttuu virallinen ja tyhjentävä määritelmä, jonka takia sen alle voidaan kirjata monenlaisia ympäristöarvoihin viittaavia toimia. Alalla ei myöskään ole mitään varsinaisia standardeja sille, mikä on ympäristömyönteistä ja mikä ei. Kenttä on siis hyvin avoin erilaisille toimijoille ja heidän mahdollisesti synnyttämilleen mielikuville. (Laakso, 2009, 2) Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi jakelukanavien kriteerit vaikuttavat epäsuorasti myös tuotekehitykseen ja voivat rajoittaa ympäristöystävällistä tuotekehitystä. (Heikka ym, 2009, 23) Ympäristöystävälliseen jakeluun kuuluu jakelukanavien tehokkuuden parantaminen: yrityksen tarvitsee selvittää tarkoin milloin asiakas tarvitsee tuotteen. Nopein toimitustapa on usein kalliimpi sekä haitallisempi ympäristölle. Vastaavasti taas ympäristöystävällisin toimitustapa voi heikentää tuotteiden laatua tai olla liian hidas. Yrityksen tulee löytää optimi ympäristöystävällisyyden ja tehokkaan jakelumuodon välillä. (Kotoaro, 2010) Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan yleensä logististen toimintojen suunnittelua ja toteutusta siten, että taloudellisuus ja tehokkuus maksimoidaan ja ympäristöhaittojen määrä minimoidaan. Logistiikassa ympäristöön vaikuttavia osatekijöitä on erityisesti raaka-aineiden ja komponenttien logistiikan sekä tuotteiden ja välituotteiden logistiikan osavaiheissa. Logististen toimintojen merkitys tuotteiden ja koko toiminnan kokonaisympäristökuormituksen kannalta on usein ratkaiseva, sillä monet varastointiin, kuljetuksiin ja yksiköintiin liittyvät tekijät vaikuttavat ympäristönkuormitukseen. (Mäkelä & Mäntynen & Vanhatalo 2005, 135.) Sivu 2 / 18

3 Vihreässä logistiikassa on nähtävissä kaksi erilaista toimintatapaa: toisaalta pyritään rajoittamaan tuhlaavaa toimintaa erityisesti ekotaseen kautta saatavan uuden ymmärryksen kautta ja toisaalta pyritään löytämään uusia liiketoiminnan muotoja, joiden kautta saadaan uusia kannattavia toimintatapoja ja kyetään tuottamaan ekologisesti kestävämpiä tuotteita ja palveluita (Karrus 2005, 275). Mitä on kestävä kehitys, kulutus ja tuotanto? Ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Kestävä kulutus ja tuotanto Ekotehokkuus Ekotehokkuuden kartoittaminen Elinkaariajattelu Tunnuslukuja Ekologisuuden mittaaminen Tuotannon, jakelun ja kulutuksen kannalta Kuljetuksen päästöt Logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen Logistinen ekotase pyrkii mittaamaan logistisen ketjun ympäristövaikutukset raaka-aineista, hankinnasta ja tuotannosta, jakeluun, kulutukseen ja paluulogistiikkaan. Logistiikan energiatehokkuutta voi mitata myös kumulatiivisella energiankulutuksella, kuljetusintensiteetin ja kuljetusjalanjäljen avulla sekä välillisillä mittareilla. (Logy) Nykyinen kuljetus- ja logistiikka-alan markkinatilanne on haasteellinen ostajan ja myyjän sekä heidän logistiikkakumppaneittensa kestävän kehityksen pyrkimyksille, sillä yritykset ostavat tätä nykyä kuljetuspalveluita hinnan, ajan ja laadun perusteella eikä ympäristönäkökulmia nähdä ratkaisevana tekijänä. Nykyinen niin sanottu business as usual ajattelu täytyy kyseenalaistaa, jotta riittävän kauas tulevaisuuteen katsominen mahdollistuisi. Sivu 3 / 18

4 Ala kohtaa tulevaisuudessa suuria kysymyksiä. Mitä kuljetushinnoille tapahtuu, kun niihin jonain päivänä sisällytetään ulkoisvaikutukset eli esimerkiksi korvataan yhteisölle tai yhteiskunnalle aiheutettu ympäristökuormitus? Mitä tapahtuu riippuvuudelle fossiilisista polttoaineista kun öljy loppuu? Mikä on vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niiden vaatimien investointien tulevaisuus? (Wolf 2008, 2.) Logistiikan tulevaisuuden haasteisiin kuuluu mm. käänteisen logistiikan kehittäminen. Siinä missä tuote ja tieto liikkuvat toimitusketjussa alaspäin, voivat esimerkiksi tuotteen käytetty pakkausmateriaali sekä käytetyt tuotteet liikkua tulevaisuudessa toimitusketjua ylöspäin. Käytetyt tuotteet ja materiaalit voidaan kierrättää ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Vielä pidemmällä tähtäimellä jakelukanavien hallinnassa voidaan pyrkiä suljettuun prosessiin, jossa tuotteet käytetään uudestaan sen sijasta, että niillä on määrätty elinkaari. (Heikka ym, 2009, 22-23) Euroopan Unionin jäsenvaltioita ohjaa edellä mainittujen, yleisten sopimusten lisäksi Euroopan Yhteisöjen eli EY:n energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluita koskeva direktiivi 2006/32/EY, josta käytetään nimeä energiapalveludirektiivi. Se edellyttää, että päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla, kuten liikenne- ja kuljetusalalla, parannetaan energiatehokkuutta keskimäärin yksi prosentti vuodessa ajanjaksolla (Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus vuosille , 1.) Päästökaupalla tarkoitetaan mahdollisuutta käydä kauppaa päästöoikeuksilla, ja se perustuu ajatukseen, että päästöjä vähennetään siellä, missä se on kustannustehokkainta. Perimmäinen tarkoitus on luoda päästökauppajärjestelmästä väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä aiheutuvien kustannusten alentamiseksi. (Päästökauppa 2009.) Energiapalveludirektiivin edellyttämä energiatehokkuuden parantamistavoite lasketaan vuosien keskimääräisestä energiankulutuksesta. Direktiivin tavoitteena on samalla vähentää myös muita ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasu-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. (Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus vuosille , 1.) EMAS, The European Community Eco-Management and Audit Scheme, eli Euroopan yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja seurantajärjestelmä on yhteisön jäsenmaiden yrityksille tarkoitettu ympäristöasioiden hoitoa parantava järjestelmä. EMAS:in mukai-nen ympäristöjärjestelmä rakennetaan ja sitä ylläpidetään ISO standardin mukai-sesti. (Pesonen ym. 2005, 17.) Merkittävin ero ISO standardin vaatimusten ja EMAS-asetuksen välillä on julki-sen ympäristöselonteon laatiminen. Ympäristöselonteossa järjestelmän rakentanut yritys kertoo suorittamistaan ympäristösuojelun tasoa parantavista toimenpiteistä ja tavoitteis-ta. Ulkopuolinen arvioija, eli ns. ympäristötodentaja, vahvistaa ympäristöselonteon ja siinä esitettyjen tietojen luotettavuuden. Ympäristöselonteon vahvistamisen jälkeen yri-tys voi hakeutua EMAS-asetuksen mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaneiden yri-tysten rekisteriin. Suomen ympäristökeskus rekisteröi yrityksen, mikäli rekisteröinnille ei ole mitään estettä. Yritys saa EMAS-rekisteröinnistä todistuksen ja kuvallisen EMAS-logon käyttöoikeuden. (Pesonen ym. 2005, 18.) Sivu 4 / 18

5 Tehokkaalla logistiikalla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Pyrittäessä lisäämään toimitustiheyttä pienenevät kuljetuserät ja kuljetusfrekvenssi kas-vaa. Samalla liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät. Toisaalta taas tehokkaasti hoi-dettu logistiikka vähentää materiaalien tarvetta ja parantaa jakelujärjestelmän toimivuut-ta. (Pastinen ym. 2003, 179.) Logistiikan ympäristövaikutusten lähteistä merkittävimpiä ovat kuljetukset ja pakkauk-set. Keinoja ympäristöön vaikuttamiseen logistiikan avulla ovat mm.: energiatehokkaamman ja vähemmän saastuttavan kuljetusmuodon valinta ympäristöasioista huolehtivan kuljetusyhtiön valinta kuljetusten yhdisteleminen ajoneuvokannan pitäminen tehokkaana ja uutena tyhjänä ajon vähentäminen kuljetustarpeen minimoiminen jakeluverkon hyvällä suunnittelulla yksittäispakattujen tuotteiden vähentämien uudelleen käytettävät ja kierrätettävät kuljetusyksiköt vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö Vihreässä logistiikassa on nähtävissä kaksi erilaista toimintatapaa: toisaalta pyritään rajoittamaan tuhlaavaa toimintaa erityisesti ekotaseen kautta saatavan uuden ymmärryk-sen kautta ja toisaalta pyritään löytämään uusia liiketoiminnan muotoja, joiden kautta 28 saadaan uusia kannattavia toimintatapoja ja kyetään tuottamaan ekologisesti kestäväm-piä tuotteita ja palveluita. (Karrus 2001, 275.) 1.1 kuljetusmuodot Kun vertaillaan eri liikennemuotojen aiheuttamia päästöjä ilmaan, havaitaan, että tielii-kenne aiheuttaa suurimman osan hiilidioksidi-, typenoksidi- ja häkäpäästöistä. Vesilii-kenteellä on suurin vaikutus rikkipäästöihin. Energiankulutusta tarkasteltaessa nousee tieliikenne kärkeen, sillä sen energiankulutus on koko liikenteen energiankulutuksesta 70 %. Energiatehokkuuden kannalta voidaan yhdellä kilolla öljyä kuljettaa kilometrin pituisella matkalla tavaraa 50 tonnia kuorma-autolla, 97 tonnia junanvaunulla ja 127 tonnia vesitse. (Pastinen ym. 2003, 201.) 1.2 kuljetustarpeet Kuljetustarpeen vähentäminen on eräs keino lieventää kuljetusten ympäristövaikutuksia. Kuljetustarvetta voidaan vähentää esimerkiksi suosimalla paikallisia toimittajia ja raaka-aineita, sijoittamalla tuotantolaitokset lähelle markkinoita ja kasvattamalla varastojen kokoa sekä luopumalla just in time -toimintaperiaatteesta. Aina näiden toimenpiteiden käyttöönotto ei kuitenkaan ole taloudellisesti tai toiminnallisesti järkevää tai edes mahdollista. (Pastinen ym. 2003, 203.) Sivu 5 / 18

6 Konsolidointi tarkoittaa kuljetusten yhdistämistä, joka vähentää kuljetustarvetta. Etenkin jos tavaravirrat valmistajalta asiakkaalle ovat ohuita, voidaan kuljetusten kuormi-tusastetta parantaa eri toimittajien samaan paikkaan meneviä kuljetuksia yhdistämällä. Konsolidoinnin avulla voidaan vähentää tavaraa kuljettavien ajoneuvojen määrää ja ajokilometrejä sekä lisätä toimitustiehyttä. (Pastinen ym. 2003, 203.) 1.3 reittisuunnittelu Reitin valinta on tärkeä logististen operaatioiden suunnittelukohde, jonka tavoitteena on varmistaa, että ajokilometrien määrät ja aika minimoituvat. Informaatiotekniikka helpot-taa osaltaan kuljetusreittien optimointia ja aikataulujen laatimista. Myös paluukuormien osalta ohjausjärjestelmät auttavat suunnittelussa. Optimaalinen reitti käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödykseen eri kuljetusmuotoja ja niiden tarjoamia etuja. Pyrittäes-sä vihreämpään kuljetustoimintaan, on reittisuunnittelulla yhdessä kuljetusmuodon va-linnan kanssa merkittävä osuus tehokkaamman kuljetuksen toteutumisessa. On pyrittävä löytämään mahdollisimman tehokas tapa kuljettaa tavara kohteeseensa. (Pastinen ym. 2003, 2. VIHREÄ TOIMITUSKETJU Laskentatulosten perusteella energiatehokkuuden kannalta edullisimmat toimitusketjut ovat yleensä myös kustannustehokkaimpia. Tyypillisesti ympäristövaikutusten vähentämistä tavoittelevat logistiikkaoperaattorit ovat myös tehokkaita kumppaneita prosessiteollisuuden yrityksille. Strategiset päätöksentekoprosessit korostuvat kustannustehokkaiden ja ympäristövastuullisten toimitusketjujen muodostamisessa. 2.1 Vihreän toimitusketjun trendit Vihreä hakinta Kasvavan julkisen tietoisuuden takia kuluttajat sisällyttävät enenevissä määrin ympäristökriteereitä ostotottumuksiinsa. He etsivät tuotteita, jotka kuluttavat vähemmän energiaa kuluttavat vähemmän raaka-aineita ja tuottavat vähemmän jätettä, kuten pakkauksia auttavat pientuottajien kehittymistä (reilu kauppa) on valmistettu tavalla, joka rasittaa vähemmän luontoa minimoivat kokonaishiilijalanjäljen Procurement.asp) Sivu 6 / 18

7 Maailmanlaajuinen ympäristömerkinnän verkosto ISO Elinkaariarviointi Hiilijalankälki Supply-chain operations reference-model (SCOR; Plan, Souce, Make, Deliver & Return) Keskitetty jakelu Sivu 7 / 18

8 Sivu 8 / 18

9 Kestävän toimitusketju yhdistää yrityksen taloudelliset tavoitteet ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvoihin. Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen toimitusketjun hallinta muodostuu ympäristötehokkuuden, yhteiskuntavastuun ja taloudellisen tehokkuuden yhdistelmänä. Strategiaa, riskijohtamista, läpinäkyvyyttä ja organisaatiokulttuuria tarvitaan tukemaan tavoitteiden saavuttamista Strategia Kestävä kehitys osana integroitua strategiaa Riskijohtaminen Varasuunnitelmat Toimitushäiriöt Lähtölogistiikan ketjut Läpinäkyvyys Sidosryhmien sitoutuminen Sivu 9 / 18

10 Toimittajien operaatiot 2.2 Energia tehokkuus mittareita Viime vuosina organisaatioiden ja toimitusketjun hallinnan suorituskyvyn mittaamiseen tutkimusalueena on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Erilaisia suorituskykymittareita on myös rakennettu useissa eri yrityksissä. Toimitusketjun hallinnalla on ollut yhä merkittävämpi rooli yritysten strategioissa organisaatioiden tuottavuuden tehostamiseksi ja parantamiseksi. Koko toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen on haastavaa ja aiheesta on tehty tutkimuksia. Empiiristä analyysiä ja case-tutkimuksia toimitusketjun suorituskyvyn mittaamisesta ja mittareista on kuitenkin tehty verrattain vähän. Tyypilliset toimitusketjun mittaamisen järjestelmät ovat keskittyneet kustannusten ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen erilaisin variaatioin. Energiatehokkuuden merkitys toimitusketjuissa on kuitenkin kasvamassa. Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös toimitusketjun ympäristövaikutuksiin, joten mittausjärjestelmän kehittäminen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten ympärille on tarpeellista. Ympäristövaikutusten mittaamisen on arvioitu olevan yksi tärkeimmistä haasteista ympäristömyötäisen toimitusketjun hallinnan kehittämisessä (Seuring ja Müller 2007). Toimitusketjun hallinnan mittareita voidaan jakaa strategisen tason, taktisen tason ja operatiivisen tason mittareihin. Monet mittarit vaikuttavat kaikilla näillä tasoilla ja koko toimitusketjun tarkastelu määrittää laajan joukon mittareita eri toiminnoista. Strategisen tason mittarit vaikuttavat ylimmän johdon päätöksiin, heijastuvat yhtiön rahoitussuunnitelmiin, kilpailukykyyn ja tavoitteisiin. Taktisen tason mittarit toimivat strategisen tason tavoitteiden varmistajina ja antavat palautetta keskitason johdon päätöksiin, mm. resursointiin. Operatiivisen tason mittareilla pyritään varmistamaan taktisen tason tavoitteita ja vaikutetaan päivittäiseen päätöksentekoon ja tavoitteisiin. (Gunasekaran et al. 2004). Suorituskyvyn mittaaminen vihreän toimitusketjun hallinnassa, GSCM/PM (green supply chain management, performance management), on tarpeellista muun muassa kilpailullisista sekä säännöksiin ja markkinointiin liittyvistä syistä. GSCM/PM:n käyttökohteita ovat ulkoinen raportointi, sisäinen kontrollointi ja analysointi. Mittaustulosten avulla yritykset voivat viestiä sidosryhmilleen tietoa toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista, etsiä parannusmahdollisuuksia esimerkiksi kierrätysmekanismeihin sekä tarkkailla ympäristösäännösten noudattamista. Koko toimitusketjun tarkastelu on tärkeää paitsi kokonaisuuden mittaamiseksi ja osaoptimoinnin välttämiseksi, myös energiaa kuluttavien osavaiheiden tunnistamisessa ja energiatehokkuustoimenpiteiden kohdistamisessa. Keskeisenä päätelmänä tutkimuksessa on, että logistiikan energiatehokkuuden mittaamista tarvitaan ja mittareita tulee edelleen kehittää. Logistiikan energiatehokkuuden mittaamisen tavoitteena on tuottaa tietoa koko toimitusketjun energiatehokkuudesta kattaen ketjun eri logistiset toiminnot, kuten hankinnan, kuljettamisen, tuotannon, varastoinnin jne. Mittaamisen onnistumisen kannalta tarkasteltavat toimitusketjut tulee kuvata tarkasti ja tarvittavia tietoja tulee kerätä toimitusketjun jokaiselta osalta. Logistiikan energiatehokkuutta voidaan mitata seuraavilla mittareilla: kokonaisenergiankulutus, hiilijalanjälki, polttoaineen kulutus, sähkön kulutus, veden kulutus, lämmön kulutus, Sivu 10 / 18

11 kuljetusten yksikköpäästöt, ajoneuvokohtainen energiankulutus, suoritekohtainen ominaisenergiankulutus, toimitusaika, toimitusfrekvenssi, kuormausaste, toimitusvarmuus, kuljetussuorite, kuljetusintensiteetti ja kuljetusjalanjälki. Kuljetusten rooli logistiikan ja toimitusketjujen energiatehokkuuden laskennassa ja tutkimuksissa on merkittävä. Kuljetusten energiatehokkuutta mitataan tyypillisesti kuljetussuoritteella (tonnikilometrien määrä), ajoneuvokohtaisella energiankulutuksella (litraa/ 100 km, MJ/ajoneuvokm) tai suoritekohtaisella ominaisenergiankulutuksella (MJ/tonnikm). Kuljetukset ja niiden energiatehokkuus ovatkin tärkeä osa logistiikkaa, mutta tarkasteltaessa koko toimitusketjun energiatehokkuutta ja sen parantamista, myös muut toimitusketjun osat ja toiminnot tulee ottaa huomioon. Logistiikan energiatehokkuutta on ehdotettu mitattavaksi myös päästöjen (esim. hiilidioksidipäästöt) ja ominaisenergiankulutuksen (Specific energy consumption, SEC) avulla. Toimitusketjujen hallinnassa päästökertoimet ja energiatehokkuus voidaan suhteuttaa esimerkiksi materiaalitonnien määrään. (Aronsson ja Huge Brodin 2006) Asiakastoiveiden täyttäminen ja tarpeisiin vastaaminen on logistiikan keskeisimpiä funktioita, jolloin toimitusajat, niiden pitävyys ja toimitusten varmuutta kuvaavat mittarit nousevat mitattavina asioina esille. Toimitusaikoja ja toimitusnopeutta voidaan myös käyttää energiatehokkuuden määrittämisessä. Kuljetusten joustavuus, saatavuus, täsmällisyys ja toimitusten laatu vaikuttavat myös energiatehokkuuteen. Kuormausaste voi myös kuvata energiatehokkuutta; mitä korkeampi kuormausaste, sitä parempi energiatehokkuus. Logistiikan energiatehokkuuden mittariksi voi soveltua myös kuljetusintensiteetti, jolla tarkoitetaan toimialan tuotannon synnyttämien kotimaan kuljetussuoritteiden suhdetta toimialan tuotannon arvonlisäykseen. Kuljetusintensiteetin yksikkö on tonnikilometri/ euro. Kuljetusintensiteetti voidaan määrittää erikseen kuljetusmuodoittain, jolloin se on yhdistettävissä kuljetusmuotokohtaiseen energiankulutukseen. (Iikkanen 2004) Kuljetusintensiteetti voidaan ajatella myös kuljetusjalanjälkenä. Kuljetusjalanjälki kuvaa yhteen tuotetonniin sisältyvää tonnikilometrien määrää. Hiilidioksidijalanjälki on myös hyvä mittari energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten mittaamiseen. Hiilidioksidijalanjälki kuvaa toimitusketjun aikana syntyneiden suorien ja epäsuorien hiilidioksidipäästöjen määrää. Zhu et al. (2007) arvioivat tutkimuksessaan, että yritysten sisäinen ympäristöjohtaminen, ympäristömyötäinen hankintatoimi, ympäristötavoitteiden asettaminen yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille, ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ovat tärkeimpiä ympäristömyötäisen toimitusketjun hallinnan osa-alueita. Näiden osa-alueiden merkitystä mitattiin kvalitatiivisesti asiantuntijahaastattelulla, jossa osa-alueiden tärkeyttä mitattiin Likertasteikolla. Ympäristövaikutuksia mitattiin esimerkiksi ilmakehään aiheutuvina päästöinä, jätevesien ja jätekertymän määrällä, haitallisten raaka-aineiden kysynnän määrällä. 2.3 Paikallishallinnon vastuu Ruuhkat - Keinoja välttää ruuhkautumista > keskinopeudet korkeammiksi Käyttörajoitukset Vapaammat keinot solmukohtien ylipääsemiseksi Teiden ja rautateiden infrastruktuuri Reitit/muutokset jotka mahdollistavat nopeuksien parantumisen Polttoainetyypit/autot Tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä Sivu 11 / 18

12 2.4 Tuotteen elinkaarianalyysi toimitusketjussa (LCA Life cycle analysis) LCA:lla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ympäristövaikutuksien tutkimista raaka-ainehankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti. Elinkaariarviointi kehitettiin alun perin selvittämään ympäristönäkökohdasta tuotteiden välisiä eroja. Nykyisin sitä sovelletaan hyvin moninaisiin kohteisiin. Elinkaariarviointia voidaan käyttää ympäristömerkkien myöntämisessä, mutta sitä käytetään nykyisin myös erilaisten järjestelmien ja tuotantovaiheiden vertailuun. Arviointia voidaan käyttää myös tuotteiden markkinoinnissa Elinkaariarvioinnin periaatteita on standardoitu ISO standardiksi. LCA:n pitää standardin mukaan sisältää neljä vaihetta: tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely inventaarioanalyysi (Life Cycle Inventory, LCI) vaikutusarviointi (Life Cycle Impact Assessment, LCIA) tulosten tulkinta 2.5 Network carbon footprint Pk-yritysten välinen kuljetusverkosto. 2.6 Kuljetusmuotojen yhdistely Lähtö-ja tulologistiikan yhdistäminen Erilaisten kuljetusmuotojen ehdistäminen; tie, raide, vesi, lento 2.7 ITS (Liikenne telematiikka) Tieto- ja viestintätekniikkaa joka keskittyy pääasissa tietoliikenteen ja paikkatietotekniikan yhdistelmien soveltamiseen henkilö- ja tavaraliikenteessä; maalla, merellä ja ilmassa. Telematiikan toimintoja ovat: tiedon keruu tiedon käsittely ja välitys tietopalveluita liikenteen ja kuljetuksien avuksi Liikennetelematiikan avulla yritetään parantaa liikenneturvallisuutta ja teiden käyttöä tehostavaa liikenteenhallintaa sekä ohjata liikennettä. Tavoitteena voi olla myös ympäristöystävällisyys. Joukkoliikennettä tehostavat informaatio-, kuljetusten hallinta- ja maksujärjestelmät, tavarankuljetuksia erilaiset logistiikan telematiikkajärjestelmät. Liikenteen sujuvuudesta ja onnettomuuksista halutaan yleensä tietoa, koska sujuvuuteen tulee häiriöitä onnettomuuksien yhteydessä. Sivu 12 / 18

13 2.8 Case kohteet Perustuotantoon pohjautuvalle teollisuudelle ja yrityksille on logistiikalla tavoiteltu kilpailuetu on erityisen tärkeää, vaikka osa tuotantoyksiköistä olisikin omilla markkina-alueilla. Suomen erityispiirteitä logistiikan kannalta ovat vaativat olosuhteet ja syrjäinen sijainti. Näiden vuoksi Suomessa toimivien yritysten on panostettava voimakkaasti logistiikkaansa ja myös sen energiatehokkuuden tehostamiseen. On kehitettävä nykyisiä yhteistyösuhteita, etsittävä yhteistyöstä uusia muotoja ja mittakaavaetuja, sekä pohdittava erilaisten uusien logististen toimintamallien käyttöönottoa. Case-tutkimuksen tavoitteena on mitata case-yritysten logistiikan energiatehokkuutta erilaisin menetelmin ja vertailla menetelmien tuottamia tuloksia ja sovellettavuutta. Lisäksi tavoitteena tulisi kartoittaa mahdollisuuksia logistiikan energiatehokkuuden parantamiseen ja arvioida erilaisten energiatehokkuustoimien soveltuvuutta yritysten tarpeisiin. Case-tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on kuvataan tarkasteltavat toimitusketjut ja kuljetusreitit, kartoitettu tarvittavat lähtötiedot ja muodostettu nykytilanteen kuvaus. Tämän jälkeen lasketaan energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt tutkituissa toimitusketjuissa Maersk Logistiikka-alan yritys, maailman suurin rahtilaivavarustamo, Tanskan suurin yritys Kuljetusten ja toimitusketjun optimointi säästöjen ja vihreiden arvojen toteutumiseksi Antaa asiakkaille mahdollisuuden muuttua vihreämmäksi; toimintojen energiatehokkuus etc. Kuljetuskeinojen ja menetelmien valinta (auto, laiva; kontti, tankkeri, pakettiauto, rekka) Laitteiden käytön ja verkostojakelun optimointi Stepit Arviointi: toimitusketjun tämänhetkinen hiilijalanjälki ja kustannukset Simulointi: muiden mahdollisten toimitusketjujen kustannukset Laskelmat/arviointi: CO2 päästöjen & kustannusten pienenemisen potentiaali Wallmart Stanfordin Case-study Greening of Wall-Mart Kestävät toimitusketjut Toimitusketjun toimijoiden kestävyyden parantaminen; pakkausmateriaalien käyttö, kestävä hankinta etc. Tuotteiden sertifiointi (MSC-fish) Orgaanisten materiaalien käyttö (vain orgaanista puuvillaa) Sivu 13 / 18

14 2.8.3 BOOTS Britannian isoin terveys ja kauneustuotteiden myyjä, ja Euroopan suurin myynniltään Change in the Supply Change during the 21st century (toimitusketjujen muutos 2000->) Vihreän logistiikan tärkeys kilpailuaseman pitämiseksi kestävyyden kasvavan kysynnän vuoksi KPI (suorituskyvyn mittaaminen) Koko toimitusketjun toimijoiden vihreyden/kestävyyden benchmarkkaus Kuljetusmuodot, optimointi (14 400km, yli 3000, 2.4k CO2 päivittäiset säästöt ketjussa) Keskitetty jakelu Toimitusreittien integrointi partnereiden kanssa etenkin etäisille seuduille Energiatehokkuus logistiikassa, Liikenne- ja viestintäministeriö Logistiikan energiatehokkuuden kehitys/mittaaminen Case-tutkimusmenetelmät Toimenpiteet: ryhmittely/ ja hierarkia Raaka-aineiden tuotanto ja hankintalogistiikka Tuotanto ja tuotesuunnittelu Lähtölogistiikka Paluukuljetukset Luonnon monimuotoisuus/biodiversiteetti Toimitusketjussa Ruoka ja vähittäiskauppa Workshop Mitä steppejä yritykset ottavat kohti biodiversiteetin suojelemista ja luonnon kestävä käyttäminen Mitkä standardit ja merkit ovat merkityksellisiä ja miten ne tukevat kestävää kehitystä Mitä instrumentit ovat (hotspot-analyysi, biodiversiteetti jalanjälki, toimittajan suuntaviivat), ja miten niitä käytetään Kestävyyden Hotspot-analyysi: Tuotteen elinkaarianalyysi kestävien ruokaketjujen mahdollistamiseksi Sidosryhmän näkemys Näkökohdat ja elinkaaren vaiheiden merkityksen arviointi Arvoketjun vaiheiden analysointi (Low, medium, high) Kestävien hotspottien tunnistaminen Sivu 14 / 18

15 Kerrotaan tulokset jonka jälkeen kartoitetaan Elinkaaren kategoriat ja vaiheet (ruoka) Raaka-aine hankinnat Tuotanto Käsittely/Jalostus Jätteiden hallinta COFRET hanke (carbon footprint of freight transport COFRET on kansainvälinenprojekti, joka keskittyy vihreän toimitusketjun tutkimiseen ja havainnollistamiseen Osittain EU-rahoitteinen projekti Toimittaa menetelmiä hiilijalanjäljen laskentaan koko toimitusketjussa käytännön esimerkeillä sidosryhmien avulla Päästepit : tunnistaa, tarkastella ja arvioida Olemassa olevia menetelmiä, työkaluja ja tietokantoja Käyttäjien tarpeita, käytäntöjä ja kokemuksia Mukana mm. VTT, PTV, DLR, Marlo, ITSW etc Logistics for Life hanke Innovaatisia ICT (Informaatio & Kommunikaatio Teknologia) ratkaisuja pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi logistiikassa operaationaalista tehokkuutta parantamalla Tavaraliikenteen jatkuva tärkeys (sosiaalinen ja kaupallinen) Miksi? Logistiikassa on paljon varaa parantaa; puolityhjät kuljetukset, turhat kuljetukset ja pysähdykset, kuljetusmuotojen huono yhdistely, pitkät hallintoprosessit Miten? Uudet keksinnöt; Reaaliaikainen tuoteseuranta toimitusketjussa maantieteellisistä tai organisatorisista rajoista riippumatta Yhteisen foorumin muodostaminen eri toimijoille Olemassa olevien kuljetus ja paikannus-ict ratkaisujen sekä samankaltaisten projektien kartoitus sidosryhmien vaatimusten mukaisesti Mukana mm. VTT, Intel, DHL, Maersk, Volvo etc Julia 2030 Helsingin seudun yhteistä ilmastotyötä tehtiin vuosina Julia hankkeessa, joka sai rahoitusta EU:n LIFE+ -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena oli vauhdittaa kuntien omia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja linjata keinoja ilmastonmuutokseen varautumiseksi. TEEMA 1: Kaupunkiympäristö, liikkumisen ja rakennusten energiatehokkuus ja ekotukitoiminta Pilottikiinteistöt, työnantajat viisaan liikkumisen edistäjinä ym. Sivu 15 / 18

16 TEEMA 2: Hankinnat, kulutus, materiaalitehokkuus ja jätteet Innovatiiviset hankinnat, jätteiden hyödyntämisen ja käsittelyn ilmastovaikutukset, jätehuollon päästölaskurit, jätteiden ja ilmastovaikutusten vähentämisen synergioita julkisissa hankinnoissa Norden (Pohjoismaiden ministerineuvosto) Green Public Procurement Koska 15 % EU:n kokonaisbruttokansantuotteesta tulee julkisen sektorin hankinnoista Vihreiden julkisten hankintojen hyödyt Pohjoismainen yhteistyö julkisissa hankinnoissa Innovatiivisia vihreitä hankintoja mm: rakennus, IT ja kuljetusalalla Kokemukset projekteista jotka edistävät kestävää elämäntyyliä Pohjoismaissa MTT- Vihreän talouden mahdollisuudet Maan ja luonnonvarojen käyttö Maaseudun elinkeinojen muutos Lähi- ja luomuruuan kestävyys ja kilpailukyky Muuttuvat markkinat, vihreän talouden uusi yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen yrityksissä Politiikan muotoutuminen, yhteiskunnallinen ohjaus ja päätöksenteon tietoperusta VIA University College (Denmark) Tutkimusalueet: Value Chain Management Kansainvälinen myynti ja markkinointi Kieli- ja monikulttuurisia taitoja Projektit 2012: Kestävien liiketoimintamallien toteutus Kansainvälistymisen kompastuskivet Kulttuurienvälisen osaamisen hyödyntäminen Menestystekijöitä työllisyyden parantamiseen ja ulkomaalaisten työntekijöiden pitämiseen Maantieteellisesti hajallaan olevien virtuaalitiimien hallinta Green Office WWF Green Office -ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Toimitilanjohtamista Green Office soveltuu pieniin ja suuriin toimistoihin niin yksityisyrityksiin kuin julkishallintoon tai järjestöihin. WWF myöntää ohjelman kriteerit täyttävälle toimistolle Green Office merkin Esimerkki yrityksiä/julkishallintoa/järjestöjä Suomessa jotka ovat hankkineet merkin: Aalto-yliopisto HAAGA-HELIA Sivu 16 / 18

17 Lahden kaupunki Puolustusministeriö SAK ry Fujitsu Fortum Microsoft NesteOil Rautaruukki Vaisala Oyj Berner Oy VVO 3. STANDARDIT Yleisesti ympäristöön liittyvät mittarit ovat tärkeitä johtamisen työkaluja arvioitaessa ympäristövastuuta, ympäristövaikutuksia, suorituskykyä, ja kustannuksia. Ympäristöön liittyviä suorituskykymittareita on kuvattu ISO standardissa (environmental performance evaluation). Standardissa mainittuja energiaan liittyviä mittareita ovat mm. energiankulutus vuosittain tai tuotteittain, energiankulutus palvelua, asiakasta tai tuotettua tonnia kohden, tuotettujen palvelujen kumulatiivinen energiankulutus, energiankulutus primäärienergiaksi muutettuna, sivutuotteilla tuotettu energia tai prosesseilla ja energian säästöohjelmilla säästetty energia. (Hervani et al. 2005; Jasch 2000) Myös Toxic Release Inventory ja Global Reporting Initiative ovat koonneet ympäristöön liittyvän suorituskyvyn arviointiin käytettäviä erilaisia mittareita koskien muun muassa päästöjä, materiaalien käyttöä, sekä panoksia ympäristöystävällisempien tuotteiden valmistamiseksi. Mittarien valinta tapahtuu strategisesti perustuen organisaation missioon ja visioon. Olemassa olevia mittareita voidaan käyttää koko toimitusketjun ympäristövaikutusten arviointiin. Nykyisiä käytettävissä olevia menetelmiä ympäristövaikutusten arviointiin ovat elinkaarianalyysi, product stewardship ja design for environment. Myös Total quality management (TQM) kokonaisvaltaisen laatujohtamisen mallina sisältää menetelmiä, joita voidaan käyttää vihreässä toimitusketjun hallinnassa muun muassa päästöjen estämisohjelman toteuttamiseksi. (Hervani et al. 2005) 4. KUNNAT Helsingin kaupungin hankintakeskus julkaisee vuosittain toimintakertomuksensa, jonka yhtenä osana on ympäristöraportti. Siinä kerrotaan edellisen toimintavuoden niistä asioista, jotka liittyvät kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan hankintakeskuksen eri toimintaalueilla. Vuoden 2008 ympäristöraportissa kerrotaan meneillään olevista ympäristöyhteistyö ja -koulutushankkeista, kilpailuttamistoiminnan osalta esimerkiksi ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinnoista ja jätehuollon osalta kierrätyksen toimivuudesta. (Helsingin kaupungin hankintakeskuksen toimintakertomus 2008.) Ympäristöasioista vastaavaksi henkilöksi Helsingin kaupungin hankintakeskuksessa on nimetty ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen, joka muun muassa johtaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamiseksi julkisiin hankintoihin keskittyvää projektia. Projektin tavoitteena on luoda ohjeita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja luoda laskureita niiden laskemista varten julkisissa hankinnoissa. Hankintakeskus kokee verkostoitumisen muiden vastaavien organisaatioiden kanssa tärkeäksi tavaksi vaihtaa ajatuksia kestävän kehityksen aiheista ja oppia muiden projekteista. Se osallistuu suomalaisten kaupunkien muodostaman Sivu 17 / 18

18 ekohankintaverkoston toimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön hankintojen viherryttämiseksi ja kestävän kehityksen huomioimiseksi hankinnoissa. Kansainvälisiä projekteja ovat muun muassa Local Governments for Sustainability eli ICLEI:n kestävien hankintojen kampanja Procura+ ja yhteistyö monien järjestöjen ja kumppaneiden kanssa, joista esimerkkeinä Sustainable Cities and Towns ja Fair Trade eli Reilu Kauppa. (Helsingin kaupungin hankintakeskuksen toimintakertomus 2008.) Kestävän kehityksen arvojen näkyminen Helsingin kaupungin hankintakeskuksen logististen palveluiden hankinnoissa on siis vielä melko vähäistä, mutta niiden merkityksen uskotaan nousevan tulevaisuudesta huomattavasti. Tähän saakka ongelmina ovat olleet tiedon ja resurssien puute, ja näihin asioihin perehtyminen on siksi koettu työlääksi. On myös vaikeaa arvioida, mikä painoarvo ympäristöasioilla on ollut tehtyihin hankintapäätöksiin. Ympäristöasiantuntija Perttu Pohjosen mielestä on kuitenkin täysin varmaa, että ympäristönäkö27 kulma tullaan jatkossa ottamaan kaikissa hankinnoissa huomioon. Tätä tukevat jo viime aikoina noussut tietotaso ja yleisen ilmapiirin muuttuminen ympäristömyönteisemmäksi. (Pohjonen 2009.) Sivu 18 / 18

Vihreän logistiikanohjekirja. yrityksille 11.9.2012. 1 Vihreä logistiikka ja toimitusketjut... 2. 2 Energiatehokkuuden mittaaminen logistiikassa...

Vihreän logistiikanohjekirja. yrityksille 11.9.2012. 1 Vihreä logistiikka ja toimitusketjut... 2. 2 Energiatehokkuuden mittaaminen logistiikassa... Vihreän logistiikan ohjekirja Sisällysluettelo 1 Vihreä logistiikka ja toimitusketjut... 2 2 Energiatehokkuuden mittaaminen logistiikassa... 3 2.1 Kuljetusketjun seurantatietojen keräys... 6 2.2 Balanced

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki

Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana Saija Vatanen: Hiilikädenjälki More sustainability, more business? - kestävyydestä kilpailukykyä meriteollisuudelle!

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y -analyysi Pohjois-Savo

Lisätiedot

Ryhmä 1. Etsikää selitykset seuraaville sanoille Yritysvastuun sanakirjasta. Yrittäkää kirjoittaa selitys omin sanoin.

Ryhmä 1. Etsikää selitykset seuraaville sanoille Yritysvastuun sanakirjasta. Yrittäkää kirjoittaa selitys omin sanoin. Ryhmä 1. 1. Cleantech 2. Finanssikriisi 3. Hikipaja (sweatshop) 4. Kehittyvät markkinat 5. Luomu 6. Sosiaalinen vastuu Ryhmä 2. 1. Eettinen kuluttaminen 2. Global Compact 3. Hyväntekeväisyys 4. Köyhyysraja

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Green Office ympäristöjärjestelmä

Green Office ympäristöjärjestelmä Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Kestävä liikenne ja matkailu

Kestävä liikenne ja matkailu Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TIET ELINKEINOELÄMÄN TUKENA. Suuremman ajoneuvokoon vaikutus kaupan yritystoimintaan ja päästöihin. Jussi Hytönen / Kesko Logistiikka

TIET ELINKEINOELÄMÄN TUKENA. Suuremman ajoneuvokoon vaikutus kaupan yritystoimintaan ja päästöihin. Jussi Hytönen / Kesko Logistiikka TIET ELINKEINOELÄMÄN TUKENA Suuremman ajoneuvokoon vaikutus kaupan yritystoimintaan ja päästöihin Jussi Hytönen / Kesko Logistiikka 1 Esityksen sisältö Kesko lyhyesti HCT-pilotointi Keskon HCT hanke Toteutus

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty 24.01.2011

Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty 24.01.2011 Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa Tarmo Räty 24.01.2011 Ympäristöarvojen käytön edistäminen puutuotteiden markkinoinnissa Tutkimusryhmä: Metla (Räty, Riala, Nuutinen, Perttula) HY (Toppinen,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka

Lisätiedot

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ HUHTIKUU 2018 Saint-Gobain Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä 19.4.2018 ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ SAINT-GOBAIN MAAILMALLA YLI 75% LIIKEVAIHDOSTA RAKENNETUSTA

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusseminaari 3.11.2011 Energiatehokkuuden mittaaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat. 9.10.2014, Helsinki

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat. 9.10.2014, Helsinki Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat 9.10.2014, Helsinki VNP periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa 13.6.2013 Cleantech ratkaisut: tuotteita,

Lisätiedot

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot