Raportti Tehtävän suoritusaika: Laatija: Tuomas Räikkönen versio 1.0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti 14.3.2013. Tehtävän suoritusaika: Laatija: Tuomas Räikkönen versio 1.0"

Transkriptio

1 RAPORTTI VIHI-PROJEKTISSA 2012 Vihreän logistiikan määrittelyä Tehtävän suoritusaika: Laatija: Tuomas Räikkönen versio VIHREÄ LOGISTIIKKA Logistiikka on yhdennettyä, kaikkien siirtämiseen tarvittavien toimintojen muodostama prosessi tuotteiden toimitusketjussa. Tyypilliselle tuotteelle toimitusketju ulottuu raaka-aineen lähteestä tuotanto-ja jakelujärjestelmään ja siitä kulutukseen jonka jälkeen siihen liittyvään käänteiseen logistiikkaan. Logistiikkatoiminnot sisältävät rahtiliikenteen, varastoinnin, varaston hallinnan, materiaalinkäsittelyn ja kaikkiin niihin liittyvän tiedon käsittelyn. Logistiikan päätehtävä on koordinoida kaikki mainitut aktiviteetit niin, että ne täyttävät asiakkaan vaatimukset minimi kustannuksilla. Ennen näitä kustannuksia mitattiin vain rahallisesti, mutta nykyään huoli ympäristövaikutuksista on pakottanut yritykset huomioimaan myös logistiikan ulkoiset kustannukset; ilmastonmuutos, ilmansaasteet, melu ja onnettomuudet. Yritykset yrittävätkin nykyään päästä eroon tai ainakin vähentää näitä ulkoisia kustannuksia ja saavuttaa kestävämpi tasapaino taloudellisuuden, ympäristön ja yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä. (www.greenlogistics.org) taloudelliset kustannukset ilmastonmuutos ilmansaasteet turvallisuus DB Schenker, on määritellyt neljä keskeisintä haastetta, joihin alan on löydettävä vastaukset näinä vaikeina aikoina: globalisaation aiheuttamat ongelmat, jatkuvasti kasvavat asiakkaiden vaatimukset, nousevat polttoainekustannukset sekä kestävän kehityksen vaatimukset. (Ripatti 2009) asiakkaiden vaatimukset polttoainekustannukset EU/hallitus kestävän kehityksen vaatimukset Sivu 1 / 18

2 Vihreä logistiikka on uusi ilmaisu, joka on syntynyt kuvaamaan ympäristömyönteistä ajattelua logistiikka-alalla. Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan yleisesti kuljetusketjun muuttamista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi. Termiltä puuttuu virallinen ja tyhjentävä määritelmä, jonka takia sen alle voidaan kirjata monenlaisia ympäristöarvoihin viittaavia toimia. Alalla ei myöskään ole mitään varsinaisia standardeja sille, mikä on ympäristömyönteistä ja mikä ei. Kenttä on siis hyvin avoin erilaisille toimijoille ja heidän mahdollisesti synnyttämilleen mielikuville. (Laakso, 2009, 2) Tuotteen jakelu lisää lähes aina sen ympäristövaikutuksia. Lisäksi jakelukanavien kriteerit vaikuttavat epäsuorasti myös tuotekehitykseen ja voivat rajoittaa ympäristöystävällistä tuotekehitystä. (Heikka ym, 2009, 23) Ympäristöystävälliseen jakeluun kuuluu jakelukanavien tehokkuuden parantaminen: yrityksen tarvitsee selvittää tarkoin milloin asiakas tarvitsee tuotteen. Nopein toimitustapa on usein kalliimpi sekä haitallisempi ympäristölle. Vastaavasti taas ympäristöystävällisin toimitustapa voi heikentää tuotteiden laatua tai olla liian hidas. Yrityksen tulee löytää optimi ympäristöystävällisyyden ja tehokkaan jakelumuodon välillä. (Kotoaro, 2010) Vihreällä logistiikalla tarkoitetaan yleensä logististen toimintojen suunnittelua ja toteutusta siten, että taloudellisuus ja tehokkuus maksimoidaan ja ympäristöhaittojen määrä minimoidaan. Logistiikassa ympäristöön vaikuttavia osatekijöitä on erityisesti raaka-aineiden ja komponenttien logistiikan sekä tuotteiden ja välituotteiden logistiikan osavaiheissa. Logististen toimintojen merkitys tuotteiden ja koko toiminnan kokonaisympäristökuormituksen kannalta on usein ratkaiseva, sillä monet varastointiin, kuljetuksiin ja yksiköintiin liittyvät tekijät vaikuttavat ympäristönkuormitukseen. (Mäkelä & Mäntynen & Vanhatalo 2005, 135.) Sivu 2 / 18

3 Vihreässä logistiikassa on nähtävissä kaksi erilaista toimintatapaa: toisaalta pyritään rajoittamaan tuhlaavaa toimintaa erityisesti ekotaseen kautta saatavan uuden ymmärryksen kautta ja toisaalta pyritään löytämään uusia liiketoiminnan muotoja, joiden kautta saadaan uusia kannattavia toimintatapoja ja kyetään tuottamaan ekologisesti kestävämpiä tuotteita ja palveluita (Karrus 2005, 275). Mitä on kestävä kehitys, kulutus ja tuotanto? Ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Kestävä kulutus ja tuotanto Ekotehokkuus Ekotehokkuuden kartoittaminen Elinkaariajattelu Tunnuslukuja Ekologisuuden mittaaminen Tuotannon, jakelun ja kulutuksen kannalta Kuljetuksen päästöt Logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen Logistinen ekotase pyrkii mittaamaan logistisen ketjun ympäristövaikutukset raaka-aineista, hankinnasta ja tuotannosta, jakeluun, kulutukseen ja paluulogistiikkaan. Logistiikan energiatehokkuutta voi mitata myös kumulatiivisella energiankulutuksella, kuljetusintensiteetin ja kuljetusjalanjäljen avulla sekä välillisillä mittareilla. (Logy) Nykyinen kuljetus- ja logistiikka-alan markkinatilanne on haasteellinen ostajan ja myyjän sekä heidän logistiikkakumppaneittensa kestävän kehityksen pyrkimyksille, sillä yritykset ostavat tätä nykyä kuljetuspalveluita hinnan, ajan ja laadun perusteella eikä ympäristönäkökulmia nähdä ratkaisevana tekijänä. Nykyinen niin sanottu business as usual ajattelu täytyy kyseenalaistaa, jotta riittävän kauas tulevaisuuteen katsominen mahdollistuisi. Sivu 3 / 18

4 Ala kohtaa tulevaisuudessa suuria kysymyksiä. Mitä kuljetushinnoille tapahtuu, kun niihin jonain päivänä sisällytetään ulkoisvaikutukset eli esimerkiksi korvataan yhteisölle tai yhteiskunnalle aiheutettu ympäristökuormitus? Mitä tapahtuu riippuvuudelle fossiilisista polttoaineista kun öljy loppuu? Mikä on vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niiden vaatimien investointien tulevaisuus? (Wolf 2008, 2.) Logistiikan tulevaisuuden haasteisiin kuuluu mm. käänteisen logistiikan kehittäminen. Siinä missä tuote ja tieto liikkuvat toimitusketjussa alaspäin, voivat esimerkiksi tuotteen käytetty pakkausmateriaali sekä käytetyt tuotteet liikkua tulevaisuudessa toimitusketjua ylöspäin. Käytetyt tuotteet ja materiaalit voidaan kierrättää ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Vielä pidemmällä tähtäimellä jakelukanavien hallinnassa voidaan pyrkiä suljettuun prosessiin, jossa tuotteet käytetään uudestaan sen sijasta, että niillä on määrätty elinkaari. (Heikka ym, 2009, 22-23) Euroopan Unionin jäsenvaltioita ohjaa edellä mainittujen, yleisten sopimusten lisäksi Euroopan Yhteisöjen eli EY:n energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluita koskeva direktiivi 2006/32/EY, josta käytetään nimeä energiapalveludirektiivi. Se edellyttää, että päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla, kuten liikenne- ja kuljetusalalla, parannetaan energiatehokkuutta keskimäärin yksi prosentti vuodessa ajanjaksolla (Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus vuosille , 1.) Päästökaupalla tarkoitetaan mahdollisuutta käydä kauppaa päästöoikeuksilla, ja se perustuu ajatukseen, että päästöjä vähennetään siellä, missä se on kustannustehokkainta. Perimmäinen tarkoitus on luoda päästökauppajärjestelmästä väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä aiheutuvien kustannusten alentamiseksi. (Päästökauppa 2009.) Energiapalveludirektiivin edellyttämä energiatehokkuuden parantamistavoite lasketaan vuosien keskimääräisestä energiankulutuksesta. Direktiivin tavoitteena on samalla vähentää myös muita ympäristöhaittoja kuten kasvihuonekaasu-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. (Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus vuosille , 1.) EMAS, The European Community Eco-Management and Audit Scheme, eli Euroopan yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja seurantajärjestelmä on yhteisön jäsenmaiden yrityksille tarkoitettu ympäristöasioiden hoitoa parantava järjestelmä. EMAS:in mukai-nen ympäristöjärjestelmä rakennetaan ja sitä ylläpidetään ISO standardin mukai-sesti. (Pesonen ym. 2005, 17.) Merkittävin ero ISO standardin vaatimusten ja EMAS-asetuksen välillä on julki-sen ympäristöselonteon laatiminen. Ympäristöselonteossa järjestelmän rakentanut yritys kertoo suorittamistaan ympäristösuojelun tasoa parantavista toimenpiteistä ja tavoitteis-ta. Ulkopuolinen arvioija, eli ns. ympäristötodentaja, vahvistaa ympäristöselonteon ja siinä esitettyjen tietojen luotettavuuden. Ympäristöselonteon vahvistamisen jälkeen yri-tys voi hakeutua EMAS-asetuksen mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaneiden yri-tysten rekisteriin. Suomen ympäristökeskus rekisteröi yrityksen, mikäli rekisteröinnille ei ole mitään estettä. Yritys saa EMAS-rekisteröinnistä todistuksen ja kuvallisen EMAS-logon käyttöoikeuden. (Pesonen ym. 2005, 18.) Sivu 4 / 18

5 Tehokkaalla logistiikalla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Pyrittäessä lisäämään toimitustiheyttä pienenevät kuljetuserät ja kuljetusfrekvenssi kas-vaa. Samalla liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät. Toisaalta taas tehokkaasti hoi-dettu logistiikka vähentää materiaalien tarvetta ja parantaa jakelujärjestelmän toimivuut-ta. (Pastinen ym. 2003, 179.) Logistiikan ympäristövaikutusten lähteistä merkittävimpiä ovat kuljetukset ja pakkauk-set. Keinoja ympäristöön vaikuttamiseen logistiikan avulla ovat mm.: energiatehokkaamman ja vähemmän saastuttavan kuljetusmuodon valinta ympäristöasioista huolehtivan kuljetusyhtiön valinta kuljetusten yhdisteleminen ajoneuvokannan pitäminen tehokkaana ja uutena tyhjänä ajon vähentäminen kuljetustarpeen minimoiminen jakeluverkon hyvällä suunnittelulla yksittäispakattujen tuotteiden vähentämien uudelleen käytettävät ja kierrätettävät kuljetusyksiköt vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö Vihreässä logistiikassa on nähtävissä kaksi erilaista toimintatapaa: toisaalta pyritään rajoittamaan tuhlaavaa toimintaa erityisesti ekotaseen kautta saatavan uuden ymmärryk-sen kautta ja toisaalta pyritään löytämään uusia liiketoiminnan muotoja, joiden kautta 28 saadaan uusia kannattavia toimintatapoja ja kyetään tuottamaan ekologisesti kestäväm-piä tuotteita ja palveluita. (Karrus 2001, 275.) 1.1 kuljetusmuodot Kun vertaillaan eri liikennemuotojen aiheuttamia päästöjä ilmaan, havaitaan, että tielii-kenne aiheuttaa suurimman osan hiilidioksidi-, typenoksidi- ja häkäpäästöistä. Vesilii-kenteellä on suurin vaikutus rikkipäästöihin. Energiankulutusta tarkasteltaessa nousee tieliikenne kärkeen, sillä sen energiankulutus on koko liikenteen energiankulutuksesta 70 %. Energiatehokkuuden kannalta voidaan yhdellä kilolla öljyä kuljettaa kilometrin pituisella matkalla tavaraa 50 tonnia kuorma-autolla, 97 tonnia junanvaunulla ja 127 tonnia vesitse. (Pastinen ym. 2003, 201.) 1.2 kuljetustarpeet Kuljetustarpeen vähentäminen on eräs keino lieventää kuljetusten ympäristövaikutuksia. Kuljetustarvetta voidaan vähentää esimerkiksi suosimalla paikallisia toimittajia ja raaka-aineita, sijoittamalla tuotantolaitokset lähelle markkinoita ja kasvattamalla varastojen kokoa sekä luopumalla just in time -toimintaperiaatteesta. Aina näiden toimenpiteiden käyttöönotto ei kuitenkaan ole taloudellisesti tai toiminnallisesti järkevää tai edes mahdollista. (Pastinen ym. 2003, 203.) Sivu 5 / 18

6 Konsolidointi tarkoittaa kuljetusten yhdistämistä, joka vähentää kuljetustarvetta. Etenkin jos tavaravirrat valmistajalta asiakkaalle ovat ohuita, voidaan kuljetusten kuormi-tusastetta parantaa eri toimittajien samaan paikkaan meneviä kuljetuksia yhdistämällä. Konsolidoinnin avulla voidaan vähentää tavaraa kuljettavien ajoneuvojen määrää ja ajokilometrejä sekä lisätä toimitustiehyttä. (Pastinen ym. 2003, 203.) 1.3 reittisuunnittelu Reitin valinta on tärkeä logististen operaatioiden suunnittelukohde, jonka tavoitteena on varmistaa, että ajokilometrien määrät ja aika minimoituvat. Informaatiotekniikka helpot-taa osaltaan kuljetusreittien optimointia ja aikataulujen laatimista. Myös paluukuormien osalta ohjausjärjestelmät auttavat suunnittelussa. Optimaalinen reitti käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödykseen eri kuljetusmuotoja ja niiden tarjoamia etuja. Pyrittäes-sä vihreämpään kuljetustoimintaan, on reittisuunnittelulla yhdessä kuljetusmuodon va-linnan kanssa merkittävä osuus tehokkaamman kuljetuksen toteutumisessa. On pyrittävä löytämään mahdollisimman tehokas tapa kuljettaa tavara kohteeseensa. (Pastinen ym. 2003, 2. VIHREÄ TOIMITUSKETJU Laskentatulosten perusteella energiatehokkuuden kannalta edullisimmat toimitusketjut ovat yleensä myös kustannustehokkaimpia. Tyypillisesti ympäristövaikutusten vähentämistä tavoittelevat logistiikkaoperaattorit ovat myös tehokkaita kumppaneita prosessiteollisuuden yrityksille. Strategiset päätöksentekoprosessit korostuvat kustannustehokkaiden ja ympäristövastuullisten toimitusketjujen muodostamisessa. 2.1 Vihreän toimitusketjun trendit Vihreä hakinta Kasvavan julkisen tietoisuuden takia kuluttajat sisällyttävät enenevissä määrin ympäristökriteereitä ostotottumuksiinsa. He etsivät tuotteita, jotka kuluttavat vähemmän energiaa kuluttavat vähemmän raaka-aineita ja tuottavat vähemmän jätettä, kuten pakkauksia auttavat pientuottajien kehittymistä (reilu kauppa) on valmistettu tavalla, joka rasittaa vähemmän luontoa minimoivat kokonaishiilijalanjäljen Procurement.asp) Sivu 6 / 18

7 Maailmanlaajuinen ympäristömerkinnän verkosto ISO Elinkaariarviointi Hiilijalankälki Supply-chain operations reference-model (SCOR; Plan, Souce, Make, Deliver & Return) Keskitetty jakelu Sivu 7 / 18

8 Sivu 8 / 18

9 Kestävän toimitusketju yhdistää yrityksen taloudelliset tavoitteet ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvoihin. Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen toimitusketjun hallinta muodostuu ympäristötehokkuuden, yhteiskuntavastuun ja taloudellisen tehokkuuden yhdistelmänä. Strategiaa, riskijohtamista, läpinäkyvyyttä ja organisaatiokulttuuria tarvitaan tukemaan tavoitteiden saavuttamista Strategia Kestävä kehitys osana integroitua strategiaa Riskijohtaminen Varasuunnitelmat Toimitushäiriöt Lähtölogistiikan ketjut Läpinäkyvyys Sidosryhmien sitoutuminen Sivu 9 / 18

10 Toimittajien operaatiot 2.2 Energia tehokkuus mittareita Viime vuosina organisaatioiden ja toimitusketjun hallinnan suorituskyvyn mittaamiseen tutkimusalueena on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Erilaisia suorituskykymittareita on myös rakennettu useissa eri yrityksissä. Toimitusketjun hallinnalla on ollut yhä merkittävämpi rooli yritysten strategioissa organisaatioiden tuottavuuden tehostamiseksi ja parantamiseksi. Koko toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen on haastavaa ja aiheesta on tehty tutkimuksia. Empiiristä analyysiä ja case-tutkimuksia toimitusketjun suorituskyvyn mittaamisesta ja mittareista on kuitenkin tehty verrattain vähän. Tyypilliset toimitusketjun mittaamisen järjestelmät ovat keskittyneet kustannusten ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen erilaisin variaatioin. Energiatehokkuuden merkitys toimitusketjuissa on kuitenkin kasvamassa. Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös toimitusketjun ympäristövaikutuksiin, joten mittausjärjestelmän kehittäminen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten ympärille on tarpeellista. Ympäristövaikutusten mittaamisen on arvioitu olevan yksi tärkeimmistä haasteista ympäristömyötäisen toimitusketjun hallinnan kehittämisessä (Seuring ja Müller 2007). Toimitusketjun hallinnan mittareita voidaan jakaa strategisen tason, taktisen tason ja operatiivisen tason mittareihin. Monet mittarit vaikuttavat kaikilla näillä tasoilla ja koko toimitusketjun tarkastelu määrittää laajan joukon mittareita eri toiminnoista. Strategisen tason mittarit vaikuttavat ylimmän johdon päätöksiin, heijastuvat yhtiön rahoitussuunnitelmiin, kilpailukykyyn ja tavoitteisiin. Taktisen tason mittarit toimivat strategisen tason tavoitteiden varmistajina ja antavat palautetta keskitason johdon päätöksiin, mm. resursointiin. Operatiivisen tason mittareilla pyritään varmistamaan taktisen tason tavoitteita ja vaikutetaan päivittäiseen päätöksentekoon ja tavoitteisiin. (Gunasekaran et al. 2004). Suorituskyvyn mittaaminen vihreän toimitusketjun hallinnassa, GSCM/PM (green supply chain management, performance management), on tarpeellista muun muassa kilpailullisista sekä säännöksiin ja markkinointiin liittyvistä syistä. GSCM/PM:n käyttökohteita ovat ulkoinen raportointi, sisäinen kontrollointi ja analysointi. Mittaustulosten avulla yritykset voivat viestiä sidosryhmilleen tietoa toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista, etsiä parannusmahdollisuuksia esimerkiksi kierrätysmekanismeihin sekä tarkkailla ympäristösäännösten noudattamista. Koko toimitusketjun tarkastelu on tärkeää paitsi kokonaisuuden mittaamiseksi ja osaoptimoinnin välttämiseksi, myös energiaa kuluttavien osavaiheiden tunnistamisessa ja energiatehokkuustoimenpiteiden kohdistamisessa. Keskeisenä päätelmänä tutkimuksessa on, että logistiikan energiatehokkuuden mittaamista tarvitaan ja mittareita tulee edelleen kehittää. Logistiikan energiatehokkuuden mittaamisen tavoitteena on tuottaa tietoa koko toimitusketjun energiatehokkuudesta kattaen ketjun eri logistiset toiminnot, kuten hankinnan, kuljettamisen, tuotannon, varastoinnin jne. Mittaamisen onnistumisen kannalta tarkasteltavat toimitusketjut tulee kuvata tarkasti ja tarvittavia tietoja tulee kerätä toimitusketjun jokaiselta osalta. Logistiikan energiatehokkuutta voidaan mitata seuraavilla mittareilla: kokonaisenergiankulutus, hiilijalanjälki, polttoaineen kulutus, sähkön kulutus, veden kulutus, lämmön kulutus, Sivu 10 / 18

11 kuljetusten yksikköpäästöt, ajoneuvokohtainen energiankulutus, suoritekohtainen ominaisenergiankulutus, toimitusaika, toimitusfrekvenssi, kuormausaste, toimitusvarmuus, kuljetussuorite, kuljetusintensiteetti ja kuljetusjalanjälki. Kuljetusten rooli logistiikan ja toimitusketjujen energiatehokkuuden laskennassa ja tutkimuksissa on merkittävä. Kuljetusten energiatehokkuutta mitataan tyypillisesti kuljetussuoritteella (tonnikilometrien määrä), ajoneuvokohtaisella energiankulutuksella (litraa/ 100 km, MJ/ajoneuvokm) tai suoritekohtaisella ominaisenergiankulutuksella (MJ/tonnikm). Kuljetukset ja niiden energiatehokkuus ovatkin tärkeä osa logistiikkaa, mutta tarkasteltaessa koko toimitusketjun energiatehokkuutta ja sen parantamista, myös muut toimitusketjun osat ja toiminnot tulee ottaa huomioon. Logistiikan energiatehokkuutta on ehdotettu mitattavaksi myös päästöjen (esim. hiilidioksidipäästöt) ja ominaisenergiankulutuksen (Specific energy consumption, SEC) avulla. Toimitusketjujen hallinnassa päästökertoimet ja energiatehokkuus voidaan suhteuttaa esimerkiksi materiaalitonnien määrään. (Aronsson ja Huge Brodin 2006) Asiakastoiveiden täyttäminen ja tarpeisiin vastaaminen on logistiikan keskeisimpiä funktioita, jolloin toimitusajat, niiden pitävyys ja toimitusten varmuutta kuvaavat mittarit nousevat mitattavina asioina esille. Toimitusaikoja ja toimitusnopeutta voidaan myös käyttää energiatehokkuuden määrittämisessä. Kuljetusten joustavuus, saatavuus, täsmällisyys ja toimitusten laatu vaikuttavat myös energiatehokkuuteen. Kuormausaste voi myös kuvata energiatehokkuutta; mitä korkeampi kuormausaste, sitä parempi energiatehokkuus. Logistiikan energiatehokkuuden mittariksi voi soveltua myös kuljetusintensiteetti, jolla tarkoitetaan toimialan tuotannon synnyttämien kotimaan kuljetussuoritteiden suhdetta toimialan tuotannon arvonlisäykseen. Kuljetusintensiteetin yksikkö on tonnikilometri/ euro. Kuljetusintensiteetti voidaan määrittää erikseen kuljetusmuodoittain, jolloin se on yhdistettävissä kuljetusmuotokohtaiseen energiankulutukseen. (Iikkanen 2004) Kuljetusintensiteetti voidaan ajatella myös kuljetusjalanjälkenä. Kuljetusjalanjälki kuvaa yhteen tuotetonniin sisältyvää tonnikilometrien määrää. Hiilidioksidijalanjälki on myös hyvä mittari energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten mittaamiseen. Hiilidioksidijalanjälki kuvaa toimitusketjun aikana syntyneiden suorien ja epäsuorien hiilidioksidipäästöjen määrää. Zhu et al. (2007) arvioivat tutkimuksessaan, että yritysten sisäinen ympäristöjohtaminen, ympäristömyötäinen hankintatoimi, ympäristötavoitteiden asettaminen yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille, ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ovat tärkeimpiä ympäristömyötäisen toimitusketjun hallinnan osa-alueita. Näiden osa-alueiden merkitystä mitattiin kvalitatiivisesti asiantuntijahaastattelulla, jossa osa-alueiden tärkeyttä mitattiin Likertasteikolla. Ympäristövaikutuksia mitattiin esimerkiksi ilmakehään aiheutuvina päästöinä, jätevesien ja jätekertymän määrällä, haitallisten raaka-aineiden kysynnän määrällä. 2.3 Paikallishallinnon vastuu Ruuhkat - Keinoja välttää ruuhkautumista > keskinopeudet korkeammiksi Käyttörajoitukset Vapaammat keinot solmukohtien ylipääsemiseksi Teiden ja rautateiden infrastruktuuri Reitit/muutokset jotka mahdollistavat nopeuksien parantumisen Polttoainetyypit/autot Tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä Sivu 11 / 18

12 2.4 Tuotteen elinkaarianalyysi toimitusketjussa (LCA Life cycle analysis) LCA:lla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ympäristövaikutuksien tutkimista raaka-ainehankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti. Elinkaariarviointi kehitettiin alun perin selvittämään ympäristönäkökohdasta tuotteiden välisiä eroja. Nykyisin sitä sovelletaan hyvin moninaisiin kohteisiin. Elinkaariarviointia voidaan käyttää ympäristömerkkien myöntämisessä, mutta sitä käytetään nykyisin myös erilaisten järjestelmien ja tuotantovaiheiden vertailuun. Arviointia voidaan käyttää myös tuotteiden markkinoinnissa Elinkaariarvioinnin periaatteita on standardoitu ISO standardiksi. LCA:n pitää standardin mukaan sisältää neljä vaihetta: tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely inventaarioanalyysi (Life Cycle Inventory, LCI) vaikutusarviointi (Life Cycle Impact Assessment, LCIA) tulosten tulkinta 2.5 Network carbon footprint Pk-yritysten välinen kuljetusverkosto. 2.6 Kuljetusmuotojen yhdistely Lähtö-ja tulologistiikan yhdistäminen Erilaisten kuljetusmuotojen ehdistäminen; tie, raide, vesi, lento 2.7 ITS (Liikenne telematiikka) Tieto- ja viestintätekniikkaa joka keskittyy pääasissa tietoliikenteen ja paikkatietotekniikan yhdistelmien soveltamiseen henkilö- ja tavaraliikenteessä; maalla, merellä ja ilmassa. Telematiikan toimintoja ovat: tiedon keruu tiedon käsittely ja välitys tietopalveluita liikenteen ja kuljetuksien avuksi Liikennetelematiikan avulla yritetään parantaa liikenneturvallisuutta ja teiden käyttöä tehostavaa liikenteenhallintaa sekä ohjata liikennettä. Tavoitteena voi olla myös ympäristöystävällisyys. Joukkoliikennettä tehostavat informaatio-, kuljetusten hallinta- ja maksujärjestelmät, tavarankuljetuksia erilaiset logistiikan telematiikkajärjestelmät. Liikenteen sujuvuudesta ja onnettomuuksista halutaan yleensä tietoa, koska sujuvuuteen tulee häiriöitä onnettomuuksien yhteydessä. Sivu 12 / 18

13 2.8 Case kohteet Perustuotantoon pohjautuvalle teollisuudelle ja yrityksille on logistiikalla tavoiteltu kilpailuetu on erityisen tärkeää, vaikka osa tuotantoyksiköistä olisikin omilla markkina-alueilla. Suomen erityispiirteitä logistiikan kannalta ovat vaativat olosuhteet ja syrjäinen sijainti. Näiden vuoksi Suomessa toimivien yritysten on panostettava voimakkaasti logistiikkaansa ja myös sen energiatehokkuuden tehostamiseen. On kehitettävä nykyisiä yhteistyösuhteita, etsittävä yhteistyöstä uusia muotoja ja mittakaavaetuja, sekä pohdittava erilaisten uusien logististen toimintamallien käyttöönottoa. Case-tutkimuksen tavoitteena on mitata case-yritysten logistiikan energiatehokkuutta erilaisin menetelmin ja vertailla menetelmien tuottamia tuloksia ja sovellettavuutta. Lisäksi tavoitteena tulisi kartoittaa mahdollisuuksia logistiikan energiatehokkuuden parantamiseen ja arvioida erilaisten energiatehokkuustoimien soveltuvuutta yritysten tarpeisiin. Case-tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on kuvataan tarkasteltavat toimitusketjut ja kuljetusreitit, kartoitettu tarvittavat lähtötiedot ja muodostettu nykytilanteen kuvaus. Tämän jälkeen lasketaan energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt tutkituissa toimitusketjuissa Maersk Logistiikka-alan yritys, maailman suurin rahtilaivavarustamo, Tanskan suurin yritys Kuljetusten ja toimitusketjun optimointi säästöjen ja vihreiden arvojen toteutumiseksi Antaa asiakkaille mahdollisuuden muuttua vihreämmäksi; toimintojen energiatehokkuus etc. Kuljetuskeinojen ja menetelmien valinta (auto, laiva; kontti, tankkeri, pakettiauto, rekka) Laitteiden käytön ja verkostojakelun optimointi Stepit Arviointi: toimitusketjun tämänhetkinen hiilijalanjälki ja kustannukset Simulointi: muiden mahdollisten toimitusketjujen kustannukset Laskelmat/arviointi: CO2 päästöjen & kustannusten pienenemisen potentiaali Wallmart Stanfordin Case-study Greening of Wall-Mart Kestävät toimitusketjut Toimitusketjun toimijoiden kestävyyden parantaminen; pakkausmateriaalien käyttö, kestävä hankinta etc. Tuotteiden sertifiointi (MSC-fish) Orgaanisten materiaalien käyttö (vain orgaanista puuvillaa) Sivu 13 / 18

14 2.8.3 BOOTS Britannian isoin terveys ja kauneustuotteiden myyjä, ja Euroopan suurin myynniltään Change in the Supply Change during the 21st century (toimitusketjujen muutos 2000->) Vihreän logistiikan tärkeys kilpailuaseman pitämiseksi kestävyyden kasvavan kysynnän vuoksi KPI (suorituskyvyn mittaaminen) Koko toimitusketjun toimijoiden vihreyden/kestävyyden benchmarkkaus Kuljetusmuodot, optimointi (14 400km, yli 3000, 2.4k CO2 päivittäiset säästöt ketjussa) Keskitetty jakelu Toimitusreittien integrointi partnereiden kanssa etenkin etäisille seuduille Energiatehokkuus logistiikassa, Liikenne- ja viestintäministeriö Logistiikan energiatehokkuuden kehitys/mittaaminen Case-tutkimusmenetelmät Toimenpiteet: ryhmittely/ ja hierarkia Raaka-aineiden tuotanto ja hankintalogistiikka Tuotanto ja tuotesuunnittelu Lähtölogistiikka Paluukuljetukset Luonnon monimuotoisuus/biodiversiteetti Toimitusketjussa Ruoka ja vähittäiskauppa Workshop Mitä steppejä yritykset ottavat kohti biodiversiteetin suojelemista ja luonnon kestävä käyttäminen Mitkä standardit ja merkit ovat merkityksellisiä ja miten ne tukevat kestävää kehitystä Mitä instrumentit ovat (hotspot-analyysi, biodiversiteetti jalanjälki, toimittajan suuntaviivat), ja miten niitä käytetään Kestävyyden Hotspot-analyysi: Tuotteen elinkaarianalyysi kestävien ruokaketjujen mahdollistamiseksi Sidosryhmän näkemys Näkökohdat ja elinkaaren vaiheiden merkityksen arviointi Arvoketjun vaiheiden analysointi (Low, medium, high) Kestävien hotspottien tunnistaminen Sivu 14 / 18

15 Kerrotaan tulokset jonka jälkeen kartoitetaan Elinkaaren kategoriat ja vaiheet (ruoka) Raaka-aine hankinnat Tuotanto Käsittely/Jalostus Jätteiden hallinta COFRET hanke (carbon footprint of freight transport COFRET on kansainvälinenprojekti, joka keskittyy vihreän toimitusketjun tutkimiseen ja havainnollistamiseen Osittain EU-rahoitteinen projekti Toimittaa menetelmiä hiilijalanjäljen laskentaan koko toimitusketjussa käytännön esimerkeillä sidosryhmien avulla Päästepit : tunnistaa, tarkastella ja arvioida Olemassa olevia menetelmiä, työkaluja ja tietokantoja Käyttäjien tarpeita, käytäntöjä ja kokemuksia Mukana mm. VTT, PTV, DLR, Marlo, ITSW etc Logistics for Life hanke Innovaatisia ICT (Informaatio & Kommunikaatio Teknologia) ratkaisuja pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi logistiikassa operaationaalista tehokkuutta parantamalla Tavaraliikenteen jatkuva tärkeys (sosiaalinen ja kaupallinen) Miksi? Logistiikassa on paljon varaa parantaa; puolityhjät kuljetukset, turhat kuljetukset ja pysähdykset, kuljetusmuotojen huono yhdistely, pitkät hallintoprosessit Miten? Uudet keksinnöt; Reaaliaikainen tuoteseuranta toimitusketjussa maantieteellisistä tai organisatorisista rajoista riippumatta Yhteisen foorumin muodostaminen eri toimijoille Olemassa olevien kuljetus ja paikannus-ict ratkaisujen sekä samankaltaisten projektien kartoitus sidosryhmien vaatimusten mukaisesti Mukana mm. VTT, Intel, DHL, Maersk, Volvo etc Julia 2030 Helsingin seudun yhteistä ilmastotyötä tehtiin vuosina Julia hankkeessa, joka sai rahoitusta EU:n LIFE+ -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena oli vauhdittaa kuntien omia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja linjata keinoja ilmastonmuutokseen varautumiseksi. TEEMA 1: Kaupunkiympäristö, liikkumisen ja rakennusten energiatehokkuus ja ekotukitoiminta Pilottikiinteistöt, työnantajat viisaan liikkumisen edistäjinä ym. Sivu 15 / 18

16 TEEMA 2: Hankinnat, kulutus, materiaalitehokkuus ja jätteet Innovatiiviset hankinnat, jätteiden hyödyntämisen ja käsittelyn ilmastovaikutukset, jätehuollon päästölaskurit, jätteiden ja ilmastovaikutusten vähentämisen synergioita julkisissa hankinnoissa Norden (Pohjoismaiden ministerineuvosto) Green Public Procurement Koska 15 % EU:n kokonaisbruttokansantuotteesta tulee julkisen sektorin hankinnoista Vihreiden julkisten hankintojen hyödyt Pohjoismainen yhteistyö julkisissa hankinnoissa Innovatiivisia vihreitä hankintoja mm: rakennus, IT ja kuljetusalalla Kokemukset projekteista jotka edistävät kestävää elämäntyyliä Pohjoismaissa MTT- Vihreän talouden mahdollisuudet Maan ja luonnonvarojen käyttö Maaseudun elinkeinojen muutos Lähi- ja luomuruuan kestävyys ja kilpailukyky Muuttuvat markkinat, vihreän talouden uusi yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen yrityksissä Politiikan muotoutuminen, yhteiskunnallinen ohjaus ja päätöksenteon tietoperusta VIA University College (Denmark) Tutkimusalueet: Value Chain Management Kansainvälinen myynti ja markkinointi Kieli- ja monikulttuurisia taitoja Projektit 2012: Kestävien liiketoimintamallien toteutus Kansainvälistymisen kompastuskivet Kulttuurienvälisen osaamisen hyödyntäminen Menestystekijöitä työllisyyden parantamiseen ja ulkomaalaisten työntekijöiden pitämiseen Maantieteellisesti hajallaan olevien virtuaalitiimien hallinta Green Office WWF Green Office -ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Toimitilanjohtamista Green Office soveltuu pieniin ja suuriin toimistoihin niin yksityisyrityksiin kuin julkishallintoon tai järjestöihin. WWF myöntää ohjelman kriteerit täyttävälle toimistolle Green Office merkin Esimerkki yrityksiä/julkishallintoa/järjestöjä Suomessa jotka ovat hankkineet merkin: Aalto-yliopisto HAAGA-HELIA Sivu 16 / 18

17 Lahden kaupunki Puolustusministeriö SAK ry Fujitsu Fortum Microsoft NesteOil Rautaruukki Vaisala Oyj Berner Oy VVO 3. STANDARDIT Yleisesti ympäristöön liittyvät mittarit ovat tärkeitä johtamisen työkaluja arvioitaessa ympäristövastuuta, ympäristövaikutuksia, suorituskykyä, ja kustannuksia. Ympäristöön liittyviä suorituskykymittareita on kuvattu ISO standardissa (environmental performance evaluation). Standardissa mainittuja energiaan liittyviä mittareita ovat mm. energiankulutus vuosittain tai tuotteittain, energiankulutus palvelua, asiakasta tai tuotettua tonnia kohden, tuotettujen palvelujen kumulatiivinen energiankulutus, energiankulutus primäärienergiaksi muutettuna, sivutuotteilla tuotettu energia tai prosesseilla ja energian säästöohjelmilla säästetty energia. (Hervani et al. 2005; Jasch 2000) Myös Toxic Release Inventory ja Global Reporting Initiative ovat koonneet ympäristöön liittyvän suorituskyvyn arviointiin käytettäviä erilaisia mittareita koskien muun muassa päästöjä, materiaalien käyttöä, sekä panoksia ympäristöystävällisempien tuotteiden valmistamiseksi. Mittarien valinta tapahtuu strategisesti perustuen organisaation missioon ja visioon. Olemassa olevia mittareita voidaan käyttää koko toimitusketjun ympäristövaikutusten arviointiin. Nykyisiä käytettävissä olevia menetelmiä ympäristövaikutusten arviointiin ovat elinkaarianalyysi, product stewardship ja design for environment. Myös Total quality management (TQM) kokonaisvaltaisen laatujohtamisen mallina sisältää menetelmiä, joita voidaan käyttää vihreässä toimitusketjun hallinnassa muun muassa päästöjen estämisohjelman toteuttamiseksi. (Hervani et al. 2005) 4. KUNNAT Helsingin kaupungin hankintakeskus julkaisee vuosittain toimintakertomuksensa, jonka yhtenä osana on ympäristöraportti. Siinä kerrotaan edellisen toimintavuoden niistä asioista, jotka liittyvät kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan hankintakeskuksen eri toimintaalueilla. Vuoden 2008 ympäristöraportissa kerrotaan meneillään olevista ympäristöyhteistyö ja -koulutushankkeista, kilpailuttamistoiminnan osalta esimerkiksi ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinnoista ja jätehuollon osalta kierrätyksen toimivuudesta. (Helsingin kaupungin hankintakeskuksen toimintakertomus 2008.) Ympäristöasioista vastaavaksi henkilöksi Helsingin kaupungin hankintakeskuksessa on nimetty ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen, joka muun muassa johtaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamiseksi julkisiin hankintoihin keskittyvää projektia. Projektin tavoitteena on luoda ohjeita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja luoda laskureita niiden laskemista varten julkisissa hankinnoissa. Hankintakeskus kokee verkostoitumisen muiden vastaavien organisaatioiden kanssa tärkeäksi tavaksi vaihtaa ajatuksia kestävän kehityksen aiheista ja oppia muiden projekteista. Se osallistuu suomalaisten kaupunkien muodostaman Sivu 17 / 18

18 ekohankintaverkoston toimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön hankintojen viherryttämiseksi ja kestävän kehityksen huomioimiseksi hankinnoissa. Kansainvälisiä projekteja ovat muun muassa Local Governments for Sustainability eli ICLEI:n kestävien hankintojen kampanja Procura+ ja yhteistyö monien järjestöjen ja kumppaneiden kanssa, joista esimerkkeinä Sustainable Cities and Towns ja Fair Trade eli Reilu Kauppa. (Helsingin kaupungin hankintakeskuksen toimintakertomus 2008.) Kestävän kehityksen arvojen näkyminen Helsingin kaupungin hankintakeskuksen logististen palveluiden hankinnoissa on siis vielä melko vähäistä, mutta niiden merkityksen uskotaan nousevan tulevaisuudesta huomattavasti. Tähän saakka ongelmina ovat olleet tiedon ja resurssien puute, ja näihin asioihin perehtyminen on siksi koettu työlääksi. On myös vaikeaa arvioida, mikä painoarvo ympäristöasioilla on ollut tehtyihin hankintapäätöksiin. Ympäristöasiantuntija Perttu Pohjosen mielestä on kuitenkin täysin varmaa, että ympäristönäkö27 kulma tullaan jatkossa ottamaan kaikissa hankinnoissa huomioon. Tätä tukevat jo viime aikoina noussut tietotaso ja yleisen ilmapiirin muuttuminen ympäristömyönteisemmäksi. (Pohjonen 2009.) Sivu 18 / 18

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat. tarjouskilpailuissa. - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ekohankintaverkosto 21.3.

Ympäristönäkökohdat. tarjouskilpailuissa. - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ekohankintaverkosto 21.3. Ympäristönäkökohdat tarjouskilpailuissa - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ari Nissinen ja Sirkka Vuoristo, SYKE Ari Nissinen, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus KYSELY:

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Maailmalta ja Suomesta kuuluu Ulkomailla hiilineutraaliksi pyrkiviä

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut Tulevaisuusverstas 1 Millainen on tulevaisuuden ekologinen ja energiatehokas logistiikkakeskus ja miten se toteutuu? Miten logistiikkakeskus

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla TransEco tutkijaseminaari Jochim Donner Toimintaympäristö Tutkimuksen ja demonstraatioiden merkitys kasvaa Kansainvälisten sitoumusten takaraja tulee vastaan

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot