Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin. 6/2013 Savon koulutuskuntayhtymä Kati Lundgren

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin. 6/2013 Savon koulutuskuntayhtymä Kati Lundgren"

Transkriptio

1 Kestävän luonnonvaratalouden merkitys ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja tutkintojen sisältöihin 6/2013 Savon koulutuskuntayhtymä Kati Lundgren 1

2 Sisällys 1. Ennakointiselvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmät Hankkeen tavoitteet Ennakointiselvityksessä käytetyt menetelmät Kestävä luonnonvaratalous ja biotalous Biotalous osana kestävää luonnonvarataloutta Luonnonvaratalouden kestävyyden arviointi Biotalouden määritelmiä ja kriteerejä Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeet Kestävän luonnonvaratalous tuo osaamistarpeita kaikille toimialoille Biotaloudessa luonnonvara-alalla tarvitaan monialaisia osaajia Toimialakohtaisia osaamistarpeita Biotalouden haasteet luonnonvara-alan koulutukselle Lähdeluettelo Liite 1. Biotalouden määritelmiä Liite 2. Yhteenveto osaamistarvekyselyn tuloksista

3 1. Ennakointiselvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmät 1.1. Hankkeen tavoitteet Selvitystyön lähtökohtana oli biotalouden visio vuonna 2050: Vuonna 2050 Suomi on biotalouden edelläkävijämaa, jossa hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen, korkeaan jalostusasteeseen sekä luovaan osaamiseen. (Kohti biotaloutta 2011) Hankkeen tavoitteena oli selvittää kestävän luonnonvaratalouden merkitystä osaamistarpeisiin yleisesti ja erityisesti luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä lisäksi tunnistaa, millaisia tutkintojen kehittämistarpeita tämä aiheuttaa. Selvitystyön painopiste oli ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa, mutta yleisellä tasolla oli tavoitteena tarkastella osaamistarpeiden aiheuttamia muutostarpeita myös muiden alojen tutkintoihin sekä korkea-asteen koulutukseen. Hankkeen tavoitteena oli selvittää: Mitä kestävällä luonnonvarataloudella (biotalous, vihreä talous) tarkoitetaan? Tavoitteena on muodostaa selkeä kuvaus, joka on käyttökelpoinen koulutustoimikunnan ennakointityössä. Millaisia osaamistarpeita kestävään luonnonvaratalouteen (biotalouteen) siirtyminen merkitsee? Tavoitteena on saada hahmotettua minkälaisia uusia osaamistarpeita tämä tuo esiin verrattuna nykyiseen luonnonvarojen käyttöön. Millaisia ammatillisten tutkintojen kehittämistarpeita osaamistarpeista tulee esiin? Tavoitteena on saada selville, miten luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisia tutkintoja tulisi kehittää (painotus ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa), millaisia uusia sisältöjä nykyisiin tutkintoihin ja millaisia mahdollisia uusia tutkintoja tulisi olla tutkintorakenteessa. Lisäksi katsotaan yleisellä tasolla osaamistarpeiden muutoksen aikaansaamia muutostarpeita muiden alojen tutkintoihin sekä korkea-asteen koulutukseen. Selvityshankkeen toteutti Savon koulutuskuntayhtymä Opetushallituksen toimeksiannosta. Käytännön toteutuksesta vastasi projektipäällikkö Kati Lundgren. Työtä ohjasi Opetushallituksesta opetusneuvos Anne Liimatainen sekä maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta, erityisesti koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jyrki Wallin (Agronomiliitto) sekä varapuheenjohtaja Johan Åberg (MTK) Ennakointiselvityksessä käytetyt menetelmät Työ aloitettiin perehtymällä kestävää luonnonvarataloutta ja biotaloutta käsittelevään kirjallisuuteen, mm. laadittuihin selvityksiin ja strategioihin. Kirjallisuudesta haettiin elementtejä erityisesti kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden määrittelyyn sekä osaamistarpeiden hahmotteluun. Helmikuussa ( ) Opetushallitus sekä maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta järjestivät Helsingissä asiantuntijatyöpajan, jonka tavoitteena oli määritellä, mitä kestävä luonnonvaratalous merkitsee ja millaisia uusia osaamistarpeita tai kokonaan uusia ammatteja se 3

4 tuottaa erityisesti luonnonvara-alalle. Tilaisuuteen osallistui kymmenkunta biotalouden ja kestävän luonnonvaratalouden asiantuntijaa sekä maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan jäseniä. Kutsutut asiantuntijat edustivat monipuolisesti eri hallinnonaloja, toimijaryhmiä sekä erilaisia näkökulmia luonnonvarojen käyttöön. Työpajan fasilitoinnista vastasi viestintätoimisto Kuule Oy. Työpajan tuloksia hyödynnettiin tässä selvityksessä sekä kestävän luonnonvaratalouden/ biotalouden määrittelyssä että sähköisen osaamistarvekyselyn laatimisessa. Maaliskuun aikana toteutettiin sähköinen kysely kestävän luonnonvaratalouden/biotalouden osaamistarpeista. Sen avulla täsmennettiin ensimmäisessä työpajassa ja kirjallisuudessa esiin nousseita osaamistarpeita. Kyselyssä osaamistarpeita kartoitettiin eri toimialoilla (maatalous, puutarhatalous, metsätalous, luontoala, ympäristöala, kalatalous, muu luonnonvara-ala) ja eritasoisissa työtehtävissä ja eri koulutusasteilla: alan perustehtävät (perustutkinto), ammattityöntekijä (ammattitutkinto), alan vaativat työtehtävät ja työnjohto (erikoisammattitutkinto), suunnittelu- ja kehittämistehtävät (ammattikorkeakoulu) sekä tutkimus ja erityisasiantuntijatehtävät (yliopisto, korkeakoulu). Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 41 henkilöä, joista valtaosa (23) edusti koulutussektoria (yliopistot 5, ammattikorkeakoulut 15, ammatillinen aikuiskoulutus 6, ammatillinen peruskoulutus 6). Vastaajina oli myös hallinnon, tutkimuksen ja kehityksen, järjestöjen ja neuvonnan sekä yritysten edustajia. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan annettuja osaamistarpeita oman toimialan, esim. maatalouden, puutarhatalouden tai metsätalouden näkökulmasta: millaista osaamista alan erilaisissa työtehtävissä tarvitaan. Toukokuussa ( ) selvityshankkeen puitteissa järjestettiin toinen työpaja, jonka tavoitteena oli täsmentää kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeita eri aloilla sekä määritellä, millaisia kehittämistarpeita ne tuovat luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisiin tutkintoihin sekä tutkintorakenteeseen. Työpajassa pohdittiin myös ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE2) vaikutuksia luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintoihin. Työpajaan osallistui maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan jäsenten lisäksi luonnonvara- ja ympäristöalan asiantuntijoita ja tutkintotoimikuntien edustajia, yhteensä kolmisenkymmentä henkilöä. Kuva 1. Selvityshankkeen toteutuksen vaiheet Hankkeen eri vaiheiden, kuten työpajojen ja kyselyn tulokset julkaistiin hankkeen blogisivuilla, jossa oli mahdollisuus myös kommentoida ja ottaa kantaa tuloksiin. Hankkeen blogi on osoitteessa: 4

5 2. Kestävä luonnonvaratalous ja biotalous Selvityshankkeen alussa tehtiin rajaus, että luonnonvaratalouden tarkastelussa keskitytään pääasiassa uusiutuviin luonnonvaroihin, jotka ovat luonnonvara- ja ympäristöalan keskiössä. Osaamistarpeiden tarkastelu rajattiin erityisesti luonnonvara- ja ympäristöalan ammatilliseen osaamiseen Biotalous osana kestävää luonnonvarataloutta Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden määritelmää pohdittiin hankkeen ensimmäisessä työpajassa. Aihetta valotettiin ensin muutamilla asiantuntija-alustuksilla. Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström esitteli aluksi kestävän luonnonvaratalouden globaalia kokonaiskuvaa. Suomen talous on vahvasti kytköksissä globaaliin ainekiertoon, joten maamme luonnonvarataloutta tulee tarkastella myös globaalilla tasolla. Kestävä kehitys ja kestävä luonnonvaratalous edellyttävät toisaalta luonnonvarojen käytöstä aiheutuvan ekologisen jalanjäljen pienentämistä Suomessa ja toisaalta globaalin kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä. Hellström käsitteli biotaloutta yhtenä luonnonvaratalouden osa-alueena. Muita luonnonvaratalouden osia ovat vesitalous, mineraalitalous sekä näiden puitteissa toimivat ekosysteemit (ks. kuva 2). Keskeisiä haasteita kestävään biotalouteen siirtymisessä ovat kestävä ainekierto ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen. Ainekierrossa tulisi päästä mahdollisimman suljettuihin kiertoihin. Tulevaisuuden biotaloudessa kestävää kasvua luodaan yhä enemmän paikallisiin arvosykleihin perustuvissa teollisissa symbiooseissa. Kuva 2: Luonnonvaratalouden osa-alueet ja niiden väliset kytkennät. Lähde: Eeva Hellström, esitys

6 Ekosysteemipalveluiden eli ekosysteemien toimintojen ja rakenteiden turvaaminen on kestävän biotalouden edellytys. Luonnonvarojen tarjoamat aineettomat arvot, palvelut ja hyödyt tarjoavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hellström korosti myös kestävän kulutuksen merkitystä. Kestävä luonnonvaratalous edellyttää kestävien tuotantotapojen lisäksi myös kulutuksen sopeuttamista kestävälle tasolle. Elinkeinoelämän näkemyksiä luonnonvara-alan kehitykseen ja osaamistarpeisiin valotti Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Jouni Lind. Hän korosti ympäristöosaamisen ja kestävien ratkaisujen merkitystä uuden liiketoiminnan ja kasvun lähteinä. Tähän tarvitaan myös uudenlaista osaamista ja asennetta. Lind peräänkuuluttikin muutoksia koulutuksessa. Erityisesti yliopistoissa työelämäyhteistyötä, harjoittelua ja projektioppimista tulisi lisätä. Koulutuksen tulisi vahvistaa keskeisiä työelämätaitoja, kuten verkosto-osaamista ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä liiketoimintaosaamista ja liiketoiminnallista ajattelua. Määritelmiä työstettäessä työpajassa pohdittiin, olisiko kestävä luonnonvaratalous vai kestävä biotalous parempi viitekehys luonnonvara-alan osaamistarpeiden tarkasteluun. Biotalous sopii hyvin luonnonvara- ja ympäristöalan viitekehykseksi, koska alan ammattilaiset työskentelevät pääasiassa uusiutuvien luonnonvarojen hoidon, tuotannon ja jalostuksen parissa. Koska biotalous on kuitenkin yksi luonnonvaratalouden osa-alue ja se on vahvasti kytköksissä muihin osa-alueisiin, on alan toimijoiden ymmärrettävä myös näiden kestävyyden edellytyksiä ja luonnonvaratalouden yleisiä reunaehtoja. Biotalouden ja kestävän luonnonvaratalouden rinnalla käytetään usein myös käsitettä vihreä talous. OECD:n määritelmän mukaan vihreä talous (Green Economy) tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa ekosysteemien hyvinvointi otetaan huomioon sen kiinteänä osana. Taloustoiminnoissa otetaan huomioon vaikutukset ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Samaan aikaan pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen käyttöä ja jätteen syntyä sekä sosiaalista eriarvoisuutta. Vihreä talouden päätavoite on vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja ekosysteemien köyhtymistä, edistää maailmantaloutta sekä luoda uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Kohti biotaloutta. TEM 2011) Vihreä talous on siten näistä käsitteistä laajin ja sisältää myös sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Näiden käsitteiden suhdetta toisiinsa voi kuvata oheisen kuvan avulla (kuva 3). Vihreä talous on laaja viitekehys kestävän kehityksen mukaiselle taloudelliselle toiminnalle. Sen sisällä luonnonvaratalous perustuu elottomien (mm. vesi, mineraalit) ja elollisten (mm. metsä, peltokasvillisuus) luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Biotalous keskittyy nimenomaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ekosysteemien toimintakyvyn ylläpitämiseen. 6

7 Kuva 3. Biotalous ja kestävä luonnonvaratalous osana vihreää taloutta Luonnonvaratalouden kestävyyden arviointi Luonnonvaratalouden kestävyyttä tulee arvioida laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luonnonvaratalouden tulee olla samanaikaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Kestävyyden määrittelyssä on otettava huomioon myös erilaiset aikajänteet (tämänhetkinen ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus) sekä maantieteelliset tasot (paikallinen, alueellinen ja globaali kestävyys). Kestävyyttä tulee tarkastella koko luonnonvaraketjussa: raaka-aineiden käyttöönotossa, tuotannon eri vaiheissa, kuljetuksissa, kulutuksessa sekä materiaalien palauttamisessa takaisin luonnon ainekiertoon (ks. kuva 4). Asiantuntijatyöpajan keskustelussa korostui erityisesti luonnonvarojen kestävä kulutus ja sen edistäminen, sillä perinteisesti biotalous ja luonnonvaratalouskeskustelu keskittyvät tuotannon arviointiin ja määrittelyyn. Toisaalta tehokkaan ainekierron taloudessa kulutus ja tuotanto eivät ole erillisiä, kun prosesseissa hyödynnetään tuotantopanoksina ja raaka-aineena toisten prosessien jätettä ja sivuvirtoja. Kestävä kulutus kytkeytyy vahvasti myös sosiaaliseen kestävyyteen: hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen ja käsitteeseen hyvästä elämästä. Ekologinen kestävyys edellyttää mm. uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä enintään niiden uusiutumisen puitteissa ja uusiutumattomien luonnonvarojen suljettua kiertoa tai erittäin tehokasta kierrätystä. Tämä edellyttää ainekiertojen huomattavaa tehostamista nykyisestä. Yhtenä ekologisen kestävyyden kriteerinä on biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen. Luonnonvarojen käytössä tulee pyrkiä vähähiilisiin ratkaisuihin ja ilmastonmuutoksen hillintään, mutta ekologista kestävyyttä ei pidä arvioida pelkästään ilmastovaikutusten näkökulmasta. 7

8 Kuva 4. Luonnonvaratalouden kestävyyttä tulee arvioida kaikissa elinkaaren vaiheissa ekologiselta, sosiaaliselta, kulttuuriselta ja taloudelliselta kannalta. Sosiaalisesti kestävä luonnonvaratalous tarkoittaa mm. oikeudenmukaisuutta ja reiluutta luonnonvarojen kulutuksen jakautumisessa sekä luonnonvara-alan tuotannossa ja jalostuksessa (esim. työolot sekä tuottojen ja hyötyjen reilu jakautuminen tuotantoketjussa). Taloudellisella kestävyydellä viitataan mm. luonnonvarojen pitkäjänteiseen hyödyntämiseen, luonnonvaratuottavuuden maksimointiin sekä toiminnan taloudelliseen kannattavuuteen Biotalouden määritelmiä ja kriteerejä Biotalous-termiä on käytetty vasta hyvin lyhyen aikaa eikä sillä ole täysin vakiintunutta sisältöä ja merkitystä. Joissain yhteyksissä biotaloudella tarkoitetaan laajasti ottaen kestävää taloutta, joka on vaihtoehto nykyiselle fossiilisiin polttoaineisiin ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön pohjautuvalle taloudelle (vrt. vihreä talous). Joissain määritelmissä biotaloudella tarkoitetaan nimenomaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Eri yhteyksistä riippuen painotetaan joko biotalouden ekologista kestävyyttä (ekosysteemipalveluiden ja luonnonvarojen uusiutumiskyvyn säilyttäminen) tai biotalouden tuomia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten biologisten prosessien ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä uudessa liiketoiminnassa. Erilaisia biotalouden määrittelyitä on kuvattu liitteessä 1. Käytettyjen määritelmien pohjalta voidaan tunnistaa joitakin biotalouden yhteisiä nimittäjiä: 1. Luonnonvarojen kestävä käyttö Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi enintään niiden uusiutumisen puitteissa ja heikentämättä niiden uusiutumiskykyä 8

9 2. Ekosysteemipalveluiden turvaaminen Luonnonvarojen käyttö ei heikennä ekosysteemien tuottamia ekosysteemipalveluita eli niitä hyötyjä, joita ihmiset saavat suoraan tai epäsuorasti ekosysteemin toiminnoista, kuten juomaveden tuotanto, ravinteiden kierrätys, vakaan ilmaston ylläpito tai luonnon tuottamat virkistyspalvelut. 3. Suljettu/tehokas materiaalikierto Tuotannossa ja kulutuksessa pyritään suljettuun tai ainakin mahdollisimman tehokkaaseen materiaalikiertoon. Keinoina ovat esimerkiksi ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu, resurssitehokas tuotanto ja luonnonvaratuottavuuden maksimointi. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan käyttöön otettavat luonnonvarat pyritään pitämään talousjärjestelmän piirissä pitkään siten, että ne tuottavat mahdollisimman suuren lisäarvon ja mahdollisimman vähän arvokkaita materiaaleja poistuu lopullisesti talousjärjestelmästä. Yhdyskuntien tasolla kestävällä yhdyskuntasuunnittelulla on keskeinen rooli materiaalikierron tehostamisessa. Useissa biotalouden määritelmissä nousevat esiin myös seuraavat näkökohdat: 4. Biologisten prosessien hyödyntäminen tuotannossa Nykyisin käytössä olevien lukuisten biologisia prosesseja hyödyntävien tuotantomenetelmien lisäksi biotaloudessa kehitetään uusia tuotteita ja prosesseja. Tulevaisuudessa biomassan kuidut erotellaan biojalostamossa tarkkaan erilaisiin, jopa nanomittakaavan suuruisiin, osiin. Esimerkiksi selluntuotantoprosessissa syntyy selluloosan ohella lopputuotteina muun muassa biodieseliä, etanolia, biopohjaisia kemiallisia yhdisteitä sekä tulevaisuudessa erilaisia kosmetiikka-, lääke-, elintarvike- ja luontaistuoteteollisuuden tuotteita. Todennäköistä on, että esimerkiksi olemassa olevista biomassan lähteistä löydetään monia terveysvaikutteisia aineita ja nykyisiä öljypohjaisia tuotteita korvaavia tuotteita. 5. Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvat tai niitä hyödyntävät liiketoimintamallit Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuva luontoyrittäjyys voi olla elintarvike-, käsityö- tai matkailuyrittäjyyttä. Myös kestävien ratkaisujen kehittäminen ja tuotteistaminen liiketoiminnaksi voi olla keskeinen osa biotaloutta (esim. uusiutuvan energian hajautetut ratkaisut, ekosysteemipalveluiden tunnistamiseen ja turvaamiseen liittyvät palvelut). 6. Hajautettu tuotanto ja luonnonvarojen paikallinen hyödyntäminen Luonnonvaratuotannolla on usein alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen, väestön hyvinvointiin sekä asutusrakenteen pysyvyyteen. Alueelliset, hajautetut tuotantomallit vähentävät luonnonvarojen kuljetuksen tarvetta, kasvattavat huoltovarmuutta ja turvaavat paikallista hyvinvointia. Lisäksi paikalliset luonnontuotteet sekä luonnonvarojen aineettomat arvot (esim. maisema ja virkistys) sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia lisätä ihmisten hyvinvointia ja luoda liiketoimintaa. 7. Uusiutuvien luonnonvarojen systeemitason tarkastelu Tarve ymmärtää luonnonvaroihin vaikuttavia muutosvoimia ja niiden välisiä kytkentöjä lisääntyy. Luonnonvarakysymyksiä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti yli sektorirajojen. Biotaloudessa luonnonvarojen käyttöä ja suojelua tuleekin tarkastella yhtenä kokonaisuutena ja suunnitella riittävän pitkäjänteisesti. Lisääntyvä kilpailu tuottavasta maasta, 9

10 mineraalivaroista ja biomassojen käyttömuodoista luovat suunnitteluosaamiselle myös kansainvälistä kysyntää. 8. Kestävän kulutuksen merkitys ja kulutuksen ohjaus Koska luonnonvarojen saatavuusongelmat sekä käytöstä aiheutuvat ympäristöhaitat kasvavat, kasvaa myös tarve löytää keinoja ohjata luonnonvarojen käyttöä. Niitä ovat esimerkiksi viranomaisten toimet, joilla ihmisiä ja yrityksiä pyritään ohjaamaan luonnonvarojen kestävään käyttöön ja joilla luonnonvaroille haitallista käyttäytymistä pyritään rajoittamaan. Jotta kuluttajat voisivat ottaa käyttäytymisessään huomioon luonnonvarojen kestävän käytön, on kuluttajan tiedostettava tämä omassa kotitaloudessaan. Tämä edellyttää, että kuluttajan käytössä on oltava ymmärrettävää ja luotettavaa informaatiota ja työkaluja, joiden avulla kuluttaja voi seurata ja verrata ostopäätöstensä vaikutuksia luonnonvarojen kestävään käyttöön. 10

11 3. Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeet 3.1. Kestävän luonnonvaratalous tuo osaamistarpeita kaikille toimialoille Helmikuun asiantuntijatyöpajan toisessa vaiheessa pohdittiin kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden synnyttämiä osaamistarpeita ja kokonaan uusia osaamisaloja. Tässä vaiheessa osaamistarpeita tarkasteltiin yleisesti, ei pelkästään luonnonvara-alan näkökulmasta. Substanssiosaamisista biotaloudessa korostuu erityisesti perusluonnontieteiden osaaminen (kemia, fysiikka ja biologia) ja sen soveltaminen. Syvällistä tietoa ja ymmärrytä tarvitaan esimerkiksi biologisten prosessien soveltamisessa tuotantoprosesseissa. Ekosysteemipalveluiden ja teollisen ekologian näkökulma edellyttävät vahvaa ekologian osaamista ja ekologisen osaamisen soveltamista, esimerkiksi luonnonvarojen kestävän käyttötason määrittely ja materiaalien palauttaminen kiertoon. Biotaloudessa tarvitaan myös teknologian osaamista ja teknologian (tarjoamien ratkaisumahdollisuuksien) ymmärtämistä. Luonnontieteellisen osaamisen lisäksi korostuvat myös liiketaloudellinen osaaminen (biotaloudesta liiketoimintaa, uudet liiketoimintaratkaisut), yhteiskuntatieteellinen ja ihmistieteellinen osaaminen (yhteiskunnan toimintojen ja kulutuksen ymmärtäminen ja sopeuttaminen kestävälle tasolle). Kestävässä luonnonvarataloudessa korostuvat mm. seuraavat taidot ja osaamisalat: Ekologinen ja asiakaslähtöinen tuote- ja palvelusuunnittelu (Ecodesign), koko elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioon ottaminen jo suunnitteluvaiheessa Elinkaaritarkastelu taloudellisten ja ekologisten taseiden kautta (esim. bioenergian tuotannon taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja kannattavuus) Materiaalivirtojen hallinta ja kokonaisuuksien hallinta Ekoteollisten järjestelmien suunnittelu, materiaalin ja energian sivuvirtojen hyödyntäminen toisissa tuotantoprosesseissa ja suljetut kierrot ICT-osaaminen ja soveltaminen, esimerkiksi seurantatietojen ja muun ympäristöinformaation käsittely, ekosysteemipalveluiden ja ainevirtojen mallintaminen Laaja-alainen, kokonaisvaltainen ajattelu ja systeemitason tarkastelu Logistiikan suunnittelu taloudellisesti ja ekologisesti tehokkaasti, jotta hajallaan olevien luonnonvarojen logistiikka saadaan optimoitua Luonnon yhteys ihmisen hyvinvointiin, sosiaaliset ekosysteemipalvelut ja niiden tuottamat hyödyt ihmisille (esim. Green Care) Säästäminen sekä taitona että asenteena, pelkkä resurssitehokkuus ei riitä, jos kulutus samaan aikaan kasvaa. Täytyy pystyä kulutuksen absoluuttiseen vähentämiseen. Ongelmanratkaisutaidot, ratkaisukeskeinen työote ja rohkeus kokeilla uusia ratkaisuja (nk. kokeilukulttuuri) Biotaloudessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja eri alojen asiantuntijoiden/toimijoiden on kyettävä löytämään yhdessä kokonaisvaltaisesti kestäviä ratkaisuja. Tämä edellyttää mm. poikkitieteellistä kielitaitoa ja hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. 11

12 Eettinen osaaminen ja tarkastelu, sekä paikallisella, alueellisella että globaalilla tasolla (esim. olisiko Suomessa eettistä tuottaa energiakasveja pelloilla, jos maailmalla vallitsee ruokapula). Nämä osaamistarpeet heijastuvat laajasti eri toimialoille ja asettavat vaatimuksia eri koulutusaloille. Kestävä luonnonvaratalous/biotalous ei rajoitu vain luonnontieteellisille ja teknisille aloille vaan tulevaisuuden ratkaisuissa tarvitaan laajasti eri koulutusalojen näkemystä. Ratkaisut voivat edellyttää esimerkiksi yhteiskuntatieteellistä ja käyttäytymistieteellistä osaamista, talousosaamista, muotoiluosaamista, kulttuuriosaamista ja/tai tietoteknisten sovellusten osaamista. Eri aloilla tarvitaan osaamista kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteista, kuten luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden turvaamisesta ja kestävästä materiaalikierrosta. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa eri alojen mahdollisuudet kestävien ratkaisujen edistämisessä. Tämä näkökulma voi joillakin aloilla olla huomattavasti merkittävämpi kuin toiminnan päästöt ja muut suorat ympäristövaikutukset. Esimerkiksi ICT-alan ratkaisut voivat olla keskeisessä roolissa energiatehokkuuden edistämisessä tai hajautetun uusiutuvan energian tuotannossa. Tai uudenlaisilla rahoitusmalleilla voidaan edistää investointeja puhtaisiin teknologioihin ja biotalouden ratkaisuihin Biotaloudessa luonnonvara-alalla tarvitaan monialaisia osaajia Maaliskuun aikana toteutettiin kysely biotalouden osaamistarpeista, jolla kartoitettiin nimenomaisesti luonnonvara- ja ympäristöalan osaamistarpeita kestävään luonnonvaratalouteen ja biotalouteen siirryttäessä. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan annettuja osaamistarpeita oman toimialan näkökulmasta: millaista osaamista alan erilaisissa työtehtävissä tarvitaan. Arvioitavat osaamistarpeet pohjautuivat kirjallisiin lähteisiin sekä helmikuussa järjestetyn asiantuntijatyöpajan tuloksiin. Osaamistarpeet oli kyselyssä jaoteltu seuraaviin luokkiin: Materiaalivirtojen hallinta Teknologia- ja prosessiosaaminen Ekosysteemit ja luonnonvarojen käyttö Kestävä tuote- ja tuotannon suunnittelu Liiketoimintaosaaminen Muut biotalouden osaamistarpeet Yleiset taidot Kyselyn tuloksia käsiteltiin selvityshankkeen toisessa työpajassa, jossa osaamistarpeita vielä täsmennettiin ja määriteltiin niiden pohjalta koulutuksen kehittämistarpeita. Luonnonvara-alalla tarvitaan ekosysteemien ymmärrystä Luonnonvara- ja ympäristöalan merkityksen nähtiin kasvavan biotalouteen siirryttäessä, sillä uusiutuvien luonnonvarojen hallinta ja kestävä käyttö ovat biotalouden keskiössä. Kestävä luonnonvaratalous ja biotalous tuovat alalle myös muutostarpeita ja haasteita. Nykyisten tuotteiden ja palveluiden, kuten ruuan, puutavaran, bioenergian ja elämyspalveluiden lisäksi luonnonvarataloudessa tulisi varmistaa ekosysteemipalveluiden ylläpito ja ainekiertojen kestävyys sekä tuottaa ratkaisuja ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Tämä edellyttää kestävyysnäkökulman integroimista kaikkeen luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön. 12

13 Kaikki luonnonvara-alan ammattilaiset tarvitsevat myös ymmärrystä ja osaamista kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteista oman ammattialansa näkökulmasta. Tämä edellyttää osaamista mm. kestävästä ainekierrosta, ekosysteemipalveluista ja niiden merkityksestä. Ekosysteemien toiminnan ymmärtäminen korostuu myös ilmastonmuutoksen myötä, kun luonnonvarojen tuotantoa ja hallintaa on sopeutettava muuttuvaan ilmastoon. Keskeisiä ammatillisia taitoja luonnonvaratalouden kestävyyden turvaamisessa ovat mm. uusiutuvien luonnonvarojen käytön seuranta ja mittaaminen, vesitalouden hallinta ja luonnonvarojen kierrättäminen, erityisesti ravinteiden hyödyntämiseen esimerkiksi tuhkan tai lietteen muodossa. Luonnonvara-alan ammattilaisten keskeistä osaamista on myös oman toiminnan ja oman ammattialan ympäristövaikutusten tunnistaminen ja huomioon ottaminen toiminnassa. Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen ulottuvuuksien ymmärtäminen ja huomioon ottaminen luonnonvarojen käytössä nousi kyselyssä esiin keskeisenä osaamisena. (Kuva 5) Uusiutuvien luonnonvarojen käytön seuranta ja mittaaminen Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen näkökulmien huomioon ottaminen luonnonvarojen käytössä (ekologinen, Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja hallinta Toimialan luonto- ja ekosysteemivaikutusten tunnistaminen ja arviointi Luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön liittyvä turvallisuusosaaminen (huoltovarmuus ja kriisien hallinta) Hiilinielujen (mm. suot, metsät, maaperä)tunnistaminen ja hallinta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Biologisen ja geneettisen monimuotoisuuden edistäminen luonnonvarojen käytössä ja tuotannossa Uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyden arviointi Kuva 5. Ote osaamistarvekyselyn tuloksista: Ekosysteemipalveluihin ja kestävään luonnonvarojen käyttöön liittyvät osaamistarpeet eri työtehtävissä ja koulutusasteilla. Pylväsdiagrammit osoittavat, kuinka moni vastaajista on arvioinut kyseistä osaamista tarvittavan erilaisissa työtehtävissä ja eri koulutusasteilla. Vastaajat ovat voineet valita useamman koulutusasteen/työtehtävän, jos ovat arvioineet osaamista tarvittavan eri tasoilla. 13

14 Pylvään kokonaispituus kuvastaa siis osaamisen merkitystä yleisesti ja pylvään jakautuminen eri tasoihin/väreihin kuvaa osaamistarpeen painottumista eri työtehtävissä ja eri koulutusasteilla. Vastauksissa painottuu vahvasti ammattikorkeakoulutason osaaminen, mikä johtunee ainakin osittain ammattikorkeakoulujen edustajien suuresta vastaajaosuudesta (37% kaikista vastaajista). Yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista Biotalouden myötä uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen, jalostamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa ja valtaosa näistä palveluista tullaan tuottamaan (pien)yritysten kautta. Luonnonvara-alan yrittäjät voivat tuottaa esimerkiksi viljeltyjen ja luonnontuotteiden jalostukseen, energiantuotantoon, matkailuun tai terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tuotteita ja palveluita. Substanssiosaamisen lisäksi luonnonvara-aloilla tarvitaan myös yrittäjyys- liiketoimintaosaamista, kuten uusien liiketoimintamallien soveltamista, asiakaslähtöistä tuote- ja palvelusuunnittelua, markkinointia ja hinnoittelua sekä tuottajien verkostoitumista ja yhteistyötä. (Kuva 6) Yrittäjyys, yrittäjämäinen asenne Uusien liiketoimintamallien soveltaminen ja käyttöönotto Luonnonvaratuottavuuden (ekotehokkuuden) maksimointi Asiakaslähtöinen tuote- ja palvelusuunnittelu Tuotteistaminen ja uusien liikeideoiden kaupallistaminen Innovaatio-osaaminen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Aineettomien luontoarvojen tunnistaminen ja hyödyntäminen Ympäristöviestintä ja markkinointi Kuva 6. Liiketoimintaosaamisen tarpeissa korostui erityisesti yrittäjyysosaaminen. 14

15 Teknologian soveltamista kestäviin ratkaisuihin Kestävät ratkaisut edellyttävät luonnonvara-alan ammattilaisilta teknologista osaamista ja prosessien hallintaa. Osaamista tarvitaan erityisesti bioenergian sekä suljettuihin ainekiertoihin perustuvien tuotantojärjestelmien toteuttamiseen, käyttöön ja ylläpitoon. Informaatioteknologian osaamista ja soveltamista tarvitaan mm. hajautetun tuotannon hallintaan ja ohjaukseen. High tech -osaamisen lisäksi tarvitaan myös yksinkertaiseen ja toimintavarmaan teknologiaan perustuvien ratkaisujen hallintaa. Biotalouteen liittyy keskeisesti myös ekologisten ja biologisten prosessien ymmärrys ja soveltaminen. Osaamista tarvitaan esimerkiksi luonnonmukaisesta tuotannosta, biologisista kasvinsuojelu- ja torjuntamenetelmistä sekä muista kestävistä viljelyteknologioista, joilla edistetään maaperän tuotantokykyä ja ravinteiden tehokasta hyödyntämistä. Myös tuotannon sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon edellyttää ekologisen osaamisen soveltamista esimerkiksi kasvatettavien/viljeltävien lajikkeiden valinnassa. Kaiken kaikkiaan perusluonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan osaamisen ja soveltamisen tarve kasvaa. Biotaloudessa tarvitaan monipuolisia työelämätaitoja Biotalouteen liittyvä uudenlainen lähestymistapa luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön edellyttää alan ammattilaisilta myös monipuolisia yleisiä työelämätaitoja. Uusien ratkaisujen tarve edellyttää innovatiivisuutta, rohkeutta etsiä ja kokeilla uusia ratkaisuja sekä ongelmanratkaisutaitoja, tiedon ja osaamisen soveltamista käytännön ongelmien ratkaisussa. Uusien ratkaisujen jalkauttaminen ja laaja käyttöönotto edellyttää alan ammattilaisilta ja palveluntuottajilta myös neuvonta- ja ohjaustaitoja. (Kuva 7) Monet biotalouden ratkaisut ja mahdollisuudet edellyttävät monialaista lähestymistapaa ja osaamista, joten luonnonvara-alan ammattilaiset tarvitsevat taitoa työskennellä monialaisissa ryhmissä. Luonnonvara-alan osaaminen voi yhdistyä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, elintarvikealan, energia-alan tai matkailualan osaamiseen. 15

16 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Kyky työskennellä monialaisessa ryhmässä Eettinen osaaminen, ratkaisujen eettinen tarkastelu ja arviointi Verkostoitumistaidot Ongelmanratkaisutaidot, tiedon soveltaminen ongelmien ratkaisussa Innovatiivisuus, rohkeus etsiä ja kokeilla uusia ratkaisuja Neuvonta- ja ohjaustaidot Kansainvälisyystaidot Kestävän kehityksen kokonaisvaltainen osaaminen Kokonaisvaltainen ja monialainen, eri näkökulmia yhdistävä systeemitarkastelu Kuva 7. Biotalouden myötä korostuvat yleiset työelämätaidot Toimialakohtaisia osaamistarpeita Toukokuun työpajassa pohdittiin koulutusalakohtaisissa ryhmissä kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeita myös ammatti- ja koulutusalakohtaisesti. Osallistujat jakautuivat kolmeen ryhmään: (1) maatilatalouden, karjatalouden ja hevostalouden ryhmään, (2) metsätalouden ryhmään sekä (3) puutarhatalouden ja muun luonnonvara- ja ympäristöalan ryhmään. Ryhmillä oli käytettävissään keskustelun pohjana ja aineistona maaliskuussa toteutetun osaamistarvekyselyn tulokset. Tilakokojen kasvu tuo maatiloille uusia osaamistarpeita Maatilataloudessa, karjataloudessa ja hevostaloudessa yrittäjyys- ja liiketalousosaaminen korostuvat erityisesti tilakokojen kasvun myötä. Luonnonvaratalouden merkityksen kasvaessa ja toimintaympäristön muuttuessa tilakoot kasvavat, mikä synnyttää monia osaamistarpeita maatalousyrittäjille. Maatiloilla tarvitaan entistä enemmän liiketalousosaamista ja johtamistaitoja. Suuret tilat työllistävät myös ulkopuolisia työntekijöitä, usein ulkomaalaisia, joten esimiestaitojen merkitys korostuu. Maatiloilla korostuu myös laadunhallinta- ja omavalvontaosaaminen. 16

17 Luonnonvara-alan toimintaympäristön muuttuessa korostuu strategisen ajattelun, tulevaisuuden ennakoinnin ja suunnittelun merkitys. Alan yrittäjien täytyy osata jatkuvasti arvioida, ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan. Alalla pärjääminen edellyttää entistä enemmän taitoa verkostoitua oman alan ja muiden alojen toimijoiden kanssa. Tilakokojen kasvamisen myötä yrittäjän ajanhallintataidot sekä omasta työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen korostuvat. Tähän liittyvät myös hinnoittelutaidot sekä resurssien ja kustannusten hallintaosaaminen: kuinka paljon yrittäjä voi realistisesti tehdä itse ja mitä töitä on mahdollista ja järkevää teettää ulkopuolisilla palveluntarjoajilla. Myös teknologisen osaamisen merkitys kasvaa. Maataloudessa tarvitaan ymmärrystä teknologisista ratkaisumahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä. Erityisesti bioenergian ja siihen liittyvän tuotantoteknologian osaaminen kasvaa, sillä maatilat voivat olla sekä bioenergian (lämmön, sähkön ja polttoaineen) tuottajia että käyttäjiä. Metsäalalla tarvitaan ekosysteemiosaamista ja palvelutaitoja Myös metsätalouden työtehtävissä yrittäjyystaidot korostuvat biotalouteen siirryttäessä. Tulevaisuudessa metsän tuottamia ekosysteemipalveluita ja hyötyjä tarkastellaan monipuolisemmin, mikä vaikuttaa mm. metsänhoitomalleihin ja metsänhoitopalveluiden kysyntään. Metsissä tuotetaan nykyistä monipuolisemmin erilaisia lopputuotteita: paperin ja puutavaran lisäksi energiaa, teollisuuden raaka-aineita ja metsäluontoa hyödyntäviä aineettomia palveluita. Esimerkiksi hyvinvointipalveluilla voi olla kasvava merkitys luontoyrittäjyydessä. Metsänhoidon monipuolistumista edistää myös metsien omistajarakenteen muutos. Yhä useammat metsänomistajat ovat kaupunkilaisia, joiden tavoitteet ja toiveet metsänhoidolle voivat poiketa huomattavasti nykyisistä. Tämä edellyttää alan ammattilaisilta asiakaslähtöisyyttä sekä palvelu- ja tuotteistamisosaamista, jotta erilaisten asiakkaiden tarpeet osataan tunnistaa ja tarjota tarpeisiin vastaavia palveluita. Myös laatuajattelun ja laadunhallintataitojen merkitys kasvaa. Metsänhoidon monipuolistuessa ja omistajarakenteen muuttuessa konkreettisia osaamistarpeita ovat esim. pehmeämmät metsänkäsittelymuodot, jotka vaativat enemmän käsityötä, uusia välineitä ja teknologisia ratkaisuja. Esimerkiksi hevosmetsuripalveluiden kysynnän arveltiin kasvavan tulevaisuudessa. Metsänhoitotöiden seurantaan liittyvät palvelut voivat yleistyä, kun useammat metsänomistajat asuvat kaukana metsistään. Keskeinen osaamistarve kaikille metsäalan ammattilaisille on biologian osaaminen, erityisesti metsän ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja turvaaminen. Tämä osaaminen on perusta kestävän metsänhoidon palveluiden kehittämiselle ja tarjoamiselle. Resurssitehokkuutta ja biologisen osaamisen soveltamista Puutarhatalouden ja muun luonnonvara- ja ympäristöalan ryhmässä keskustelussa korostui yhteinen, kaikilla luonnonvara-aloilla tarvittava biotalousosaaminen ja ymmärrys ekosysteemipalveluiden merkityksestä koko luonnonvara-alan perustana. Laaja näkemys kestävästä luonnonvarataloudesta ja siihen liittyen oman työn ja ammattialan merkityksen ymmärtäminen lisäävät ammattiylpeyttä ja oman työn merkityksellisyyttä. Koulutuksessa kestävän 17

18 luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteita tulee käsitellä ensisijaisesti oman alan ja työtehtävien kautta, esimerkiksi integroituna ammattiaineisiin, jotta ne eivät jäisi työstä irralliseksi teoriatiedoksi. Puutarha-alalla biotalouden myötä korostuvat mm. materiaalitehokkuuden ja jätehuollon osaaminen, energiatalouden hallinta, tulvasuojelu ja hulevesien hallinta, viherkasvien käyttö pienilmaston säätelyssä (esim. viherseinät) sekä paikallisten ja kestävien, myös muuttuvaan ilmastoon sopeutuvien, lajikkeiden käyttö. Biologian ja ekosysteemien osaamisen soveltamista tarvitaan mm. ekologisessa puutarhasuunnittelussa, jolla voidaan edistää biodiversiteettiä, vähentää tulvariskejä ja minimoida puutarhan hoitotarve. Paikallisen ruoantuotannon korostuessa tarvitaan puutarha-alalla osaamista koko lähiruokaketjusta: mm. tuotannon suunnittelun, logistiikan, markkinoinnin ja verkostoitumisen osaamista. Ryhmässä käsiteltiin myös muutamia muita luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintoja ja niiden uusia osaamistarpeita: Vesihuoltoalalla korostuvat materiaalitehokkuus ja lietteen hyödyntäminen energiantuotannossa. Ympäristöhuoltoalalla uutena osaamistarpeena nousee bioraaka-aineen käsittely ja hyödyntäminen esimerkiksi toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa (jäte, maa- ja metsätalouden sivuvirrat). Luontoalalla korostuvat ekosysteemipalveluiden ymmärtäminen sekä liiketoimintaosaaminen: palveluiden tuotteistaminen, myynti ja markkinointi. Golfkentänhoidossa tarvitaan osaamista kentän ympäristöhaittojen tunnistamiseen, mittaamiseen, seurantaan ja vähentämiseen. Yksi keino on alan oma sertifiointijärjestelmä, joka kattaa mm. syntyvät jätteet, käytettävät lannoitteet ja ympäristövaikutusten mittauksen. 18

19 4. Biotalouden haasteet luonnonvara-alan koulutukselle Biotalous edellyttää monella tapaa uudenlaista ajattelua ja uutta osaamista luonnonvara- ja ympäristöalalla ja myös muilla aloilla. Tämä edellyttää muutoksia koulutuksessa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää mm. biotalouden perusteiden ymmärtämiseen, monialaisen opetuksen kehittämiseen sekä liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden edistämiseen. Biotalouden perusteet kaikkeen koulutukseen Luonnonvara-alan ammattilaiset tarvitsevat syvällistä kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamista, mm. luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden turvaamisesta, biologisista prosesseista, elinkaariajattelusta ja kestävästä ravinne- ja muusta materiaalikierrosta. Biotalouden osaamistarpeet heijastuvat laajasti myös muille toimialoille ja asettavat vaatimuksia eri koulutusaloille. Kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden perusteet kuten kestävä materiaalikierto tulisikin integroida osaksi kaikkea koulutusta ja opetusta. Yleissivistävän koulutuksen jälkeisissä opinnoissa, ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa on oleellista kytkeä nämä sisällöt osaksi omaa ammattialaa. Ympäristöasioiden opetus ei saisi jäädä vain yleisen ympäristötiedon tasolle, vaan niitä tulisi tarkastella syvällisesti osana alan opetusta. Koulutuksessa tulisi antaa valmiudet mm. oman ammatti- tai toimialan ympäristövaikutusten tunnistamiseen, ympäristövastuullisten toimintatapojen hallintaan ja ympäristöhaittojen vähentämiseen. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa eri alojen mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja biotalouden kestävien ratkaisujen edistämisessä. Tämä näkökulma voi joillakin aloilla olla huomattavasti merkittävämpi kuin toiminnan päästöt ja muut suorat ympäristövaikutukset. Yrittäjyyttä kaikkeen luonnonvara-alan koulutukseen Liiketalous- ja yrittäjyysosaaminen korostuu biotalouden myötä. Luonnonvara-alan koulutuksessa tulisi olla vahvasti mukana liiketaloudellisen ajattelun ja yrittäjyyden tukeminen. Työpajoissa esitettiin yrittäjyystaitojen koulutuksesta kahdenlaisia näkemyksiä: toisaalta esitettiin, että yrittäjyysopintojen tulisi olla alakohtaisia, jotta oman ammattialan erityiskysymykset ja prosessit voidaan riittävässä määrin ottaa huomioon opinnoissa. Toisaalta eri luonnonvara-aloille ehdotettiin yhteisiä yrittäjyysopintoja, jotka voitaisiin mieluiten toteuttaa aidosti monialaisissa ryhmissä, mikä tukisi myös laaja-alaisen näkemyksen kehittymistä sekä eri luonnonvara-alan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä. Yrittäjyysosaamista tulisi pystyä tarkemmin avaamaan eri tasoille eri tutkinnoissa. Joissakin luonnonvara-alan perustehtävissä tarvitaan lähinnä sisäistä yrittäjyyttä, kun taas esimerkiksi maatalousyrittäjien tulee hallita jo perustutkintotasolla kattavasti ja syvällisesti yritystoiminnan taitoja. 19

20 Monialaista koulutusta, yhteistyötä yli tutkintorajojen Monet biotalouden synnyttämät osaamistarpeet ovat jo lähtökohtaisesti monialaisia ja moneen ammattialaan liittyviä. Tulevaisuudessa tarvitaan koko ketjuun (alkutuotanto, jalostus, materiaaliominaisuudet ja tuotekehitys) liittyvää poikkitieteellisempää ja monialaisempaa osaamista. Esimerkiksi ravinne- ja muiden ainekiertojen sulkeminen edellyttää kaikkien ketjun toimijoiden yhteistyötä ja kokonaisuuden ymmärrystä. Näihin osaamistarpeisiin voitaisiin myös koulutuksessa vastata monialaisilla opintokokonaisuuksilla, jotka olisivat yhteisiä eri aloille ja tutkinnoille. Bioenergiaan ja biopolttoaineisiin liittyvä osaaminen ja opetus voisi olla osittain yhteistä maatalouden, metsätalouden, ympäristöhuollon, logistiikan sekä energia- ja prosessitekniikan ammattilaisille. Kestävän elintarvikeketjun ja paikallisen ruoantuotannon osaaminen yhdistää mm. maataloustuottajat, elintarvikejalostajat, logistiikan ja kaupan toimijoita samaan arvoketjuun. Luonnon hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa (Green Care) voisi kuulua niin luonnontuotealan, puutarha-alan, matkailun, hevosalan, luontoalan, kauneudenhoitoalan kuin sosiaali- ja terveysalankin osaamiseen. Yhteiset opetuskokonaisuudet voisivat edistää eri toimijoiden välistä ymmärrystä ja koko ketjun toimijoiden välistä yhteistyötä. Kuva 8. Monet biotalouden osaamistarpeet ovat lähtökohtaisesti monialaisia ja osaaminen voi liittyä osaksi eri alojen tutkintoja. Jo nykyinen ammatillinen tutkintorakenne on niin joustava, että monialainen opetus on mahdollista. Tätä voitaisiin edelleen helpottaa valinnaisuutta lisäämällä. Haasteet ovatkin enemmän monialaisen opetuksen käytännön toteutuksessa: esimerkiksi opetusyksiköt voivat sijaita kaukana toisistaan tai eri alojen opiskelijoiden opetus etenee erilaisissa jaksoissa. Monialaisen opetuksen kehittämiseksi oppilaitosten yhteistyötä olisi syytä tiivistää ja kehittää myös opetusratkaisuja monialaisuutta edistävästi. 20

21 Monialaisuuden lisäksi koulutuksen tulisi kannustaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön jo opintojen alusta alkaen. Yhteistyötä ja verkostoitumista tulisi edistää niin oppilaitosten kesken, kansainvälisesti, työelämän kanssa kuin kuluttajienkin kanssa. Koulutuksessa voidaan esimerkiksi projektimaisen oppimisen kautta kehittää ja pilotoida uusia kestäviä ratkaisuja eri koulutusasteiden, koulutusalojen ja työelämän välisessä yhteistyössä. Pilottikokeiluissa voidaan myös kokeilla uudenlaisia, rohkeita liiketoimintamalleja. Pääpaino nykyisten tutkintojen päivittämisessä, ei uusissa tutkinnoissa Sähköisessä kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten nykyisiä luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintoja ja ammatteja tulisi päivittää vastaamaan biotalouden osaamistarpeita. Alalle arveltiin syntyvän joitakin kokonaan uusia ammatteja ja työnkuvia. Useimmiten mainittiin hyvinvointipalveluihin, materiaalivirtojen hallintaan, bioenergiaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan liittyvät ammatit sekä biotalouteen liittyvät neuvonta- ja suunnittelutehtävät. Suurin päivitystarve on kuitenkin olemassa olevien ammattien täydentämisessä ja osaamisten uudenlaisessa yhdistelemisessä. Myös CEDEFOP:n (European Centre for the Development of Vocational Training) ennakointityössä on tunnistettu vastaavat osaamistarpeet: biotaloudessa suurin tarve on olemassa olevien ammattien päivittämisessä ja vihertämisessä eli ympäristönäkökohtien sisällyttämisessä alan osaamiseen. Kokonaan uusien ammattien ja osaamisalojen tarve sen sijaan on vähäinen (ks. kuva 9). Kuva 9. Biotaloudessa ja laajemminkin vihreässä taloudessa on suurin tarve olemassa olevien ammattien päivittämisessä ja vihertämisessä eli ympäristönäkökohtien sisällyttämisessä alan osaamiseen. Kokonaan uusien ammattien ja osaamisalojen tarve on vähäinen. Lähde: Antonio Ranieri, CEDEFOP, Skills for Green Growth presentation, New Skills for European Bioeconomy conference ( ) 21

22 Toukokuun työpajassa ryhmät ottivat kantaa myös joidenkin yksittäisten koulutusalojen ja tutkintojen rakenteisiin ja nimityksiin: Maatilatalouden tutkintorakenteeseen tulisi lisätä myös erikoisammattitutkinto, jonka osaamisalat muodostuisivat pitkälti nykyisistä tutkinnoista. Maatalousalan eat:n osaamisaloja voisivat olla nykyiset maaseudun vesitalouden eat, maaseudun kehittäjän eat, tarhaajamestarin eat ja uutena esityksenä eläinten sairaanhoitamisen osaamisala. Maatilatalouden ammattitutkinnoista voisi muodostaa yhden maatalousalan ammattitutkinnon. Eläintenhoitamisen sijoittaminen uuteen tutkintorakenteeseen on haasteellisempaa, koska se ei itsestään selvästi kuuluisi maatalouden ammattitutkintoon. Myös seminologin ammattitutkinnon sijoittuminen on hankalaa, mutta se voisi mahdollisesti soveltua yhdeksi osaamisalaksi maatalousalan ammattitutkintoon. Hevostalouden perustutkinnon voisi luontevasti jakaa kahteen osaamisalaan, hevostenhoitajan ja ratsastuksenohjaajan oa. Hevostalouden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tulisi myös sallia alalletulotutkintoina, eikä välttämättä tarvitsisi edetä perustutkinnon kautta ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Bioenergian koulutuksen voisi sisällyttää osaksi metsäkonealaa, koska kyseessä on pääasiassa puubiomassan korjuu. Metsäalan perustutkintoon esitettiin neljää osaamisalaa: metsätalouden osaamisalan lisäksi metsäkonealalta metsäkoneasennuksen oa, metsäkoneenkuljetukseen oa ja metsäenergian oa. Arboristin tutkinnon voisi siirtää puutarha-alan tutkinnosta metsäalan tutkinnoksi. Biotaloutta tukeva tutkintorakenne toimialoista prosesseihin ja ratkaisuihin? Kestävä luonnonvaratalous edellyttää luonnonvara-alan ammattilaisilta syvällistä biotalouden osaamista, mm. luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ekosysteemipalveluiden turvaamisesta, biologisista prosesseista, elinkaariajattelusta ja kestävästä ravinne- ja muusta materiaalikierrosta. Perinteinen näkökulma tämän osaamisen kehittämiseen on integroida biotalouden perusteiden osaaminen eri luonnonvara-alan tutkintoihin, toimialojen ja koulutusalojen näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti biotalouden perusteet voisi olla koko luonnonvara-alan yhteinen osaamisperusta, josta eriydytään ja erikoistutaan eri koulutusaloille. Biotaloudessa oleellista on ekologisten reunaehtojen ja biologisten prosessien ymmärtäminen ja tämän osaamisen soveltaminen luonnonvarojen kestävässä tuotannossa ja käytössä, olipa kysymys sitten ruoan, puuaineksen tai muun biomassan, bioenergian tai palveluiden tuotannosta. Luonnonvara-alan toimijoiden yhteinen osaamisperusta helpottaisi myös eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista, minkä merkitys biotaloudessa korostuu, kun uudet liiketoimintamallit pohjautuvat entistä enemmän paikallisiin arvosykleihin. 22

23 Kuva 10. Biotalousosaaminen voidaan integroida luonnonvara-alan tutkintoihin eri toimialojen näkökulmasta tai biotalousosaaminen voidaan ottaa luonnonvara-alan yhteiseksi osaamisperustaksi. (Kuvassa on hyödynnetty Eeva Hellströmin esitystä Biotalous edellyttää ajattelun kuperkeikkoja, ) Ensimmäiset askeleet: tutkintojen sisältöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen Biotalouden osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää luonnonvara-alan tutkintojen sisältöjen ja tutkintorakenteen päivittämistä. Biotalouden osaamistarpeet tulee ottaa huomioon, kun tutkintojen perusteita uusitaan ja päivitetään. Tässä selvityksessä esiin nousseet osaamistarpeet antavat pohjaa ala- ja tutkintokohtaisten päivitysten laatimiseen. Tutkintokohtaisten osaamistarpeiden lisäksi on tärkeää käydä keskustelua laajasti koko luonnonvara-alan koulutuksen osalta ja tunnistaa alan yhteiset biotalouden osaamistarpeet ja mahdollisuudet monialaiseen opetukseen, esimerkiksi eri tutkintojen yhteisiin tutkinnon osiin. Ammatillinen tutkintorakenne on jo nykyiselläänkin varsin joustava ja mahdollistaa monenlaiset opetus- ja koulutusratkaisut osaamistarpeisiin vastaamisessa (esim. tutkinnon osien suorittaminen muista tutkinnoista). Ammatillisessa koulutuksessa on muutenkin hyvät edellytykset kehittää biotaloudessa tarvittavaa osaamista, sillä rakenteet ja olemassa olevat käytännöt mahdollistavat ja tukevat tällaista opetusta (esim. vahvat työelämäyhteydet mm. työssäoppimisen kautta ja yksilölliset oppimispolut henkilökohtaistamisen kautta) (ks. kuva 11). Toinen askel biotalousosaamisen kehittämisessä onkin opetuksen toteutustapojen kehittäminen, mm. monialaisten opetuskokonaisuuksien, pedagogisten ratkaisujen, verkostoitumisen ja yhteistyön kautta. Tämä edellyttää myös opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä. Biotalouden kestävien ratkaisujen edistämisessä tarvitaan aktiivista kokeilukulttuuria: innovatiivista ja ennakkoluulotonta ajattelua sekä rohkeaa asennetta etsiä ja testata erilaisia toimintatapoja. Pienimuotoisten kokeilujen kautta löytyvät ja jalostuvat hyvät toimintamallit. Samanlaista kokeilukulttuuria tarvitaan myös biotalousosaajien koulutuksen kehittämisessä: opetus- ja koulutuskokeilujen kautta voidaan löytää hyviä toimintatapoja ja malleja tutkintojen ja tutkintorakenteen päivittämiseen. 23

24 Kuva 11. Samoilla koulutuksen kehittämisen toimenpiteillä voidaan edistää monien eri biotalouden osaamistavoitteiden toteutumista. (Kuva: Ympäristöosaajat2025 kuinka tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastataan, Lundgren 2012, s. 5) 24

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi 20.9.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Ennakointiprosessi Ympäristöalojen määrittely Asiantuntijapaneelin

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014

Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014 Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI, Malmin kauppatie 8 B 26.11.2014 Tove Holm ja Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ympäristöosaamisen tarpeet tulevaisuudessa

Ympäristöosaamisen tarpeet tulevaisuudessa Ympäristöosaamisen tarpeet tulevaisuudessa Ammattilaisen ympäristöosaamisen kehittäminen Työseminaari 29.11.2011 Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto SYKLI Ympäristöosaajat2025 mitä ja miten Pitkän aikavälin

Lisätiedot

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut työpaja 2/2 6.5.2015 Tapani Pöykkö Tiekartta HAMKin biotalouteen Strateginen pa osaajat,

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Kohti biotalousyhteiskuntaa. 28.2.2014 Eeva Hellström

Kohti biotalousyhteiskuntaa. 28.2.2014 Eeva Hellström Kohti biotalousyhteiskuntaa 28.2.2014 Eeva Hellström Esityksen rakenne 1. Miksi biotaloutta on niin vaikea hahmottaa? Miten biotalous on nähty eri yhteyksissä? Eri maissa? Eri sektoreilla? Toimiala vai

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015 yrityskehittäjä Heikki Perko 1 KESTÄVÄ KEHITYS BIOTALOUS HIILINEUTRAALISUUS 2 IRTI FOSSIILITALOUDESTA -biomassojen

Lisätiedot

BIOTALOUDESTA BUSINESSTA

BIOTALOUDESTA BUSINESSTA BIOTALOUDESTA BUSINESSTA MAATALOUSYRITTÄJÄN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KORKEAKOULUDIPLOMI Jaana Auer Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Biotuotetekniikka o Aalto-yliopiston uusi tutkinto-ohjelma o Aloittaa syksyllä 2010 o 40 aloituspaikkaa o Korvaa nykyisen Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely 28.2.2014 Aikataulu 12.00 Tervetuloa 12.10 Biotalouden määritelmä ja rajaus 12.45 Biotalouden nykytila 13.30 Biotalouden megatrendit

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot