Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla"

Transkriptio

1 Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 SELITYKSIÄ... 4 Kestävä kehitys...4 Kylä...4 Metropolimaaseutu...4 Länsi-Uudenmaan...4 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ... 5 ETELÄSUOMALAINEN MAASEUTU TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ... 6 YHTEISEN TOIMINNAN PERUSPILAREITA... 6 VAHVA PAIKALLISYHTEISÖ JA YHTEISTYÖ... 7 LÄHIDEMOKRATIA JA VAIKUTTAMINEN ASUMINEN JA ELÄMINEN ELINKEINOT JA PALVELUT LIIKKUMINEN YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS OHJELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla Västnylands Byar r.f. - Länsi-Uudenmaan JULKAISIJA Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan KIRJOITTANUT Pirkko Kaskinen KÄÄNNÖS Gunilla Wasström KUVAT Pirkko Kaskinen TAITTO Kiekuva Design PAINO Mustasaaren painotalo 2012 SISÄLTÖ Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan RAHOITUS Mannersuomen maaseudun kehittämisohjelma Hämeen ELY-keskuksen kautta Kylä elää ja voi hyvin monimuotoisella Uudellamaalla yhteistuumin Kuva: Susanne Setälä 2 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

3 ESIPUHE Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla -julkaisu, on tarkoitettu innostamaan ja antamaan ajattelemisen aihetta. Tavoitteena on avata näköaloja, kannustaa yhteistyöhön ja saada toimijat paikallisesti ja seudullisesti sekä laajemminkin etsimään keinoja yhteisönsä ja elinympäristönsä hyvinvoinnin turvaamiseen ja kehittämiseen. Julkaisun aiheet ja toimenpide-ehdotukset on koottu useiden eri puolilla maakuntaa kokoontuneiden työpajojen, seminaarien ja muiden tilaisuuksien tulosten pohjalta. Mukana on ollut yksityishenkilöitä ja maakunnassa toimivia yhteisöjä, mm. yhdistyksiä, yrityksiä ja oppilaitoksia. Länsi-Uudenmaan :n ja Hämeen ammattikorkeakoulun, vuonna 2011, yhteistyönä tekemän Metropolimaaseutu asukkaiden kokemana -tutkimuksen tuloksia on myös käytetty. Tärkeässä roolissa ovat olleet Länsi-Uudenmaan :n hanketyöryhmä ja Kylä välittää -hankkeen Uudenmaan aluetiimi sekä alueellamme toimivat Leader-ryhmät Emo, Ykkösakseli ja Pomoväst. Suuret yhteiskunnalliset muutokset ja maailmalla tapahtuvat myllerrykset asettavat haasteita tulevaisuuden suunnittelulle ja hyvinvoinnille. Ilmastonmuutos ja talousrakenteiden järkkyminen ovat niistä suurimpia. Epävarmuus ja vaikeat olosuhteet ovat omiaan edistämään kansalais- ja järjestötoiminnan elpymistä ja luomaan uudenlaisia yhteisöllisiä toimintatapoja. Laajan kuntauudistuksen myötä lähidemokratian järjestäminen on yksi tärkeistä tehtävistä. Paikallisyhteisöjen merkitys kas- vaa. Metropolimaaseudulla osana eteläsuomalaista maaseutua on omanlaisensa asema ja erityisiä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Julkaisu on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota Uudellamaalla toteuttaa Länsi-Uudenmaan. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja ajatuksia antaneille! Vihdissä Pirkko Kaskinen Uudenmaan kyläasiamies Länsi-Uudenmaan KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 3

4 SELITYKSIÄ Kestävä kehitys Kestävä kehitys sisältää perinteisen määritelmän mukaan neljä eri ulottuvuutta. Niiden huomioon ottaminen toiminnassa on tärkeää. Kylä Ihmiset tekevät kylän. Toiminnallisesti kylä voi olla pieni tai suuri. Se voi myös olla muutaman pienen kylän yhdessä muodostama kokonaisuus tai entinen kirkonkylä. Kaupungin- tai kunnanosaa voidaan nimittää kyläksi. Kylän määrittelevät siellä asuvat ja toimivat ihmiset, joskus se voi jopa ylittää kuntarajoja. Kylä-nimitys on hyvä, lyhyt ja ytimekäs. Sitä on tässä julkaisussa käytetty tarkoittamaan erilaisia edellä mainitun kaltaisia toiminnallisia alueita. Metropolimaaseutu Metropoli- ja edelleen metropolimaaseutu -käsitteen käyttö on vakiintunut kuvaamaan Uudenmaan maakunnan aluetta ja tämän maaseutumaisia alueita. Metropolialue voidaan määritellä yhteyksiltään, elinkeinorakenteeltaan ja kulttuuritarjonnaltaan monipuoliseksi kaupunkiseuduksi sitä ympäröivine kuntineen ja vaikutusalueineen. Usein metropolit syntyvät kaupunkien kasvaessa kiinni toisiinsa. Metropolin muodostumisen keskeisenä edellytyksenä on riittävä väestöpohja. Suomen ainoa metropolialue on Helsingin ja sitä ympäröivien kaupunkien ja kuntien muodostama seutu, joka poikkeaa monin tavoin muista maamme kaupunkiseuduista. Se muodostaa erityisen maantieteellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. (Valtioneuvoston selonteko metropolipolitiikasta 2010, 3.). Uudenmaanliitto määrittää koko Uudenmaan metropolialueeksi. Metropolimaaseudulla tarkoitetaan maaseutua, joka sijaitsee metropolikeskittymän läheisyydessä ja joka toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskuksen kanssa. Metropolimaaseutu ja metropolin keskittymä sitoutuvat toisiinsa esimerkiksi väestön työssäkäynnin, vapaa-ajanvieton ja kulutustottumusten kautta. Länsi-Uudenmaan Länsi-Uudenmaan on vuodesta 2000 alkaen toiminut kaksikielisenä kattojärjestönä kyläyhdistyksille ja muille vastaaville Uudellamaalla. Yhdistyksen tarkoitus on edistää kylien kehitystä kylä- ja muiden paikallisten yhdistysten omatoimisuuden ja elinkelpoisuuden kehittämisen kautta, toimia kyli- 4 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

5 en yleisten ja yhteisten etujen valvojana ja ajatusten välittäjänä sekä vahvistaa ja kehittää kylien välistä yhteistyötä. Yhdistys toimii puoluepoliittisesti sitoutumattomana kylien edunvalvojana. Yhdistys toimii yhteistyössä kylätoiminnan valtakunnallisen keskusjärjestön, muiden maaseudun kehittäjien sekä alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen kanssa kylien hyvinvointiin vaikuttavien tavoitteiden toteuttamiseksi. Toiminta-alue kattaa Uudenmaan maakunnan, lukuunottamatta entisen Itä-Uudenmaan maakunnan aluetta. TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Maailmanlaajuiset trendit ja Euroopan tapahtumat vaikuttavat yhä enenevässä määrin oman maamme ja kyliemme elämään. Ilmastonmuutos, sodat, suuronnettomuudet ja niiden riski tulevat päivittäin eteemme tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kautta. Eurooppaa koettelevan talouskriisin leviäminen horjuttaa myös Suomen taloutta aiheuttaen epävarmuutta ja huolta. Lisääntyvä turvattomuus, liikenteen aiheuttama melu ja luonnon saastuminen haittaavat elämää monin paikoin. Perinteisistä arvoista luopuminen sekä asenteiden ja työelämän muutokset vaikuttavat. Kansojen sekoittuminen ja muuttoliike tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Yhteiskuntapolitiikan suuntana ovat keskittäminen, taajamaistuminen, teknistyminen ja julkisen talouden kriisiytyminen. Odotettavissa oleva todennäköinen kehitys tarjoaa järjestötoiminnalle ja paikallisuuden vahvistumiselle uusia mahdollisuuksia. Vaikeina aikoina yhteinen tekeminen ja vastuunotto yleensä lisääntyvät ja vapaaehtoistoiminnan määrä lähtee nousuun. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalla kasvaa epämuodollinen kansalaistoiminta ja järjestöjen tuottama palvelutarjonta. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 5

6 ETELÄSUOMALAINEN MAASEUTU TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Metropolimaaseutu on osa vaurasta ja muuttovoittoista eteläsuomalaista maaseutua. Merkittäviä kehityssuuntia ovat väestömäärän kasvu alueen tärkeys pääkaupungin ruuantuottajana työvoima- ja työpaikka-alue haluttu asuinalue virkistys- ja lomanviettoalue palveluineen korkean koulutustason oppilaitoskeskittymä lisääntyvä maahanmuutto puhtaan lähiruuan arvostuksen lisääntyminen pienuuden ja paikallisuuden arvostuksen lisääntyminen YHTEISEN TOIMINNAN PERUSPILAREITA Yhteisen toiminnan ja vuorovaikutuksen onnistumisen sekä tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että vedetään yhtä köyttä samaan suuntaan, ei köydenvetoa, jossa kaadetaan vastapuoli kumoon ja kaadutaan lopulta itsekin. Neljä ässää paikallistoiminnan peruspilareina: suunnitelmallisuus sinnikkyys sielukkuus sovinnollisuus Näistäkin on apua: sopeutuvaisuus suvaitsevaisuus spontaanius suojelevaisuus 6 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

7 Paikallisyhteisöjen kannattaa myös miettiä tarkasti, mihin ovat valmiita lähtemään mukaan ja millä ehdoilla. Muutosten vastustamisen sijasta voimavarat on useissa tapauksissa hyvä suunnata sen miettimiseen, miten käännetään vääjäämätön mahdollisuuksiksi. VAHVA PAIKALLISYHTEISÖ JA YHTEISTYÖ Maaseudun hyvinvointi perustuu toimiviin paikallisyhteisöihin. Niille pitää antaa julkisen vallan taholta riittävät toimintaedellytykset, mutta niiden pitää myös itse ottaa vastuuta oman elinvoimansa ja hyvinvointinsa saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Kuntauudistuksen myötä paikallisyhteisöjen merkitys on entisestään kasvanut. Laaja-alainen yhteistyö asukkaiden ja osa-aika-asukkaiden sekä erilaisten yhdistysten välillä vahvistaa paikallisyhteisöä. Kylässä toimivat yritykset ovat tärkeä osa yhteisöä. Yritystoiminnan kehittämistä ja kylän kehittämistä ei pidä liikaa erottaa toisistaan, ne tukevat toisiaan. Kyläyhdistys tai vastaava (esim. nuorisoseura, kotiseutuyhdistys tms.) on kylän tärkeä kokoava voima, siihen voivat kuulua kaikki riippumatta iästä, sukupuolesta, ammatista, harrastuksista jne.. Ihannetilanteessa kyläyhdistys toimii sateenvarjona, jonka alla erilaiset harrastuspiirit ym. toimivat, säästetään hallinnossa ja käytetään resursseja järkevästi. Kylän oman identeetin löytäminen ja vaaliminen sekä sen käyttäminen esim. elinkeinotoiminnassa antaa yhteisölle elinvoimaa. Suunnitelmallinen toiminta on vahvan paikallisyhteisön merkki. Kyläsuunnitelma on tärkeä työkalu. Oikein tehtynä se on kyläläisten yhteinen tahto siitä millainen kylän halutaan olevan. Parhaimmillaan se toimii yhdistysten vuosisuunnitelmien sekä kunnan strategiasuunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Kylä välittää -hankkeessa kehiteltiin suunnittelumenetelmä nimeltään Kestävä kylä, joka rekisteröitiin tuotemerkiksi. Se on hyvä työkalu kyläsuunnitelman teossa. Koulutusta ja apua sen käyttöön on tarjolla. Kylien välinen verkostoituminen on järkevää ja hauskaa, kokemusten vaihto ja toisiltaan oppiminen ovat aina antoisia. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 7

8 Vahva paikallisyhteisö ja yhteistyö Tavoite Laaja-alainen kylän sisäinen yhteistyö Toimenpiteet Eri yhdistysten yhteisiä kokoontumisia Kyläyhdistyksen (joillakin kylillä = nuorisoseura, kotiseutuyhdistys tms.), rekisteröinti, toiminnan tukeminen ja vahvistaminen Kyläyhdistys tai vastaava sateenvarjoksi, yhdistetään yhdistyksiä Yritykset (myös 1 hengen) mukaan kylän kehittämiseen yhdessä yhdistysten kanssa Eri toimijoiden yhteisiä hankkeita Uudet asukkaat (myös maahanmuuttajat) otetaan vastaan henkilökohtaisesti Eri-ikäisten yhteiset tapahtumat ja toiminta, esim. koulun ja vanhusten välillä Naapuriapu, kyläily Vastaantulevien tervehtiminen pysähtymällä Kylän yhteinen kokoontumispaikka, kylätalo Kylätoiminta on myös hauskaa Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot Kyläyhdistys Muut kylällä toimivat yhdistykset Kylän yritykset Koulu Seurakunnat Yhteistyö muiden kylien kanssa ja toisiltaan oppiminen Yhteisiä kokoontumisia muiden kylien kanssa Osallistuminen seudullisiin ja maakunnallisiin sekä valtakunnallisiin tapahtumiin Kokemusten vaihto kylien kesken Yhteiset hankkeet Suomenkielisten ja ruotsinkielisten yhteinen toiminta ja kulttuurinvaihto Kansainvälinen yhteistyö, esim. ystävyyskylä, ystävyyskoulu Kattojärjestöt Koulu Vahva kyläidentiteetti Kylän oman jutun etsiminen ja vahvistaminen Kylän historian tutkiminen ja kirjoittaminen Oman kulttuurin vahvistaminen Kylän brändin luominen Koulu Kylän yritykset Oppilaitokset Seurakunnat 8 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

9 Kylällä on kyläsuunnitelma ja se ohjaa kylän kehittämistä Kyläsuunnitelman laatiminen asukaslähtöisesti Kestävä kylä -suunnittelu menetelmän käyttö Kyläsuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden selkeä esittäminen taulukkomuodossa kohtaiset ja seudulliset hankkeet kyläsuunnitelmien laatimiseksi Kyläsuunnitelman käyttäminen yhdistysten vuosittaisessa toiminnan suunnittelussa Kyläsuunnitelman päivittäminen ajoittain Kylän yritykset Kylällä toimii kyläkoordinaattori tai muutaman kylän yhteinen Kyläkoordinaattorin palkkaamisen keinojen etsiminen Palkkaaminen hankkeiden avulla Neuvottelut kunnan kanssa rahoituksen järjestämiseksi Rahoitusvaihtoehtojen etsintä Yhteistyö kylien kesken Kyläyhdistykset Muut yhdistykset Kunnat Maakuntaliitto Vapaaehtoistyö toimii ja on oikein suunnattua Yhdistysten välinen yhteistyö resurssien käytössä Töitä taitojen ja kiinnostuksen mukaan Arvostus ja kiittäminen Tulevaisuuden kylätoimija -tutkimuksen tulosten hyväksikäyttö Uusien toimijoiden mukaan pyytäminen ja hyväksyminen Vastuun jakaminen myös nuorille ja maahanmuuttajille Erilaisten toimintatapojen etsiminen ja hyväksyminen Aktiivinen ja osaava vetäjä Yrittäjät Seurakunnat KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 9

10 LÄHIDEMOKRATIA JA VAIKUTTAMINEN Demokratia eli kansanvalta on toiminut länsimaisessa yhteiskunnassa pitkään, Suomi on ollut jopa edelläkävijä. Nyt puhutaan paljon lähidemokratiasta, koska koetaan, että perinteinen demokratia ei enää riitä. Palvelurakenneuudistus, kuntaliitokset, keskittäminen ja ylipäätään pienten yksiköiden lopettaminen tai liittäminen yhteen suuriksi kokonaisuuksiksi aiheuttavat päätöksenteon etääntymistä ja yksittäisen kansalaisen tai pienen yhteisön vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä. Kuntakoon suurentuessa yhä useampi kylä jää syrjään eikä saa ääntään kuuluviin nykyisen järjestelmän kautta. Kansalaisjärjestöt miettivät ratkaisuja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia paikallisesti vaikuttaa lähiympäristöön ja elinoloihin. Kuntalakiin halutaan maininta kunnan velvollisuudesta järjestää toimiva lähidemokratiajärjestelmä. Yksi ajatus on, että kunta jaetaan toiminnallisiin alueisiin. Kullakin alueella toimisi paikallisesti valittu aluelautakunta tai vastaava, jossa on asukkaiden valitsema edustaja jokaisesta kylästä. Kumppanuus kunnan kanssa voi sisältää neuvotteluja, suunnittelua ja palvelunhankintaa. Parhaimmillaan lautakunnalla on käytössään mittavakin budjetti ja päätösvalta alueensa koulujen ja päiväkotien sekä terveydenhuollon ja muiden tärkeiden toimintojen toteutuksessa. Tällainen malli on toiminut Rovaniemellä Ylä-Kemijoen alueella noin kaksikymmentä vuotta. Nyt se on otettu käyttöön kaikilla kaupungin keskustan ulkopuolisilla alueilla. Erilaiset suoran vaikuttamisen kanavat ovat hajanaisesti monin paikoin käytössä, aktiiviset kyläyhdistykset ja vastaavat ovat saavuttaneet loistavia tuloksia alueensa kehittämisessä ja elinolojen parantamisessa. Vahva yhteisöllisyys ja yhteishenki suunnitelmallisen kehittämisen ja yhteisen toiminnan tuottamiseksi ovat osoittaneet voimansa. Vapaaehtoistoimijat ovat kuitenkin usein monessa mukana, ja heitä uhkaa väsyminen. Ongelmana saattaa olla asukkaiden haluttomuus osallistua, jolloin yhdistyksiin on vaikea saada vastuunkantajia. On haastavaa luoda järjestelmä, joka takaa kaikille, myös vähemmän aktiivisille, alueille yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa asioihinsa. Kylän oman tai useamman kylän yhteisen kyläkoordinaattorin palkkaaminen voi olla hyvä ratkaisu. Hallinnon ja byrokratian ylivaltaa, niistä lähtevää suunnittelua ja päätöksentekoa pitää voida purkaa. Suunnittelun on lähdettävä alhaalta ylös, paikallisyhteisöstä ja yksilön tarpeista käsin. Niukkenevat resurssit tulevat parhaiten käytetyiksi, kun ne suunnataan oikein ja arvostetaan paikallisyhteisön asiantuntemusta ja suunnitelmia. Kuuntelemisen taito on tärkeä oppia puolin ja toisin. Uusia keskusteluvälineitä ja -tapoja on kehitettävä, olemassa olevia, hyviä, etsittävä ja otettava käyttöön. Vallan myötä tulee aina myös vastuuta. On syytä luopua vastakkainasetteluajattelusta, jossa kansalaiset vaativat ja esittävät toiveita, yhteiskunta toteuttaa. Hedelmälliseen lopputulokseen pääsemiseksi on kuljettava rinta rinnan samaan suuntaan ja toteutettava asioita yhdessä. 10 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

11 Lähidemokratia ja vaikuttaminen Tavoite Asukaslähtöiset kyläsuunnitelmat kunnan strategiasuunnittelun ja päätöksenteon perustaksi Toimenpiteet tason kyläsuunnitteluhankkeiden toteuttaminen Selkeiden taulukkomallisten kyläsuunnitelmien teko mukaan prosessiin Neuvottelut kunnan ja kylien välillä Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot Kyläyhdistykset Leader -ryhmät Kuntatason kyläyhdistys kaikkiin kuntiin Kyläyhdistysten yhteiset neuvottelut ja suunnittelu Kylien yhteisen työryhmän perustaminen Työryhmä valmistelee tason kyläyhdistyksen perustaminen Kyläyhdistykset Leader -ryhmät KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 11

12 Päätöksenteko paikallisyhteisöille, budjettivaltaa verorahojensa käytössä Olemassa oleviin lähidemokratiamalleihin tutustuminen Lähidemokratiamallin suunnittelu kylien ja kunnan yhteistyönä / lähidemokratiatyöryhmä Aluelautakuntien perustaminen Hankkeiden kautta toteuttaminen Toimiva vuoropuhelu kylien ja kunnan välillä Yhteiset tapaamiset ja tilaisuudet Päättäjien ja viranhaltijoiden jalkautuminen kylille Asioiden avoin valmistelu ja suunnittelu Toimiva tiedotus molempiin suuntiin Aito kuunteleminen Kylille kummi, joka esim. neuvoo, miten pitää edetä ja mihin ottaa yhteyttä vietäessä asioita eteenpäin ASUMINEN JA ELÄMINEN Jokaisella suomalaisella on perustuslain mukainen oikeus valita asuinpaikkansa. Luonnonläheisyys, väljyys ja rauhallinen elinympäristö ovat monille tärkeitä. Maaseutuasumisen suosio on kaupungistumisen jälkeen taas vahvassa nousussa. Hajaasutusalueilla on perinteisesti rakennettu väljästi, suurille tonteille. Tiiviit esikaupunkimaiset yhdyskunnat eivät vieläkään aina ole asujien mieleen. Julkishallinto on innostunut yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä, joka tarkoittaa perinteisen haja-asutusaluerakentamisen vaikeuttamista ja kieltämistä. Nykyisen suuntauksen mukaan kaavoittajat ja muut viranomaiset pyrkivät raskaasti rajoittamaan hajarakentamista vedoten ekologiseen kestävyyteen. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat aivan päinvastaista, haja-asutusalueilla asuminen on kaikki seikat huomioon ottaen ekologisesti hyvin kestävää. Uudellamaalla on vellonut kiivas keskustelu maakuntaliiton tiivistämis- ja keskittämissuunnitelmista. Kylillä ollaan huolestuneita sen vaikutuksista. Ongelmana maaseudulla on paikoin hallitsematon rakentaminen, joka pilaa perinteisen maiseman. Asuinpaikkoja valittaessa tuleekin ottaa huomioon maisemalliset seikat ja kulttuuriarvot. Pelloille rakennettavat talorykelmät tai yksittäisetkään talot eivät kaunista maisemaa. Rantojen pitää jäädä virkistyskäyttöön kaikkien saavutettaviksi. Talon ulkoasu on syytä valita ympäristöön sopivaksi. Helsingin lähialueilla on kovia rakentamispaineita ja asutus lisääntyy voimakkaasti. Useilla kylillä taistellaan kyläidentiteetin säilymisen puolesta. Slummiutumisen uhka on otettava vakavasti ja ryhdyttävä toimenpiteisiin sen estämiseksi. 12 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

13 Maaseudulle muutettaessa asenteita ja elintapoja on syytä muokata ympäristöön sopiviksi. Shoppailun sijasta voi nauttia kylän yhteisistä tapahtumista tai piipahtaa naapuria tervehtimässä. Jos jauhot yllättäen loppuvat, voi käväistä naapurissa lainaamassa kupillisen. Kuntosalin sijasta voi lähteä metsään samoilemaan, kasvimaata kaivelemaan tai vaikkapa tehdä klapeja saunapuiksi. Entistä hitaamman elämäntyylin opetteleminen palkitsee varmasti. Kyläyhdistyksillä ja muilla kylän yhdistyksillä tai vapaamuotoisilla porukoilla on tärkeä tehtävä pitää yllä kulttuuri- ja harrastustarjontaa, jotta ei tarvitse liian usein ajella kaupunkien rientoihin. Asuminen ja eläminen Tavoite Monimuotoista asumista tuetaan myös hajaasutusalueilla Toimenpiteet Asukaslähtöisten maankäytön suunnitelmien tekeminen yhteistyössä kunnan kanssa Kevyet kaavoitusmenetelmät käyttöön Vapaa-ajanasuntoihin pysyvästi muuttamisen helpottaminen Asukkaiden äänen huomioon ottaminen, myös maakuntaliiton tasolla Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot Uudenmaan liitto Oppilaitokset Rakentaminen ja asuminen ovat energiatehokkaita Energiansäästön opetteleminen Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen Kokonaisuuden, myös rakennusmateriaalien valmistuksessa ja rakentamisessa käytettävän energian huomioon ottaminen = ylilyöntien välttäminen asumiseen keskittyvässä energiatehokkuudessa Luonnonolosuhteiden ja maaston muodon huomioon ottaminen rakennuspaikan valinnassa Tiedotus ja koulutus Uudenmaan liitto, rakentajat Oppilaitokset Alan yritykset KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 13

14 Rakennuspaikan valinnassa otetaan huomioon ympäristö Maiseman huomioon ottaminen, perinnemaiseman säilyttäminen Rantojen säästäminen yksityisomistukselta ja rakentamiselta Riittävän laajojen metsäalueiden säilyttäminen Kulttuuri- ja perinnekohteiden vaaliminen Uudenmaan liitto ja rakentajat Maanomistajat Oppilaitokset Museovirasto Ympäristöviranomaiset Yhdistykset Uudenmaan erikokoiset kylät säilyttävät kyläidentiteettinsä eivätkä slummiudu Liian tiiviin yhdyskuntarakenteen ehkäiseminen Kylätoiminnan tukeminen Uusien asukkaiden vastaanotto ja perehdyttäminen kylän elämään Mummot kunniaan Eri-ikäisten yhteiset tapahtumat Vieraanvaraisuus Vastuun jakaminen yhteisten asioiden hoidossa ja yhteisöllisessä toiminnassa, myös nuorille ja maahanmuuttajille Vahvan paikallisyhteisön luominen, katso luku Vahva paikallisyhteisö ja yhteistyö Uudenmaan liitto Seurakunnat Asukkaiden asenteet ja arvomaailma tukevat elämää maaseudulla Asennekasvatusta maaseudulla asumiseen Uusien asukkaiden perehdytys ja tutustuttaminen, lämmin vastaanotto Kylän oman harrastustoiminnan tukeminen Hitaan elämäntavan opettelu Seurakunnat Oppilaitokset ELINKEINOT JA PALVELUT Uudenmaan liiton edustajan kannanoton mukaan maaseudulla ei saa asua turhaan. Ihanneratkaisu asukkaan kannaltakin on, että toimeentulon voi hankkia mahdollisimman mukavasti ja lähellä kotia. Lausunnon johdosta ei kuitenkaan pidä tyhjentää maaseutua vaan viritellä maaseudulle entistä paremmat toimeentulon ja elämisen edellytykset. Tarvitaan asukkaiden ja kolmannen sektorin sekä yrityselämän yhteisiä ratkaisuja, mutta myös valtion, maakunnan ja kuntien mukaantuloa ja maksimaalisten toimintaedellytysten antamista. 14 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

15 Perinteisen maatalouden rinnalle on jo kehittynyt monenlaista sivuelinkeinotoimintaa. Pieniä yrityksiä on perustettu ja mielenkiintoisia uudenlaisia avauksiakin tehty. Pääkaupungin läheisyys antaa mahdollisuuksia, joita muualla maassa ei ole, ja asiakaskuntaa on. Uudellemaalle tulee runsaasti myös ulkomaisia matkailijoita niin vapaa-ajanvieton kuin liike-elämänkin merkeissä. Monissa tapauksissa esimerkiksi konferenssien tai risteilyjen oheisohjelmaksi sopii maaseutumatkailu. Myös omatoimimatkailijat tulevat mielellään Uudellemaalle erilaisia kulkuneuvoja käyttäen. Oma lukunsa ovat suurten yritysten suomat mahdollisuudet, henkilökunnan virkistystapahtumien, asiakastilaisuuksien ja kokousten järjestäminen maaseudulla on jo nyt suosittua. Myös kaikenlaisten matkamuisto- ja liikelahjatuotteiden yms. valmistus sopii hyvin maaseudulle. Luomu- ja lähiruuan arvostuksen jatkuva kasvu antaa monenlaisia toimeentulon mahdollisuuksia. Maaseutumatkailu ja lähiruoka ovatkin tulleet vahvasti esiin erilaisissa tulevaisuuteen suuntaavissa ideointitilaisuuksissa. Tilaa ja tarvetta on monenlaiselle yritystoiminnalle myös kolmannen sektorin tuottamalle. Elinkeinojen ja yhteisöjen kehittäminen tukevat toisiaan. Keskittämisen seurauksena palvelut karkaavat kauas käyttäjistä, uudenlaisia toimintamuotoja pitää kehittää eri tahojen yhteistyönä. Palvelujen tuottaminen pienesti ei välttämättä ole kalliimpaa kuin suurissa yksiköissä. Ihmisläheisyys ja tuttuus ovat nekin tärkeitä arvoja. Esimerkiksi lähikoulujen olemassaolo on erinomainen panostus tulevaisuuteen ja tuottaa tutkitusti kunnalle pitkällä tähtäimellä taloudellistakin säästöä, esim. sosiaalipuolella. Ennakkoluuloton ajatusten vaihto tuottaa varmasti uusia, hyviä toimintamalleja. Julkishallinto ei saa lainsäädännöllä ja byrokratian kasvattamisella estää hyvien ja toimivien paikallisten ratkaisujen toteuttamista, vaan sen pitää päinvastoin kaikin keinoin kannustaa ja tukea. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 15

16 Elinkeinot ja palvelut Tavoite Tuottajalta ruokapöytään tai tuote käyttäjälle ilman keskusliikeketjua Toimenpiteet Maatilojen sivuelinkeinot Lisää luomutuotantoa Suoramyynti, yhteismyyntipisteet Tuottajapuodit ja -torit (myös esim. osuuskuntaperiaatteella) Lähiruokaa suoraan kauppojen hyllyille Ruokapiirit Oma viljely, vuokrapalstat taajamien asukkaille Koulujen omat kasvimaat Lähiruuan käyttö julkisissa hankinnoissa, opastusta tarjouspyynnön tekemiseen Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot Maataloustuottajat Yrittäjät Muu julkishallinto Monipuolista matkailua Elämysmatkailun kehittely Retkeilyreitistöjen käyttö Maatilamatkailun kehittäminen Kylämatkailun kehittäminen Pyöräilyreitistön kehittäminen ja liittäminen esim. maatila- ja kylämatkailuun Lisää eritasoisia majoituspaikkoja Koulutus, yhteistyö oppilaitosten kanssa Paikalliseen kulttuuriin ja kyläidentiteettiin perustuvat tuotteet Yrittäjien verkostoituminen, yhteismarkkinointi Kansainvälisten toimijoiden verkoston luominen Yritykset Yhdistykset Maatilat Kunnat Oppilaitokset Metsähallitus Erilaisia työmahdollisuuksia Etätyön tekeminen Työllistämistuen käyttö, esim. kyläavustajien palkkaus Valokuituyhteyksien rakentaminen, esim. osuuskuntien perustaminen Keskittämisen sijasta hajautettuja pienyksikköjä Työnantajat Työntekijät Yrittäjät Yhdistykset Julkishallinto Verkkoyhtiöt 16 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

17 Tuotteita vientiin ja kotimaan tarpeisiin Paikallisten käsityöläisten arvostus ja toiminnan kehittäminen Tuotekehittelyn tukeminen Paikalliskulttuuriin perustuvia tuotteita Yhteistyö ja verkostoituminen Koulutus Vaikuttaminen julkishallintoon, lainsäädännön ja päätöksenteon tuki (pienellekin) yrittämiselle Yritykset Yhdistykset Julkishallinto Oppilaitokset Lähipalveluita yhteisvoimin Kylän oma palveluntuotanto Liikkuvat palvelut Yhteispalvelupisteet Yrittäjyyttä ja palveluja verkottuen yli oman ammattialueen, tiloja esim. isoissa marketeissa tai yhdistystaloissa Maatilojen hoivapalvelu Julkisia hankintoja paikallisesti keskittämisen sijasta, opastusta tarjouspyynnön tekemiseen Lähikoulujen säilyttäminen Yhteistyötä yli kuntarajojen Koulutus Yrittäjät Maatilat Koulu Kunnat Muu julkishallinto Oppilaitokset LIIKKUMINEN Julkisen liikenteen puuttuminen tai vähyys puhuttaa haja-asutusalueiden asukkaita. Monille kylille ei linja-autolla pääse kuin koulupäivinä, ja silloinkin vain pari kertaa päivässä. Oman auton käyttö on useissa tapauksissa lähes välttämätöntä. Toisaalta keskuksiin ja taajamiin joukkoliikenne on hyvinkin toimivaa. Liikenneyhteydet säteittäin Helsingistä toimivat hyvin tai melko hyvin eri suuntiin, mutta poikittaisia yhteyksiä ei ole juuri lainkaan. Julkisen liikenteen käyttö on kallista seutulippualueen ulkopuolella, mikä lisää osaltaan oman auton käyttöä. Ratojen varsilla on suljettuja seisakkeita ja asemia, joilla junat eivät pysähdy ja sulkeminen uhkaa vielä joitakin. Raideliikenteen mahdollisuuksien käyttämistä tulee lisätä. Toimiva, hyväkuntoinen pientiestö on tärkeä osa kylän elinvoimaisuutta. Noin 80 % Suomen teistä on yksityisteitä. Niiden kunto on rapistumassa eikä ammattitaitoista väkeä aina ole käytettävissä, lisäksi valtion rahoitus uhkaa loppua ja kuntienkin avustukset ovat pienentyneet. Maanteiden varsille kaivataan lisää kevyen liikenteen väyliä, pientareetkin ovat usein kapeita, polkupyörällä ja jalan liikkuminen on vaarallista. Yksityisteillä vaaratilanteita ja erimielisyyksiä aiheuttaa voimakkaasti lisääntynyt hevosharrastus. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 17

18 Pendelöintiliikenne suur-helsinkiin on runsasta, on syytä ruveta miettimään, voiko suuntaa kääntää toisinpäin järjestämällä työpaikkoja muualle maakuntaan. Liikkuminen Tavoite Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy Toimenpiteet Julkista tukea haja-asutusalueen liikennöintiin Raideliikenteen kehittäminen Käytöstä poistettuja seisakkeita ja asemia käyttöön Uusia reittejä Aikataulujen tarkistuksia Asukkaiden kuunteleminen Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot, maakuntahallinto, valtionhallinto VR Liikennöitsijät Yksityisautoilun vähentäminen Harrastus- ja työmahdollisuuksia kylille Asennemuutos Kimppakyydit Uudenlaisten kuljetusyritysten mahdollistaminen ja kehittäminen Kutsutaksit ja palvelulinjat Hyötyliikuntaa jalan ja polkupyörällä, maakuntahallinto, valtionhallinto Liikennöitsijät Kevyen liikenteen turvallisuus ja mahdollisuudet paranevat Lisää kevyen liikenteen väyliä Pientareet riittävän leveiksi Uudenlaisia ratkaisuja virallisten väylien vaihtoehdoiksi Pyöräilyreitistöjen kehittäminen Hevosharrastukseen omia reitistöjä Eri tahojen yhteistyö ELY-keskus Yhdistykset Hevostallit Yksityistieverkosto on hyvässä kunnossa Tiekuntien välinen yhteistyö, yhteiset hankkeet Koulutus, neuvonta Tieisännöinnin tukeminen ja yhteistyö Perusparannushankkeiden tukeminen Lisää urakoitsijoita ja ammattitaitoa ELY-keskus Suomen tieyhdistys Tieisännöitsijät Tiekunnat Urakoitsijiat 18 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

19 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Uudenmaan maaseutu on metropolin keuhkot ja ruokavarasto. On kaunista, monimuotoista luonnonympäristöä vesistöineen ja rantoineen sekä hyviä viljelysalueita. Niiden säilyttäminen puhtaina ja viihtyisinä on asumisen, osa-aika-asumisen ja ruuantuotannon sekä matkailuelinkeinon ja virkistyskäytön kannalta ensiarvoisen tärkeää. Asukkaiden ja kävijöiden sekä liike-elämän ja teollisuuden on tunnettava vastuunsa, roskaaminen ja kaikenlainen tuhojen aiheuttaminen on saatava pysymään kurissa. Uudellamaalla on runsaasti vanhoja kulttuuriympäristöjä ja perinnemaisemia, joiden säilyttäminen ja suojeleminen ovat myös tärkeitä, näistä esimerkkeinä ruukit, linnat ja kartanot sekä kylämiljööt. Vilkkaasti liikennöityjen väylien ja lentoliikenteen melu aiheuttaa haittaa monilla kylillä ja asuinalueilla. Meluhaittojen estämiseksi ei ole vielä tehty kaikkea voitavaa. Turvattomuuden tunnetta aiheuttavat monet seikat mm. lisääntyvä rikollisuus, palo- ja pelastustoimen keskittäminen suuriin yksiköihin, poliisin resurssien vähentäminen, vaarallisten aineiden kuljetukset ja kylien läpi kulkeva raskas liikenne. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 19

20 Ympäristö ja turvallisuus Tavoite Luonnon säilyminen Toimenpiteet Huomioon ottaminen kaavoituksessa Tietoinen suojelu Viitoitetut polut Vapaan liikkumisluonnon säilyttäminen Rantojen säilyttäminen yleisessä virkistyskäytössä Asennekasvatus ja neuvonta Teollisuuden valvonta Laittomien kaatopaikkojen estäminen Toimiva jätehuolto Jätevesien tehokas käsittely, vesiosuuskuntien perustaminen ja tukeminen, yhteispuhdistamot, siirtoviemärit Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot ja kävijät Yritykset Julkishallinto Yhdistykset Maanomistajat Metsähallitus ELY-keskus Koulut Oppilaitokset Vesiosuuskunnat Kylämiljöiden ja kulttuuriympäristöjen säilyminen Maiseman avaaminen ja pusikoitumisen estäminen Yhteiset hankkeet Toiminnan kehittäminen Kunnostaminen Huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakentamisessa Venevalkamien säilyttäminen Yhdistykset Julkishallinto Omistajat Yritykset Museovirasto ELY-keskus Meluhaittojen vähentäminen Lisää meluvalleja ja -aitoja Rakentamisen ohjaaminen pois melualueilta Uusien tekniikoiden ja materiaalien kehittäminen Yhteishankkeet Asukkaiden kuuleminen ELY-keskus Kunnat Kaavoittaja Yhdistykset Yritykset Suunnittelijat 20 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar SILMU-kylät / SILMU-byar

Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar SILMU-kylät / SILMU-byar Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar 2016-2017 Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar Tänä päivänä yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto.

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. 1. Kuvaus Kylätoiminnan tehtäväkenttä laajenee, koska taloudellinen tilanne vaatii pitkälle menevää yhteistyötä kaupungin ja paikallisten

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

PAIKALLISUUDENILMAISUT JA MÄÄRITELMÄT KYLÄ-JA KOTISEUTUYHDISTYSTEN TOIMINNASSA KUNTALIITOSTEN JÄLKEEN

PAIKALLISUUDENILMAISUT JA MÄÄRITELMÄT KYLÄ-JA KOTISEUTUYHDISTYSTEN TOIMINNASSA KUNTALIITOSTEN JÄLKEEN PAIKALLISUUDENILMAISUT JA MÄÄRITELMÄT KYLÄ-JA KOTISEUTUYHDISTYSTEN TOIMINNASSA KUNTALIITOSTEN JÄLKEEN Maaseutututkijatapaaminen 18. 19.8.2011 Työryhmä 4: Lähidemokratia ja osallistuminen - toimivia ratkaisuja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti

Lisätiedot

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot