Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla"

Transkriptio

1 Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 SELITYKSIÄ... 4 Kestävä kehitys...4 Kylä...4 Metropolimaaseutu...4 Länsi-Uudenmaan...4 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ... 5 ETELÄSUOMALAINEN MAASEUTU TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ... 6 YHTEISEN TOIMINNAN PERUSPILAREITA... 6 VAHVA PAIKALLISYHTEISÖ JA YHTEISTYÖ... 7 LÄHIDEMOKRATIA JA VAIKUTTAMINEN ASUMINEN JA ELÄMINEN ELINKEINOT JA PALVELUT LIIKKUMINEN YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS OHJELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla Västnylands Byar r.f. - Länsi-Uudenmaan JULKAISIJA Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan KIRJOITTANUT Pirkko Kaskinen KÄÄNNÖS Gunilla Wasström KUVAT Pirkko Kaskinen TAITTO Kiekuva Design PAINO Mustasaaren painotalo 2012 SISÄLTÖ Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan RAHOITUS Mannersuomen maaseudun kehittämisohjelma Hämeen ELY-keskuksen kautta Kylä elää ja voi hyvin monimuotoisella Uudellamaalla yhteistuumin Kuva: Susanne Setälä 2 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

3 ESIPUHE Kestävä kyläyhteisö metropolimaaseudulla -julkaisu, on tarkoitettu innostamaan ja antamaan ajattelemisen aihetta. Tavoitteena on avata näköaloja, kannustaa yhteistyöhön ja saada toimijat paikallisesti ja seudullisesti sekä laajemminkin etsimään keinoja yhteisönsä ja elinympäristönsä hyvinvoinnin turvaamiseen ja kehittämiseen. Julkaisun aiheet ja toimenpide-ehdotukset on koottu useiden eri puolilla maakuntaa kokoontuneiden työpajojen, seminaarien ja muiden tilaisuuksien tulosten pohjalta. Mukana on ollut yksityishenkilöitä ja maakunnassa toimivia yhteisöjä, mm. yhdistyksiä, yrityksiä ja oppilaitoksia. Länsi-Uudenmaan :n ja Hämeen ammattikorkeakoulun, vuonna 2011, yhteistyönä tekemän Metropolimaaseutu asukkaiden kokemana -tutkimuksen tuloksia on myös käytetty. Tärkeässä roolissa ovat olleet Länsi-Uudenmaan :n hanketyöryhmä ja Kylä välittää -hankkeen Uudenmaan aluetiimi sekä alueellamme toimivat Leader-ryhmät Emo, Ykkösakseli ja Pomoväst. Suuret yhteiskunnalliset muutokset ja maailmalla tapahtuvat myllerrykset asettavat haasteita tulevaisuuden suunnittelulle ja hyvinvoinnille. Ilmastonmuutos ja talousrakenteiden järkkyminen ovat niistä suurimpia. Epävarmuus ja vaikeat olosuhteet ovat omiaan edistämään kansalais- ja järjestötoiminnan elpymistä ja luomaan uudenlaisia yhteisöllisiä toimintatapoja. Laajan kuntauudistuksen myötä lähidemokratian järjestäminen on yksi tärkeistä tehtävistä. Paikallisyhteisöjen merkitys kas- vaa. Metropolimaaseudulla osana eteläsuomalaista maaseutua on omanlaisensa asema ja erityisiä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Julkaisu on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota Uudellamaalla toteuttaa Länsi-Uudenmaan. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja ajatuksia antaneille! Vihdissä Pirkko Kaskinen Uudenmaan kyläasiamies Länsi-Uudenmaan KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 3

4 SELITYKSIÄ Kestävä kehitys Kestävä kehitys sisältää perinteisen määritelmän mukaan neljä eri ulottuvuutta. Niiden huomioon ottaminen toiminnassa on tärkeää. Kylä Ihmiset tekevät kylän. Toiminnallisesti kylä voi olla pieni tai suuri. Se voi myös olla muutaman pienen kylän yhdessä muodostama kokonaisuus tai entinen kirkonkylä. Kaupungin- tai kunnanosaa voidaan nimittää kyläksi. Kylän määrittelevät siellä asuvat ja toimivat ihmiset, joskus se voi jopa ylittää kuntarajoja. Kylä-nimitys on hyvä, lyhyt ja ytimekäs. Sitä on tässä julkaisussa käytetty tarkoittamaan erilaisia edellä mainitun kaltaisia toiminnallisia alueita. Metropolimaaseutu Metropoli- ja edelleen metropolimaaseutu -käsitteen käyttö on vakiintunut kuvaamaan Uudenmaan maakunnan aluetta ja tämän maaseutumaisia alueita. Metropolialue voidaan määritellä yhteyksiltään, elinkeinorakenteeltaan ja kulttuuritarjonnaltaan monipuoliseksi kaupunkiseuduksi sitä ympäröivine kuntineen ja vaikutusalueineen. Usein metropolit syntyvät kaupunkien kasvaessa kiinni toisiinsa. Metropolin muodostumisen keskeisenä edellytyksenä on riittävä väestöpohja. Suomen ainoa metropolialue on Helsingin ja sitä ympäröivien kaupunkien ja kuntien muodostama seutu, joka poikkeaa monin tavoin muista maamme kaupunkiseuduista. Se muodostaa erityisen maantieteellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. (Valtioneuvoston selonteko metropolipolitiikasta 2010, 3.). Uudenmaanliitto määrittää koko Uudenmaan metropolialueeksi. Metropolimaaseudulla tarkoitetaan maaseutua, joka sijaitsee metropolikeskittymän läheisyydessä ja joka toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskuksen kanssa. Metropolimaaseutu ja metropolin keskittymä sitoutuvat toisiinsa esimerkiksi väestön työssäkäynnin, vapaa-ajanvieton ja kulutustottumusten kautta. Länsi-Uudenmaan Länsi-Uudenmaan on vuodesta 2000 alkaen toiminut kaksikielisenä kattojärjestönä kyläyhdistyksille ja muille vastaaville Uudellamaalla. Yhdistyksen tarkoitus on edistää kylien kehitystä kylä- ja muiden paikallisten yhdistysten omatoimisuuden ja elinkelpoisuuden kehittämisen kautta, toimia kyli- 4 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

5 en yleisten ja yhteisten etujen valvojana ja ajatusten välittäjänä sekä vahvistaa ja kehittää kylien välistä yhteistyötä. Yhdistys toimii puoluepoliittisesti sitoutumattomana kylien edunvalvojana. Yhdistys toimii yhteistyössä kylätoiminnan valtakunnallisen keskusjärjestön, muiden maaseudun kehittäjien sekä alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen kanssa kylien hyvinvointiin vaikuttavien tavoitteiden toteuttamiseksi. Toiminta-alue kattaa Uudenmaan maakunnan, lukuunottamatta entisen Itä-Uudenmaan maakunnan aluetta. TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Maailmanlaajuiset trendit ja Euroopan tapahtumat vaikuttavat yhä enenevässä määrin oman maamme ja kyliemme elämään. Ilmastonmuutos, sodat, suuronnettomuudet ja niiden riski tulevat päivittäin eteemme tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kautta. Eurooppaa koettelevan talouskriisin leviäminen horjuttaa myös Suomen taloutta aiheuttaen epävarmuutta ja huolta. Lisääntyvä turvattomuus, liikenteen aiheuttama melu ja luonnon saastuminen haittaavat elämää monin paikoin. Perinteisistä arvoista luopuminen sekä asenteiden ja työelämän muutokset vaikuttavat. Kansojen sekoittuminen ja muuttoliike tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Yhteiskuntapolitiikan suuntana ovat keskittäminen, taajamaistuminen, teknistyminen ja julkisen talouden kriisiytyminen. Odotettavissa oleva todennäköinen kehitys tarjoaa järjestötoiminnalle ja paikallisuuden vahvistumiselle uusia mahdollisuuksia. Vaikeina aikoina yhteinen tekeminen ja vastuunotto yleensä lisääntyvät ja vapaaehtoistoiminnan määrä lähtee nousuun. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalla kasvaa epämuodollinen kansalaistoiminta ja järjestöjen tuottama palvelutarjonta. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 5

6 ETELÄSUOMALAINEN MAASEUTU TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Metropolimaaseutu on osa vaurasta ja muuttovoittoista eteläsuomalaista maaseutua. Merkittäviä kehityssuuntia ovat väestömäärän kasvu alueen tärkeys pääkaupungin ruuantuottajana työvoima- ja työpaikka-alue haluttu asuinalue virkistys- ja lomanviettoalue palveluineen korkean koulutustason oppilaitoskeskittymä lisääntyvä maahanmuutto puhtaan lähiruuan arvostuksen lisääntyminen pienuuden ja paikallisuuden arvostuksen lisääntyminen YHTEISEN TOIMINNAN PERUSPILAREITA Yhteisen toiminnan ja vuorovaikutuksen onnistumisen sekä tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että vedetään yhtä köyttä samaan suuntaan, ei köydenvetoa, jossa kaadetaan vastapuoli kumoon ja kaadutaan lopulta itsekin. Neljä ässää paikallistoiminnan peruspilareina: suunnitelmallisuus sinnikkyys sielukkuus sovinnollisuus Näistäkin on apua: sopeutuvaisuus suvaitsevaisuus spontaanius suojelevaisuus 6 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

7 Paikallisyhteisöjen kannattaa myös miettiä tarkasti, mihin ovat valmiita lähtemään mukaan ja millä ehdoilla. Muutosten vastustamisen sijasta voimavarat on useissa tapauksissa hyvä suunnata sen miettimiseen, miten käännetään vääjäämätön mahdollisuuksiksi. VAHVA PAIKALLISYHTEISÖ JA YHTEISTYÖ Maaseudun hyvinvointi perustuu toimiviin paikallisyhteisöihin. Niille pitää antaa julkisen vallan taholta riittävät toimintaedellytykset, mutta niiden pitää myös itse ottaa vastuuta oman elinvoimansa ja hyvinvointinsa saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Kuntauudistuksen myötä paikallisyhteisöjen merkitys on entisestään kasvanut. Laaja-alainen yhteistyö asukkaiden ja osa-aika-asukkaiden sekä erilaisten yhdistysten välillä vahvistaa paikallisyhteisöä. Kylässä toimivat yritykset ovat tärkeä osa yhteisöä. Yritystoiminnan kehittämistä ja kylän kehittämistä ei pidä liikaa erottaa toisistaan, ne tukevat toisiaan. Kyläyhdistys tai vastaava (esim. nuorisoseura, kotiseutuyhdistys tms.) on kylän tärkeä kokoava voima, siihen voivat kuulua kaikki riippumatta iästä, sukupuolesta, ammatista, harrastuksista jne.. Ihannetilanteessa kyläyhdistys toimii sateenvarjona, jonka alla erilaiset harrastuspiirit ym. toimivat, säästetään hallinnossa ja käytetään resursseja järkevästi. Kylän oman identeetin löytäminen ja vaaliminen sekä sen käyttäminen esim. elinkeinotoiminnassa antaa yhteisölle elinvoimaa. Suunnitelmallinen toiminta on vahvan paikallisyhteisön merkki. Kyläsuunnitelma on tärkeä työkalu. Oikein tehtynä se on kyläläisten yhteinen tahto siitä millainen kylän halutaan olevan. Parhaimmillaan se toimii yhdistysten vuosisuunnitelmien sekä kunnan strategiasuunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Kylä välittää -hankkeessa kehiteltiin suunnittelumenetelmä nimeltään Kestävä kylä, joka rekisteröitiin tuotemerkiksi. Se on hyvä työkalu kyläsuunnitelman teossa. Koulutusta ja apua sen käyttöön on tarjolla. Kylien välinen verkostoituminen on järkevää ja hauskaa, kokemusten vaihto ja toisiltaan oppiminen ovat aina antoisia. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 7

8 Vahva paikallisyhteisö ja yhteistyö Tavoite Laaja-alainen kylän sisäinen yhteistyö Toimenpiteet Eri yhdistysten yhteisiä kokoontumisia Kyläyhdistyksen (joillakin kylillä = nuorisoseura, kotiseutuyhdistys tms.), rekisteröinti, toiminnan tukeminen ja vahvistaminen Kyläyhdistys tai vastaava sateenvarjoksi, yhdistetään yhdistyksiä Yritykset (myös 1 hengen) mukaan kylän kehittämiseen yhdessä yhdistysten kanssa Eri toimijoiden yhteisiä hankkeita Uudet asukkaat (myös maahanmuuttajat) otetaan vastaan henkilökohtaisesti Eri-ikäisten yhteiset tapahtumat ja toiminta, esim. koulun ja vanhusten välillä Naapuriapu, kyläily Vastaantulevien tervehtiminen pysähtymällä Kylän yhteinen kokoontumispaikka, kylätalo Kylätoiminta on myös hauskaa Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot Kyläyhdistys Muut kylällä toimivat yhdistykset Kylän yritykset Koulu Seurakunnat Yhteistyö muiden kylien kanssa ja toisiltaan oppiminen Yhteisiä kokoontumisia muiden kylien kanssa Osallistuminen seudullisiin ja maakunnallisiin sekä valtakunnallisiin tapahtumiin Kokemusten vaihto kylien kesken Yhteiset hankkeet Suomenkielisten ja ruotsinkielisten yhteinen toiminta ja kulttuurinvaihto Kansainvälinen yhteistyö, esim. ystävyyskylä, ystävyyskoulu Kattojärjestöt Koulu Vahva kyläidentiteetti Kylän oman jutun etsiminen ja vahvistaminen Kylän historian tutkiminen ja kirjoittaminen Oman kulttuurin vahvistaminen Kylän brändin luominen Koulu Kylän yritykset Oppilaitokset Seurakunnat 8 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

9 Kylällä on kyläsuunnitelma ja se ohjaa kylän kehittämistä Kyläsuunnitelman laatiminen asukaslähtöisesti Kestävä kylä -suunnittelu menetelmän käyttö Kyläsuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden selkeä esittäminen taulukkomuodossa kohtaiset ja seudulliset hankkeet kyläsuunnitelmien laatimiseksi Kyläsuunnitelman käyttäminen yhdistysten vuosittaisessa toiminnan suunnittelussa Kyläsuunnitelman päivittäminen ajoittain Kylän yritykset Kylällä toimii kyläkoordinaattori tai muutaman kylän yhteinen Kyläkoordinaattorin palkkaamisen keinojen etsiminen Palkkaaminen hankkeiden avulla Neuvottelut kunnan kanssa rahoituksen järjestämiseksi Rahoitusvaihtoehtojen etsintä Yhteistyö kylien kesken Kyläyhdistykset Muut yhdistykset Kunnat Maakuntaliitto Vapaaehtoistyö toimii ja on oikein suunnattua Yhdistysten välinen yhteistyö resurssien käytössä Töitä taitojen ja kiinnostuksen mukaan Arvostus ja kiittäminen Tulevaisuuden kylätoimija -tutkimuksen tulosten hyväksikäyttö Uusien toimijoiden mukaan pyytäminen ja hyväksyminen Vastuun jakaminen myös nuorille ja maahanmuuttajille Erilaisten toimintatapojen etsiminen ja hyväksyminen Aktiivinen ja osaava vetäjä Yrittäjät Seurakunnat KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 9

10 LÄHIDEMOKRATIA JA VAIKUTTAMINEN Demokratia eli kansanvalta on toiminut länsimaisessa yhteiskunnassa pitkään, Suomi on ollut jopa edelläkävijä. Nyt puhutaan paljon lähidemokratiasta, koska koetaan, että perinteinen demokratia ei enää riitä. Palvelurakenneuudistus, kuntaliitokset, keskittäminen ja ylipäätään pienten yksiköiden lopettaminen tai liittäminen yhteen suuriksi kokonaisuuksiksi aiheuttavat päätöksenteon etääntymistä ja yksittäisen kansalaisen tai pienen yhteisön vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä. Kuntakoon suurentuessa yhä useampi kylä jää syrjään eikä saa ääntään kuuluviin nykyisen järjestelmän kautta. Kansalaisjärjestöt miettivät ratkaisuja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia paikallisesti vaikuttaa lähiympäristöön ja elinoloihin. Kuntalakiin halutaan maininta kunnan velvollisuudesta järjestää toimiva lähidemokratiajärjestelmä. Yksi ajatus on, että kunta jaetaan toiminnallisiin alueisiin. Kullakin alueella toimisi paikallisesti valittu aluelautakunta tai vastaava, jossa on asukkaiden valitsema edustaja jokaisesta kylästä. Kumppanuus kunnan kanssa voi sisältää neuvotteluja, suunnittelua ja palvelunhankintaa. Parhaimmillaan lautakunnalla on käytössään mittavakin budjetti ja päätösvalta alueensa koulujen ja päiväkotien sekä terveydenhuollon ja muiden tärkeiden toimintojen toteutuksessa. Tällainen malli on toiminut Rovaniemellä Ylä-Kemijoen alueella noin kaksikymmentä vuotta. Nyt se on otettu käyttöön kaikilla kaupungin keskustan ulkopuolisilla alueilla. Erilaiset suoran vaikuttamisen kanavat ovat hajanaisesti monin paikoin käytössä, aktiiviset kyläyhdistykset ja vastaavat ovat saavuttaneet loistavia tuloksia alueensa kehittämisessä ja elinolojen parantamisessa. Vahva yhteisöllisyys ja yhteishenki suunnitelmallisen kehittämisen ja yhteisen toiminnan tuottamiseksi ovat osoittaneet voimansa. Vapaaehtoistoimijat ovat kuitenkin usein monessa mukana, ja heitä uhkaa väsyminen. Ongelmana saattaa olla asukkaiden haluttomuus osallistua, jolloin yhdistyksiin on vaikea saada vastuunkantajia. On haastavaa luoda järjestelmä, joka takaa kaikille, myös vähemmän aktiivisille, alueille yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa asioihinsa. Kylän oman tai useamman kylän yhteisen kyläkoordinaattorin palkkaaminen voi olla hyvä ratkaisu. Hallinnon ja byrokratian ylivaltaa, niistä lähtevää suunnittelua ja päätöksentekoa pitää voida purkaa. Suunnittelun on lähdettävä alhaalta ylös, paikallisyhteisöstä ja yksilön tarpeista käsin. Niukkenevat resurssit tulevat parhaiten käytetyiksi, kun ne suunnataan oikein ja arvostetaan paikallisyhteisön asiantuntemusta ja suunnitelmia. Kuuntelemisen taito on tärkeä oppia puolin ja toisin. Uusia keskusteluvälineitä ja -tapoja on kehitettävä, olemassa olevia, hyviä, etsittävä ja otettava käyttöön. Vallan myötä tulee aina myös vastuuta. On syytä luopua vastakkainasetteluajattelusta, jossa kansalaiset vaativat ja esittävät toiveita, yhteiskunta toteuttaa. Hedelmälliseen lopputulokseen pääsemiseksi on kuljettava rinta rinnan samaan suuntaan ja toteutettava asioita yhdessä. 10 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

11 Lähidemokratia ja vaikuttaminen Tavoite Asukaslähtöiset kyläsuunnitelmat kunnan strategiasuunnittelun ja päätöksenteon perustaksi Toimenpiteet tason kyläsuunnitteluhankkeiden toteuttaminen Selkeiden taulukkomallisten kyläsuunnitelmien teko mukaan prosessiin Neuvottelut kunnan ja kylien välillä Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot Kyläyhdistykset Leader -ryhmät Kuntatason kyläyhdistys kaikkiin kuntiin Kyläyhdistysten yhteiset neuvottelut ja suunnittelu Kylien yhteisen työryhmän perustaminen Työryhmä valmistelee tason kyläyhdistyksen perustaminen Kyläyhdistykset Leader -ryhmät KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 11

12 Päätöksenteko paikallisyhteisöille, budjettivaltaa verorahojensa käytössä Olemassa oleviin lähidemokratiamalleihin tutustuminen Lähidemokratiamallin suunnittelu kylien ja kunnan yhteistyönä / lähidemokratiatyöryhmä Aluelautakuntien perustaminen Hankkeiden kautta toteuttaminen Toimiva vuoropuhelu kylien ja kunnan välillä Yhteiset tapaamiset ja tilaisuudet Päättäjien ja viranhaltijoiden jalkautuminen kylille Asioiden avoin valmistelu ja suunnittelu Toimiva tiedotus molempiin suuntiin Aito kuunteleminen Kylille kummi, joka esim. neuvoo, miten pitää edetä ja mihin ottaa yhteyttä vietäessä asioita eteenpäin ASUMINEN JA ELÄMINEN Jokaisella suomalaisella on perustuslain mukainen oikeus valita asuinpaikkansa. Luonnonläheisyys, väljyys ja rauhallinen elinympäristö ovat monille tärkeitä. Maaseutuasumisen suosio on kaupungistumisen jälkeen taas vahvassa nousussa. Hajaasutusalueilla on perinteisesti rakennettu väljästi, suurille tonteille. Tiiviit esikaupunkimaiset yhdyskunnat eivät vieläkään aina ole asujien mieleen. Julkishallinto on innostunut yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä, joka tarkoittaa perinteisen haja-asutusaluerakentamisen vaikeuttamista ja kieltämistä. Nykyisen suuntauksen mukaan kaavoittajat ja muut viranomaiset pyrkivät raskaasti rajoittamaan hajarakentamista vedoten ekologiseen kestävyyteen. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat aivan päinvastaista, haja-asutusalueilla asuminen on kaikki seikat huomioon ottaen ekologisesti hyvin kestävää. Uudellamaalla on vellonut kiivas keskustelu maakuntaliiton tiivistämis- ja keskittämissuunnitelmista. Kylillä ollaan huolestuneita sen vaikutuksista. Ongelmana maaseudulla on paikoin hallitsematon rakentaminen, joka pilaa perinteisen maiseman. Asuinpaikkoja valittaessa tuleekin ottaa huomioon maisemalliset seikat ja kulttuuriarvot. Pelloille rakennettavat talorykelmät tai yksittäisetkään talot eivät kaunista maisemaa. Rantojen pitää jäädä virkistyskäyttöön kaikkien saavutettaviksi. Talon ulkoasu on syytä valita ympäristöön sopivaksi. Helsingin lähialueilla on kovia rakentamispaineita ja asutus lisääntyy voimakkaasti. Useilla kylillä taistellaan kyläidentiteetin säilymisen puolesta. Slummiutumisen uhka on otettava vakavasti ja ryhdyttävä toimenpiteisiin sen estämiseksi. 12 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

13 Maaseudulle muutettaessa asenteita ja elintapoja on syytä muokata ympäristöön sopiviksi. Shoppailun sijasta voi nauttia kylän yhteisistä tapahtumista tai piipahtaa naapuria tervehtimässä. Jos jauhot yllättäen loppuvat, voi käväistä naapurissa lainaamassa kupillisen. Kuntosalin sijasta voi lähteä metsään samoilemaan, kasvimaata kaivelemaan tai vaikkapa tehdä klapeja saunapuiksi. Entistä hitaamman elämäntyylin opetteleminen palkitsee varmasti. Kyläyhdistyksillä ja muilla kylän yhdistyksillä tai vapaamuotoisilla porukoilla on tärkeä tehtävä pitää yllä kulttuuri- ja harrastustarjontaa, jotta ei tarvitse liian usein ajella kaupunkien rientoihin. Asuminen ja eläminen Tavoite Monimuotoista asumista tuetaan myös hajaasutusalueilla Toimenpiteet Asukaslähtöisten maankäytön suunnitelmien tekeminen yhteistyössä kunnan kanssa Kevyet kaavoitusmenetelmät käyttöön Vapaa-ajanasuntoihin pysyvästi muuttamisen helpottaminen Asukkaiden äänen huomioon ottaminen, myös maakuntaliiton tasolla Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot Uudenmaan liitto Oppilaitokset Rakentaminen ja asuminen ovat energiatehokkaita Energiansäästön opetteleminen Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen Kokonaisuuden, myös rakennusmateriaalien valmistuksessa ja rakentamisessa käytettävän energian huomioon ottaminen = ylilyöntien välttäminen asumiseen keskittyvässä energiatehokkuudessa Luonnonolosuhteiden ja maaston muodon huomioon ottaminen rakennuspaikan valinnassa Tiedotus ja koulutus Uudenmaan liitto, rakentajat Oppilaitokset Alan yritykset KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 13

14 Rakennuspaikan valinnassa otetaan huomioon ympäristö Maiseman huomioon ottaminen, perinnemaiseman säilyttäminen Rantojen säästäminen yksityisomistukselta ja rakentamiselta Riittävän laajojen metsäalueiden säilyttäminen Kulttuuri- ja perinnekohteiden vaaliminen Uudenmaan liitto ja rakentajat Maanomistajat Oppilaitokset Museovirasto Ympäristöviranomaiset Yhdistykset Uudenmaan erikokoiset kylät säilyttävät kyläidentiteettinsä eivätkä slummiudu Liian tiiviin yhdyskuntarakenteen ehkäiseminen Kylätoiminnan tukeminen Uusien asukkaiden vastaanotto ja perehdyttäminen kylän elämään Mummot kunniaan Eri-ikäisten yhteiset tapahtumat Vieraanvaraisuus Vastuun jakaminen yhteisten asioiden hoidossa ja yhteisöllisessä toiminnassa, myös nuorille ja maahanmuuttajille Vahvan paikallisyhteisön luominen, katso luku Vahva paikallisyhteisö ja yhteistyö Uudenmaan liitto Seurakunnat Asukkaiden asenteet ja arvomaailma tukevat elämää maaseudulla Asennekasvatusta maaseudulla asumiseen Uusien asukkaiden perehdytys ja tutustuttaminen, lämmin vastaanotto Kylän oman harrastustoiminnan tukeminen Hitaan elämäntavan opettelu Seurakunnat Oppilaitokset ELINKEINOT JA PALVELUT Uudenmaan liiton edustajan kannanoton mukaan maaseudulla ei saa asua turhaan. Ihanneratkaisu asukkaan kannaltakin on, että toimeentulon voi hankkia mahdollisimman mukavasti ja lähellä kotia. Lausunnon johdosta ei kuitenkaan pidä tyhjentää maaseutua vaan viritellä maaseudulle entistä paremmat toimeentulon ja elämisen edellytykset. Tarvitaan asukkaiden ja kolmannen sektorin sekä yrityselämän yhteisiä ratkaisuja, mutta myös valtion, maakunnan ja kuntien mukaantuloa ja maksimaalisten toimintaedellytysten antamista. 14 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

15 Perinteisen maatalouden rinnalle on jo kehittynyt monenlaista sivuelinkeinotoimintaa. Pieniä yrityksiä on perustettu ja mielenkiintoisia uudenlaisia avauksiakin tehty. Pääkaupungin läheisyys antaa mahdollisuuksia, joita muualla maassa ei ole, ja asiakaskuntaa on. Uudellemaalle tulee runsaasti myös ulkomaisia matkailijoita niin vapaa-ajanvieton kuin liike-elämänkin merkeissä. Monissa tapauksissa esimerkiksi konferenssien tai risteilyjen oheisohjelmaksi sopii maaseutumatkailu. Myös omatoimimatkailijat tulevat mielellään Uudellemaalle erilaisia kulkuneuvoja käyttäen. Oma lukunsa ovat suurten yritysten suomat mahdollisuudet, henkilökunnan virkistystapahtumien, asiakastilaisuuksien ja kokousten järjestäminen maaseudulla on jo nyt suosittua. Myös kaikenlaisten matkamuisto- ja liikelahjatuotteiden yms. valmistus sopii hyvin maaseudulle. Luomu- ja lähiruuan arvostuksen jatkuva kasvu antaa monenlaisia toimeentulon mahdollisuuksia. Maaseutumatkailu ja lähiruoka ovatkin tulleet vahvasti esiin erilaisissa tulevaisuuteen suuntaavissa ideointitilaisuuksissa. Tilaa ja tarvetta on monenlaiselle yritystoiminnalle myös kolmannen sektorin tuottamalle. Elinkeinojen ja yhteisöjen kehittäminen tukevat toisiaan. Keskittämisen seurauksena palvelut karkaavat kauas käyttäjistä, uudenlaisia toimintamuotoja pitää kehittää eri tahojen yhteistyönä. Palvelujen tuottaminen pienesti ei välttämättä ole kalliimpaa kuin suurissa yksiköissä. Ihmisläheisyys ja tuttuus ovat nekin tärkeitä arvoja. Esimerkiksi lähikoulujen olemassaolo on erinomainen panostus tulevaisuuteen ja tuottaa tutkitusti kunnalle pitkällä tähtäimellä taloudellistakin säästöä, esim. sosiaalipuolella. Ennakkoluuloton ajatusten vaihto tuottaa varmasti uusia, hyviä toimintamalleja. Julkishallinto ei saa lainsäädännöllä ja byrokratian kasvattamisella estää hyvien ja toimivien paikallisten ratkaisujen toteuttamista, vaan sen pitää päinvastoin kaikin keinoin kannustaa ja tukea. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 15

16 Elinkeinot ja palvelut Tavoite Tuottajalta ruokapöytään tai tuote käyttäjälle ilman keskusliikeketjua Toimenpiteet Maatilojen sivuelinkeinot Lisää luomutuotantoa Suoramyynti, yhteismyyntipisteet Tuottajapuodit ja -torit (myös esim. osuuskuntaperiaatteella) Lähiruokaa suoraan kauppojen hyllyille Ruokapiirit Oma viljely, vuokrapalstat taajamien asukkaille Koulujen omat kasvimaat Lähiruuan käyttö julkisissa hankinnoissa, opastusta tarjouspyynnön tekemiseen Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot Maataloustuottajat Yrittäjät Muu julkishallinto Monipuolista matkailua Elämysmatkailun kehittely Retkeilyreitistöjen käyttö Maatilamatkailun kehittäminen Kylämatkailun kehittäminen Pyöräilyreitistön kehittäminen ja liittäminen esim. maatila- ja kylämatkailuun Lisää eritasoisia majoituspaikkoja Koulutus, yhteistyö oppilaitosten kanssa Paikalliseen kulttuuriin ja kyläidentiteettiin perustuvat tuotteet Yrittäjien verkostoituminen, yhteismarkkinointi Kansainvälisten toimijoiden verkoston luominen Yritykset Yhdistykset Maatilat Kunnat Oppilaitokset Metsähallitus Erilaisia työmahdollisuuksia Etätyön tekeminen Työllistämistuen käyttö, esim. kyläavustajien palkkaus Valokuituyhteyksien rakentaminen, esim. osuuskuntien perustaminen Keskittämisen sijasta hajautettuja pienyksikköjä Työnantajat Työntekijät Yrittäjät Yhdistykset Julkishallinto Verkkoyhtiöt 16 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

17 Tuotteita vientiin ja kotimaan tarpeisiin Paikallisten käsityöläisten arvostus ja toiminnan kehittäminen Tuotekehittelyn tukeminen Paikalliskulttuuriin perustuvia tuotteita Yhteistyö ja verkostoituminen Koulutus Vaikuttaminen julkishallintoon, lainsäädännön ja päätöksenteon tuki (pienellekin) yrittämiselle Yritykset Yhdistykset Julkishallinto Oppilaitokset Lähipalveluita yhteisvoimin Kylän oma palveluntuotanto Liikkuvat palvelut Yhteispalvelupisteet Yrittäjyyttä ja palveluja verkottuen yli oman ammattialueen, tiloja esim. isoissa marketeissa tai yhdistystaloissa Maatilojen hoivapalvelu Julkisia hankintoja paikallisesti keskittämisen sijasta, opastusta tarjouspyynnön tekemiseen Lähikoulujen säilyttäminen Yhteistyötä yli kuntarajojen Koulutus Yrittäjät Maatilat Koulu Kunnat Muu julkishallinto Oppilaitokset LIIKKUMINEN Julkisen liikenteen puuttuminen tai vähyys puhuttaa haja-asutusalueiden asukkaita. Monille kylille ei linja-autolla pääse kuin koulupäivinä, ja silloinkin vain pari kertaa päivässä. Oman auton käyttö on useissa tapauksissa lähes välttämätöntä. Toisaalta keskuksiin ja taajamiin joukkoliikenne on hyvinkin toimivaa. Liikenneyhteydet säteittäin Helsingistä toimivat hyvin tai melko hyvin eri suuntiin, mutta poikittaisia yhteyksiä ei ole juuri lainkaan. Julkisen liikenteen käyttö on kallista seutulippualueen ulkopuolella, mikä lisää osaltaan oman auton käyttöä. Ratojen varsilla on suljettuja seisakkeita ja asemia, joilla junat eivät pysähdy ja sulkeminen uhkaa vielä joitakin. Raideliikenteen mahdollisuuksien käyttämistä tulee lisätä. Toimiva, hyväkuntoinen pientiestö on tärkeä osa kylän elinvoimaisuutta. Noin 80 % Suomen teistä on yksityisteitä. Niiden kunto on rapistumassa eikä ammattitaitoista väkeä aina ole käytettävissä, lisäksi valtion rahoitus uhkaa loppua ja kuntienkin avustukset ovat pienentyneet. Maanteiden varsille kaivataan lisää kevyen liikenteen väyliä, pientareetkin ovat usein kapeita, polkupyörällä ja jalan liikkuminen on vaarallista. Yksityisteillä vaaratilanteita ja erimielisyyksiä aiheuttaa voimakkaasti lisääntynyt hevosharrastus. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 17

18 Pendelöintiliikenne suur-helsinkiin on runsasta, on syytä ruveta miettimään, voiko suuntaa kääntää toisinpäin järjestämällä työpaikkoja muualle maakuntaan. Liikkuminen Tavoite Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy Toimenpiteet Julkista tukea haja-asutusalueen liikennöintiin Raideliikenteen kehittäminen Käytöstä poistettuja seisakkeita ja asemia käyttöön Uusia reittejä Aikataulujen tarkistuksia Asukkaiden kuunteleminen Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot, maakuntahallinto, valtionhallinto VR Liikennöitsijät Yksityisautoilun vähentäminen Harrastus- ja työmahdollisuuksia kylille Asennemuutos Kimppakyydit Uudenlaisten kuljetusyritysten mahdollistaminen ja kehittäminen Kutsutaksit ja palvelulinjat Hyötyliikuntaa jalan ja polkupyörällä, maakuntahallinto, valtionhallinto Liikennöitsijät Kevyen liikenteen turvallisuus ja mahdollisuudet paranevat Lisää kevyen liikenteen väyliä Pientareet riittävän leveiksi Uudenlaisia ratkaisuja virallisten väylien vaihtoehdoiksi Pyöräilyreitistöjen kehittäminen Hevosharrastukseen omia reitistöjä Eri tahojen yhteistyö ELY-keskus Yhdistykset Hevostallit Yksityistieverkosto on hyvässä kunnossa Tiekuntien välinen yhteistyö, yhteiset hankkeet Koulutus, neuvonta Tieisännöinnin tukeminen ja yhteistyö Perusparannushankkeiden tukeminen Lisää urakoitsijoita ja ammattitaitoa ELY-keskus Suomen tieyhdistys Tieisännöitsijät Tiekunnat Urakoitsijiat 18 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

19 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Uudenmaan maaseutu on metropolin keuhkot ja ruokavarasto. On kaunista, monimuotoista luonnonympäristöä vesistöineen ja rantoineen sekä hyviä viljelysalueita. Niiden säilyttäminen puhtaina ja viihtyisinä on asumisen, osa-aika-asumisen ja ruuantuotannon sekä matkailuelinkeinon ja virkistyskäytön kannalta ensiarvoisen tärkeää. Asukkaiden ja kävijöiden sekä liike-elämän ja teollisuuden on tunnettava vastuunsa, roskaaminen ja kaikenlainen tuhojen aiheuttaminen on saatava pysymään kurissa. Uudellamaalla on runsaasti vanhoja kulttuuriympäristöjä ja perinnemaisemia, joiden säilyttäminen ja suojeleminen ovat myös tärkeitä, näistä esimerkkeinä ruukit, linnat ja kartanot sekä kylämiljööt. Vilkkaasti liikennöityjen väylien ja lentoliikenteen melu aiheuttaa haittaa monilla kylillä ja asuinalueilla. Meluhaittojen estämiseksi ei ole vielä tehty kaikkea voitavaa. Turvattomuuden tunnetta aiheuttavat monet seikat mm. lisääntyvä rikollisuus, palo- ja pelastustoimen keskittäminen suuriin yksiköihin, poliisin resurssien vähentäminen, vaarallisten aineiden kuljetukset ja kylien läpi kulkeva raskas liikenne. KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA 19

20 Ympäristö ja turvallisuus Tavoite Luonnon säilyminen Toimenpiteet Huomioon ottaminen kaavoituksessa Tietoinen suojelu Viitoitetut polut Vapaan liikkumisluonnon säilyttäminen Rantojen säilyttäminen yleisessä virkistyskäytössä Asennekasvatus ja neuvonta Teollisuuden valvonta Laittomien kaatopaikkojen estäminen Toimiva jätehuolto Jätevesien tehokas käsittely, vesiosuuskuntien perustaminen ja tukeminen, yhteispuhdistamot, siirtoviemärit Vastuutahot Toteuttajat Avustavat tahot ja kävijät Yritykset Julkishallinto Yhdistykset Maanomistajat Metsähallitus ELY-keskus Koulut Oppilaitokset Vesiosuuskunnat Kylämiljöiden ja kulttuuriympäristöjen säilyminen Maiseman avaaminen ja pusikoitumisen estäminen Yhteiset hankkeet Toiminnan kehittäminen Kunnostaminen Huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakentamisessa Venevalkamien säilyttäminen Yhdistykset Julkishallinto Omistajat Yritykset Museovirasto ELY-keskus Meluhaittojen vähentäminen Lisää meluvalleja ja -aitoja Rakentamisen ohjaaminen pois melualueilta Uusien tekniikoiden ja materiaalien kehittäminen Yhteishankkeet Asukkaiden kuuleminen ELY-keskus Kunnat Kaavoittaja Yhdistykset Yritykset Suunnittelijat 20 KESTÄVÄ KYLÄYHTEISÖ METROPOLIMAASEUDULLA

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Yhteenveto kyselyn tuloksista Yhteenveto kyselyn tuloksista Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset ja kaupungin johdon tapaamiset 2013/6 2014/1 1 Yleistä kyselystä Lähetettiin sähköpostitse n. 50 yhdistykselle tai edustajalle Vastauksia

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi

Lisätiedot

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

VITAL-hanke

VITAL-hanke VITAL-hanke 1.1.2013-31.12.2014 Kyläpäällikkötapaaminen Vihtijärvi 19.11.2016 Kaarina Pullinen, Vihtijärven kyläyhdistys ry VITAL-hankkeen tarve ja tarkoitus Tarve kylien omaehtoiseen kehittämiseen kyläsuunnitelmien

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Yhteisten asukasiltojen yhteenveto

Yhteisten asukasiltojen yhteenveto Yhteisten asukasiltojen yhteenveto Asukastilaisuudet kolme kaikille 8 kunnan asukkaille tarkoitettua tilaisuutta Tuusula 1.4. + Mäntsälä 8.4. + Hyvinkää 10.4. osallistujia yhteensä noin 100 hlöä selvityksen

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar SILMU-kylät / SILMU-byar

Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar SILMU-kylät / SILMU-byar Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar 2016-2017 Kylien turvallinen ja toimiva arki Trygga och aktiva byar Tänä päivänä yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Strateginen toimenpideohjelma

Strateginen toimenpideohjelma Strateginen toimenpideohjelma 2014-2018 Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa Hämeenlinnan kaupunkikeskustan kaupallista vetovoimaa, lisätä elämää ja asiakaskäyntejä

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä - Tavoitteena hyvä elämä

Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä - Tavoitteena hyvä elämä Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä - Tavoitteena hyvä elämä Kulttuuriympäristö ja kansalainen selvityshankkeen tulokset Sini Hirvonen, suunnittelija, Suomen Kotiseutuliitto, sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa Hyviä käytäntöjä Suomessa Kuntatalo 14.3.2017 Ritva Pihlaja Mitä lainsäädännössä sanotaan osallisuudesta? Maakuntalaki HE 2.3.2017 Maakuntien ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella.

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

- Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat

- Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat - Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat Someron kylien neuvottelukunta 4.3.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke

Lisätiedot

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Hankkeen toteutusaika 10.3.2016-30.5.2018 Toteuttaja: Pohjois-Savon Kylät ry Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Projektipäällikkö (50% työajalla) Merja Kaija

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä

Lisätiedot

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja 25.8.2016 Toimintaympäristömme muuttuu Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut 10 vuoden aikana 40

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto.

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. 1. Kuvaus Kylätoiminnan tehtäväkenttä laajenee, koska taloudellinen tilanne vaatii pitkälle menevää yhteistyötä kaupungin ja paikallisten

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä

Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Turvallisuuden ja hyvinvoinnin TKI-foorumi 16.3. SataKylät ry Kyläasiamies Hanna Ruohola Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Miksi hanke suunniteltiin? Kylien lähipalvelujen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää 2017-2021? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Aluelautakunta-alueiden työpajat 8.11.-2.12.2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 19.12.2016 Asukkaiden esitykset;

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot