Kestävän kehityksen opiskelu aikuisena Muuttuvatko asenteet?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kehityksen opiskelu aikuisena Muuttuvatko asenteet?"

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen opiskelu aikuisena Muuttuvatko asenteet? Tekijä Mervi Makkula Kehittämishankeraportti Syyskuu 2007 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 2 Tekijä(t) Makkula, Mervi Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 30 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Kestävän kehityksen opiskelu aikuisena. Muuttuvatko asenteet? Salainen saakka Koulutusohjelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, opettajan pedagogiset opinnot Työn ohjaaja(t) KUUKASJÄRVI, Markku Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Kestävän kehityksen opiskelu sisältyy nykyään jo lähes kaikkeen ammatilliseen opetukseen ja koulutukseen. Tiettyjä ammattialoja kestävän kehityksen opiskelu koskettaa konkreettisemmin kuin toisia. Puhdistuspalveluala on ammattiala, jossa siivoustyötä ei pysty ammattimaisesti tekemään, jollei hallitse kestävän kehityksen periaatteita. Laitoshuoltajan ammattitutkinnossa opiskellaan kestävän kehityksen opintoja. Nämä opinnot käsittävät yleistä tietoa kestävästä kehityksestä ja yksityiskohtaisempaa tietoa työvälineistä ja -menetelmistä, jotka edistävät kestävää kehitystä. Ammattitutkinnon opiskelun aikana pyritään vaikuttamaan myönteisesti myös opiskelijoiden asenteisiin. Uuden tiedon omaksumisen toivotaan edesauttavan myös asennemuutosta Kehittämishanke selvittää yhden aikuisopiskelijaryhmän aikaisempia ja opiskelun aikana muuttuneita asenteita kestävään kehitykseen. Ryhmälle tehdyn kyselyn ja haastattelun avulla kehittämishanke selvittää, onko opiskelu tuonut uutta tietoa kestävästä kehityksestä ja miten opittuja asioita aiotaan tulevassa työelämässä toteuttaa. Kyselyn ja haastattelun avulla on pohdittu kestävään kehitykseen liittyvien asenteiden muutosta. Kehittämishankkeessa aihetta on käsitelty lainsäädännön ja määritelmien kautta. Kehittämishankkeen tulokseksi on saatu, että tietyllä tasolla aikuisopiskelijat ovat toteuttaneet tai ainakin pohtineet kestävän kehityksen periaatteita jo ennen opiskelua. Koulutuksen aikana lähes kaikki ovat saaneet uutta tietoa aiheesta ja noudattavat siivoustyötä tehdessään kestävän kehityksen periaatteita. Asenteiden muuttumisen vaikutusta käytännön siivoustyöhön ei tällä tutkimuksella voida kiistatta todistaa. Yksi jatkotutkimuksen aihe voisi olla kestävän kehityksen asenteiden pysyvyyttä koskevan kestävän kehityksen edistämis- ja seuraamismittarin kehittäminen erilaisissa työyhteisöissä käytettäväksi. Avainsanat (asiasanat) aikuiskoulutus, asenteet, kestävä kehitys, laitoshuoltajan ammattitutkinto, oppiminen, puhdistuspalveluala, siivous, siivousala Muut tiedot

3 3 Author(s) Makkula, Mervi Type of Publication Development project report Pages Language 30 Confidential Finnish Title Until Studying of Sustainable Development in the adulthood. Do the attitudes change? Degree Programme Jyväskylä University of Applied Sciences, Teacher Education College Tutor(s) KUUKASJÄRVI, Markku Assigned by Abstract Education for Sustainable Development includes these days almost all professional education. In certain trades studying of Sustainable Development is more relevant than other trades. Cleaningservice is trade, where cleaningwork cannot be done, if you can`t have command of principals of the Sustainable Development. In Further Qualification in Institutional Cleaning belongs to a subject of Sustainable Development. The subject contains general knowledge of Sustainable Development and detailed knowledge of implements and working methods, which advanses of Sustainable Development. During of studying tends to impres also attitudes of students. Apperception of new knowledge aspires be instrumental of changing of attitudes. Development Project Report solves previous and changes of attitudes of one group of adult students. With Survey research and interviews, Development Project Report solves, has studying bring with a new knowledge of the Sustainable Development and how they are propose to use new knowledge in working life. With Survey research and interviews has been discussed a change of attitudes of the Sustainable Development. In Development Project Report the aim has been to agitate with legislation and definitions. Result of Development Project Report is a conslusion, that in specific level adult students has been executed principals of the Sustainable Development already before studying. During studies almost everyone has got new knowledge about the subject and they obey some principals of the Sustainable Development in the working life. Changes of attitudes and influence in practical working life are things that can t indisputably certify in this Development Project Report. Keywords Adult education, attitudes, cleaning, cleaningservicetrade, cleaningtrade, Further Qualification in Institutional Cleaning, learning, Sustainable Development Miscellaneous

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen määritelmä Kestävän kehityksen keinot Elinkaariajattelu Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen puhdistuspalvelualalla Kestävän kehityksen opetus laitoshuoltajan ammattitutkinnossa Lainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Jätelaki Aiemmat tutkimukset ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN KOULUTUKSEN AVULLA Määritelmä asenteelle Asenteiden merkitys ja niiden muokkaaminen Kokoava viitekehys Luotettavuus TULOKSET Lomakekyselyn tulokset Haastattelutulokset TULOSTEN TARKASTELU POHDINTAA...22 LÄHTEET...24 LIITTEET Liite 1. Kyselykaavake.27 Liite 2. Haastattelukysymykset 30 KUVIO 1. Kehittämishankkeen viitekehys. Miten oppiminen vaikuttaa asenteisiin?.16 KUVIO 2. Taulukko kyselyn tuloksista 19

5 5 1 JOHDANTO Kestävä kehitys on tämän päivän sana. Jokainen ihminen on vastuussa ympäristön tulevaisuudesta ja maapallon luonnonvarojen säilymisestä seuraavillekin sukupolville. Kestävä kehitys liittyy jokaiseen ammattialaan, ja sen opiskelu on sisällytetty lähes kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Tietyillä ammattialoilla on itse työn suorittamisessa tavallista enemmän mahdollisuuksia ja keinoja edistää kestävää kehitystä. Yksi tällainen ammattiala on puhdistuspalveluala. Siivooja pystyy omassa työssään valinnoillaan vaikuttamaan omalla osuudellaan ympäristön tulevaisuuteen. Nykyään suurella osalla siivoojan työtä ammatikseen tekevällä on laitoshuoltajan ammattitutkinto. Laitoshuoltajan ammattitutkintoon kuuluu pakollisina opintoina kestävän kehityksen opintoja. Lisäksi on mahdollisuus valita valinnaisina lisäopintoja aiheesta. Ihmisen asenteiden muuttaminen ei ole helppoa eikä käy nopeasti. Kouluttautuminen aikuisopiskelijana on hyvin useasti kyseessä suhteellisen lyhyistä koulutuksista, noin vuoden tai allekin. Tässä työssä käsittelemäni laitoshuoltajan ammattitutkinto on kestoltaan noin 10 kuukautta. Tässä ajassa asenteiden muuttaminen tai muokkaaminen luo koulutukselle ja kouluttajalle melkoisia haasteita. Kiinnostuinkin tutkimaan, miten opitut asiat muuttavat ihmisten asenteita ja miten nämä asiat näkyvät käytännön siivoustyössä. Aihe kiinnosti minua henkilökohtaisesti, koska olen toiminut kouluttajana laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville ja opettanut kestävän kehityksen opintoja. Tuntimäärä kestävän kehityksen opinnoille ei ole mielestäni kovin suuri, ja juuri siksi monesti pohdinkin opiskelijoiden jo olemassa olevia asenteita ja miten niitä saisi näin lyhyessä ajassa muuttumaan. Toinen monesti pohdintaa herättävä asia on, miten nämä opitut asiat näkyvät varsinaisessa työssä eli miten niitä sovelletaan ja noudatetaan. Olen toiminut pitkään työelämässä siivoojien esimiehenä, jolloin olen ollut mukana käytännön siivoustyössä ja kehittämässä toimintatapoja, joita noudattamalla ympäristöä säästävä siivous toteutuisi. Rehellisesti sanottuna moni laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutkin siivousalan ammattilainen valitsee vieläkin työmenetelmän, joka sotii kestävän kehityksen periaatteita vastaan. Siivoustyössä jokapäiväisillä toiminnoilla voi olla suuria vaikutuksia, koska

6 6 työtehtävät tehdään monia kertoja päivässä. Puhdistusaineiden annostelu, veden kulutus, sähkön kulutus ja siivouksessa tarvittavien välineiden, aineiden ja koneiden hankinta ja valinta ovat asioita, joilla siivoustyötä tekevä pystyy noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Nämä kaikki asiat on opittu ammattitutkintoa opiskeltaessa. Mutta mikä on se voima, mikä estää noudattamasta oikeita oppeja päivittäisessä työn tekemisessä? Käytännön kokemuksesta voi sanoa, että siivousaineiden annostelu on asia, mihin asenne eniten vaikuttaa. Monesti olen kuullut perustelun, että ei ehdi annostelemaan puhdistusainetta, kun on niin kiire ja ei niin vähällä annostuksella tule puhdasta. Tällaiset asenteeseen pohjautuvat perustelut kiinnostavat minua kovasti, joten halusin tutkia asiaa tarkemmin, ja sain siitä aiheen kehittämishankkeeseeni. Koska suoritin opettajaopintoihin kuuluvan opetusharjoitteluni laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville, sain heiltä hyvää pohjatietoa tutkimukseen, ja tein heille myös kyselyn ja haastattelut. Kehittämishankkeeni aiheeksi olen siis valinnut Kestävän kehityksen opiskelu laitoshuoltajan ammattitutkinnossa ja näkökulmaksi, miten opiskelijat itse sen mieltävät ja miten tutkintoon sisältyvä aiheen opiskelu muuttaa heidän asenteitaan opiskelun aikana. 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT Pyrin kehittämishankkeessani selvittämään laitoshuoltajan ammattitutkinnossa kestävän kehityksen opetuksen vaikutuksia opiskelijoiden asenteisiin. Opiskelijoille tekemälläni kyselyllä ja haastattelulla aion kartoittaa heidän aiempia asenteitaan kestävään kehitykseen ja saada selville, muuttaako opiskelu asenteita, ja jos muuttaa, millä tavalla. Samalla sain jossain määrin tietoa siitä, miten asenteet ja niiden muutos vaikuttavat tulevaan työn tekemiseen. Etsin kehittämishankkeen avulla vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Millä tavalla kohderyhmä on tähän asti noudattanut elämässään kestävää kehitystä? 2. Miten kestävän kehityksen opinnot ovat muuttaneet opiskelijoiden asenteita? 3. Ovatko opiskelijat saneet uutta tietoa kestävästä kehityksestä opintojen välityksellä?

7 7 4. Millä tavalla opiskelijat aikovat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita opiskelun jälkeen? Saadakseni tietoa tutkimukseeni tein laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville kyselyn (liite 1), jossa opiskelijat arvioivat omia asenteitaan ja mielipiteitään kestävän kehitykseen liittyvistä asioista. Ryhmän koko oli 16 henkeä. Tavoitteena kyselyssä oli kartoittaa opiskelijan aiempia asenteita, opiskeltavan aiheen mielekkyyttä ja asenteiden muuttumista opiskelun aikana. Kehittämishanke on toteutettu perehtymällä aiheesta jo aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, kirjatietoon ja hyödyntämällä omaan kokemusta kestävän kehityksen opintojen kouluttamisesta. Tein lomakekyselyn Jyväskylän aikuisopiston laitoshuoltajan ammattitutkintoa suorittaville opiskelijoille. Kehittämishankkeen teoriaosassa on avattu käsitteitä kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä. Ympäristölain tuomia vaatimuksia on otettu teoriaosuuteen mukaan. 3 KESTÄVÄ KEHITYS Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. (YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987.) Kestävän kehityksen tavoitteet on opetussuunnitelmien perusteissa kuvattu seuraavasti: "Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja

8 8 kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuria ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta." (Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006.) Ammatillisessa koulutuksessa syvennetään kestävyyden periaatteiden tuntemusta. Tavoitteena on, että opiskelija motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti. Ammattiosaamiseen kuuluu alakohtainen ympäristöosaaminen. (Kestävä kehitys 2007.) 3.1 Kestävän kehityksen määritelmä Kestävälle kehitykselle on olemassa lukuisia määritelmiä. Mm. Åhlberg 2005 määrittelee kestävän kehityksen seuraavasti: Kestävä kehitys on paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti tapahtuvaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti eheyttävää muutosta, jonka tavoitteena on nykyisten ja tulevien sukupolvien todellisten tarpeiden optimaalinen tyydyttäminen ja siinä mielessä hyvä elämä. (Åhlberg 2005, 160.) Toinen osuva määritelmä aiheelle on Allardtin 1991 mukaan seuraava: Pyrkimys kestävään kehitykseen on keskeisiltä osiltaan taistelua luontoon kohdistunutta ja kohdistuvaa liiallista kuormitusta vastaan. Yhteistä kestävän kehityksen lukuisille määritelmille on luonnonvarojen ja niiden riittävyyden keskeinen sija. Toinen ulottuvuus on ihmisten väliset suhteet ja ihmisen roolin korostaminen. Kestävässä kehityksessä haetaan tasapainopistettä ihmisen ja muun luonnon välille. (Willberg 1993, 100.) 3.2 Kestävän kehityksen keinot Ympäristöministeriö on asettanut Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan, joka esittää kestävän kehityksen keinoina seuraavien periaatteiden noudattamista:

9 9 Kriittisen kuormituksen määrittely Tätä periaatetta noudattaessa arvioidaan alueittain, minkä suuruiset päästövähennykset ovat tarpeen, jotta luonnon herkimmät osat voidaan pelastaa. Uutta ympäristöä kuormittavaa toimintaa suunniteltaessa on alueen kriittisen kuormituksen taso otettava huomioon. (Willberg 1993, 108.) Aiheuttamisperiaatteen noudattaminen Sekä likaaja että käyttäjä maksavat ympäristökuormituksen kustannukset (Willberg 1993, 108).. Tuottajan vastuu Kulutuksen ja tuotteiden ympäristövaikutukset on arvioitava elinkaariajattelua soveltaen. Tuotteiden suunnitellussa tulee ottaa huomioon niiden valmistamiseen käytettävä energiamäärä ja luonnonvarat. Tuotteiden varsinainen käyttö ei saa aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tuotteiden kerääminen ja käsittely niiden käytöstä poistamisen jälkeen on voitava hoitaa vaarattomasti ja taloudellisesti. (Willberg 1993,108.) Paras käyttökelpoinen tekniikka On käytettävä ympäristön kannalta parhaita valmistusprosesseja ja tehokkainta, teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa olevaa puhdistustekniikkaa. (Willberg 1993,109.) Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön tilan seuranta Kaikkien suunnitelmien lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset luonnon- ja energiavaroihin sekä ympäristön tilaan on arvioitava (Willberg 1993, 109). Ympäristöpolitiikan sisäinen ja ulkoinen tilan seuranta

10 10 Ympäristöviranomaisten lisäksi kaikkien hallinnonalojen ja elinkeinoharjoittajien tulee ottaa vastuu suunnitelmiensa ja toimintansa ympäristövaikutuksista (Willberg 1993, 109). Edellä mainittujen lisäksi voidaan pohtia myös seuraavien keinojen noudattamista kestävän kehityksen edistämiseksi (Willberg 1993, 109): varovaisuusperiaatteen soveltaminen luonnonvaratilinpidon kehittäminen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien laajentaminen. 3.3 Elinkaariajattelu Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan tuotteen tietä raaka-aineen hankkimisesta sen hävittämiseen. Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen eri vaiheita raaka-ainelähteeltä valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön, joko kierrätykseen, energialähteeksi tai uusiokäyttöön raaka-aineena tai tuotteena tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (Elinkaariajattelu ja -arviointi 2007.) 3.4 Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen puhdistuspalvelualalla Puhdistuspalvelualalla löytyy monia tapoja ja keinoja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristöä säästävät ratkaisut on tehtävä kuitenkin niin, etteivät ne vaikuta siivouksen kokonaislaatuun. Taloudellisuus ja ekologisuus eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään. (Siivoustyön käsikirja 2000, 194.) Siivouksella voidaan vaikuttaa energiansäästöön. Sähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi seuraamalla kiinteistöjen sisätilojen lämpötiloja sekä huolehtimalla valaistuksen tarpeenmukaisuudesta ja sähkölaitteiden asianmukaisesta puhdistuksesta.

11 11 Ilmanvaihtoon voidaan vaikuttaa järkeistämällä tuuletus. Valitsemalla oikeat siivousmenetelmät pystytään säästämään vedenkulutuksessa. Siivouksessa tarvittavien aineiden, välineiden ja koneiden hankinnassa pystytään arvioimaan tuotteen ekologisuutta tuotteen koko elinkaaren kannalta. Siivousaineiden annostelu on tärkeä tekijä, jolla voidaan vähentää aineiden ympäristövaikutuksia. (Siivoustyön käsikirja 2000, ) 3.4 Kestävän kehityksen opetus laitoshuoltajan ammattitutkinnossa Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet työskentelevät siivoustyössä eri ammattinimikkein. Yleisin ammattinimike on siivooja. Siivoojan työssä kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen ja niiden tunteminen on työn merkittävä osa. Laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutus muodostuu kahdesta pakollisesta ja kolmesta valinnaisesta osasta. Tutkinnon kaikille yhteiset osat ovat siivouspalvelujen tuottaminen ja perussiivouspalvelut. Lisäksi on valittava kolme seuraavista osista: ateriapalvelut, aula- ja kokouspalvelut, erityiskohteiden siivouspalvelut, huolenpitopalvelut, kielitaito palvelutilanteissa, kiinteistönhuoltopalvelut, tekstiilien huoltopalvelut, tuhoeläinten torjuntapalvelut, viherkasvien huolto ja asiakastilojen viihtyisyydestä huolehtiminen, välinehuoltopalvelut, ympäristönhuoltopalvelut ja yrittäjyys puhdistuspalvelualalla. Yhtenä valinnaisena osana voi olla työtehtäviin läheisesti liittyvän muun ammattitutkinnon osa. (Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005.) Ammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset ympäristölähtöiselle työskentelylle ovat seuraavat Tutkinnon suorittaja tietää oman toimintansa ja valintojensa vaikutukset ympäristön ja asiakaskohteen ympäristönhuollon kannalta. Hän tuntee ammatillista vastuuta oman toimintansa ympäristövaikutuksista. Tutkinnon suorittaja tuntee keskeiset jätehuoltoon liittyvät lait, säädökset ja ohjeet. Hän arvioi asiakaskohteen jätehuoltoon liittyviä asioita niiden pohjalta. Hän toteuttaa jätteiden keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen omalla vastuualueellaan. Hän toteuttaa käytännön järjestelyt taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatetta noudattaen.

12 12 Tutkinnon suorittaja luo omalla toiminnallaan myönteistä asennoitumista ympäristöhuoltoa kohtaan. Hän pystyy neuvomaan ja ohjaamaan asiakasta jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä. Tutkinnon suorittaja noudattaa työssään työturvallisuusohjeita. Tutkinnon suorittaja arvioi työtään ja tuottamansa ympäristönhuoltopalvelun laatua (Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005). Laitoshuoltajan ammattitutkintoon sisältyy pakollisina opintoina yhden opintoviikon laajuinen jakso Ympäristömyönteisyys siivoustyössä, joka koostuu ympäristötiedosta (0,5 ov) ja siivoustyön ympäristövaikutuksista (0,5 ov). Valinnaisena osana opiskelija voi valita kolmen opintoviikon laajuisen Ympäristönhuoltopalvelut -kurssin. Kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla 2000-luvulla hyväksytyissä opetussuunnitelmien perusteissa oman alan ympäristöosaaminen kuuluu ammattitaitoon. 3.5 Lainsäädäntö Suomessa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista säätelee lähinnä voimaan tullut ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja voimaan tullut jätelaki (1072/93). Myös Suomen perustuslaissa mainitaan perusoikeuksissa, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Lisäksi julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. (L /731.) Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelulaki (n:o 86/2000) tuli voimaan Tämän lain tavoitteena on: 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja;

13 13 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö; 3) ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia; 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä 7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Lisäksi tätä lakia sovelletaan toimintaan, jossa syntyy jätettä, ja jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (L /86.) Jätelaki Jätelain (L /1072) tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää sen jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia. Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätteestä aiheutuvat vaarat ja haitat ympäristölle ja terveydelle on ehkäistävä ja aiheutuneet haitat korjattava.

14 14 Suomessa tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle on asetettu jätelajeittain tai toimialoittain tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen Jätehuollon järjestämisestä vastaa ensisijaisesti jätteen haltija. Myös kunnilla ja eräiden tuotteiden tuottajilla on velvollisuuksia jätehuollon järjestämisessä. (Jätteet ja jätehuolto 2007.) 3.6 Aiemmat tutkimukset Kestävän kehityksen opetusta ja sen toteutumista on selvitetty aiemmin monissa eri tutkimuksissa. Monia opinnäytetöitä on tehty kestävän kehityksen opettamisesta opettajan näkökulmasta katsoen. Monet aiemmista tutkimuksista ovat käsitelleet nuorten koulutukseen sisältyvää ympäristökasvatusta. Halusin tuoda omassa kehittämishankkeessani esille opiskelijan näkökulman ja erityisesti asenteiden muuttumisen koulutuksen aikana. Ongelmaksi aiemmissa tutkimuksissa on löydetty omalle ammattialalle kohdistuvan opetusmateriaalin puuttuminen tai vähyys. Yleistä opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä löytyy kyllä todella runsaasti, mutta kun halutaan opettaa oppilaille käytännön toimenpiteitä omalta ammattialalta ja kertoa oman alan työtehtävien eri vaikutuksista ympäristöön, opetusmateriaalin löytäminen voi vaikeutua. Puhdistuspalvelualalla löytyy nykyään runsaasti opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä. Ongelmaksi voi muodostua aihetta opettavan opettajan asenne - onko se kunnossa. 4 ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN KOULUTUKSEN AVULLA Asenteita kestävän kehityksen aatemaailmasta löytyy varmaan paljon, eikä yhtä absoluuttisen oikeaa asennetta ja totuutta ole olemassakaan. Asenteet muodostuvat ihmisellä omien kokemuksien ja elinympäristön vaikutuksesta. Myös omakohtaisella tekemisellä ja sen seurauksilla on vaikutus asenteen muodostumiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla pystytään muokkaamaan ihmisen asenteita ja arvoja jossain määrin. Aikuisopiskelijoilla, joilla on elämänkokemusta takana melko paljon, on muodostunut jo asenteet eri kohteisiin.

15 15 Monella nämä asenteet ovat muodostuneet perhe- ja kulttuuritaustan ja kokemuksen myötä. Tietyt asenteet ovat hyvinkin syvälle juurtuneet ja niitä on vaikea toisen ihmisen muuttaa. Arvot ja asenteet ovat kuitenkin osa ihmisen omaa persoonallisuutta, eikä niiden muuttaminen ole helppo tehtävä. 4.1 Määritelmä asenteelle Asenne on opittu, melko pysyvä käyttäytymistaipumus, suhtautuminen, ympäristön arvioimistapa. Asenne voi olla tunteenomainen, tiedon osuus siinä voi korostua tai asenne voi olla toiminnan ilmaus. (Bergström, Kalliopuska & Vilkko 1985,154.) 4.2 Asenteiden merkitys ja niiden muokkaaminen Arvot ovat elämänorientaatiomme perusta, ja ne ilmenevät asenteissamme. Asenteemme paljastavat, ovatko arvomme eläviä vai "kaappiarvoja". Asenne on arvorefleksi, sillä asenne ehtii aina ajattelun edelle. Siksi asenteitaan ei pysty muuttamaan vain päätöksellä, muutos vaatii aina pitkäaikaista harjoittamista, koska asennemuutos edellyttää myös arvomuutosta. Asenteitaan ei ole helppo tunnistaa ja huomata, koska ne nousevat opittujen arvostustemme pohjalta. Ne ovat arvorefleksejä, syntyvät nopeasti ja huomaamatta, usein jostakin ulkoisesta ärsykkeestä, ja siksi niihin on vaikea vaikuttaa. Jos halutaan muuttaa asennetta positiivisemmaksi, se on kytkettävä tiiviisti omiin arvostuksiin. Moralisointi ei muuta asennetta, sillä asenne ehtii aina ennen ajattelua. (Opi harjoittamaan arvojasi 2003.)

16 Kokoava viitekehys Oppiminen on ulkomaailmaa ja omaa toimintaa koskevien kokonaisvaltaisten ja aktiivisten sisäisten mallien muodostamista. Oppija rakentaa kuvaa maailmasta muodostaen sen eri ilmiöille selitysmalleja. Hän valikoi ja tulkitsee opittavaa ainesta. Hän suhteuttaa ja sulauttaa uutta ainesta toimintaansa ja aiempaan tietorakenteeseensa. Oppivan yksilön tietorakenne ja toiminta suuntaavat ja ohjaavat hänen tarkkaavaisuuttaan, valikointiaan ja tulkintojaan. Uusi aines taas muuntaa ja muokkaa aiempaa tietorakennetta ja toimintaa. Suhteuttamisen ja tulkinnan pohjalta syntyy mielekästä oppimista. (Engeström 1991, 19.) Alla olevassa kuviossa on esitetty kokoava viitekehys oppimisen yhteydestä asenteisiin sovellettuna tämän kehittämishankkeen tutkimusongelmiin. AIEMMAT ASENTEET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN OPPIMINEN OPISKELURYH- MÄN ASENTEET OMIEN ASENTEIDEN VAIKUTUS KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN TYÖYHTEISÖN ASENTEET Kuvio 1. Kehittämishankkeen viitekehys oppimisen yhteydestä asenteisiin. Yllä olevan viitekehyksen avulla pyrin havainnollistamaan tutkimuksen tarkoitusta ja aihetta - minkälaisia aiempia asenteita opiskelijoilta löytyy kestävään kehitykseen ja miten niitä on toteutettu käytännössä. Tutkimuksen avulla etsin vastauksia siihen, muuttaako koulutuksen aikana saatu opetus aiempia asenteita, ja jos muuttaa, millä tavalla. Tämä kehittämishanke keskittyy lähinnä aiempien asenteiden ja oppimisen väliseen yhteyteen ja siinä tapahtuvan

17 17 asennemuutoksen vaikutuksiin tulevaan työelämään. Opiskeluryhmän ja työyhteisön asenteiden vaikutus on taustalla mukana, mutta niissä ilmeneviä asenteita ja niiden vaikutuksia ei kehittämishankkeessa tutkittu. Yhteydet ovat vuorovaikutuksellisia, joten prosessi voi periaatteessa alkaa mistä tahansa kuvion muuttujasta. Oppiminen on kuviossa keskeisessä roolissa. 4.4 Luotettavuus Tutkin kehittämishankkeessani laitoshuoltajaopiskelijoiden aiempia asenteita ja asenteiden muuttumista koulutuksen aikana lomakekyselyn (liite 1) avulla. Lisäluotettavuutta tutkimukseeni pyrin löytämään haastattelemalla kolmea juuri valmistunutta opiskelijaa samasta aiheesta. Suoritin haastattelun henkilökohtaisella haastattelulla kolmelle vapaasti valitsemalleni opiskelijalle. Haastattelukysymykset (liite 2) olivat samansuuntaisia kuin lomakekyselyllä, ja hainkin haastattelemalla lisää luotettavuutta tuloksiin, jotka sain kyselystä. Henkilökohtaisella haastattelulla pyrin saamaan tarkempaa tietoa asenteiden muuttumisesta opiskelun aikana ja kartoittamaan keinoja, millä tulevat siivousalan ammattilaiset toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita työssään. 5 TULOKSET Tein lomakekyselyn laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevalle 16 aikuisopiskelijalle, ja sain 15:ltä vastaukset. Saadakseni tuloksille lisää luotettavuutta haastattelin kolmea juuri valmistunutta laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Kysyin haastattelussa paljolti samoja kysymyksiä kuin lomakekyselyssä, mutta vastaukseksi sain enemmän tietoa keinoista ja tavoista, jotka osoittavat, miten kestävää kehitystä on pohdittu ja noudatettu ennen koulutusta. Sain tietoa, miten opiskelu on muuttanut ajattelu- ja toimintatapoja. Haastattelussa kysyin myös, millä tavoin haastateltavat noudattivat kestävän kehityksen periaatteita. 5.1 Lomakekyselyn tulokset

18 18 Ensimmäiseksi kysyin, olivatko opiskelijat pohtineet kestävän kehityksen asioita ennen nykyistä opiskelua. Täysin samaa mieltä oli 20 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä 27 prosenttia vastaajista, ei samaa eikä eri mieltä 13 prosenttia, melko eri mieltä 13 prosenttia ja täysin eri mieltä 27 prosenttia vastaajista. Kysyin myös, olivatko vastaajat noudattaneet kestävän kehityksen periaatteita ennen koulutusta. Täysin samaa mieltä oli 33 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä 20 prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 33 prosenttia, melko eri mieltä 0 prosenttia ja täysin eri mieltä 13 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi kysyin: Oletko saanut opiskelun myötä uutta tietoa, joka on muuttanut toimintatapojasi? Vastaajista 53 prosenttia oli täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä oli 33 prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 0 prosenttia, melko eri mieltä oli 13 prosenttia ja täysin eri mieltä 0 prosenttia. Vastaajista 7 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä, että kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen siivoustyössä lisää työmäärää, 27 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä. Melko eri mieltä oli 40 prosenttia ja täysin eri mieltä 20 prosenttia vastaajista. Kysyin vastaajilta, olivatko he saaneet uutta tieto kestävästä kehityksestä opiskelun aikana. Täysin samaa mieltä oli 80 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä oli 13 prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 7 prosenttia, melko tai täysin eri mieltä 0 prosenttia. Vastaajista 53 prosenttia oli täysin samaa mieltä, että he aikovat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita tulevassa siivoojantyössään. Melko samaa mieltä oli 47 prosenttia vastaajista. Ei samaa eikä eri mieltä, melko eri mieltä ja täysin eri mieltä oli 0 prosenttia vastaajista. Lopuksi kysyin, otetaanko opiskelijoiden mielestä ympäristöasioita tarpeeksi huomioon siivoustyön suunnittelussa. Täysin samaa mieltä oli 13 prosenttia vastaajista ja melko samaa mieltä 53 prosenttia. Ei samaa eikä eri mieltä oli 13 prosenttia vastaajista. Melko eri mieltä oli 13 prosenttia ja täysin eri mieltä 7 prosenttia vastaajista. Kyselyn tulokset on tiivistetty taulukkoon 1.

19 19 TAULUKKO 1. Kyselyn tulokset (N = 15). Kysymys Olen pohtinut siivoustyön vaikutuksia ympäristöön ennen nykyistä koulutusta. Olen noudattanut kestävän kehityksen periaatteita elämässäni ennen aiheen opiskelua. Sain opiskelun myötä uutta tietoa, joka muuttaa toimintatapojani. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen siivoustyössä lisää työmäärää. Olen saanut uutta tietoa kestävästä kehityksestä opiskelun myötä. Aion toteuttaa työssäni kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristöasioita ei huomioida tarpeeksi siivoustyön suunnittelussa. Täysin samaa mieltä % Melko samaa mieltä % Ei samaa eikä eri mieltä % Melko eri mieltä % Täysin eri mieltä % Yhteensä % Haastattelutulokset Kaikki haastatellut kertoivat, etteivät he juuri olleet miettineet kestävän kehityksen periaatteita ennen nykyistä koulutustaan. Haastateltavat olivat kuitenkin tiedostamattaan jo edistäneet kestävää kehitystä omilla elintavoillaan, esimerkiksi roskien lajittelulla ja energiansäästöllä käyttäessään energiansäästölamppuja. Paperit on viety paperinkeräykseen ja

20 20 lasitavara lasinkeräyspisteisiin. Yksi haastatelluista oli edellisessä työpaikassaan käyttänyt ympäristöystävällisiä siivousaineita ja saanut opastusta ympäristöasioista. Jokainen haastatelluista oli sitä mieltä, että laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutus on muuttanut heidän ajattelutapaansa ja tulee vaikuttamaan työskentelytapoihin myös siivoojan työssä. Tuotteen elinkaarta on silloin tällöin pohdittu ja jätteiden määrää mietitty. Kysyin myös, millä perusteella kukin vastaaja valitsi siivousaineet ja -välineet. Kaikilla vastanneilla oli ensimmäisenä valintakriteerinä hinta, ja muita kriteerejä olivat aineiden koostumus, tarkoitus ja aineen ympäristömerkinnät. Työpaikalla valintaan vaikuttavat luonnollisesti työnantajan osoittamat aineet ja välineet. Osa haastatelluista toivoi, että pystyisi itse vaikuttamaan siivousaineiden ja -välineiden valintaan. Tällä hetkellä se ei joka työpaikassa välttämättä ole mahdollista. Tapoja ja keinoja, millä kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan, oli seuraavia: jätteiden lajittelu energiansäästölamppujen käyttö veden säästäminen ympäristöystävällisten tuotteiden käyttäminen. 6 TULOSTEN TARKASTELU Kyselyyn vastanneista lähes puolet oli ennen koulutusta pohtinut siivoustyön vaikutuksia ympäristöön, ja hieman alle puolet vastanneista ei ollut pohtinut asiaa. Vastanneista 52 prosenttia oli noudattanut kestävän kehityksen periaatteita elämässään jo ennen opiskelua. Kolmasosa ei osannut sanoa, onko noudattanut vai ei. Yli puolet vastanneista kuitenkin oli sitä mieltä, että oli saanut sellaista uutta tietoa kestävästä kehityksestä, mikä muuttaisi omia

Puhdistus- ja kotityöpalvelut

Puhdistus- ja kotityöpalvelut Puhdistus- ja kotityöpalvelut Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Millaista siivoustyö on 2007? Puhdistuspalvelualan työ on palvelutyötä, joka koostuu mm. seuraavista tehtävistä:

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Marju Helenius-Kalavainen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot