Kestävän kehityksen opiskelu aikuisena Muuttuvatko asenteet?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kehityksen opiskelu aikuisena Muuttuvatko asenteet?"

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen opiskelu aikuisena Muuttuvatko asenteet? Tekijä Mervi Makkula Kehittämishankeraportti Syyskuu 2007 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 2 Tekijä(t) Makkula, Mervi Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 30 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Kestävän kehityksen opiskelu aikuisena. Muuttuvatko asenteet? Salainen saakka Koulutusohjelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, opettajan pedagogiset opinnot Työn ohjaaja(t) KUUKASJÄRVI, Markku Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Kestävän kehityksen opiskelu sisältyy nykyään jo lähes kaikkeen ammatilliseen opetukseen ja koulutukseen. Tiettyjä ammattialoja kestävän kehityksen opiskelu koskettaa konkreettisemmin kuin toisia. Puhdistuspalveluala on ammattiala, jossa siivoustyötä ei pysty ammattimaisesti tekemään, jollei hallitse kestävän kehityksen periaatteita. Laitoshuoltajan ammattitutkinnossa opiskellaan kestävän kehityksen opintoja. Nämä opinnot käsittävät yleistä tietoa kestävästä kehityksestä ja yksityiskohtaisempaa tietoa työvälineistä ja -menetelmistä, jotka edistävät kestävää kehitystä. Ammattitutkinnon opiskelun aikana pyritään vaikuttamaan myönteisesti myös opiskelijoiden asenteisiin. Uuden tiedon omaksumisen toivotaan edesauttavan myös asennemuutosta Kehittämishanke selvittää yhden aikuisopiskelijaryhmän aikaisempia ja opiskelun aikana muuttuneita asenteita kestävään kehitykseen. Ryhmälle tehdyn kyselyn ja haastattelun avulla kehittämishanke selvittää, onko opiskelu tuonut uutta tietoa kestävästä kehityksestä ja miten opittuja asioita aiotaan tulevassa työelämässä toteuttaa. Kyselyn ja haastattelun avulla on pohdittu kestävään kehitykseen liittyvien asenteiden muutosta. Kehittämishankkeessa aihetta on käsitelty lainsäädännön ja määritelmien kautta. Kehittämishankkeen tulokseksi on saatu, että tietyllä tasolla aikuisopiskelijat ovat toteuttaneet tai ainakin pohtineet kestävän kehityksen periaatteita jo ennen opiskelua. Koulutuksen aikana lähes kaikki ovat saaneet uutta tietoa aiheesta ja noudattavat siivoustyötä tehdessään kestävän kehityksen periaatteita. Asenteiden muuttumisen vaikutusta käytännön siivoustyöhön ei tällä tutkimuksella voida kiistatta todistaa. Yksi jatkotutkimuksen aihe voisi olla kestävän kehityksen asenteiden pysyvyyttä koskevan kestävän kehityksen edistämis- ja seuraamismittarin kehittäminen erilaisissa työyhteisöissä käytettäväksi. Avainsanat (asiasanat) aikuiskoulutus, asenteet, kestävä kehitys, laitoshuoltajan ammattitutkinto, oppiminen, puhdistuspalveluala, siivous, siivousala Muut tiedot

3 3 Author(s) Makkula, Mervi Type of Publication Development project report Pages Language 30 Confidential Finnish Title Until Studying of Sustainable Development in the adulthood. Do the attitudes change? Degree Programme Jyväskylä University of Applied Sciences, Teacher Education College Tutor(s) KUUKASJÄRVI, Markku Assigned by Abstract Education for Sustainable Development includes these days almost all professional education. In certain trades studying of Sustainable Development is more relevant than other trades. Cleaningservice is trade, where cleaningwork cannot be done, if you can`t have command of principals of the Sustainable Development. In Further Qualification in Institutional Cleaning belongs to a subject of Sustainable Development. The subject contains general knowledge of Sustainable Development and detailed knowledge of implements and working methods, which advanses of Sustainable Development. During of studying tends to impres also attitudes of students. Apperception of new knowledge aspires be instrumental of changing of attitudes. Development Project Report solves previous and changes of attitudes of one group of adult students. With Survey research and interviews, Development Project Report solves, has studying bring with a new knowledge of the Sustainable Development and how they are propose to use new knowledge in working life. With Survey research and interviews has been discussed a change of attitudes of the Sustainable Development. In Development Project Report the aim has been to agitate with legislation and definitions. Result of Development Project Report is a conslusion, that in specific level adult students has been executed principals of the Sustainable Development already before studying. During studies almost everyone has got new knowledge about the subject and they obey some principals of the Sustainable Development in the working life. Changes of attitudes and influence in practical working life are things that can t indisputably certify in this Development Project Report. Keywords Adult education, attitudes, cleaning, cleaningservicetrade, cleaningtrade, Further Qualification in Institutional Cleaning, learning, Sustainable Development Miscellaneous

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen määritelmä Kestävän kehityksen keinot Elinkaariajattelu Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen puhdistuspalvelualalla Kestävän kehityksen opetus laitoshuoltajan ammattitutkinnossa Lainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki Jätelaki Aiemmat tutkimukset ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN KOULUTUKSEN AVULLA Määritelmä asenteelle Asenteiden merkitys ja niiden muokkaaminen Kokoava viitekehys Luotettavuus TULOKSET Lomakekyselyn tulokset Haastattelutulokset TULOSTEN TARKASTELU POHDINTAA...22 LÄHTEET...24 LIITTEET Liite 1. Kyselykaavake.27 Liite 2. Haastattelukysymykset 30 KUVIO 1. Kehittämishankkeen viitekehys. Miten oppiminen vaikuttaa asenteisiin?.16 KUVIO 2. Taulukko kyselyn tuloksista 19

5 5 1 JOHDANTO Kestävä kehitys on tämän päivän sana. Jokainen ihminen on vastuussa ympäristön tulevaisuudesta ja maapallon luonnonvarojen säilymisestä seuraavillekin sukupolville. Kestävä kehitys liittyy jokaiseen ammattialaan, ja sen opiskelu on sisällytetty lähes kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Tietyillä ammattialoilla on itse työn suorittamisessa tavallista enemmän mahdollisuuksia ja keinoja edistää kestävää kehitystä. Yksi tällainen ammattiala on puhdistuspalveluala. Siivooja pystyy omassa työssään valinnoillaan vaikuttamaan omalla osuudellaan ympäristön tulevaisuuteen. Nykyään suurella osalla siivoojan työtä ammatikseen tekevällä on laitoshuoltajan ammattitutkinto. Laitoshuoltajan ammattitutkintoon kuuluu pakollisina opintoina kestävän kehityksen opintoja. Lisäksi on mahdollisuus valita valinnaisina lisäopintoja aiheesta. Ihmisen asenteiden muuttaminen ei ole helppoa eikä käy nopeasti. Kouluttautuminen aikuisopiskelijana on hyvin useasti kyseessä suhteellisen lyhyistä koulutuksista, noin vuoden tai allekin. Tässä työssä käsittelemäni laitoshuoltajan ammattitutkinto on kestoltaan noin 10 kuukautta. Tässä ajassa asenteiden muuttaminen tai muokkaaminen luo koulutukselle ja kouluttajalle melkoisia haasteita. Kiinnostuinkin tutkimaan, miten opitut asiat muuttavat ihmisten asenteita ja miten nämä asiat näkyvät käytännön siivoustyössä. Aihe kiinnosti minua henkilökohtaisesti, koska olen toiminut kouluttajana laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville ja opettanut kestävän kehityksen opintoja. Tuntimäärä kestävän kehityksen opinnoille ei ole mielestäni kovin suuri, ja juuri siksi monesti pohdinkin opiskelijoiden jo olemassa olevia asenteita ja miten niitä saisi näin lyhyessä ajassa muuttumaan. Toinen monesti pohdintaa herättävä asia on, miten nämä opitut asiat näkyvät varsinaisessa työssä eli miten niitä sovelletaan ja noudatetaan. Olen toiminut pitkään työelämässä siivoojien esimiehenä, jolloin olen ollut mukana käytännön siivoustyössä ja kehittämässä toimintatapoja, joita noudattamalla ympäristöä säästävä siivous toteutuisi. Rehellisesti sanottuna moni laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutkin siivousalan ammattilainen valitsee vieläkin työmenetelmän, joka sotii kestävän kehityksen periaatteita vastaan. Siivoustyössä jokapäiväisillä toiminnoilla voi olla suuria vaikutuksia, koska

6 6 työtehtävät tehdään monia kertoja päivässä. Puhdistusaineiden annostelu, veden kulutus, sähkön kulutus ja siivouksessa tarvittavien välineiden, aineiden ja koneiden hankinta ja valinta ovat asioita, joilla siivoustyötä tekevä pystyy noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Nämä kaikki asiat on opittu ammattitutkintoa opiskeltaessa. Mutta mikä on se voima, mikä estää noudattamasta oikeita oppeja päivittäisessä työn tekemisessä? Käytännön kokemuksesta voi sanoa, että siivousaineiden annostelu on asia, mihin asenne eniten vaikuttaa. Monesti olen kuullut perustelun, että ei ehdi annostelemaan puhdistusainetta, kun on niin kiire ja ei niin vähällä annostuksella tule puhdasta. Tällaiset asenteeseen pohjautuvat perustelut kiinnostavat minua kovasti, joten halusin tutkia asiaa tarkemmin, ja sain siitä aiheen kehittämishankkeeseeni. Koska suoritin opettajaopintoihin kuuluvan opetusharjoitteluni laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville, sain heiltä hyvää pohjatietoa tutkimukseen, ja tein heille myös kyselyn ja haastattelut. Kehittämishankkeeni aiheeksi olen siis valinnut Kestävän kehityksen opiskelu laitoshuoltajan ammattitutkinnossa ja näkökulmaksi, miten opiskelijat itse sen mieltävät ja miten tutkintoon sisältyvä aiheen opiskelu muuttaa heidän asenteitaan opiskelun aikana. 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT Pyrin kehittämishankkeessani selvittämään laitoshuoltajan ammattitutkinnossa kestävän kehityksen opetuksen vaikutuksia opiskelijoiden asenteisiin. Opiskelijoille tekemälläni kyselyllä ja haastattelulla aion kartoittaa heidän aiempia asenteitaan kestävään kehitykseen ja saada selville, muuttaako opiskelu asenteita, ja jos muuttaa, millä tavalla. Samalla sain jossain määrin tietoa siitä, miten asenteet ja niiden muutos vaikuttavat tulevaan työn tekemiseen. Etsin kehittämishankkeen avulla vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Millä tavalla kohderyhmä on tähän asti noudattanut elämässään kestävää kehitystä? 2. Miten kestävän kehityksen opinnot ovat muuttaneet opiskelijoiden asenteita? 3. Ovatko opiskelijat saneet uutta tietoa kestävästä kehityksestä opintojen välityksellä?

7 7 4. Millä tavalla opiskelijat aikovat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita opiskelun jälkeen? Saadakseni tietoa tutkimukseeni tein laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville kyselyn (liite 1), jossa opiskelijat arvioivat omia asenteitaan ja mielipiteitään kestävän kehitykseen liittyvistä asioista. Ryhmän koko oli 16 henkeä. Tavoitteena kyselyssä oli kartoittaa opiskelijan aiempia asenteita, opiskeltavan aiheen mielekkyyttä ja asenteiden muuttumista opiskelun aikana. Kehittämishanke on toteutettu perehtymällä aiheesta jo aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, kirjatietoon ja hyödyntämällä omaan kokemusta kestävän kehityksen opintojen kouluttamisesta. Tein lomakekyselyn Jyväskylän aikuisopiston laitoshuoltajan ammattitutkintoa suorittaville opiskelijoille. Kehittämishankkeen teoriaosassa on avattu käsitteitä kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä. Ympäristölain tuomia vaatimuksia on otettu teoriaosuuteen mukaan. 3 KESTÄVÄ KEHITYS Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. (YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987.) Kestävän kehityksen tavoitteet on opetussuunnitelmien perusteissa kuvattu seuraavasti: "Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja

8 8 kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuria ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta." (Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006.) Ammatillisessa koulutuksessa syvennetään kestävyyden periaatteiden tuntemusta. Tavoitteena on, että opiskelija motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti. Ammattiosaamiseen kuuluu alakohtainen ympäristöosaaminen. (Kestävä kehitys 2007.) 3.1 Kestävän kehityksen määritelmä Kestävälle kehitykselle on olemassa lukuisia määritelmiä. Mm. Åhlberg 2005 määrittelee kestävän kehityksen seuraavasti: Kestävä kehitys on paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti tapahtuvaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti eheyttävää muutosta, jonka tavoitteena on nykyisten ja tulevien sukupolvien todellisten tarpeiden optimaalinen tyydyttäminen ja siinä mielessä hyvä elämä. (Åhlberg 2005, 160.) Toinen osuva määritelmä aiheelle on Allardtin 1991 mukaan seuraava: Pyrkimys kestävään kehitykseen on keskeisiltä osiltaan taistelua luontoon kohdistunutta ja kohdistuvaa liiallista kuormitusta vastaan. Yhteistä kestävän kehityksen lukuisille määritelmille on luonnonvarojen ja niiden riittävyyden keskeinen sija. Toinen ulottuvuus on ihmisten väliset suhteet ja ihmisen roolin korostaminen. Kestävässä kehityksessä haetaan tasapainopistettä ihmisen ja muun luonnon välille. (Willberg 1993, 100.) 3.2 Kestävän kehityksen keinot Ympäristöministeriö on asettanut Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan, joka esittää kestävän kehityksen keinoina seuraavien periaatteiden noudattamista:

9 9 Kriittisen kuormituksen määrittely Tätä periaatetta noudattaessa arvioidaan alueittain, minkä suuruiset päästövähennykset ovat tarpeen, jotta luonnon herkimmät osat voidaan pelastaa. Uutta ympäristöä kuormittavaa toimintaa suunniteltaessa on alueen kriittisen kuormituksen taso otettava huomioon. (Willberg 1993, 108.) Aiheuttamisperiaatteen noudattaminen Sekä likaaja että käyttäjä maksavat ympäristökuormituksen kustannukset (Willberg 1993, 108).. Tuottajan vastuu Kulutuksen ja tuotteiden ympäristövaikutukset on arvioitava elinkaariajattelua soveltaen. Tuotteiden suunnitellussa tulee ottaa huomioon niiden valmistamiseen käytettävä energiamäärä ja luonnonvarat. Tuotteiden varsinainen käyttö ei saa aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tuotteiden kerääminen ja käsittely niiden käytöstä poistamisen jälkeen on voitava hoitaa vaarattomasti ja taloudellisesti. (Willberg 1993,108.) Paras käyttökelpoinen tekniikka On käytettävä ympäristön kannalta parhaita valmistusprosesseja ja tehokkainta, teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa olevaa puhdistustekniikkaa. (Willberg 1993,109.) Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön tilan seuranta Kaikkien suunnitelmien lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset luonnon- ja energiavaroihin sekä ympäristön tilaan on arvioitava (Willberg 1993, 109). Ympäristöpolitiikan sisäinen ja ulkoinen tilan seuranta

10 10 Ympäristöviranomaisten lisäksi kaikkien hallinnonalojen ja elinkeinoharjoittajien tulee ottaa vastuu suunnitelmiensa ja toimintansa ympäristövaikutuksista (Willberg 1993, 109). Edellä mainittujen lisäksi voidaan pohtia myös seuraavien keinojen noudattamista kestävän kehityksen edistämiseksi (Willberg 1993, 109): varovaisuusperiaatteen soveltaminen luonnonvaratilinpidon kehittäminen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien laajentaminen. 3.3 Elinkaariajattelu Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan tuotteen tietä raaka-aineen hankkimisesta sen hävittämiseen. Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen eri vaiheita raaka-ainelähteeltä valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön, joko kierrätykseen, energialähteeksi tai uusiokäyttöön raaka-aineena tai tuotteena tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (Elinkaariajattelu ja -arviointi 2007.) 3.4 Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen puhdistuspalvelualalla Puhdistuspalvelualalla löytyy monia tapoja ja keinoja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristöä säästävät ratkaisut on tehtävä kuitenkin niin, etteivät ne vaikuta siivouksen kokonaislaatuun. Taloudellisuus ja ekologisuus eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään. (Siivoustyön käsikirja 2000, 194.) Siivouksella voidaan vaikuttaa energiansäästöön. Sähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi seuraamalla kiinteistöjen sisätilojen lämpötiloja sekä huolehtimalla valaistuksen tarpeenmukaisuudesta ja sähkölaitteiden asianmukaisesta puhdistuksesta.

11 11 Ilmanvaihtoon voidaan vaikuttaa järkeistämällä tuuletus. Valitsemalla oikeat siivousmenetelmät pystytään säästämään vedenkulutuksessa. Siivouksessa tarvittavien aineiden, välineiden ja koneiden hankinnassa pystytään arvioimaan tuotteen ekologisuutta tuotteen koko elinkaaren kannalta. Siivousaineiden annostelu on tärkeä tekijä, jolla voidaan vähentää aineiden ympäristövaikutuksia. (Siivoustyön käsikirja 2000, ) 3.4 Kestävän kehityksen opetus laitoshuoltajan ammattitutkinnossa Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet työskentelevät siivoustyössä eri ammattinimikkein. Yleisin ammattinimike on siivooja. Siivoojan työssä kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen ja niiden tunteminen on työn merkittävä osa. Laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutus muodostuu kahdesta pakollisesta ja kolmesta valinnaisesta osasta. Tutkinnon kaikille yhteiset osat ovat siivouspalvelujen tuottaminen ja perussiivouspalvelut. Lisäksi on valittava kolme seuraavista osista: ateriapalvelut, aula- ja kokouspalvelut, erityiskohteiden siivouspalvelut, huolenpitopalvelut, kielitaito palvelutilanteissa, kiinteistönhuoltopalvelut, tekstiilien huoltopalvelut, tuhoeläinten torjuntapalvelut, viherkasvien huolto ja asiakastilojen viihtyisyydestä huolehtiminen, välinehuoltopalvelut, ympäristönhuoltopalvelut ja yrittäjyys puhdistuspalvelualalla. Yhtenä valinnaisena osana voi olla työtehtäviin läheisesti liittyvän muun ammattitutkinnon osa. (Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005.) Ammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset ympäristölähtöiselle työskentelylle ovat seuraavat Tutkinnon suorittaja tietää oman toimintansa ja valintojensa vaikutukset ympäristön ja asiakaskohteen ympäristönhuollon kannalta. Hän tuntee ammatillista vastuuta oman toimintansa ympäristövaikutuksista. Tutkinnon suorittaja tuntee keskeiset jätehuoltoon liittyvät lait, säädökset ja ohjeet. Hän arvioi asiakaskohteen jätehuoltoon liittyviä asioita niiden pohjalta. Hän toteuttaa jätteiden keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen omalla vastuualueellaan. Hän toteuttaa käytännön järjestelyt taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatetta noudattaen.

12 12 Tutkinnon suorittaja luo omalla toiminnallaan myönteistä asennoitumista ympäristöhuoltoa kohtaan. Hän pystyy neuvomaan ja ohjaamaan asiakasta jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä. Tutkinnon suorittaja noudattaa työssään työturvallisuusohjeita. Tutkinnon suorittaja arvioi työtään ja tuottamansa ympäristönhuoltopalvelun laatua (Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005). Laitoshuoltajan ammattitutkintoon sisältyy pakollisina opintoina yhden opintoviikon laajuinen jakso Ympäristömyönteisyys siivoustyössä, joka koostuu ympäristötiedosta (0,5 ov) ja siivoustyön ympäristövaikutuksista (0,5 ov). Valinnaisena osana opiskelija voi valita kolmen opintoviikon laajuisen Ympäristönhuoltopalvelut -kurssin. Kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla 2000-luvulla hyväksytyissä opetussuunnitelmien perusteissa oman alan ympäristöosaaminen kuuluu ammattitaitoon. 3.5 Lainsäädäntö Suomessa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista säätelee lähinnä voimaan tullut ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja voimaan tullut jätelaki (1072/93). Myös Suomen perustuslaissa mainitaan perusoikeuksissa, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Lisäksi julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. (L /731.) Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelulaki (n:o 86/2000) tuli voimaan Tämän lain tavoitteena on: 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja;

13 13 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö; 3) ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia; 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä 7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Lisäksi tätä lakia sovelletaan toimintaan, jossa syntyy jätettä, ja jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (L /86.) Jätelaki Jätelain (L /1072) tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää sen jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia. Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätteestä aiheutuvat vaarat ja haitat ympäristölle ja terveydelle on ehkäistävä ja aiheutuneet haitat korjattava.

14 14 Suomessa tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle on asetettu jätelajeittain tai toimialoittain tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen Jätehuollon järjestämisestä vastaa ensisijaisesti jätteen haltija. Myös kunnilla ja eräiden tuotteiden tuottajilla on velvollisuuksia jätehuollon järjestämisessä. (Jätteet ja jätehuolto 2007.) 3.6 Aiemmat tutkimukset Kestävän kehityksen opetusta ja sen toteutumista on selvitetty aiemmin monissa eri tutkimuksissa. Monia opinnäytetöitä on tehty kestävän kehityksen opettamisesta opettajan näkökulmasta katsoen. Monet aiemmista tutkimuksista ovat käsitelleet nuorten koulutukseen sisältyvää ympäristökasvatusta. Halusin tuoda omassa kehittämishankkeessani esille opiskelijan näkökulman ja erityisesti asenteiden muuttumisen koulutuksen aikana. Ongelmaksi aiemmissa tutkimuksissa on löydetty omalle ammattialalle kohdistuvan opetusmateriaalin puuttuminen tai vähyys. Yleistä opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä löytyy kyllä todella runsaasti, mutta kun halutaan opettaa oppilaille käytännön toimenpiteitä omalta ammattialalta ja kertoa oman alan työtehtävien eri vaikutuksista ympäristöön, opetusmateriaalin löytäminen voi vaikeutua. Puhdistuspalvelualalla löytyy nykyään runsaasti opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä. Ongelmaksi voi muodostua aihetta opettavan opettajan asenne - onko se kunnossa. 4 ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN KOULUTUKSEN AVULLA Asenteita kestävän kehityksen aatemaailmasta löytyy varmaan paljon, eikä yhtä absoluuttisen oikeaa asennetta ja totuutta ole olemassakaan. Asenteet muodostuvat ihmisellä omien kokemuksien ja elinympäristön vaikutuksesta. Myös omakohtaisella tekemisellä ja sen seurauksilla on vaikutus asenteen muodostumiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla pystytään muokkaamaan ihmisen asenteita ja arvoja jossain määrin. Aikuisopiskelijoilla, joilla on elämänkokemusta takana melko paljon, on muodostunut jo asenteet eri kohteisiin.

15 15 Monella nämä asenteet ovat muodostuneet perhe- ja kulttuuritaustan ja kokemuksen myötä. Tietyt asenteet ovat hyvinkin syvälle juurtuneet ja niitä on vaikea toisen ihmisen muuttaa. Arvot ja asenteet ovat kuitenkin osa ihmisen omaa persoonallisuutta, eikä niiden muuttaminen ole helppo tehtävä. 4.1 Määritelmä asenteelle Asenne on opittu, melko pysyvä käyttäytymistaipumus, suhtautuminen, ympäristön arvioimistapa. Asenne voi olla tunteenomainen, tiedon osuus siinä voi korostua tai asenne voi olla toiminnan ilmaus. (Bergström, Kalliopuska & Vilkko 1985,154.) 4.2 Asenteiden merkitys ja niiden muokkaaminen Arvot ovat elämänorientaatiomme perusta, ja ne ilmenevät asenteissamme. Asenteemme paljastavat, ovatko arvomme eläviä vai "kaappiarvoja". Asenne on arvorefleksi, sillä asenne ehtii aina ajattelun edelle. Siksi asenteitaan ei pysty muuttamaan vain päätöksellä, muutos vaatii aina pitkäaikaista harjoittamista, koska asennemuutos edellyttää myös arvomuutosta. Asenteitaan ei ole helppo tunnistaa ja huomata, koska ne nousevat opittujen arvostustemme pohjalta. Ne ovat arvorefleksejä, syntyvät nopeasti ja huomaamatta, usein jostakin ulkoisesta ärsykkeestä, ja siksi niihin on vaikea vaikuttaa. Jos halutaan muuttaa asennetta positiivisemmaksi, se on kytkettävä tiiviisti omiin arvostuksiin. Moralisointi ei muuta asennetta, sillä asenne ehtii aina ennen ajattelua. (Opi harjoittamaan arvojasi 2003.)

16 Kokoava viitekehys Oppiminen on ulkomaailmaa ja omaa toimintaa koskevien kokonaisvaltaisten ja aktiivisten sisäisten mallien muodostamista. Oppija rakentaa kuvaa maailmasta muodostaen sen eri ilmiöille selitysmalleja. Hän valikoi ja tulkitsee opittavaa ainesta. Hän suhteuttaa ja sulauttaa uutta ainesta toimintaansa ja aiempaan tietorakenteeseensa. Oppivan yksilön tietorakenne ja toiminta suuntaavat ja ohjaavat hänen tarkkaavaisuuttaan, valikointiaan ja tulkintojaan. Uusi aines taas muuntaa ja muokkaa aiempaa tietorakennetta ja toimintaa. Suhteuttamisen ja tulkinnan pohjalta syntyy mielekästä oppimista. (Engeström 1991, 19.) Alla olevassa kuviossa on esitetty kokoava viitekehys oppimisen yhteydestä asenteisiin sovellettuna tämän kehittämishankkeen tutkimusongelmiin. AIEMMAT ASENTEET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN OPPIMINEN OPISKELURYH- MÄN ASENTEET OMIEN ASENTEIDEN VAIKUTUS KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN TYÖYHTEISÖN ASENTEET Kuvio 1. Kehittämishankkeen viitekehys oppimisen yhteydestä asenteisiin. Yllä olevan viitekehyksen avulla pyrin havainnollistamaan tutkimuksen tarkoitusta ja aihetta - minkälaisia aiempia asenteita opiskelijoilta löytyy kestävään kehitykseen ja miten niitä on toteutettu käytännössä. Tutkimuksen avulla etsin vastauksia siihen, muuttaako koulutuksen aikana saatu opetus aiempia asenteita, ja jos muuttaa, millä tavalla. Tämä kehittämishanke keskittyy lähinnä aiempien asenteiden ja oppimisen väliseen yhteyteen ja siinä tapahtuvan

17 17 asennemuutoksen vaikutuksiin tulevaan työelämään. Opiskeluryhmän ja työyhteisön asenteiden vaikutus on taustalla mukana, mutta niissä ilmeneviä asenteita ja niiden vaikutuksia ei kehittämishankkeessa tutkittu. Yhteydet ovat vuorovaikutuksellisia, joten prosessi voi periaatteessa alkaa mistä tahansa kuvion muuttujasta. Oppiminen on kuviossa keskeisessä roolissa. 4.4 Luotettavuus Tutkin kehittämishankkeessani laitoshuoltajaopiskelijoiden aiempia asenteita ja asenteiden muuttumista koulutuksen aikana lomakekyselyn (liite 1) avulla. Lisäluotettavuutta tutkimukseeni pyrin löytämään haastattelemalla kolmea juuri valmistunutta opiskelijaa samasta aiheesta. Suoritin haastattelun henkilökohtaisella haastattelulla kolmelle vapaasti valitsemalleni opiskelijalle. Haastattelukysymykset (liite 2) olivat samansuuntaisia kuin lomakekyselyllä, ja hainkin haastattelemalla lisää luotettavuutta tuloksiin, jotka sain kyselystä. Henkilökohtaisella haastattelulla pyrin saamaan tarkempaa tietoa asenteiden muuttumisesta opiskelun aikana ja kartoittamaan keinoja, millä tulevat siivousalan ammattilaiset toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita työssään. 5 TULOKSET Tein lomakekyselyn laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevalle 16 aikuisopiskelijalle, ja sain 15:ltä vastaukset. Saadakseni tuloksille lisää luotettavuutta haastattelin kolmea juuri valmistunutta laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Kysyin haastattelussa paljolti samoja kysymyksiä kuin lomakekyselyssä, mutta vastaukseksi sain enemmän tietoa keinoista ja tavoista, jotka osoittavat, miten kestävää kehitystä on pohdittu ja noudatettu ennen koulutusta. Sain tietoa, miten opiskelu on muuttanut ajattelu- ja toimintatapoja. Haastattelussa kysyin myös, millä tavoin haastateltavat noudattivat kestävän kehityksen periaatteita. 5.1 Lomakekyselyn tulokset

18 18 Ensimmäiseksi kysyin, olivatko opiskelijat pohtineet kestävän kehityksen asioita ennen nykyistä opiskelua. Täysin samaa mieltä oli 20 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä 27 prosenttia vastaajista, ei samaa eikä eri mieltä 13 prosenttia, melko eri mieltä 13 prosenttia ja täysin eri mieltä 27 prosenttia vastaajista. Kysyin myös, olivatko vastaajat noudattaneet kestävän kehityksen periaatteita ennen koulutusta. Täysin samaa mieltä oli 33 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä 20 prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 33 prosenttia, melko eri mieltä 0 prosenttia ja täysin eri mieltä 13 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi kysyin: Oletko saanut opiskelun myötä uutta tietoa, joka on muuttanut toimintatapojasi? Vastaajista 53 prosenttia oli täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä oli 33 prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 0 prosenttia, melko eri mieltä oli 13 prosenttia ja täysin eri mieltä 0 prosenttia. Vastaajista 7 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä, että kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen siivoustyössä lisää työmäärää, 27 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä. Melko eri mieltä oli 40 prosenttia ja täysin eri mieltä 20 prosenttia vastaajista. Kysyin vastaajilta, olivatko he saaneet uutta tieto kestävästä kehityksestä opiskelun aikana. Täysin samaa mieltä oli 80 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä oli 13 prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 7 prosenttia, melko tai täysin eri mieltä 0 prosenttia. Vastaajista 53 prosenttia oli täysin samaa mieltä, että he aikovat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita tulevassa siivoojantyössään. Melko samaa mieltä oli 47 prosenttia vastaajista. Ei samaa eikä eri mieltä, melko eri mieltä ja täysin eri mieltä oli 0 prosenttia vastaajista. Lopuksi kysyin, otetaanko opiskelijoiden mielestä ympäristöasioita tarpeeksi huomioon siivoustyön suunnittelussa. Täysin samaa mieltä oli 13 prosenttia vastaajista ja melko samaa mieltä 53 prosenttia. Ei samaa eikä eri mieltä oli 13 prosenttia vastaajista. Melko eri mieltä oli 13 prosenttia ja täysin eri mieltä 7 prosenttia vastaajista. Kyselyn tulokset on tiivistetty taulukkoon 1.

19 19 TAULUKKO 1. Kyselyn tulokset (N = 15). Kysymys Olen pohtinut siivoustyön vaikutuksia ympäristöön ennen nykyistä koulutusta. Olen noudattanut kestävän kehityksen periaatteita elämässäni ennen aiheen opiskelua. Sain opiskelun myötä uutta tietoa, joka muuttaa toimintatapojani. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen siivoustyössä lisää työmäärää. Olen saanut uutta tietoa kestävästä kehityksestä opiskelun myötä. Aion toteuttaa työssäni kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristöasioita ei huomioida tarpeeksi siivoustyön suunnittelussa. Täysin samaa mieltä % Melko samaa mieltä % Ei samaa eikä eri mieltä % Melko eri mieltä % Täysin eri mieltä % Yhteensä % Haastattelutulokset Kaikki haastatellut kertoivat, etteivät he juuri olleet miettineet kestävän kehityksen periaatteita ennen nykyistä koulutustaan. Haastateltavat olivat kuitenkin tiedostamattaan jo edistäneet kestävää kehitystä omilla elintavoillaan, esimerkiksi roskien lajittelulla ja energiansäästöllä käyttäessään energiansäästölamppuja. Paperit on viety paperinkeräykseen ja

20 20 lasitavara lasinkeräyspisteisiin. Yksi haastatelluista oli edellisessä työpaikassaan käyttänyt ympäristöystävällisiä siivousaineita ja saanut opastusta ympäristöasioista. Jokainen haastatelluista oli sitä mieltä, että laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutus on muuttanut heidän ajattelutapaansa ja tulee vaikuttamaan työskentelytapoihin myös siivoojan työssä. Tuotteen elinkaarta on silloin tällöin pohdittu ja jätteiden määrää mietitty. Kysyin myös, millä perusteella kukin vastaaja valitsi siivousaineet ja -välineet. Kaikilla vastanneilla oli ensimmäisenä valintakriteerinä hinta, ja muita kriteerejä olivat aineiden koostumus, tarkoitus ja aineen ympäristömerkinnät. Työpaikalla valintaan vaikuttavat luonnollisesti työnantajan osoittamat aineet ja välineet. Osa haastatelluista toivoi, että pystyisi itse vaikuttamaan siivousaineiden ja -välineiden valintaan. Tällä hetkellä se ei joka työpaikassa välttämättä ole mahdollista. Tapoja ja keinoja, millä kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan, oli seuraavia: jätteiden lajittelu energiansäästölamppujen käyttö veden säästäminen ympäristöystävällisten tuotteiden käyttäminen. 6 TULOSTEN TARKASTELU Kyselyyn vastanneista lähes puolet oli ennen koulutusta pohtinut siivoustyön vaikutuksia ympäristöön, ja hieman alle puolet vastanneista ei ollut pohtinut asiaa. Vastanneista 52 prosenttia oli noudattanut kestävän kehityksen periaatteita elämässään jo ennen opiskelua. Kolmasosa ei osannut sanoa, onko noudattanut vai ei. Yli puolet vastanneista kuitenkin oli sitä mieltä, että oli saanut sellaista uutta tietoa kestävästä kehityksestä, mikä muuttaisi omia

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen

Lisätiedot

Puhdistus- ja kotityöpalvelut

Puhdistus- ja kotityöpalvelut Puhdistus- ja kotityöpalvelut Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Millaista siivoustyö on 2007? Puhdistuspalvelualan työ on palvelutyötä, joka koostuu mm. seuraavista tehtävistä:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 3: Siivous ja ympäristö Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa/päivä:

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma

Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi Julkisen sektorin työnantajien näkökulma Marju Helenius-Kalavainen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN

OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN OPETUSMATERIAALIN SUUNNITTELU JA VALMISTUS ERITYISOPETUKSEEN Arto Karttunen Kehittämishankeraportti Joulukuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 Tekijä(t) Karttunen Arto Julkaisun laji Kehittämishankeraportti

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MÄÄRÄYKSEN MUUTOS LIITE 1 1(5) 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä TEKNINEN TOTEUTUS: Oppimisen arviointi Jokaisen tutkinnon osan alussa selvitetään OPPIJOILLE ammattitaito-vaatimukset,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Artesaani Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 53/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA 1 2 Koulutuksen osat Aikataulu Sisältö Toteutus Kierrätys- ja jäteneuvonta sekä alan lait ja määräykset 4 h 18.3.2015, riippuen sijainnista Yleisimmät kierrätys-

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot