YKPA300 Kestävän kehityksen politiikat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKPA300 Kestävän kehityksen politiikat"

Transkriptio

1 YKPA300 Kestävän kehityksen politiikat Syksy 2007 M a r j a J ä r v e l ä Ke MaB Tentti Ke klo MaB 102 Uusinta klo MaB 102

2 19.9. Luento 1 Kestävä kehitys käsite ja ohjelma Luento 2 Globalisoituminen, globaali muutos ja kestävä kehitys Luento 3 Kestävän kehityksen haaste paikallisesti

3 Luento 4 Suvi Huttunen. Uusiutuva energia kestävän kehityksen näkökulmasta Luento 5 Toimintatutkimuksellinen etnografia I: ENHICA (Environment, Health and Information Activities for Communities in Africa).

4 Luento 6 Kestävä kehitys Synteesiä: Globaali lokaalissa

5 Kestävän kehityksen politiikat Marja Järvelä, Luentosarja syksy 2007 Luento 1 Kestävä kehitys käsite ja ohjelma Osa I

6 Teemat 1. Taustaa 2. Käsite 3. Dimensiot 4. Toimijat 5. Ohjelman kehitysvaiheita 6. Teoreettisia lähestymistapoja

7 Taustaa kestävän kehityksen OECD:n kehitystehtävä (1960) ohjelmalle Saavuttaa korkein mahdollinen kestävä talouskasvu ja työllisyystaso sekä elintason nousu kaikissa jäsenmaissa, samalla säilyttäen rahatalouden tasapaino ja näin edistää maailmantalouden kehitystä. Edistää taloudellisen toiminnan tervettä laajenemista jäsenmaissa sekä muissa maissa osana taloudellista kehitystä. Edistää maailmankaupan kasvua monen keskeiseltä, ei-diskriminoivalta perustalta kansainväliset velvoitteet huomioon ottaen.

8 Kehityksen ympäristövaikutukset ympäristön kemikalisoituminen ilman saastuminen ja fysikaalis-kemiallisen koostumuksen muutokset ilmakehässä vesien saastuminen ja vesivarojen niukentuminen metsäalueen supistuminen ja aavikoituminen kaupungistumisen ympäristöterveysongelmat biodiversiteetin väheneminen

9 Kehityksen sosiaaliset vaikutukset elintason epätasainen kasvu väestön kasvu ja muuttoliike työnjaon muutokset naisten aseman muutos ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien politisoituminen terveyden tilan ja koulutustason epätasainen kehitys joukkotyöttömyys köyhyys ja syrjäytyminen kulutusyhteiskunnan elämäntapakysymykset polarisaatio Pohjoisen ja Etelän välillä.

10 Kestävän kehityksen määritelmä Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. World Commission on Environment and Development: Our Common Future, Paris 1987 Määrityksen ominaisuuksia Erik Allardtin mukaan - Dynaaminen - Arvoja ja tavoitteita etsivä - Sisältää tarpeiden pluralismin - Kriittinen

11 Huomioita kestävän kehityksen määrityksestä ja ohjelmaideasta YKn toiminnan ideologisia kulmakiviä: pyrkii ratkaisemaan Pohjoinen-Etelä - jännitettä painottaa uuden sukupolven oikeutta hyvää elämään tuo ympäristöaspektin voimakkaasti yhteiskuntapolitiikkaan antaa tilaa uusille äänille maailmanpolitiikassa ja kehitysprojekteissa painottaa hyvän hallinnon merkitystä.

12 Kritiikkiä kestävään kehityksen ohjelmaan myötäilee liiaksi taloudellista kasvua ei riitä ympäristöongelmien hillitsemiseksi ja/tai tasa-arvon edistämiseksi. antaa mahdollisuuden monenlaiseen luentaan ei reagoi riittävästi välittömiin tarpeisiin ei anna riittävästi tilaa paikallisille ratkaisuille.

13 Dimensiot Kestävän kehityksen dimensiot ovat ekologinen taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin.

14 Sosiaalipoliittinen ohjelma? Voidaanko kestävää kehitystä pitää luvun globaalina sosiaalipoliittisena ohjelmana? - Vastaus riippuu siitä, miten sosiaalista dimensiota painotetaan. Joka tapauksessa kestävä kehitys on ehkä maailmanhistorian legitiimein yhteiskuntapoliittinen ohjelma.

15 Kestävän kehityksen yleisistä yhteiskunnallisista edellytyksiä 1. Ympäristöongelmia sekä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia voidaan määrittää paikallisesti alueellisesti kansallisvaltiollisesti kansainvälisesti maailmanyhteisöllisesti

16 Politiikan läpäisevyys 2. Eri tason toimintojen yhteensovittaminen on toimeenpanon keskeisiä pulmakohtia. Spatiaalisten tasomääritysten lisäksi toimeenpanon hallintaa monimutkaistaa sektoripolitiikkojen kirjo.

17 Vastakkaisia positioita yhteiskunnallisten ongelmien määrittelyssä: 3. Kulttuurisesti määrittyvä positio: ongelmia ovat sellaiset ilmiöt, jotka yhteiskunnassa ongelmiksi ymmärretään. Objektivistinen konseptio: Ongelmat ovat objektiivista haitallista todellisuutta.

18 Vastakkaisia positioita kestävän kehityksen ymmärtämisessä 4. Kulttuurisesti määrittyvä positio: Taloudellinen kasvu on pantava kuriin kestävän kehityksen nimissä. Pragmaattinen konseptio: Taloudellinen kasvu on välttämätöntä kestävän kehityksen turvaamiseksi.

19 Kestävän kehityksen politiikat Luento 1, 0sa II Kestävän kehityksen sopimuksellisuus Ohjelman maailmanlaajuinen legitiimiys nojaa alun perin Rio de Janeiron kokouksessa 1992 sovittuihin asiakirjoihin. Kokouksen nimi on the United Nations Conference on Environment and Development (UNCED).

20 Ohjelman kehitysvaiheita Johannesburgissa pidettiin kestävän kehityksen seurantakokous vuonna 2002, jossa hyväksyttiin laaja toimeenpanoohjelma, jota voi pitää nykyisistä asiakirjoista keskeisenä viittauskohtana. Tämän lisäksi YK on hyväksynyt Millenium tavoitteet, jotka osaltaan suuntaavat globaalin yhteiskuntapolitiikan tavoiteasetteluja ja strategioita.

21 Johannesburgin toimeenpanostrategia, johdanto Allekirjoittajat sitoutuvat toteuttamaan Rion kokouksessa hyväksyttyjä periaatteita kaikilla tasoilla ja kansainvälisessä yhteistyössä. toimenpiteet koskevat kolmea kestävän kehityksen ulottuvuutta taloudellista kehitystä sosiaalista kehitystä ympäristönsuojelua ulottuvuudet nähdään toisistaan riippuvina ja toisiaan vahvistavina. Tähän sisältyy olettamuksia kehityksen hyvistä ja huonoista kehistä.

22 Toimenpiteiden tavoitteisiin ja edellytyksiin kuuluvat asiat köyhyyden poistaminen (eradication) tuotannon ja kulutuksen kestämättömien käytäntöjen (unsustainable patterns) muuttaminen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen luonnonresurssien (natural resource base) turvaaminen ja hallinta

23 Ketkä ovat hyödyn saajat? Kestävän kehityksen toimeenpanosta tulee hyödyttää kaikkia - erityisesti naisia, nuoria, lapsia ja suojattomia ihmisryhmiä (vulnerable groups). Kuva: Kirkon ulkomaan apu

24 Ketkä osallistuvat toteuttamiseen? kaikki asianosaiset yhteistyössä ja kumppaneina erityisesti Pohjoisen ja Etelän maiden hallitukset kumppaneina (through partnership) - hallitukset ja suuret ryhmät (major groups) kumppaneina

25 Implementation strategy The implementation should involve all relevant actors through partnership, especially between Governments of the North and South, on the one hand, and between Governments and major groups, on the other, to achieve the widely shared goals of sustainable development.

26 Mikä projekti? Globalisoituvassa maailmassa yhteistyösuhteet keskeisiä toimeenpanossa ja myös konsensus vähintään tavoitteista. Strategiana on siis perustaa maailmanlaajuinen hegemoninen yhteiskuntapoliittinen projekti?

27 Hyvä hallinto Good governance Hyvä hallinto jokaisessa maassa ja kansainvälisellä tasolla on olennaista kestävälle kehitykselle. Kotimaassa/kansallisvaltiossa tämä tarkoittaa: - vakaata ympäristöpolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa ja talouspolitiikkaa - ihmisten tarpeille herkkiä (responsive) demokraattisia instituutioita - lakiin nojaavaa hallintoa - toimenpiteitä korruptiota vastaan - sukupuolten välistä tasa-arvoa (gender equality) - investoinneille suotuisia olosuhteita (environment)

28 Pohjoisen ja Etelän välinen kuilu Globalisaation tuloksena ulkoiset (external) tekijät ovat tulleet ratkaiseviksi kehitysmaiden kansallisten politiikkojen onnistumisessa ja epäonnistumisessa. Kehityksen kuilun umpeen kuromiseksi kansainväistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti - rahoitussektorilla ja finanssipolitiikassa (areas of finance) - teknologian siirrossa - luoton ja kaupan sektorilla - kehitysmaiden osallistamisessa täysivaltaisesti globaaliin päätöksentekoon.

29 Muita strategisia tavoiteita Erikseen mainitaan rauhan, turvallisuuden sekä ihmisoikeuksien ja perustavien vapauksien tavoitteet, joihin liitetään myös oikeus kehittyä. Edelleen painotetaan kulttuurista monimuotoisuutta tärkeänä kestävän kehityksen edellytyksenä sekä kestävän kehityksen implementaatioiden eettisyyden arviointia erityisesti Local Agenda 21 toimeenpanossa.

30 Toimeenpanon periaatteita Local Agenda 21 ohjelman kannalta I jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta omassa maassaan. globaalisti ajatellen mailla on erilaisia vastuita Esimerksi kehittyneiden maiden vastuu oman tuotantonsa globaaleista ympäristövaikutuksista (jo Riossa vahvistettu periaate).

31 Etelän erityisasema kehitysmaissa tarvitaan merkittäviä lisäresursseja kansallisten ohjelmien toteuttamiseen. kansainvälisesti hyväksytyt alueelliset ohjelmat vaativat erityisen huomion (esimerkiksi YKn kehitysohjelma vähiten kehittyneille maille (Least Developed Countries) ja Pienten saarivaltioiden kestävän kehityksen ohjelma.)

32 Paikallishallinnot ja konsultaatio Paikalliset hallinnot laativat ja toteuttavat omia ohjelmiaan, näillä on konsultaatiovelvollisuus suhteessa vaalipiireihinsä (constituencies)

33 Talousohjelma Talousohjelmissa kannustetaan kasvua, kansallisten säästöjen käyttöä, tuottavia investointeja sekä inhimillisen pääoman kasvua ja tuottavuuden kasvua.

34 LA21 ohjelman luonne LA21 on erityisesti toimeenpanoprosessia koskeva ohjelma, joka linjaa sisältöjä vain vähän (Esim. William Lafferty 1999 Implementing LA21 in Europe.)

35 Kestävän kehityksen politiikat Luento 1, 0sa III Teoreettisia lähestymistapoja kriittiselle tarkastelulle ja empiiriselle tutkimukselle

36 1. Globaali muutos Poikkitieteellinen tarkastelutapa, joka perustuu luonnontieteiden löytöihin (esim. kasvihuoneilmiön kiihtyminen) ja joka tutkii näiden yhteiskunnallisia seuraamuksia. Richard Norgaard, Herman Daly, Edgar Morin, Michel Serres

37 2. Riskiyhteiskunta Lähtee kehityksen tuomista riskeistä, jotka alkavat organisoida yhteiskuntia uudella tavalla. Kehitys on siis tavallaan vastausta kasvaneisiin riskeihin ja epävarmuuksiin. Ulrich Beck, François Ewald

38 3. Ekologinen modernisaatio Teollisen yhteiskunnan reformiajatus, joka sisältää vahvan ympäristöhuolen ja etsii strategiaa turvalliselle ja ekotehokkaalle modernisoitumiselle eri elinkeinoissa. Arthur Mol, Marteen Hajer

39 4. Ympäristötietoiset kulutusyhteiskuntakritiikit Ajatuksena on lieventää kulutuksen haitallisia ympäristövaikutuksia ja vahvemmissa kritiikeissä etsiä ulospääsyä kulutuskeskeisestä elämäntavasta. Michael Redclift, Barbara Adam

40 5. Ekososiaalinen politiikka Pyrkii yhdistämään ekologisia ja sosiaalisia tavoitteita usein paikallistason kehityshankkeissa. William Lafferty, Ervin Laszlo, Jane Addams

41 6. Kestävä toimeentulo ja ympäristöllinen oikeudenmukaisuus Etsii perusteita oikeudenmukaisuudelle suhteessa ympäristön haitallisiin muutoksiin ja keinoja turvata perustoimeentulo myös syrjäisillä ja taantuvilla alueilla. David Harvey, Anja Nygren

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä?

Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä? Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä? Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta 06.06.2012 Kaivostoiminta kestävän kehityksen politiikkaprosessissa jo

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa

Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Alva Bruun Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO) Korkeakoulujen kevätpäivät 22.5. 11.6.2011 Korkeakoulujen kehitysyhteistyöohjelmat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen politiikat. Luento 6 Lokaali globaalissa Marja Järvelä

Kestävän kehityksen politiikat. Luento 6 Lokaali globaalissa Marja Järvelä Kestävän kehityksen politiikat Luento 6 Lokaali globaalissa Marja Järvelä Luennon osat 1-3 1. Lokaalit resurssit 2. Toiminnan motivointi ja organisointi 3. Globalisoitumisen aspektit Lokaalit toimintaresurssit

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle Olli Varis Professori Sustainable Global Technologies Water quality: healthy people, healthy ecosystems Sisältö Mikä vesipäivä? Historia Vesi YKssa

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti

Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti Neuvotteluhistoriaa 1972 Tukholma [UNCHE] 1992 Rio de Janeiro [UNCED] 2002 Johannesburg [WSSD] 2009 Kööpenhamina

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Kokemuksia ympäristöterveydestä Nigerian yhdyskunnissa maalla ja kaupungissa. Kestävän kehityksen politiikat Luento 5

Kokemuksia ympäristöterveydestä Nigerian yhdyskunnissa maalla ja kaupungissa. Kestävän kehityksen politiikat Luento 5 Kokemuksia ympäristöterveydestä Nigerian yhdyskunnissa maalla ja kaupungissa Kestävän kehityksen politiikat Luento 5 Tutkimusryhmä ENHICA (Environment, Health and Information Activities for Communities

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Maailman väkiluku:

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön

Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön KUNTAMARKKINAT 13.9. Annika Lindblom Ympäristöministeriö Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys ei ole trendi vaan pysyvä haaste

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Marja Järvelä Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op 10.9.- 8.10.2008; ti 10-12, ke 10-12 10.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? MaA103 16.9. Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Jos puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Jos puu kaadetaan laittomasti Amazonin sademetsässä,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä

Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Sisältö Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kiinteistötalous aihekuvaukset

Kiinteistötalous aihekuvaukset Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Internet Governance. Yrjö Länsipuro 11.12.2008

Internet Governance. Yrjö Länsipuro 11.12.2008 Internet Governance Yrjö Länsipuro 11.12.2008 Governance? MOT Collins English Dictionary governance ('gʌvənəns) n 1. government, control, or authority 2. the action, manner, or system of governing MOT

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot