SOSIAALITYÖN KESTÄVÄ KEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITYÖN KESTÄVÄ KEHITYS"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI! SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALITYÖN KESTÄVÄ KEHITYS -SOSIAALISESTI KESTÄVÄ TAMPERE

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. KESTÄVÄ KEHITYS KAUPUNKISTRATEGIASSA -MITÄ ON SOSIAALINEN KESTÄVYYS 2. TYÖRYHMÄ 3. SOSIAALITYÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS SÄÄDÖSTEN POHJALTA 4. SOSIAALITYÖN HENKILÖSTÖ 5. HENKILÖSTÖN KÄSITYKSIÄ KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ 6. HENKILÖSTÖN NÄKEMYKSIÄ SOSIAALITYÖN KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ PALVELUNA 7. HENKILÖSTÖN EHDOTUKSIA 8. HYVINVOINTI JA HUONO-OSAISUUS 9. YKSILÖN HYVINVOINTI ON VOIMAVARA 10. SOSIAALITYÖN HUOLEN AIHEITA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 11. KESTÄVÄ KEHITYS YLEISEN SOSIAALITYÖN VASTUUALUEEN NÄKÖKULMASTA 12. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 13. KESTÄVÄ KEHITYS LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUSSA 14. RAITTIUS- JA PÄIHDETYÖ 15. PÄIHDEPOLIITTINEN SUUNNITELMA 16. RAITTIUSTOIMISTO-ENNALTA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ 17. PALHONIEMEN HUOLTOKOTI VIINIKANILAHDEN ENSISUOJA JA HOITOKOTI 18. YHTEISÖLLISYYS 19. LIITTEET 1.ORGANISAATIOKAAVIO 2.SAMMON URHEILULUKION OPPILAIDEN NÄKEMYKSIÄ SOSIAALISESTI KESTÄVÄSTÄ TAMPEREESTA 3.YMPÄRISTÖTAVOITE: SÄÄSTÖVINKKEJÄ SIJAISHUOLLON KESTÄVÄ KEHITYS ERILLISLIITTEENÄ

3 3 1. KESTÄVÄ KEHITYS KAUPUNKISTRATEGIASSA MITÄ ON SOSIAALINEN KESTÄVYYS YK:n työryhmäraportista alkunsa saanut kestävän kehityksen määritelmä sisältää tavoitteen maapallon elämän säilyttämisestä tuleville sukupolville elinkelpoisena. Kestävä kehitys on ympäristötoimien ohella talouteen, sosiaalisiin olosuhteisiin, kulttuurisiin tekijöihin ja poliittisiin rakenteisiin puuttumista. Kestävä kehitys on Tampereella määritelty prosessiksi, jossa eri intressiryhmät käyvät keskustelua siitä minkälaiseksi kaupungin halutaan kehittyvän. Keskeisenä on osallistuminen, päätöksenteon avoimuus ja arvoperustan laajentaminen. Strategian pohjana on kestävän kehityksen eri ulottuvuudet: sosiaalinen (kulttuurinen),taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Taustalla on ympäristöpoliittinen ohjelma ja Agenda TYÖRYHMÄ Ohjaaja Raija-Liisa Halttunen Kotipalvelunohjaaja Aila Hietaniemi Johtaja Tapani Jantunen (varana Helena Kekoni ) Päihdetyön päällikkö Helena Levonen (puheenjohtaja) Sosiaalityöntekijä Tuija Rajala Sosiaalityöntekijä Sirpa Ruostetsaari Toimistosihteeri Jukka Vaattovaara ( sihteeri) Työryhmä sai tehtäväkseen päivittää sosiaalityötä koskevat ympäristöpoliittiset ohjelmat kestävän kehityksen ohjelmiksi. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio muuttui Aikaisemmin tehdyt alueiden ympäristöpoliittiset ohjelmat oli tehty alueorganisaation mukaisiksi ja sosiaalityöstä ei ollut omia ympäristöpoliittisia ohjelmia. Työryhmä on paneutunut miettimään kestävää kehitystä sosiaalisesti kestävän Tampereen näkökulmasta. Perinteiset ympäristöpoliittiset kysymykset ( esimerkiksi ympäristöä kuormittavat tekijät, jätteiden lajittelu yms) on jätetty vähäisemmäksi, koska mm laitoksilla on omat ympäristöpoliittiset ohjelmansa. Koko Tamperetta sekä sosiaali- ja terveystointa koskevat kestävän kehityksen tavoitteet koskevat myös sosiaalityötä. Erilaiset hyväksytyt voimassa olevat ohjelmat mm strategiat, Kaikem paree Tampere, Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet, lapsipoliittinen ohjelma, päihdepoliittinen suunnitelma ja Turvallisin Tampere linjaavat sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Työryhmän työskentely eteni prosessinomaisesti. Sijaishuolto teki oman kestävän kehityksen ohjelmansa. Kestävän kehityksen studia Generaliat oli syksyllä 2001 ja sosiaalisesti kestävien ratkaisujen koulutuspäivä oli , jolloin työn alla oli sosiaali- ja terveystoimen tasapainoinen strategia. Sosiaalityössä tavoitteena on aina muutoksen aikaansaaminen yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla. Sosiaalityön kestävä kehitys on prosessi, ei kertaluonteinen tapahtuma. Yleisenä tavoitteena tarvitaan tietopohjan vahvistamista, koulutusta, yhteistyötä, suunnittelua, tutkimusta ja osallisuutta.

4 4 3.SOSIAALITYÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS SÄÄDÖSTEN POHJALTA Kunnallista lainsäädäntöä on uudistettu sosiaaliseen suuntaan ja sieltä tulee vahva tuki ja samalla velvoite yhteisvastuullisuuteen. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA 468/1994) toi suunniteluun uuden sosiaalisiin, terveydellisiin ja luontoon kohdistuviin vaikutuksiin ulottuvan näkökulman. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan mm. hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on (SVA) on ennakoivaa eli se tarkastelee suunnitteilla olevia ihmisten toiminnan usein tahattomia vaikutuksia. SVA:ssa ollaan kiinnostuneita muutoksista ja niiden vaikutuksista ja samalla tuetetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. Parhaiten SVA toteutuu kun se tehdään samanaikaisesti ja yhdessä suunnittelun kanssa ennen päätöksentekoa. SVA on prosessi-ei tietty menetelmä tai kertaluonteinen arviointitapahtuma. Uuden voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista sekä edistää mm. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista. Lakiin sisältyy myös uusi osalliset- käsite. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lain tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu, vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävänä olevista asioista. Sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) mukaan sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä sosiaalisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sosiaalilautakunnan on perehdyttävä elinolosuhteisiin kunnassa ja seurattava niiden kehitystä. Lautakunnaan on toimittava siten, että sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon kunnan eri toiminnoissa kuten terveydenhuollossa, koulutoimessa, maankäytössä ja rakentamisessa, asumisen järjestämisessä, työllistämisessä, kulttuuri-ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä liikenne- ja muiden palvelujen järjestämisessä. Asetuksen mukaan sosiaalilautakunnan on tuettava kunnan asukkaita omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Edellä mainittuja tehtäviä toteuttaessaan sosiaalilautakunnan on toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä tehtävä aloitteita ja annettava lausuntoja ja muuta asiantuntija-apua. Lastensuojelulain 6 ja 7 pykälän mukaan sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalilautakunnan on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntijaapua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluita kehittäessään pidettävä huolta myös siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään saamaan selville lasten,

5 nuorten ja lapsiperheiden erityinen tuen tarve. Palveluja kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. Kuntalaki (365/1995) tukee tarvetta ympäristö-ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Kuntalaissa säädetään kunnan asukkaiden osallistumisoikeudesta ja lain 29 pykälän mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Sosiaalityössäkin on siis runsain velvoittavin säädöksin määritelty yhteys suunnitteluun ja ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin (SVA-opas). 4.SOSIAALITYÖN HENKILÖSTÖ Organisaatiokaavio on liitteenä. Sosiaalityön tehtäväalue jakaantuu neljään vastuualueeseen, joita ovat yleinen sosiaalityö, lastensuojelun sijaishuolto, raittius-ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki. Sosiaalityön tehtäväaluetta johtaa sosiaalityönpäällikkö. Sosiaalityön tehtäväalueella on henkilöstöä yhteensä 377. Yleisen sosiaalityön vastuualueella on henkilöstöä yhteensä 202, lastensuojelun sijaishuollon vastuualueella 131, raittius-ja päihdetyön vastuualueella 33 ja toimeentulotuen vastuualueella vastaanottoryhmän perustamisen jälkeen alkaen 10 henkeä. Palvelualueilla järjestetään Tamperelaisten sosiaalipalvelut. Sosiaaliasemia on 7, omia perhetukikeskuksia 5, oma raittiustoimisto, yksi oma päihdehuollon laitos ja asumispalveluiden yksikkö, oma sovittelu-ja vapaaehtoistoimisto sekä päihde-ja sosiaalipäivystys. Keskitetysti hoidetaan lastenvalvoja-sekä lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyvät tehtävät. Lisäksi sosiaalityön palveluja järjestetään ostopalveluna. Yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa tuetaan avustuksilla. 5 5.HENKILÖSTÖN KÄSITYKSIÄ KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ Sosiaalityön kestävän kehityksen työryhmä kysyi tehtäväalueen henkilöstöltä mitkä ovat heidän mielestään kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta omassa työssään tai työpisteessään.kestävää kehitystä ei lomakkeessa oltu määritelty eikä rajattu sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Vastaukset ovat joko koko työyhteisön (sosiaaliaseman, kotipalvelun,perhetukikeskuksen) ryhmävastauksia tai yksittäisen työntekijän vastauksia.asiaa on mietitty mm normaaleissa työyhteisöpalavereissa. Lomakkeen lähettäminen aiheutti kysymyksiä siitä mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan. Tärkeimmiksi teemoiksi kyselyssä nousi henkilöstön kannalta oman työn kehittäminen sekä mahdollisuus ylläpitää ammattitaitoaan riittävällä koulutuksella, työssä jaksaminen sekä työkyvyn ylläpito. Tärkeäksi koettiin myös työyhteisön hyvinvoinnin ja innostavan työilmapiirin luominen. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omassa hallintokunnassa ja päätöksenteossa koettiin myös lisäävän kestävää kehitystä. Riittävät resurssit sekä työvälineet ja osaamisen sekä erityisosaamisen hyödyntäminen nousi myös esille.

6 6 6. HENKILÖSTÖN NÄKEMYKSIÄ SOSIAALITYÖN KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ PALVELUINA Ennaltaehkäisevän työn sekä ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön vaikutuksen tiedostaminen sekä niihin panostaminen. Lasten ja nuorten hyvän ja turvallisen kehityksen turvaaminen. Toimivien hoitoketjujen luominen asiakkaiden näkökulmasta. Syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden / perheiden tukeminen. 7.HENKILÖSTÖN EHDOTUKSIA Riittävät ja oikein kohdennetut resurssit. Ennalta ehkäisevään työhön lisäresursseja. Henkilöstön hyvinvointiin lisää huomiota Uudenlaisen kierrätyksen ja syrjäytymisen ehkäisemisen yhdistäminen osaksi arkipäivää (esim. ATK-laitteet) Kriisityöstä huolehtiminen Pyrittävä toiminnassa pysyviin ja kestäviin ratkaisuihin Huolehtiminen heikommista ja huono-osaisten osallistumismahdollisuuksista yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. 8.HYVINVOINTI JA HUONO-OSAISUUS Yhteiskunnallinen keskustelu köyhyydestä ja huono-osaisuudesta on lisääntynyt 1990-luvun laman jälkeen. Kasvaneet tuloerot ja uudenlaiset näkyvät merkit köyhtymisestä ovat herättäneet pelkoja syrjäytymisestä ja väestön tasapainoisen elintaso-ja hyvinvointikehityksen katkeamisesta. Suhdannetekijöiden ohella hyväosaisuuserojen kasvun taustalla voidaan nähdä myös rakenteellisia tekijöitä kuten perinteisen teollisuusyhteiskunnan sijaan rakentuva palvelu-ja tietoyhteiskunta. Mm Sassen(1991,1996) on painottanut työnjaon rakenteellisten muutosten aikaansaavan sosiaalista ja alueellista erilaistumista, joka on pitkälti seurausta alimpien ja ylempien luokkien määrällisestä kasvusta palvelusektorin kasvun myötä. Tampere sijoittuu koko maahan ja suurkaupunkeihin verrattuna valtakunnallisesti turvallisten ja hyvinvoivien kuntien ja suurkaupunkien ryhmään. Kokonaisuutena Tampere on alueellisesti tasapainoinen mm koulutuksen ja pitkäaikaistyöttömyyden suhteen. Tampereella asumista ohjaa elämänvaihe, joka on luonnollinen ilmiö. Päihde-, huume- ja mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja lastensuojelutarpeen lisääntyminen näkyy kuitenkin sosiaalityössä polarisoitumisen seurauksena.

7 7 9.YKSILÖN HYVINVOINTI ON VOIMAVARA Alueen perusrakenne muodostuu kunnan asemasta alueellisessa työnjaossa, joka näkyy kunnan elinkeino-,väestö- ja yhdyskuntarakenteessa. Kunnan perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat luonnonolot ja muut kulttuurihistorialliset tekijät. Yksilön hyvinvoinnin nähdään määräytyvän alueen perusrakenteen ja toisaalta yksilön aseman työnjaon kautta. Yksilö on suhteessa luontoon ja yhteiskuntaan paitsi työssään myös asuin- ja vapaa-ajanympäristössään. Yksilötasolla hyvinvoinnin resurssit eivät pelkästään määritä hyvinvoinnin tilaa. Asukkaiden hyvinvointiresurssit eivät johda tarpeentyydytykseen, vaan ovat välineitä, joita voi käyttää eri tavoin. Resurssien käyttöön vaikuttaa elämäntavat, arvot ja elämänkokemukset. Yksilötasolla hyvinvointi muodostuu elintasosta ( tulot, terveys,koulutus..), elämänlaadusta (yhteisyyssuhteet, itsensä toteuttamisen muodot..) ja yksilön asemasta työnjaossa. Kunnan hyvinvointi muodostuu yksilötason kautta. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan kehityksen kannalta keskeinen voimavara. Hyvinvoivat kuntalaiset vaikuttavat kunnan perusrakenteeseen ja mahdollisuuteen luoda edelleen hyvinvointipalveluja. Alueen kehitysprosessi vaikuttaa edelleen muiden alueiden rakenne- ja hyvinvointitekijöihin ja osaltaan koko yhteiskunnan kehitykseen. 10.SOSIAALITYÖN HUOLEN AIHEITA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Sosiaalityössä huolen aiheita ovat: -Osa kuntalaisista elää syrjäytymisen riskivyöhykkeellä. Joidenkin arvioiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua joka kolmas tai neljäs nuori on syrjäytynyt, jos emme puutu asioiden kulkuun -lasten turvattomuuden ja huostaanottojen lisääntyminen -päihteiden, huumeiden ja sekakäytön lisääntyminen. Käyttäjät ovat yhä nuorempia ja samalla myös pienten lasten vanhempia. Määritelmän mukaan lievän huolen alueesta on kyse silloin, kun asiat ovat hallittavissa eikä varsinaisia ongelmia ole. Tukea tarvitaan sekä riskitilanteissa että ennen sitä.varhainen puuttuminen oireisiin edellyttää riskin havaitsemista ja välitöntä toimintaa. Varhaisen puuttumisen toteuttamiseen tarvitaan uudenlaista työotetta ja uusia taitoja. Tarvitaan toimiva puuttumisen malli, jossa voidaan käyttää hyväksi myös toiminnallisuutta. Ennakoitavuus, ehkäisy, resulssoitu ja varhainen puuttuminen on sosiaalisesti kestävää toimintaa. Raportti sosiaalisten vaikutusten arviointi -mallin rakentaminen sosiaali- ja terveystoimeen on julkaistu syyskuussa Sosiaali- ja terveystoimen yhdessä Sosiaalikehitys OY:n kanssa toteuttaman hankkeen tarkoituksena on kehittää menetelmä kuntalaisten hyvinvoinnin seurantaan ja hyvinvoinnin edistämistoimien arviointia varten.

8 8 11.KESTÄVÄ KEHITYS YLEISEN SOSIAALITYÖN VASTUUALUEEN NÄKÖKULMASTA Kestävän kehityksen yhtenä tarkoituksena on luoda edellytyksiä hyvälle elämälle sekä luoda edellytyksiä kaupunkimme kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan kehityksen kannalta keskeinen voimavara. Miten sosiaalityöllä voidaan edistää kestävää kehitystä? Sosiaalityön tärkeimpiä tehtäviä ovat heikommassa asemassa olevien eri ikäisten ihmisten huomioiminen ja heidän tilanteensa helpottaminen. Tällaisia ryhmiä ovat mm. eri syistä taloudellisissa vaikeuksissa olevat ihmiset, haavoittuvissa olosuhteissa elävät lapset ja nuoret, syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alaisena olevat henkilöt, vammaiset, maahanmuuttajat, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ja myös osa vanhuksista. Em. ryhmiin kuuluvat ihmiset tarvitsevat yhteiskunnan taholta tukea ja apua, jotta he ovat tasaarvoisessa asemassa muiden kanssa ja että heidän näkökulmansa tulevat huomioiduksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Jos yhteiskunnassa toimitaan oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden pohjalta ja kaikkien ihmisarvoa kunnioittaen, edistetään siten myös koko yhteiskunnan toimintakykyä ja kaikkien sen jäsenten hyvinvointia. Kun pidämme huolta ns. huono-osaisista, edistämme koko yhteiskuntaa ja kaikkia ihmisiä koskevaa kestävää kehitystä ja henkistä hyvinvointia. Lainsäädännössämme monet eri lait antavat kunnan sosiaalitoimelle ja sitä kautta sosiaalityölle velvoitteita. Sosiaalihuoltoasetus velvoittaa sosiaalilautakunnan toimimaan siten, että sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon kunnan eri toiminnoissa kuten terveydenhuollossa, koulutoimessa, maankäytössä, rakentamisessa, asumisen järjestämisessä, työllistämisessä, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä liikenne- ja muiden palveluiden järjestämisessä. Laki toimeentulotuesta määrittää tilanteet, joissa kuntalainen on oikeutettu saamaan yhteiskunnalta taloudellista tukea. Tuki on viimesijaista eli apua saa vasta, kun ihminen ei voi mistään muualta saada riittävää toimeentuloaan. Toimeentulotuen tarkoituksena on antaa myös mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan eikä vain pitää ihmistä tai perhettä hengissä. Sosiaalityölle annetaan samalla tehtäväksi edistää ihmisten omaa selviytymistä, jotta avun tarve olisi tilapäistä tai lyhytaikaista. Osa ihmisistä tarvitse pitkäaikaista tukea ja apua yhteiskunnalta. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta(voimaan ) kiinnittää huomiota yhteen ryhmään: apua tarvitseviin pitkäaikaistyöttömiin. Lain tarkoituksena on estää nykyistä tehokkaammin pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja parantaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuutta palata työelämään. Lastensuojelulaki tuo esiin lapsen näkökulman ja lasten tarpeista huolehtimisen sekä yksilötasolla että laajemmin. Sosiaalilautakunnan ja muiden viranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Lain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Näiden toteutumiseksi tulisi lastensuojelun vaikuttaa yleisiin kasvuoloihin, tulisi tukea vanhempia lastensa kasvatuksessa sekä toteuttaa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Ongelmien

9 ennalta ehkäisy tai varhainen puuttuminen ongelmien ilmaantuessa ovat ensisijaisia, mutta eivät aina riittäviä keinoja. Haavoittuvissa oloissa elävien lasten edun toteuttamiseksi joudutaan lisääntyvässä määrin tekemään huostaanottoja, jolloin lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolella kasvatettavaksi. Viranomaiset joutuvat välistä toimimaan myös vastoin lapsen tai vanhempien tahtoa. Ratkaisut voivat olla vaikeita sekä työntekijöille että asianosaisille, mutta tarkoituksena on pitkällä tähtäimellä edistää lapsen edun toteutumista, lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä turvallisia kasvuoloja ja siten sosiaalisesti kestävää kehitystä. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta taas pyrkii turvaamaan lapsen edun toteutumisen erityisesti niissä tilanteissa, joissa hänen vanhempansa tarvitsevat ulkopuolista tukea lapsen huollon ja tapaamisten sopimiseen ja toteuttamiseen. Vanhemmat eivät ehkä erotilanteessa ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kenen luona lapsi asuu ja kuinka tapaamiset tulisi järjestää. Sosiaalityöntekijät tällöin auttavat vanhempia löytämään yhteisen ratkaisun, joka kirjataan sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen. Mikäli sopimukseen ei päästä, joutuvat sosiaalityöntekijät tekemään käräjäoikeudelle olosuhdeselvityksen, jolloin käräjäoikeus päättää lapsen huollosta ja tapaamisesta. Tavoitteena on, että lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuu aina kuin se on mahdollista. Sosiaalisesti kestävää kehitystä edistää osaltaan hyvät ja toimivat kontaktit ihmisten kesken heidän asuinalueillaan. Yhteenkuuluvuus, yhteistoiminta ja sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä asioita. Ne tuovat ihmisille mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen toimintaan, vaikuttaa asioihin ja tunteen kuulumisesta johonkin. Samalla ne ovat omiaan ehkäisemään syrjäytymistä ja irrallisuudesta johtuvaa pahoinvointia. Sosiaalityön yhtenä tärkeänä osana yksilö- ja perhetyön lisäksi onkin alueellinen yhteistyö asukkaiden ja toisten viranomaisten kesken sekä varsinainen yhdyskuntatyö. Alueella tapahtuva työskentely sekä asukkaiden omien verkostojen tukeminen ja vahvistaminen parantavat koko yhteisön toimintaa. Viranomaiset tarvitsevat tietoa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Vasta oikein kohdennetut ja riittävät palvelut luovat pohjan yksilö- ja perhetasolla tapahtuvalle työskentelylle. Sekä kunnan kaikkien asukkaiden että erityisesti sosiaalitoimen asiakkaiden mahdollisuudet osallistua palveluiden suunnitteluun että vaikuttaa niiden toteuttamiseen takaavat turvallisen ja hyvin toimivan yhteisön KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001) Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetään toimenpiteistä, joilla on tarkoitus parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä. Laissa säädetyillä toimenpiteillä on myös tarkoitus parantaa henkilön elämänhallinnan edellytyksiä. Laki velvoittaa työvoima- ja sosiaaliviranomaiset yhdessä asiakkaan kanssa laatimaan ns. aktivointisuunnitelman tiettyjen kriteerien täyttyessä asiakkaan kohdalla. Aktivointisuunnitelma voi uutena elementtinä sisältää ns. kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu on kunnalla ja se voi tuottaa palvelun joko itse tai ostaa sen kolmannen sektorin järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Työttömälle on laadittava aktivointisuunnitelma, joka voi sisältää sosiaalitoimen järjestämää kuntouttavaa työtoimintaa, jos työvoimahallinnon keinot eivät riitä. Kuntouttava työtoiminta on siis aina viimesijainen toimenpide.

10 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan Uudistus loi lainsäädännölliset perusteet työvoimaviranomaisten ja kuntien sosiaalitoimen väliselle yhteistyölle. Uudistuksella luotiin lainsäädännöllisesti ja rahoituksellisesti yhtenäinen toimintamalli koko maahan. Lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti mennessä lain kriteerit täyttäville asiakkaille on tehtävä aktivointivointisuunnitelma mennessä jälkeen kriteerit täyttävien osalta lakia ryhdytään soveltamaan heti sen voimaantulon jälkeen. Aktivointisuunnitelman piiriin tullaan kahta eri reittiä. Työmarkkinatukea saavat työttömät tulevat työvoimatoimiston kautta ja työttömyyden perusteella toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavat tulevat aktivointisuunnitelman piiriin kunnan sosiaalitoimen kautta. Koska syrjäytymiskehityksen estäminen erityisesti nuorten osalta edellyttää riittävän aikaista puuttumista, on alle 25-vuotiaille laadittava aktivointisuunnitelma lyhyemmän työttömyysjakson jälkeen kuin yli 25-vuotiaille työttömille. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työllisyyslain mukaisia työllistymistä edistäviä toimenpiteitä sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluita. Uutena sosiaalipalvelun muotona suunnitelmaan voidaan sisällyttää kuntouttava työtoiminta. Aktivointisuunnitelmaa tehtäessä on kartoitettava aluksi mahdollisuudet tarjota henkilölle työhallinnon järjestämiä työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Mikäli työvoimatoimiston arvion mukaan toimenpiteitä ei seuraavan 3 kuukauden aikana ole tarjottavissa, tulee kunnan tarjota henkilölle kuntouttavaa työtoimintaa. Tällöin arvioidaan, minkä tyyppinen ja minkä tasoinen kuntouttava työtoiminta parantaa parhaiten henkilön edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille, osallistua koulutukseen tai muihin ensisijaisin toimenpiteisiin. Jos henkilön toimintakyvystä johtuen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen ei kunnan sosiaalitoimen arvion mukaan vielä ole mahdollista, tarjotaan hänelle muita sosiaali- tai terveyspalveluita. Näiden palveluiden tarkoitus on parantaa henkilön toimintakykyä niin, että hän voi myöhemmin osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan jakson päätyttyä arvioidaan yhdessä sosiaalitoimen, työvoimaviranomaisten ja kuntouttavaan työllistämiseen osallistuvan asiakkaan kanssa kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymisedellytysten kannalta. Tarkoitus on tällöin arvioida, voidaanko asiakkaalle tarjota työhallinnon ensisijaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai koulutusta KESTÄVÄ KEHITYS LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUSSA Kotipalvelun työntekijät pyrkivät jokapäiväisessä työssään esimerkillään ja opastuksellaan vaikuttamaan asiakasperheiden elintapoihin myös ympäristöpoliittisesti. Perheiden päivittäisissä toiminnoissa huomioidaan ympäristöön haitallisesti vaikuttavia asioita sekä vahvistetaan perheiden myönteistä suhtautumista ympäristöön liittyvissä asioissa. Kotipalvelun työn luonne on vastuun ottamista kanssaihmisistä ja ympäristöstä, yhteisten asioiden esille ottamista perheissä, lasten leikeissä sekä vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa. Lapsiperheiden kotipalvelu osallistuu aktiivisesti alueillaan järjestettäviin erilaisiin asukastapahtumiin sekä aktivoi mukaan myös perheitä Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lastensuojelutyö on merkittävä panos tulevaisuuteen. Lapsiperheiden tukeminen jo varhaisessa vaiheessa arkipäivän toiminnoissa on kestävää

11 11 kehitystä. Tästä esimerkkeinä ovat uudet työskentelytavat eli perheryhmätoiminta, jota järjestetään kotipalvelun toimesta jatkossa kolmessa eri toimintapisteessä sekä Valoa Ikkunaan-projekti, joka on moniammatillista yhteistyötä vauvaperheiden tueksi. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimalla sekä jokaisen voimavarat huomioiden estetään ennenaikaiset eläkkeelle siirtymiset. Koulutuksen, työnohjauksen sekä työn kehittämisen myötä työntekijät voivat paremmin ja pystyvät parempaan ja pitkäjänteisempään työhön. Kotipalveluhenkilöstö kiinnittää työssään huomiota seuraaviin ympäristösuojeluasioihin: ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö perheissä, uusiopaperin käytön suosiminen, roskien lajittelu, pullojen ja lasitavaran kierrätys, kierrätyspisteiden hyödyntäminen, kompostointi,ongelmajätteiden ja lääkkeiden oikea hävittäminen, ohjaus ja neuvonta vedenkulutuksessa (esim. ei tiskata juoksevan veden alla)ja sähkön kulutuksessa (kodinkoneet kunnossa, oikea tuuletus, uunin tehokas käyttö ),ostotottumuksiin vaikuttaminen, kotiruuan valmistus,pakkausmateriaalin vähentäminen, kierrätyskeskusten käyttö lasten ja kodin erilaisten tarvikkeiden osalta jne. Omaishoidon tukea maksetaan kotona tapahtuvasta alle 18-vuotiaan vaikeasti sairaan ja vammaisen lapsen hoidosta. Tuen tarkoitus on turvata kotona selviytyminen ja asuminen mahdollisimman pitkään. 14.Raittius- ja päihdetyö Päihdehuoltolain ( 41/1986 ) 1 pykälän mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden käyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. 15.Päihdepoliittinen suunnitelma Vuonna 2000 valmistui koko Tamperetta koskeva päihdepoliittinen suunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Suunnitelmassa on 59 käytännön ehdotusta päihdetyön organisoimiseksi Tampereella. Osa ehdotuksista on jo toteutunut. Päihdepoliittinen suunnitelma käsittää sosiaalisesti kestävän Tampereen kehittämistarpeita toimenpide-ehdotuksineen. Päihdepoliittisessa suunnitelmassa painotetaan ajatusta, että kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus saada päihteitä koskevaa asiallista ja oikeaa tietoa henkilökohtaisten päätöstensä perustaksi. Oikeutta hoitoon ei tarvitse ansaita,vaan kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus hoitoon asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Valmisteilla on huumepilottihanke, jonka väliraportti valmistuu vuoden 2001 lopussa. Tampereen omaa päihdetyötä tehdään raittiustoimistossa, Viinikanlahden ensi-suojassa ja Palhoniemen huoltokodissa. A-klinikkasäätiön Tampereen A-klinikkatoimelta ostetaan ostopalveluna a-klinikan, korvaushoitoklinikan, nuorisoaseman, kuntoutumiskeskuksen ja toiminnan aloittavan matalan kynnyksen huumeklinikan palvelut. Päihdehuollon asumispalveluista on ostopalvelusopimus Naisten suojakodin, Tampereen Sininauhan ja Pelastusarmeijan hoitokodin kanssa. Tampere on myös mukana Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä Mainiemen kuntoutuskeskuksessa.lisäksi ostetaan kuntouttavan laitoshoidon palvelut.

12 12 16.Raittiustoimisto - ennalta ehkäisevän päihdetyön yksikkö Tampereella raittiustoimisto toimii kaupungin ehkäisevän päihdetyön erityisyksikkönä ja linjaajana sekä moniammatillisen yhteistyön koordinaattorina. Toiminnan tavoitteena on raittiiden ja terveiden elämäntapojen edistäminen sekä alkoholin, huumeiden ja tupakan aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Toiminannan painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Raittiustoimisto ylläpitää päihdeasioiden tietopalvelua ja järjestää moniapuolista päihdekoulutusta eri alojen ammattilaisille. Raittiustoimiston toiminta perustuu raittiustyölakiin ( 828/1982 ) ja asetukseen. Ehkäisevän päihdetyön tehtävä on vaikuttaa päihteiden käyttöön tarjoamalla vaihtoehtoja ja tietoa toisenlaisten valintojen pohjaksi. Ehkäisevän päihdetyön tulee ennen muuta tukea erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisätä aikuisten vastuuntuntoa. Kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus asialliseen tietoon päihteistä. Tietoa tarvitaan yhä lisääntyvissä valintatilanteissa. Ehkäisevän päihdetyön tulee löytää riskitilanteissa elävät lapset ja nuoret sekä puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 17.Palhoniemen huoltokoti sekä Viinikanlahden ensisuoja- ja hoitokoti Kurussa sijaitseva Palhoniemen huoltokoti on 55-paikkainen Tampereen päihdehuollon laitos, joka tarjoaa lyhytaikaista ja pitkäaikaista ympärivuorokautista täyden ylläpidon laitoshoitoa hoitoa niille päihdeongelmaisille, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen. Lisäksi siellä voi harjoitella itsenäistä asumista lyhytaikaisesti laitoshoidon tuella. Asuminen edellyttää päihteetöntä elämää. Viinikanlahden ensisuoja- ja hoitokoti on 33-paikkainen Tampereen kaupungin asumispalveluyksikkö, joka on tarkoitettu asunnottomille päihdeongelmaisille miehille ja naisille. Paikka on auki 24 tuntia vuorokaudessa ja sinne pääsee myös päihtyneenä. 18.YHTEISÖLLISYYS Sosiaalityön sekä raittius- ja päihdetyön perustehtäviä 1. Ennalta ehkäisy ja hoito 2. Asiakaslähtöisyys 3. Osallisuus Tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Työn toteutuksessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan omat toivomukset ja mielipiteet sekä muutoinkin on kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseeen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Kaupunkilaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää tiedottamalla ja järjestämällä

13 13 kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen heidän elämäänsä vaikuttavaa päätöksentekoa ja avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa. Yleisesti Tampereen kaupungin on tiedotettava asukkailleen kaupungissa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on myös tiedotettava millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Liitteet: Liite 1. Organisaatiokaavio Liite 2. Sammon urheilulukion oppilaiden näkemyksiä kehittää sosiaalisesti kestävää tamperetta Liite 3 Ympäristötavoite: Raittiustoimiston miettimät säästämiskohteet, jotka soveltuvat koko sosiaalityöhön Liite 4 Kyselylomake Sijaishuollon kestävä kehitys erillisliitteenä

14 14 liite 1 Organisaatiokaavio Apulaiskaupunginjohtaj a Vesa Kauppinen Hallintopalvelut Sosiaalityö Päivähoito Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhusten Erityispalvelut Suunnittelujohtaj Sosiaalityön Päivähoito- Vastaava ylilääkäri Vastaava ylilääkäri palvelut Erityispalvelua päällikkö päällikkö Erkki Lehtomäki Jyrki Vainio Vastaava päällikkö Seppo Prunnila Heikki Lätti Seija Pettersson ylilääkäri Ritva Zilliacus Jari Ahvenainen Yleinen sosiaalityö Mirja Saarni vs. Sisko Vesander Lastensuojelun sijaishuolto Timo Vikman Toimeentulotuki Timo Ruohola Raittius- ja päihdeasiat Helena Levonen

15 15 Liite 2. SAMMON URHEILULUKION OPPILAIDEN NÄKEMYKSIÄ KEHITTÄÄ SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ TAMPERETTA Sammon urheilulukion oppilaiden näkemykset kehittää sosiaalisesti kestävää Tamperetta lähinnä päihdehuollon (huumeet, alkoholi yms) näkökulmasta ovat seuraavat: -Lisää ennaltaehkäisyä: valistusta vanhemmille ja nuorille -Koko perheen apu ja tuki, ei vain päihdeongelmaisen -Pitkäaikainen apu ja tuki -Asioihin puututtava heti ongelmien ilmetessä ja jälkeenpäin tukijärjestelmä (esimerkiksi A- killan tukihenkilöjärjestelmän tapainen järjestelmä) Yksittäiset oppilaat esittivät lisäksi mm seuraavia asioita: -Lisää saapaspartioita -Myös pakkohoitoa esitettiin -Lisää harrastustoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia -Täydellinen asenteiden muutos niin että kodeissa kasvatettaisiin nuoria eri tavalla. Kasvatuksen pitäisi lähteä vanhemmista, jotka ovat mallina nuoremmille. -Lisää nuorisolle suuntautuvia raittiita tapahtumia ja oleskelupaikkoja -Avustuksia nuorten harrastuksille -Päihdevalistusta vanhemmille, jotta he osaavat välittää lastensa menoista. -Hoitoa tarjottava jo ensioireisiin eikä odotella, että ihminen menee aivan pohjalle. Ihmistä ei voi jättää yksin hoidon jälkeenkään, vaan hänelle on pitää antaa tukea ja mahdollisuus parantua täysin. Nuorten alkoholin käyttöön tulee puuttua jo kotona. Nuorille pitäisi kertoa enemmän alkoholista ja huumeista. Sellainen ihminen kertomaan, joka tietää niistä. Oppilaiden syksyllä 2000 esittämät näkemykset ja ehdotukset ovat niin selkeät, että työryhmä lähettää ne edelleen Tampereen raittius-ja päihdeasiain neuvottelukunnan keväällä 2001 perustettuun ehkäisevän työn jaostoon jatkotyöskentelyä varten.

16 16 Liite 3 YMPÄRISTÖTAVOITE: RAITTIUSTOIMISTON MIETTIMÄT SÄÄSTÄMISKOHTEET, JOTKA SOVELTUVAT KOKO SOSIAALITYÖHÖN: Hygienia-, kopiointi- yms paperin kulutuksen vähentäminen ja lajittelu. Kehitetään kirjojen ja asiapapereiden arkistointimenetelmiä välttämällä turhaa arkistointia. Toimipisteeseen hankitaan riittävä määrä eri jätteiden käsittelyastioita ja tiloja. Ruoka, sanoma- ja aikakausilehdet, pahvi energiajäte jne lajitellaan kukin erikseen. Keittiötiloissa käytetään kankaisia pyyhkeitä. Veden kulutusta vähennetään siirtymällä yksittäisten astioiden tiskaamisista päivittäiseen yhteistiskaukseen. Suositaan juomavetenä vesiautomaatin käyttöä. Sähkö: Tilanteessa, jossa erilaisten sähköä tuottavien laitteiden käyttö ja määrä lisääntyy, ei voida katsoa sähkön säästöä syntyvän, ellei laitteistoja vaihdeta energiaa säästäviin, mikä on tehty yleisvalaistuksen kohdalla. Lämpö: Huolehditaan siitä, että joka työhuoneessa on oletettu 21 asteen lämpötila ja koneellisen ilmastoinnin valmistuttua marraskuussa 2000 termostaatit säädetään uudelleen. Ympäristötavoite: Kertakäyttöisten tuotteiden sijaan siirrytään käyttämään mm kestokäyttöisiä astioita ja muita kestotuotteita. Tekninen laitteisto: Laitteet ja energiajätteet ym ongelmajätteet toimitetaan niille varattuun terminaaliin tai Nekalan ongelmajätepisteeseen.

17 17 Liite 4 Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta omassa työssäsi tai työpisteessäsi ammattisi/työpisteesi Palautus paluupostissa toimistosihteeri Tiina Jaakkolalle sosiaalivirastotalolle sähköpostissa tai sisäisessä postissa: sovi/soty. Mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Kiitos kannanotostasi

18 18 Sosiaalityön kestävän kehityksen työryhmä: Helena Levonen Jukka Vaattovaara Raija-Liisa Halttunen Aila Hietaniemi Tapani Jantunen Tuija Rajala Sirpa Ruostetsaari-Salo

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot