SOSIAALITYÖN KESTÄVÄ KEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITYÖN KESTÄVÄ KEHITYS"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI! SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALITYÖN KESTÄVÄ KEHITYS -SOSIAALISESTI KESTÄVÄ TAMPERE

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. KESTÄVÄ KEHITYS KAUPUNKISTRATEGIASSA -MITÄ ON SOSIAALINEN KESTÄVYYS 2. TYÖRYHMÄ 3. SOSIAALITYÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS SÄÄDÖSTEN POHJALTA 4. SOSIAALITYÖN HENKILÖSTÖ 5. HENKILÖSTÖN KÄSITYKSIÄ KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ 6. HENKILÖSTÖN NÄKEMYKSIÄ SOSIAALITYÖN KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ PALVELUNA 7. HENKILÖSTÖN EHDOTUKSIA 8. HYVINVOINTI JA HUONO-OSAISUUS 9. YKSILÖN HYVINVOINTI ON VOIMAVARA 10. SOSIAALITYÖN HUOLEN AIHEITA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 11. KESTÄVÄ KEHITYS YLEISEN SOSIAALITYÖN VASTUUALUEEN NÄKÖKULMASTA 12. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 13. KESTÄVÄ KEHITYS LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUSSA 14. RAITTIUS- JA PÄIHDETYÖ 15. PÄIHDEPOLIITTINEN SUUNNITELMA 16. RAITTIUSTOIMISTO-ENNALTA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ 17. PALHONIEMEN HUOLTOKOTI VIINIKANILAHDEN ENSISUOJA JA HOITOKOTI 18. YHTEISÖLLISYYS 19. LIITTEET 1.ORGANISAATIOKAAVIO 2.SAMMON URHEILULUKION OPPILAIDEN NÄKEMYKSIÄ SOSIAALISESTI KESTÄVÄSTÄ TAMPEREESTA 3.YMPÄRISTÖTAVOITE: SÄÄSTÖVINKKEJÄ SIJAISHUOLLON KESTÄVÄ KEHITYS ERILLISLIITTEENÄ

3 3 1. KESTÄVÄ KEHITYS KAUPUNKISTRATEGIASSA MITÄ ON SOSIAALINEN KESTÄVYYS YK:n työryhmäraportista alkunsa saanut kestävän kehityksen määritelmä sisältää tavoitteen maapallon elämän säilyttämisestä tuleville sukupolville elinkelpoisena. Kestävä kehitys on ympäristötoimien ohella talouteen, sosiaalisiin olosuhteisiin, kulttuurisiin tekijöihin ja poliittisiin rakenteisiin puuttumista. Kestävä kehitys on Tampereella määritelty prosessiksi, jossa eri intressiryhmät käyvät keskustelua siitä minkälaiseksi kaupungin halutaan kehittyvän. Keskeisenä on osallistuminen, päätöksenteon avoimuus ja arvoperustan laajentaminen. Strategian pohjana on kestävän kehityksen eri ulottuvuudet: sosiaalinen (kulttuurinen),taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Taustalla on ympäristöpoliittinen ohjelma ja Agenda TYÖRYHMÄ Ohjaaja Raija-Liisa Halttunen Kotipalvelunohjaaja Aila Hietaniemi Johtaja Tapani Jantunen (varana Helena Kekoni ) Päihdetyön päällikkö Helena Levonen (puheenjohtaja) Sosiaalityöntekijä Tuija Rajala Sosiaalityöntekijä Sirpa Ruostetsaari Toimistosihteeri Jukka Vaattovaara ( sihteeri) Työryhmä sai tehtäväkseen päivittää sosiaalityötä koskevat ympäristöpoliittiset ohjelmat kestävän kehityksen ohjelmiksi. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio muuttui Aikaisemmin tehdyt alueiden ympäristöpoliittiset ohjelmat oli tehty alueorganisaation mukaisiksi ja sosiaalityöstä ei ollut omia ympäristöpoliittisia ohjelmia. Työryhmä on paneutunut miettimään kestävää kehitystä sosiaalisesti kestävän Tampereen näkökulmasta. Perinteiset ympäristöpoliittiset kysymykset ( esimerkiksi ympäristöä kuormittavat tekijät, jätteiden lajittelu yms) on jätetty vähäisemmäksi, koska mm laitoksilla on omat ympäristöpoliittiset ohjelmansa. Koko Tamperetta sekä sosiaali- ja terveystointa koskevat kestävän kehityksen tavoitteet koskevat myös sosiaalityötä. Erilaiset hyväksytyt voimassa olevat ohjelmat mm strategiat, Kaikem paree Tampere, Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet, lapsipoliittinen ohjelma, päihdepoliittinen suunnitelma ja Turvallisin Tampere linjaavat sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Työryhmän työskentely eteni prosessinomaisesti. Sijaishuolto teki oman kestävän kehityksen ohjelmansa. Kestävän kehityksen studia Generaliat oli syksyllä 2001 ja sosiaalisesti kestävien ratkaisujen koulutuspäivä oli , jolloin työn alla oli sosiaali- ja terveystoimen tasapainoinen strategia. Sosiaalityössä tavoitteena on aina muutoksen aikaansaaminen yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla. Sosiaalityön kestävä kehitys on prosessi, ei kertaluonteinen tapahtuma. Yleisenä tavoitteena tarvitaan tietopohjan vahvistamista, koulutusta, yhteistyötä, suunnittelua, tutkimusta ja osallisuutta.

4 4 3.SOSIAALITYÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS SÄÄDÖSTEN POHJALTA Kunnallista lainsäädäntöä on uudistettu sosiaaliseen suuntaan ja sieltä tulee vahva tuki ja samalla velvoite yhteisvastuullisuuteen. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA 468/1994) toi suunniteluun uuden sosiaalisiin, terveydellisiin ja luontoon kohdistuviin vaikutuksiin ulottuvan näkökulman. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan mm. hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on (SVA) on ennakoivaa eli se tarkastelee suunnitteilla olevia ihmisten toiminnan usein tahattomia vaikutuksia. SVA:ssa ollaan kiinnostuneita muutoksista ja niiden vaikutuksista ja samalla tuetetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. Parhaiten SVA toteutuu kun se tehdään samanaikaisesti ja yhdessä suunnittelun kanssa ennen päätöksentekoa. SVA on prosessi-ei tietty menetelmä tai kertaluonteinen arviointitapahtuma. Uuden voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista sekä edistää mm. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista. Lakiin sisältyy myös uusi osalliset- käsite. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lain tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu, vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävänä olevista asioista. Sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) mukaan sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä sosiaalisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sosiaalilautakunnan on perehdyttävä elinolosuhteisiin kunnassa ja seurattava niiden kehitystä. Lautakunnaan on toimittava siten, että sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon kunnan eri toiminnoissa kuten terveydenhuollossa, koulutoimessa, maankäytössä ja rakentamisessa, asumisen järjestämisessä, työllistämisessä, kulttuuri-ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä liikenne- ja muiden palvelujen järjestämisessä. Asetuksen mukaan sosiaalilautakunnan on tuettava kunnan asukkaita omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Edellä mainittuja tehtäviä toteuttaessaan sosiaalilautakunnan on toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä tehtävä aloitteita ja annettava lausuntoja ja muuta asiantuntija-apua. Lastensuojelulain 6 ja 7 pykälän mukaan sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalilautakunnan on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntijaapua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluita kehittäessään pidettävä huolta myös siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään saamaan selville lasten,

5 nuorten ja lapsiperheiden erityinen tuen tarve. Palveluja kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. Kuntalaki (365/1995) tukee tarvetta ympäristö-ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Kuntalaissa säädetään kunnan asukkaiden osallistumisoikeudesta ja lain 29 pykälän mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Sosiaalityössäkin on siis runsain velvoittavin säädöksin määritelty yhteys suunnitteluun ja ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin (SVA-opas). 4.SOSIAALITYÖN HENKILÖSTÖ Organisaatiokaavio on liitteenä. Sosiaalityön tehtäväalue jakaantuu neljään vastuualueeseen, joita ovat yleinen sosiaalityö, lastensuojelun sijaishuolto, raittius-ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki. Sosiaalityön tehtäväaluetta johtaa sosiaalityönpäällikkö. Sosiaalityön tehtäväalueella on henkilöstöä yhteensä 377. Yleisen sosiaalityön vastuualueella on henkilöstöä yhteensä 202, lastensuojelun sijaishuollon vastuualueella 131, raittius-ja päihdetyön vastuualueella 33 ja toimeentulotuen vastuualueella vastaanottoryhmän perustamisen jälkeen alkaen 10 henkeä. Palvelualueilla järjestetään Tamperelaisten sosiaalipalvelut. Sosiaaliasemia on 7, omia perhetukikeskuksia 5, oma raittiustoimisto, yksi oma päihdehuollon laitos ja asumispalveluiden yksikkö, oma sovittelu-ja vapaaehtoistoimisto sekä päihde-ja sosiaalipäivystys. Keskitetysti hoidetaan lastenvalvoja-sekä lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyvät tehtävät. Lisäksi sosiaalityön palveluja järjestetään ostopalveluna. Yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa tuetaan avustuksilla. 5 5.HENKILÖSTÖN KÄSITYKSIÄ KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ Sosiaalityön kestävän kehityksen työryhmä kysyi tehtäväalueen henkilöstöltä mitkä ovat heidän mielestään kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta omassa työssään tai työpisteessään.kestävää kehitystä ei lomakkeessa oltu määritelty eikä rajattu sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Vastaukset ovat joko koko työyhteisön (sosiaaliaseman, kotipalvelun,perhetukikeskuksen) ryhmävastauksia tai yksittäisen työntekijän vastauksia.asiaa on mietitty mm normaaleissa työyhteisöpalavereissa. Lomakkeen lähettäminen aiheutti kysymyksiä siitä mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan. Tärkeimmiksi teemoiksi kyselyssä nousi henkilöstön kannalta oman työn kehittäminen sekä mahdollisuus ylläpitää ammattitaitoaan riittävällä koulutuksella, työssä jaksaminen sekä työkyvyn ylläpito. Tärkeäksi koettiin myös työyhteisön hyvinvoinnin ja innostavan työilmapiirin luominen. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omassa hallintokunnassa ja päätöksenteossa koettiin myös lisäävän kestävää kehitystä. Riittävät resurssit sekä työvälineet ja osaamisen sekä erityisosaamisen hyödyntäminen nousi myös esille.

6 6 6. HENKILÖSTÖN NÄKEMYKSIÄ SOSIAALITYÖN KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ PALVELUINA Ennaltaehkäisevän työn sekä ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön vaikutuksen tiedostaminen sekä niihin panostaminen. Lasten ja nuorten hyvän ja turvallisen kehityksen turvaaminen. Toimivien hoitoketjujen luominen asiakkaiden näkökulmasta. Syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden / perheiden tukeminen. 7.HENKILÖSTÖN EHDOTUKSIA Riittävät ja oikein kohdennetut resurssit. Ennalta ehkäisevään työhön lisäresursseja. Henkilöstön hyvinvointiin lisää huomiota Uudenlaisen kierrätyksen ja syrjäytymisen ehkäisemisen yhdistäminen osaksi arkipäivää (esim. ATK-laitteet) Kriisityöstä huolehtiminen Pyrittävä toiminnassa pysyviin ja kestäviin ratkaisuihin Huolehtiminen heikommista ja huono-osaisten osallistumismahdollisuuksista yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. 8.HYVINVOINTI JA HUONO-OSAISUUS Yhteiskunnallinen keskustelu köyhyydestä ja huono-osaisuudesta on lisääntynyt 1990-luvun laman jälkeen. Kasvaneet tuloerot ja uudenlaiset näkyvät merkit köyhtymisestä ovat herättäneet pelkoja syrjäytymisestä ja väestön tasapainoisen elintaso-ja hyvinvointikehityksen katkeamisesta. Suhdannetekijöiden ohella hyväosaisuuserojen kasvun taustalla voidaan nähdä myös rakenteellisia tekijöitä kuten perinteisen teollisuusyhteiskunnan sijaan rakentuva palvelu-ja tietoyhteiskunta. Mm Sassen(1991,1996) on painottanut työnjaon rakenteellisten muutosten aikaansaavan sosiaalista ja alueellista erilaistumista, joka on pitkälti seurausta alimpien ja ylempien luokkien määrällisestä kasvusta palvelusektorin kasvun myötä. Tampere sijoittuu koko maahan ja suurkaupunkeihin verrattuna valtakunnallisesti turvallisten ja hyvinvoivien kuntien ja suurkaupunkien ryhmään. Kokonaisuutena Tampere on alueellisesti tasapainoinen mm koulutuksen ja pitkäaikaistyöttömyyden suhteen. Tampereella asumista ohjaa elämänvaihe, joka on luonnollinen ilmiö. Päihde-, huume- ja mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja lastensuojelutarpeen lisääntyminen näkyy kuitenkin sosiaalityössä polarisoitumisen seurauksena.

7 7 9.YKSILÖN HYVINVOINTI ON VOIMAVARA Alueen perusrakenne muodostuu kunnan asemasta alueellisessa työnjaossa, joka näkyy kunnan elinkeino-,väestö- ja yhdyskuntarakenteessa. Kunnan perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat luonnonolot ja muut kulttuurihistorialliset tekijät. Yksilön hyvinvoinnin nähdään määräytyvän alueen perusrakenteen ja toisaalta yksilön aseman työnjaon kautta. Yksilö on suhteessa luontoon ja yhteiskuntaan paitsi työssään myös asuin- ja vapaa-ajanympäristössään. Yksilötasolla hyvinvoinnin resurssit eivät pelkästään määritä hyvinvoinnin tilaa. Asukkaiden hyvinvointiresurssit eivät johda tarpeentyydytykseen, vaan ovat välineitä, joita voi käyttää eri tavoin. Resurssien käyttöön vaikuttaa elämäntavat, arvot ja elämänkokemukset. Yksilötasolla hyvinvointi muodostuu elintasosta ( tulot, terveys,koulutus..), elämänlaadusta (yhteisyyssuhteet, itsensä toteuttamisen muodot..) ja yksilön asemasta työnjaossa. Kunnan hyvinvointi muodostuu yksilötason kautta. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan kehityksen kannalta keskeinen voimavara. Hyvinvoivat kuntalaiset vaikuttavat kunnan perusrakenteeseen ja mahdollisuuteen luoda edelleen hyvinvointipalveluja. Alueen kehitysprosessi vaikuttaa edelleen muiden alueiden rakenne- ja hyvinvointitekijöihin ja osaltaan koko yhteiskunnan kehitykseen. 10.SOSIAALITYÖN HUOLEN AIHEITA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Sosiaalityössä huolen aiheita ovat: -Osa kuntalaisista elää syrjäytymisen riskivyöhykkeellä. Joidenkin arvioiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua joka kolmas tai neljäs nuori on syrjäytynyt, jos emme puutu asioiden kulkuun -lasten turvattomuuden ja huostaanottojen lisääntyminen -päihteiden, huumeiden ja sekakäytön lisääntyminen. Käyttäjät ovat yhä nuorempia ja samalla myös pienten lasten vanhempia. Määritelmän mukaan lievän huolen alueesta on kyse silloin, kun asiat ovat hallittavissa eikä varsinaisia ongelmia ole. Tukea tarvitaan sekä riskitilanteissa että ennen sitä.varhainen puuttuminen oireisiin edellyttää riskin havaitsemista ja välitöntä toimintaa. Varhaisen puuttumisen toteuttamiseen tarvitaan uudenlaista työotetta ja uusia taitoja. Tarvitaan toimiva puuttumisen malli, jossa voidaan käyttää hyväksi myös toiminnallisuutta. Ennakoitavuus, ehkäisy, resulssoitu ja varhainen puuttuminen on sosiaalisesti kestävää toimintaa. Raportti sosiaalisten vaikutusten arviointi -mallin rakentaminen sosiaali- ja terveystoimeen on julkaistu syyskuussa Sosiaali- ja terveystoimen yhdessä Sosiaalikehitys OY:n kanssa toteuttaman hankkeen tarkoituksena on kehittää menetelmä kuntalaisten hyvinvoinnin seurantaan ja hyvinvoinnin edistämistoimien arviointia varten.

8 8 11.KESTÄVÄ KEHITYS YLEISEN SOSIAALITYÖN VASTUUALUEEN NÄKÖKULMASTA Kestävän kehityksen yhtenä tarkoituksena on luoda edellytyksiä hyvälle elämälle sekä luoda edellytyksiä kaupunkimme kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan kehityksen kannalta keskeinen voimavara. Miten sosiaalityöllä voidaan edistää kestävää kehitystä? Sosiaalityön tärkeimpiä tehtäviä ovat heikommassa asemassa olevien eri ikäisten ihmisten huomioiminen ja heidän tilanteensa helpottaminen. Tällaisia ryhmiä ovat mm. eri syistä taloudellisissa vaikeuksissa olevat ihmiset, haavoittuvissa olosuhteissa elävät lapset ja nuoret, syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alaisena olevat henkilöt, vammaiset, maahanmuuttajat, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ja myös osa vanhuksista. Em. ryhmiin kuuluvat ihmiset tarvitsevat yhteiskunnan taholta tukea ja apua, jotta he ovat tasaarvoisessa asemassa muiden kanssa ja että heidän näkökulmansa tulevat huomioiduksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Jos yhteiskunnassa toimitaan oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden pohjalta ja kaikkien ihmisarvoa kunnioittaen, edistetään siten myös koko yhteiskunnan toimintakykyä ja kaikkien sen jäsenten hyvinvointia. Kun pidämme huolta ns. huono-osaisista, edistämme koko yhteiskuntaa ja kaikkia ihmisiä koskevaa kestävää kehitystä ja henkistä hyvinvointia. Lainsäädännössämme monet eri lait antavat kunnan sosiaalitoimelle ja sitä kautta sosiaalityölle velvoitteita. Sosiaalihuoltoasetus velvoittaa sosiaalilautakunnan toimimaan siten, että sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon kunnan eri toiminnoissa kuten terveydenhuollossa, koulutoimessa, maankäytössä, rakentamisessa, asumisen järjestämisessä, työllistämisessä, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä liikenne- ja muiden palveluiden järjestämisessä. Laki toimeentulotuesta määrittää tilanteet, joissa kuntalainen on oikeutettu saamaan yhteiskunnalta taloudellista tukea. Tuki on viimesijaista eli apua saa vasta, kun ihminen ei voi mistään muualta saada riittävää toimeentuloaan. Toimeentulotuen tarkoituksena on antaa myös mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan eikä vain pitää ihmistä tai perhettä hengissä. Sosiaalityölle annetaan samalla tehtäväksi edistää ihmisten omaa selviytymistä, jotta avun tarve olisi tilapäistä tai lyhytaikaista. Osa ihmisistä tarvitse pitkäaikaista tukea ja apua yhteiskunnalta. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta(voimaan ) kiinnittää huomiota yhteen ryhmään: apua tarvitseviin pitkäaikaistyöttömiin. Lain tarkoituksena on estää nykyistä tehokkaammin pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja parantaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuutta palata työelämään. Lastensuojelulaki tuo esiin lapsen näkökulman ja lasten tarpeista huolehtimisen sekä yksilötasolla että laajemmin. Sosiaalilautakunnan ja muiden viranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Lain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Näiden toteutumiseksi tulisi lastensuojelun vaikuttaa yleisiin kasvuoloihin, tulisi tukea vanhempia lastensa kasvatuksessa sekä toteuttaa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Ongelmien

9 ennalta ehkäisy tai varhainen puuttuminen ongelmien ilmaantuessa ovat ensisijaisia, mutta eivät aina riittäviä keinoja. Haavoittuvissa oloissa elävien lasten edun toteuttamiseksi joudutaan lisääntyvässä määrin tekemään huostaanottoja, jolloin lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolella kasvatettavaksi. Viranomaiset joutuvat välistä toimimaan myös vastoin lapsen tai vanhempien tahtoa. Ratkaisut voivat olla vaikeita sekä työntekijöille että asianosaisille, mutta tarkoituksena on pitkällä tähtäimellä edistää lapsen edun toteutumista, lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä turvallisia kasvuoloja ja siten sosiaalisesti kestävää kehitystä. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta taas pyrkii turvaamaan lapsen edun toteutumisen erityisesti niissä tilanteissa, joissa hänen vanhempansa tarvitsevat ulkopuolista tukea lapsen huollon ja tapaamisten sopimiseen ja toteuttamiseen. Vanhemmat eivät ehkä erotilanteessa ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kenen luona lapsi asuu ja kuinka tapaamiset tulisi järjestää. Sosiaalityöntekijät tällöin auttavat vanhempia löytämään yhteisen ratkaisun, joka kirjataan sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen. Mikäli sopimukseen ei päästä, joutuvat sosiaalityöntekijät tekemään käräjäoikeudelle olosuhdeselvityksen, jolloin käräjäoikeus päättää lapsen huollosta ja tapaamisesta. Tavoitteena on, että lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuu aina kuin se on mahdollista. Sosiaalisesti kestävää kehitystä edistää osaltaan hyvät ja toimivat kontaktit ihmisten kesken heidän asuinalueillaan. Yhteenkuuluvuus, yhteistoiminta ja sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä asioita. Ne tuovat ihmisille mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen toimintaan, vaikuttaa asioihin ja tunteen kuulumisesta johonkin. Samalla ne ovat omiaan ehkäisemään syrjäytymistä ja irrallisuudesta johtuvaa pahoinvointia. Sosiaalityön yhtenä tärkeänä osana yksilö- ja perhetyön lisäksi onkin alueellinen yhteistyö asukkaiden ja toisten viranomaisten kesken sekä varsinainen yhdyskuntatyö. Alueella tapahtuva työskentely sekä asukkaiden omien verkostojen tukeminen ja vahvistaminen parantavat koko yhteisön toimintaa. Viranomaiset tarvitsevat tietoa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Vasta oikein kohdennetut ja riittävät palvelut luovat pohjan yksilö- ja perhetasolla tapahtuvalle työskentelylle. Sekä kunnan kaikkien asukkaiden että erityisesti sosiaalitoimen asiakkaiden mahdollisuudet osallistua palveluiden suunnitteluun että vaikuttaa niiden toteuttamiseen takaavat turvallisen ja hyvin toimivan yhteisön KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001) Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetään toimenpiteistä, joilla on tarkoitus parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä. Laissa säädetyillä toimenpiteillä on myös tarkoitus parantaa henkilön elämänhallinnan edellytyksiä. Laki velvoittaa työvoima- ja sosiaaliviranomaiset yhdessä asiakkaan kanssa laatimaan ns. aktivointisuunnitelman tiettyjen kriteerien täyttyessä asiakkaan kohdalla. Aktivointisuunnitelma voi uutena elementtinä sisältää ns. kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu on kunnalla ja se voi tuottaa palvelun joko itse tai ostaa sen kolmannen sektorin järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Työttömälle on laadittava aktivointisuunnitelma, joka voi sisältää sosiaalitoimen järjestämää kuntouttavaa työtoimintaa, jos työvoimahallinnon keinot eivät riitä. Kuntouttava työtoiminta on siis aina viimesijainen toimenpide.

10 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan Uudistus loi lainsäädännölliset perusteet työvoimaviranomaisten ja kuntien sosiaalitoimen väliselle yhteistyölle. Uudistuksella luotiin lainsäädännöllisesti ja rahoituksellisesti yhtenäinen toimintamalli koko maahan. Lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti mennessä lain kriteerit täyttäville asiakkaille on tehtävä aktivointivointisuunnitelma mennessä jälkeen kriteerit täyttävien osalta lakia ryhdytään soveltamaan heti sen voimaantulon jälkeen. Aktivointisuunnitelman piiriin tullaan kahta eri reittiä. Työmarkkinatukea saavat työttömät tulevat työvoimatoimiston kautta ja työttömyyden perusteella toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavat tulevat aktivointisuunnitelman piiriin kunnan sosiaalitoimen kautta. Koska syrjäytymiskehityksen estäminen erityisesti nuorten osalta edellyttää riittävän aikaista puuttumista, on alle 25-vuotiaille laadittava aktivointisuunnitelma lyhyemmän työttömyysjakson jälkeen kuin yli 25-vuotiaille työttömille. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työllisyyslain mukaisia työllistymistä edistäviä toimenpiteitä sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluita. Uutena sosiaalipalvelun muotona suunnitelmaan voidaan sisällyttää kuntouttava työtoiminta. Aktivointisuunnitelmaa tehtäessä on kartoitettava aluksi mahdollisuudet tarjota henkilölle työhallinnon järjestämiä työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Mikäli työvoimatoimiston arvion mukaan toimenpiteitä ei seuraavan 3 kuukauden aikana ole tarjottavissa, tulee kunnan tarjota henkilölle kuntouttavaa työtoimintaa. Tällöin arvioidaan, minkä tyyppinen ja minkä tasoinen kuntouttava työtoiminta parantaa parhaiten henkilön edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille, osallistua koulutukseen tai muihin ensisijaisin toimenpiteisiin. Jos henkilön toimintakyvystä johtuen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen ei kunnan sosiaalitoimen arvion mukaan vielä ole mahdollista, tarjotaan hänelle muita sosiaali- tai terveyspalveluita. Näiden palveluiden tarkoitus on parantaa henkilön toimintakykyä niin, että hän voi myöhemmin osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan jakson päätyttyä arvioidaan yhdessä sosiaalitoimen, työvoimaviranomaisten ja kuntouttavaan työllistämiseen osallistuvan asiakkaan kanssa kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymisedellytysten kannalta. Tarkoitus on tällöin arvioida, voidaanko asiakkaalle tarjota työhallinnon ensisijaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai koulutusta KESTÄVÄ KEHITYS LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUSSA Kotipalvelun työntekijät pyrkivät jokapäiväisessä työssään esimerkillään ja opastuksellaan vaikuttamaan asiakasperheiden elintapoihin myös ympäristöpoliittisesti. Perheiden päivittäisissä toiminnoissa huomioidaan ympäristöön haitallisesti vaikuttavia asioita sekä vahvistetaan perheiden myönteistä suhtautumista ympäristöön liittyvissä asioissa. Kotipalvelun työn luonne on vastuun ottamista kanssaihmisistä ja ympäristöstä, yhteisten asioiden esille ottamista perheissä, lasten leikeissä sekä vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa. Lapsiperheiden kotipalvelu osallistuu aktiivisesti alueillaan järjestettäviin erilaisiin asukastapahtumiin sekä aktivoi mukaan myös perheitä Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lastensuojelutyö on merkittävä panos tulevaisuuteen. Lapsiperheiden tukeminen jo varhaisessa vaiheessa arkipäivän toiminnoissa on kestävää

11 11 kehitystä. Tästä esimerkkeinä ovat uudet työskentelytavat eli perheryhmätoiminta, jota järjestetään kotipalvelun toimesta jatkossa kolmessa eri toimintapisteessä sekä Valoa Ikkunaan-projekti, joka on moniammatillista yhteistyötä vauvaperheiden tueksi. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimalla sekä jokaisen voimavarat huomioiden estetään ennenaikaiset eläkkeelle siirtymiset. Koulutuksen, työnohjauksen sekä työn kehittämisen myötä työntekijät voivat paremmin ja pystyvät parempaan ja pitkäjänteisempään työhön. Kotipalveluhenkilöstö kiinnittää työssään huomiota seuraaviin ympäristösuojeluasioihin: ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö perheissä, uusiopaperin käytön suosiminen, roskien lajittelu, pullojen ja lasitavaran kierrätys, kierrätyspisteiden hyödyntäminen, kompostointi,ongelmajätteiden ja lääkkeiden oikea hävittäminen, ohjaus ja neuvonta vedenkulutuksessa (esim. ei tiskata juoksevan veden alla)ja sähkön kulutuksessa (kodinkoneet kunnossa, oikea tuuletus, uunin tehokas käyttö ),ostotottumuksiin vaikuttaminen, kotiruuan valmistus,pakkausmateriaalin vähentäminen, kierrätyskeskusten käyttö lasten ja kodin erilaisten tarvikkeiden osalta jne. Omaishoidon tukea maksetaan kotona tapahtuvasta alle 18-vuotiaan vaikeasti sairaan ja vammaisen lapsen hoidosta. Tuen tarkoitus on turvata kotona selviytyminen ja asuminen mahdollisimman pitkään. 14.Raittius- ja päihdetyö Päihdehuoltolain ( 41/1986 ) 1 pykälän mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden käyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. 15.Päihdepoliittinen suunnitelma Vuonna 2000 valmistui koko Tamperetta koskeva päihdepoliittinen suunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Suunnitelmassa on 59 käytännön ehdotusta päihdetyön organisoimiseksi Tampereella. Osa ehdotuksista on jo toteutunut. Päihdepoliittinen suunnitelma käsittää sosiaalisesti kestävän Tampereen kehittämistarpeita toimenpide-ehdotuksineen. Päihdepoliittisessa suunnitelmassa painotetaan ajatusta, että kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus saada päihteitä koskevaa asiallista ja oikeaa tietoa henkilökohtaisten päätöstensä perustaksi. Oikeutta hoitoon ei tarvitse ansaita,vaan kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus hoitoon asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Valmisteilla on huumepilottihanke, jonka väliraportti valmistuu vuoden 2001 lopussa. Tampereen omaa päihdetyötä tehdään raittiustoimistossa, Viinikanlahden ensi-suojassa ja Palhoniemen huoltokodissa. A-klinikkasäätiön Tampereen A-klinikkatoimelta ostetaan ostopalveluna a-klinikan, korvaushoitoklinikan, nuorisoaseman, kuntoutumiskeskuksen ja toiminnan aloittavan matalan kynnyksen huumeklinikan palvelut. Päihdehuollon asumispalveluista on ostopalvelusopimus Naisten suojakodin, Tampereen Sininauhan ja Pelastusarmeijan hoitokodin kanssa. Tampere on myös mukana Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä Mainiemen kuntoutuskeskuksessa.lisäksi ostetaan kuntouttavan laitoshoidon palvelut.

12 12 16.Raittiustoimisto - ennalta ehkäisevän päihdetyön yksikkö Tampereella raittiustoimisto toimii kaupungin ehkäisevän päihdetyön erityisyksikkönä ja linjaajana sekä moniammatillisen yhteistyön koordinaattorina. Toiminnan tavoitteena on raittiiden ja terveiden elämäntapojen edistäminen sekä alkoholin, huumeiden ja tupakan aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Toiminannan painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Raittiustoimisto ylläpitää päihdeasioiden tietopalvelua ja järjestää moniapuolista päihdekoulutusta eri alojen ammattilaisille. Raittiustoimiston toiminta perustuu raittiustyölakiin ( 828/1982 ) ja asetukseen. Ehkäisevän päihdetyön tehtävä on vaikuttaa päihteiden käyttöön tarjoamalla vaihtoehtoja ja tietoa toisenlaisten valintojen pohjaksi. Ehkäisevän päihdetyön tulee ennen muuta tukea erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisätä aikuisten vastuuntuntoa. Kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus asialliseen tietoon päihteistä. Tietoa tarvitaan yhä lisääntyvissä valintatilanteissa. Ehkäisevän päihdetyön tulee löytää riskitilanteissa elävät lapset ja nuoret sekä puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 17.Palhoniemen huoltokoti sekä Viinikanlahden ensisuoja- ja hoitokoti Kurussa sijaitseva Palhoniemen huoltokoti on 55-paikkainen Tampereen päihdehuollon laitos, joka tarjoaa lyhytaikaista ja pitkäaikaista ympärivuorokautista täyden ylläpidon laitoshoitoa hoitoa niille päihdeongelmaisille, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen. Lisäksi siellä voi harjoitella itsenäistä asumista lyhytaikaisesti laitoshoidon tuella. Asuminen edellyttää päihteetöntä elämää. Viinikanlahden ensisuoja- ja hoitokoti on 33-paikkainen Tampereen kaupungin asumispalveluyksikkö, joka on tarkoitettu asunnottomille päihdeongelmaisille miehille ja naisille. Paikka on auki 24 tuntia vuorokaudessa ja sinne pääsee myös päihtyneenä. 18.YHTEISÖLLISYYS Sosiaalityön sekä raittius- ja päihdetyön perustehtäviä 1. Ennalta ehkäisy ja hoito 2. Asiakaslähtöisyys 3. Osallisuus Tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Työn toteutuksessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan omat toivomukset ja mielipiteet sekä muutoinkin on kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseeen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Kaupunkilaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää tiedottamalla ja järjestämällä

13 13 kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen heidän elämäänsä vaikuttavaa päätöksentekoa ja avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa. Yleisesti Tampereen kaupungin on tiedotettava asukkailleen kaupungissa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on myös tiedotettava millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Liitteet: Liite 1. Organisaatiokaavio Liite 2. Sammon urheilulukion oppilaiden näkemyksiä kehittää sosiaalisesti kestävää tamperetta Liite 3 Ympäristötavoite: Raittiustoimiston miettimät säästämiskohteet, jotka soveltuvat koko sosiaalityöhön Liite 4 Kyselylomake Sijaishuollon kestävä kehitys erillisliitteenä

14 14 liite 1 Organisaatiokaavio Apulaiskaupunginjohtaj a Vesa Kauppinen Hallintopalvelut Sosiaalityö Päivähoito Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhusten Erityispalvelut Suunnittelujohtaj Sosiaalityön Päivähoito- Vastaava ylilääkäri Vastaava ylilääkäri palvelut Erityispalvelua päällikkö päällikkö Erkki Lehtomäki Jyrki Vainio Vastaava päällikkö Seppo Prunnila Heikki Lätti Seija Pettersson ylilääkäri Ritva Zilliacus Jari Ahvenainen Yleinen sosiaalityö Mirja Saarni vs. Sisko Vesander Lastensuojelun sijaishuolto Timo Vikman Toimeentulotuki Timo Ruohola Raittius- ja päihdeasiat Helena Levonen

15 15 Liite 2. SAMMON URHEILULUKION OPPILAIDEN NÄKEMYKSIÄ KEHITTÄÄ SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ TAMPERETTA Sammon urheilulukion oppilaiden näkemykset kehittää sosiaalisesti kestävää Tamperetta lähinnä päihdehuollon (huumeet, alkoholi yms) näkökulmasta ovat seuraavat: -Lisää ennaltaehkäisyä: valistusta vanhemmille ja nuorille -Koko perheen apu ja tuki, ei vain päihdeongelmaisen -Pitkäaikainen apu ja tuki -Asioihin puututtava heti ongelmien ilmetessä ja jälkeenpäin tukijärjestelmä (esimerkiksi A- killan tukihenkilöjärjestelmän tapainen järjestelmä) Yksittäiset oppilaat esittivät lisäksi mm seuraavia asioita: -Lisää saapaspartioita -Myös pakkohoitoa esitettiin -Lisää harrastustoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia -Täydellinen asenteiden muutos niin että kodeissa kasvatettaisiin nuoria eri tavalla. Kasvatuksen pitäisi lähteä vanhemmista, jotka ovat mallina nuoremmille. -Lisää nuorisolle suuntautuvia raittiita tapahtumia ja oleskelupaikkoja -Avustuksia nuorten harrastuksille -Päihdevalistusta vanhemmille, jotta he osaavat välittää lastensa menoista. -Hoitoa tarjottava jo ensioireisiin eikä odotella, että ihminen menee aivan pohjalle. Ihmistä ei voi jättää yksin hoidon jälkeenkään, vaan hänelle on pitää antaa tukea ja mahdollisuus parantua täysin. Nuorten alkoholin käyttöön tulee puuttua jo kotona. Nuorille pitäisi kertoa enemmän alkoholista ja huumeista. Sellainen ihminen kertomaan, joka tietää niistä. Oppilaiden syksyllä 2000 esittämät näkemykset ja ehdotukset ovat niin selkeät, että työryhmä lähettää ne edelleen Tampereen raittius-ja päihdeasiain neuvottelukunnan keväällä 2001 perustettuun ehkäisevän työn jaostoon jatkotyöskentelyä varten.

16 16 Liite 3 YMPÄRISTÖTAVOITE: RAITTIUSTOIMISTON MIETTIMÄT SÄÄSTÄMISKOHTEET, JOTKA SOVELTUVAT KOKO SOSIAALITYÖHÖN: Hygienia-, kopiointi- yms paperin kulutuksen vähentäminen ja lajittelu. Kehitetään kirjojen ja asiapapereiden arkistointimenetelmiä välttämällä turhaa arkistointia. Toimipisteeseen hankitaan riittävä määrä eri jätteiden käsittelyastioita ja tiloja. Ruoka, sanoma- ja aikakausilehdet, pahvi energiajäte jne lajitellaan kukin erikseen. Keittiötiloissa käytetään kankaisia pyyhkeitä. Veden kulutusta vähennetään siirtymällä yksittäisten astioiden tiskaamisista päivittäiseen yhteistiskaukseen. Suositaan juomavetenä vesiautomaatin käyttöä. Sähkö: Tilanteessa, jossa erilaisten sähköä tuottavien laitteiden käyttö ja määrä lisääntyy, ei voida katsoa sähkön säästöä syntyvän, ellei laitteistoja vaihdeta energiaa säästäviin, mikä on tehty yleisvalaistuksen kohdalla. Lämpö: Huolehditaan siitä, että joka työhuoneessa on oletettu 21 asteen lämpötila ja koneellisen ilmastoinnin valmistuttua marraskuussa 2000 termostaatit säädetään uudelleen. Ympäristötavoite: Kertakäyttöisten tuotteiden sijaan siirrytään käyttämään mm kestokäyttöisiä astioita ja muita kestotuotteita. Tekninen laitteisto: Laitteet ja energiajätteet ym ongelmajätteet toimitetaan niille varattuun terminaaliin tai Nekalan ongelmajätepisteeseen.

17 17 Liite 4 Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta omassa työssäsi tai työpisteessäsi ammattisi/työpisteesi Palautus paluupostissa toimistosihteeri Tiina Jaakkolalle sosiaalivirastotalolle sähköpostissa tai sisäisessä postissa: sovi/soty. Mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Kiitos kannanotostasi

18 18 Sosiaalityön kestävän kehityksen työryhmä: Helena Levonen Jukka Vaattovaara Raija-Liisa Halttunen Aila Hietaniemi Tapani Jantunen Tuija Rajala Sirpa Ruostetsaari-Salo

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot