Liite Tark 2. KANGASALAN KUNTA Tarkastuslautakunta. Arviointikertomus 2014

Transkriptio

1 Liite Tark 2 KANGASALAN KUNTA Arviointikertomus 2014 Val

2 1 Arviointikertomus toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2014 Sisällysluettelo Sivu Tarkastuslautakunnan tehtävät 2 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 4 Kokonaistalouden tarkastelu 4 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta 5 tehtyjen toimenpiteiden arviointi Arviointikertomus Henkilöstö 7 Konsernitarkastelu 7 Strateginen johto 7 Liiketoimintayksikkö Oksa 8 Sosiaali- ja terveyskeskus 8 Sivistyskeskus 9 Tekninen keskus 10 Talouden tasapainottamisen arviointi 11 Yleisiä huomioita 11 Kehittämisehdotuksia 11 Lopuksi 11 Allekirjoitukset 12

3 2 Tarkastuslautakunnan tehtävät Kunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta on säädetty kuntalain 9. luvussa. Kunnan tarkastusjärjestelmä on ulkoisen ja sisäisen valvonnan muodostama kokonaisuus. Ulkoista valvontaa suorittavat valtuuston asettama ja luottamushenkilöistä koostuva tarkastuslautakunta sekä valtuuston valitsema BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT KHT Pasi Leppänen (JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy) ajalla , opintovapaa alkaen alkaen vastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT HTM Nina Nieminen. Avustavina tarkastajina toimivat JHTT Emmi Simola, HTM Merja Vihtiälä sekä KHT Ismo Kuutti. Sisäinen valvonta on osa kuntaorganisaation johtamista ja sen järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Arviointi toteutetaan kunnanhallituksen ja lautakuntien sekä viranhaltioiden toimintaa suunnitelmallisesti arvioiden. Kunnanhallituksella on päävastuu hallinnosta ja taloudesta, joten sen arviointiin kohdistuu erityinen arviointi. Tarkastuslautakunnan työ perustuu sen eri tahoilta keräämään arviointitietoon. Arviointikuulemiset ovat lautakunnalle tiedonkeräämisen keskeinen tapa. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuotta 2014 koskevan arvioinnin aikana jäsen varajäsen Minna Haapsaari Hannu Depner Riitta Helenius Marina Ahonen Tuomo Jussila Jyrki Lähteenmäki Stiina Lahikainen Johanna Häme-Sahinoja Tero Linna, vpj Tuomas Paananen Jorma Schukoff, pj. Riitta Ehrling-Pohja Seppo Talli Erkki Renvall Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tutkimussihteeritarja Ruukala.

4 3 Tarkastuslautakunnan jäsenten työnjako Toimintansa tehostamiseksi lautakunta jakautui vuotta 2014 koskevan arvioinnin aikana arviointiryhmiin, jotka suorittivat oman vastuualueensa viranhaltijoiden haastattelut. Ryhmiä oli kolme, ja ne olivat vastuualueineen ja jäsenineen seuraavat: ryhmä vastuualue jäsenet 1 kunnan johto ja Tuomo Jussila liiketoimintayksikkö Tero Linna 2 hyvinvointipalvelut Minna Haapsaari Riitta Helenius Stiina Lahikainen 3 tekniset ja Jorma Schukoff ympäristöpalvelut Seppo Talli Osan haastatteluista lautakunta teki kokonaisuutena, kokouksiensa yhteydessä. Lautakunnan kokoukset ja toiminta kokoontui vuoden 2014 aikana yhteensä 13 kertaa. Vuonna 2014 Kangasalan tarkastuslautakunta järjesti Tampereen seudun tarkastuslautakuntien yhteisen koulutustilaisuuden uimahalli Kuohussa. Koulutukseen osallistui 52 henkilöä. Vuotta 2014 koskevan arvioinnin osalta lautakunnan kokouksissa ja haastatteluissa kuultiin kahta kunnan johtavaa virkamiestä, 16 kunnan työntekijää sekä 5 pääluottamusmiestä. Lisäksi tarkastuslautakunta oli liiketoimintajaoston vieraana lähetti ennakkoon haastateltavalle kysymyslomakkeen. Vastuullinen tilintarkastaja JHTT Pasi Leppänen osallistui kolmeen tarkastuslautakunnan kokoukseen (opintovapaa 09/2014 alkaen), JHTT HTM tilintarkastaja Nina Nieminen ja JHTT tilintarkastaja Emmi Simola osallistuivat viiteen tarkastuslautakunnan kokoukseen vuonna Lautakunta kävi vuoden 2014 arviointikertomukseen liittyen tutustumassa Liuksialan, Sariolan ja Lahdenkulman kouluihin, Kangasalalaiseen yritykseen ja yrittäjäjärjestöön sekä Kangasalan keskusterveysaseman vuodeosastoon. Lautakunta teki yhteistyötä Tampereen ja sen kehyskuntien tarkastuslautakuntien kanssa, tavoitteena lähinnä seudullisten hankkeiden arviointi. Yhteishankkeena toteutettiin SELVI- TYS ENSIHOIDOSTA KAUPUNKISEUDUN TARKASTUSLAUTAKUNNILLE arviointi, joka annetaan valtuustolle arviointikertomuksen oheismateriaalina. Puheenjohtaja osallistui neljään asiaa koskevaan kokoukseen Kangasalla, kunnan toimiessa isäntäkuntana 2014.

5 4 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Lautakunta on arvioinnissaan keskittynyt poimimaan tehdyistä havainnoista oleelliset poikkeamat sekä tavoitteiden ylitykset ja alitukset, jotka nostetaan kootusti esille. Kokonaistalouden tarkastelu Valtuuston marraskuussa 2013 hyväksymässä talousarviossa toimintakulut olivat yhteensä 185,6 milj. euroa. Valtuuston asettamasta 1,8 milj. euron säästötavoitteesta toteutui n. 1,1 milj. euroa ja toimintakulut vuoden 2014 tilinpäätöksessä olivat 184,5 milj. euroa. Kunnan maksamien avustusten määrä kasvoi 2,5 milj. euroa, sisältäen konserniavustukset, mutta summa ei paljoakaan poikennut budjetoidusta 12,2 milj. eurosta. Talousarvion tuotoissa käyttöomaisuuden myyntivoittoja tavoiteltiin 2,4 milj. euroa. Tonttien ja kiinteistöjen käydessä huonosti kaupaksi, toteutuma oli vain 0,4 milj. euroa. Vuonna 2014 verokertymä oli 115,7 milj. euroa, mikä oli euroa alle budjetoidun. Kunnallisveron tuotto jäi euroa edellisvuotta pienemmäksi vaikka tuloveroprosenttia nostettiin 0,5 prosentti yksikköä. Henkilöstön palkkakulut alittuivat talousarviosta 2,4 milj. euroa, henkilötyövuosina mitattuna vähennystä vuoteen 2013 oli 56. Talousarviossa vuoden 2014 velkamääräksi arvioitiin euroa/asukas. Toteuma oli euroa/asukas. Kunnan lainakanta oli 66,1 milj. euroa. Pienempään velkamäärään vaikutti osaltaan toimintakulujen karsiminen, mutta myös suunniteltujen investointien toteuttamatta jättäminen. Tämän lisäksi konserniyhtiöltä otettiin lyhytaikaista lainaa. Koko kuntakonsernin lainakanta oli 122,3 milj. euroa eli euroa /asukas. Lautakunta toteaa, että kunnan talousstrategian mukaisesti investointien omarahoituksen kestävä taso, tulorahoituksen osuuden prosenttiosuutena nettoinvestoinneista 60 %, tarkoittaa 10,8 miljoonan euron vuosikatteella laskettuna n.17 milj. euron investointia vuonna Pitkällä aikatähtäimellä tarkasteltuna 10 milj. euron vuosikate riittäisi korkeintaan n milj. euron vuosittaisiin investointeihin ja siitä huolimatta velkaantuminen jatkuisi. Kunnan vuoden 2014 tilinpäätös muodostui -1,7 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulos pitää sisällään sijoitusomaisuuden tuottoja n. 3,1 milj. euroa. Sijoitusomaisuustuottoa ei kuitenkaan tuloutettu kunnan kassaan, vaan merkintä on kirjanpidollinen. Toimintakate nousi edellisestä tilinpäätöksestä 4,8 % ja oli 6,4 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan 2014 tilikauden toiminnallinen tulos on -5,6 milj. euroa. Käyttötalouteen vaikutti erikoissairaanhoidon euron lisälasku. Tilikauden 2014 tulos on alijäämäinen. Taseessa on kertyneitä edellisten tilikausien ylijäämiä 45,2 milj. euroa ja tilikauden alijäämä huomioiden yhteensä 43,6 milj. euroa.

6 5 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi on saanut kunnanhallituksen antamat vastaukset ja toteaa seuraavaa: Strateginen johto Tilinpäätös ei edelleenkään valmistunut kuntalain edellyttämässä aikataulussa maaliskuun loppuun mennessä. toteaa, että kaikista lupauksista ja suunnitelmista huolimatta tilinpäätös ei edelleenkään valmistunut kuntalain edellyttämässä aikataulussa. Talousarvion suunnitteluvuosille kirjatut investoinnit eivät ole olleet viime vuosina kovin pysyviä. Investointeja on vuosittain milloin aikaistettu, myöhennetty, lisätty tai poistettu. Kunnasta puuttuu talousarviovuotta pidemmän aikavälin investointisuunnitelma. Investointien suunnittelusta puuttuu johdonmukaisuus ja taloudellinen realismi Liiketoimintayksikkö Oksa Keskeiset seudulliset palveluntuottajat tietotekniikassa ovat Fujitsu ja Sonera. Edellinen tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että palvelutuotannossa ei kaikilta osin ole päästy sopimuksen edellyttämälle palvelutasolle. Nyt voidaan todeta Soneran palveluiden parantuneen, mutta Fujitsun palvelut eivät edelleenkään vastaa sopimuksen sisältöä. toteaa, että tietotekniikan merkitys kunnan toiminnoissa on merkittävä. Nykytilanteeseen tulisi löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat varsin hyvin mutta kulut ylittivät reilusti talousarvion. Tämä asettaa huomattavia haasteita tulevien vuosien budjetoinnille. toteaa, että asiaan tulee etsiä uusia toimintamalleja. Sivistyskeskus Oppilasmäärän ennustaminen on ollut yllättävän haastavaa. Koulutyötä käydään jo tällä hetkellä tilapäistiloissa. Tämä on huomioitava kaavoitusta suunniteltaessa ja keskusteltaessa kyläkoulujen tulevaisuudesta. toteaa, että tilanne on ennallaan taloudellisesta tilanteesta johtuen.

7 6 Tekninen keskus Teknisen keskuksen asiat ovat jakautuneet kolmeen lautakuntaan. Toiminnallisuuden kannalta tätä ei nähdä hyvänä toimintamallina. toteaa, että tilanne tulee korjaantumaan luottamushenkilöorganisaation uudistuksessa. Kehittämisehdotuksia Kunnan palveluksesta pois siirtyvien henkilöiden osaaminen tulisi saada tarpeeksi tehokkaasti siirrettyä työtä jatkaville. Hiljaisen tiedon siirtämiseen tulisi olla selkeä ohjeistus. Asiaan on syytä edelleen kiinnittää huomiota. toteaa, että hiljaisen tiedon siirtyminen ei käytännössä toteudu. Syynä tähän on mm. vähäiset resurssit. Kunnan verkkosivut tulisi uudistaa huomioiden eri ikäryhmien tarpeet sekä kunnan visuaalinen ilme. Myös tiedon löydettävyys tulee varmistaa. toteaa, että kuntaan perustettiin tiedottajan vakanssi Verkkosivujen uudistustyö on käynnissä.

8 7 ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Henkilöstö Pääluottamusmiesten viesti tarkastuslautakunnalle on, että neuvotteluilmapiiri työnantajan kanssa koetaan aikaisempaa paremmaksi. Vuonna 2014 palkanmaksun piirissä oli henkilöä. Sairauspoissaoloprosentti oli 5,25 ja vastaava luku vuonna 2013 oli 5,16. kiinnittää huomiota, että osa henkilöstöstä ja esimiehistä ei tarpeesta huolimatta osallistu järjestettyihin koulutuksiin. Konsernitarkastelu Yhteydenpito konserniyhtiöihin on lisääntynyt yhtiökohtaisilla toimitusjohtajatapaamisilla. Konserniohjauksen uudelleen organisointi on aloitettu. Nykyisen mallin ohjaukseen on tulossa parannuksia, mutta vaikutukset näkyvät vasta Tiedossa on muutoksia rahojen oikein kohdentamisessa yhtiöihin niin, että raha ei voi olla vastikkeetonta ja se edellyttää yhtiöltä omaa aktiivista toimintaa asiakkaisiin päin. Kunnanhallitus on lisännyt yhtiöiden taloudellista seurantaa. Yhtiöiden kahdesti vuodessa tapahtuvaan raportointiin on tullut lisäyksenä yhtiöiden hallitusten käsittely ja hyväksyntä. Konsernitarkastelu on tulossa tarkastuslautakunnan arviointikohteeksi vuonna Kiinteistöyhtiö Kangasalan terveysasema ja kirjastotalo puretaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Yhtiön purkaminen on aloitettu syksyllä 2014, mutta prosessi on vielä kesken. Strateginen johto Tilinpäätös ei lupauksista huolimatta edelleenkään valmistunut kuntalain edellyttämässä aikataulussa. Lupauksista ja toimenpiteistä huolimatta tilanne on ennallaan. Investointien, kaavoituksen jne. yhteensovittamisessa on tunnistettu kehittämiskohteita. Toteutumisen arviointi edellyttää pidempää aikaväliä. Valtuusto on tehnyt päätöksen aloittaa neuvottelut irtautumiseksi Tavase Oy:stä. Tavoite oli saattaa neuvottelut päätökseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Tavoite ei edelleenkään ole toteutunut. Tilinpäätökseen sisältyy kunnanhallituksen selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja tilikauden tuloksen käsittely kiinnittää huomiota keskeisille johtaville viranhaltijoille osoitettuun kirjallisen arvioinnin tuloksiin erityisesti riskienhallinnan järjestämisen osalta. Asteikolla 1-4 arvioituna tulokset ovat pääosin välillä kehottaa kunnanhallitusta kehittämään riskienhallinnan järjestämistä.

9 8 Riskien analysoinnissa konserniyhtiöt ovat eri asemissa sen perusteella millaisessa toimintaympäristössä ne toimivat. Liiketoimintayksikkö Oksa Seudullisesti kilpailutettujen tietotekniikkapalveluiden laatuun ei olla kaikilta osin tyytyväisiä. Nykyiset palvelusopimukset päättyvät loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta Tarvittaessa palveluista reklamoidaan. Kunnanhallituksen liiketoimintajaosto hoitaa konserniohjausta ja konsernivalvontaa kunnanhallituksen päättämällä tavalla. Konserniohjauksesta ei ole kokonaispäätöstä. Päätökset ovat olleet yksittäisiä. Henkilöstöä koskevan tiedon kerääminen ei kuulu liiketoimintajaoston tehtäviin. Henkilöstökertomus ei tule tiedoksi jaostoon. Talousarviotavoitteiden toteuttamisen vaikutuksien arviointi kunnan henkilöstöön ja henkilöstönäkökulman huomioiminen päätöksenteossa jää vähälle huomiolle. Sosiaali- ja terveyskeskus Ajatuksia tehokkuuden mittaamisesta Kiti Müller, Nokia Technologies lääketieteen eritysasiantuntija neurologi Mittauksissa katsotaan usein vääriä asioita On terveyskeskuksia, joissa tehokkuutta on mitattu kuinka nopeasti potilas pääsee vastaanotolle tai kuinka monta potilasta lääkäri ehtii ottaa vastaan tietyssä ajassa. Näissä selvityksissä ei ole Müllerin mukaan tarkasteltu lainkaan sitä, onko diagnoosi tehty oikein, parantuiko potilas tai kuinka monta lisäkäyntiä lääkärissä potilaalla oli. Vanhuspalvelu- ja oppilashuoltolaki, kehitysvammahuollon uudistukset sekä erilaisten subjektiivisten oikeuksien lisääntyminen ovat lisänneet kunnan menoja. Pälkäneen ja Kangasalan kunnan perustama uusi sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue lisäsi isäntäkunta Kangasalan tehtäviä mm. ohjelmisto- ja vanhuspuolella. Yhteistoimintaalueiden perustamista on syytä harkita tarkkaan, sillä toiminta-alueiden perustaminen vie paljon työntekijöiden aikaa järjestelmien ja käytäntöjen yhteensovittamisen takia. Sote-puolen henkilöstökuluissa kyettiin säästämään euroa vakituisen henkilöstön osalta mm. palkattomien vapaiden ansiosta. Henkilöstön pitämät vapaat ja sulut ovat pi-

10 9 dentäneet hoitojonoja. Missään toimipaikassa ei kuitenkaan ylitetä Aluehallintoviraston määrittelemiä hoitojonojen enimmäisrajoja. Suun terveydenhoidon jonotusaika on lyhentynyt vuoden sisällä kuudesta kuukaudesta alle kahteen kuukauteen. Terveysalan toiminta on pääosin lakisääteistä, säästöjä on vaikea löytää. Kulujen karsiminen on haastavaa, koska vaikka mm. lähetteitä kirjoitetaan yhä vähemmän Tampereen yliopistollisen sairaalaan, laskuttaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) enemmän. Positiivista on, että Kangasalan kunta sijoittuu vuoden 2014 lukujen perusteella Kuntaliiton tekemässä 60 suurimman kunnan sote-puolen talouden nettokustannusvertailussa sijalle 9. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä on pyydetty kirjallista selvitystä vuoden 2014 kuluista. PSHP on muuttanut laskutustaan niin, että hinta perustuu enemmän diagnoosiin kuin hoitopäiviin. Tämä on lisännyt kustannuksia ja vertailua edellisen vuoden kuluihin on hankalaa. PSHP:n osakaskunnat ovat esittäneet, että systeemiin täytyy saada sellainen kannustin, että kunnat järjestävät hoitoketjun tehokkaasti. Yhden luukun periaatetta on pyritty kehittämään mm. sosiaalipuolella, mutta kehittämistyö ei ole edennyt hajallaan olevien palveluyksiköiden vuoksi. Kangasalan terveyskeskussairaalan potilashuoneet ovat puutteelliset ja kaipaavat uudistamista. Erityisesti saniteettitilat ovat riittämättömät eikä yksityisyyttä ole isoissa potilashuoneissa. Hoitohenkilöstön työssä jaksaminen on päivittäinen huolenaihe. Erityisesti terveyskeskuksen vuodeosastoilla kaivattiin enemmän työnohjausta ja koulutusta esim. saattohoitoon. Vuodeosastojen toiminnasta ja käytänteistä saatu kuntalaispalaute on ristiriidassa vuodeosaston esimiesten näkemykseen verrattuna. Kotihoidon johto on pääsääntöisesti tyytyväinen kotihoidon nykytilanteeseen. Asiakkaiden omien voimavarojen huomioonottavaan, sekä kuntouttavaan työskentelytapaan tarvittaisiin koulutusta hoitohenkilökunnalle. Tarkastuslautakunnan luottamusmieshaastattelussa tuotiin esille, että henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvitaan lisää koulutusta. Työllisyyspalveluissa kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärän tavoite oli 100 ja toteuma oli 188 asiakasta. Tämä osaltaan hillitsi työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua, jonka kustannukset kuitenkin ylittyivät 30 % talousarviosta. Myönteisen kehityksen toivotaan jatkuvan, sillä tätä kirjoitettaessa Rekolan työpaja on saanut uudet isommat tilat ja kaksi ohjaajaa lisää talousarvio 2015 mukaisesti. Sivistyskeskus Oppilasmäärien ennustamisessa ei ole edelleenkään onnistuttu. Koulut saavat oppilasmääräennusteet kaavoituksesta, mutta tietojen keräämiseen ja jakamiseen tarvitaan uusia keinoja. Tilastojen valossa esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä suhteutettuna kunnan asukaslukuun on säilynyt lähes samana viimeisen kymmenen vuoden ajan. Oppilasmäärän vuosittainen kasvu, lukuun ottamatta Sahalahden ja Kuhmalahden kuntaliitoksia, on ollut hyvin tasaista. Oppilasmäärien alueellisia vaihteluja voidaan tasoittaa kiinnittämällä enemmän huomiota oppilaaksiottoalueisiin.

11 10 Erityisopetus Kangasalla on onnistunut erittäin hyvin ja toivotulla tavalla. Maanlaajuisesti on otettu mallia Kangasalan tavasta järjestää erityisopetusta. Henkilöstönäkökulmana todetaan, että työhyvinvointikyselyitä on tehty säännöllisesti ja saatujen tulosten mukaan asiat ovat Kangasalla hyvin. Koulutuksiin on päässyt osallistumaan tarpeen mukaan. Täydennyskoulutusten teemana on ollut työhyvinvointi vuonna Henkilökunnan hyvinvointia on tuettu varhe -keskusteluilla ja työnohjauksella. Kunnan vapaa-aikapalvelut on haavoittuvainen yksikkö pienten henkilöstö- ja määräraharesurssien takia. Säännöllistä työnohjausta ja koulutusmäärärahoja ei ole. Riittävän isosta liikuntasalitilasta on jatkuva puute. Nuorisotilat ovat pääasiassa toimivia ja ne ovat suosittuja ja tärkeitä nuorison kohtauspaikkoja. Vatialaan v avattu uusi nuorisotila Veturi on saavuttanut suuren suosion. Nuorisotilatoiminnan haasteena nähdään ohjaajien vaativa työ ja epävarmuus nuorisotilojen tulevaisuudesta. Kunta rakennutti v skeittipuiston Pitkäjärven koulun läheisyyteen EU:n Kantrirahoituksen tukemana. Tekninen keskus Iäkkään henkilöstön jaksaminen on haaste. Teknisen keskuksen henkilöstön keski-ikä on noin 50 vuotta. Noin 60 % henkilöstöstä on vuotiaita, tulossa on ikärakennepommi. Suuri osa henkilöstöstä jää eläkkeelle samaan aikaan ja uusia tekijöitä ei ole oppimassa teknisen toimen tehtäviin. Hiljaisen tiedon siirtäminen on aloitettava, kun pitkään keskuksessa toimineet ovat vielä siirtämässä tietoaan ja osaamistaan nuoremmille. Teknisen keskuksen palvelun kehittäminen vaatisi verkkopalvelujen kehittämistä, jolloin kuntalainen saisi verkosta helposti ja nopeasti tarvitsemansa tiedon. Nopeammat tietoliikenneyhteydet ja viimeisimmät ohjelmat helpottavat ja tehostavat tekemistä. Kenttähenkilöstön koulutukseen osallistumiseen tarvitaan myönteisempi asenneilmapiiri.

12 11 Talouden tasapainottamisen arviointi Kuntalain mukaista tasapainottamisohjelman laatimista kunnalta ei edellytetä, koska kunnalla on taseessa vanhoja ylijäämiä 43,5 milj. euroa. Tasapainoiseen talouteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siten että tulorahoituksen kasvu on tasapainossa menojen kasvun kanssa. Kunnan tulee kiinnittää huomiota talouden tasapainoon taloussuunnitelmavuosina , koska alijäämäisten suunnitelmavuosien vuoksi kuntatalous on heikkenemässä olennaisesti. Kunnan investointitarpeet tuovat erityisen haasteen tasapainoiselle kuntataloudelle. Talouden tasapainottamiseen on olennaisesti vaikutettu henkilöstöä vähentämällä ja tuloveroprosenttia nostamalla. Yleisiä kehittämisehdotuksia Miten hiljainen tieto on siirtynyt ja siirtyy? Huomion kiinnittäminen ei vielä tarkoita tiedon siirtymistä. Henkilöstön jaksamisessa lähiesimiestyö on avainasemassa. Suunnitelmallinen valmistautuminen rakenteellisiin muutoksiin. Yhteinen iltakoulu pääluottamusmiehille ja valtuutetuille Lopuksi jättää Kangasalan valtuustolle arviointikertomuksen. Lautakunta arvioi, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa ovat hyväksyttävässä määrin toteutuneet.

13 12 KANGASALAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Kangasalla 18. päivänä toukokuuta 2015