KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 6/2014 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 6/2014. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio

Transkriptio

1 1 Aika klo Paikka Kokoonpano ja läsnäolo Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti Miettinen varapuheenjohtaja läsnä Markku Huttunen jäsen läsnä Matti Jantunen jäsen poissa Heikki Juutinen jäsen läsnä Riitta Kauppinen jäsen poissa Tuula Merjola-Partanen jäsen läsnä Mauri Pesonen jäsen poissa Marja-Sisko Pihl jäsen läsnä Taina Tammekann jäsen saapui klo Maija Taskinen jäsen läsnä Annikki Tiilikainen jäsen läsnä Taisto Toppinen jäsen poissa Eero Koivisto Jantusen varajäsen läsnä Juha Komulainen Pesosen varajäsen läsnä Upi Heinonen Toppisen varajäsen saapui klo Kokoukseen oikeutetut ja läsnäolo kirkkovaltuuston Ilkka Raninen puheenjohtaja poissa kirkkovaltuuston Juhani Laurinkari varapuheenjohtaja läsnä Reijo Leino kirkkoherra poissa Jaana Marjanen lääninrovasti läsnä Aulikki Mäkinen kirkkoherra läsnä Matti Pentikäinen kirkkoherra läsnä Ilpo Rannankari tuomiorovasti poissa Minna Siikaniva viestintäpäällikkö läsnä Arja Keränen henkilöstöpäällikkö läsnä Kokoukseen velvoitetut Timo Korhonen hallintojohtaja läsnä Mika Pulkkinen vt. rekisterinjohtaja läsnä Seija Rissanen hallintosihteeri läsnä Kokoukseen kutsuttu Petri Rautio kiinteistöpäällikkö, kokouksen alussa Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokouksen aluksi puheenjohtaja piti alkuhartauden, jonka aikana veisattiin virrestä 80: 1-2, 4-5. Kokouksen alussa esittäytyi tänään kiinteistöpäällikön virassa aloittanut Petri Rautio. 72 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksitoista (11) jäsentä ja se on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen on toimitettava vähintään kolme päivää ennen kokousta. Esityslista on postitettu hallintovirastosta Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 2 73 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAIN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVÄNÄOLO Pöytäkirjan tarkastajiksi ja tarvittaessa ääntenlaskijoiksi valittiin Heikki Juutinen ja Tuula Merjola-Partanen. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen ja pidetään nähtävänä hallintovirastossa viraston aukioloaikana. 74 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. 75 TILINTARKASTAJIEN RAPORTTI SISÄISESTÄ VALVONNASTA SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ VUODELTA 2013 Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 :n mukaan yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten vähintään yhden varsinaisen tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tai näiden sijasta tilintarkastusyhteisön. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja, kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT-tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön tulee olla KHT-, HTM- tai JHTT-yhteisö. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT-, HTM- tai JHTTtilintarkastaja. Vuoden 2011 alussa alkaneella valtuustokaudella seurakunnissa ei ole voinut enää olla luottamushenkilötilintarkastajia eikä tilintarkastajien puheenjohtajaa. Yhteinen kirkkovaltuusto on aikaisemmin valinnut erikseen kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat. Alkaneella valtuustokaudella kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastus samoin kuin rahavarojen ja arvopapereiden tarkastus hoidetaan osana sisäistä valvontaa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä päättää yhteinen kirkkoneuvosto eikä valtuusto enää valitse kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajia. Yhteinen kirkkoneuvosto onkin kulumassa olevalla valtuustokaudella valinnut toimikaudekseen kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsi seurakuntayhtymän tilintarkastajaksi toimikaudeksi tilintarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Esko Säilä ja toiseksi tilintarkastajaksi HTM Seppo Kosken. Aikaisemmin yhteisen kirkkoneuvoston valitsemia valvontatarkastajia ei sen sijaan valittu, vaan sisäinen valvonta päätettiin sisällyttää osaksi varsinaista tilin tarkastusta. Tilintarkastajien laatima raportti seurakuntayhtymän sisäisestä valvonnasta on esityslistan liitteenä 1.

3 3 Hallintojohtaja ehdottaa, - että tilintarkastajien raportti sisäisestä valvonnasta merkitään tiedoksi. Tilintarkastajien raportti sisäisestä valvonnasta merkittiin tiedoksi ja raporttiin sisältyvät suositukset päätettiin yksimielisesti toteuttaa vuoden 2014 loppuun mennessä.. 76 HALLINTOJOHTAJAN RAPORTTI SISÄISEN VALVONNAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2013 Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että seurakuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita sekä toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Seurakuntayhtymän sisäistä valvontaa koskevat säännökset sisältyvät yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntöön ja taloussääntöön. Lisäksi yhteinen kirkkoneuvosto on antanut erillisen ohjeen sisäisestä valvonnasta Ohjeen mukaan hallintojohtajan tulee raportoida yhteiselle kirkkoneuvostolle sisäisen valvonnan toteutumisesta vähintään kerran vuodessa. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan toimintayksiköitten esimiesten on raportoitava hallintojohtajalle sisäisen valvonnan havainnoistaan. Käytännössä sisäisessä valvonnassa ei ole ilmennyt ongelmia. Hallintojohtaja on tehnyt raportin sisäisen valvonnan toteutumisesta yhteiselle kirkkoneuvostolle vuodesta 2009 lähtien. Toimintayksiköiden esimiehet ovat laatineet raportit sisäisen valvonnan havainnoistaan vuodelta Nämä raportit ovat nähtävinä kokouksessa. Nämä raportit perustuvat esimiehille toimitettuun kyselyyn. Kyselylomake on esityslistan liitteenä 2. Hallintojohtaja on näiden raporttien pohjalta laatinut raporttinsa sisäisen valvonnan toteutumisesta. Hallintojohtajan raportti sisäisen valvonnan toteutumisesta vuonna 2013 on esityslistan liitteenä 3. Hallintojohtaja esittelee raporttia tarkemmin kokouksessa. Hallintojohtaja ehdottaa, - että raportti sisäisen valvonnan toteutumisesta merkitään tiedoksi.

4 4 77 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOON MÄÄRÄAIKAISTEN TOIMISTOSIHTEERIEN PALKKAAMISEEN HALLINTOVIRASTOON Kirkolliskokous teki toukokuussa 2010 periaatepäätöksen kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskuksen HeTan perustamisesta.. Palvelukeskus nimettiin myöhemmin KIPA:ksi. Samassa yhteydessä kirkolliskokous hyväksyi myös kirkkolain muutokset, jotka mahdollistavat palvelukeskuksen perustamisen ja kirjanpidon ja palkanlaskennan järjestämisvastuun siirtämisen seurakunnilta kirkkohallituksen tehtäväksi. Lainmuutoksen jälkeen kaikki seurakunnat ovat velvollisia ostamaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut palvelukeskukselta. Kirkkohallituksen täysistunto teki päätöksen palvelukeskuksen sijoituspaikkakunnista. Palvelukeskuksen pääkonttori päätettiin sijoittaa Ouluun. Muut toimipisteet tulevat Lahteen, Kuopion ja Porvooseen, johon on tarkoitus sijoittaa ruotsinkielisten seurakuntien palvelut. Kirkkohallitus päätti , ettei Lahden ja Kuopion toimipisteitä perustetakaan. Kirkon palvelukeskus KIPA aloitti toimintansa Palvelukeskus tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan asiantuntijapalveluja seurakuntayhtymille, seurakunnille hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Palvelukeskuksen aloittaessa toimintansa syyskuun alusta 2012 sen asiakkaina aloitti 13 seurakuntataloutta. Vuoden 2014 asiakkaiden määrä lisääntyi 63:lla seurakuntataloudella ja vuoden 2015 alusta asiakkaiden määrä lisääntyy jälleen 80:llä. Kuopion seurakuntayhtymän oli alun perin tarkoitus liittyä KIPA:n asiakkaaksi sen jälkeen kun KIPA:n Kuopion toimipiste avataan. Toimipiste oli tarkoitus avata ensin vuonna Kirkon palvelukeskus ilmoitti keväällä 2013, että sen on tarkoitus aikaistaa Kuopion toimipisteen avaamista vuoteen Tästä johtuen yhteinen kirkkoneuvosto päätti , että Kuopion seurakuntayhtymä siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi Seurakuntayhtymässä aloitettiin valmistelu KIPA:an siirtymiseksi vuoden 2013 helmikuun alussa. Hankkeelle nimettiin yhteyshenkilöt ja projektihenkilöt. Valmistelun yhteydessä selvisi, että KIPA:an siirtyminen edellytti seurakuntayhtymän omien henkilöstö- ja talousprosessien kehittämistä ja tehostamista tarvittavien säästöjen aikaansaamiseksi. Siirtyminen KI- PA:an ilman em. prosessien läpikäyntiä olisi aiheuttanut seurakuntayhtymälle n euron lisäkustannukset. Samaan aikaan Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät ilmoittivat, ettei niillä ole kustannussyistä mahdollista siirtyä KIPA:n asiakkaiksi Vuoden 2014 alusta. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti ilmoittaa Kirkon palvelukeskukselle, että Kuopion seurakuntayhtymä siirtyy KIPA:n asiakkaaksi vasta Palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen valmistelut on aloitettu. Hankkeelle on palkattu projektipäällikkö. Lisäksi valmistautumista tuetaan erillisellä kehittämisprojektilla, josta vastaa työyhteisökonsultti Antti Kokkonen.

5 5 Siirtymiseen liittyvät koulutukset alkavat toukokuussa ja jatkuvat koko loppuvuoden. Koulutuksia järjestetään sekä Oulussa, että ns. etäkoulutuksena Kuopiossa. Siirtyminen palvelukeskuksen asiakkaaksi vaatii erittäin paljon valmistelevaa työtä varsin tiukkojen aikataulujen puitteissa. Onnistuneen siirtymisen takaamiseksi hallintovirastoon on välttämätöntä saada määräaikaisesti lisätyövoimaa. Tämä koskee sekä talous- että henkilöstöhallintoa. Sekä talous- että henkilöstöhallinnon yhteyshenkilöt osallistuvat koulutuksiin ja heidän velvollisuutenaan on kouluttaa myös seurakuntayhtymän henkilökunta uuteen järjestelmään. Samaan aikaan myös normaalit talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät on edelleen hoidettava. Hallintovirastoon voitaisiin palkata kaksi määräaikaista toimistosihteeriä; yksi huhtikuun alusta ja toinen toukokuun alusta vuoden loppuun. Määräaikaisen työvoiman palkkaamiseen ei ole varauduttu vuoden 2014 talousarviossa. Tämä edellyttää lisämäärärahan saamista tarkoitukseen. Mikäli hallintovirastoon palkataan kaksi määräaikaista toimistosihteeriä edellä esitetyksi ajaksi, tarvitaan tarkoitukseen euron lisämääräraha. Lisämäärärahan myöntämisestä päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto kokoontuu Yhteinen kirkkoneuvosto voisi kuitenkin oikeuttaa hallintoviraston palkkaamaan määräaikaiset toimistosihteerit jo 1.4. ja lukien. 1. että vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosaan kohtaan 1500 taloushallinto myönnetään euron lisämääräraha kahden määräaikaisen toimistosihteerin palkkaamiseen ja 2. että kirkkoneuvosto oikeuttaa hallintoviraston palkkaamaan määräaikaiset toimistosihteerit 1.4 ja lukien. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 78 KERTOMUS ELSA VARTIAISEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄYTÖSTÄ VUODELTA 2013 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Elsa Vartiaisen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Elsa Vartiaisen Kaavin seurakunnalle päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston tehtävänä on testamentin mukaan hoitaa testamentin tekijän sekä suvun hautojen hoito viidenkymmenen vuoden ajan. Loppuosa varoista voidaan käyttää Kaavin alueseurakunnan alueella yksinäisten ihmisten sekä vanhusväestön hyvinvointia tukevalla tavalla ja ensisijaisesti virkistystoimintaan.

6 6 Kertomus Elsa Vartiaisen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 on esityslistan liitteessä 4. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa Seurakuntaneuvoston päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Elsa Vartiaisen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 merkitään tiedoksi. 79 KERTOMUS ANNA NISKASEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄY- TÖSTÄ VUODELTA 2013 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Anna Niskasen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Anna Niskasen Säyneisen seurakunnalle päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta.. Testamentin tavoitteena on ollut varmistaa Anna ja Veikko Niskasen hautojen ainaishoito. Jos varoja jää, voidaan rahaston varoilla tukea Säyneisen alueseurakunnan toimintaa seurakunnan parhaaksi katsomalla tavalla. Kertomus Anna Niskasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 on esityslistan liitteenä 5. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa Seurakuntaneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Anna Niskasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 merkitään tiedoksi. 80 KERTOMUS ALINA JA HANNES PARTASEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄYTÖSTÄ VUODELTA 2013 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Alina ja Hannes Partasen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Alina ja Hannes Partasen Säyneisen seurakunnalle päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston tarkoituksena on pitää rahaston korkotuotolla

7 7 kunnossa Säyneisen hautausmaalla osastolla 1 olevat hautapaikat ja osastolla 3 olevat hautapaikat ja Loppuosa vuosittaisista korkotuotoista voidaan käyttää diakoniatyön johtokunnan parhaaksi katsomalla tavalla Säyneisen alueseurakunnan alueella avuntarpeessa olevien auttamiseen. Kertomus Alina ja Hannes Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 on esityslistan liitteenä 6. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa Seurakuntaneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Alina ja Hannes Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä merkitään tiedoksi. 81 KERTOMUS PEKKA PARTASEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄYTÖSTÄ VUODELTA 2013 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Pekka Partasen rahasto. Rahasto muodostuu Pekka Partasen Riistaveden seurakunnalle päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston tarkoituksena on avustaa nälkää näkeviä lähimmäisiä. Lähimmäisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, joka on joutunut pysyvään tai tilapäiseen avuntarpeeseen oman tai perheensä jokapäiväisen toimeentulon suhteen. Kertomus Pekka Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 on esityslistan liitteenä 7. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa Seurakuntaneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Pekka Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 merkitään tiedoksi.

8 8 82 KERTOMUS AUNE HIRVISEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄY- TÖSTÄ VUODELTA 2013 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Aune Hirvisen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Aune Hirvisen Kaavin seurakunnalle päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston varoja voidaan käyttää avustusten myöntämiseen Kaavin alueseurakunnan alueella diakoniatyöhön. Selvitys testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 on esityslistan liitteessä 8. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa Seurakuntaneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että selvitys Aune Hirvisen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 merkitään tiedoksi. 83 KERTOMUS AINI HYVÖSEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄY- TÖSTÄ VUODELTA 2013 Kuopion seurakuntayhtymällä on Aini Hyvösen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Aini Hyvösen päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston varoja voidaan käyttää vanhustyön tukemiseen. Selvitys testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 on esityslistan liitteessä 9. Testamenttirahaston hoitokunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle. - että selvitys Aini Hyvösen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2013 merkitään tiedoksi.

9 9 84 AVUSTUSANOMUS STRÖMSDALSBRUKIN VANHAN HAUTAUSMAAN KUNNOSTAMISEEN YesCommAct / Kivestä ja puusta Hanke ja Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ry ovat toimittaneet yhteiselle kirkkoneuvostolle esityslistan liitteenä 10 olevan kirjelmän, jossa anotaan euron avustusta Stömsdalsbrukin vanhan hautausmaan kunnostamiseen. Kyseessä on osa laajaa Juankosken taajamaa koskevaa ympäristöhanketta. Hankkeen tavoitteena on kulttuurihistorian merkityksen vahvistaminen Juankoskella. Käytännön tavoitteena on kulttuurihistoriallisten alueiden esiin nostaminen ja ennallistaminen ympäristötöiden avulla. Konkreettisina kohteina ovat mm. Soittokunnan talon ympäristö, joen rantaalue, Pukkikallio, Kapearaiderautatie ja Ruukin hautausmaa. Hankkeen vastuulliset toteuttajatahot ovat Juankosken Kulttuurihistoriallinen seura ry, Juankosken Puutarhaseura ry ja Mielenterveyskuntoutujat Soihtu ry. Hankkeelle on haettu ja saatu EU-tukea. Juankosken kaupunki tukee hanketta osallistumalla sen hallinnointiin varmistaen hankkeen taloudellisen pyörittämisen siihen saakka, kun avustuseriä hankkeelle aletaan maksaa. Kaupunki ei kuitenkaan muuten tue hanketta taloudellisesti. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, josta EU-tuen osuudeksi on arvioitu euroa. Talkootyön osuus on euroa ja muun rahoituksen osuus euroa. Strömsdalsbrukin ensimmäinen hautausmaa yhdessä Tehtaan kirkon kanssa on oleellinen osa Juankosken ja itäsuomalaisen teollisuuden sekä tietenkin alueen seurakunnallisen toiminnan historiaa. Ensimmäinen järvimalmin jalostamiseen erikoistunut rautaruukki sai perustamisluvan Kuopion pitäjään Juckais-joen varrelle vuonna Tämän Strömsdalsbrukin ympärille on vähitellen muodostunut Juankosken taajama. Seurakunnallisesti Strömsdalsbrukin-Juantehtaan asujaimisto on kuulunut aluksi Kuopion seurakuntaan ja sittemmin vuodesta 1796 lähtien Nilsiän kappeliseurakuntaan aina vuoteen 1900, jolloin Muuruveden seurakunta aloitti toimintansa. Ruukin välittömään läheisyyteen perustettiin jo 1700-luvun puolella hautausmaa, jota käytettiin siihen saakka, kun paikkakunnalle rakennettiin ruukin omistajan rahoittama koulukirkko ja sen läheisyyteen uusi (nyt vanha) hautausmaa. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1863 ja senaatin luvalla palkattiin ruukin saarnaaja ruukkilaisten opettajaksi ja papiksi. Ruukin seurakunta toimi itsenäisen seurakunnan tapaan kirkkoineen, pappeineen, hautausmaineen ja kirkonkirjoineen, vaikka virallisesti olikin tuolloin osa Kuopiosta vähän aikaisemmin itsenäistynyttä Nilsiän seurakuntaa. Ajan myötä hautamuistomerkkeinä olleet hautalaudat ovat lahonneet. Muutamia on edelleen tallella Tehtaan kirkossa ja Masuuni Brunoumuseossa. Harvat valetut hautaristit on poistettu. Ruukin ensimmäinen hautausmaa on hävinnyt paikkakuntalaisten tietoisuudesta vain karttamerkinnäksi. Myöhemmin nykyisen virastotalon lähelle hautausmaan kulmalle on pystytetty sotaan lähteneitten muistokivi. Tällä hetkellä hautausmaa on metsittynyt alue keskeisellä paikalla Juankosken keskustassa aivan virastotalon vieressä.

10 10 Seurakuntayhtymän myöntämä avustus olisi tarkoitus käyttää Ruukin hautausmaan kunnostamiseen. Hautausmaan kunnostamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu n euroa. Kunnostamistyöhön sisältyisivät mm. kiviaidan rakentaminen, suojakatos risteille, jäteastia, istutukset, kalusteet (kolme penkkiä) ja infokyltti. Hallintojohtaja käsityksen mukaan kyseessä on hanke, jota seurakuntayhtymä voisi taloudellisesti tukea. Tukemista voi perustella hankkeen liittymisellä varsin tiiviisti Ruukin hautausmaan osalta Kuopion ja Pohjois- Savon alueen kirkolliseen ja seurakunnalliseen perinteeseen. Hankkeelle voitaisiin myöntää euron avustus. Samalla voitaisiin edellyttää, että avustuksen saaja tekee raportin avustuksen käytöstä yhteiselle kirkkoneuvostolle. Hallintojohtaja ehdottaa, 1. että Strömsdalsbrukin vanhan hautausmaan kunnostamiseen myönnetään euron avustus, 2. että tarvittavat varat osoitetaan yhteisen kirkkoneuvoston käyttövaroista ja 3. että avustuksen saaja velvoitetaan laatimaan yhteiselle kirkkoneuvostolle raportti avustuksen käytöstä loppuun mennessä. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. Merkittiin, että Marja-Sisko Pihl ilmoitti esteellisyydestään ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. 85 HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVIEN HOITO Hallintojohtaja Timo Korhonen on jäämässä sairauslomalle lukien. Sairausloman kestoksi on arvioitu 2 3 kuukautta. Hallintojohtajan tehtävien hoito voitaisiin järjestää siten, että varsinaista sijaista ei nimettäisi, mutta henkilöstöpäällikkö hoitaisi oman viran ohella hallintojohtajan tehtävät sairausloman aikana. Henkilöstöpäällikölle voitaisiin maksaa tältä ajalta hallintojohtaja viran palkkaus vaativuusryhmän 702 mukaan. Hallintojohtaja ehdottaa, 1. että henkilöstöpäällikkö Arja Keränen hoitaa oman viran ohella hallintojohtajan tehtävät lukien siihen asti kun hallintojohtajan sairausloma loppuu ja 2. että henkilöstöpäällikön palkkaus määräytyy o.v.o. ajalta hallintojohtajan palkkauksen vaativuusryhmän 702 mukaan. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. Merkittiin, että Arja Keränen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

11 11 86 RAPORTTI PALVELEVAN PUHELIMEN MATKASTA YSTÄVYYSPUHELIMEN, RAPLA USAL- DUSTELEFONIN, 25-VUOTISJUHLAAN Risto Voutilainen ja Hannu Rönkä ovat osallistuneet Rapla Usaldustelefonin 25-vuotisjuhlaan Viron Raplassa. Risto Voutilaisen kirjoittama raportti on liitteenä 11. Hallintojohtaja ehdottaa, - että raportti merkitään tiedoksi. 87 MUUT ASIAT Ei ollut muita asioita. 88 ILMOITUSASIAT Kirkkoneuvoston kokous perutaan. Seuraava kirkkoneuvoston kokous pidetään Tämän esityslistan liitteenä jaetaan tiedoksi: - Kesän 2014 hautausmaakävelyt Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi. 89 MUUTOKSENHAKUOHJE JA VALITUSOSOITUS Annettiin kirkkolain mukainen valitusosoitus, liite :ään KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti osanottajia ja päätti kokouksen klo Hannu Koskelainen puheenjohtaja Seija Rissanen sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Kuopiossa Heikki Juutinen Tuula Merjola-Partanen