Lassila & Tikanoja Vuosikertomus suomi TarViTsee energiaa, ja TyöTä. niitä syntyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lassila & Tikanoja Vuosikertomus 2012. suomi TarViTsee energiaa, ja TyöTä. niitä syntyy"

Transkriptio

1 Lassila & Tikanoja Vuosikertomus 2012 suomi TarViTsee energiaa, ja TyöTä. niitä syntyy kierrättämällä.

2 Me L&T:llä haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa muuttaa nykyistä kulutusyhteiskuntaa kestäväksi ja tehokkaaksi kierrätys yhteiskunnaksi. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa olemassa olevia materiaaleja ja rakennuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, energiankulutusta pyritään vähentämään sekä luodaan hyvinvointia ja työpaikkoja. MONTA TEKIJÄÄ YKSI L&T VISIOMME Olemme asiakkaidemme halutuin kumppani ympäristö-, teollisuus- ja kiinteistöpalveluissa. MATERIAALI- TEHOKKUUS KUSTANNUS- TEHOKKUUS ASIAKASHYÖDYT ENERGIA- TEHOKKUUS sisältö STRATEGISET HANKKEET 2013 Johtamisen kehittäminen MENESTYKSEN AVAINTEKIJÄT Keskittyminen palveluliiketoimintaan Materiaalitehokkuus...2 Energiatehokkuus...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Vuosi Strategia...12 L&T yhteiskunnassa...14 Toimintaympäristö Vastuullisuus L&T:llä...20 Ympäristövastuu...24 Henkilöstö...28 Resurssien ja työkustannusten hallinta Myynnin kehittäminen ja laajemmat palvelukokonaisuudet Liiketoimintalähtöiset tietojärjestelmät Hankintatoimen ja logistiikan kehittäminen Käyttöpääoman tehostaminen Asiakaslähtöinen toimintamalli Osaavat ja riittävät henkilöstöresurssit Kannattavuutta kustannustehokkuudella Yhtenäinen ja turvallinen yrityskulttuuri Toimialat lyhyesti...32 Ympäristöpalvelut...34 Teollisuuspalvelut...38 Kiinteistöpalvelut...42 Uusiutuvat energialähteet...46 KESKEISET RAAKA- AINEET EHTYVÄT SUOMEN JA EUROOPAN KILPAILUKYKY HEIKKENEE ILMASTO LÄMPENEE

3 Materiaalitehokkuus YHDYSKUNTAJÄTTEESTÄ 35 % KIERRÄTETÄÄN 25 % 40 % POLTETAAN KAATOPAIKALLE MUTTA JOS... Materiaalitehokkuus...NOSTAISIMME KIERRÄTYSASTETTA 50 % 30 % 20 % SYNTYISI SUOMALAINEN PERHE TUOTTAA KESKIMÄÄRIN SARVIKUONON PAINON VERRAN YHDYSKUNTAJÄTETTÄ VUODESSA KG Materiaalitehokkuus luo hyvinvointia Kierrätysyhteiskunnassa ympäristön tilan parantamiseksi tehtävät investoinnit synnyttävät uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja sekä varmistavat kriittisten raaka-aineiden saatavuuden. Tämä on välttämätöntä laajan ja monipuolisen elinkeinotoiminnan säilyttämiseksi. Kierrätys työllistää 10-kertaisesti jätteenpolttoon verrattuna ja 25-kertaisesti kaatopaikkaan verrattuna. Suomessa kierrätysasteen nostaminen Valtakunnallisen jätesuunnitelman edellyttämälle tasolle loisi uutta työpaikkaa. UUTTA TYÖPAIKKAA lähteet: Tilastokeskus, Jätetilasto 2011 (http://www.stat.fi/til/jate/index.html), Euroopan jätestrategia (esim. ), Friends of Earth More jobs less waste raportti (http://www.foeeurope.org/sites/default/files/publications/foee_more_jobs_less_waste_0910.pdf), Kohti kierrätysyhteiskuntaa Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=91466&lan=fi). 2 3

4 Energiatehokkuus Energiatehokkuus 1000 L 1000 L 1000 L 40% MUTTA... 20% RAKENNUKSISSA KULUU NOIN 40 PROSENTTIA KAIKESTA SUOMESSA KÄYTETYSTÄ ENERGIASTA. JOS SAISIMME VÄHENNETTYÄ ENERGIANKULU- TUSTA 20 % ENERGIATEHOKKUUDEN AVULLA AUTOMATIIKKA JÄÄHDYTYS ILMANVAIHTO 1000 L 1000 L 1000 L YKSI SUOMALAINEN KULUTTAA ENERGIAA 6000 ÖLJYLITRAN VERRAN VUODESSA. energiatehokkuus nostaa kiinteistöjen arvoa Suomi on maailman energiatuhlareiden kärkijoukkoa. Osa suuresta energiatarpeesta johtuu maamme pohjoisesta sijainnista, osa raskaan teollisuuden määrästä. Käyttämästämme energiasta yli puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, jotka tuodaan maan rajojen ulkopuolelta. Ilmastoa rasittavien energiamuotojen verotus nostaa energian hintaa, joka vaikuttaa talouteen ja heikentää kilpailukykyä. Rakennuksissa kuluu 40 prosenttia käyttämästämme energiasta ja kiinteistöjen ylläpitokustannuksista energia haukkaa valtaosan. Energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä voidaan keventää energialaskua jopa viidenneksellä. Samojen toimenpiteiden ansiosta myös kiinteistön arvo voi nousta 5 7 prosenttia. lähteet: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus (esim. öljyn energiasisältö (esim. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (esim. Kiinteistötaito Peltola & Co Oy:n selvitys (esim. tiedotteet/2011/sivut/energiatehokkuuskasvattaakiinteist%c3%b6narvoa.aspx). KIINTEISTÖJEN ARVO NOUSISI 5-7 PROSENTTIA 4 5

5 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Pekka ojanpää Syntynyt: vuonna 1966 Ranskassa Koulutus: kauppatieteiden maisteri Työura: Ennen siirtymistä L&T:lle johti Kemiralla yhtiön toiseksi suurinta yksikköä, joka kehittää ja myy vedenkäsittelykemikaaleja kunnalliseen ja teolliseen vedenpuhdistukseen. Vietti Kemiralla eri tehtävissä vuodet Sitä ennen toimi erilaisissa tehtävissä Nokialla 11 vuotta, viimeisimmäksi hankintatoimessa. Harrastukset: tennis, maastopyöräily, metsästys ja kuntoilu uudesta strategiasta eväät kannattavaan kasvuun L&T:n vuotta 2012 hallitsi yhtiömme uuden strategian rakentaminen. Työstimme strategiaa laajan joukon voimin eli mukana oli yli viisikymmentä henkilöä eri puolilta organisaatiota. Olen ylpeä ja tyytyväinen yhdessä rakentamaamme strategiaan ja uskon, että se antaa meille eväitä kannattavaan kasvuun. Uusi strategia on vastaus sekä oman henkilökuntamme että yhtiömme omistajien toiveisiin. L&T:n henkilöstö on ollut epätietoinen sen suhteen, mihin suuntaan yhtiö on menossa ja mitkä ovat tulevaisuuden painopisteemme. Omistajat puolestaan ovat edellyttäneet meiltä parempaa kannattavuutta. Meillä on vahva markkina-asema ja osaaminen ympäristö-, teollisuus- ja kiinteistöpalveluiden tarjoajana. Niinpä olemmekin uudessa strategiassamme päättäneet keskittyä vähemmän pääomaa sitovaan palveluliiketoimintaan. Myös ympäröivää maailmaa muokkaavat megatrendit puhuvat sen puolesta, että nämä palveluliiketoiminnot tarjoavat meille jatkossakin hyviä kasvumahdollisuuksia. Nykymuotoinen kulutusyhteiskunta on tulossa tiensä päähän, ja L&T haluaa olla etulinjassa muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Teemme sen parantamalla asiakkaidemme materiaali-, energia- ja kustannustehokkuutta. asiakaslähtöisyys ja kannattavuus strategian keskiössä Päämääränämme on asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli, joka yhdistää L&T:n vahvuudet ydinliiketoimintoihin kuuluvissa palveluissa ja mahdollistaa laajempien palvelukokonaisuuksien tarjoamisen asiakkaille. Tämän vuoksi erotimme teollisuudelle tarjottavat palvelut omaksi toimialakseen ja yhdistimme siivouksen ja kiinteistönhoidon Kiinteistöpalveluttoimialaksi. Olemme myös vahvistaneet myyntiresurssejamme ja keskittäneet myynnin johtamista toimialoille. Lisäksi kehitämme palkitsemistamme tukemaan eri liiketoimintojen välistä yhteistyötä ja laajempien palvelukokonaisuuksien toteuttamista. Pystyäksemme kehittämään toimintaamme asiakaslähtöisesti otimme vuoden 2012 alusta käyttöön yhtenäisen asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaavan asiakaskyselyn mallin. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa toteutettavassa kyselyssä selvitetään, kuinka olemme vastanneet asiakkaiden odotuksiin. Kyselyn tulosten perusteella arvioidaan tarvittavat kehitysalueet toimiala-, alue- ja yksikkötasolla. Portfolion selkiyttäminen ja painopistemuutokset antavat meille hyvät edellytykset yhtiön kannattavuuden parantamiseksi sekä entistä vahvemman ja yhtenäisemmän L&T:n muodostamiseksi. Strategiatyön yhteydessä käynnistämämme strategiset hankkeet ovat jo hyvässä vauhdissa, ja uskon, että tulemme muun muassa hankintatoimea ja logistiikkaa kehittämällä ja käyttöpääomaa tehostamalla saavuttamaan ne kannattavuuden parantamiseen tähtäävät tavoitteet, joita olemme itsellemme asettaneet. Panostamme esimiestyöhön ja henkilöstön työkyvyn ylläpitoon Turvataksemme myös jatkossa osaavat ja riittävät henkilöstöresurssit panostamme lähivuosina vahvasti johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Olemme jo nyt käynnistäneet kaikille yhtiömme esimiehille suunnatut esimiesfoorumit strategian jalkauttamisen tueksi sekä mittavan esimiesvalmennusohjelman. Jatkamme edelleen menestyksekästä työtämme henkilöstömme työkyvyn ylläpitämiseksi Sirius-ohjelmamme viitoittamalla tiellä. Systemaattisella ja pitkäjänteisellä työkyvyn johtamisella olemme onnistuneet edelleen vähentämään sairauspoissaolojamme ja nostamaan keskimääräistä eläköitymisikäämme. Tulevina vuosina keskitymme työkykyjohtamisessamme entistä vahvemmin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja kannustamme henkilöstöämme muun muassa tupakoinnin lopettamiseen. vastuullisuus on osa liiketoimintaa Vastuullisuus kuuluu erottamattomasti strategiaamme ja sitä kautta asiakkaille tarjoamiimme palveluihin. Uuden strategiamme myötä olemme määrittäneet yritysvastuun painopisteet ja ryhtyneet johtamaan yritysvastuuta entistä järjestelmällisemmin ja tavoitteellisemmin. Lisäksi raportoimme ja seuraamme yritysvastuun tunnuslukuja aiempaa kattavammin. Työturvallisuuden kehittäminen on ollut yksi vuoden 2012 painopistealueistamme. Olemme keskittäneet työturvallisuusjohtamisen, lisänneet resursseja, yhtenäistäneet toimintamalleja sekä luoneet konsernitasoiset mittarit ja seurantakäytännöt. Tavoitteenamme on, että tapaturmataajuus on alle 15 strategiakauden lopussa vuonna Ympäristöpuolella olemme edelleen panostaneet oman toimintamme päästöjen vähentämiseen muun muassa vähentämällä merkittävästi polttoaineen kulutusta ajoreittien optimoinnilla ja kuljettajien taloudellisen ajotavan kehittämisellä. tulevaisuuden näkymät Talouden epävarmuus heikentää muun muassa teollisuuden investointihalukkuutta, mikä vaikuttaa myös L&T:n lähiajan näkymiin. Valtaosa L&T:n tarjoamista palveluista on kuitenkin ympäristölainsäädännön ja hygieniavaatimusten vuoksi välttämättömiä, minkä vuoksi olemme vähemmän alttiita suhdanteiden vaihteluille kuin moni muu yhtiö. Onnistumisemme edellytys on se, että puhallamme yhteen hiileen ja otamme käyttöön yhtenäiset toimintatavat strategian käytäntöön saattamiseksi. Helmikuussa 2013 Pekka ojanpää toimitusjohtaja Päämääränämme on asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli, joka yhdistää l&t:n vahvuudet ydinliiketoimintoihin kuuluvissa palveluissa ja mahdollistaa laajempien palvelukokonaisuuksien tarjoamisen asiakkaille. 6 7

6 Vuosi 2012 Vuosi 2012 suomi Ympäristöpalvelut Teollisuuspalvelut Kiinteistöpalvelut Uusiutuvat energialähteet L&T:n liikevaihto oli 674,0 miljoonaa euroa ja se kasvoi 3,4 prosenttia. Liikevoitto oli 48,4 miljoonaa euroa ja operatiivisen toiminnan liikevoitto 47,4 miljoonaa euroa. ruotsi Kiinteistöpalvelut venäjä Ympäristöpalvelut latvia Ympäristöpalvelut Kiinteistöpalvelut Liikevaihto milj. Liikevoitto milj. Operatiivisen toiminnan liikevoitto milj. Investoinnit toimialoittain yhteensä 49,4 milj. 606,0 582,3 598,2 652,1 674,0 55,5 50,3 40,2 48,4 45,0 51,3 45,5 44,3 47,4 14 % 1 % 20 % 55 % 25,6 10 % Ympäristöpalvelut Siivous- ja käyttäjäpalvelut Kiinteistönhoito Uusiutuvat energialähteet Konsernihallinto ja muut avainluvut Liikevaihto maittain yhteensä 674,0 milj. Henkilöstö vuoden lopussa koko- ja osa-aikaiset yhteensä Varojenjako /osake Hallussa olevat materiaalivirrat % Liikevaihto, milj. 674,0 652,1 598,2 Liikevoitto, milj. 48,4 25,6 40,2 1 % 2 % 5 % ,55* 0,55* 0,55* 0,55** 0,60** 10 % 18 % 49 % Operatiivisen toiminnan liikevoitto, milj. 47,4 44,3 45,5 Voitto ennen veroja, milj. 43,0 21,0 36,0 Oman pääoman tuotto, % 15,3 7,7 11,9 Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) 14,4 7,6 11,6 Gearing, % 35,3 58,3 50,3 91 % 22 % Omavaraisuusaste, % 49,4 44,5 46,5 Bruttoinvestoinnit, milj. 49,4 70,6 39,3 Henkilöstö vuoden lopussa, koko- ja osa-aikaiset yhteensä Suomi Ruotsi Latvia Venäjä * Osinko ** Pääomanpalautus Syntypaikkalajitellut kiinteät jätteet (esim. paperi, muovi, lasi, metalli, energiajae, puu) Sekajätteet (esim. seka- ja kaatopaikkajätteet sekä lajittelemattomat rakennusjätteet) Nestemäiset ja vaaralliset jätteet Pilaantuneet maa-ainekset ja tuhkat Osakekohtainen tulos, (EPS) 0,89 0,44 0,68 Liiketoiminnan rahavirta/osake, 2,08 1,92 1,65 Pääomanpalautus/osake, 0,60* 0,55 0,55** * Hallituksen ehdotus ** Osinko/osake Tunnuslukujen laskentaperusteet ovat tilinpäätösosion sivulla

7 Vuosi 2012 Vuosi 2012 tapahtumia vuoden varrelta Strategiatyön loppuunsaattaminen hallitsi vuotta 2012, mutta joukkoon mahtui muitakin virstanpylväitä. ensimmäinen päättäjien ympäristöakatemia järjestettiin Helsingin musiikkitalolla. Tilaisuus keräsi edustavan joukon keskeisiä päättäjiä, kansalaisjärjestöjen edustajia ja viranomaisia keskustelemaan kierrätysyhteiskunnan haasteista. l&t myi osuutensa l&t recoilista yhteisyrityksen toiselle osapuolelle EcoStream Oy:lle. L&T jatkaa edelleen Haminassa sijaitsevan laitoksen yhtenä raaka-ainetoimittajana. hankimme uudenkaupungin kaatopaikan ja kehitämme siitä uudenaikaista materiaalinkäsittelykeskusta. Tavoite on, että mahdollisimman suuri osa jätemateriaaleista pystytään jatkossa kierrättämään ja ohjaamaan hyötykäyttöön. Metsä Fibren turvallisin palveluntoimittaja vuonna Metsä Fibren tavoitteena on toimia ilman tapaturmia, ja turvallisuusjohtamisen periaatteet koskevat myös palveluntoimittajia. L&T:llä ei palkitsemisvuonna ollut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. l&t aloitti aalto-yliopiston kiinteistökumppanina siivouspalveluiden osalta jo vuoden alussa ja yhteistyö laajeni loppukeväästä myös muun muassa kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoon ja kiinteistöteknisiin töihin. Kumppanusten tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö kiinteistöjen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. hanaviinipakkausten kerääminen alkoi Länsi- Suomessa L&T:n ja Alkon yhteistyönä. Alumiinisista ja muovisista pusseista saatava materiaali korvaa kivihiilipölyä sementin valmistuksessa. vahinkosaneeraus laajeni uusille paikkakunnille pitkin vuotta. Joulukuussa vietettiin avajaisia Raaseporissa. Vahinkosaneeraustoiminta laajeni vuoden aikana myös Mikkeliin, Kokkolaan ja Joensuuhun. tammikuu helmikuu Maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu Marraskuu joulukuu l&t siivousalan laadukkain Yrityspäättäjät arvioivat L&T:n jälleen yleisarvosanaltaan parhaaksi siivouspalveluiden tuottajaksi Taloustutkimuksen TEP yrityskuvatutkimuksessa. Mukana tutkimuksessa olivat alan suurimmat yritykset. l&t ja sponda solmivat yhteistyösopimuksen Sopimuksen tavoitteena on vähentää Spondan kiinteistöjen tuottamien jätteiden hiilidioksidipäästöjä 300 tonnia kuukaudessa ja nostaa kierrätysaste 90 prosenttiin. Samalla kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä pienenee noin kymmenesosaan entisestä. yhteistyö PalPan kanssa laajeni kierrätyslasipulloihin L&T huolehtii pullojen keräysastioiden kokonaishallinnasta. Sopimus liittyy lasipullojen kierrätyksen laajenemiseen noin vähittäiskaupan pisteeseen. Uudistuksen myötä myös Alkon pullot voi palauttaa päivittäistavarakauppoihin. l&t liittyi ilmastokumppaneihin joka on Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto. Sen jäsenenä L&T on sitoutunut vähentämään jätteen kuljetukseen käytettävän raskaan kaluston hiilidioksidipäästöjä pääkaupunkiseudulla 10 prosenttia vuoden 2015 loppuun mennessä suhteutettuna kuljetettuihin jätetonneihin. suomen ensimmäinen hybridijäteauto aloitti liikennöintinsä Turussa. Hybriditekniikka pienentää jätehuollon ympäristö vaikutuksia, kun polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa kolmanneksen. Samalla auton melutaso puolittuu. MATERIAALI- TEHOKKUUS KUSTANNUS- TEHOKKUUS ASIAKASHYÖDYT ENERGIA- TEHOKKUUS ympäristöministeriö valitsi l&t:n kumppanikseen öljyjätehuoltopalveluiden järjestämiseen tuleviksi viideksi vuodeksi. Yhdessä ohjaamme entistä suuremman osan öljyjätteestä työstettäväksi uusiksi öljytuotteiksi. julkistimme uuden strategiamme Se terävöittää yhtiömme suuntaa. Haluamme muuttaa kulutusyhteiskuntaa kierrätysyhteiskunnaksi keskittymällä palveluliiketoimintaan

8 Strategia Strategia Perusliiketoiminnassamme on paljon kasvupotentiaalia. Myös ympäröivä maailma muuttuu siihen suuntaan, että L&T:n kaltaiselle yritykselle löytyy yhä enemmän liiketoimintamahdollisuuksia. L&T on etulinjassa muuttamassa nykyistä kulutusyhteiskuntaa kestäväksi ja tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa olemassa olevia materiaaleja ja rakennuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, energian kulutusta pyritään vähentämään ja luodaan hyvinvointia ja työpaikkoja. Missiomme on tehdä ympäristöstämme parempi paikka elää ja toimia. Tarjoamme ratkaisuja asiakkaidemme materiaalitehokkuuden, energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Meidän avullamme asiakkaamme pystyvät vähentämään jätemääriään ja pidentämään kiinteistöjensä käyttöikää, ohjaamaan materiaalit hyötykäyttöön ja vähentämään luonnosta peräisin olevien raaka-aineiden, fossiilisten polttoaineiden ja energian käyttöä sekä keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa. asiakkaidemme halutuin kumppani Visiomme on olla asiakkaidemme halutuin kumppani ympäristö-, teollisuus- ja kiinteistöpalveluissa. Sanoihin halutuin kumppani sisältyy vahva lupaus asiakkaillemme ja toisaalta se asettaa meille selkeitä tavoitteita. Todellista kumppanuutta ei synny ilman tarkkaa ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja heidän arvostamistaan palveluominaisuuksista. Me L&T:llä seuraamme asiakaskokemustamme jatkuvasti ja kehitämme sitä aktiivisesti. Visioon sisältyy myös voimaan astunut uusi toimialajakomme: Ympäristö-, Teollisuus- ja Kiinteistöpalvelut. Erotimme Ympäristöpalveluista tietyt palvelulinjat omaksi toimialakseen, Teollisuuspalveluiksi. Näin pystymme maksimaalisesti hyödyntämään näiden palveluiden kasvumahdollisuudet. Siivous- ja käyttäjäpalvelut sekä Kiinteistönhoito yhdistettiin uudeksi Kiinteistöpalvelut-toimialaksi, jotta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme laajempia palvelukokonaisuuksia laadukkaasti. Neljäs toimialamme on Uusiutuvat energialähteet. Se ei kuitenkaan ole osa ydinliiketoimintaamme, mutta kehitämme sitä edelleen ja keskitymme erityisesti toiminnan kannattavuuden kohentamiseen. uusi rakenne ja painopisteet Ympäristöpalveluissa etsimme aktiivisesti uusia hyödyntämismahdollisuuksia eri jätelajeille ja haluamme kasvattaa uusioraaka-ainekauppaa. Haluamme hoitaa mahdollisimman hyvin koko arvoketjun jätteiden keräämisestä ja kuljetuksesta hyötykäyttöön ja loppusijoitukseen. Keskitymme erityisesti kasvaviin yritysmarkkinoihin. Tarjoamme teollisuusasiakkaillemme ratkaisuja tuhkan, erilaisten lietteiden ja muiden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Lisäämme panostuksia prosessipuhdistukseen ja laajennamme palvelutarjontaamme. Investoimme lisää viemäriverkostojen ylläpitopalveluihin. Siivous on myös jatkossa tärkeä osa L&T:tä, mutta erityisen paljon kasvumahdollisuuksia näemme perussiivousta tukevissa palveluissa, esimerkiksi aula- ja vartiointipalveluissa, postituksessa ja varastoinnissa. Kiinteistönhoidossa merkittävimpiä kasvualueita ovat kiinteistötekniikka ja vahinkosaneeraus. Kiinteistötekniikassa pystymme hyödyntämään maanlaajuista palveluverkostoamme ja lisäämään merkittävästi tarjontaamme kohtuullisin investoinnein. Vahinkosaneerauksessa vahvistamme edelleen yhteistyötämme vakuutusyhtiöiden kanssa. Peruskiinteistöhuollossa keskitymme toimintatapojen yhtenäistämiseen ja otamme käyttöön paremmat työkalut työkustannusten hallintaan. Menestyksen avaintekijät L&T:n uudessa strategiassa keskeisinä teemoina esiin nousevat keskittyminen palveluliiketoimintaan, asiakaslähtöisyys, osaava ja riittävä henkilöstö, kannattavuus sekä yhtenäinen ja turvallinen yrityskulttuuri. 1) keskittyminen palveluliiketoimintaan Kasvamme pääasiassa orgaanisesti erityisesti vähän pääomaa sitovan ja tasaista kassavirtaa tuottavan palveluliiketoiminnan kautta. Päämarkkina- visiomme on olla asiakkaidemme halutuin kumppani ympäristö-, teollisuus- ja kiinteistöpalveluissa. taloudelliset tavoitteet ja niiden kehitys tavoite 2016 toteuma 2012 toteuma 2011 Orgaaninen kasvu 5 % 1,4 % 4,5 % Sijoitetun pääoman tuotto 20 % 14,4 % 7,6 % Liikevoitto* 9 % 7,0 % 6,8 % Gearing % 35,3 % 58,3 % * ilman kertaluonteisia eriä alueemme on Suomi, jossa meille potentiaalinen palvelumarkkinoiden koko on yli 4 miljardia euroa. 2) asiakaslähtöisyys Panostamme asiakaslähtöiseen toimintatapaan ja muutamme organisaatiotamme vastaamaan paremmin pääasiakassegmenttejämme. Samalla kehitämme myyntiä: kasvatamme myyntihenkilöstömme määrää sekä kehitämme myyntiosaamistamme ja myynnin johtamista. Osana myynnin kehittämistä tarjoamme asiakkaillemme laajempia palvelukokonaisuuksia ja mahdollisuuksia hyödyntää tehokkaammin laajaa palvelutarjontaamme. 3) osaavat ja riittävät henkilöstöresurssit Kehitämme johtamistamme ja panostamme henkilöstön osaamisen kasvattamiseen. Parannamme työvoiman hallintaa tasataksemme henkilöstömme työkuormaa. Turvaamme työvoiman saannin rakentamalla työnantajakuvaamme ja rekrytoimme tarvittaessa myös ulkomailta. Luomme kannustavan palkitsemisjärjestelmän. 4) kannattavuus Huolehdimme liiketoimintamme kannattavuudesta, jota parannamme jatkuvasti strategiakauden aikana. Jatkamme jo aloitettuja tehostushankkeita hankintaan, logistiikkaan ja käyttöpääomaan liittyen. Näiden avulla meillä on mahdollisuus saavuttaa useiden miljoonien eurojen säästöt tulevien vuosien aikana. 5) yhtenäinen ja turvallinen yrityskulttuuri Harmonisoimme toimintatapojamme ja prosessejamme konserni- ja toimialatasolla. Palkitsemme yhteistyöstä ja luomme yhteistyötä tukevan toimintamallin. Panostamme erityisesti työturvallisuuden kehittämiseen. Luomme yhteiset käytännöt sovittujen asioiden seurantaan ja loppuunsaattamiseen

9 L&T yhteiskunnassa L&T yhteiskunnassa Ympäristöalan asiantuntijoina osallistumme ympäristölainsäädännön valmisteluun ja käymme aktiivista vuoropuhelua viranomaisten, päättäjien ja median kanssa ympäristöalan keskeisistä kysymyksistä. Poliittinen ja lainsäädännöllinen kehitys luo pohjan yhtiön strategian suunnittelulle ja liiketoiminnan suuntaamiselle. Lainsäädäntö ja sen soveltamiskäytännöt erityisesti ympäristöliiketoiminnassa ovat L&T:n toiminnan kannalta keskeisessä asemassa. Tehtävämme on olla selvillä ja vaikuttaa ympäristöalaa koskevaan politiikkaan ja lainsäädäntöön EU:n alueella ja Venäjällä. L&T on mukana toiminta-alueellaan 94 edunvalvontajärjestössä, joista merkittävimmät ovat Ympäristöyritysten liitto (YYL), Kiinteistöpalvelut ry (KIPA), Autoliikenteen Työnantajaliitto (ALT), European Federation of Waste Management and Environmental Services (FEAD) sekä European Recovered Paper Associaton (ERPA). Vuonna 2012 L&T:n yhteiskuntasuhteissa keskityttiin kaikissa toimintamaissa markkinoiden toimivuuden varmistamiseen. Suomessa painopisteitä olivat tämän lisäksi markkinaehtoisen jätteen kuljetusjärjestelmän turvaaminen, jätteen etusijajärjestyksen toteutumisen varmistaminen sekä ulkomaisen työvoiman saannin varmistaminen. Venäjällä pyrimme vaikuttamaan tuottajavastuujärjestelmien käyttöönottoon. l&t:n tapa toimia Vuonna 2012 laadimme Lassila & Tikanojan Tapa toimia -ohjeistuksen, jonka yhtenä osana määrittelimme suhtautumisemme kilpailijoihin, eturistiriitoihin, tavaran- ja palveluntoimittajiin sekä korruptioon ja lahjontaan. Ohjeistus koulutetaan henkilöstölle vuoden 2013 aikana. Pyrimme avoimeen vuorovaikutukseen keskeisten sidosryhmiemme kanssa ja kaikki liiketoimemme ovat rakenteeltaan läpinäkyviä ja taloudellisesti perusteltuja. Emme anna emmekä vastaanota lahjuksia liiketoimintamme käynnistämiseksi tai edistämiseksi. Asiakastilaisuuksien tarkoituksenmukaisuuden ja sponsoroinnin ja tukimainonnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi noudatamme erikseen määriteltyä lupamenettelyä. Kuluneen vuoden aikana päivitimme myös ohjeistuksemme poliittisista vaaleista. Emme anna suoraa rahallista tukea poliittisille puolueille emmekä ehdokkaille. Osallistumme puolueiden järjestämiin seminaareihin vain jos se on edunvalvonnan kannalta perusteltua. Päätöksenteko tältä osin on keskitetty L&T:n Yhteiskuntasuhde-toiminnolle. l&t:n koulutus- ja valistustoiminta L&T järjesti vuoden 2012 aikana 42 asiakkaille ja muille keskeisille sidosryhmille suunnattua Ympäristöakatemia-koulutustilaisuutta, joihin osallistui 880 henkilöä. Akatemioissa keskityttiin ajankohtaiseen ympäristölainsäädäntöön sekä materiaali- ja energiatehokkuusasioihin. Näiden lisäksi järjestimme noin 200 asiakaskohtaisesti räätälöityä koulutustilaisuutta. Vuonna 2012 lähdimme mukaan Wellou. fi-toimintaan, jossa tehtävänämme on tuottaa oppilaitoksille suunnattuun internetpohjaiseen oppimisympäristöön materiaalia ympäristö- ja kierrätysasioissa. alueelliset ja paikalliset kehityshankkeet L&T on toimintapaikkakunnillaan merkittävä työllistäjä ja investoija. Pyrimme rakentavaan yhteistyöhön kaupunkien ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Näemme, että kierrätysyhteiskunnan rakentaminen pitää aloittaa alueelliselta ja paikalliselta tasolta. Olimme vuonna 2012 käynnistämässä Pohjoisja Lounais-Suomessa laajapohjaista yhteistyöverkostoa, jossa pyritään edistämään alueen jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäyttöä ja suljettuja kiertoja. L&T osti Uudenkaupungin kaatopaikan, josta kehitämme alueellista materiaalitehokkuuskeskusta. Oulussa luovuimme materiaalitehokkuuskeskukseksi suunnittelemastamme maa-alueesta paikallisten asukkaiden vastustuksen vuoksi ja teimme suunnitteluvarauksen 16 hehtaarin alueesta Oulun Ruskonselän alueella, johon haluamme kehittää Pohjois-Suomea palvelevan materiaalitehokkuuskeskuksen. L&T osallistuu aktiivisesti erilaisiin alueellisiin ohjelmiin ja hankkeisiin. Olemme esimerkiksi Helsingin kaupungin ilmastokumppani sekä mukana l&t on toimintapaikkakunnillaan merkittävä työllistäjä ja investoija. Pyrimme rakentavaan yhteistyöhön kaupunkien ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa sekä Tekesin Green Growth -ohjelmassa. laaja hankintaverkosto korostaa paikallisuutta Olemme merkittävä palveluiden ja tuotteiden ostaja. Myös hankintatoimessa pyrimme ensisijaisesti löytämään parhaat alueelliset yhteistyökumppanit. Hankintaperiaatteidemme tavoitteena on turvallinen, kestävä, luotettava ja kustannustehokas hankinta tuotteiden ja palveluiden koko elinkaari huomioiden. Vuonna 2012 L&T:llä oli noin sellaista tavaran- ja palveluntoimittajaa, joiden kokonaisostot ylittävät euroa vuoden aikana. Tavara-, aineja alihankintaostojen kokonaisvolyymi oli noin 204 miljoonaa euroa. Suomessa tavara- ja aineostoista 88 % tehtiin kotimaassa toimivilta tavarantoimittajilta, 11 % muista EU-maista ja 1 % EU:n ulkopuolelta. Suomen alihankintaostoista 99 % tehtiin Suomessa toimivilta alihankkijoilta. viranomaisyhteistyö L&T:n toiminta perustuu lukuisiin lupiin, joista merkittävimmät liittyvät ympäristö- ja liikennelupiin. Panostamme aktiiviseen omavalvontaan ja raportoimme havaituista poikkeamista avoimesti. Vuoden 2012 aikana tapahtuneista ympäristövahingoista on yhteenveto Ympäristövastuu-osiossa vuosikertomuksen sivulta 24 alkaen. Kesäkuussa 2012 Aluehallintoviranomaisen tarkastuksessa kävi ilmi, että Helsingin alueen kiinteistöhuolto- ja siivousyksiköissä oli huomattavia työajan ylityksiä 52 henkilön kohdalla. Helsingin rikospoliisi käynnisti asiasta esitutkinnan, joka valmistui alkuvuodesta L&T käynnisti asianmukaisesti korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet epäkohdan korjaamiseksi. yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa L&T on keskeisten palveluidensa osalta järjestäytynyt työnantaja ja toimimme Autoliikenteen työnan- ulkopuoliset sitoumukset MEMBER OF tajaliiton sekä Kiinteistöpalveluiden hallituksessa Suomessa. Pyrimme aktiiviseen vuoropuheluun ammattijärjestöjen kanssa, ennaltaehkäisemme erimielisyyksiä neuvottelukulttuuria kehittämällä ja pyrimme ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet ensisijaisesti neuvottelemalla. Vuonna 2012 löysimme neuvotteluratkaisun Sähkö- ja rakennusalan kanssa sovellettavista työehtosopimuksista liittyen Kiinteistöpalveluihin. yhteydet tiedotusvälineisiin L&T noudattaa viestinnässään pörssiyhtiölle asetettuja ohjeita ja määräyksiä. Vuonna 2012 uudistettu viestintäpolitiikkamme painottaa avoimuutta ja kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Tiedotusvälineiden edustajat ovat meille tärkeä sidosryhmä, ja haluamme vastata heidän tiedontarpeisiinsa mahdollisimman nopeasti ja ammattitaitoisesti. Vuoden 2012 aikana tapasimme median edustajia lähinnä uuden toimitusjohtajan esittäytymiseen ja kierrätysyhteiskunnan rakentamiseen liittyvissä teemoissa. Lähetimme yhteensä noin 30 lehdistötiedotetta ja vastasimme lähes sataan mediayhteydenottoon. yhteydet pääomamarkkinoihin L&T noudattaa sijoittajaviestinnässään Suomen lainsäädäntöä sekä NASDAQ OMX Helsingin ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Hallituksen hyväksymässä tiedonantopolitiikassa korostetaan oikean ja merkityksellisen tiedon välittämistä pääomamarkkinoille, mikä tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Vuosi 2012 oli kirkastetun strategian ja uuden johdon myötä erityisen aktiivinen vuosi yhtiön sijoittajasuhdetoiminnassa. Tapasimme vuoden aikana yli 200 pääomamarkkinoiden edustajaa eri tapaamisissa ja tilaisuuksissa Suomessa ja ulkomailla. Puheenvuoro Ulkoisten kustannusten hallinnan tehostaminen oli hankintatoimemme kantava teema vuonna Yhdessä toimialojen ja palvelulinjojen kanssa kartoitimme hankintatarpeemme, ja sen pohjalta kilpailutimme ja tehostimme hankintoja kohdistetuilta osa-alueilta. Alihankinta oli suurennuslasin alla erityisesti kiinteistönhoidossa. Olemme panostaneet siihen, että omat resurssimme ovat tehokkaassa käytössä ja yhtenäistäneet toimintatapojamme alihankinnan osalta. Valittujen kumppaneidemme kanssa teemme jatkuvaa yhteistyötä kustannustehokkuuden parantamiseksi. Olemme myös tehostaneet omaa kiinteistöjen käyttöämme. Yli 600 ihmistä on vaihtanut työpistettä, kun olemme yhdistäneet erillisiä toimipisteitä eri paikkakunnilla. Vuonna 2013 jatkamme hyvin alkanutta työtä. Meillä on ollut paljon projekteja, jotka on aika siirtää osaksi jatkuvaa toimintaamme. Antti Tervo, hankintajohtaja 14 15

10 L&T yhteiskunnassa 1. opastamme jätteiden lajittelussa Päivittäin yli siivoojaamme opastavat asiakkaitamme jätteiden lajittelussa. Syntypaikkalajittelulla asiakkaan jätehuollon kustannukset vähenevät, kun kallista sekajätettä syntyy vähemmän. Lajittelemalla eri jätejakeet saadaan myös tehokkaasti hyötykäyttöön. 2. luomme Paikallista hyvinvointia Olemme toimintapaikkakunnillamme merkittävä työllistäjä ja investoija sekä palveluiden ja tuotteiden ostaja. Edellytämme alihankkijoiltamme hyviä ja luotettavia toimintatapoja sekä toimitusvarmuutta. 3. autamme säästämään energiaa Vuoden aikana huoltomiehemme tekevät yhteensä lähes puoli miljoonaa huoltotoimenpidettä asiakaskohteissamme. Olemme onnistuneet vähentämään asiakkaidemme sähkön, lämmön tai veden kulutusta jopa prosentilla. 4. kuljetamme jätteet uudelleenhyödynnettäviksi Tyhjennämme päivittäin yli jäteastiaa ja kuljetamme jätteet uudelleenhyödynnettäviksi etusijajärjestyksen mukaisesti. Tarkkailemme jatkuvasti omia ympäristövaikutuksiamme ja pyrimme aktiivisesti vähentämään niitä Kasvavat materiaali- ja energiatehokkuusvaatimukset avaavat L&T:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiinteistökannan vanheneminen ja vahvistuva ulkoistamistrendi tukevat palvelujemme kysyntää. Meidän on huolehdittava oman henkilöstömme osaamisesta, työvoiman saatavuudesta ja tuottavuusvaatimusten täyttämisestä L&T:llä on tarjota ratkaisuja juuri niihin haasteisiin, joiden kanssa Suomi ja koko Eurooppa joutuvat tulevina vuosina painimaan, kun keskeiset raakaaineet ehtyvät, ilmasto lämpenee ja Euroopan ja Suomen kilpailukyky heikkenee jalostamme jätteet hyötykäyttöön Laitoksillamme jätteet jalostetaan uusioraaka-aineiksi tai kierrätyspolttoaineeksi teollisuuden käyttöön. Omilla laitoksillamme käsiteltävästä jätteestä 86 prosenttia pystytään hyödyntämään uusiokäytössä tai energiana. 6. PidäMMe teollisuuden Pyörät PyöriMässä Teollisuusasiakkaamme haluavat keskittyä entistä tiukemmin omaan ydinliiketoimintaansa - siihen minkä he osaavat parhaiten. Me mahdollistamme sen huolehtimalla tukipalveluista ympäristöystävällisesti, turvallisesti ja laadukkaasti. 7. huolehdimme henkilöstöstämme Panostamme henkilöstömme työhyvinvointiin ja osaamisen kasvattamiseen sekä kehitämme johtamista ja esimiestyötämme. Tavoitteemme on tarjota henkilöstöllemme entistä terveellisempi ja turvallisempi työpaikka. Yli 90 prosenttia L&T:läisistä kokee työnsä merkitykselliseksi ja vähintään kolme neljästä suosittelisi L&T:tä työnantajana ystävilleen ja tuttavilleen. 8. vahvistamme kierrätysyhteiskunnan toimintaedellytyksiä Pyrimme rakentavaan yhteistyöhön ja jatkuvaan vuoropuheluun päättäjien, viranomaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmiemme kanssa kierrätysyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 9. koulutamme ja kehitämme asiakkaidemme toimintaa Asiantuntijamme kouluttavat vuosittain satoja yrityksiä ajankohtaiseen ympäristölainsäädäntöön ja nykyaikaiseen jätehuoltoon liittyen. Asiakkaidemme jätteiden kierrätysaste paranee, ympäristön kuormitus pienenee ja jätehuollon kustannukset laskevat 10. valistamme kuluttajia kierrätyksen hyödyistä Vahvistamme kuluttajien tietämystä kierrätyksen hyödyistä ja edistämme jätteiden lajitteluhalukkuutta ja -mahdollisuuksia. taloudellisen hyödyn syntyminen ja jakautuminen Asiakkaat Toimittajat Työntekijät Rahoittajat ja osakkeenomistajat Julkinen sektori Yhteisöt 16 Toimintaympäristö Tuotot Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut Palkat, palkkiot ja sosiaalikulut Rahoituskulut ja osingot Tuloverot Lahjoitukset keskeiset raaka-aineet ehtyvät Raaka-aineiden riittävyydestä on tullut Euroopan suurimpia huolenaiheita, sillä EU:n talous perustuu olennaisesti tuotuihin raaka-aineisiin. Varannot ehtyvät, kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat. Eurooppa strategian Resurssitehokas Eurooppa -lippulaivahankkeella tuetaan siirtymistä resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Olemassa olevia resursseja on käytettävä entistä tehokkaammin, jotta turvataan Euroopan kasvu ja työllisyys. Huolestuttavaa on, että joka vuosi kierrätyskelpoisia raaka-aineita hävitetään Euroopassa yli viiden miljardin euron arvosta. Jos koko määrä kierrätettäisiin, hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin kaksi kertaa Suomen vuosittaisten päästöjen verran. Kierrätys luo myös hyvinvointia, sillä se työllistää 25-kertaisesti kaatopaikkaan verrattuna ja 10-kertaisesti jätteenpolttoon verrattuna (Euroopan jätestrategia, 2005). Myös Suomessa hallitus on ryhtynyt toimiin resurssitehokkuuden edistämiseksi ja kansallisen materiaalitehokkuusohjelman laatimiseksi. lainsäädäntö tukee kierrätyksen lisäämistä Eurooppalainen lainsäädäntö vie meitä kohti kierrätysyhteiskuntaa. Vuoteen 2020 mennessä EU:n jätenormisto toimeenpannaan täydellisesti. Perimmäisenä tavoitteena on jätteen kokonaismäärän vähentäminen. Uudelleenkäyttö ja kierrätys tehdään taloudellisesti houkuttelevaksi ja energiahyödyntäminen rajoitetaan vain kierrätyskelvottomaan 17 materiaaliin. Jätteen sijoittaminen kaatopaikalle käytännössä kielletään. Suomessa EU:n vuonna 2008 asettama jätedirektiivi toimeenpantiin voimaan tulleessa uudessa jätelaissa. Uuden lain myötä jätehuollon etusijajärjestys muuttui entistä velvoittavammaksi ja kuluvan vuoden aikana myös yhdyskuntajätteen materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet tarkentuvat. Vuoden 2013 alusta jätevero nousi 40 eurosta 50 euroon tonnilta. Vuonna 2014 pakkausjätteiden tuottajavastuu siirtyy kokonaan kunnilta tuottajayhteisöille ja vuonna 2016 astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, mikä aiheuttaa tarvetta entistä tehokkaammalle biojätteen, puun, paperin ja kartongin lajittelulle. suomella on vielä pitkä matka kierrätystavoitteisiin Vuonna 2016 voimaan tuleva jäteasetus velvoittaa meitä kierrättämään vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Kaatopaikalle saisi päätyä vain 20 prosenttia ja polttoon 30 prosenttia jätteistä. Suomella on vielä pitkä matka näihin tavoitteisiin, sillä vuonna 2011 meillä kierrätettiin materiaalina noin 35 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Se on vain kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna Kaatopaikalle päätyi edelleen noin 40 prosenttia jätteistä ja polttoon ohjautui noin 25 prosenttia (Tilastokeskus, Jätetilasto 2011). Suomessa jätteiden energiahyödyntäminen lisääntyy voimakkaasti lähivuosina. Se on huolestuttavaa ja vastoin ympäristösäännöksiä ja -tavoitteita, mikäli kierrätykseen kelpaavaa materiaalia ohjautuu polttoon. L&T noudattaa tinkimättömästi jätehuollon etusijajärjestystä ja kehittää aktiivisesti tapoja materiaalikierrätyksen lisäämiseksi. Suomalaisten asenteet jätteiden lajittelua ja kierrätystä kohtaan ovat erittäin positiivisia. Puheenvuoro Ostojen keskittäminen ja asiakkaiden odotukset kokonaispalvelulle ovat voimistuvia trendejä. L&T vastaa asiakkaidensa huutoon tarjoamalla yhä laajempia palvelukokonaisuuksia. Muodostamme palveluvalikoimastamme kunkin asiakkaan tarpeita vastaavan palvelukokonaisuuden. Asiakaskokemuksen parantamiseksi yhdistimme siivous- ja kiinteistönhoitoliiketoimintomme, joilla on paljon synergiamahdollisuuksia, Kiinteistöpalvelut-toimialaksi. Pyrimme hyödyntämään esimerkiksi siivoojiemme ja huoltomiestemme osaamista ja aikaa ristiin ja tarjoamaan asiakkaillemme saumattomampaa palvelua. Asiakkaan työ helpottuu, kun hän asioi vain yhden palveluntuottajan kanssa. Tavoitteemme on luoda tiiviitä kumppanuuksia, jotta ymmärtäisimme asiakkaamme tarpeet paremmin, pystyisimme tarjoamaan mahdollisimman hyödyllisen palvelukokonaisuuden ja loisimme entistä paremman asiakaskokemuksen. Tuomas Mäkipeska, kehitysjohtaja

11 Toimintaympäristö Toimintaympäristö Teettämämme kyselytutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista suosii jätteiden materiaalikierrätystä energiahyödyntämisen sijaan (Innolink Research, 2012). Myös kuntapäättäjien asenteet tukevat kierrätyksen lisäämistä (Aula Research, 2012). jätehuollossa arvostetaan valinnan vapautta Jätehuollossa suomalaiset arvostavat valinnan vapautta ja palveluiden monipuolisuutta. Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista kannattaa jätteenkuljetusta, jossa kuluttaja voi itse valita kuljetusyrityksensä ja kilpailuttaa palvelun. Päättäjät ovat tyytyväisiä kuntansa jätehuoltopalveluihin erityisesti niissä kunnissa, joissa jätteenkuljetukset on järjestetty markkinaehtoisesti. Tällä hetkellä markkinaehtoinen jätteenkuljetusmalli (lain mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ) on käytössä noin puolessa Suomen kunnista. Uusi jätelaki edellyttää näitä kuntia tekemään uuden päätöksen asiassa viimeistään ilmasto lämpenee Erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö synnyttää kasvihuonepäästöjä, jotka nostavat maapallon lämpötilaa. Osana ilmastonmuutoksen torjuntaa Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tilanteeseen). Suomen maakohtainen velvoite on rajoittaa kasvihuonekaasupäästöt keskimäärin vuoden 1990 päästötasolle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää meiltä vahvaa sitoutumista uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen. Suomi on ilmasto- ja energiastrategiassaan sitoutunut korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tästä suurin osa katetaan lisäämällä puuenergian tuotantoa. Tavoitteiden saavuttamista hankaloittavat kuitenkin valtion poukkoileva tukipolitiikka sekä alhaiset päästöoikeuksien hinnat. Vuonna 2011 uusiutuvan energian osuus oli 33 prosenttia, josta puun osuus oli noin 80 prosenttia. Fossiilisia polttoaineita voidaan korvata teollisissa prosesseissa myös kierrätyskelvottomista jätteistä valmistetulla kierrätyspolttoaineella. Tämä on järkevää, sillä se vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja pienentää teollisten yritysten energiantuotantokustannuksia. Kierrätyspolttoaineen päästöt ovat noin kolmasosa kivihiilen ja turpeen päästöistä ja energiatuotannon hinta on noin kolmannes kivihiilellä tuotetun energian kustannuksista. säästöjä energiatehokkuudella Joulukuussa 2012 voimaan astuneen EU:n energiatehokkuusdirektiivin keskeinen tavoite on turvata 20 prosentin energiansäästötavoite vuoteen 2020 mennessä. Säästöihin pyritään tehostamalla lähinnä julkisten rakennusten ja kuluttajien energiankäyttöä. Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa. Kansallinen lainsäädäntö tulee saattaa voimaan viimeistään kesällä Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta, ja suurin osa kiinteistöjen kustannuksista syntyy energiankulutuksesta. Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan ilman investointeja vähentää jopa viidenneksellä energiatehokkuutta parantamalla. Pientaloissa yli puolet energiasta kuluu lämmitykseen, ja energiatehokkuuden painopiste onkin lämmityssähkön ja -öljyn käytön vähentämisessä. Toimitiloissa suurin säästöpotentiaali on ilmanvaihdon ja lämmityksen tehostamisessa sekä sähkön kulutuksen optimoinnissa (Motiva, 2012). Yhä kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset ja energian hinnan nousu kasvattavat ennakoivan kiinteistöhuollon, kiinteistöteknisten ratkaisujen ja oikea-aikaisen korjausrakentamisen merkitystä kiinteistökannan kokonaiskustannusten hallinnassa, mikä kasvattaa palveluiden kysyntää. Samalla kilpailu kuitenkin kiristyy, koska monet toimijat hakevat kasvua näistä liiketoimintamahdollisuuksista. Kustannustehokkaiden korjausrakentamisen palveluiden kysynnän uskotaan lähivuosina kasvavan, kun Suomen kiinteistökanta vanhenee, putkistot rapistuvat ja kosteus- ja homeongelmat lisääntyvät. Suomen asuntokannan korjaustarve on vuosittain noin 1,8 miljardia euroa ja korjausvelka miljardia euroa (Rakennetun omaisuuden tila, 2011). euroopan ja suomen kilpailukyky heikkenee Materiaali-, energia- ja työvoimakustannusten jatkuva nousu heikentää Euroopan ja Suomen kilpailukykyä. Teolliset yritykset siirtävät tuotantoaan kehittyville markkinoille. Verotulot laskevat kun yritykset vähentävät kotimaan toimintaa ja vuonna 2016 voimaan tuleva jäteasetus velvoittaa meitä kierrättämään vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä. maksavat veronsa muualle. Myös väestön ikääntyminen laskee verokertymää, hankaloittaa työvoiman saatavuutta ja kuormittaa kansantaloutta. Suomessa teolliset yritykset keskittyvät yhä vahvemmin omaan ydinliiketoimintaansa ja hakevat kustannustehokkuutta ydinliiketoimintansa ulkopuolisten palveluiden ulkoistamisella. Se avaa mahdollisuuksia esimerkiksi prosessipuhdistuspalveluille ja siivouksen tukipalveluille. Kilpailutilanne on kuitenkin kireä ja hintataso aleneva. Asiakkaiden hankinta muuttuu ammattimaisemmaksi, ostot keskitetään harvemmille palveluntoimittajille ja kilpailutetaan yhä suurempia palvelukokonaisuuksia. Suomessa julkisen sektorin ulkoistamisaste on selvästi alhaisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa, noin 20 prosenttia. Ennakoimme, että tulevina vuosina kunnat lisäävät palveluidensa ulkoistamista muun muassa EU:n uuden hankintadirektiivin ja sen myötä uudistuvan kansallisen hankintalainsäädännön kehittyessä sekä tuottavuuspaineiden kasvaessa. Tämä tuo L&T:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kunhan pidämme huolta henkilöstömme osaamisesta, kustannustehokkuusvaatimusten täyttymisestä ja huolehdimme työvoiman saatavuudesta. lainsäädäntö ohjaa ulkomaan markkinoiden kehitystä Suomen lisäksi toimimme Venäjällä, Latviassa ja Ruotsissa. Erityisellä mielenkiinnolla seuraamme Venäjän laajenevan ympäristöhuoltoliiketoiminnan mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Venäjällä on ympäristöalalla tapahtumassa paljon. Suunnitteilla on jätteen verotusta, lainsäädännön uusimista sekä tuottajavastuuhankkeita. Toteutuessaan nämä vauhdittavat koko alan kasvua sekä selkiyttävät alan pelisääntöjä. Latvian jätelainsäädäntöä harmonisoidaan EU:n jätedirektiivin mukaisesti, mikä kasvattaa kierrätysliiketoiminnan mahdollisuuksia. Myös jätehuoltomarkkinat ovat vähitellen avautumassa vapaalle kilpailulle. Ruotsin kiinteistöpalvelumarkkina on pitkälle kehittynyt. Yritykset tarjoavat pelkän siivouksen sijaan laajempia kiinteistöpalvelukokonaisuuksia, joita myös asiakkaat arvostavat. Lisäksi markkinan ulkoistusaste on selvästi pidemmällä kuin Suomessa. Markkina on hyvin pirstaloitunut ja pieniä toimijoita on paljon

12 Vastuullisuus L&T:llä Vastuullisuus L&T:llä olennaisuusmatriisi Keskeiset luonnonvarat uhkaavat ehtyä ja energian hinta nousta. Kasvihuonekaasupäästöjä on hillittävä ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Ratkaisuna näihin ongelmiin tarjoamme materiaalitehokkuutta ja energiatehokkuutta parantavia palveluja asiakkaillemme sekä olemme vahvasti mukana kehittämässä kierrätysyhteiskuntaa. Vastuullinen toimintatapa on erottamaton osa liiketoimintaamme ja läsnä kaikessa tekemisessämme: jokapäiväisessä työssämme ja palveluissamme asiakkaillemme. Noudatamme kaikessa liiketoiminnassamme hyvää liiketoimintatapaa ja kannatamme reilua kilpailua. Mittaamme ja seuraamme asiakaskokemusta säännöllisesti toteutettavilla tutkimuksilla ja asiakaspalautejärjestelmän avulla. Saamaamme tietoa käytämme palvelujemme jatkuvaan kehittämiseen. Tarjoamme henkilöstöllemme terveelliset ja turvalliset työskentelyolosuhteet emmekä hyväksy syrjintää. Kunnioitamme YK:n ihmisoikeuksien julistusta ja ILO:n määrittelemiä työelämän oikeuksia. Edellytämme näitä asioita myös tavaran- ja palveluntoimittajiltamme. Ympäristöyrityksenä vastuumme ympäristöasioissa on erityisen suuri. Ympäristöperiaatteistamme ja työmme tuloksista kerromme tarkemmin osiossa Ympäristövastuu. Henkilöstöpolitiikkaa ja työturvallisuusjohtamista esittelemme osiossa Henkilöstö. yritysvastuun johtaminen Yhtenäinen ja turvallinen yrityskulttuuri on yksi uuden strategiamme avaintekijöistä. Yritysvastuun kehittäminen kuuluu liiketoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen erottamattomasti strategia- ja vuosisuunnittelun sekä johtamiskäytäntöjen kautta. Vuonna 2012 olemme uudistaneet yritysvastuun johtamisjärjestelmän sekä laajentaneet raportointia. Yritysvastuukokonaisuutta johtaa ja ohjaa yritysvastuun ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Yritysvastuun ohjausryhmä seuraa säännöllisesti yritysvastuun toteutumista. Lisäksi johtoryhmä ja hallitus käsittelevät ja hyväksyvät toimivaltansa piirissä olevat asiat. Ympäristö- ja työturvallisuusjohtaminen (EHS) sekä vastuullisuustyön käytännön koordinointi ja raportointi ovat ympäristö- ja työturvallisuusorganisaation vastuulla, joka kuluneen vuoden aikana on järjestetty konsernin keskitetyksi toiminnoksi. Vuonna 2012 laadimme vastuullisen liiketavan periaatteet eli Lassila & Tikanojan Tapa toimia -ohjeistuksen sekä uudistimme toimintaa ohjaavat keskeiset politiikat. L&T:n toimintaa ohjaavat keskeiset politiikat, joista hallitus hyväksyy riskienhallinta- ja vakuutussekä tiedonanto- ja rahoituspolitiikat. Johtoryhmä puolestaan hyväksyy ympäristö-, henkilöstö- ja viestintäpolitiikat sekä hankintaperiaatteet ja työturvallisuusjohtamisen periaatteet. Koko henkilökunta koulutetaan ja sitoutetaan Lassila & Tikanojan Tapa toimia -ohjeistukseen ja politiikkoihin vuoden 2013 aikana. Tapa toimia -ohjeistus ja politiikat ovat nähtävissä internetissä osoitteessa Riskienhallinta on käsitelty vuosikertomuksen tilinpäätösosiossa sivuilla 4 ja 18. L&T:n johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001, ISO ja OHSAS standardien mukaisesti. Palvelutuotannosta sertifioinnit kattavat 49 % liikevaihdosta. yritysvastuuohjelma Yritysvastuuohjelmassa ovat L&T:n tärkeimmät vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet vuosille Ohjelman painopisteet perustuvat keskeisten sidosryhmiemme odotuksiin ja olemme ottaneet siinä huomioon ympäristö- ja palvelualan yritykselle ominaiset liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet. Ohjelmaa päivitetään vuosittain. Vuonna 2013 tarkoituksenamme on määrittää selkeät lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, joiden yritysvastuuohjelman painopisteet perustuvat keskeisten sidosryhmiemme odotuksiin. Suuri merkitys sidosryhmille Kohtalainen merkitys Työsuhdeasiat Henkilöstön monimuotoisuus ja tasa-arvoisuus Paikallinen työllistäminen ja ostot Luonnon monimuotoisuus Kohtalainen merkitys Tuotteiden ja palveluiden turvallisuus Liiketoiminnan vastuullisuus ja määräystenmukaisuus Taloudellisen hyödyn jakautuminen Tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset Kasvihuonekaasupäästöt Ympäristöturvallisuus Henkilöstön kehittäminen Edunvalvonta ja kannanotot Vuoropuhelu lähiyhteisöjen kanssa Materiaalitehokkuus Energiatehokkuus Työterveys ja -turvallisuus Asiakastyytyväisyys Suuri merkitys L&T:lle Yhteenveto raportoimistamme GRI-tunnusluvuista on internetsivuillamme osoitteessa toteutumista seuraamme ja raportoimme jatkossa vuosittain. yritysvastuun raportointi Tämä vuosikertomus on samalla yritysvastuuraportti kaudelta Raportti on laadittu noudattaen Global Reporting Initiativen (GRI:n) laatimia raportointiperiaatteita ja G3.1-raportointiohjeistoa. Raportti julkaistaan vuosittain. Vuodesta 2010 alkaen olemme raportoineet järjestelmällisesti useita GRI-ohjeiston mukaisia tunnuslukuja. Tänä vuonna laajensimme raportin kattamaan Suomen lisäksi kaikki toimintamaamme ja lisäsimme raportoitavien tunnuslukujen määrää, jotta saamme johtamisen tueksi kattavasti systemaattista ja vertailukelpoista tietoa. Raportti koskee kaikkia konserni- ja tytäryrityksiä lukuun ottamatta yhteisyritys L&T Recoilia, josta L&T myi osuutensa kuluneen vuoden aikana. Raportti kattaa kaikki toiminnot Suomessa, Venäjällä, Latviassa ja Ruotsissa. Jos joidenkin yksittäisten tunnuslukujen osalta tietoa ei ole ollut saatavissa kaikista toimintamaistamme tai laskennassa on tapahtunut muutoksia verrattuna aikaisempiin vuosiin, poikkeus on kerrottu tunnusluvun yhteydessä. Raportoitavat tunnusluvut perustuvat GRIohjeiston mukaiseen sidosryhmä- ja olennaisuusanalyysiin, jossa olemme ottaneet huomioon keskeisten sidosryhmien odotukset. L&T:n keskeisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat, viranomaiset, paikalliset yhteisöt, palvelun- ja tavarantoimittajat, järjestöt ja media. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa esittelemme osiossa L&T yhteiskunnassa. Vuonna 2013 tarkoituksenamme on syventää vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa voidaksemme ottaa huomioon sidosryhmien näkemykset tulevissa raporteissa vielä nykyistä kattavammin. gri-indeksi internetsivuillamme Raportoimamme yhteiskuntavastuun tunnusluvut kattavat kaikki yritysvastuun osa-alueet. Olemme painottaneet raportissa ympäristöön, henkilöstöön ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä tunnuslukuja. Johtamistapaamme yhteiskuntavastuun osaalueilla olemme kuvanneet vuosikertomuksen eri osioissa. Ympäristövastuun johtamisen esittelemme Ympäristövastuu-osiossa, taloudellisen vastuun johtamisen pääosin tilinpäätösosiossa ja henkilöstöjohtamista kuvaamme Henkilöstö-osiossa. Muut sosiaalisen ja taloudellisen vastuun osa-alueet käsittelemme Vastuullisuus L&T:llä ja L&T yhteiskunnassa -osioissa. Raportti vastaa L&T:n oman käsityksen mukaan raportointitasoa B. GRI-sisältöindeksi kokonaisuudessaan on luettavissa internetsivuillamme osoitteessa

13 Vastuullisuus L&T:llä Vastuullisuus L&T:llä yritysvastuuohjelma Päämäärä Toimenpiteet ja tulokset 2012 Tavoitteet ja toimenpiteet Vastuullinen liiketoiminta ja palvelut Kannattava yritys ja sijoituskohde Vastuullinen tapa toimia Tyytyväiset asiakkaat Ympäristövastuu Materiaali- ja energiatehokkuus Päästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen Vastuu henkilöstöstä Työkyvyn hallinta (L&T Suomi) Työturvallisuus Johtamisen ja työympäristön kehittäminen Yhtiön taloudelliset tunnusluvut, s. 8 9 Yhtiön strategiakauden taloudelliset tavoitteet, s. 13 L&T:n vastuullisen liiketavan periaatteet laadittiin ja hyväksyttiin hallituksessa Keskeiset toimintaa ohjaavat politiikat uudistettiin ja hyväksyttiin Asiakaskyselyn pohjalta johdetut kehityshankkeet asiakaskokemuksen parantamiseksi, esim. perehdytyksen kehittäminen, järjestelmähankkeet L&T:n hallussa olevien materiaalivirtojen kierrätys- ja hyödyntämisaste, s. 24 CO 2 -päästösäästön lisäys, s. 24 Omien laitosten materiaalitehokkuus, jätteiden hyödyntämisaste 86 % WWF myönsi pääkonttorille Green Office -merkin Ympäristöpassi koulutuksen suorittaneiden siivoojien kokonaismäärä kpl Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen asiakaskohtaiset tulokset Uusia ekohuoltoon erikoistuneita huoltomiehiä koulutettu 206 kpl energiansäästöhavaintoa asiakaskohteissa Ajotavanhallinnan pilotit ja koulutukset, 170 raskaan kaluston ajoneuvoa mittauksen piirissä Ajoreittien optimointi (taka- ja etulastaavat jäteautot) Hybridijäteauton ja bioetanolidiesel-jäteauton pilotointi Videoneuvottelujen lisääminen, työmatkustuksen väheneminen 7 % Omien kiinteistöjen käytön tehostaminen Työkykyohjelman toimenpiteet: uudelleensijoitus ja -koulutus, ennaltaehkäisevät ohjelmat Sairauspoissaolo 5,4 % Tyel-luokka 3 Keskimääräinen eläköitymisikä 62,9 Työturvallisuusjohtaminen keskitettiin ja toimintamallit yhtenäistettiin Tapaturmataajuus 31 Turvallisuushavaintoilmoitukset kpl Sisäisen johtamisvalmennusohjelman käynnistäminen Säännölliset esimiesfoorumit Vastuullinen hankinta ja yhteistyökumppanit Alihankinnan Hankintaperiaatteet uudistettiin ja hyväksyttiin vastuullisuus Ympäristöä säästävien tuotteiden suosiminen Sidosryhmäsuhteet Avoin vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Kierrätysyhteiskunnan edistäminen Ympäristömerkittyjen siivousaineiden osuus 53 % käytetyistä aineista, kasvua vuodesta %-yksikköä Euro-moottoriluokkien kehitys, s Sidosryhmä- ja olennaisuusanalyysin päivitys GRI-raportoinnin laajentaminen B-tasolle 42 Ympäristöakatemiaa, 880 osallistujaa 200 räätälöityä ympäristökoulutusta Wellou.fi toiminnan käynnistäminen Pohjois-Suomen materiaalitehokkuusohjelma LOURA-hanke, Helsingin ilmastokumppanit L&T:n vastuullisen liiketavan periaatteiden jalkautus ja koulutus kaikissa toimintamaissa Määräystenmukaisuus Kaksi kertaa vuodessa tehtävä yhtenäinen asiakaskysely ja sen pohjalta tehtävät kehitystoimenpiteet ja -hankkeet Asiakaskohtaiset tehostamis- ja kehityshankkeet kierrätys- ja hyödyntämisasteen sekä energiatehokkuuden parantamiseksi Uusioraaka-aineiden ja -polttoaineiden toimitusten kasvattaminen edelleen Omien laitosten hyödyntämisaste 90 % Ekohuoltoon erikoistuneiden huoltomiesten osuus 80 % sekä jatkokoulutusohjelman käynnistäminen Energiansäästöhavaintojen määrä kpl vuodessa Ajotavanseurannan laajentaminen vaihtolavakalustoon (n. 80 raskaankaluston ajoneuvoa) vuonna 2013 Omien kiinteistöjen energiatehokkuus- ja käytöntehostamisprojekti jatkuu Työkykyohjelman tavoitteet vuoteen 2015 mennessä: Sairauspoissaolo 5 % TYEL-luokan vakiintuminen tasolle 3 Keskimääräinen eläköitymisikä 63 Tapaturmataajuus alle 25 vuonna 2013 Tapaturmataajuus alle 15 vuonna 2016 Ilmapiiritutkimus joka toinen vuosi Säännöllinen johtamispalaute Osaamisen kehittämisohjelma Hankintaperiaatteiden jalkautus kaikissa toimintamaissa Auditointi- ja arviointikäytäntöjen tehostaminen sekä uudistaminen Määräystenmukaisuus Ympäristömerkittyjen siivousaineiden osuuden kasvattaminen 65 %:iin Euro 5 moottoriluokan osuuden kasvattaminen 20 %:iin Sidosryhmäkohtaisen vuoropuhelun syventäminen, kehitysehdotukset ja -ohjelmat Lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen vaikuttaminen Räätälöidyt Ympäristöakatemiat ja -koulutukset eri sidosryhmille Alueelliset ja valtakunnalliset materiaalitehokkuusohjelmat vuonna 2012 olemme uudistaneet yritysvastuun johtamisjärjestelmän sekä laajentaneet raportointia

14 Ympäristövastuu Ympäristövastuu L&T on vahvasti mukana kierrätysyhteiskunnan kehittämisessä. Menestyminen tässä työssä edellyttää meiltä vankkaa, asiakkaittemme tarpeisiin soveltuvaa ympäristöosaamista sekä omien ympäristövaikutustemme minimoimista. Vuonna 2012 uudistimme ympäristöpolitiikkamme, jossa määritämme ympäristönäkökohdat ja periaatteet, joita noudatamme niin omassa toiminnassamme kuin asiakkaille tuottamissamme palveluissa. Tarjoamme palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla asiakkaamme voivat säästää luonnonvaroja ja energiaa ja jotka samalla tuottavat selvää taloudellista etua. Oman toimintamme keskeisiä ympäristöperiaatteita on, että noudatamme tinkimättömästi ympäristölainsäädäntöä ja ympäristöstandardeja ja johdamme ympäristötyötämme jatkuvan parantamisen periaatteella. Seuraamme systemaattisesti omia ympäristövaikutuksiamme ja edellytämme myös yhteistyökumppaneiltamme ympäristövastuullista toimintaa. vähennämme hiilidioksidipäästöjä yhdessä asiakkaidemme kanssa Palvelumme vähensivät hiilidioksidipäästöjä yli 1,5 miljoonalla CO 2 -tonnilla vuonna 2012 (2011: yli 1 miljoona Hallussa olevat materiaalivirrat % Omien laitosten materiaalitehokkuus % tonnia). Saavutimme kasvun parantamalla materiaalitehokkuutta entisestään ja kasvattamalla uusioraakaaine ja -biopolttoainetoimituksia. Laskentaperiaatteet ovat nähtävissä internetsivuillamme osoitteessa Toimintamme merkittävimpiä kielteisiä ympäristövaikutuksia ovat keräys- ja kuljetuspalveluista aiheutuvat päästöt. Tähän asti omat hiilidioksidipäästömme ovat seuranneet tuotannon volyymin kasvua. Vuonna 2012 pystyimme säilyttämään kokonaishiilidioksidipäästömme vuoden 2011 tasolla. Esimerkiksi kaukologistiikassa kulutimme vähemmän polttoainetta kuljetettua irtokuutiota kohden. Lisäksi nostimme tehokkuuttamme muun muassa optimoimalla jätteenkeräysreittejä. Kokonaisuudessaan toimintamme kautta saavutettava päästösäästö on huomattava suhteessa toimintamme negatiivisiin ympäristövaikutuksiin. Hallussa olevien materiaalivirtojen kierrätysja hyödyntämisaste % ympäristöperiaatteisiimme kuuluu, että vähennämme toimintamme päästöjä muun muassa tehostamalla kuljetuksia ja pienentämällä ajoneuvojemme polttoaineen kulutusta. työkaluja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen Tarjoamme asiakkaillemme paitsi välineitä ja koulutusta materiaali- ja energiatehokkaaseen jäte- ja kiinteistöhuoltoon myös työkaluja asiakkaan oman toiminnan seurantaan sekä viranomaisille suunnattuun raportointiin. Ympäristönetti-palvelun kautta asiakkaamme voivat seurata omia jätemääriään ja jätehuollon kustannuksiaan. Palvelutarjontaamme kuuluu VTT:n kanssa kehitetty yritysjätteen ilmastovaikutuslaskuri, joka mahdollistaa asiakkaidemme jätehuollon CO 2 - vaikutusten laskemisen ja jätehuoltoratkaisujen vertailun. Tulosten pohjalta esitämme asiakkaalle kehitysehdotuksia, joiden avulla asiakkaamme voivat vähentää hiilidioksidipäästöjään. ohjaamme materiaalit hyötykäyttöön L&T kerää, kuljettaa ja prosessoi erityyppisiä jätteitä erityisesti kaupan alalta, teollisuudesta ja rakennustoiminnasta. Jätteen raaka-ainehyödyntäminen säästää niin energiaa kuin raakaaineitakin. Ohjaamme asiakkaitamme syntypaikkalajitteluun materiaalikierrätyksen ja tehokkaan energiahyödyntämisen edistämiseksi. Kaikista L&T:n hallussa olevista materiaalivirroista pystyttiin kierrättämään tai hyödyntämään 82 %. L&T:n omien laitosten hyödyntämisaste oli 86 % (vuonna 2011: 84 %). Vaaralliset jätteet käsittelemme asianmukaisesti omilla laitoksillamme tai toimitamme ne yhteistyökumppaneillemme käsiteltäväksi. Vaarallisista jätteistä 9 % vietiin hyödynnettäväksi muihin EU-maihin. Aloitimme vuonna 2011 vaarallisten jätteiden keräyksen myös Venäjällä. Emme tuoneet vaarallisia jätteitä maahan vuonna Kasvihuonekaasupäästöt yht. 80,0 tuhatta CO 2 -tonnia Raskaan kaluston Euro-moottoriluokat kalusto yhteensä 760 kpl järkevää energiahyödyntämistä Koska kaikkia jätteitä ei nykyteknologialla voida kierrättää uusioraaka-aineiksi, on sekä taloudellista että ympäristön kannalta edullista, että osa materiaaleista hyödynnetään energiana. L&T suosii jätteiden energiahyödyntämisessä kierrätyspolttoaineen valmistusta ja toimittamista pää- tai rinnakkaispolttoaineeksi voimalaitoksiin ja sementtiuuneihin. Jätteistä valmistetulla kierrätyspolttoaineella korvataan yleensä enemmän päästöjä tuottavia polttoaineita kuten kivihiiltä ja turvetta, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä energiantuotannossa. Rinnakkaispoltolla tarkoitetaan jätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen polttamista voimalaitoksessa tai sementtiuunissa samanaikaisesti tavanomaisen polttoaineen, esimerkiksi kivihiilen, turpeen tai puuhakkeen kanssa. Lopputuloksena on tehokkaalla hyötysuhteella sähköä ja lämpöä. L&T:llä kierrätyspolttoaineiden laadunhallinta perustuu eurooppalaisiin kierrätyspolttoainestandardeihin, jotka julkaistiin vuonna 2012, ja joiden valmisteluun L&T osallistui aktiivisesti. tehostaminen pienentää päästöjä Ympäristövastuumme ja -tavoitteidemme keskeinen osa on omien päästöjen vähentäminen muun muassa kuljetuksia tehostamalla ja ajoneuvojen polttoaineen kulutusta pienentämällä. Vuonna 2012 otimme käyttöön Suomessa raportointityökalun, josta saamme tietoa kuljettamistamme jätemääristä, kuljetusreittien sekä kalustonkäytön tehokkuudesta. Seurannan tavoitteena on parantaa tuotannon tehokkuutta optimoimalla oikeita asioita. Seurannan piirissä oli 300 ajoneuvoa vuoden 2012 lopussa ja täysimääräisesti raportointityökalu on käytössä vuonna Polttoaineenkulutus litraa Sähkön kulutus MWh 10 % 18 % 22 % 49 % 14 % 32 % 6 % 48 % 18 % 21 % 20 % 41 % 28 % 10 % 61 % 16 % 9 % 39 % 15 % 22 % Syntypaikkalajitellut kiinteät jätteet (esim. paperi, muovi, lasi, metalli, energiajae, puu) Sekajätteet (esim. seka- ja kaatopaikkajätteet sekä lajittelemattomat rakennusjätteet) Nestemäiset ja vaaralliset jätteet Pilaantuneet maa-ainekset ja tuhkat Kierrätys Ympäristörakentaminen Energiahyödyntäminen Loppusijoitus kaatopaikalle Kierrätys tai kompostointi Ympäristörakentaminen Energiahyödyntäminen Loppusijoitus kaatopaikalle Suorat kasvihuonekaasupäästöt Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Euro 5 Euro 4 Euro 3 Euro 2 Euro 0 1 Lisätietoa Euro-moottoriluokituksen vaikutuksesta päästöihin sivulla Diesel Polttoöljyt Bensiini

15 Ympäristövastuu Ympäristövastuu Ajoreittien optimointi on myös osa jatkuvaa työtämme. Vuoden 2012 aikana kävimme läpi satojen autojen reitit, ja olemme pystyneet vähentämään vanhempaa ja korkeapäästöisempää kalustoa. Kehitämme monella tavalla raskaankaluston kuljettajiemme ajotapaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Henkilökohtainen ajotavanseurantalaitteisto asennettiin 170 raskaankaluston ajoneuvoon vuoden 2012 aikana. Seuranta mahdollistaa ajotavan analysoinnin ja jatkuvan parantamisen. Olemme kouluttaneet perehdyttäjiä opettamaan ennakoivaa ajotapaa kuljettajille. Ajotavanseurantaa tullaan laajentamaan myöhemmin myös vaihtolavakalustoon. Lisäksi Suomessa 70 % kuljettajistamme oli käynyt pakollisen Ennakoiva ajotapa -jatkokoulutuspäivän vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuluneena vuonna L&T:n kuljettajat suorittivat ammattipätevyyden jatkokoulutuspäivää. Raskaan kaluston pienhiukkaspäästöt sekä typenoksidien päästöt vähenevät sitä mukaa, kun hankimme uutta kalustoa vanhan tilalle. Kun siirrytään esimerkiksi Euro 3 -luokasta Euro 5 -luokkaan typenoksidien (NOx) päästöjä leikataan yli 50 % ja pienhiukkaspäästöjä jopa 80 %. Tällä hetkellä hankittavassa kalustossa käytetään EURO 5 -luokituksen moottoreita. Testaamme jatkuvasti myös uuden teknologian jäteautoja, joilla tavoittelemme polttoaineenkulutuksen ja ympäristövaikutusten alentamista. Jo aiemmilta vuosilta käytössä on ollut tavanomaisten dieselkäyttöisten jäteautojen lisäksi maakaasukäyttöisiä jäteautoja sekä vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla koekäyttöön otettu bioetanolidieselkäyttöinen ajoneuvo, jonka käyttökokemukset L&T:n toiminnan aiheuttamat CO 2 -päästöt ja toiminnan laskennalliset CO 2 -päästövähennykset jätteenkeräyksessä ovat olleet hyviä. Etanolin käyttäminen polttoaineena vähentää hiilidioksidipäästöjä 85 prosenttia. Vuonna 2012 otimme Turussa jätteenkeräyksessä käyttöön Suomen ensimmäisen hybridikäyttöisen jäteauton, jolla etuna on alhaisemman polttoaineen kulutuksen lisäksi hiljaisuus. Kuljetusten negatiiviset vaikutukset ovat kuitenkin vain muutama prosentti siitä kokonaishyödystä, joka saavutetaan, kun kuljetetaan biopolttoaineita tai materiaalia kierrätykseen. energia- ja materiaalitehokkuus omissa kiinteistöissämme Ympäristöperiaatteidemme mukaisesti parannamme omien kiinteistöjemme energia- ja materiaalitehokkuutta. Kiinteistöjemme tehokkaampaan käyttöön tähtäävä projekti jatkui koko vuoden 2012 ja sitä jatketaan vuonna Lisäämme avotoimistoja, järjestämme yhteistyöpisteet paljon liikkuville ja yhdistämme varasto-, halli-, sosiaali- ja neuvottelutiloja. Projektiin liittyy pilottihanke, jonka tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta omissa kiinteistöissämme. L&T:n omistamien kiinteistöjen huoltosopimukset on laadittu L&T Ekohuoltokonseptin mukaisiksi tarkoituksena minimoida kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus. WWF on myöntänyt L&T:n pääkonttorille Green Office -merkin osoituksena ympäristövaatimusten täyttymisestä. Vuonna 2012 työmatkustaminen väheni L&T:llä Suomessa 7 %. Olemme lisänneet online-kokousten määrää, mikä on vähentänyt henkilöstön työmatkaajoa ja sitä kautta päästöjämme. tuhatta CO 2 -ekvivalenttitonnia Päästöt Kuljetukset, työkoneet, tuotantoautot 49,1 49,0 Ostettu sähkö 8,3 8,9 Työmatkustaminen 1,4 1,5 Urakoitsijoiden polttoaineen kulutus 21,6 20,6 Yhteensä 80,0 80,0 laskennalliset päästövähennykset Materiaalikierrätys -373,3-309,5 Polttoainetoimitukset , ,2 Yhteensä , ,7 Päästöt on laskettu kansainvälisen raportointiohjeiston The Green House Gas Protocol -päästölaskentamallin mukaisesti hyödyntäen muun muassa VTT:n LIPASTO-tietokantaa. Laskentamallin mukaan päästöt jaetaan kolmeen vaikutusalueeseen: vaikutusalue 1 Suorat kasvihuonepäästöt (L&T:n raskaan kaluston, tuotantoautojen, työkoneiden ja työsuhdeautojen kuluttamat polttoaineet), vaikutusalue 2 Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ostetusta energiasta (L&T:n sähkönkäyttö toimipisteissä) ja vaikutusalue 3 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (työmatkustaminen, urakoitsijoiden polttoaineen kulutus). Laskennalliset päästövähennykset on laskettu VTT:n luoman mallin avulla. Vuonna 2012 laskentaa laajennettiin kattamaan koko L&T-konsernin toiminta. Vuoden 2011 luvut on korjattu vertailukelpoisiksi. Laskennallinen päästövähennys on laskettu koko ketjulle jätteen keräyksestä uusiomateriaalin ja -polttoaineen käyttöön asti. Lisätietoa laskentatavasta: jätteen raaka-ainehyödyntäminen säästää niin energiaa kuin raaka-aineitakin. huolehdimme ympäristöstä Tarjoamme myös ympäristövahinkopalveluita esimerkiksi öljyvuotojen hoitoon ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn. Vahinkotilanteessa asiantuntijamme kartoittavat vahingon laadun ja selvittävät analyysien ja eri alan ammattilaisten avulla tarvittavat saneeraustoimenpiteet. Hoidamme yhteydet viranomaisiin, vahingon aiheuttajaan ja tarvittaviin sidosryhmiin ja tuotamme heille tarvittavat raportit. Ympäristöluvat ohjaavat ympäristöasioiden hallintaa sekä seurantatarkkailua. L&T:llä on 90 ympäristölupaa. Vuonna 2012 uusia lupapäätöksiä saatiin kuusi, joista kaksi kokonaan uudelle toiminnalle. riskienhallinnalla turvallisia palveluita Toimintaamme sisältyvät ympäristöriskit kohdistuvat maaperän saastumiseen, vesien saastumiseen ja ilmanpäästöihin. Riskitekijöitä ovat jätteiden kuljetukset, varastointi ja käsittely. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä ja tehokas omavalvonta ovat riskinhallinnan kulmakiviä. Ympäristöriskejä kartoitetaan säännöllisesti auditointien ja tarkastusten yhteydessä ja niissä havaitut puutteet ja riskikohteet kirjataan järjestelmään, jonka kautta myös niiden käsittelyä seurataan. Ympäristövahinkojen toteutumista ehkäistään muun muassa suojarakenteilla, mittalaitteilla, tarkastuksilla, ohjeistuksella sekä henkilökunnan koulutuksilla. L&T:llä ei tapahtunut yhtään huomattavaa tai vakavaa ympäristövahinkoa vuonna Lieviä vahinkotapauksia oli kahdeksan kappaletta. Ne johtuivat liikenneonnettomuuksista, säiliövuodosta ja muista teknisistä syistä. Päästöjä syntyi rajatulle alueelle ja ne saatiin talteen imeyttämällä, vaihtamalla maaperää tai rajaamalla ja poistamalla päästö viemärijärjestelmästä. ympäristönsuojelun kustannukset L&T:n ympäristönsuojeluinvestointeja ja -kuluja ovat muun muassa ilma-, vesi- ja maapäästöjen hallintaan liittyvät investoinnit ja kulut, investoinnit vaarallisten jätteiden käsittelylaitosten ilmansuodatukseen, maaperäselvitykset, kaatopaikkojen maisemointi- ja peittämiskulut sekä ympäristö- ja vastuuvakuutusten kulut. Vuonna 2012 L&T:n ympäristönsuojelukulut olivat lähes 0,8 miljoonaa euroa ja ympäristönsuojeluinvestoinnit lähes 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi L&T on investoinut raskaan kaluston polttoainekulutuksen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Näitä ovat olleet mm. kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukset, investoinnit vähäpäästöisempään kalustoon ja kulutusta pienentäviin laitteisiin sekä seurannan kehittämiseen liittyvät kalusto-, ohjelma- ja laitehankinnat. Näitä kuluja ei kuitenkaan ole erotettu liiketoiminnan muista kustannuksista

16 Henkilöstö Henkilöstö L&T tekee työtä, jolla on merkitystä. Tarjoamme monipuolisia työtehtäviä, tuemme henkilöstömme urakehitysmahdollisuuksia ja huolehdimme heidän hyvinvoinnistaan. Olemme tulevaisuuden työllistäjä. Teollisuuden työpaikat siirtyvät yhä enemmän ulkomaille, mutta palvelualan yrityksenä työllistämme ihmisiä toimintamaissamme. Vuonna 2012 uudistimme henkilöstöpolitiikkamme. L&T noudattaa henkilöstötoiminnoissaan kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, ILO:n kansainvälisiä sopimuksia, työsuojelumääräyksiä ja muita velvoitteita. Työyhteisömme on tasa-arvoinen, emme hyväksy syrjintää missään muodossa, ja henkilöstöjohtamisemme on tasapuolista ja oikeudenmukaista. Henkilöstöllämme on järjestäytymisvapaus, ja suhtaudumme ammattiyhdistystoimintaan ja henkilöstön edustajiin arvostaen ja avoimesti. osaavat ja riittävät resurssit Palveluyrityksenä keskeinen haasteemme on riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen. Vuoden 2012 lopussa L&T:n palveluksessa oli koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä yhteensä henkilöä (9 357). Henkilöstö maittain vuoden lopussa koko- ja osa-aikaiset yhteensä Suomi Latvia Ruotsi Venäjä Henkilöstön ikäjakauma 19 % 23 % alle Yli 61 4 % 5 % Siivousalaa ei Suomessa koeta tällä hetkellä houkuttelevaksi ja työntekijöiden vaihtuvuus alalla on suurta eikä L&T ole poikkeus. Suomen Siivous- ja käyttäjäpalveluissa työntekijöiden vaihtuvuus L&T:llä oli 48,7 % (47,8 %) vuonna Huoltomiehiä puolestaan valmistuu työmarkkinoille liian vähän. Myös kiinteistötekniikkapuolella ammattilaisia on vaikea löytää vapailta markkinoilta. Koulutamme itse vahinkosaneeraajia ja -kartoittajia, sillä vahinkosaneerauksessa meillä on tehtäviä, joihin mikään oppilaitos ei tarjoa koulutusta. Kiinteistönhoidossa L&T:n Suomen työntekijöiden vaihtuvuus oli 20,1 % (17,8 %). Ympäristöpalveluissa työntekijöitä on paremmin saatavilla, ja he ovat sitoutuneita työhönsä, joten vaihtuvuus on melko vähäistä. Suomessa työntekijöiden vaihtuvuus Ympäristöpalveluissa oli 11,4 % (9,5 %). Tarjoamme henkilöstölle kattavasti täydennyskoulutus- ja uramahdollisuuksia eri toimialoillamme. 23 % 25 % Tapaturmataajuus Ympäristöpalvelut Kiinteistönhoito 31 Siivous- ja käyttäjäpalvelut 26 Uusiutuvat energialähteet 31 Lassila & Tikanoja toimintaperiaatteemme ovat palveluasenne, vastuunkanto ja yhteispeli. työntekijöitä ulkomailta Riittävien henkilöstöresurssien varmistamiseksi, olemme käynnistäneet projektin, jossa rekrytoimme siivoojia ulkomailta. Vuoden 2012 lopussa olimme rekrytoineet parikymmentä siivoojaa Virosta. Tutkimme mahdollisuuksia laajentaa rekrytointia myös muihin Baltian ja Itä-Euroopan maihin. henkilöstölukuja Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten osuus L&T:läisistä on 15 prosenttia (2011: 13 %) ja he edustavat yli 70 kansalaisuutta. yksi l&t Tulevina vuosina pyrimme yhtenäistämään yrityskulttuuriamme. Olemme laajentuneet viime vuosina paljon yrityskauppojen kautta, ja niiden myötä Henkilöstö vuoden lopussa, koko- ja osa-aikaiset yhteensä Henkilöstö keskimäärin kokoaikaiseksi muutettuna Sukupuolijakauma * naisia, % miehiä, % Henkilöstö työsuhdetyypeittäin vakituisia, % määrä-aikaisia, % kokoaikaisia, % osa-aikaisia, % tarvittaessa kutsuttavia, % ** Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus, % *** Keskimääräinen eläköitymisikä *** 62,9 62,9 62,4 Sairauspoissaolot, % *** 5,4 5,7 5,7 Tapaturmataajuus * Turvallisuushavaintoilmoitukset * Vaaranarvioinnit SafetyWalk-havainnointikierrokset * 2012 alkaen raportointia laajennettu kaikkiin toimintamaihin, edeltävien vuosien luvut koskevat vain L&T:n Suomen toimintoja. ** Työsuhdetyyppi käytössä vain Suomessa *** Kattaa vain L&T:n Suomen toiminnot 28 29

17 Henkilöstö Henkilöstö Puheenvuoro Asiakaslähtöisyys, innostavuus, jämäkkyys ja uusiutumiskyky ovat ominaisuuksia, joita me L&T:llä esimiehiltämme toivomme. Esimiestyö on haastavaa ja osaamista on tärkeää kehittää koko ajan. L&T:llä on noin 500 esimiestä, jotka kaikki saavat lähivuosina koulutusta ja tukea tehtäväänsä. Yrittäjähenkisyys ja tuloksen johtaminen ovat vahvuuksiamme, joiden päälle rakennamme uutta. Painopisteitä ovat yrityskulttuurin yhtenäistäminen muun muassa vuorovaikutuskeinoja parantamalla sekä asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Osaavakaan esimies ei saa yksin tuloksia aikaan. Yksi esimiehen onnistumisen mittari on se, että hän saa alaisensa kehittymään ammatissaan ja pääsemään urallaan eteenpäin. Kirsi Matero, henkilöstöjohtaja meillä on erilaisia toimintatapoja. Yrityskulttuurin yhtenäistämisessä yhteiset uudet toimintaperiaatteemme ovat avainroolissa. Toimintaperiaatteemme ovat palveluasenne, vastuunkanto ja yhteispeli. Odotamme kaikkien palveluksessamme olevien noudattavan toimintaperiaatteita omassa työssään. Osana yrityskulttuurin yhtenäistämistä kehitämme yhtenäisempiä palkitsemisen malleja ja olemme ottaneet käyttöön työn vaativuuden arviointimenetelmän tietyille henkilöstöryhmille. Vuonna 2012 teimme toimihenkilöiden, ylempien toimihenkilöiden ja johdon tehtävien vaativuusarvioinnit. Kehitämme muun muassa tulospalkkiojärjestelmiämme, jotta ne kannustaisivat tekemään yhteistyötä suurempien palvelukokonaisuuksien eteen. työmahdollisuuksia kaikkiin elämäntilanteisiin Työntekijöidemme ikähaarukka on poikkeuksellisen laaja. Se kuvaa sitä, että työtehtävämme sopivat niin osa-aikaista työtä etsivälle opiskelijalle tai eläkeläiselle kuin vakinaista työtä hakevalle perheellisellekin. Merkittävä saavutus on se, että vuonna 2012 keskimääräinen eläköitymisikä Suomessa L&T:llä oli 62,9 vuotta, kun se vuonna 2005 oli 59,4 vuotta. Lisäksi Suomen L&T:n uudelleensijoitusprosessin avulla on pystytty estämään lähes 90 henkilön työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen. Uudelleensijoituksella pyritään löytämään henkilölle sairauden tai tapaturman alentamaa työkykyä vastaava työtehtävä tai ammatti. eväitä esimiestyöhön Osaava esimiestyö on strategian jalkautuksen, toteuttamisen ja tavoitteiden saavuttamisen perusehto. Suomessa L&T:n suorituksenjohtamisenprosessi uusittiin vuoden 2012 alusta koskemaan kaikkia vakituisia työntekijöitä sekä niitä, joilla viikkotyötuntiaika ylittää 20 tuntia ja jotka ovat yli vuoden määräaikaisessa työsuhteessa. Prosessi kattaa noin 80 prosenttia koko L&T:n Suomen henkilöstöstä. Ruotsissa vastaava suorituksenjohtamisprosessi koskee kaikkia toimihenkilöitä. Tavoite- ja kehityskeskusteluja käydään 1 2 vuodessa, ja niiden käymistä sekä hyödyllisyyttä seurataan henkilöstökyselyn yhteydessä. Mittaamme myös käytyjen tavoitekeskustelujen määrää. Esimiehiltä itseltään ja luottamusmiehiltä sekä sisäisissä kyselyissämme on noussut vahvasti esiin vaatimus esimiestyön kehittämisestä. Syksyllä 2012 kaikki vajaa 500 Suomen esimiestämme kokoontuivat ensimmäistä kertaa Esimiesfoorumeihin keskustelemaan uudesta strategiasta ja työstämään ajatuksia strategian viemisestä käytäntöön. Esimiesfoorumit ovat kanava jakaa hyviä käytäntöjä kollegoiden kanssa ja luoda yhteisöllisyyttä. Lisäksi marraskuussa aloitimme uuden LOISTEesimieskoulutusohjelman, joka on henkilöstötoimemme lähivuosien suurin investointi. Kaikki esimiehet käyvät läpi LOISTE-koulutuspolun vuosien aikana. Uusille esimiehille järjestetään normaalin perehdytyksen lisäksi Suomessa ABC- ja DEF-valmennus, joissa käydään läpi esimiehen rooli sekä keskeiset esimiestyön toimintamallit. työkykyjohtamisessa paino ennakoivaan työhön Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni työntekijämme pysyy työkykyisenä vanhuuseläkkeelle asti. Tarjoamme työterveydenhuollossa paljon lakisääteistä paremmat etuudet L&T:n Suomen Sirius-työkykyjohtamisohjelmamme puitteissa. Esimiehiä on koulutettu varhaisen välittämisen malliin eli ehkäisemään työkykyongelmia ja tunnistamaan ne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Korvaava työ, työajan ja tehtävien muokkaaminen sekä osatyökykyisten uudelleensijoittaminen ovat keinoja, joilla työkykyongelmiin voidaan puuttua. Sairastapauksissa työntekijämme saavat asiantuntevan hoidon asuinpaikasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Vuonna 2012 kampanjoimme näkyvästi savuttomuuden puolesta ja tarjoamme henkilöstölle tukea tupakoinnin lopettamiseen. Tupakoinnin lopettamisohjelmaan liittyi kaikkiaan 80 henkilöä. Vuonna 2013 keskitymme tehostamaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tarjoamme henkilöstölle opastusta ja keinoja terveellisempiin elämäntapoihin: ruokavalioon, savuttomuuteen, uneen ja liikuntaan. Vuonna 2011 alkaneen uuden viisivuotisjakson tavoitteemme ovat työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten minimointi, sairauspoissaoloprosentin alentaminen viiteen prosenttiin, sekä TyEL-maksuluokan vakiinnuttaminen tasolle 3. turvallinen työpaikka Työturvallisuuden kehittäminen on keskeinen painopisteemme. Olemme sitoutuneet nolla tapaturmaa -ajatteluun ja uskomme, että kaikki tapaturmat ovat vältettävissä. Vuonna 2012 keskitimme työturvallisuusjohtamistamme ja yhtenäistimme toimintatapojamme. Uudistimme myös työturvallisuusperiaatteemme. Työturvallisuus syntyy hyvästä johtamisesta. Työturvallisuuspäällikkömme kuuluvat toimialojen johtoryhmiin ja turvallisuus on kaikkien kokousten asialistalla johtoryhmästä lähtien. Työturvallisuusnäkökulma on sidottu myös henkilökohtaisiin tulospalkkioihin. Meillä on tehty pitkäjänteistä turvallisuustyötä etenkin teollisuudessa ja ympäristönhuollossa. Keskitymme nyt viemään hyviä käytäntöjä systemaattisesti myös Kiinteistöpalveluihin. Esimerkiksi tapaturmaraadit ja työturvallisuuden ennakoivat toimenpiteet on otettu käyttöön myös Kiinteistöpalveluissa ja Uusiutuvissa energialähteissä. Tapaturmaraadit käyvät liiketoiminta- tai aluejohtajan johdolla läpi tapaturmaan johtaneet syyt ja suunnittelevat korjaavat toimenpiteet. Kaikkiin toimipisteisiimme jaettiin vuonna 2012 työturvallisuustaulut muistuttamaan työturvallisuuden toimintamalleista jokaisena työpäivänä. Turvallisuushavaintoilmoituksilla ilmoitetaan kaikki poikkeamat, jotka eivät kuulu jokapäiväiseen, turvalliseen työntekoon. SafetyWalk-havainnointikierros on esimiehen työkalu työympäristön turvallisuuden seuraamiseen. Tehokkailla riskien ja työtehtävien vaaranarvioinneilla parannamme omaa, asiakkaidemme sekä muiden sidosryhmiemme turvallisuutta ja poistamme vaaratekijät. Liukastumiset ovat yleisimpiä työtapaturmiamme. Niiden välttämiseksi kenkiin kiinnitettävät liukuesteet jaettiin vuonna 2012 työntekijöille kaikissa toimipisteissämme. Työturvallisuuskortin suoritti vuonna 2012 noin 600 L&T:läistä. Yhdessä Tapiolan kanssa järjestimme 6 työsuojeluvastuukoulutusta, joihin osallistui yli 200 esimiestä. Tapaturmataajuus laski vuonna :een. Ympäristöpalveluissa (sis. teollisuuspalvelut) tapaturmataajuus oli 22, mikä oli tavoitettamme parempi tulos. Kiinteistöpuolella emme yltäneet tavoitteisiimme, mutta uskomme, että uusien käytäntöjen jalkautuksen myötä pääsemme tulevaisuudessa hyviin tuloksiin myös kiinteistöpalveluissa. Tavoitteemme on, että tapaturmataajuus on alle 15 vuonna Vuonna 2012 L&T:n henkilöstöllä ei todettu ammattitauteja eikä sattunut yhtään kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. ikä ei hidasta työntekoa Kun Elvi Kenakkala jäi eläkkeelle kymmenen vuotta sitten Oulun kaupungilta siivoojan työstä, joutilaat päivät eivät houkutelleet. Nyt 75-vuotias Elvi siivoaa L&T:n väreissä Oulun keskustassa kolmessa eri kohteessa. Elvi aloittaa työpäivän varhain aamuyöllä viitenä päivänä viikossa. Työmatkat taittuvat pyörällä polkien kesät talvet. Päivän aikana kilometrejä kertyy lähemmäs 30. Mistä löytyy virtaa kaikkeen tähän? En minä itse koe olevani vanha. Tykkään tehdä töitä ja aikakin kuluu mukavasti. Elvin perheeseen kuuluu mies, neljä lasta ja kolme lapsenlasta. Heidän kanssaan Elvi rentoutuu kotona tai mökillä ulkoillen. Sosiaaliselle Elville ihmisten tapaaminen on suola myös työnteossa. Työkavereitahan tässä työssä harvemmin näkee, mutta siivouskohteissani työskentelevien kanssa vaihdan päivittäin kuulumisia. Elvi aloitti työuransa Oulun kauppahotellissa kerroshuoltajana 1950-luvulla. Niistä ajoista työn tekeminen on muuttunut paljon. Nykyään on tarkat ohjeet, mitä minäkin päivänä tehdään. Pölyjä ei esimerkiksi pyyhitä kuin kerran viikkoon. Mutta kyllä minä usein pyyhkäisen ne silti ohi mennessäni, Elvi tunnustaa pilke silmäkulmassa. Mikä sitten olisi konkarin mielestä sopiva ikä jäädä eläkkeelle? Sehän riippuu kovasti työstä ja yrityksestä, joskus työtä vaan ei voi jatkaa yli 63-vuotiaana. Itse aion jatkaa 99-vuotiaaksi, jos työpaikka vain on, Elvi nauraa

18 Toimialakatsaukset Toimialakatsaukset alkaen L&T:n toimialarakenne muuttui uuden strategian myötä. Ympäristöpalveluista irrotettiin Teollisuuspalvelut omaksi toimialakseen ja Siivous- ja käyttäjäpalvelut ja Kiinteistön hoito yhdistyivät Kiinteistöpalveluiksi. uusiutuvat energialähteet (l&t Biowatti) Luvut ovat suuntaa-antavia. Viralliset uuden toimialajaon mukaiset vertailuluvut julkaistaan vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana. uusiutuvat energialähteet (l&t Biowatti) 8 % ympäristöpalvelut kiinteistönhoito 7 % 37 % 20 % 49 % siivous- ja käyttäjäpalvelut 24 % ympäristöpalvelut kiinteistöpalvelut 44 % 10 % teollisuuspalvelut ympäristöpalvelut Jätehuolto Kierrätyspalvelut Vaarallisten jätteiden keräys- ja käsittelypalvelut Viemärihuollon palvelut Teollisuuden prosessipuhdistukset Ympäristötuotteet Ympäristömanageeraus Materiaalihyötykäyttöratkaisut siivous- ja käyttäjäpalvelut Siivouspalvelut Käyttäjäpalvelut kiinteistönhoito Kiinteistöhuolto Kiinteistötekniikka Vahinkosaneeraus uusiutuvat energialähteet (l&t Biowatti) Puupohjaiset biopolttoaineet Kierrätyspolttoaineet Metsäpalvelut metsänomistajille ympäristöpalvelut Jätehuolto Kierrätyspalvelut Ympäristötuotteet teollisuuspalvelut Ympäristörakentaminen Prosessipuhdistus Viemärihuolto Viemäriremontointi Vaaralliset jätteet kiinteistöpalvelut Siivous Siivouksen tukipalvelut Kiinteistöhuolto Kiinteistötekniikka Vahinkosaneeraus uusiutuvat energialähteet (l&t Biowatti) Puupohjaiset biopolttoaineet Kierrätyspolttoaineet Metsäpalvelut metsänomistajille 32 33

19 Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut on helppoa Muuttaa ketsuppipullo Polttoaineeksi tai tonnikalapurkki haarukaksi. Paljon vaikeampaa on Muuttaa ihmisten 34 35

20 Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut ympäristöpalvelut Puheenvuoro Ympäristöasiat ovat nousseet osaksi yritysten liiketoimintaa ja jopa kilpailutekijäksi. Asiakkaiden vaatimukset ympäristöhuollolle ovat kasvaneet voimakkaasti, ja perinteisestä jätehuollosta on siirrytty raakaainevirtojen hallinnoimiseen ja kokonaisvaltaiseen ympäristöasioiden johtamiseen. Se edellyttää meiltä L&T:läisiltä innovatiivista otetta ja asioiden tarkastelua uusista näkökulmista joka päivä. Tekemistämme ohjaa ajatus, että oikein lajiteltuna ja käsiteltynä jäte ei ole jätettä vaan joukko arvokkaita raaka-aineita. Yksittäisten työsuoritusten tuottamisen sijaan etsimme yhdessä asiakkaan kanssa kokonaisratkaisuja, joilla lisäämme jätteiden hyötykäyttöä ja nostamme kierrätysastetta. Samalla edistämme mitä konkreettisimmin kierrätysyhteiskunnan syntyä. Petri Salermo, toimialajohtaja, Ympäristöpalvelut Kotitalouksien ja yritysten tuottamista jätteistä suurin osa on arvokasta materiaalia. Kun otamme nämä materiaalit hyötykäyttöön, säästämme raaka-aineita ja energiaa. Ympäristönhuolto on keskeisessä roolissa, kun kulutusyhteiskuntaa muutetaan kierrätysyhteiskunnaksi. Me tarjoamme palveluita ja välineitä kierrätyksen edistämiseen. Hallitsemme jätehuollon koko arvoketjun jätteiden keräämisestä niiden prosessointiin ja materiaalien myyntiin asti. Etusijajärjestyksen mukaan jätteen määrää tulee ensisijaisesti vähentää. Syntyvä jäte puolestaan valmistellaan uudelleenkäyttöön tai kierrätetään. Jos nämä eivät ole mahdollisia, jäte voidaan hyötykäyttää esimerkiksi energiana, ja loppusijoitus kaatopaikalle on viimeinen vaihtoehto. L&T:n Ympäristöpalvelut on markkinajohtaja Suomessa, ja tavoitteemme on vahvistaa markkinajohtajuuttamme kuluvan strategiakauden aikana. Ympäristöpalvelut on läsnä myös Venäjällä ja Latviassa. Latviassa toimimme valtakunnallisesti ja Venäjällä toiminta-alueellamme asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Olemme olleet ja pyrimme jatkamaan näillä markkinoilla suunnannäyttäjänä. Liikevaihto milj. 295,7 284,2 290,0 325,9 330, Liikevoitto milj. 34,2 36,0 33, keskitymme yritysmarkkinoihin ja uusioraaka-aineisiin Vuonna 2012 L&T:n Ympäristöpalveluista päätettiin erottaa Teollisuuspalvelut omaksi toimialakseen. Muutoksen tavoitteena on varmistaa kaikkien palvelulinjojen kasvun ja kehityksen maksimoiminen. Lisäksi myimme omistusosuutemme jäteöljyn jalostamiseen erikoistuneesta L&T Recoilista, sillä keskitymme ennen kaikkea palveluliiketoimintaan. Kotimaassa jätehuollon kunnallistuminen voi rajoittaa kasvumahdollisuuksiamme ympäristöhuollossa etenkin strategiakautemme loppupuolella. Pyrimme minimoimaan sen vaikutuksia kehittämällä osaamistamme yritysmarkkinoilla ja uusioraaka-aineissa. Asiakkaat ovat koko ajan kiinnostuneempia siitä, miten voisivat toimia ekologisemmin ja kustannustehokkaammin. Vuonna 2012 laajensimme keräyspulloyhteistyötämme PALPAn kanssa, saavutimme lajitteluasteen parantamisessa hyviä tuloksia muun muassa Keskon ja Stockmannin kanssa ja aloitimme 34,0 38,1 L&T:n uuden toimialajaon mukaiset vertailuluvut julkaistaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Alkon kanssa yhteistyössä hanaviinipakkausten keräyskokeilun, jonka tuloksena sementinvalmistuksessa tarvittavaa kivihiilipölyä voidaan korvata uusioraaka-aineella. Syntypaikkalajittelulla ja materiaalien tehokkaalla kierrättämisellä säästyy niin luonnonvaroja kuin eurojakin. Me tutkimme jatkuvasti eri materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia. kehitämme tietojärjestelmiämme vastaamaan tiukentuvia tarpeita Uusi jätelaki velvoittaa yritykset pitämään kirjaa jätteistään aiempaa kattavammin. Lain mukaan jätteen tuottajalla on velvollisuus olla selvillä tuottamansa jätteen laadusta, määrästä, syntyperästä sekä jätteen terveys- ja ympäristövaikutuksista. Sähköinen raportointi on tänä päivänä oletusarvo. Meidän tavoitteemme on, että jatkossa kaikki yritysten raportointi tapahtuu Ympäristönetti-palvelumme kautta. Kehitämme omia järjestelmiämme vastaamaan kiristyviä lainsäädännön vaatimuksia ja yritysten tarpeita. investointeja ylläpitoon ja venäjälle Tulevina vuosina investointimme keskittyvät olemassa olevan kaluston ja laitosverkoston ylläpitoon. Lisäksi investoimme maltillisesti Venäjän palveluverkoston laajentamiseen. L&T:llä on kattava verkosto kierrätyslaitoksia, ja strategiakaudella parannamme nykyisiin laitoksiin sitoutuneen pääoman tuottoa. Omien laitostemme lisäksi ohjaamme jätevirtoja entistä tehokkaammin myös kumppaneidemme laitoksiin. Uskomme, että myös Venäjällä jätehuollon vaatimukset ja lainsäädäntö tulevat kiristymään, ja haluamme olla mukana näillä potentiaalisilla markkinoilla. asiakastyytyväisyys on ratkaiseva mittarimme Yksi keskeisiä strategiakauden tavoitteitamme on parantaa asiakaskokemusta entisestään. Pyrimme siihen entistä paremmalla asiakkuuksien hoidolla ja asiakastyytyväisyyden seurannalla. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa toteutettavalla kyselyllä. Ympäristöasiat tulevat koko ajan kiinteämmäksi osaksi asiakkaidemme liiketoimintaa ja liiketaloudellisia tavoitteita. Ympäristönhuoltomarkkinoilla menestyy jatkossa se, joka kykenee tuottamaan mitattavaa lisäarvoa asiakkaalle. sekajätemäärä Puolittui lajittelua tehostamalla Stockmannilla Helsingin keskustassa vierailee vuosittain lähes 15 miljoonaa kävijää. Siitä syntyy väistämättä jätettä. Stockmann on onnistunut puolittamaan tavaratalossa kertyvän sekajätteen määrän tehostuneen lajittelun avulla. Jätteen vähentäminen ja syntyneiden jätteiden kierrätys ovat Stockmannin keskeisiä ympäristötavoitteita, joita L&T yhtenä kumppanina on mukana toteuttamassa. Avaintekijä lajittelun tehostamisessa on ollut jätehuollon, puhtaanapidon, sisäisten sidosryhmien ja tukitoimintojen saumaton yhteistyö. On sovittu, että L&T:n jätekuljettajat tarkkailevat jatkuvasti Stockmannin jätekuormia. Havaintojen avulla Stockmann voi puuttua lajitteluvirheisiin ja entisestään tehostaa toimintaansa. Vuonna 2013 Helsingin keskustan tavaratalossa ryhdytään keräämään jälleen uutta jätejaetta, kutistemuovia. Lisäksi metallin ja lasin keräystä laajennetaan Suomen tavarataloissa. Vuoden 2013 tärkeä kehittämiskohde on jätekuljetusten hiilijalanjäljen laskennan käynnistäminen. Saamme jo nyt paljon tietoa ilmastovaikutuksista. Seuraavaksi yhteistyössä L&T:n kanssa ulotamme laskennan myös jätteiden kuljetuksiin, Stockmannin ympäristöasiantuntija Emilia Gädda toteaa

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset KESKEISIÄ TAVOITTEITA JA TULOKSIA 07.10.2016 Esittelemme tällä sivulla keskeisiä taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun tavoitteita ja tuloksia. Lisää vastuullisuustyömme tuloksia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 lyhyesti Loimme aidosti pohjoismaisen kiertotalousyhtiön Otimme käyttöön uuden tavan johtaa organisaatiota Haastavat markkinaolosuhteet käynnistimme tehokkuusohjelman

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2011. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Tilinpäätöstiedote 1-12/2011. Juha Varelius, toimitusjohtaja Tilinpäätöstiedote 1-12/2011 Juha Varelius, toimitusjohtaja 03.02.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski 6,8 prosenttia Liikevaihto 121,9 (130,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä johtuen

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot