LEVÓN. Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria. Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEVÓN. Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria. Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään"

Transkriptio

1 LEVÓN Levón 1/2011 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria 1 Liikenneasemilla suuri merkitys maaseudulla

2 Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Koulutuksella vaikuttavuutta, yhteistyöllä luovuutta Laihialla pihistellään energiaa Mistä on hyvin toimivat sähkömarkkinat tehty? Uutta verta Levóninstituuttiin Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria Liikenneasemilla suuri merkitys maaseudulla Järviseudulla ja Kauhavalla puhutaan Järkeä Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään Mietteissä / Kristiina Strandman: Maaseutumietteitä Toimintakalenteri /levon Koulutuksella vaikuttavuutta, yhteistyöllä luovuutta Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Instituutin viime vuosi päätyi tyydyttävään tulokseen. Täydennyskoulutuksen kysyntä kääntyi kasvuun talouselämän elpymisen myötä. Instituutti järjesti vajaat 50 liiketoimintaosaamiseen liittyvää täydennyskoulutusohjelmaa tai kurssia. Osallistujia oli runsaat tuhat. Merkittävämpää kuin ohjelmien määrä ovat niissä aikaansaadut tulokset, jotka kuvaavat vaikuttavuutta. Toteutetuissa koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä avoimen yliopiston ohjelmissa käynnistettiin noin 140 tuote-, organisaatio- tai johtamisinnovaatiota tai muutoshanketta, joista laajempia aluetason muutoksia oli 24. Uusia yrityksiä syntyi 12. Suurin osa hankkeista toteutettiin toiminnallisen oppimisen näkökulmasta; lähes kaikkeen koulutukseen liittyi organisaatiokohtaisia kehittämisosioita. Elinikäiseen oppimiseen liittyvä yksilöiden oppiminen ja samanaikaisesti tapahtuva organisaatioiden kehittäminen kulkevat siis käsi kädessä. Kysyntätarvetta ilmeni erityisesti energiasektorilla, jolla toteutettiin yhdeksän tutkimus- ja kehittämishanketta. Tärkeää oli osallistuminen energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN Oy:n hankkeisiin. Aluekehittämiseen liittyviä tutkimushankkeita tehtiin viisitoista. Niistä suurin osa on ollut valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita. Avoimen yliopiston opiskelijamäärä oli lähes Suoritettuja opintopisteitä kertyi yli Kauppatieteiden tai hallintotieteiden kandidaatintutkintoon johtava avoimen väylä on käynnissä Ilmajoella, Kauhajoella, Seinäjoella, Vaasassa ja Ylivieskassa. Tulokset osoittavat, että avoin yliopisto on vahva toimija yliopisto-opetuksen järjestämisessä pääkampuksen ulkopuolellakin. Vaasalaisen koulutustarjonnan kehittämiseksi ovat Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu sopineet yhteistyöstä aikuis- ja täydennyskoulutuksen tuottamisessa, palvelututkimuksessa sekä organisaatioiden ja alueiden kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Palvelutarjonnan painopisteet ovat erityisesti liiketoiminnan, energian, alueiden kehittämisen sekä hyvinvoinnin osaamisalueilla. Myös viime syksynä käynnistettyä avoimen korkeakouluopetuksen yhteistyötä jatketaan. Yhteistyö organisoidaan Levón-instituutin kautta. Yhteistyön tiivistämiselle on selvät syyt: alueen yritysten ja muiden organisaatioiden kilpailukyvyn edistäminen, uuden osaamisen luominen, korkeakoulujen toisiaan täydentävän osaamisen hyödyntäminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeissa sekä ns. yhden luukun periaatteen toteuttaminen. Ammattikorkeakoulusta Levón-instituutin tiloihin siirtyy neljä päätoimista ja kolme osa-aikaista henkilöä. Yhteistyö toimii, kun ollaan samoissa tiloissa. Luova prosessi syntyy erilaisen osaamisen yhdistämisestä käytännön tasolla. Yritysten kilpailukyvystä on kannettava huolta. Keskeisiä keinoja on osaamisen kehittäminen. Hyvä paikka päivittää osaamista on instituutin järjestämä Johtajana kasvaminen -ohjelma, jonka uusi jakso käynnistyy syyskuussa. LEVÒN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti. Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: Internet: ISSN: X Painos: Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: MultiOffset (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Miia Mäntylä, Meri LEVÒN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy elokuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 Laihialla pihistellään energiaa Teksti: Merja Pakkanen Pilottivuosi 50/50-hankkeessa on takana. Hanke polkaistiin kouluissa käyntiin huhtikuussa 2010 ja täydellä teholla energiansäästötoimien pariin päästiin syksyllä uuden lukuvuoden alettua. Tuloksia ehdittiin jo ensimmäisenä vuonna saamaan aikaan useimmissa kouluissa. Suurimpaan energiansäästöön ylsi Laihian Isonkylän koulu, joten laihialaiset pitävät kunniakkaasti kiinni pihin maineestaan. Projektin toteuttaminen kouluvuoden aikana on haasteellista, sillä kouluissa on kaiken aikaa meneillään aktiviteetteja hengästyttävän paljon. Suuremmissa kouluissa hankkeen toteuttaminen on erityisen vaativaa, sillä ideoiden ja toiminnan jalkauttaminen joka luokkaan ei ole helppoa. Hankkeessa mukana olevien koulujen opettajat ansaitsevatkin hatunnoston, sillä he tekevät paljon ylimääräistä työtä energiansäästöhankkeen toteuttamiseksi. Innostus on ihailtavan suurta, ja vastuuopettajat ovat kokeneet erityisen palkitsevaksi sen, kuinka suurella vakaumuksella oppilaat suhtautuvat hankkeeseen. Energiansäästö on otettu sydämen asiaksi 50/50 -kouluissa. Hankkeen tärkeimpänä antina kouluissa pidetään asennekasvatusta sekä konkreettista toimintaa: Koululaiset oppivat ymmärtämään pienten, yksinkertaisten toimintatapojen muutosten merkityksen pitkällä aikavälillä ja näkemään oman toimintansa osana ympäristön hyvinvointia. Myös Isonkylän koulussa Laihialla on laitettu tuulemaan. Laihialaiset ylsivät huimiin säästöihin vuonna 2010: Lämpöä säästettiin 10 %, sähköä 2 % ja vettä uskomattomat 36 % verrattuna viitevuosien kulutukseen. Hankkeen tavoitteena oli säästää kustakin resurssista 2.5 %, joten tavoite ylittyi reilusti. Konkreettisia toimia on tehty paljon. Koulussa on opeteltu energiatehokasta tuuletusta, vettä säästävää käsien pesua ja suihkuttelua, turhien sähkölaitteiden ja valojen sammuttelua jne. Lisäksi oppilaiden tekemien pitkän aikavälin lämpötilamittausten tuloksena havaittiin, että joissakin osissa koulua on tarpeettoman lämmin, joten lämpötilaa Iloisia energiansäätäjiä Laihian Isonkylän koululla. on voitu pudottaa jopa useammalla asteella. Myös kiinteistönhoidosta vastaava Laihian Vuokratalot Oy ja Laihian kunnan Tekninen toimi ovat kantaneet kortensa kekoon ja tukeneet hanketta sekä sen tavoitteiden saavuttamista. Koulussa tehtyjä teknisiä muutoksia ovat olleet mm. vuotavien ikkunoiden ja ovien tiivistäminen, Tilaa Levón-lehti! lämpötilojen säätö, ilmanvaihdon ohjauksen tarkempi säätö jne. Yhteen hiileen puhaltamalla saadaan aikaan parhaat tulokset! Isonkylän koulun rehtorin Jyrki Leppilahden sekä Energiatiiminä toimivien 5- ja 6-luokkalaisten oppilaiden mielestä koulussa ei nyt energiansäästöstä huolimatta kärsitä kurjuutta, vaan olosuhteet ovat edelleen koulutyöskentelylle suotuisat. Joskus luokassa tosin saattaa olla hieman vilpoista. Kulutusta on karsittu lähinnä turhasta käytöstä. Energiatiimin mielestä energiansäästön kannalta tehokkainta on ollut pienempien oppilaiden opastaminen ja erilaisten muistutuskylttien tekeminen seinille. Vanhemmat oppilaat muistavat energiansäästön kouluarjessa melko hyvin, mutta pienempiä pitää välillä muistutella ja joskus jopa opettajia. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. Tilauksen voit tehdä Levón-instituutin sivuilla osoitteessa /levon/julkaisut/lehti/ tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Levón-lehti on ilmainen ja kertoo ajankohtaisista asioista niin johtamisen, energia-alan kuin aluekehittämisenkin saralta. 3

4 Mistä on hyvin toimivat sähkömarkkinat tehty? Teksti: Merja Pakkanen & Teemu Närvä Sähkömarkkinoiden toimivuudesta keskustellaan niin politiikassa, mediassa kuin kuluttajienkin keskuudessa. Sitä voidaan arvioida monin eri kriteerein, mutta kuluttajien oma näkökulma on olennainen. Tuntevatko he riittävästi sähkömarkkinoiden toimintaa, eri toimijoiden tarjontaa sekä omia mahdollisuuksiaan valita ja vaikuttaa? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä sähkönmyyjiin ja luottavatko he niihin? Mitkä ovat suurimmat syyt tai esteet sähkönmyyjän vaihtamiselle? Suomen sähkömarkkinoiden toimivuutta kuluttajan näkökulmasta selvitettiin vuoden 2010 aikana kattavalla tutkimuksella*, jossa analysoitiin yli kuluttajan sekä yli 20 asiantuntijan kokemuksia. Artikkeli perustuu tämän tutkimusprojektin tuloksiin. Tietämättömyyttä Sähkömarkkinat vapautuivat kilpailulle kotitalousasiakkaiden osalta jo vuonna 1998, mutta kuluttajilla on edelleen paljon epätietoisuutta sähkömarkkinoista, sähkönmyyjän vaihtamisesta, sähkön hinnoista jne. Tietoa on runsaasti tarjolla, mutta haasteena on sen pukeminen näkyvään ja helposti ymmärrettävään muotoon. Harva kuluttaja on sähköasioista niin kiinnostunut, että näkisi vaivan perehtyä asiaan syvällisesti. Tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä Kuluttajat ovat pääosin tyytyväisiä sähköyhtiöiden luotettavuuteen, joka tosin liitetään mielikuvissa ennen kaikkea sähkön häiriöttömään jakeluun. Sähkön laatu ei itse asiassa edes liity sähkömarkkinoiden kilpailtuun puoleen vaan kuuluu verkkoliiketoimintaan, joka on edelleen paikallisten verkkoyhtiöiden monopolitoimintaa. Kuluttajien on kuitenkin hankalaa ymmärtää ero sähkön myynti- ja siirtoliiketoimintojen välillä. Tyytymättömimpiä kuluttajat ovat sähkön hinnoitteluun. Erityisesti sähkön siirtohintoja pidetään korkeina ja perusteettomina. Sähkön siirtohinnoilla rahoitetaan sähköverkon ylläpitämistä, korjaamista ja uudistamista jne. ja niiden kohtuullisuutta valvotaan Energiamarkkinaviraston toimesta jatkuvasti, mutta kuluttajat eivät ilmeisesti tiedä asiasta riittävästi. Sähkön myyntihintojen kehittyminen Suomessa, esimerkkinä kwh/v sähköä kuluttava kotitalous. Listahinnalla tarkoitetaan sähkönmyyjien toimitusvelvollista hintaa niille asiakkaille, jotka eivät ole kilpailuttaneet. Tarjoushinnalla tarkoitetaan kilpailutettua hintaa, jonka kuluttaja saa pyytäessään tarjouksia sähkönmyyjiltä. Elspot Finland -käyrä kuvaa hinnan kehittymistä sähköpörssissä. Aktiivisuutta ja passiivisuutta Kuluttajien aktiivisuus sähkömarkkinoilla lisääntyy koko ajan. Viime vuosina sähkönmyyjäänsä vaihtaneita kotitalouksia on ollut vuosittain noin 8 %. Energia- 4

5 markkinaviraston -palvelussa tehdään vuosittain hakuja parisen miljoonaa kappaletta. (Lähde: Energiamarkkinavirasto). Sähkönmyyjän vaihtaminen on tehty Suomessa teknisesti helpoksi ja sähköyhtiöt hoitavat prosessin pääosin mallikkaasti. Kuluttajan ei tarvitse pelätä paperisotaa saati sähköntoimituksen katkeamista myyjää vaihtaessaan. Haasteena onkin lähinnä tiedon löytäminen ja ymmärtäminen sekä sähkönmyyjien tarjouksien vertailu keskenään. Viimeisen 5 vuoden aikana yli puolet kuluttajista on vertaillut sähkönmyyjien hintoja ja kolmannes vaihtanut myyjää vähintään kerran. Rahansäästö on ylivoimaisesti yleisin motiivi vaihtamiseen. Muita syitä ovat esim. tyytymättömyys aiempaan myyjään sekä halu edistää kilpailua sähkömarkkinoilla. Niistä kuluttajista, jotka eivät ole vaihtaneet sähkönmyyjää, suurin osa mainitsee pääsyyksi sen, etteivät usko siitä olevan riittävästi hyötyä vaivannäköön nähden. Muita syitä ovat tyytyväisyys ja uskollisuus nykyistä myyjää kohtaan sekä se, että vaihtoa ei vain ole tullut tehtyä. Hintatrendejä Kilpailun vapautumisen jälkeen sähkön myyntihinnat ovat yli tuplaantuneet. Suhteessa eniten hinta on noussut sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuville kotitalouksille. Ero halvimpien ja kalleimpien yhtiöiden välillä on melko suuri. Valtakunnallisesti sähköä myyvien yhtiöiden määrä vaihtelee jonkin verran markkinatilanteesta riippuen, mutta keskimäärin kuluttaja voi valita sähkönmyyjänsä noin 40 yhtiön joukosta. Hyvin toimivat sähkömarkkinat? Kuluttajan kannalta hyvin toimivat sähkömarkkinat toimivat läpinäkyvästi, ymmärrettävästi ja luotettavasti, eri toimijat kilpailevat aidosti ja aktiivisesti keskenään asiakkaista, asiakkailla on valinnanvaraa, hinnat ovat kohtuullisia, tuotteet ja asiakaspalvelu ovat korkealaatuisia ja asiakkaiden on helppo löytää tietoa sekä vertailla tuotteita ja toimijoita keskenään. Suomen markkinat toimivat monella osaalueella hyvin, mutta parantamisen varaa on varsinkin tiedotuksessa ja markkinoinnissa. * Sähkömarkkinoiden toimivuus Suomessa Kuluttajan näkökulma -hanke toteutettiin Cleen Oy:n SGEM tutkimusohjelmassa (Smart Grids and Energy Markets). Cleen Oy on Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), joka edistää ja koordinoi energia- ja ympäristötoimialalla toimivien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimusyhteistyötä. Uutta verta Levón-instituuttiin Teksti: Miia Mäntylä Levón-instituutissa on kevään aikana tapahtunut henkilöstömuutoksia. Osaamista vahvistamaan on saatu useita uusia ja joitain vanhoja tuttuja kasvoja. Alueiden kehittämisen tulosyksikköön on palkattu ajalle FL Ilkka Salomäenpää projektipäälliköksi. Hänen vetämässään hankkeessa selvitetään Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskusten sekä alueellisten kulttuuritoimijoiden yhteistyömahdollisuuksien ja -mallien kehittämistä. Tulosyksikön tutkimuspäällikkönä toimii alkaen KTL Arttu Vainio. Hänen vastuullaan on yksikön johtaminen, uusien hankkeiden hakeminen sekä omien tutkimusja kehittämishankkeiden ja arviointien toteuttaminen. Lisäksi tulosyksikössä toimii kevään ajan harjoittelijana HTM, kauppatiet. yo Anni Isotalo, jonka tehtävänä on valmistella uusia hankkeita. Johtaminen ja organisaatiot -tulosyksikköön on nimitetty projektipäälliköksi KTM Mikko Niiniketo alkaen. Niinikedon tehtäviin kuuluu liiketoimintaosaamisen kehittämistä, osaamis- ja innovaatiotoiminnan edistämistä yrityksissä sekä yritysten ja yliopiston yhteistyön syventämisestä. Tulosyksikössä toimii puolipäiväisenä projektitutkijana KTM Mathias Hasselblatt Hänen tehtävänsä on koulutus- ja kehittämispalveluiden luominen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Samassa tulosyksikössä aloittavat projektipäälliköinä myös KTM Kajsa From alkaen ja KTM Maijastiina Jokitalo toukokuun alussa. Heidän tehtäviinsä kuuluvat koulutusja kehittämishankkeiden suunnittelu, markkinointi ja johtaminen. Koulutuspäällikkö Helena Eteläaho jää vuoden mittaiselle vuorotteluvapaalle alkaen. Projektipäällikkö Hanna Turpeinen siirtyi maaliskuussa vuodeksi yliopiston kansainvälisten asioiden yksikköön. 5

6 Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria Teksti ja kuvat: Sari Soini PathMakerin Kari Salomaa lukee Levónin koulutusesitteitä. Ajassa liikkuu -johtamisen huippuseminaarissa nostettiin työyhteisöjen johtaminen uudelle vuosikymmenelle. Tulevaisuuden tutkija llkka Halavan mukaan kuluttajakansalaiset, niin kutsutut y-kansalaiset ovat jo rynnistäneet työmarkkinoille, ja se tuonut johtamistapoihin uusia tuulia. Halava pohti nuorten kuluttajakansalaisten työmoraalia. Halavan alustuksen otsikon aihe Kuluttajakansalaiset tulevat Kulttuurivallankumous työelämässä on noussut lyhyessä ajassa työelämän kulttuurivallankumouksen manifestiksi. - Työ ja sen johtaminen ovat muuttuneet ja muuttuvat tällä vuosikymmenellä rajusti. Valinnanvapaus, moniosaaminen ja perinteisten normien murtuminen ovat johtaneet suomalaisia työyhteisöjä kohti eritasoisia kriisejä, joista voidaan selvitä tunnustamalla työn uusi ajatusmalli. Kuluttajuuteen kasvaneet sukupolvet eivät tunne tuottajakansalaisen eetosta, eivätkä koe sitä kiinnostavaksi. Työn tuottavuuden paranee, mikäli kuluttajakansalaisten tavat tarjota työpanostaan otetaan vakavasti työyhteisöissä, Halava kertoo. Nuorille tuttujen Irc-gallerian ja Habbo Hotellin henkilöstöjohtaja Leena Lomakka Sulake Oy:stä säesti käytännön kokemuksin Halavaa. Hän on töissä yrityksessä, jonka työntekijöiden keski-ikä on noin 30 vuotta. Lomakka kertoi, että työssään törmää uusiin ilmiöihin. Kun nuori tulee kesälomalta, hänellä saattaa parin päivän päästä olla idea uudesta matkasta ulkomaille. Töitä tehdään erilaisin syklein. - Palkitseminen on muuttunut. Lisäbonus hyvin tehdystä työstä pitäisi olla välittömästi käytössä. Sen pitäisi olla oikeudenmukainen, tasapuolinen ja samalla työntekijää henkilökohtaisesti motivoiva. Asiantuntijaorganisaatiossa on luottamusta Miten byrokraattinen johtamistyyli Seminarin puhujina olivat Ilkka Halava, Jukka Peltoniemi, Ole Norrback, Leena Lomakka, Hannele Laaksonen ja Marko Kohtamäki. 6

7 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kirsi Korkiamäki, Aila Mäki- Rajala, Liisa Panula ja Leena Lomakka Sulake Oy:stä Maaherran talolla. muuttuu asiantuntijajohtamiseen, kun johtamisen kärjeksi muotoutuu luottamuksen ilmapiiri? Vaasan Ikäkeskuksen johtaja, tutkija Hannele Laaksonen valotti aiheesta Hierarkisesta johtamisesta voimistavaan johtamiseen Julkisen sektorin uudenlainen malli valmentavaan johtamiseen. Käskyjohtaminen on muuttunut asiantuntijajohtamiseen, jossa johtaja on palvelija ja uusien ajattelutapojen mahdollistaja. - Esimies on valmentaja eikä kontrolloija. Kurin sijasta on vapautta. Luovuus ja vastuullisuus ovat tätä päivää. Uskalletaan kokeilla uutta, Laaksonen listaa. Avoimuus tarpeen Vaasan yliopiston tutkijatohtori Marko Kohtamäki esitteli esityksessään uusia ajatuksia johtamisesta. - Työyhteisöissä tarvitaan avoimuutta, ystävyyttä ja luottamusta. Työyhteisöissä ollaan ystävällisiä toisilleen, eikä se tarkoita sitä, että työ jäisivät tekemättä. On varauduttava siihen, että tulevaisuudessa työntekijät määräävät sen, milloin he haluavat tulla töihin. Perinteiset työntekomallit joustavat. Työkavereiden keskeisen kilpailun Kohtamäki näki enemmän haitalliseksi kuin rakentavaksi, ainakin jos sitä on työpaikoilla liikaa. Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Ole Norrback kokosi johtamisen trendit yhteen ja pohti omia kokemuksia peilaten seminaarin antia. Hänen mukaansa työpaikoilla on aina ihmisistä johtuvia jännitteitä. Seminaarin jälkeen oli Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raija Kujanpään emännöimä vastaanotto Maaherran talossa. Ajassa liikkuu -johtamisen huippuseminaari on Levón-instituutin perinteinen ja aina ajankohtaisiin ilmiöihin pureutuva tapahtuma. Se kokoaa yhteen johtajat, tutkijat, yrittäjät, kehittäjät, asiantuntijat ja vaikuttajat. Yrityskummi Tapani Vieri ja Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Kujanpää vaihtoivat kuulumisia Maaherrantalola. Aila Pesonen Vaasan yliopistosta voimaantui Ikäkeskuksen johtajan Hannele Laaksosen kanssa. 7

8 Liikenneasemilla suuri merkitys maaseudulla Teksti: Heli Siirilä & Miia Mäntylä Kuva: Miia Mäntylä Asiantuntijat ja maaseudun asukkaat ovat eri linjoilla liikenneasemien ja tienvarsien kauppakeskittymien vaikutuksista maaseutuun. Asia käy ilmi Levón-instituutin kesällä ilmestyvästä tutkimuksesta maaseudun liikenneasemien ja kauppakeskittymien vaikutuksista. Liikenneasemien vaikutukset kiinnostavat monenlaisia tahoja, kuten kaavoituksen, kaupan, ministeriöiden ja kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijoita. Tarkasteltaessa eri asiantuntijoiden sekä tutkimuspaikkakuntien asukkaiden, yrittäjien ja viranomaisten haastattelutuloksia kävi ilmi, että näiden eri osapuolten käsitykset liikenneasemien vaikutuksista poikkeavat paljon. Asiantuntijat huolissaan Ministeriöiden, kaavoituksen ja kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijat ovat huolissaan maaseudun palveluista ja kokevat, että liikenneasemat ovat vaikuttaneet niihin kielteisesti. Heidän mielestään asemien sijoittuminen yleensä isojen teiden varrelle, kuntakeskuksen ulkopuolelle aiheuttaa ongelmia kunnan kehittämiseen. Ongelmia syntyy, kun kuntakeskuksen rakenne hajautuu ja infrastruktuuria on kehitettävä laajemmalla alueella. Tähän kehittämiseen on vaikea löytää rahoja kuntatalouden ollessa huonossa kunnossa. Asiantuntijat olivat myös huolissaan autottomien henkilöiden arjen selviytymisestä ja siitä, joutuvatko kunnat tarjoamaan kyytipalvelua sivukylien asukkaille kaupallisten palveluiden kaikotessa kylistä. Maaseutupaikkakunnissa tienvarsiasemat koetaan tärkeiksi Kuntalaiset kokevat liikenneasemat merkittävinä, jopa ratkaisevan tärkeinä paikkakunnan kaupallisen palvelutarjonnan lisääjinä ja monipuolistajina. Ohiajavan liikenteen toivotaan poikkeavan oman kunnan liikenneasemalla. Tätä mieltä ovat niin kunnan edustajat, muut yrittäjät kuin asukkaatkin. Asemat nappaavat kuntaan ohiajavalta liikenteeltä euroja, jotka muuten jäisivät saamatta. Useimmat kuntalaiset mieltävät, että liikenneaseman tulo Tutkimuksesta omalle paikkakunnalle oli tervetullut piristys, jonka perusteella kunnassa oli haluttu ja uskallettu tehdä muitakin investointeja. Liikenneasemat eivät ole vaikuttaneet tutkimuspaikkakunnalla asuvien mielestä muiden yrityksien lopettamiseen, vaan syynä mahdollisiin lopettamisiin on ollut vähenevä asukasmäärä ja yrittäjään itseensä liittyvät asiat, kuten eläköityminen. Pienillä paikkakunnilla kunnan keskus on voinut vähitellen siirtyä kirkonkylältä liikenneaseman yhteyteen, mutta sitäkään kunnissa ei pidetty huonona asiana. Päinvastoin, yleensä kuntalaiset olivat sitä mieltä, että ilman liikenneasemaa palveluja ei olisi missään päin kuntaa, koska oma asukaspohja palvelujen ylläpitämiseen on liian vähäinen. Myöskään tienvarsien kauppakeskittymien vaikutusta autolla liikkumisen tarpeeseen ei nähty merkittävänä, koska maaseudun pitkät etäisyydet pakottavat suuren osan ihmisistä joka tapauksessa liikkumaan autolla. Vuonna 2009 käynnistetyssä hankkeessa tarkasteltiin maaseudun liikenneasemien ja kauppakeskittymien alueellisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tutkimusalueet olivat Juuan, Kiikoisten, Pertunmaan ja Jalasjärven kunnat. Päätutkimuskohteena oli Juuassa, Kiikoisissa ja Pertunmaalla ABC-liikenneasema, kun taas Jalasjärveltä tarkastelun kohteena olivat Juustoportin kahvila-myymälän vaikutukset. Tutkimusaineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla, tutkimuskuntien asukkaille suunnatulla postikyselyllä sekä tutkimuspaikkakunnilla tehdyillä haastatteluilla. Haastatteluja tehtiin asukkaille, yrittäjille ja kuntien edustajille. Tutkimuksen rahoitti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän suosituksesta maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen raportti julkaistaan alkukesällä. 8

9 Järviseudulla ja Kauhavalla puhutaan Järkeä Teksti: Terttu Harakka Järviseudulla ja Kauhavalla on pari vuotta puhuttu JÄRKEÄ. JÄRKI on Vaasan yliopiston avoimen yliopiston hanke, jossa on tarjottu kauppatieteen opintoja Järviseudun ja Kauhavan alueilla. Koulutuksessa on paneuduttu erityisesti yrittäjyyteen ja pk-yritysten johtamiseen. JÄRKI käynnistyi Länsi-Suomen lääninhallituksen myönnettyä sille rahoituksen EU:n sosiaalirahastosta vuonna JÄRKEÄ puhutaan vielä tämä vuosi. JÄRJELLE oli ilmiselvä tilaus, koska suosio on yllättänyt jopa järjestäjät. JÄRKEÄ takomalla äksöniä alueelle Hankkeen kohderyhmänä ovat Järviseudun ja Kauhavan aikuisväestö, pk-yritysten henkilöstö ja kuntien työntekijät. Yli 50 taustaorganisaatiota edustavat opiskelijat ovat hyödyntäneet harjoitustöissä omia ja yhteisöjensä kokemuksia. Opitut teoriat liittyvät näin aikaisempaan tietämykseen ja uudet näkemykset sekä kursseilla omaksuttu tieto ovat välittyneet myös opiskelijoiden taustayhteisöihin. Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän osaamisen vahvistaminen koulutuksella. Näin on pyritty vastaamaan työelämän tarpeeseen ja lisäämään alueen aineetonta pääomaa. Sehän tuo menestystä koko seutukunnalle. Mistä niitä pisteitä oikein tulee? Alueella asuvat tai työskentelevät opiskelijat ovat suorittaneet Vaasan yliopiston opintoja yli opintopisteen verran, mikä vastaa yli 10 kandidaatintutkintoa. Opintopisteiden määrä on upea saavutus, koska miltei jokainen henkilö on opiskellut päivätyön ohella. Aikataulut suunniteltiin alun alkaenkin aikuisopiskelijoita silmälläpitäen. Luennot ja tentit on järjestetty iltaisin ja viikonloppuisin. Perinteisten tenttien lisäksi on pidetty suullisia ryhmätenttejä. Virtuaalista JÄRKEÄ kehiin Korkeasti koulutetun työvoiman lisääminen Järviseudun ja Kauhavan alueilla edellyttää elinikäisen oppimisen strategiaa, johon sisältyvät koulutuksen tasa-arvoisuus ja saavutettavuus. JÄRKI-hankkeen tavoite onkin opintotarjonnan lisäksi ollut verkko-opetuksen ja uudenlaisten opinto-ohjausmenetelmien kehittäminen. Verkko-opetuksessa on hyödynnetty sekä sähköistä oppimisympäristöä että verkkokokousjärjestelmää, jossa opettaja tallentaa videoluentonsa järjestelmään. Opiskelijoilla on mahdollisuus katsoa ja kuunnella luentoa, kun aika on heille sovelias. Yhteyksiä on pidetty sekä puhelimitse ja kasvokkain että chattien, sähköpostin ja kirjeiden avulla. Blogien ja facebookin mahdollisuuksia on hyödynnetty sekä ohjauksessa että tiedotuksessa. Mukana 90 rohkelikkoa JÄRKI-kursseille on uskaltautunut noin 90 uskalikkoa. Jotkut ovat jo hakeutuneet avoimen väylän tai pääsykokeiden kautta yliopiston opiskelijoiksi, toiset ottaneet vastaan vaativampia työtehtäviä. Kolmannet pyrkivät määrätietoisesti kohti kauppatieteen kandidaatin tutkintoa. Hankkeen tuloksena on syntynyt yksi uusi ESR-hanke ja useita yritysten perustamissuunnitelmia. 9

10 Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään Teksti ja kuva: Miia Mäntylä Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat sopineet yhteistyön tiivistämisestä. Oppilaitosten tavoitteena on kehittää yhdessä korkeakoulujen ulkoista palveluntarjontaa. Yhteistyö organisoidaan Levóninstituutin kautta. Taustalla halu palvella aluetta entistä paremmin Vaasan yliopistossa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa koetaan, että alueen kilpailukykyä on tuettava entistä tehokkaammin. Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu haluavat olla kehittämässä Vaasan seudun innovaatiojärjestelmää ja parantaa yhteistyötä yritysten ja muiden aluekehitykseen liittyvien organisaatioiden, esimerkiksi Vasekin ja Merinovan kanssa. Tämä edellyttää korkeakouluyksiköiltä riittävää kriittistä osaamismassaa, aktiivisempaa tarjontaa ja näkyvyyttä, kokonaisratkaisujen tarjontaa asiakkaille sekä poikkitieteellisten koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottamista. Levón-instituutin johtaja Jukka Peltoniemen mukaan tämä voidaan parhaiten toteuttaa yhdistelemällä korkeakoulujen toisiaan täydentävää osaamista tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämisessä sekä tarjoamalla sitä yhden luukun periaatteella. Koulutus- ja kehittämishankkeiden vaatimustaso sekä kilpailu aikuiskoulutuksessa ovat kiristyneet viime vuosina. Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Leena Vilkuna toteaa yhteistyön taustoista ammattikorkeakoulun näkökulmasta: - Teemme aktiivisesti yhteistyötä alueen työelämän kanssa, ja tärkeänä syynä tehdä yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa ulkoisen palvelutarjonnan osalta on se, että yhteistyössä olemme vahvempia. Tämä koskee sekä alueen kehittämistä että kilpailua esimerkiksi Etelä-Suomen suuria koulutuksen tarjoajia vastaan. Vilkuna näkee paljon mahdollisuuksia Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistyössä. - Yhteistyö on suuri mahdollisuus, josta ei vielä pysty sanomaan, mitä kaikkea se tuo tullessaan. Nyt tehdyn sopimuksen myötä jo aiemmin tehdystä yhteistyöstä tulee suunnitelmallisempaa ja jäsennellympää. Myös molempien organisaatioiden asiantuntemus laajenee, kun meillä on toisiaan täydentävää osaamista. Yhteistyö antaa hyvät edellytykset suunnitelmalliseen markkinoinnin ja näkyvyyden parantamiseen. Siihen kuuluvat sekä korkeakoulujen jalkautuminen paikallisesti että entistä parempi valtakunnallinen näkyvyys. Yhdessä kehittämässä palvelutarjontaa Leena Vilkuna on tyytyväinen Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun lisääntyvästä yhteistyöstä. Yhteistyössä tärkeää on elinikäisen oppimisen näkökulma ja sen mukaisesti opintopolkujen rakentaminen täydennyskoulutuksessa. Tarkoitus on tarjota opintonsa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa päättäneille täydennyskoulutusta sen mukaan, ovatko he työuraansa vasta aloittelevia vai jo konkareita. Tavoitteena on myös rikkoa rajoja ja lisätä koulutusalat ylittäviä hankkeita. Energia-ala sekä sosiaali- ja terveysala yhdistettynä liiketoimintaosaamiseen ovat aloja, joissa yhteistyökumppaneilla on paljon annettavaa. Osapuolet näkevät tärkeäksi tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen kytkennän kaikessa tarjonnassa. Siten organisaatioita ja alueita pystytään kehittämään kokonaisvaltaisesti ja uusimman tutkimustiedon pohjalta. Osana yhteistyötä kehitetään avoimen yliopiston ja avoimen korkeakoulun yhteistä opintotarjontaa. Työ on jo käynnissä lukuvuonna yhteisillä kielten opintojaksoilla. Yhteistyötä varten on rakennettu verkkosivusto www. 10

11 Mietteissä / Kristiina Strandman Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Kristiinankaupungissa edubothnia., jota on yhä tarkoitus kehittää. Jatkossa yhdessä on tarkoitus tarjota harvinaisia, molempien korkeakoulujen tutkinnoissa pakollisia ja työelämäsuuntautuneita kieliä sekä mahdollisuuksien mukaan muita tutkinnossa pakollisia opintoja. Myös yhteisten opettajaresurssien käyttö voi olla mahdollista. Yhteiset tilat lisäävät ideoiden virtaa Yhteistyö tarkoittaa käytännössä sitä, että neljä Vaasan ammattikorkeakoulun hankekoordinaattoria muuttaa Levón-instituutin tiloihin. Lisäksi kolme henkilöä tekee osan työajastaan Levónissa. Yhteisissä tiloissa toimimisen Vilkuna näkee tärkeäksi ideoiden syntymisen kannalta. - Tutkimusten mukaan jos ihmisten työpisteiden välillä on matkaa enemmän kuin 16 metriä, keskustelua ei synny. Käytäväkohtaamisissa ja kahvipöytäkeskusteluissa syntyy spontaaneja ideoita, jotka samalla välittyvät. Näin on myös mahdollisuus saada tietoa toisen hyvistä käytännöistä, joista tässäkin tapauksessa osapuolilla on varmasti opittavaa toisiltaan. - On ollut ilo huomata, että niin hankekoordinaattorit kuin toimialajohtajatkin suhtautuvat yhteistyöhön ja sen kehittämiseen positiivisesti ja näkevät siinä hyviä mahdollisuuksia edistää molempien korkeakoulujen tavoitteita, jatkaa Vilkuna. Levón-instituutissakin odotetaan alkavaa yhteistyötä ja uusien työtovereiden muuttoa samoihin tiloihin mielenkiinnolla. Vielä ei tiedetä, mihin kaikkeen yhteistyö voi johtaa, mutta odotukset ovat korkealla. Maaseutumietteitä Maaseutuasumisen kehittämisohjelmassa (2007) sanottiin, että yli puolet suomalaisista pitää maaseudulla asumista mahdollisena vaihtoehtona. Pieni osa ihmisistä kuitenkin toteuttaa haaveensa. Tyhjeneekö suomalainen maaseutu ja viekö kehityksen valtavirta ihmiset vain Etelä-Suomen kasvukeskuksiin? On surullista katsoa tien varren autioituneita tiloja ja kauniita vanhoja taloja, jotka yrittävät uljaasti pysyä ryhdissään hylättyinä, vaille asujia ja eläjiä jääneenä. Harvaan asutut maaseutukunnat kaipaavat uusia asukkaita pysyäkseen hengissä. Havahduin pohtimaan tätä aihetta taas kerran, kun tyttäreni juuri ilmoitti muutostaan, mihinkäpäs muualle kuin Helsinkiin. Keskustelussamme kävi ilmi, että jos hän halusi työllistyä omalle alalleen, lähes ainoa vaihtoehto on muuttaa työn perässä Helsinkiin. Näin yksi pariskunta kahden koiransa kanssa pakkaa tavaransa ja suuntaa kevään aikana Keski-Suomesta etelään. Asuntojen hintoja tutkaillessamme tuli vääjäämättä mieleeni, eikö tuolla tarvita kaksi työpaikkaa yhtä henkilöä kohden, ennen kuin on varaa edes asuntoon. Televisiossa eräs työtön työnhakija kertoikin, ettei hän voi ottaa vastaan työtä Helsingistä, koska hänellä ei ole varaa asua siellä. Yhteiskuntamme näyttää ihannoivan suuruuden ekonomiaa. Vaikuttaa siltä, että ihmiset on onnistuttu aivopesemään niin hyvin, että ei edes mietitä vaihtoehtoja suurkaupungissa ja kasvukeskuksissa elämiselle ja yrittämiselle. Ajatellaan, että ei se kuitenkaan onnistuisi. Onko sitten niin, että vain suuret pärjäävät ja ovat tehokkaita? Miten kuitenkin esimerkiksi Suomen pienin kaupunki, Kaskinen, sitkeästi suuntaa kohti tulevaisuutta? Kuulinkin tähän liittyen humoristisen lausahduksen siitä, että Suomessa on tulevaisuudessa kolme kuntaa, Helsinki, muu Suomi ja Kaskisten kaupunki. Kyllä pienikin voi pärjätä. Tosiasiahan on, että suurkaupungit ja kasvukeskukset tarvitsevat elävää maaseutua. Juuri maaseudulta ne saavat ruuan, metsän antimet, luonnon rauhan sekä elämyksiä ja kulttuuria cityshoppailun ja kiireen kulttuurin vastapainoksi. Maalle muuttamisen syitä ovat asumisen väljyys ja hinta, elämisen helppous ja laatu sekä yhteys luontoon. Ihmiset nauttivat siitä, että ei tarvitse jonottaa isojen markettien kassajonoissa ja kauppoihin pääsee autolla ulko-ovelle saakka. Maalle muutetaan myös hakemaan katoavaa yhteisöllisyyden luonnonvaraa. Myös rakkaus tuo ihmisiä maaseudulle, sillä usein maalle muutetaan sulhon tai morsion perässä. Muita maaseudulle vieviä syitä ovat sieltä peritty kiinteistö tai vaikkapa lasten hevosharrastus. Maallemuuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, pitkään alueella olleita kesämökkiläisiä tai piakkoin eläkkeelle jääviä pariskuntia. Pitkät välimatkat pelottavat muuttajia, mutta matka-aikahan on suhteellista. Helsingissä muutaman kymmenen kilometrin matkaan voi kulua yhtä paljon aikaa kuin maaseudulla lähes sadan kilometrin ajamiseen. Tämän vuoksi myös julkisten liikenteen sijainti on suhteellista. Harvassa paikassa on tunnin ajomatkan säteellä kaksi lentokenttää ja kaksi rautatieasemaa, kuten on esimerkiksi täältä Kristiinankaupungin näkövinkkelistä katsottuna. Harvaan asuttu maaseutu on edelleen lähes suomalaisen kotiseutua, myös minun. Nautin Kristiinankaupungin maaseudun rauhasta, edullisesta ja laadukkaasta asumisesta sekä elämisen helppoudesta. Toivotan kaikille aurinkoisia kevät- ja kesäpäiviä, sekä maalle että kaupunkiin. 11

12 PL 700 (Wolf ntie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: /levon Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Projektipäällikkö Maijastiina Jokitalo puh Seinäjoen toiminta Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Tutkimuspäällikkö Arttu Vainio puh Alueiden kehittäminen ja arviointi Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Projektipäällikkö Timo Hyttinen puh. (06) Energia ja ympäristö Koulutuspäällikkö puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Kielet ja monikulttuurisuus Toimintakalenteri ARVIOINTITUTKIMUKSET Laatu ratkaisee Innovaatioverkosto kotityöpalvelualan kehittäjänä Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoihin hakeutumisvaihe AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Ikäihmisten yliopisto JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Opinto-ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen SYLVIA-hanke (Seinäjoen yliopistokeskus) Sanomalehtiyliopisto Tekniikkaa ja oppimisympäristöjä lakeuksille TEKO-hanke ENERGIA JA YMPÄRISTÖ BIOMODE biokaasun liikennekäytön käynnistäminen Vaasassa ja Seinäjoella Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Linnut ja matkailu Merenkurkussa PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Projektigeneraattori Suupohjan biokaasustrategia Sähkömarkkinoiden toimivuus Ruotsissa Vaasan energiainstituutti JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijaklubit Expertklubbar Asiantuntijapalveluiden tuotteistuksen kehittäminen Energy Business MBA -johtamiskoulutus Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu , (KOKO-ohjelma) Johtajana kasvaminen (JOKA) 24 -johtamiskoulutus Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Laatukoulutus Liiketaloustieteen koulutuskokonaisuus korkeakoulututkinnon suorittaneille Lähiesimies johtamiskoulutus PaBua yritykseen Palvelusta businesta Palveluliiketoiminnasta voimavara PK-yrityksen sopimukset, Suupohja Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Suupohjan koulutuspilotti Tekniikan alan erityisosaaminen Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Virheetön toimitusketju huonekalualalla Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely KANSAINVÄLISET HANKKEET EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) LUBAT Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica (Botnia Atlantica -ohjelma) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Koulunkäynnin arki maaseudulla Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset Hallintouudistusten vaikutukset maaseudun paikallisyhteisöissä Tutkimus maaseudun kauppakeskittymien ja liikenneasemien alueellisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista MUUT Osaajaverkosto-hanke Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Kimmo Riusala Miia Mäntylä Outi Järvi Sonja Hakala Terttu Harakka Mäenpää, Rintamäki, Kungsbacka Sonja Hakala Reetta Kungsbacka Peura, Kitinoja, Pakkanen, Hyttinen Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Jouni Kannonlahti Teemu Närvä Pekka Peura Timo Hyttinen Merja Pakkanen Pekka Peura Mikael Hallbäck Mikael Hallbäck Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Peltoniemi Sari Soini Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Hallbäck, Tuomi Mikael Hallbäck Jouko Havunen Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Soini Merja Pakkanen Jouko Havunen Miia Mäntylä Pekka Peura Kari Leinamo Siirilä, Vainio Kari Leinamo Mäntylä, Siirilä Heli Rintamäki Miia Mäntylä

LEVÓN. Avoimella yliopistolla uutta yhteistyötä Vaasassa 2/2010. Maaseutukatsaus 2011. Energiakylä-hanke kehittää energiaomavaraisuutta Pohjanmaalla

LEVÓN. Avoimella yliopistolla uutta yhteistyötä Vaasassa 2/2010. Maaseutukatsaus 2011. Energiakylä-hanke kehittää energiaomavaraisuutta Pohjanmaalla 2/2010 LEVÓN Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Maaseutukatsaus 2011 Avoimella yliopistolla uutta yhteistyötä Vaasassa Energiakylä-hanke kehittää energiaomavaraisuutta Pohjanmaalla 1 Kasvua

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

LEVÓN. Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista 2/2011. Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät keskustelevat

LEVÓN. Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista 2/2011. Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät keskustelevat 2/2011 LEVÓN Levón 2/2011 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Asiantuntijaklubeissa aluekehittäjät keskustelevat Maaseudun kehittäminen on tärkeää ja mielenkiintoista Ympäristöprojekti vie

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

LEVÓN. 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! 3/2011. Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin

LEVÓN. 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! 3/2011. Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin 3/2011 LEVÓN Levón 3/2011 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Yhteistyö vie taiteen ja kulttuurin toimijoita eteenpäin 50/50 -hanke Vaasassa: puhkuvaa intoa ja loputtomia ideoita! Sidosryhmien

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

LEVÓN. Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia 3/2010. Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia

LEVÓN. Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia 3/2010. Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia 3/2010 LEVÓN Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia Tutki ja vaikuta 40 vuotta palvelututkimuksia Rehellisyyttä kuntaliitosten 1 valmisteluun

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

LEVÓN. Avoin yliopisto juhlii Sanomalehtiyliopiston 1/2012

LEVÓN. Avoin yliopisto juhlii Sanomalehtiyliopiston 1/2012 1/2012 LEVÓN Levón 1/2012 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Lähidemokratian toteutumisessa riittää haasteita Kansainvälistä energia-alan johtamisosaamista Vaasassa Avoin yliopisto juhlii

Lisätiedot

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

LEVÓN. Järviseudulla ja Kauhavalla asuu järkeviä naisia 2/2012. InnoWorkshop: Ideasta innovaatioksi. Johtamisen koulutusohjelmissa juhlavuosi

LEVÓN. Järviseudulla ja Kauhavalla asuu järkeviä naisia 2/2012. InnoWorkshop: Ideasta innovaatioksi. Johtamisen koulutusohjelmissa juhlavuosi 2/2012 LEVÓN Levón 2/2012 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Johtamisen koulutusohjelmissa juhlavuosi Järviseudulla ja Kauhavalla asuu järkeviä naisia 1 InnoWorkshop: Ideasta innovaatioksi

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

50/50 Koulujen energiansäästön puolesta!

50/50 Koulujen energiansäästön puolesta! Levón 3/2009 50/50 Koulujen energiansäästön puolesta! Sähkön, lämmön ja vedenkulutus sekä jätehuolto muodostavat merkittävän erän julkisten rakennusten ylläpitokustannuksista. Rakennusten käyttäjät eivät

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämmön uudet liiketoiminta- ja hinnoittelumallit Hannele Ahvenniemi Osatehtävän tutkimuskysymykset ja tutkimuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot