LEVÓN. Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria. Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään

Transkriptio

1 LEVÓN Levón 1/2011 Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria 1 Liikenneasemilla suuri merkitys maaseudulla

2 Sisältö Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi: Koulutuksella vaikuttavuutta, yhteistyöllä luovuutta Laihialla pihistellään energiaa Mistä on hyvin toimivat sähkömarkkinat tehty? Uutta verta Levóninstituuttiin Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria Liikenneasemilla suuri merkitys maaseudulla Järviseudulla ja Kauhavalla puhutaan Järkeä Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään Mietteissä / Kristiina Strandman: Maaseutumietteitä Toimintakalenteri /levon Koulutuksella vaikuttavuutta, yhteistyöllä luovuutta Pääkirjoitus / Jukka Peltoniemi Instituutin viime vuosi päätyi tyydyttävään tulokseen. Täydennyskoulutuksen kysyntä kääntyi kasvuun talouselämän elpymisen myötä. Instituutti järjesti vajaat 50 liiketoimintaosaamiseen liittyvää täydennyskoulutusohjelmaa tai kurssia. Osallistujia oli runsaat tuhat. Merkittävämpää kuin ohjelmien määrä ovat niissä aikaansaadut tulokset, jotka kuvaavat vaikuttavuutta. Toteutetuissa koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä avoimen yliopiston ohjelmissa käynnistettiin noin 140 tuote-, organisaatio- tai johtamisinnovaatiota tai muutoshanketta, joista laajempia aluetason muutoksia oli 24. Uusia yrityksiä syntyi 12. Suurin osa hankkeista toteutettiin toiminnallisen oppimisen näkökulmasta; lähes kaikkeen koulutukseen liittyi organisaatiokohtaisia kehittämisosioita. Elinikäiseen oppimiseen liittyvä yksilöiden oppiminen ja samanaikaisesti tapahtuva organisaatioiden kehittäminen kulkevat siis käsi kädessä. Kysyntätarvetta ilmeni erityisesti energiasektorilla, jolla toteutettiin yhdeksän tutkimus- ja kehittämishanketta. Tärkeää oli osallistuminen energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN Oy:n hankkeisiin. Aluekehittämiseen liittyviä tutkimushankkeita tehtiin viisitoista. Niistä suurin osa on ollut valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita. Avoimen yliopiston opiskelijamäärä oli lähes Suoritettuja opintopisteitä kertyi yli Kauppatieteiden tai hallintotieteiden kandidaatintutkintoon johtava avoimen väylä on käynnissä Ilmajoella, Kauhajoella, Seinäjoella, Vaasassa ja Ylivieskassa. Tulokset osoittavat, että avoin yliopisto on vahva toimija yliopisto-opetuksen järjestämisessä pääkampuksen ulkopuolellakin. Vaasalaisen koulutustarjonnan kehittämiseksi ovat Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu sopineet yhteistyöstä aikuis- ja täydennyskoulutuksen tuottamisessa, palvelututkimuksessa sekä organisaatioiden ja alueiden kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Palvelutarjonnan painopisteet ovat erityisesti liiketoiminnan, energian, alueiden kehittämisen sekä hyvinvoinnin osaamisalueilla. Myös viime syksynä käynnistettyä avoimen korkeakouluopetuksen yhteistyötä jatketaan. Yhteistyö organisoidaan Levón-instituutin kautta. Yhteistyön tiivistämiselle on selvät syyt: alueen yritysten ja muiden organisaatioiden kilpailukyvyn edistäminen, uuden osaamisen luominen, korkeakoulujen toisiaan täydentävän osaamisen hyödyntäminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeissa sekä ns. yhden luukun periaatteen toteuttaminen. Ammattikorkeakoulusta Levón-instituutin tiloihin siirtyy neljä päätoimista ja kolme osa-aikaista henkilöä. Yhteistyö toimii, kun ollaan samoissa tiloissa. Luova prosessi syntyy erilaisen osaamisen yhdistämisestä käytännön tasolla. Yritysten kilpailukyvystä on kannettava huolta. Keskeisiä keinoja on osaamisen kehittäminen. Hyvä paikka päivittää osaamista on instituutin järjestämä Johtajana kasvaminen -ohjelma, jonka uusi jakso käynnistyy syyskuussa. LEVÒN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija: Levón-instituutti. Toimituksen osoite: Wolffintie 34, Vaasa / PL 700, Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) (yliopiston vaihde) Faksi: (06) Sähköposti: miia.mantyla@uwasa.fi Internet: ISSN: X Painos: Painopaikka: Fram, Vaasa Paperi: MultiOffset (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Miia Mäntylä, Meri LEVÒN ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava lehti ilmestyy elokuussa Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle. 2

3 Laihialla pihistellään energiaa Teksti: Merja Pakkanen Pilottivuosi 50/50-hankkeessa on takana. Hanke polkaistiin kouluissa käyntiin huhtikuussa 2010 ja täydellä teholla energiansäästötoimien pariin päästiin syksyllä uuden lukuvuoden alettua. Tuloksia ehdittiin jo ensimmäisenä vuonna saamaan aikaan useimmissa kouluissa. Suurimpaan energiansäästöön ylsi Laihian Isonkylän koulu, joten laihialaiset pitävät kunniakkaasti kiinni pihin maineestaan. Projektin toteuttaminen kouluvuoden aikana on haasteellista, sillä kouluissa on kaiken aikaa meneillään aktiviteetteja hengästyttävän paljon. Suuremmissa kouluissa hankkeen toteuttaminen on erityisen vaativaa, sillä ideoiden ja toiminnan jalkauttaminen joka luokkaan ei ole helppoa. Hankkeessa mukana olevien koulujen opettajat ansaitsevatkin hatunnoston, sillä he tekevät paljon ylimääräistä työtä energiansäästöhankkeen toteuttamiseksi. Innostus on ihailtavan suurta, ja vastuuopettajat ovat kokeneet erityisen palkitsevaksi sen, kuinka suurella vakaumuksella oppilaat suhtautuvat hankkeeseen. Energiansäästö on otettu sydämen asiaksi 50/50 -kouluissa. Hankkeen tärkeimpänä antina kouluissa pidetään asennekasvatusta sekä konkreettista toimintaa: Koululaiset oppivat ymmärtämään pienten, yksinkertaisten toimintatapojen muutosten merkityksen pitkällä aikavälillä ja näkemään oman toimintansa osana ympäristön hyvinvointia. Myös Isonkylän koulussa Laihialla on laitettu tuulemaan. Laihialaiset ylsivät huimiin säästöihin vuonna 2010: Lämpöä säästettiin 10 %, sähköä 2 % ja vettä uskomattomat 36 % verrattuna viitevuosien kulutukseen. Hankkeen tavoitteena oli säästää kustakin resurssista 2.5 %, joten tavoite ylittyi reilusti. Konkreettisia toimia on tehty paljon. Koulussa on opeteltu energiatehokasta tuuletusta, vettä säästävää käsien pesua ja suihkuttelua, turhien sähkölaitteiden ja valojen sammuttelua jne. Lisäksi oppilaiden tekemien pitkän aikavälin lämpötilamittausten tuloksena havaittiin, että joissakin osissa koulua on tarpeettoman lämmin, joten lämpötilaa Iloisia energiansäätäjiä Laihian Isonkylän koululla. on voitu pudottaa jopa useammalla asteella. Myös kiinteistönhoidosta vastaava Laihian Vuokratalot Oy ja Laihian kunnan Tekninen toimi ovat kantaneet kortensa kekoon ja tukeneet hanketta sekä sen tavoitteiden saavuttamista. Koulussa tehtyjä teknisiä muutoksia ovat olleet mm. vuotavien ikkunoiden ja ovien tiivistäminen, Tilaa Levón-lehti! lämpötilojen säätö, ilmanvaihdon ohjauksen tarkempi säätö jne. Yhteen hiileen puhaltamalla saadaan aikaan parhaat tulokset! Isonkylän koulun rehtorin Jyrki Leppilahden sekä Energiatiiminä toimivien 5- ja 6-luokkalaisten oppilaiden mielestä koulussa ei nyt energiansäästöstä huolimatta kärsitä kurjuutta, vaan olosuhteet ovat edelleen koulutyöskentelylle suotuisat. Joskus luokassa tosin saattaa olla hieman vilpoista. Kulutusta on karsittu lähinnä turhasta käytöstä. Energiatiimin mielestä energiansäästön kannalta tehokkainta on ollut pienempien oppilaiden opastaminen ja erilaisten muistutuskylttien tekeminen seinille. Vanhemmat oppilaat muistavat energiansäästön kouluarjessa melko hyvin, mutta pienempiä pitää välillä muistutella ja joskus jopa opettajia. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. Tilauksen voit tehdä Levón-instituutin sivuilla osoitteessa /levon/julkaisut/lehti/ tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tiina.lahteenpaa@uwasa.. Levón-lehti on ilmainen ja kertoo ajankohtaisista asioista niin johtamisen, energia-alan kuin aluekehittämisenkin saralta. 3

4 Mistä on hyvin toimivat sähkömarkkinat tehty? Teksti: Merja Pakkanen & Teemu Närvä Sähkömarkkinoiden toimivuudesta keskustellaan niin politiikassa, mediassa kuin kuluttajienkin keskuudessa. Sitä voidaan arvioida monin eri kriteerein, mutta kuluttajien oma näkökulma on olennainen. Tuntevatko he riittävästi sähkömarkkinoiden toimintaa, eri toimijoiden tarjontaa sekä omia mahdollisuuksiaan valita ja vaikuttaa? Ovatko kuluttajat tyytyväisiä sähkönmyyjiin ja luottavatko he niihin? Mitkä ovat suurimmat syyt tai esteet sähkönmyyjän vaihtamiselle? Suomen sähkömarkkinoiden toimivuutta kuluttajan näkökulmasta selvitettiin vuoden 2010 aikana kattavalla tutkimuksella*, jossa analysoitiin yli kuluttajan sekä yli 20 asiantuntijan kokemuksia. Artikkeli perustuu tämän tutkimusprojektin tuloksiin. Tietämättömyyttä Sähkömarkkinat vapautuivat kilpailulle kotitalousasiakkaiden osalta jo vuonna 1998, mutta kuluttajilla on edelleen paljon epätietoisuutta sähkömarkkinoista, sähkönmyyjän vaihtamisesta, sähkön hinnoista jne. Tietoa on runsaasti tarjolla, mutta haasteena on sen pukeminen näkyvään ja helposti ymmärrettävään muotoon. Harva kuluttaja on sähköasioista niin kiinnostunut, että näkisi vaivan perehtyä asiaan syvällisesti. Tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä Kuluttajat ovat pääosin tyytyväisiä sähköyhtiöiden luotettavuuteen, joka tosin liitetään mielikuvissa ennen kaikkea sähkön häiriöttömään jakeluun. Sähkön laatu ei itse asiassa edes liity sähkömarkkinoiden kilpailtuun puoleen vaan kuuluu verkkoliiketoimintaan, joka on edelleen paikallisten verkkoyhtiöiden monopolitoimintaa. Kuluttajien on kuitenkin hankalaa ymmärtää ero sähkön myynti- ja siirtoliiketoimintojen välillä. Tyytymättömimpiä kuluttajat ovat sähkön hinnoitteluun. Erityisesti sähkön siirtohintoja pidetään korkeina ja perusteettomina. Sähkön siirtohinnoilla rahoitetaan sähköverkon ylläpitämistä, korjaamista ja uudistamista jne. ja niiden kohtuullisuutta valvotaan Energiamarkkinaviraston toimesta jatkuvasti, mutta kuluttajat eivät ilmeisesti tiedä asiasta riittävästi. Sähkön myyntihintojen kehittyminen Suomessa, esimerkkinä kwh/v sähköä kuluttava kotitalous. Listahinnalla tarkoitetaan sähkönmyyjien toimitusvelvollista hintaa niille asiakkaille, jotka eivät ole kilpailuttaneet. Tarjoushinnalla tarkoitetaan kilpailutettua hintaa, jonka kuluttaja saa pyytäessään tarjouksia sähkönmyyjiltä. Elspot Finland -käyrä kuvaa hinnan kehittymistä sähköpörssissä. Aktiivisuutta ja passiivisuutta Kuluttajien aktiivisuus sähkömarkkinoilla lisääntyy koko ajan. Viime vuosina sähkönmyyjäänsä vaihtaneita kotitalouksia on ollut vuosittain noin 8 %. Energia- 4

5 markkinaviraston -palvelussa tehdään vuosittain hakuja parisen miljoonaa kappaletta. (Lähde: Energiamarkkinavirasto). Sähkönmyyjän vaihtaminen on tehty Suomessa teknisesti helpoksi ja sähköyhtiöt hoitavat prosessin pääosin mallikkaasti. Kuluttajan ei tarvitse pelätä paperisotaa saati sähköntoimituksen katkeamista myyjää vaihtaessaan. Haasteena onkin lähinnä tiedon löytäminen ja ymmärtäminen sekä sähkönmyyjien tarjouksien vertailu keskenään. Viimeisen 5 vuoden aikana yli puolet kuluttajista on vertaillut sähkönmyyjien hintoja ja kolmannes vaihtanut myyjää vähintään kerran. Rahansäästö on ylivoimaisesti yleisin motiivi vaihtamiseen. Muita syitä ovat esim. tyytymättömyys aiempaan myyjään sekä halu edistää kilpailua sähkömarkkinoilla. Niistä kuluttajista, jotka eivät ole vaihtaneet sähkönmyyjää, suurin osa mainitsee pääsyyksi sen, etteivät usko siitä olevan riittävästi hyötyä vaivannäköön nähden. Muita syitä ovat tyytyväisyys ja uskollisuus nykyistä myyjää kohtaan sekä se, että vaihtoa ei vain ole tullut tehtyä. Hintatrendejä Kilpailun vapautumisen jälkeen sähkön myyntihinnat ovat yli tuplaantuneet. Suhteessa eniten hinta on noussut sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuville kotitalouksille. Ero halvimpien ja kalleimpien yhtiöiden välillä on melko suuri. Valtakunnallisesti sähköä myyvien yhtiöiden määrä vaihtelee jonkin verran markkinatilanteesta riippuen, mutta keskimäärin kuluttaja voi valita sähkönmyyjänsä noin 40 yhtiön joukosta. Hyvin toimivat sähkömarkkinat? Kuluttajan kannalta hyvin toimivat sähkömarkkinat toimivat läpinäkyvästi, ymmärrettävästi ja luotettavasti, eri toimijat kilpailevat aidosti ja aktiivisesti keskenään asiakkaista, asiakkailla on valinnanvaraa, hinnat ovat kohtuullisia, tuotteet ja asiakaspalvelu ovat korkealaatuisia ja asiakkaiden on helppo löytää tietoa sekä vertailla tuotteita ja toimijoita keskenään. Suomen markkinat toimivat monella osaalueella hyvin, mutta parantamisen varaa on varsinkin tiedotuksessa ja markkinoinnissa. * Sähkömarkkinoiden toimivuus Suomessa Kuluttajan näkökulma -hanke toteutettiin Cleen Oy:n SGEM tutkimusohjelmassa (Smart Grids and Energy Markets). Cleen Oy on Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), joka edistää ja koordinoi energia- ja ympäristötoimialalla toimivien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimusyhteistyötä. Uutta verta Levón-instituuttiin Teksti: Miia Mäntylä Levón-instituutissa on kevään aikana tapahtunut henkilöstömuutoksia. Osaamista vahvistamaan on saatu useita uusia ja joitain vanhoja tuttuja kasvoja. Alueiden kehittämisen tulosyksikköön on palkattu ajalle FL Ilkka Salomäenpää projektipäälliköksi. Hänen vetämässään hankkeessa selvitetään Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen taiteen ja kulttuurin aluekeskusten sekä alueellisten kulttuuritoimijoiden yhteistyömahdollisuuksien ja -mallien kehittämistä. Tulosyksikön tutkimuspäällikkönä toimii alkaen KTL Arttu Vainio. Hänen vastuullaan on yksikön johtaminen, uusien hankkeiden hakeminen sekä omien tutkimusja kehittämishankkeiden ja arviointien toteuttaminen. Lisäksi tulosyksikössä toimii kevään ajan harjoittelijana HTM, kauppatiet. yo Anni Isotalo, jonka tehtävänä on valmistella uusia hankkeita. Johtaminen ja organisaatiot -tulosyksikköön on nimitetty projektipäälliköksi KTM Mikko Niiniketo alkaen. Niinikedon tehtäviin kuuluu liiketoimintaosaamisen kehittämistä, osaamis- ja innovaatiotoiminnan edistämistä yrityksissä sekä yritysten ja yliopiston yhteistyön syventämisestä. Tulosyksikössä toimii puolipäiväisenä projektitutkijana KTM Mathias Hasselblatt Hänen tehtävänsä on koulutus- ja kehittämispalveluiden luominen palveluliiketoiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Samassa tulosyksikössä aloittavat projektipäälliköinä myös KTM Kajsa From alkaen ja KTM Maijastiina Jokitalo toukokuun alussa. Heidän tehtäviinsä kuuluvat koulutusja kehittämishankkeiden suunnittelu, markkinointi ja johtaminen. Koulutuspäällikkö Helena Eteläaho jää vuoden mittaiselle vuorotteluvapaalle alkaen. Projektipäällikkö Hanna Turpeinen siirtyi maaliskuussa vuodeksi yliopiston kansainvälisten asioiden yksikköön. 5

6 Johtamisen vallankumous ravistelee työkulttuuria Teksti ja kuvat: Sari Soini PathMakerin Kari Salomaa lukee Levónin koulutusesitteitä. Ajassa liikkuu -johtamisen huippuseminaarissa nostettiin työyhteisöjen johtaminen uudelle vuosikymmenelle. Tulevaisuuden tutkija llkka Halavan mukaan kuluttajakansalaiset, niin kutsutut y-kansalaiset ovat jo rynnistäneet työmarkkinoille, ja se tuonut johtamistapoihin uusia tuulia. Halava pohti nuorten kuluttajakansalaisten työmoraalia. Halavan alustuksen otsikon aihe Kuluttajakansalaiset tulevat Kulttuurivallankumous työelämässä on noussut lyhyessä ajassa työelämän kulttuurivallankumouksen manifestiksi. - Työ ja sen johtaminen ovat muuttuneet ja muuttuvat tällä vuosikymmenellä rajusti. Valinnanvapaus, moniosaaminen ja perinteisten normien murtuminen ovat johtaneet suomalaisia työyhteisöjä kohti eritasoisia kriisejä, joista voidaan selvitä tunnustamalla työn uusi ajatusmalli. Kuluttajuuteen kasvaneet sukupolvet eivät tunne tuottajakansalaisen eetosta, eivätkä koe sitä kiinnostavaksi. Työn tuottavuuden paranee, mikäli kuluttajakansalaisten tavat tarjota työpanostaan otetaan vakavasti työyhteisöissä, Halava kertoo. Nuorille tuttujen Irc-gallerian ja Habbo Hotellin henkilöstöjohtaja Leena Lomakka Sulake Oy:stä säesti käytännön kokemuksin Halavaa. Hän on töissä yrityksessä, jonka työntekijöiden keski-ikä on noin 30 vuotta. Lomakka kertoi, että työssään törmää uusiin ilmiöihin. Kun nuori tulee kesälomalta, hänellä saattaa parin päivän päästä olla idea uudesta matkasta ulkomaille. Töitä tehdään erilaisin syklein. - Palkitseminen on muuttunut. Lisäbonus hyvin tehdystä työstä pitäisi olla välittömästi käytössä. Sen pitäisi olla oikeudenmukainen, tasapuolinen ja samalla työntekijää henkilökohtaisesti motivoiva. Asiantuntijaorganisaatiossa on luottamusta Miten byrokraattinen johtamistyyli Seminarin puhujina olivat Ilkka Halava, Jukka Peltoniemi, Ole Norrback, Leena Lomakka, Hannele Laaksonen ja Marko Kohtamäki. 6

7 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kirsi Korkiamäki, Aila Mäki- Rajala, Liisa Panula ja Leena Lomakka Sulake Oy:stä Maaherran talolla. muuttuu asiantuntijajohtamiseen, kun johtamisen kärjeksi muotoutuu luottamuksen ilmapiiri? Vaasan Ikäkeskuksen johtaja, tutkija Hannele Laaksonen valotti aiheesta Hierarkisesta johtamisesta voimistavaan johtamiseen Julkisen sektorin uudenlainen malli valmentavaan johtamiseen. Käskyjohtaminen on muuttunut asiantuntijajohtamiseen, jossa johtaja on palvelija ja uusien ajattelutapojen mahdollistaja. - Esimies on valmentaja eikä kontrolloija. Kurin sijasta on vapautta. Luovuus ja vastuullisuus ovat tätä päivää. Uskalletaan kokeilla uutta, Laaksonen listaa. Avoimuus tarpeen Vaasan yliopiston tutkijatohtori Marko Kohtamäki esitteli esityksessään uusia ajatuksia johtamisesta. - Työyhteisöissä tarvitaan avoimuutta, ystävyyttä ja luottamusta. Työyhteisöissä ollaan ystävällisiä toisilleen, eikä se tarkoita sitä, että työ jäisivät tekemättä. On varauduttava siihen, että tulevaisuudessa työntekijät määräävät sen, milloin he haluavat tulla töihin. Perinteiset työntekomallit joustavat. Työkavereiden keskeisen kilpailun Kohtamäki näki enemmän haitalliseksi kuin rakentavaksi, ainakin jos sitä on työpaikoilla liikaa. Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Ole Norrback kokosi johtamisen trendit yhteen ja pohti omia kokemuksia peilaten seminaarin antia. Hänen mukaansa työpaikoilla on aina ihmisistä johtuvia jännitteitä. Seminaarin jälkeen oli Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raija Kujanpään emännöimä vastaanotto Maaherran talossa. Ajassa liikkuu -johtamisen huippuseminaari on Levón-instituutin perinteinen ja aina ajankohtaisiin ilmiöihin pureutuva tapahtuma. Se kokoaa yhteen johtajat, tutkijat, yrittäjät, kehittäjät, asiantuntijat ja vaikuttajat. Yrityskummi Tapani Vieri ja Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Kujanpää vaihtoivat kuulumisia Maaherrantalola. Aila Pesonen Vaasan yliopistosta voimaantui Ikäkeskuksen johtajan Hannele Laaksosen kanssa. 7

8 Liikenneasemilla suuri merkitys maaseudulla Teksti: Heli Siirilä & Miia Mäntylä Kuva: Miia Mäntylä Asiantuntijat ja maaseudun asukkaat ovat eri linjoilla liikenneasemien ja tienvarsien kauppakeskittymien vaikutuksista maaseutuun. Asia käy ilmi Levón-instituutin kesällä ilmestyvästä tutkimuksesta maaseudun liikenneasemien ja kauppakeskittymien vaikutuksista. Liikenneasemien vaikutukset kiinnostavat monenlaisia tahoja, kuten kaavoituksen, kaupan, ministeriöiden ja kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijoita. Tarkasteltaessa eri asiantuntijoiden sekä tutkimuspaikkakuntien asukkaiden, yrittäjien ja viranomaisten haastattelutuloksia kävi ilmi, että näiden eri osapuolten käsitykset liikenneasemien vaikutuksista poikkeavat paljon. Asiantuntijat huolissaan Ministeriöiden, kaavoituksen ja kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijat ovat huolissaan maaseudun palveluista ja kokevat, että liikenneasemat ovat vaikuttaneet niihin kielteisesti. Heidän mielestään asemien sijoittuminen yleensä isojen teiden varrelle, kuntakeskuksen ulkopuolelle aiheuttaa ongelmia kunnan kehittämiseen. Ongelmia syntyy, kun kuntakeskuksen rakenne hajautuu ja infrastruktuuria on kehitettävä laajemmalla alueella. Tähän kehittämiseen on vaikea löytää rahoja kuntatalouden ollessa huonossa kunnossa. Asiantuntijat olivat myös huolissaan autottomien henkilöiden arjen selviytymisestä ja siitä, joutuvatko kunnat tarjoamaan kyytipalvelua sivukylien asukkaille kaupallisten palveluiden kaikotessa kylistä. Maaseutupaikkakunnissa tienvarsiasemat koetaan tärkeiksi Kuntalaiset kokevat liikenneasemat merkittävinä, jopa ratkaisevan tärkeinä paikkakunnan kaupallisen palvelutarjonnan lisääjinä ja monipuolistajina. Ohiajavan liikenteen toivotaan poikkeavan oman kunnan liikenneasemalla. Tätä mieltä ovat niin kunnan edustajat, muut yrittäjät kuin asukkaatkin. Asemat nappaavat kuntaan ohiajavalta liikenteeltä euroja, jotka muuten jäisivät saamatta. Useimmat kuntalaiset mieltävät, että liikenneaseman tulo Tutkimuksesta omalle paikkakunnalle oli tervetullut piristys, jonka perusteella kunnassa oli haluttu ja uskallettu tehdä muitakin investointeja. Liikenneasemat eivät ole vaikuttaneet tutkimuspaikkakunnalla asuvien mielestä muiden yrityksien lopettamiseen, vaan syynä mahdollisiin lopettamisiin on ollut vähenevä asukasmäärä ja yrittäjään itseensä liittyvät asiat, kuten eläköityminen. Pienillä paikkakunnilla kunnan keskus on voinut vähitellen siirtyä kirkonkylältä liikenneaseman yhteyteen, mutta sitäkään kunnissa ei pidetty huonona asiana. Päinvastoin, yleensä kuntalaiset olivat sitä mieltä, että ilman liikenneasemaa palveluja ei olisi missään päin kuntaa, koska oma asukaspohja palvelujen ylläpitämiseen on liian vähäinen. Myöskään tienvarsien kauppakeskittymien vaikutusta autolla liikkumisen tarpeeseen ei nähty merkittävänä, koska maaseudun pitkät etäisyydet pakottavat suuren osan ihmisistä joka tapauksessa liikkumaan autolla. Vuonna 2009 käynnistetyssä hankkeessa tarkasteltiin maaseudun liikenneasemien ja kauppakeskittymien alueellisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tutkimusalueet olivat Juuan, Kiikoisten, Pertunmaan ja Jalasjärven kunnat. Päätutkimuskohteena oli Juuassa, Kiikoisissa ja Pertunmaalla ABC-liikenneasema, kun taas Jalasjärveltä tarkastelun kohteena olivat Juustoportin kahvila-myymälän vaikutukset. Tutkimusaineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla, tutkimuskuntien asukkaille suunnatulla postikyselyllä sekä tutkimuspaikkakunnilla tehdyillä haastatteluilla. Haastatteluja tehtiin asukkaille, yrittäjille ja kuntien edustajille. Tutkimuksen rahoitti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän suosituksesta maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen raportti julkaistaan alkukesällä. 8

9 Järviseudulla ja Kauhavalla puhutaan Järkeä Teksti: Terttu Harakka Järviseudulla ja Kauhavalla on pari vuotta puhuttu JÄRKEÄ. JÄRKI on Vaasan yliopiston avoimen yliopiston hanke, jossa on tarjottu kauppatieteen opintoja Järviseudun ja Kauhavan alueilla. Koulutuksessa on paneuduttu erityisesti yrittäjyyteen ja pk-yritysten johtamiseen. JÄRKI käynnistyi Länsi-Suomen lääninhallituksen myönnettyä sille rahoituksen EU:n sosiaalirahastosta vuonna JÄRKEÄ puhutaan vielä tämä vuosi. JÄRJELLE oli ilmiselvä tilaus, koska suosio on yllättänyt jopa järjestäjät. JÄRKEÄ takomalla äksöniä alueelle Hankkeen kohderyhmänä ovat Järviseudun ja Kauhavan aikuisväestö, pk-yritysten henkilöstö ja kuntien työntekijät. Yli 50 taustaorganisaatiota edustavat opiskelijat ovat hyödyntäneet harjoitustöissä omia ja yhteisöjensä kokemuksia. Opitut teoriat liittyvät näin aikaisempaan tietämykseen ja uudet näkemykset sekä kursseilla omaksuttu tieto ovat välittyneet myös opiskelijoiden taustayhteisöihin. Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän osaamisen vahvistaminen koulutuksella. Näin on pyritty vastaamaan työelämän tarpeeseen ja lisäämään alueen aineetonta pääomaa. Sehän tuo menestystä koko seutukunnalle. Mistä niitä pisteitä oikein tulee? Alueella asuvat tai työskentelevät opiskelijat ovat suorittaneet Vaasan yliopiston opintoja yli opintopisteen verran, mikä vastaa yli 10 kandidaatintutkintoa. Opintopisteiden määrä on upea saavutus, koska miltei jokainen henkilö on opiskellut päivätyön ohella. Aikataulut suunniteltiin alun alkaenkin aikuisopiskelijoita silmälläpitäen. Luennot ja tentit on järjestetty iltaisin ja viikonloppuisin. Perinteisten tenttien lisäksi on pidetty suullisia ryhmätenttejä. Virtuaalista JÄRKEÄ kehiin Korkeasti koulutetun työvoiman lisääminen Järviseudun ja Kauhavan alueilla edellyttää elinikäisen oppimisen strategiaa, johon sisältyvät koulutuksen tasa-arvoisuus ja saavutettavuus. JÄRKI-hankkeen tavoite onkin opintotarjonnan lisäksi ollut verkko-opetuksen ja uudenlaisten opinto-ohjausmenetelmien kehittäminen. Verkko-opetuksessa on hyödynnetty sekä sähköistä oppimisympäristöä että verkkokokousjärjestelmää, jossa opettaja tallentaa videoluentonsa järjestelmään. Opiskelijoilla on mahdollisuus katsoa ja kuunnella luentoa, kun aika on heille sovelias. Yhteyksiä on pidetty sekä puhelimitse ja kasvokkain että chattien, sähköpostin ja kirjeiden avulla. Blogien ja facebookin mahdollisuuksia on hyödynnetty sekä ohjauksessa että tiedotuksessa. Mukana 90 rohkelikkoa JÄRKI-kursseille on uskaltautunut noin 90 uskalikkoa. Jotkut ovat jo hakeutuneet avoimen väylän tai pääsykokeiden kautta yliopiston opiskelijoiksi, toiset ottaneet vastaan vaativampia työtehtäviä. Kolmannet pyrkivät määrätietoisesti kohti kauppatieteen kandidaatin tutkintoa. Hankkeen tuloksena on syntynyt yksi uusi ESR-hanke ja useita yritysten perustamissuunnitelmia. 9

10 Vaasan ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötään Teksti ja kuva: Miia Mäntylä Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat sopineet yhteistyön tiivistämisestä. Oppilaitosten tavoitteena on kehittää yhdessä korkeakoulujen ulkoista palveluntarjontaa. Yhteistyö organisoidaan Levóninstituutin kautta. Taustalla halu palvella aluetta entistä paremmin Vaasan yliopistossa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa koetaan, että alueen kilpailukykyä on tuettava entistä tehokkaammin. Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu haluavat olla kehittämässä Vaasan seudun innovaatiojärjestelmää ja parantaa yhteistyötä yritysten ja muiden aluekehitykseen liittyvien organisaatioiden, esimerkiksi Vasekin ja Merinovan kanssa. Tämä edellyttää korkeakouluyksiköiltä riittävää kriittistä osaamismassaa, aktiivisempaa tarjontaa ja näkyvyyttä, kokonaisratkaisujen tarjontaa asiakkaille sekä poikkitieteellisten koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottamista. Levón-instituutin johtaja Jukka Peltoniemen mukaan tämä voidaan parhaiten toteuttaa yhdistelemällä korkeakoulujen toisiaan täydentävää osaamista tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämisessä sekä tarjoamalla sitä yhden luukun periaatteella. Koulutus- ja kehittämishankkeiden vaatimustaso sekä kilpailu aikuiskoulutuksessa ovat kiristyneet viime vuosina. Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Leena Vilkuna toteaa yhteistyön taustoista ammattikorkeakoulun näkökulmasta: - Teemme aktiivisesti yhteistyötä alueen työelämän kanssa, ja tärkeänä syynä tehdä yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa ulkoisen palvelutarjonnan osalta on se, että yhteistyössä olemme vahvempia. Tämä koskee sekä alueen kehittämistä että kilpailua esimerkiksi Etelä-Suomen suuria koulutuksen tarjoajia vastaan. Vilkuna näkee paljon mahdollisuuksia Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistyössä. - Yhteistyö on suuri mahdollisuus, josta ei vielä pysty sanomaan, mitä kaikkea se tuo tullessaan. Nyt tehdyn sopimuksen myötä jo aiemmin tehdystä yhteistyöstä tulee suunnitelmallisempaa ja jäsennellympää. Myös molempien organisaatioiden asiantuntemus laajenee, kun meillä on toisiaan täydentävää osaamista. Yhteistyö antaa hyvät edellytykset suunnitelmalliseen markkinoinnin ja näkyvyyden parantamiseen. Siihen kuuluvat sekä korkeakoulujen jalkautuminen paikallisesti että entistä parempi valtakunnallinen näkyvyys. Yhdessä kehittämässä palvelutarjontaa Leena Vilkuna on tyytyväinen Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun lisääntyvästä yhteistyöstä. Yhteistyössä tärkeää on elinikäisen oppimisen näkökulma ja sen mukaisesti opintopolkujen rakentaminen täydennyskoulutuksessa. Tarkoitus on tarjota opintonsa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa päättäneille täydennyskoulutusta sen mukaan, ovatko he työuraansa vasta aloittelevia vai jo konkareita. Tavoitteena on myös rikkoa rajoja ja lisätä koulutusalat ylittäviä hankkeita. Energia-ala sekä sosiaali- ja terveysala yhdistettynä liiketoimintaosaamiseen ovat aloja, joissa yhteistyökumppaneilla on paljon annettavaa. Osapuolet näkevät tärkeäksi tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen kytkennän kaikessa tarjonnassa. Siten organisaatioita ja alueita pystytään kehittämään kokonaisvaltaisesti ja uusimman tutkimustiedon pohjalta. Osana yhteistyötä kehitetään avoimen yliopiston ja avoimen korkeakoulun yhteistä opintotarjontaa. Työ on jo käynnissä lukuvuonna yhteisillä kielten opintojaksoilla. Yhteistyötä varten on rakennettu verkkosivusto www. 10

11 Mietteissä / Kristiina Strandman Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Kristiinankaupungissa edubothnia., jota on yhä tarkoitus kehittää. Jatkossa yhdessä on tarkoitus tarjota harvinaisia, molempien korkeakoulujen tutkinnoissa pakollisia ja työelämäsuuntautuneita kieliä sekä mahdollisuuksien mukaan muita tutkinnossa pakollisia opintoja. Myös yhteisten opettajaresurssien käyttö voi olla mahdollista. Yhteiset tilat lisäävät ideoiden virtaa Yhteistyö tarkoittaa käytännössä sitä, että neljä Vaasan ammattikorkeakoulun hankekoordinaattoria muuttaa Levón-instituutin tiloihin. Lisäksi kolme henkilöä tekee osan työajastaan Levónissa. Yhteisissä tiloissa toimimisen Vilkuna näkee tärkeäksi ideoiden syntymisen kannalta. - Tutkimusten mukaan jos ihmisten työpisteiden välillä on matkaa enemmän kuin 16 metriä, keskustelua ei synny. Käytäväkohtaamisissa ja kahvipöytäkeskusteluissa syntyy spontaaneja ideoita, jotka samalla välittyvät. Näin on myös mahdollisuus saada tietoa toisen hyvistä käytännöistä, joista tässäkin tapauksessa osapuolilla on varmasti opittavaa toisiltaan. - On ollut ilo huomata, että niin hankekoordinaattorit kuin toimialajohtajatkin suhtautuvat yhteistyöhön ja sen kehittämiseen positiivisesti ja näkevät siinä hyviä mahdollisuuksia edistää molempien korkeakoulujen tavoitteita, jatkaa Vilkuna. Levón-instituutissakin odotetaan alkavaa yhteistyötä ja uusien työtovereiden muuttoa samoihin tiloihin mielenkiinnolla. Vielä ei tiedetä, mihin kaikkeen yhteistyö voi johtaa, mutta odotukset ovat korkealla. Maaseutumietteitä Maaseutuasumisen kehittämisohjelmassa (2007) sanottiin, että yli puolet suomalaisista pitää maaseudulla asumista mahdollisena vaihtoehtona. Pieni osa ihmisistä kuitenkin toteuttaa haaveensa. Tyhjeneekö suomalainen maaseutu ja viekö kehityksen valtavirta ihmiset vain Etelä-Suomen kasvukeskuksiin? On surullista katsoa tien varren autioituneita tiloja ja kauniita vanhoja taloja, jotka yrittävät uljaasti pysyä ryhdissään hylättyinä, vaille asujia ja eläjiä jääneenä. Harvaan asutut maaseutukunnat kaipaavat uusia asukkaita pysyäkseen hengissä. Havahduin pohtimaan tätä aihetta taas kerran, kun tyttäreni juuri ilmoitti muutostaan, mihinkäpäs muualle kuin Helsinkiin. Keskustelussamme kävi ilmi, että jos hän halusi työllistyä omalle alalleen, lähes ainoa vaihtoehto on muuttaa työn perässä Helsinkiin. Näin yksi pariskunta kahden koiransa kanssa pakkaa tavaransa ja suuntaa kevään aikana Keski-Suomesta etelään. Asuntojen hintoja tutkaillessamme tuli vääjäämättä mieleeni, eikö tuolla tarvita kaksi työpaikkaa yhtä henkilöä kohden, ennen kuin on varaa edes asuntoon. Televisiossa eräs työtön työnhakija kertoikin, ettei hän voi ottaa vastaan työtä Helsingistä, koska hänellä ei ole varaa asua siellä. Yhteiskuntamme näyttää ihannoivan suuruuden ekonomiaa. Vaikuttaa siltä, että ihmiset on onnistuttu aivopesemään niin hyvin, että ei edes mietitä vaihtoehtoja suurkaupungissa ja kasvukeskuksissa elämiselle ja yrittämiselle. Ajatellaan, että ei se kuitenkaan onnistuisi. Onko sitten niin, että vain suuret pärjäävät ja ovat tehokkaita? Miten kuitenkin esimerkiksi Suomen pienin kaupunki, Kaskinen, sitkeästi suuntaa kohti tulevaisuutta? Kuulinkin tähän liittyen humoristisen lausahduksen siitä, että Suomessa on tulevaisuudessa kolme kuntaa, Helsinki, muu Suomi ja Kaskisten kaupunki. Kyllä pienikin voi pärjätä. Tosiasiahan on, että suurkaupungit ja kasvukeskukset tarvitsevat elävää maaseutua. Juuri maaseudulta ne saavat ruuan, metsän antimet, luonnon rauhan sekä elämyksiä ja kulttuuria cityshoppailun ja kiireen kulttuurin vastapainoksi. Maalle muuttamisen syitä ovat asumisen väljyys ja hinta, elämisen helppous ja laatu sekä yhteys luontoon. Ihmiset nauttivat siitä, että ei tarvitse jonottaa isojen markettien kassajonoissa ja kauppoihin pääsee autolla ulko-ovelle saakka. Maalle muutetaan myös hakemaan katoavaa yhteisöllisyyden luonnonvaraa. Myös rakkaus tuo ihmisiä maaseudulle, sillä usein maalle muutetaan sulhon tai morsion perässä. Muita maaseudulle vieviä syitä ovat sieltä peritty kiinteistö tai vaikkapa lasten hevosharrastus. Maallemuuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, pitkään alueella olleita kesämökkiläisiä tai piakkoin eläkkeelle jääviä pariskuntia. Pitkät välimatkat pelottavat muuttajia, mutta matka-aikahan on suhteellista. Helsingissä muutaman kymmenen kilometrin matkaan voi kulua yhtä paljon aikaa kuin maaseudulla lähes sadan kilometrin ajamiseen. Tämän vuoksi myös julkisten liikenteen sijainti on suhteellista. Harvassa paikassa on tunnin ajomatkan säteellä kaksi lentokenttää ja kaksi rautatieasemaa, kuten on esimerkiksi täältä Kristiinankaupungin näkövinkkelistä katsottuna. Harvaan asuttu maaseutu on edelleen lähes suomalaisen kotiseutua, myös minun. Nautin Kristiinankaupungin maaseudun rauhasta, edullisesta ja laadukkaasta asumisesta sekä elämisen helppoudesta. Toivotan kaikille aurinkoisia kevät- ja kesäpäiviä, sekä maalle että kaupunkiin. 11

12 PL 700 (Wolf ntie 34) Vaasa Puh: (vaihde) Fax: Sähköposti: /levon Johtaja Jukka Peltoniemi puh. (06) Projektipäällikkö Maijastiina Jokitalo puh Seinäjoen toiminta Johtaminen ja organisaatiot Koulutuspäällikkö Outi Järvi puh. (06) Avoin yliopisto Tutkimuspäällikkö Arttu Vainio puh Alueiden kehittäminen ja arviointi Erikoistutkija Merja Pakkanen puh. (06) VaasaEMG Projektipäällikkö Timo Hyttinen puh. (06) Energia ja ympäristö Koulutuspäällikkö puh. (06) Johtaminen ja organisaatiot Kielet ja monikulttuurisuus Toimintakalenteri ARVIOINTITUTKIMUKSET Laatu ratkaisee Innovaatioverkosto kotityöpalvelualan kehittäjänä Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoihin hakeutumisvaihe AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Ikäihmisten yliopisto JÄRKI-hanke Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Opinto-ohjauksen verkkopalvelun kehittäminen SYLVIA-hanke (Seinäjoen yliopistokeskus) Sanomalehtiyliopisto Tekniikkaa ja oppimisympäristöjä lakeuksille TEKO-hanke ENERGIA JA YMPÄRISTÖ BIOMODE biokaasun liikennekäytön käynnistäminen Vaasassa ja Seinäjoella Energiamarkkinat / tilaustutkimukset Energiakylä Energiby ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma Linnut ja matkailu Merenkurkussa PriceWatch Sähkön hintaseurantatutkimus Projektigeneraattori Suupohjan biokaasustrategia Sähkömarkkinoiden toimivuus Ruotsissa Vaasan energiainstituutti JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijaklubit Expertklubbar Asiantuntijapalveluiden tuotteistuksen kehittäminen Energy Business MBA -johtamiskoulutus Entrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Esimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Hallittu kasvu HAKA 3 -yrityksen kehittämisohjelma Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu InnoEdu , (KOKO-ohjelma) Johtajana kasvaminen (JOKA) 24 -johtamiskoulutus Jokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Laatukoulutus Liiketaloustieteen koulutuskokonaisuus korkeakoulututkinnon suorittaneille Lähiesimies johtamiskoulutus PaBua yritykseen Palvelusta businesta Palveluliiketoiminnasta voimavara PK-yrityksen sopimukset, Suupohja Sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssit APVY1 ja 2 Strategialla tulokseen Strategisen johtamisen kehitämisohjelma Sukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä SUVA 9 10 Suupohjan koulutuspilotti Tekniikan alan erityisosaaminen Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Tuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Lapin yrityksille JOHA 12 Virheetön toimitusketju huonekalualalla Yhteiskuntatieteellisen alan erityispätevyyksien määrittely KANSAINVÄLISET HANKKEET EURONET 50/50 European Network of Education Centres (IEE Programme) ICES Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) LUBAT Lärande om utveckling i Botnia-Atlantica (Botnia Atlantica -ohjelma) RESGen Res Genaration (7. puiteohjelma, Regions of Knowledge -ohjelma) MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Koulunkäynnin arki maaseudulla Maaseutuasumisen yhteiskunnalliset edellytykset Hallintouudistusten vaikutukset maaseudun paikallisyhteisöissä Tutkimus maaseudun kauppakeskittymien ja liikenneasemien alueellisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista MUUT Osaajaverkosto-hanke Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Kimmo Riusala Miia Mäntylä Outi Järvi Sonja Hakala Terttu Harakka Mäenpää, Rintamäki, Kungsbacka Sonja Hakala Reetta Kungsbacka Peura, Kitinoja, Pakkanen, Hyttinen Merja Pakkanen Patrik Sjöholm Pekka Peura Jouni Kannonlahti Teemu Närvä Pekka Peura Timo Hyttinen Merja Pakkanen Pekka Peura Mikael Hallbäck Mikael Hallbäck Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Peltoniemi Sari Soini Hallbäck, Niiniketo Tuomi, Soini Hallbäck, Tuomi Mikael Hallbäck Jouko Havunen Tuomi, Soini Jouko Havunen Tuomi, Soini Merja Pakkanen Jouko Havunen Miia Mäntylä Pekka Peura Kari Leinamo Siirilä, Vainio Kari Leinamo Mäntylä, Siirilä Heli Rintamäki Miia Mäntylä