Sisällys. Pääkirjoitus. Lukiolaisten haastatteluja. Ammattilukiolainen kertoo. Vanhojentanssit. Penkkarit. Uuden ylioppilaan puhe.

Transkriptio

1 1

2 Sisällys Pääkirjoitus Lukiolaisten haastatteluja Ammattilukiolainen kertoo Vanhojentanssit Penkkarit Uuden ylioppilaan puhe Bändipäivä Joulujuhla 11 opkh-toiminta 12 luma-viikko 14 Näytä kieltä! 16 Vaihtovuosi? 18 Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä? 19 Tämän lehden laativat äi13-kurssin opiskelijat Carla Geagea, Ella Hodju, Erja Juvonen, Jenna Kangas, Hilla Karppinen, Emma Laine, Anni Mattinen, Anni Myllymäki, Anniina Mäkimurto, Reetta Nisula, Pihla Pasanen, Pietari Pennanen, Dung Pham, Christa Pitkänen ja Sara Åhman. Toimituksessa avustivat opettajat Henna Järvi ja Sakari Kursula. 2 kurkkaa myös kotisivumme:

3 Valehtelisin, jos väittäisin, että lukiossa on aina ihanaa. Valehtelisin myös, jos väittäisin, ettei lukio olisi koskaan aiheuttanut minulle itkupotkuraivareita tai täydellistä turhautumista. Mutta eniten valehtelisin, jos väittäisin sen olevan syvältä, yhtä tuskaa tai kolmen vuoden hukkaan heittämistä. Sitä se ei todellakaan ole. Minä itse olin yhdeksännellä luokalla ihan keskiverto oppilas. Olin aina varma, että lukioon tulen hakemaan, mutta epäilin vahvasti, onko minussa siihen ollenkaan ainesta. Jostain syystä minulla oli sellainen mielikuva, että lukiossa täytyy puurtaa niska limassa päivästä toiseen ja pitää tavoitteet korkeammalla kuin Eiffel-tornin huippu. Ajattelin, ettei lukiolaisella voi olla edes muuta elämää, jos haluaa menestyä opinnoissaan. Pelkäsin, että floppaan ihan täysin ja tulen katumaan valintaani lähteä lukioon lopun ikäni. Mutta kuinkas kävikään? Olen tehnyt lukiossa varmasti vähemmän läksyjä kuin yläkoulussa ikinä. En laiskuuttani, vaan niiden vähäisyyden ja valinnaisuuden vuoksi. Olen huomannut opettajienkin olevan ihmisiä. Siis kuvitelkaa, olen jopa ihan oikeasti nauranut opettajan lohkaisemalle vitsille! Olen viettänyt lukiossamme leffailtaa, olen käynyt valaisevia keskusteluja, olen lukenut kiinnostavia kirjoja, olen tanssinut, olen nauranut, olen saanut uusia ystäviä. Olen kasvanut ja oppinut niin hurjan paljon uutta. Ja mikä tärkeintä, olen nauttinut tästä. Älä usko niitä, jotka sanovat lukion olevan turhaa, pelkkää nenä kiinni kirjassa istumista ja lukemista. Älä missään tapauksessa kuuntele niitä, jotka sanovat, ettei sinusta ole lukioon. Oli se sitten kaverisi, äitisi, oposi tai oma itsesi. Lukio on sitä, mitä juuri sinä tarvitset. Lukio on sitä, millaiseksi sinä sen itse teet. Lukio on elämän parasta aikaa! Anni Mattinen Mutta kuinkas kävikään? 3

4 Lukiolaisten haastatteluja 1. Miksi tulit lukioon? 3. Mitkä kolme asiaa ottaisit mukaasi autiolle saarelle? 2. Mikä sinusta tulee isona? 4. Mitä kolmea luonteenpiirrettä arvostat ihmisessä eniten? Teksti ja kuvat: Carla Geagea ja Hilla Karppinen 14A Nico Mäki 1. En päässyt muualle. 2. Futari. 3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan vettä, pallon ja nappulat. 4. Rehellisyys, positiivisuus, luottamus. 14c inka mäkikangas 1. Tulin lukioon, koska en tiennyt, minne muuallekaan, ja halusin lukea kieliä. 2. Haluaisin johonkin työhön, jossa tarvitaan kieliä. 3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan ystävän, paljon ruokaa ja kirjoja. 4. Rehellisyys, aitous, positiivisuus. 13B Oona Posti 13C Ville-Markus Kiviharju 1. En tiennyt minne muuallekaan olisin mennyt. 2. Poliisi. 3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan vettä, salin ja musiikkia. 4. Rehellisyys, luottamus, aitous. 1. Olin päättänyt jo ala-asteella, että tulisin lukioon, ja halusin yleissivistystä. 2. Ei mitään hajua. 3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan Tuulin, puhelimen ja kahvia. 4. Rehellisyys, huumorintaju, suorasanaisuus. 4 12A Vertti Rönkkö 1. En ollut varma, mihin lähden opiskelemaan, ja lukiossa oli aikaa miettiä. 2. Musiikinopettaja. 3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan tarpeeksi ruokaa, nettiyhteyden ja paikan jossa asua. 4. Luotettavuus, iloisuus, pirteys. 12A Thanh Säily 1. En tiennyt minne muualle mennä. 2. Kuviksen tai musiikin opettaja tai teatteriala. 3. Autiolle saarelle ottaisin mukaan poikaystävän, puhelimen ja vaihtopikkarit. 4. Omaperäisyys, luovuus, musikaalisuus.

5 Ammattilukiolainen kertoo Teksti: Emma Laine Kuva: Selina Kuure 1. Mikä sai sinut valitsemaan ammatillisen ja lukio-opiskelun samaan aikaan? Kauanko mietit valintaasi? - Koska siinä saa parhaat mahdollisuudet tulevaisuuteen ja saa yhdistettyä todella hyvin käytännön ja teorian ja saa vaihtelua opiskeluihin. En miettinyt kauaa, se tuntui niin selvältä vaihtoehdolta. AL12 SELINA KUURE 2. Mikä on ollut parasta kaksoistutkinnossa? - Se että jaksot vaihtelevat, ja motivaatio on korkeammalla, kun on haasteita. 3. Mikä on ollut vaikeinta? - Välillä lukiojaksoilla kyllästyttää, kun on niin teoriapainotteista. 4. Miltä vuorottelu kahden koulun välillä tuntuu? - Helpolta ja mukavalta. 5. Mitä olet yleisesti ottaen oppinut lukioaikanasi? - Paljon yleisiä asioita ja asioita, joilla tekee tulevaisuudessa paljon. Eniten ehkä olen kasvanut ihmisenä aikuisuutta kohti, ottamalla vastuuta. 6. Kuinka tunnet sopeutuneesi? Oletko tuntenut olosi osaksi opiskelijayhteisöä? Kuinka olet viihtynyt? - Hyvin. Oma luokka on ollut tärkeä voimavara lukiossa sekä amispuolella. Aloitin Rovaniemellä, ja siellä koin valtavaa yhteyttä kavereiden kanssa ja yhdessä mentiin läpi voittojen ja vaikeuksien! 7. Kuinka olet omasta mielestäsi menestynyt? Onko lukio ollut vaikeampaa kuin luulit? - Hyvin omasta mielestäni! Helpolta on tuntunut, kun on ottanut oikean asenteen eikä yrittänyt mennä riman alta vaan tehnyt parhaansa! 8. Muutama sana niille, jotka miettivät ammattilukion valitsemista? Kenelle suosittelisit kaksoistutkintoa? - Suosittelen sitä jo oman tulevaisuuden kannalta, mutta myös omana itsenä kasvamisen kannalta! Ota haaste vastaan, koska paineessahan sitä opitaan ja kasvetaan, ja kun sitten selviää, on oppinut itsestään uusia puolia ja tietää pystyvänsä ylittämään itsensä vielä monta kertaa elämänsä aikana. Suosittelen kaksoistutkintoa sinulle, joka kaipaat haasteita ja hyvää alkua tulevaisuudellesi! TIESITKÖ? Ammattilukiolainen suorittaa kaksi tutkintoa: ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Opinnot kestävät tavallisesti neljä vuotta. Opiskelija on välillä lukiolla, välillä ammattiopistolla. 5

6 Vanhojentanssit Vanhojentanssit pääset tanssimaan vain lukiossa. Teksti ja kuvat: Reetta Nisula Jo 1500-luvulla Puolassa tanssittiin voiton tansseja, joista vanhojentanssien perinne sai alkunsa. Suomeen vanhojentanssit rantautuivat, kun niitä alettiin oppikoulussa opettaa osana sivistyskasvatusta. Alun perin vanhojentanssien ideana oli pukeutua mahdollisimman vanhan näköiseksi ja käyttää vanhoja pukuja. Nykyisin vanhojentansseissa pukeutuminen muistuttaa yhä enemmän Yhdysvaltoista rantautunutta prom-pukukulttuuria. Tytöt pukeutuvat useimmiten iltapukuun ja pojat frakkiin tai sakettiin. 6

7 7

8 Penkkarit Teksti ja kuvat: Reetta Nisula ja Sara Åhman Penkkarit eli penkinpainajaiset ovat abiturienttien juhla. Suomessa penkkareita on vietetty lähes yhtä kauan aikaa kuin ylioppilaskirjoituksia. Penkkarit ovat perinteisesti päivää ennen vanhojentansseja. Abiturientit eli lukion viimeisen vuoden opiskelijat pukeutuvat naamiaisasuihin ja kulkevat kaupungin läpi rekan kyydissä. Rekat koristellaan erilaisilla abien askartelemilla julisteilla. Kemin lyseon lukiossa penkkariperinteisiin kuuluu abigaala, jossa abit esittelevät naamiaisasunsa sekä vuoden varrella kuvatun abivideon. Abigaalassa on sen lisäksi abien järjestämää ohjelmaa, esimerkiksi kilpailuja niin oppilaille kuin opettajille. Penkkarit huipentuvat abien rekka-ajeluun, jonka lähtöä koko koulu kerääntyy seuraamaan. Rekka-ajelu jatkuu keskustan kaduille, jonka varsille ihmisiä kerääntyy katsomaan ajelua. 8

9 Ylioppilasjuhlat Syksyn ylioppilaan puhe Mikko Ruuskanen Arvoisat rehtorit ja opettajat, hyvät juhlavieraat ja ennen kaikkea huikeat tuoreet ylioppilaat! Tänään on meidän uusien ylioppilaiden päivä, päivä, jota olemme toiveikkaina odottaneet. Peruskoulusta alkanut uurastus on nyt saavuttanut yhden tärkeimmistä etapeistaan. Saamme vihdoin painaa valkolakin päähämme. Usein kysytään, että miltä nyt tuntuu. Täytyy kyllä sanoa, että nyt on voittajafiilis. Syntymävuoteni 95 oli voiton vuosi muillekin kuin vanhemmilleni, kun jääkiekon MM-huuma valtasi Suomen. Seuraavan kerran Suomi juhli jääkiekon maailmanmestaruutta vuonna Samainen vuosi merkitsi minulle peruskoulun päättymistä ja syksyllä alkavaa lukiota. Pelasin sitä ensin kolme erää, mutta se ei aivan riittänyt. Jatkoaika häämötti edessä. Minulle tämä ottelu oli kaikkea muuta kuin helppo; alun itsevarmuuden jälkeen luistin ei enää luistanutkaan. Laiska pelaaminen kostautui suorittamattomina kursseina ja ylimääräisinä opon tapaamisina. Vuosien varrella minulle tuli selväksi, että lukiossa piti nähdä vaivaa kurssien eteen. Tunneilla oli käytävä ja tehtävät piti suorittaa kunnolla, jotta vältti puutteellisen kurssimerkinnän. Itselleni P-merkintöjä kertyikin aluksi aikamoinen saalis. Rästitehtävien suorittaminen tuli tutuksi, ja useampikin kurssi täytyi suorittaa kahteen kertaan. Vaikeuksista huolimatta seison tässä voittajana muiden joukkuetovereitteni kanssa. Lukiovuodet olivat onneksi myös muuta kuin pelkkää ham- Täytyy kyllä sanoa, että nyt on voittajafiilis. paat irvessä kamppailua. Ensin pyörittiin vanhojentanssien pyörteissä ja sitten juhlittiinkin jo penkkareita. Hauskat tarinat opettajien omista opiskeluajoista ja vaimon syntymäpäivälahjoista ovat niitä asioita, mitä itse parhaiten muistan oppitunneilta. Monet opitut asiat painuvatkin varmasti unholaan, mutta tärkeimmät opit ovat kuitenkin jääneet päähän, toivottavasti. Minulle lukio antoi paljon muutakin kuin vain viisautta; se toi monia hyviä muistoja vuosien varrelta. Lukiossa saimme lisäaikaa miettiä, mitä tulevaisuudelta haluamme. Tässä vaiheessa toisille tie saattaa olla jo selvä, toisilla pohdinta on vielä kesken. Jatkoa suunniteltaessa tulee pitää oma pää; muiden mielipiteiden ei saa antaa vaikuttaa liikaa oman tulevaisuuden suunnitelmiin. Jokainen löytää oman juttunsa, kunhan tarpeeksi etsii. Meille ylioppineille lukio avaa tien kohti suurempia pelikenttiä, ja olen varma, että sen opeilla myös pärjäämme tulevissa koitoksissa. Tässä vaiheessa haluaisin kiittää läheisiäni saamastani tuesta lukio-opintojen aikana. Te olette olleet kannustusjoukkoni tässä ottelussa. Kiitos myös rehtoreille, opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle. Haluaisin esittää erityiskiitoksen lukiomme opoille, Jukille ja Annelle. He ovat nähneet paljon vaivaa opintojeni etenemisen suhteen. Kiitos koko lukiolle näistä vuosista. Täällä on ollut mukavaa opiskella. Haluan toivottaa meille kaikille ikimuistoista juhlapäivää. Hyvää joulun odotusta ja onnea tulevaisuuteen. Jutin sanoin: ny rillataan! 9

10 bändipäivä Teksti ja kuvat: Christa Pitkänen Bändipäivä on opiskelijakunnan hallituksen järjestämä musiikkitapahtuma. Bändipäivänä lukiolaisilla on mahdollisuus esitellä soitto- ja laulutaitojaan lukion opiskelijoiden ja opettajien edessä. Bändit soittavat välituntisin ja tunteja lyhennetään, joten kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus tulla katsomaan, kuuntelemaan ja nauttimaan live-musiikista. Yhtyeiden, duojen ja jopa soolojen genret vaihtelevat akustisesta popista punkiin. Bändipäivä on ollut erittäin suosittu, ja siitä onkin muodostunut jokavuotinen perinne. Bändipäivä järjestetään perinteisesti syksyllä, ja se tuo mukavaa vaihtelua keskelle syksyn kiireitä. 10

11 Joulujuhla Lukion joulujuhla vietettiin tänä vuonna Kemin Pirtillä, ja teemana oli tanssiaiset. Illan ohjelmaan kuului muun muuassa draamaryhmän esitys, yhteistansseja, kuten macarena ja letkajenkka, opiskelijoiden musiikkiesityksiä ja opettajien oma bändi. Teksti ja kuvat: Jenna Kangas ja Dung Pham Juhlissa oli opiskelijoiden omia musiikkiesityksiä ja opettajista koostuva bändi. Opiskelijat muodostivat riemuissaan letkajonon. 11 Yhdessä tanssiparien kanssa valssattiin musiikin tahtiin.

12 opkh-toiminta Tavoite Opiskelijakunnan hallituksen tavoitteena on luoda ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä koulussa sekä puoltaa opiskelijoiden etua opettajankokouksissa. Olemme myös mukana järjestämässä koulun juhlia. Tapahtumia Teemapäivät Tempaukset Bändipäivä Tuubi Pikkujoulut Karkkikeppien myynti Varjovaalit Liikuntaviikko / Olympialaiset Vappurieha Mitä muuta? Kahvikone Kirjamarkkinat Ysiluokkien vierailupäivä Tiesitkö? Lukiolakiin (27 ) on tullut voimaan astunut muutos: Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunnan hallitus vastaa siis peruskoulujen oppilaskuntia. 12

13 ja tutorointi Kuka? Mitä? Häh? Meidän lukiossamme tutoreina toimivat opiskelijakunnan hallituksen jäsenet. Tutorit auttavat ja opastavat etenkin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita lukio-opinnoissa. Tutorit tunnistaa sinisistä huppareista, joiden selässä lukee TUTOR. Ensimmäisen ja viidennen jakson aikana tutorit päivystävät auditorion vieressä olevassa Tutor-tuvassa. Sieltä voi rohkeasti tulla kysymään apua mihin tahansa asiaan. Lukuvuoden alussa tutorit huolehtivat siitä, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ryhmäytyvät omaan kotiryhmäänsä. Ensimmäisten viikkojen aikana järjestetään muun muassa ryhmäytyspäivä, jossa puuhaillaan kaikkea kivaa. Kiinnostaako? Ensimmäisen jakson lopussa jokaisesta ensimmäisen vuosikurssin ryhmästä valitaan 1-2 edustajaa opiskelijakunnan hallitukseen. Teksti ja kuvat: Anni Myllymäki ja Christa Pitkänen 13

14 LUMAviikko LUMA-viikkoa vietetään valtakunnallisesti Suomessa marraskuun alussa. Viikon tavoitteena on lisätä kiinnostusta luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun. Koulussamme on LUMA-viikolla perinteisesti järjestetty ainakin Suuri Päässälaskukilpailu, ja käytävälle on ilmestynyt Päivän Pulma jokaisena viikonpäivänä. Tänä vuonna viikko alkoi viime vuonnakin järjestetyllä shakkitapahtumalla, jossa Kemin Työväen Shakkikerhon Dietmar Vinke pelasi yhtä aikaa kymmenkuntaa kilpailijaa vastaan. Koulussa järjestetään ympäri vuoden kerran viikossa LUMA-kahvila, johon opiskelijat voivat tulla laskemaan. Paikalla on ainakin yksi opettaja, jolta voi tarvittaessa kysyä apua. Tarjolla on yleensä kahvia, teetä ja leipää tai keksejä. LUMA-viikon kunniaksi kahvilassa oli yllätystarjoiluna vohveleita. Viikon aikana opiskelijat saivat osallistua myös lukion LUMA-kilpailuihin (matematiikka, kemia ja fysiikka) ja pähkäillä käytävälle ilmestyneitä Päivän Pulmia. Viikko päättyi Suureen Päässälaskukilpailuun, jossa opiskelijat kilpailivat kolmen hengen joukkueissa. Teksti: Pietari Pennanen Kuvat: Emma Laine 14

15 pulma 1 Neljä miestä on asetettu seisomaan jonossa alla esitetyllä tavalla. He tietävät, että valkoisia lippiksiä on yhteensä kaksi ja mustia lippiksiä kaksi. He tietävät myös, että heitä on yheensä neljä. Henkilöt eivät saa käännellä päätään eivätkä saa ottaa hattua päästään tai muutenkaan yrittää ylöspäin katsomalla selvittää, minkä värinen hattu omassa päässä on. Lukuun ottamatta oikealla seinän takana olevaa henkilöä, muut näkevät edessään olevien henkilöiden hattujen värit. Henkilöille annetaan tehtäväksi sanoa ääneen oman hattunsa väri heti kun hän onnistuu sen päättelemään. Kuka henkilöistä pystyy päättelemään hattunsa värin ensimmäisenä ja millä perusteella? pulma 2 Mänty on nyt kaksi kertaa niin vanha kuin kuusi oli silloin kun kuusi oli kaksi kertaa niin vanha kuin mänty. Kuusi on 315 vuotta vanha. Mikä on männyn ikä? Avaa QRkoodi ja katso videolta pulmien ratkaisut! 15

16 Näytä kieltä! Kansainvälistymisen myötä hyvän ja monipuolisen kielitaidon merkitys korostuu vahvasti nykymaailmassa. Se avaa paljon uusia ovia työelämässä, siitä on hyötyä ulkomaanmatkoilla, se auttaa luomaan uusia kontakteja eri puolille maailmaa ja antaa uusia näkökulmia kulttuureihin. Kemin lyseon lukio antaa hyvät mahdollisuudet kielten opiskeluun. Valittavana on äidinkielen, englannin ja ruotsin lisäksi saksa, ranska, espanja ja venäjä. Teksti ja kuvat: Erja Juvonen Saksan kieli on Euroopan yleisin äidinkieli. Sitä voi opiskella pitkänä tai lyhyenä. Pitkä, A2-kieli, tarkoittaa peruskoulussa yleensä neljännellä luokalla aloitettujen opiskelujen jatkamista. B-kielen, eli saksan lyhyen oppimäärän, voi aloittaa lukiossa tai jatkaa yläasteella aloitettua opiskelua. Sekä lyhyen että pitkän oppimäärän saksanopiskelijoille yhdessä pyritään järjestämään matka Saksaan toisen vuosikurssin keväällä. Espanja kuuluu maailman neljän puhutuimman kielen joukkoon. Se on lukiossamme hyvin suosittu valinnainen aine. Espanjan kieltä voi lukiossamme opiskella kymmenen kurssia, joiden aikana opitaan kielen lisäksi myös paljon espanjalaisesta kulttuurista ja jopa vieraillaan itse Espanjassa. Lukiossamme pyörii vuosittainen kulttuurivaihto-ohjelma espanjan opiskelijoiden ja madridilaisten välillä. Ranskaa puhutaan virallisena kielenä ympäri maailmaa. Sitä voi opiskella valinnaisena aineena lukiossa alkavana kielenä tai jatkaa sen opintoja jo aiemmin aloitetun tasoisena. Ranskaa voi opiskella lukiossamme yhteensä yhdeksän kurssin verran. Venäjän kielestä on Suomen työmarkkinoilla suuri hyöty. Sen opiskelun voi aloittaa lukiossa uutena kielenä tai jatkaa sen opiskelua ranskan ja saksan tavoin. Lukiossamme venäjää voi opiskella kahdeksan kurssia. 16

17 hyödyllisiä fraaseja Kuvat: Carla Geagea Hyvää päivää! Minun nimeni on... Mitä kuuluu? Paljonko kello on? Kiitos. Ole hyvä. Rakastan sinua. Minun lempiruokani on pizza. Guten tag! Mein name ist... Wie geht s? Wie spät ist es? Danke schön. Bitte schön. Ich liebe dich. Pizza ist mein Lieblingsessen. Hyvää päivää! Minun nimeni on... Mitä kuuluu? Paljonko kello on? Kiitos. Ole hyvä. Rakastan sinua. Kissani on karannut. Bonjour! Je m appelle... Ça va? Il est quelle heure? Merci. S il vous plaît. Je t aime. Mon chat s est échappé. Hyvää päivää! Minun nimeni on... Mitä kuuluu? Paljonko kello on? Kiitos Ole hyvä Rakastan sinua Koira söi läksyni. Buenas tardes! Mi nombre es... Qué tal? Qué hora es? Gracias. De nada. Te quiero. El perro ha comido mis tareas de casa. Hyvää päivää! Minun nimeni on... Mitä kuuluu? Paljonko kello on? Kiitos. Ole hyvä. Rakastan sinua. Kaunis ilma tänään. Добрый день Меня зовут... Как поживаешь? Ско лько вре мени? Спасибо. Пожалуйста. Я люблю вас. Сегодня хорошая погода. 17

18 Maria, 17, St Louis, Missouri Sakke, 17, Cincinnati, Ohio Miia, 17, Ellwood city, Pennsylvania Teksti: Anni Mattinen, Anni Myllymäki ja Anniina Mäkimurto Vaihtovuosi? Kuvat: Maria Nyman, Sakke Tiitinen ja Miia Roininen Miksi lähdit vaihtoon ja miksi USA? Miia: Halusin oppia englantia enemmän, itsenäistyä ja kokea amerikkalaisen kulttuurin ja sen school spiritin. Sakke: Isäni oli 25-vuotiaana täällä vaihdossa, ja reissu oli ollut ikimuistoinen kokemus. Toinen syy, miksi juuri täällä, on jääkiekko. Maria: Vaihtoon lähtö on ollut mielessäni pienestä asti, ja minusta on kiva haastaa itseni ja oppia kokonaan uusi kulttuuri ja elämäntyyli. Olen aina halunnut kokea amerikkalaisen elämäntyylin ja high schoolin sekä parantaa englantiani. Mikä on suurin huomaamasi ero suomalaisen ja amerikkalaisen lukiokoulutuksen välillä? Miia: Kokeet ovat koulussani suurimmaksi osaksi monivalintaa. Sakke: Lukioilla on omia joukkueita, ja suurin osa opiskelijoista kuuluu johonkin koulun joukkueeseen. Tuntien välillä ei ole välitunteja, vaan niiden välissä on neljä minuuttia siirtymäaikaa. Maria: Suomalaisessa lukiossa opetellaan enemmän kokonaisuuksia, kuten esseevastauksia. Täällä kokeet ovat taas monivalintaa. Suomessa ollaan myös paljon itsenäisempiä ja annetaan enemmän vastuuta opiskelijoille. Mitä kaipaat Suomesta? Miia: Saunaa ja ruisleipää. En olisi uskonut sanovani tätä, mutta kaipaan myös Suomen talvea! Täällä ei ole vielä lunta ja jouluna oli 14*C lämmintä. Ulkona näyttää ihan keväältä. Sakke: Saunaa, suklaata, ruisleipää, perhettä sekä ystäviä. 18 Maria: Ruisleipää ja saunaa. Miksi vaihtovuosi on mielestäsi kannattava kokemus jo lukioaikana? Miia: Lukiolaisena yleensä miettii, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa, ja etsii samalla omia arvojaan. Vaihtovuosi on kannattava kokemus jo lukioaikana, koska sen aikana oppii tuntemaan itseään ja ajatukset omasta tulevaisuudesta kirkastuvat. Sakke: Reissussa kypsyy ja näkee muunkinlaista kulttuuria. Vaihtovuoden aikana ottaa välimatkaa omaan perheeseen, mutta oppii myös arvostamaan perhettään paljon enemmän. Maria: Vaihtovuosi kasvattaa paljon, ja sen aikana tulee itsenäisemmäksi. Kumoa tai vahvista joku tyypillinen high school -stereotypia. Miia: Elokuvissa ja tv-sarjoissa kaikki pukeutuvat aina todella hyvin ja ovat laittautuneita. Todellisuudessa suurin osa tulee kouluun college-housuissa ja t-paidassa, jossa on koulun maskotti tai nimi. Sakke: Urheilulliset liikkuvat urheilullisten kanssa ja ns. nörtit nörttien kanssa, vaikkakin nykyään sekaisin liikkumista on jo enemmän kuin ennen. Jos poistuu luokasta, tulee olla lupalappu, ja koulun käytävillä on vartijoita. Koulun joukkueen peleissä on hirveästi katsojia. Lukion amerikkalaisen jalkapallon joukkueen pelissä voi helposti olla pari tuhatta katsojaa. Maria: Ei ole niin kuin elokuvissa, että cheerleaderit ja jalkapalloilijat kulkevat omissa porukoissaan, mutta se pitää paikkaansa, että juoruja kuulee ja niitä kerrotaan koko ajan. Amerikan lukioissa on aivan älytön yhteishenki ja teemapäiviä on useasti ja urheilupeleissä on mahtava tunnelma. Onko hankalaa puhua koko ajan englantia? Miia: Alussa oli todella väsyttävää kääntää koko ajan suomesta englanniksi ja englannista suomeksi. Siihen tottui kuitenkin aika äkkiä. Nyt, jos joku haluaa tietää jonkun tietyn sanan suomeksi, saattaa hetken aikaa joutua miettimään, että mikähän se olikaan. Sakke: Ei ole. Aika itsestään alkaa kieli jo taittumaan. Välillä on sen sijaan hankala puhua suomea, koska kaikki lyhyet vastaukset alkavat tulla automaattisesti englanniksi (kuten esim. yeah ja sure). Maria: Alussa sai totutella jonkun aikaa, mutta pikkuhiljaa siitä tuli aina vain helpompaa. Odotetaanko sinulta koulussa enemmän, koska sinulla on suomalaista koulutustaustaa? Miia: Ei odoteta. Oikeastaan minulta odotetaan vähemmän kuin muilta, koska olen vaihto-oppilas. Sakke: Ei odoteta, vaikka opettajat tietävät, että Suomen koulutusjärjestelmä on maailman parhaimpia. Opettajat ovat aika rentoja, koska tietävät, ettei englanti ole äidinkieleni, joten saan jossain määrin anteeksi jotain asioita. Koulu täällä on helppoa. Sain ensimmäisestä lukukaudesta kaikiksi arvosanoiksi A:n. Maria: Ei oikeastaan, koska opettajat tietävät, että minun arvosanani eivät vaikuta Suomen lukioon mitenkään, niin olen ottanut aika rennosti.

19 Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä? Teksti ja kuvat: Emma Laine Inka Räisänen heikki haapaniemi Väinö Pääkkölä Näen itseni kaukana Kemistä. Haluaisin jonnekin opiskelemaan. Sen jälkeen kiinnostaisi jokin huipputyö vaikka ammattiurheilijana, koska harrastan urheilua. Haluaisin olla valmistunut yliopistosta tai ammattikorkeasta hyvinvoinnin tai terveyden alalle.toivottavasti edelleen silloin on resursseja ja aikaa harrastaa urheilua, vaikka asuinpaikka olisikin etelämpänä Suomessa. Viivi Järvinen Haluan ehdottomasti matkustaa jonnekin lämpimään, kuten Australiaan. Haluaisin opiskella psykologiaa. Haluan ihan vain nauttia elämästä ja pitää hauskaa. Toivoisin olevani jollain alalla, johon liittyy fysiikka tai matematiikka. Mahdollisesti lääketieteen tai kemian alalla. Pihla Pasanen Valtteri Kemppainen Paavo Jokinen Olen luultavasti Kemin K-citymarketin penkeillä, mutta oikeasti kiinnostuksenani on elämän koulu. Lukion jälkeen voisin kokeilla lähteä opiskelemaan sähkötekniikkaa tai lääketiedettä. Haluaisin matkustella paljon ympäri maailmaa, mutta mitään erityisiä suosikkeja ei ole. Näkisin itseni myöskin tekemässä jotain sellaista työtä, joka liittyy tavalla tai toisella taiteeseen. Niko Peltoniemi Kaikista varmin vastaus taitaa olla, että opiskelen. Haluaisin opiskella mahdollisesti psykologiaa, terveystietoa, äidinkieltä ja englantia sekä muita kieliä yleensä. Muuten haluaisin kiertää maailman ja ihan vain nukkua. Olen silloin 26-vuotias. Siinä on ilta aluillaan, ja se on sali täynnä ihmisiä. Viritellään kitaraa. Urahaaveena on musiikki. Musiikki on aina ollut osa minua, mutta kitaransoiton aloitin joskus toisella luokalla, ja ensimmäinen keikka oli seitsemännellä luokalla. 19

20 Kemin lyseon lukion kurssit Valitse tästä 230 kurssin tarjonnasta vähintään 75 Oppiaine Pakolliset Syventävät Soveltavat Yhteensä ÄIDINKIELI (ÄI) ENGLANTI, A-oppimäärä (ENA) RUOTSI, B1-oppimäärä (RUB) ESPANJA, B3-oppimäärä (EAB3) RANSKA, B2-oppimäärä (RAB2) 8 8 RANSKA, B3-oppimäärä (RAB3) 8 8 SAKSA, A-oppimäärä(SAA) SAKSA, B3-oppimäärä(SAB3) VENÄJÄ, B3-oppimäärä(VEB3) 8 8 MATEMATIIKKA, pitkä (MAA) MATEMATIIKKA, lyhyt (MAB) BIOLOGIA (BI) MAANTIEDE (GE) FYSIIKKA (FY) KEMIA (KE) USKONTO (UE) ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) FILOSOFIA (FI) PSYKOLOGIA (PS) HISTORIA (HI) YHTEISKUNTAOPPI (YH) TERVEYSTIETO (TE) KUVATAIDE (KU) MUSIIKKI (MU) DRAAMA (DR) 2 2 LIIKUNTA (LI) OPPILAANOHJAUS (OP) lue lisää kotisivuiltamme: